Tekla 6.9.2018 65 Liite nro 2 kertomus 2017 Ympäristötoimialan vastineet
4.1 Kärkihankkeet ja tavoitteiden toteutumisen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ylin päätöksenteko Ylin päätöksenteko TA 2017 TOT 2017 Poikkeama 1 000 1 000 1 000 % Toimintatuotot 7529 6123-1406 81 % Toimintakulut -4430-4151 279 94 % Toimintakate 3099 1972-1127 64 % Ylimmän päätöksenteon toimintakate toteutui arvioitua pienempänä johtuen mm. maankäyttösopimusiin perustuvien tulojen jäämisestä arvioitua pienemmäksi. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ylin päätöksenteko Kärkihanke: Osallisuus ja järjestöyhteistyö Luodaan erilaisia tapoja kuntalaisten kuulemiseksi toimintojen kehittämisessä. Tukipolku hankeen kautta tulleita hyviä käytänteitä jatketaan ja edelleen kehitetään yhdessä järjestöjen ja kuntatoimijoiden kanssa. Kuulemistapojen määrä, kuulemisten perusteella tehdyt toimintatapamuutokset. Toimialan arvio tavoitteen on toteutunut Järjestetty kaksi järjestötreffit tapahtumaa, osallistujia noin 30. Kuntastrategian valmisteluun liittyen järjestetty hyvinvointitalkoot tilaisuus, jossa kuultu järjestöjä, osallistujia 26 yhdistyksestä 50. Lisäksi järjestetty 3 asukastyöpajaa ja 1 työpaja yrittäjäjärjestöille ja kuultu yläkoulu- ja lukioikäisiä. Järjestöavustusten periaatteisiin valmisteluun liittyen kuultu järjestöjen edustajia ja tehty sähköinen kysely. Asiakasraateja järjestetty varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa esim. kotisivujen kehittämisessä. Pääkirjaston peruskorjauksen suunnitteluun liittyen järjestetty kysely ja visuaalinen äänestys. Roidu asiakastietojärjestelmällä kuultu asiakkaiden näkemyksiä ja kehittämisajatuksia palveluista hyvinvointitoimialalla. 2 (13)
Ympäristötoimialalla toteutettu kuulemisia mm. asemakaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun osalta. Asemakaavoja ollut nähtävillä 10 kpl ja niihin saatu palautetta 40 kpl, joista osa on virallisia lausuntoja sidosryhmiltä. Saatuun palautteeseen on laadittu asianmukaiset vastineet. Vuoropuhelu kuntalaisten kanssa ja aktiivinen yhteistyö järjestöjen kanssa. arvio ja suositus Onko kuulemistilaisuuksien tuloksista informoitu myös muita kuin kuulemistilaisuudessa läsnä olleita. Arvioinnista ei käy ilmi, onko kuulemisten ja kyselyjen johdosta tehty toimintatapoihin muutoksia ja millaisia muutoksia. Vastine 2. Ympäristötoimialan osuus Asemakaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä laaditut kuulemiset ja niiden vastineet on käyty läpi päätöksenteossa. Lisäksi on toteutettu ja toteutetaan mm. Harava-kyselyitä kuntalaisille. Kaikkiin palautteisiin on laadittu asianmukaiset vastineet suunnitelmien hyväksymisten yhteydessä, osa vastineista on päätynyt myös konkreettisesti suunnitelmien päivittämiseen. Virallisten kuulemisten lisäksi vuoropuhelua kuntalaisten kanssa on kehitetty tehostamalla kahdenkeskistä vuoropuhelua. Myös viranomaistahojen kanssa on kuluneen vuoden aikana kehitetty uudenlaista vuoropuhelua säännöllisten tapaamisten osalta. Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa on vakiintunut kuukausikokouskäytäntö ja samaa toimintatapaa ollaan laajentamassa koskemaan myös Keski-Uudenmaan ympäristökeskusta. Asemakaavoitusyksikkö on avannut Twitter-tilin sosiaalisen median hyödyntämisenä yhtenä uutena vuorovaikutuksen keinona. 3 (13)
4.2 Vastuulliseen johtamiseen ja kuntatalouteen liittyvien tavoitteiden toteutumisen Vastuulliseen johtamiseen ja kuntatalouteen liittyen on määritelty kolme tavoitetta, joiden toteutusvastuu on ylimmän päätöksenteon toimialalla yhdessä kunnan talousjohdon kanssa. Energiatehokkuuden lisääminen kunnan kiinteistöissä ja infrassa taso: Käytetyn energian tehokkuus nousee 1 % vuoden 2016 tasosta. MWh-käyttömäärä ja tehokkuuden nosto lähtötasoon nähden. Toimialan arvio Ei voida arvioida vielä tavoitteen arvio ja suositus pitäisi olla sellainen, että sen tiedetään etukäteen olevan käytettävissä. Toimialan tulisi ilmoittaa, miksi tavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Vastine 4. Nurmijärven kunta on hyväksynyt energiatehokkuussopimuksen (valtuusto 28.9.2016), jossa on sitouduttu 7,5 % energiansäästötavoitteeseen vuoteen 2025 mennessä. Sopimukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet tullaan jatkossa huomioimaan toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa paremmin, jotta tavoitteen toteutumista on seurattavissa päätöksenteossa. Tavoitteen toteutumisen suuntaa antava väli: Energiaseurannassa olevan koko kiinteistömassan sähkön ja lämmön (normitettu) ominaiskulutus (kwh/m3) pieneneminen suhteessa vuoden 2016 tasoon. n tarkemmat laskentamääritelmät lyödään lukkoon, kun seurannassa oleva kohdemassa on vakiintunut. Tällä hetkellä seurannassa olevien kohteiden sähkön ominaiskulutus on laskenut 2016-2017 2,2% ja normitetun kaukolämmön 0,9%. (Seurattavien kaukolämpökohteiden määrä lisääntynyt keväästä). Suunta on oikea ja suunnitelmallinen energiatehokkuustoimien toteuttaminen vie jatkossakin oikeaan suuntaan. Kulutusseurannassa on tällä hetkellä mukana 82 kohteen sähköt ja 45 kohteen kaukolämpö. Mahdollinen kaukolämpökulutus seurantakohteiden määrän lisääntyminen jatkossa vaikuttaisi ominaiskulutus lukemaan. t, niiden laskentaperusteet sekä tarkempi tavoite taso määritellään, kun kohteiden määrä on vakiintunut. Kulutusseurannassa 4 (13)
olevien kohteiden osalta muutoksia voidaan seurata, mutta yhtä yhteistä tavoitelukemaa ei vielä voida asettaa. 4.8 Ympäristötoimiala tavoitteiden toteutumisen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Ympäristötoimiala TA 2017 TOT 2017 Poikkeama 1 000 1 000 1 000 % Toimintatuotot 28878 29705 827 103 % Toimintakulut -30110-30568 -458 102 % Toimintakate -1232-863 369 70 % Ympäristötoimialan toimintakate toteutui ennakoitua parempana johtuen toimintatuottojen arvioitua suurempana Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ympäristötoimialalle on asetettu kaksi sitovaa tavoitetta. Korostetaan markkinointi- ja asiakaspalveluhenkisyyttä ja lisätään kuntalaisten osallistavuutta asemakaavaprosessissa 3D-mallinnuksen hyödyntäminen, lakisääteisen minimivuorovaikutuksen lisäksi käytetyt osallistamis- ja vuorovaikutusmenetelmät, kokonaisarvio kehityksestä. Toimialan arvio tavoitteen ja suositus toteutui Ammattilaatuista markkinointi- ja havainnemateriaalia on tuotettu mm. Ilvesvuori pohjoisen ja Viirinlaakson asemakaavahankkeissa. Täydentyvä 3D-paikkatieto on tuotantokäytössä ja sen kehittäminen jatkuu. Onko 3D-mallinnusta hyödynnetty yrityksille kohdistetussa markkinoinnissa? Arvioinnista tulisi käydä ilmi, lisäsikö 3D-mallinnuksen käyttö kuntalaisten osallistavuutta kaavaprosessissa. Vastine 19. Viirinlaakson asemakaava-alueen markkinoinnissa on hyödynnetty laadittua 3D-mallia. Viirinlaaksosta on laadittu useita lehdistötiedotteita, joissa on esitetty 3D-malliin perustuvia havainnekuvia. Myös Ilvesvuori pohjoinen työpaikka-alueen asemakaavahankkeessa on laadittuna 3Dmalli ja sitä tullaan hyödyntämään jatkossa mm. markkinoinnissa. 5 (13)
3D-mallintamisen vaikutuksia osallistavuuteen on vaikea vielä arvioida. Havainnollisten kuvien esittämisellä voi olla tulevaisuudessa vaikutuksia palautteen vähenemisellä selkeämmän esitystavan myötä, jolloin suunnitelmien hahmottaminen helpottuu ja mahdollisilta väärinkäsityksiltä säästytään. Tulevaisuudessa on mietittävä virtuaalilasien tai vastaavien käyttömahdollisuudet suunnitteluhankkeiden yhteydessä. Uuden tekniikan hyödyntämisellä on mahdollista edistää hankkeen kiinnostavuutta kuntalaisten keskuudessa ja sen myötä myös osallistavuutta. Parannetaan yleisten alueiden siisteyttä ja tuetaan järjestöjä ja 3-sektorin toimijoita siisteyskampanjoiden järjestämisessä. Toimialan arvio tavoitteen ja suositus Vastine 20. Kuntalaisjärjestöjen ja 3-sektorin aktiivisyys (kampanjoiden tai tempausten määrä) sekä siistimiseen osallistuvien työllistettävien määrä. toteutui Kunnanhallituksen kyselytunnilla elokuussa ja tekniselle lautakunnalle kokouksessa syyskuussa esiteltiin Siistiksi projektin päivitetty projektisuunnitelma. Keväällä 2017 toteutettiin siivoustalkoot aikaisempien vuosien tapaan. Metsä-Tuomelan jäteasema oli pientuojia varten auki kahtena lauantaina toukokuussa. ELY-keskuksen kanssa on pidetty yhteistyöpalaveri valtion teiden siisteyden parantamisesta. Syys-lokakuussa toteutettiin Siistiksi viikot, jolloin mm. pidettiin siivoustalkoita eripuolilla kuntaa, jäteasema oli auki kahtena lauantaina, järjestettiin tieturvakoulutusta Woimalalle, luotiin Siistiksi projektin kotisivut kunnan nettisivuille. Vuodelle 2018 budjetoitiin 100.000 euron määräraha Siistiksi projektin tehtävien ja ns. laatukäytävien toteutusta varten. ei ole toteutunut valtionteiden siisteyden osalta. Tavoitteen toteutumiseksi on asetettu määrälliset mittarit, mutta ei ilmoitettu tavoitemääriä. Tavoitteeksi asetettu työllistettävien osallistuminen siistimiseen ei käy arvioinnista ilmi. Valtionteiden siisteyden osalta valvonta on kehittynyt projektin edetessä. Katselmukset on otettu käyttöön. On huomioitava myös ELY-keskuksen oma vastuu alueidensa siisteydessä. Vuonna 2017 yleisten alueiden siivoustalkoisiin (kevät ja syksy) osallistui lähes 30 talkooporukkaa. Roskia kerättiin yli 350 säkillistä. Lisäksi kunnan ja Fortumin yhteistyössä tehdyssä vaarallisten jätteiden keräyksessä 21.-22.5. vastaanotettiin vaarallisia jätteitä 6,5 tonnia sekä jäteöljyä 2 tonnia. Siisti-ilmiö-kampanjasivu Facebookissa on kerännyt jo yli 1200 tykkääjää. 6 (13)
Kunnan monipalvelukeskus Woimala tekee säännöllisiä siisteyskierroksia kunnan alueella. Lisäksi kunta palkkasi LC Nurmijärvi Kanervan kanssa yhteistyössä Kivenpuiston koulun 12 erityisnuorta siistimistehtäviin. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan vastuualueen toiminnan Maltillisesta väestönkasvusta (166 henkilöä) huolimatta, Nurmijärvellä valmistui 356 asuntoa. Taloudellinen noususuhdanne näkyy vilkkaana asuin- ja toimipaikkarakentamisessa ja rakennuslupia myönnettiinkin 385:lle rakennukselle vuonna 2017. Myönnetyistä rakennusluvista tulee noin 1100 asuntoa. Toimipaikkatontteja luovutettiin 8 kappaletta ja yksi kaupan tontti. Suurimpia talonrakennushankkeita olivat Nurmijärven monitoimitalo, Rajamäen terveysasema, Nurmijärven yhteiskoulun sisäilmasaneeraus. Avainhenkilöiden rekrytoinnissa on ollut havaittavissa puutetta pätevistä hakijoista. Hakuja on jouduttu uusimaan esimerkiksi yleiskaavasuunnittelijoiden osalta. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalla oli neljä keskeistä tavoitetta, joista toteutui kokonaan kaksi, yksi toteutui osittain ja yksi ei toteutunut. Monipuolinen tonttivaranto sekä työpaikkaomavaraisuuden lisääminen. Hyväksytyt asuntorakentamisen ja työpaikkarakentamisen asemakaavat. Toimialan arvio tavoitteen ja suositus Vastine 21. Tavoitteen toteutuminen Asuntorakentaminen: 4 861 k-m² Työpaikkarakentaminen: 6 349 k-m² ei toteutunut. Merkittäviä kaavoja, kuten Ilvesvuori pohjoinen ja Vanha-Klaukka on etenemässä hyväksymiskäsittelyyn loppuvuonna 2018. ei toteutunut sekä luontoselvityksissä puutteita. Jos kattavat luontoselvitykset tehtäisiin aivan kaavaprosessin alussa vältyttäisiin myös turhilta suunnittelukustannuksilta ja mahdollisilta prosessia pitkittäviltä kaavavalituksilta. olisi suositeltavaa määritellä taajamittain. Asetetut määrälliset tavoitteet ovat toteutuneet keskimääräisesti viimeisten vuosien aikana. Nurmijärven kunta on saavuttanut erinomaisesti MALsopimuksen tavoitteet. Koska asemakaavaprosessit ovat useita vuosia kestäviä ja sisältävät riskejä mm. vuoropuhelun ja selvitysten osalta on tavoitteita hyvä tavoitella keskimääräisesti pidemmällä aikajänteellä. Selvitykset täydentyvät koko asemakaavaprosessin ajan. Esimerkiksi luontoselvitysten osalta laadukas selvitys edellyttää seurantaa usean vuoden osalta. Kaikki selvitystyöt aloitetaan jo asemakaavan aloitusvaiheessa. 7 (13)
Tarkemmat toteutuneet k- m2 taajamittain on mahdollista esittää tiedoksi. Täydentyvä 3D-paikkatieto Täydentyvään 3D-paikkatietokantaan viedyt suunnitelmat [kpl]. toteutui. Täydentyvä 3D-paikkatieto etenee tavoitteenasettelun mukaisesti. Merkittävistä asemakaavahankkeista, kuten mm. Ilvesvuori pohjoinen ja Vanha-Klaukka on jo laadittu 3D-kaupunkimalli. Toimialan arvio tavoitteen ja suositus Vastine 22. tta kuvaavasta mittarista ei käy ilmi mikä on tavoitteeksi asetettu määrä eikä tavoitteen toteutumista koskevasta arvioista käy ilmi toteutuneiden suunnitelmien määrä. Tavoitteena on viedä 3D-paikkatietokantaan kaikista merkittävistä asemakaavahankkeista 3D-kaupunkimalli ja tarkka kappalemäärä varmistuu tarkasti vasta kaavoitusprosessin etenemisen aikana. Vuonna 2017 laadittiin yhteensä (4) kpl 3D-kaupunkimalleja. Joukkoliikenteen käytön lisääntyminen Nurmijärvilipun myynti toteutui. Nurmijärvilippuja on myyty v. 2017 aikana 14 976 kpl (v. 2016: 14 140 myytyä lippua). Kasvua oli 5,9 % edelliseen vuoteen nähden. Erityisesti nuorisolipun myynti on edennyt erinomaisesti. Toimialan arvio tavoitteen olisi pitänyt määritellä tarkemmin, esim. tavoitellaanko yksityisautoilun vähenemistä, kertamatkustajien lisääntymistä yms. Tavoitteen toteutumista ei välttämättä kuvaa pelkästään Nurmijärvilipun myynti. HSL on muuttamassa 2018 lipputuotevalikoimaa vyöhykepohjaiseksi. Muutoksella on vaikutuksia kuntalaisten liikkumiskustannuksiin. Kunnan HSL-lippusubvention suuruus tullee lähivuosina kasvamaan entisestään vyöhykepohjaisen hinnoittelun ja kasvavan lippumenekin takia. Vastine 23. Ympäristötoimialalla tullaan jatkossa harkitsemaan kokonaisvaltaisempien mittareiden käyttöönottoa pitkän aikavälin tavoitteena. Vuoden 2019 talousarvion tavoitteenasettelussa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi HSL:n vuonna 2012 laaditun liikkumistutkimuksen tuloksia yk- 8 (13)
sityisautoilun kulkutapaosuudesta (65 %). Jatkossa yksityisautoilun kulkutapaosuuden alentaminen toimenpitein tukee tarkastuslautakunnan havaintoa. HSL:n vyöhykepohjainen hinnoittelu eli ns. kaarimalli tulee vaikuttamaan matkustamisen hinnoitteluun ja mm. kunnan subvention suuruuteen. Mikäli kunnan subvention kasvu perustuu joukkoliikenteen lisämatkustamiseen, sitä voitaneen pitää positiivisena asiana. Kunta varautuu käyttötalouden menojen maltilliseen kasvuun HSL:n lippusubvention osalta. Liikenneturvallisuuden parantaminen Kevyen liikenteen väylien suunnittelu ja rakentaminen Toimialan arvio tavoitteen toteutuu keskimäärin. Kevyen liikenteen väylä välille Kirkonkylä-Rajamäki valmistui vuonna 2017. Esisuunnittelu etenee Klaukkalan ja Perttulan välille lähivuosien kuluessa. Asetettu mittari kuvaa vain pientä osaa liikenneturvallisuuteen kuuluvista asioista eikä yksinään sovellu mittariksi. Vastine 24. Kevyen liikenteen väylien suunnittelu ja rakentaminen ovat yksi keskeisimmistä asioista liikenneturvallisuuden parantamiseksi asetetun tavoitteen mukaisesti. Lisäksi kunta toteuttaa vuosittain erilliskohteita liikenneturvallisuuden parantamiseen varatuista määrärahoista teknisen lautakunnan hyväksymän ohjelman mukaisesti. Liikenneturvallisuussuunnitelman päivittämiseen varaudutaan vuosien 2019 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 2020-2021 laajempana kokonaisuutena liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Teknisessä lautakunnassa käydään vuosittain läpi ns. onnettomuusraportti, jossa on kuvattuna mm. henkilövahinko-onnettomuudet. Onnettomuustilaston raportoinnista on mahdollista saada kokonaisvaltainen tilannekuva Nurmijärven liikenneturvallisuuden tilasta onnettomuudet huomioiden. 9 (13)
Ilmastotavoitteet Kunnan metsänhoitosuunnitelma tulisi julkaista kunnan verkossa, kuten muutkin keskeiset julkaisut. Kuuma-kuntien ilmastokatsaus 2017 oli ankeaa luettavaa Nurmijärven osalta. Ainoa ilmastoteko oli 2015 Klaukkalaan perustettu hakevoimala. Vuonna 2016 sentään mainittiin, että käytettiin uusissa katuvaloissa led-valoja. Suositus: Nurmijärven pitäisi perehtyä Vihreä lippu järjestelmään ja harkita järjestelmään liittymistä, mikäli siitä arvioidaan olevan kunnalle hyötyä esim. säästöinä ja positiivisena julkisuutena. Järjestelmä voisi edesauttaa kuntastrategian ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Muista KUUMA-kunnista Tuusula, Järvenpää ja Kerava ovat jo mukana. Ympäristötoimialan vastine: Kunnan metsänhoitosuunnitelma vuosille 2017-2026 hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 15.12.2016. Se on koottu erilliseksi kansioksi, joka sisältää yleisen osion sekä lukuisia erikokoisia paperiasiakirjoja. Metsänhoitosuunnitelman yleinen osio on mahdollista julkaista sähköisessä muodossa kunnan verkkosivuilla, ja erillinen kansion kokonaisuudessa on luettavissa kunnanvirastolla. Kunta toimii ympäristöasioissa yhteistyössä KUUMA-kuntien kanssa, mm. strategisen ilmastoohjelman toimeenpanon osalta. Lisäksi kunta on liittynyt valtion koordinoimaan energiatehokkuussopimukseen, jolla tavoitellaan mm. huomattavia energiasäästöjä kunnan toiminnassa. Jatkossa kunnassa on tarpeen käydä läpi myös muita ympäristön tilan parantamiseen tähtääviä yhteistyömuotoja ja toimintatapoja, joita ovat Vihreä lippu-järjestelmän lisäksi esimerkiksi mm. Hinku ja Fisu. Lisäksi vuoden 2019 talousarviovalmistelun yhteydessä esitetään kunnan ympäristöasioiden koordinointia ja hoitamista varten yhtä lisävakanssia, jotta kunnan ympäristöasioiden hoitamiseen on mahdollista myös käytännön tasolla panostaa riittävästi ja oikeaaikaisesti. 4.9 Nurmijärven veden tavoitteiden toteutumisen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen TA 2017 TOT 2017 Poikkeama 1 000 1 000 1 000 % Liikevaihto 7 456 7 823 367 105 % Liiketoiminnan muut tuotot 194 226 32 116 % Materiaalit ja palvelut -2 936-2 769 167 94 % Henkilöstökulut -1 239-1 122 117 91 % Poistot ja arvonalentumiset -2 570-2 556 14 Liiketoiminnan muut kulut -100-103 -3 103 % Liikeylijäämä 805 1 499 694 186 % Rahoitustuotot ja -kulut -243-191 52 Tilikauden ylijäämä 562 1 308 746 233 % Nurmijärven veden ylijäämä oli selvästi ennakoitua suurempi johtuen liikevaihdon ennakoitua suurempana ja kustannussäästöistä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 10 (13)
Vesilaitoksella on verkoston aluemittausjärjestelmään perustuva vuotovesien etsintäjärjestelmä Tarvittavat vesijohtoverkoston aluemittauskaivot ja jätevedenpumppaamojen virtausmittaukset on asennettu, vesijohto- ja viemärimallinnus on ajantasainen, vesijohtoja viemäriverkostossa tehdään vuotojen paikallistamista. Henkilöstövajauksen vuoksi aluemittausjärjestelmähanketta ei pystytty edistämään suunnitellusti. Syyskuun alussa aloittivat uusi verkostopäällikkö ja käyttöinsinööri. Vuoden 2017 aikana rakennettiin kaksi laitekaivoa, mutta niihin ei asennettu virtausmittareita. Tavoitteen toteutumisen arvioinnista ei käy selkeästi ilmi, miksi rakennettuihin laitekaivoihin ei asennettu virtausmittareita. Aluemittausjärjestelmän perustaminen edellyttää ensivaiheessa järjestelmäkokonaisuuden suunnittelun siten, että käytettävä mittauslaitteisto, tiedonsiirron periaatteet ja tietoalusta määritellään. Virtausmittareita ei ole asennettu, koska järjestelmämäärittelyä ei ole henkilövajauksen vuoksi tehty. Toiminnallisten tavoitteiden asettelua ja niistä raportointia selkeytetään jatkossa. t Liikelaitoksen johdon arvio tavoitteiden ja suositus Vastine 25. Liikelaitoksen johdon arvio tavoitteen ja suositus Vastine 26. Parannetaan vesilaitoksen asiakkaiden sähköisiä palveluita Uuden asiakashallintajärjestelmän käyttöönotto, liittymishakemuksen sähköistäminen. Henkilöstövajauksen vuoksi hanketta ei ole pystytty edistämään vuonna 2017 suunnitellusti. on määritelty yleisellä tasolla. Vesilaitoksen asiakkaiden sähköisten palveluiden kehittämisessä oleellinen työkalu tulee olemaan uusi asiakashallintajärjestelmä, joka sisältää erilaisia sähköisiä palveluita mahdollistavia ominaisuuksia. Nykyaikaisen asiakashallintajärjestelmän avulla asiakkaita voidaan palvella sähköisesti mm. laitoksen ja asiakkaan välisiin sopimuksiin, laskutukseen ja vesimittareiden luentaan liittyvissä prosesseissa. Toiminnallisten tavoitteiden asettelua ja niistä raportointia selkeytetään jatkossa. 11 (13)
4 Investointien toteutuminen Investointien toteutuminen TA TOT 2017 2017 Poikkeama 1 000 1 000 1 000 % Kiinteä omaisuus -500 71 571-14 % Osakkeet -589-628 -39 107 % Talonrakennus -9 318-8 065 1 253 87 % Kiinteät rakenteet ja laitteet -20 118-18 487 1 631 92 % Irtaimisto -2 929-2 391 538 82 % Kunta yhteensä -33 454-29 500 3 954 88 % Nurmijärven vesi -6 042-5 595 447 93 % Aleksia -120-120 0 100 % Kunta ja liikelaitokset yhteensä -39 616-35 215 4 401 89 % Tarkastuslautakunta on todennut, että merkittävien investointihankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa on ollut puutteita. Kaikilta osin investointeihin liittyviä hankintoja ei ole asianmukaisesti kilpailutettu, sopimusosapuolen luottokelpoisuuden ei ole ollut riittävää ja lisä- ja muutostyöt ovat joissakin tapauksissa olleet merkittävästi yli alkuperäisen tarjotun hinnan. Investointihankkeiden kustannusseuranta ei tuota kaikilta osin asianmukaista tietoa hankkeiden seurantaa ja johtamista sekä päätöksentekoa varten, kun raportointi ei sisällä esim. kaikkia hankkeista aiheutuneita kuluja. suositukset: 1. Investointihankkeen suunnitteluvaiheeseen sisällytetään myös kustannusseurannan ja raportoinnin suunnittelu sen varmistamiseksi, että kaikki hankkeesta aiheutuvat kulut sisältyvät seurantaan. Lisäksi tulee varmistaa, että hankkeiden budjetointi ja seuranta noudattaa samaa jakoa ja vastuut on selkeästi määritelty. Merkittäville hankkeille tulee määritellä kokonaisvastuussa oleva taho. Jos hankkeisiin saadaan avustuksia tai ulkopuolisia rahoitusosuuksia, niin näitä koskevat seuranta- ja raportointikäytännöt tulee määritellä jo suunnitteluvaiheessa. Ympäristötoimialan vastine: Hankkeiden suunnitteluvaiheen ja toteutusvaiheen kustannusseurantaa, riskienhallintaa ja raportointia (työmenetelmää) kehitetään em. mukaisesti. 2. Ympäristötoimiala varmistaa laskujen käsittelijöiden riittävän osaamisen esim. arvonlisäveron ja kulujen kohdentamisen osalta kirjallisilla ohjeilla ja tarvittaessa henkilökohtaisella opastuksella. 12 (13)
Ympäristötoimialan vastine: Jatkossa investointihankkeisiin, joihin liittyy erityiskysymyksiä arvonlisäveron ja kulujen kohdentamiseen (esim. tapaus monitoimitalo), varmistetaan tiedon kulku laskujen käsittelyn ketjussa. Jo vuosia on noudatettu käytäntöä selvittää arvonlisäverokäsittely yhteistyössä kunnan talouspalveluiden kanssa hankkeissa, joihin on liittynyt ulkopuolisia tahoja. Näin tehtiin myös monitoimitalon hankkeen budjetointivaiheessa. 3. Johto varmistaa, että hankinnat kilpailutetaan jatkossa hankintalain ja kunnan omien ohjeiden ja sopimusten mukaisesti. Ympäristötoimialan vastine: Mm. ohjeistus käydään syksyn 2018 aikana läpi toimialan johtoryhmässä sekä tulosalueiden vastuuhenkilöiden kanssa. 4. Merkittävistä investointihankkeista, kuten Viirinlaakso ja monitoimitalo laaditaan jälkilaskelma, johon sisällytetään kaikki hankkeesta aiheutuneet kulut, jotta hankkeiden talousarvion mukaisuutta on mahdollista arvioida. Ympäristötoimialan vastine: Viirinlaakso-hankkeesta tehdään jälkilaskelma ja loppuselvitys, kun hankkeen kaikki kustannus- ja seurantatiedot ovat valmistuneet. Arviot talousarvion mukaisuudesta raportoidaan osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Käytäntö jalkautetaan myös muihin merkittäviin hankkeisiin. Aiemmin mm. Ilvesvuoren hankkeessa on kustannusseuranta järjestetty yli toimialojen. 13 (13)