Natriuminsaannin vähentäminen lisää terveitä elinvuosia

Katsaus Antti Jula LKT, tutkimusprofessori, sisätautiopin dosentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestötutkimusyksikkö Natriuminsaannin vähentäminen lisää terveitä elinvuosia Natriuminsaannin vähentäminen alentaa verenpainetta ja vähentää kohde-elinvaurioiden jasydänja verisuonitautitapahtumien vaaraa. Suomalaisten verenpainetaso on mm. natriuminsaannin vähentymisen ansiosta laskenut, mutta silti se on edelleen korkea. Kohonnutta verenpainetta ei esiinny yhteisöissä, joissa natriuminsaanti alittaa 900 mg. Suomalaisten miesten natriuminsaanti on noin 4 000 mg/pv ja naisten noin 3 000 mg/pv. Suomalaisten verenpainetaso nousee varhaislapsuudesta alkaen, ja 8 vuoden iässä se ylittää sellaisten väestöjen aikuisten verenpainetason, joissa ei käytetä ruokasuolaa. Natriuminsaannin vähentäminen WHO:n määrittelemään tavoitteeseen, alle 2 000 mg:aan päivässä, laskisi suomalaisten verenpainetasoja merkittävästi. Se pienentäisi terveydenhuollon menoja ja olisi tehokas tapa lisätä terveiden elinvuosien määrää. Kirjallisuutta 1 Commission of the European Communities. Reports of the Scientific Committee for Food (Thirty-first series). Nutrient and energy intakes for the European Community. Luxembourg, 1993. 2 WHO. Guideline: Sodium intake for adults and children. Geneva, World Health Organization (WHO), 2012. 3 Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus (päivitetty 23.11.2009). www. kaypahoito.fi 4 Dahl LK. Salt intake and salt need. N Engl J Med 1958;258:1152 7. 5 Baldwin D, Alexander RW, Warner EG. Chronic sodium chloride challenge studies in man. J Lab Clin Med 1960;55:362 75. 6 Swift PA, Markandu ND, Sagnella GA, He FJ, MacGregor GA. Modest salt reduction reduces blood pressure and urine protein excretion in black hypertensives: a randomized control trial. Hypertension 2005;46:308 12. 7 Intersalt Cooperative Research Group. Intersalt: an international study of electrolyte excretion and blood pressure. Results for 24-hour urinary sodium and potassium excreation. BMJ 1988;297:319 28. 8 Elliott P, Stamler J, Nichols R ym. Intersalt revisited: further analyses of 24 hour sodium excretion and blood pressure within and across populations. Intersalt Cooperative Research Group. BMJ 1996;312:1249 53. Erratum in: BMJ 1997;315:458. Vertaisarvioitu VV Natrium on elämälle välttämätön kivennäisaine. Sen fysiologinen tarve on 230 mg/pv ja turvallisen vähimmäissaannin rajaksi on määritelty 575 mg/pv (1). Riittävä natriuminsaanti toteutuu ilman lisättyä suolaa, kun syö monipuolisesti lihaa, kalaa, kasviksia, hedelmiä ja rasvattomia nestemäisiä maitotaloustuotteita sisältävää sekaruokaa. Suomalaisten miesten natriuminsaanti on noin 4 000 mg/pv (10 g ruokasuolaa) ja naisten noin 3 000 mg/pv (noin 7,5 g ruokasuolaa) (10). Naisten natriuminsaanti ylittää siis fysiologisen tarpeen 12-kertaisesti ja miesten 16-kertaisesti. Yli 90 % ruokaan lisätystä natriumista tulee natriumkloridista eli ruokasuolasta; 2,540 grammassa suolaa on 1 000 mg natriumia. Väestövertailujen perusteella optimaalinen natriuminsaannin taso on alle 900 mg/pv (alle 2,3 g ruokasuolaa). Väestön natriuminsaannin tavoitetasona se ei kuitenkaan ole nykyään realistinen. WHO suosittaa natriuminsaannin väestötavoitteeksi alle 2 000 mg/pv (alle 5 g ruokasuolaa) (2). Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksissa hypertensiivisten henkilöiden natriuminsaannin tavoite on ollut alle 2 000 mg/pv jo vuodesta 2002 (3). Natrium ja munuainen Yli 95 % ravinnon natriumista imeytyy suolistosta. Normaaliolosuhteissa pieniä määriä poistuu elimistöstä hikoilun (20 30 mg/pv) ja ulosteiden (2 180 mg/pv) kautta (4,5). Munuaisella on keskeinen merkitys suola- ja verenpainetason säätelyssä. Primaarivirtsaan erittyvästä natriumista 99,5 % imeytyy takaisin verenkiertoon munuaistiehyiden kautta. Useat hormonit, kuten insuliini, vasopressiini, angiotensiini II ja aldosteroni, lisäävät natriumin takaisinimeytymistä ja toiset, kuten natriureettiset peptidit, kiniinit ja prostaglandiini E 2, vähentävät sitä. Siten esimerkiksi insuliiniresistenssiin liittyvä hyperinsulinemia altistaa lihavuudessa ja tyypin 2 diabeteksessa natriumin verenpainetta kohottavalle vaikutukselle. Fysiologiseen tarpeeseen nähden liiallinen natriuminsaanti johtaa useimmilla verenpaineen ja munuaiskerästen suodatuspaineen nousuun. Natriumin lisäkertyminen tasapainottuu, mutta sydän ja verisuonet kuormittuvat. Ilman suojatoimenpiteitä kohde-elimet alkavat vaurioitua. Verenpaineen kohoaminen vaurioittaa myös munuaisia. Munuaisvaurio puolestaan nostaa edelleen verenpainetasoa. Natriumrajoitus vähentää albumiinin erittymistä virtsaan ja voi suojata vaurioituneita munuaisia (6). Natrium ja verenpaine Kohonnutta verenpainetta ei esiinny sellaisissa yhteisöissä, joissa suolaa ei käytetä ruoan säilönnässä, valmistuksessa tai pöydässä. Intersalttutkimuksessa vuorokausivirtsan natriumin ja verenpaineen välisiä yhteyksiä tutkittiin noin 10 000:lla iältään 20 59-vuotiaalla miehellä ja naisella (7). Tutkimus tehtiin 52 keskuksessa ja 32 maassa. Yanomamo- ja Xingu-intiaanien ja papuauusiguinealaisten päivittäinen natriuminsaanti alitti 900 mg. Näissä yhteisöissä verenpaine oli keskimäärin 96 106/61 63 mmhg 1814

tieteessä 9 Kastarinen M, Antikainen R, Peltonen M ym. Prevalence, awareness and treatment of hypertension in Finland during 1982-2007. J Hypertens 2009;27:1552 9. 10 Viikari JS, Juonala M, Raitakari OT. Trends in cardiovascular risk factor levels in Finnish children and young adults from the 1970s: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Exp Clin Cardiol 2006;11:83 8. 11 Laatikainen T, Pietinen P, Valsta L ym. Sodium in the Finnish diet: 20-year trends in urinary sodium excretion among the adult population. Eur J Clin Nutr 2006;60:965 70. 12 Pietinen P, Vartiainen E, Seppänen R, Aro A, Puska P. Changes in diet in Finland from 1972 to 1992: impact on coronary heart disease risk. Prev Med 1996;25:243 50. 13 Niinikoski H, Jula A, Viikari J ym. Blood pressure is lower in children and adolescents with a low-saturated-fat diet since infancy: the special Turku coronary risk factor intervention project. Hypertension 2009;53:918 24. 14 Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 68/2012;66 69, 252. http://www.julkari.fi/ bitstream/handle/10024/90832/ Rap068_2012_netti. pdf?sequence=1 15 Jula A, Rönnemaa T, Rastas M, Karvetti RL, Mäki J. Long-term nopharmacological treatment for mild to moderate hypertension. J Int Med 1990;227:413 21. 16 Appel LJ, Moore TJ, Obarzanek E ym. A clinical trial of the effects of dietary patterns on blood pressure. N Engl J Med 1997;336:1117 24. 17 Sacks FM, Svetkey LP, Vollmer WM ym. Effects on blood pressure of reduced dietary sodium and the Dietary Approaches to Stop Hypertension (DASH) diet. N Engl J Med 2001;344:3 10. 18 Vollmer WM, Sacks FM, Ard J ym. Effects of a diet and sodium intake on blood pressure: subgroup analysis of the DASH-sodium trial. Ann Intern Med 2001;135:1019 28. 19 Elmer PJ, Obarzanek E, Vollmer WM ym. Effects of comprehensive lifestyle modification on diet, weight, physical fitness, and blood pressure control: 18-month results of a randomized trial. Ann Intern Med 2006;144:485 95. 20 He FJ, MacGregor GA. Effect of longer-term salt reduction on blood pressure (Cochrane Review). The Cochrane Library, Issue 4, 2008. Chichester, UK: John Wiley & Sons, Ltd. 21 He FJ, MacGregor GA. Importance of salt in determining blood pressure in children. Meta-analysis of controlled trials. Hypertension 2006;48:861 9. 22 Machnik A, Neuhofer W, Jantsch J ym. Macrophages regulate salt-dependent volume and blood pressure by a vascular endothelial growth factor-c-dependent buffering mechanism. Nature Med 2009;15:545 52. eikä se noussut iän mukana. 48 keskuksessa natriumin keskimääräinen päivittäinen saanti oli 2 700 5 700 mg ja painetaso välillä 109/68 mmhg ja 124/82 mmhg. Tutkimuksen mukaan 2 300 mg ylittävään päivittäiseen natriuminsaantiin liittyi keskimäärin 6/3 mmhg korkeampi verenpainetaso ja 10 11/6 mmhg suurempi verenpaineen nousu 25 vuoden iästä 55 vuoden ikään (7,8). Väestötutkimusten mukaan suomalaisten nuorten ja aikuisten verenpainetasot ovat laskeneet merkittävästi 1970-luvulta alkaen, mutta edullinen kehitys on pysähtynyt 2000-luvulla (3,9,10). Aikavälillä 1980 2000 suomalaisten miesten verenpainetaso laski keskimäärin 10/6 mmhg ja naisten 16/8 mmhg (9). Suomalaisten miesten suolankäyttö väheni noin 14 grammasta 10 grammaan päivässä ja naisten 11 grammasta 7 grammaan päivässä (11). Tyydyttyneen rasvan käyttö väheni ja osin korvautui tyydyttymättömillä rasvoilla. Kasvisten ja hedelmien kulutus lisääntyi. Väestön verenpainetaso laski, vaikka lihavuus ja alkoholinkulutus lisääntyivät (12). Edullisesta kehityksestä huolimatta suomalaisten verenpainetaso on edelleen korkea. Suomalaisten lasten verenpaine ylittää 8 vuoden iässä vähän natriumia käyttävien yhteisöjen verenpainetason (10,13). Lasten energiansaantiin suhteutettu natriuminsaanti vastaa aikuisten tasoa (13). Systolinen verenpaine nousee tasaisesti ensimmäisistä elinvuosista alkaen. Diastolinen verenpaine nousee 8 10 vuoden iästä alkaen keskimäärin 50 55 vuoden ikään asti. Terveys 2000- ja 2011 -tutkimusten mukaan 55 64-vuotiaista 60 %:lla ja 65 vuotta täyttäneistä 70 80 %:lla on hypertensio: systolinen verenpaine vähintään 140 mmhg tai diastolinen verenpaine vähintään 90 mmhg tai verenpainetta alentava lääkehoito (14). Valtaosalla verenpaine ylittää optimaalisen painetason 120/80 mmhg. Suomalaisessa vuoden pituisessa suolarajoitukseen painottuneessa interventiotutkimuksessa natriuminsaanti pieneni miehillä keskimäärin 2 600 mg ja naisilla 1 800 mg (15). Hypertensiivisten miesten verenpaine aleni keskimäärin 8/6 mmhg ja naisten 9/6 mmhg verrokkiryhmän painetta enemmän. Amerikkalaisessa DASH-tutkimuksessa (Dietary Intevention to Stop Hypertension) (16) 30 päivän pituinen suolarajoitus tehosti runsaasti kasviksia, vähärasvaisia maitotaloustuotteita ja vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältäneen lääkkeettömän hoidon verenpainetta alentavaa vaikutusta (17). Tutkimuksessa 2 300 mg:n suuruisen natriumrajoituksen laskettiin alentavan DASH-ruokavaliolla olleiden henkilöiden verenpainetta keskimäärin 3/2 mmhg ja tavanomaista ruokavaliota noudattaneiden 7/3 mmhg (17,18). Osa DASH-ruokavalion vaikutuksista perustuu lisääntyneeseen kaliumin ja kalsiumin saantiin. Kaliumilla on lievä natriumin eritystä lisäävä vaikutus. Noin 2 000 mg:n suuruinen päivittäinen kaliumlisä voi laskea verenpainetta, jos natriuminsaanti on runsasta (3). Amerikkalaisessa 18 kuukauden pituisessa PREMIER-tutkimuksessa (19) henkilökohtaisella ohjauksella kyettiin vähentämään lievästi hypertensiivisten henkilöiden päivittäistä natriuminsaantia 400 600 mg. Neljään henkilökohtaiseen ja 14 ryhmätapaamiseen perustunut ohjaus muutti elintapoja ja verenpainetta enemmän kuin kertatapaaminen. Kontrolloitujen hoitokokeiden meta-analyysien mukaan yli neljän viikon pituinen natriuminsaannin pienentäminen 2 300 mg päivässä alentaa hypertensiivisten henkilöiden verenpainetta keskimäärin 7/4 mmhg ja normotensiivisten verenpainetta 4/2 mmhg (20). Natriuminsaannin vähentäminen lisää verenpainelääkkeiden verenpainetta alentavaa vaikutusta (3). Suolan vähentäminen laskee myös lasten verenpainetta (21). Kymmenen tutkimuksen meta-analyysissä natriuminsaannin vähentäminen noin 40 % laski 8 16-vuotiaiden verenpainetta 1,2/1,3 mmhg. Pienemmillä lapsilla noin 50 %:n suuruinen natriuminsaannin pienentäminen alensi systolista painetta 2,5 mmhg. Natrium, valtimot ja sydän Elimistön natriumista yli puolet on luissa, rustoissa ja sidekudoksessa. Osa liian runsaasta natriumista sitoutuu ihon proteoglykaaneihin, aiheuttaa lymfakapillaarien hyperplasiaa ja imusuoniverkoston tiheyden lisääntymistä (22). Spontaanisti hypertensiivisillä rotilla tehtyjen tutkimusten mukaan runsassuolainen ruokavalio lisää aortan seinämän paksuutta, kollageenipitoisuutta ja verisuonen seinämän jäykkyyttä (23,24). Suolakuormitus suurentaa plasman natriumpitoisuutta viitealueen sisällä (25). Kokeellisissa olosuhteissa plasman natriumpitoisuuden suureneminen 135 mmol:sta/l 145 1815

Katsaus 23 Et-taouil K, Schiavi P, Lévy BI, Plante GE. Sodium intake, large artery stiffness, and proteoglycans in the spontaneously hypertensive rat. Hypertension 2001;38:1172 6. 24 Partovian C, Benetos A, Pommiès JP, Mischler W, Safar ME. Effects of a chronic high-salt diet on large artery structure: role of endoghenous bradykinin. Am J Physiol Heart Circ Physiol 1998;274:H1423 8. 25 He FH, Markandu ND, Sagnella GA, Wardener HE, MacGregor GA. Plasma sodium: ignored and underestimated. Hypertension 2005;45:98 102. 26 Oberleithner H, Riethmuller C, Schillers H ym. Plasma sodium stiffens vascular endothelium and reduces nitric oxide release. PNAS 2007;104:16281 6. 27 Iwamoto T, Kita S, Zhang J ym. Salt-sensitive hypertension is triggered by Ca2+ entry via Na+/ Ca2+ exchanger type-1 in vascular smooth muscle. Nature Med 2004;10:1193 9. 28 Safar ME, Thuilliez C, Richard V, Benetos A. Pressure-independent contribution of sodium to large artery structure and function in hypertension. Cardiovasc Res 2000;46:269 76. 29 Avolio AP, Deng FQ, Li WQ ym. Effects of aging on arterial distensibility in populations with high and low prevalence of hypertension: comparison between urban and rural communities in China. Circulation 1985;71:202 10. 30 Kupari M, Koskinen P, Virolainen J. Correlates of left ventricular mass in a population sample aged 36 to 37 years. Focus on lifestyle and salt intake. Circulation 1994;89:1041 50. 31 Neaton JD, Grimm RH Jr, Prineas RJ ym. Treatment of Mild Hypertension Study. Final results. Treatment of Mild Hypertension Study Research Group. JAMA 1993;270:713 24. 32 Jula AM, Karanko HM. Effects on left ventricular hypertrophy of long-term nonpharmacological treatment with sodium restriction in mild-to-moderate essential hypertension. Circulation 1994;89:1023 31. 33 Tuomilehto J, Jousilahti P, Rastenyte D ym. Urinary sodium excretion and cardiovascular mortality in Finland: a prospective study. Lancet 2001;357:848 51. 34 Alderman MK, Cohen H, Madhavan S. Dietary sodium intake and mortality: the National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES I). Lancet 1998;351:781 5. 35 He J, Ogden LG, Vupputuri S ym. Dietary sodium intake and subsequent risk of cardiovascular disease in overweight adults. JAMA 1999;282:2027 34. 36 Strazzullo P, D Elia L, Ngianga_Bakwin K, Cappuccio FP. Salt intake, stroke, and cardiovascular disease: meta-analysis of prospective studies. BMJ 2009;339:b4567. mmol:iin/l jäykistää endoteelisoluja ja vähentää niiden kykyä erittää typpioksidia (26). Ylimääräistä natriumia kulkeutuu myös verisuonen sileään lihassoluun, jossa Na + /Ca 2+ - vaihtaja korvaa sen osittain kalsiumilla (27). Sileän lihaksen kalsiumpitoisuuden suureneminen altistaa vastusverisuonia verenpainetta nostavien hormonien vaikutuksille. Verisuonivastus ja sen seurauksena verenpaine alkavat nousta. Ihmisellä runsas natriuminsaanti lisää painetasosta riippumatta suurten valtimoiden jäykkyyttä ja vähentää niiden kimmoisuutta (28,29). Valtimoiden jäykistymisen seurauksena nousevan aortan pulssiaallon muoto muuttuu korkeaksi ja yksihuippuiseksi systolisen paineaallon ja periferiasta takaisin palaavan paineaallon summautuessa yhteen. Valtimoiden jäykistymisen seurauksena systolinen verenpaine ja pulssipaine suurenevat. Runsas natriuminsaanti voi lisätä myös laskimotonusta ja sydämen tilavuuskuormitusta. Korkeampi verenpainetaso lisää puolestaan painekuormitusta. Poikkileikkaustutkimusten mukaan lihavuus ja suurempi natriuminsaanti ovat verenpainetasosta riippumattomia vasemman kammion hypertrofian vaaratekijöitä (30,31). Suomalaisessa tutkimuksessa vuoden pituinen suolarajoitus pienensi hypertensiivisten henkilöiden sydämen vasemman kammion massaa (32). Natrium ja sydän- ja verisuonisairastavuus Suomalaisessa 2 436 henkilön väestökohortissa 2 300 mg suurempi päivittäinen natriuminsaanti lisäsi sepelvaltimotautikuoleman vaaraa 56 % (riskisuhteen 95 %:n luottamusväli 1,15 2,12), sydän- ja verisuonikuoleman vaaraa 36 % (95 %:n LV 1,05 1,76) ja kuoleman vaaraa 22 % (95 %:n LV 1,02 1,47) (33). Amerikkalaisessa NHANES-tutkimuksessa vähäisen natriumin raportoitiin lisäävän valtimotautiriskiä (34). Kuitenkin energiansaannin suhteen vakioitu vähäisempi natriuminsaanti pienensi sydän- ja verisuonitautikuoleman vaaraa (34). Samasta aineistosta tehdyn toisen analyysin mukaan 7 452 kj:n energiansaannin tasolle suhteutettu 2 300 mg runsaampi natriuminsaanti lisäsi liikapainoisilla (painoindeksi yli 27,8 kg/m 2 miehillä ja yli 27,3 kg/m 2 naisilla) aivohalvauskuolleisuutta 89 % (95 %:n LV 1,31 2,74), sepelvaltimotautikuolleisuutta 44 % (95 %:n LV 1,14 1,81), sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta 61 % (95 %:n LV 1,32 1,96) ja kokonaiskuolleisuutta 39 % (95 %:n LV 1,23 1,58) (35). Kohorttiseurantatutkimusten meta-analyysin mukaan runsaampi suolan käyttö lisää aivohalvauksen ja verisuonitautitapahtuman vaaraa (36). Analyysistä jätettiin pois amerikkalainen verenpainepotilaille tehty tutkimus, jossa tutkittavia oli 4 5 päivää ennen vuorokausivirtsan keräystä kehotettu välttämään runsaasti suolaa sisältävien elintarvikkeiden käyttöä. 19 kohortin ja 177 025 henkilön 3,5 19 vuoden pituisessa seurannassa rekisteröitiin noin 11 000 verisuonitautitapahtumaa. Keskimäärin 2 000 2 300 mg suurempi päivittäinen natriuminsaanti lisäsi aivohalvauksia 23 % (95 %:n LV 1,06 1,43) ja sydän- ja verisuonitautitapahtumia 14 % (95 %:n LV 0,99 1,32). Natriumrajoituksen vaikutuksia sydän- ja verisuonitautitapahtumiin on analysoitu kahdessa kontrolloituihin hoitotutkimuksiin perustuvassa meta-analyysissä. Cochrane-katsauksen mukaan suolarajoitus ei vähentänyt sydän- ja verisuonitautitapahtumia, kun analyysit tehtiin erikseen normotensiivisillä (n = 3 518) ja hypertensiivisillä (n = 2 349) henkilöillä (37). Tautitapahtumat pienenivät kuitenkin merkitsevästi (RS 0,80; 95 %:n LV 0,64 0,99), kun normotensiiviset ja hypertensiiviset analysoitiin yhdessä (38). Pohdinta Väestökohorttien seurantaan perustuvat tutkimukset voivat useasta syystä aliarvioida ravinnon natriumin terveyshaittoja ja johtaa virheellisiin päätelmiin (taulukko 1). Näin kävi mm. hiljattain runsasta julkisuutta saaneessa pienehkössä eurooppalaisessa tutkimuksessa, jossa vuorokausivirtsan natrium ei ennustanut sydän- ja verisuonitautitapahtumia. Uutiskynnys ylittyi, kun tutkijat raportoivat vuorokausivirtsan vähäisemmän natriumin ennustavan sydän- ja verisuonitautikuolemia tilastollisesti juuri ja juuri merkitsevästi (p = 0,04) (39). Kolmannes raportin kuolemista oli seurausta sydämen vajaatoiminnasta ja noin 5 % keuhkoperäisestä sydänsairaudesta tai keuhkoveritulpasta. Sydämen vajaatoiminnan suuri esiintyvyys kuolemansyissä viittaa siihen, että tutkijat eivät kyenneet sulkemaan analyyseistään pois sellaisia henkilöitä, joilla oli tutkimuksen alkaessa kuoleman riskiä lisäävä sydänsairaus ja sen 1816

tieteessä 37 Taylor RS, Ashton KE, Moxham T, Hooper L, Ebrahim S. Reduced dietary salt for the prevention of cardiovascular disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;7:CD009217 38 He FJ, MacGregor GA. Salt reduction lowers cardiovascular risk: meta-analysis of outcome trials. Lancet 2011;378:380 2. 39 Stolarz-Skrzypek K, Kuznetsova T, Tikhonoff V ym. Fatal and nonfatal outcomes, incidence of hypertension, and blood pressure changes in relation to urinary sodium excretion. JAMA 2011;305:1777 85. 40 Bibbins-Domingo K, Cheretow GM, Coxson PG ym. Projected effect of dietary salt reductions on future cardiovascular disease. N Engl J Med 2010;362:590 9. 41 Kastarinen MJ, Puska PM, Korhonen MH ym. Non-pharmacological treatment of hypertension in primary health care: a 2-year open randomized controlled trial of lifestyle intervention against hypertension in eastern Finland. J Hypertens 2002;20:2505 12. 42 Reinivuo H, Valsta LM, Laatikainen T, Tuomilehto J, Pietinen P. Sodium in the Finnish diet: II Trends in dietary sodium intake and comparison between intake and 24-h excretion of sodium. Eur J Clin Nutr 2006;60:1160 7. Sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Antti Jula: Ei sidonnaisuuksia. taulukko 1. Natriumin terveyshaittojen arvioinnin ongelmat seurantaan perustuvissa väestötutkimuksissa. Vuorokausivirtsan natrium, ruoankäyttökyselyt ja haastattelut eivät kuvaa yksilön keskimääräistä pitkän aikavälin natriuminsaantia. Samallakin natriuminsaannin tasolla eri päivinä vuorokausivirtsasta mitattu natrium vaihtelee. Ravinnonlaskentaohjelmat perustuvat ruoka-aineiden ja reseptien keskimääräisiin natriumpitoisuuksiin eivätkä huomioi yksilöllisiä valintoja. Ylipainoiset aliraportoivat energian ja suolan saantiaan. Natriumin verenpainetta kohottavan vaikutuksen suuruus on yksilöllinen. Suolan käyttöön vaikuttavia tautiriskiä lisääviä sairauksia ei ole tunnistettu tai huomioitu. vuoksi vähäisempi suolan käyttö. Natriuminsaannista ja kohonneesta verenpaineesta riippumattomien päätetapahtumien virheellisen mukaanottamisen syitä voi vain spekuloida. Kontrolloitujen hoitokokeiden perusteella natriuminsaannin vähentäminen alentaa kiistatta lasten ja aikuisten verenpainetta, pienentää sydämen kuormitusta ja näyttää myös vähentävän sydän- ja verisuonitautitapahtumia. Amerikkalainen tutkijaryhmä arvioi väestötasoisen natriuminsaannin vähentämisen vaikutuksia väestön terveyteen ja terveydenhuollon kustannuksiin (40). Suomen väkilukuun suhteutettuna natriuminsaannin vähentäminen 1 200 mg/pv (3 g ruokasuolaa) vähentäisi vuositasolla uusia sydäninfarkteja 1 000 1 590 ja uusia aivohalvauksia 640 1 020, lisäisi terveitä elinvuosia 3 800 6 000 ja vähentäisi terveydenhuollon menoja 160 280 miljoonaa euroa. Lisätietoa suolan terveysvaikutuksista löytyy World Action on Salt & Health -verkkosivuilta (www. actiononsalt.org.uk tai www.worldactiononsalt. com). Väestön ja verenpainepotilaiden natriuminsaannin vähentämiseen kannattaa panostaa. Terveydenhuollon ammattilaisten ohjausta ja tukea tarvitaan, vaikka ne eivät yksinään riitä natriuminsaannin vähentämiseen (41). Suomalaisten ravinnon natriumista keskimäärin 20 % tulee kotitalouksissa käytetystä suolasta ja 80 % elintarviketuotteiden ja joukkoruokailun käyttämistä natriumsuoloista (42). Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Elintarviketeollisuuden ja joukkoruokailun merkitys on keskeinen. n English summary www.laakarilehti.fi > in english Reduced sodium intake adding to healthy years of life 1817

english summary Antti Jula M.D., Ph.D. National Institute for Health and Welfare, Population Studies Unit, Department of Chronic Disease Prevention Reduced sodium intake adding to healthy years of life Strong and convincing evidence shows that higher sodium intake is associated with higher blood pressure, increased stiffness of large arteries, left ventricular hypertrophy and increased cardiovascular morbidity. Correspondingly, reduction of sodium intake decreases blood pressure, left ventricular mass and albumin excretion and may decrease the rate of cardiovascular events. Hypertension is practically non-existent in societies where average daily sodium intake is lower than 900 mg. In Finland, daily sodium intake is approximately 4000 mg among men and 3000 mg among women. Blood pressure begins to rise in early childhood and continues to rise with age. Approximately half of the Finnish population aged 30 years or more has hypertension. According to recommendations of the World Health Organization the population-wide average sodium intake should be lower than 2000 mg/day. Reducing dietary sodium intake to the recommended goals would have substantial health benefits by decreasing blood pressure, cardiovascular events and mortality, and would reduce medical costs. 1817a