Ravitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa. Prof. Aila Rissanen HYKS

Transkriptio

1 Ravitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa Prof. Aila Rissanen HYKS

2 Lihavuuden (BMI 25) yleisyys (%) Finriski 2007-tutkimuksessa

3 Lihavuuden (BMI 30) yleisyys (%) Finriski 2007-tutkimuksessa

4 Depressio Dementia Keuhkoembolia Lihavuuteen liittyvät sairaudet Astma Rasvamaksa Sappi- ja haimasairaudet Munuaissairaudet Aivoinfarkti Uniapnea Sepelvaltimotauti Eteisvärinä Diabetes Verenpainetauti Hedelmättömyys Nivelrikko Laskimotukokset Kihti Syövät: Eturauhas-, Haima-, Kohtu-, Leukemia, Munasarja-, Munuais-, Paksusuoli-, Rinta-, Ruokatorvi-, Sappirakko-

5 Ravitsemussuositukset Tutkittuun tietoon perustuva suositus terveen ihmisen ravitsemustarpeista. Pohjoismaiset/suomalaiset suositukset uusitaan 8 vuoden välein. Ei yksilösuositus. Pääviestit: - syö monipuolisesti ja kohtuullisesti - liiku säännöllisesti - juo vähintään litra nestettä päivässä - päivittäiset valinnat ratkaisevat ruokavalion terveellisyyden

6 Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2013 Hiilihydraatit E%, lisätty sokeri alle 10%, ravintokuitua min g/vrk Proteiinit E% Kokonaisrasva E% -kertatyydyttämättömät rasvahapot 10-20E% -tyydyttyneet rasvahapot alle 10E% -monityydyttämättömät 5-10E%, näistä ainakin 1% omega-3 rasvahappoja

7 The Nordic Diet

8 Uutta suosituksessa 2014 Ohjeet ruoka-ainetasolla: kasviksia, palkokasveja, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä ja täysjyväviljaa Kalaa vaihdellen, kaksi kertaa viikossa, kala kalana Vähärasvaiset maitovalmisteet Kasviöljyt ja niistä tehdyt levitteet Pähkinät ja siemenet pari rkl päivässä Liikunta mukana

9 Lainaus suosituksesta 2014

10

11

12 Suomalaista superruokaa Marjat Sipulit Tomaatti Parsakaali (kaalit) Rypsiöljy Rasvaton maito Ruis Kaura Kala

13

14 Suomalaiset superruoat Sipulit -runsaasti rikkiyhdisteitä ja flavonoideja: suojaa syöviltä ja sydän/verisuonisairauksilta -prebioottisia oligosakkaridikuituja: suosivat suoliston suotuisien bakteerien (bifidobakt. ym) toimintaa, millä on edullinen vaikutus immuunijärjestelmään paikallisesti ja systeemisesti - sipuleita on monia eri lajeja, ne ovat herkullisia, edullisia ja helposti saatavana

15 Välimeren ruokavalion /Pohjoismaisen ruokavalion hyödyt on osoitettu Liikapainoon Diabeteksen esiintymiseen ja tasapainoon Sydän- ja verisuonisairauksien esiintymiseen ja ennusteeseen Syöpäsairauksien esiintymiseen ja ennusteeseen Elinikään Parempaan toimintakykyyn ja mielialaan

16 Terveellinen ruoka ja ilmastoruoka kulkevat käsi kädessä Ilmaston kannalta vähemmän prosessoitu ruoka on parempaa. Esimerkiksi muuten vähäpäästöisen perunan hiilijalanjälki moninkertaistuu pakasteranskalaisina. Sekä ravitsemuksen että ilmaston kannalta parasta olisi, jos söisimme kohtuullisesti, siis nykyistä vähemmän. Tyhjät kalorit aiheuttavat terveys- ja ympäristöongelmia. Kuitupitoisia kasviksia, kuten kaaleja ja juureksia syödään liian vähän. Lihan kulutus kasvaa koko ajan. Jos suomalaiset söisivät ruokasuositusten mukaisesti, kulutettaisiin lihaa nykyistä vähemmän. A. Neuvonen Demo- ajatushautomo

17 KÄYTÄNNÖSSÄ KOVA RASVA JA SUOLA OVAT EDELLEEN SUURI ONGELMA Valtaosa saa ruokavaliostaan liikaa suolaa ja kovaa rasvaa sekä liian vähän kuitua ja pehmeää rasvaa.

18

19

20

21 Laihdutus, ruoka ja terveys on iso bisness

22 Helsingin työväenopiston kirjasto

23 TYLSÄ, TEHO? HOUKUTTAA, HAASTAA

24 Tee viisaita valintoja 1. Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä 2. Syö täysjyväleipää ja puuroa 3. Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyä 4. Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa 5. Nauti rasvatonta maitoa tai piimää päivittäin, mutta janoon vettä 6. Valitse vähäsuolaisia elintarvikkeita 7. Liiku päivittäin ainakin puoli tuntia Valtion ravitsemusneuvottelukunta /mlk

25 Syö hyvin voi hyvin Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä Runsaasti täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita Rasvan laatu kuntoon Säännöllisesti kalaa Vain vähän suolaa Maukasta ja herkullisen näköistä ruokaa höystettynä iloisella mielellä ja hyvässä seurassa Energiatasapaino kuntoon, myönteinen vaikutus hyvinvointiin, estää monia sairauksia

26 Leivälle margariinia Rasvatonta maitoa Pari teelusikallista öljypohjaista salaatinkastiketta ¼ perunaa, pastaa tai riisiä ½ kasviksia ¼ lihaa, kalaa tai palkokasveja Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija, THM 26 Lähde: Sydänliitto ja Diabetesliitto

27

28

29 12 Guides to health, happiness, and longevity (Alpert JS Am J Med 2008; 121: 551) SYNNY PITKÄIKÄISEEN SUKUUN ÄLÄ KOSKAAN TUPAKOI LIIKU OMIN VOIMIN JOKA PÄIVÄ ÄLÄ HAKEUDU ONNETTOMUUKSIIN JA KIINNITÄ AUTOSSA TURVAVYÖ VÄLTÄ IHMEDIETTEJÄ JA PAASTOJA SYÖ SYDÄN- JA AIVOYSTÄVÄLLISESTI ÄLÄ LIHO KÄYTÄ ALKOHOLIA KORKEINTAAN KOHTUUDELLA PIDÄ SILMÄLLÄ KOLESTROLIA, VERENPAINETTA JA VERENSOKERIA OTA AINAKIN INFLUENSSAROKOTUS VAALI SOSIAALISIA SUHTEITA: tapaa ystäviä, vältä vihamiehiä RENTOUDU PYSY AJAN TASALLA, MUTTA VÄLTÄ MEDIAMYRKKYJÄ ÄLÄ HERMOSTU PIKKUASIOISTA- KÄYTÄ PESPEKTIIVIÄ

30 Johtopäätökset

31

32

33

34

35

36 Ruokavalion muutokset

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48 Pohjoismaiset ravintosuositukset 2013

49 D-vitamiinin saannista

50

51

52 The Evidence on Salt and Blood Pressure A 2011 analysis in the British Medical Journal [11] stated that the evidence "from a very wide variety of studies, including randomized controlled studies, [has] shown a consistent direct relation between salt intake and blood pressure. Studies suggest that reducing sodium intake is effective in lowering blood pressure in men and women, in all ethnic groups, in all age groups, and all starting blood pressures." The authors write that a "4.6 g reduction in daily dietary intake of salt (equivalent to a 1840 mg reduction in daily sodium) decreases blood pressure by about 5.0/2.7 mm Hg in individuals with hypertension and by 2.0/1.0 mm Hg in normotensive people."

53

54