TIEDOLLA JOHTAMISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN JA LAADUNVARMISTUS HY:N KOULUTUSOHJELMISSA

Samankaltaiset tiedostot
Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

Laatu linjakkuus ja osaamisperustaisuus koulutusohjelmassa case farmasia

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

Pedagogisen johtamisen katselmus

Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Yliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa

HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi

Aalto-yliopisto. Raili Pönni

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Pedagoginen johtaminen - työpaja

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet Tytti Tenhula

Tulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus

Työelämäyhteistyö: ops-työssä ja opetuksessa

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, Jarl Wahlström,

Varhaiskasvatuksen laadun arviointi. Janniina Vlasov, arviointiasiantuntija, Karvi Loisto-verkoston seminaari, Hki #vakanarviointi

TYY OPETUSSUUNNITELMATYÖN MAHDOLLISUUDET. Minna Vuorio-Lehti Erikoissuunnittelija, KT

Pedagoginen johtaminen

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Tampereen yliopiston koulutusuudistus ja opintopalveluiden organisoituminen sekä avoimen yliopiston asemoituminen

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kansainvälistymisen valtavirtaistuminen: nousu vai tuho? Francesca Cucinotta Minna Koutaniemi, pj Irinja Paakkanen

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Miten (sähköiset) palautejärjestelmät vastaavat palautteenkäsittelylle asetettuihin tavoitteisiin?

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

VUODEN 2014 ULKOISEEN

Optime mitä opetushenkilöstön olisi hyvä tietää lukujärjestyssuunnittelusta

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

PALAUTEJÄRJESTELMÄ KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEET, VIESTINTÄTIETEIDEN TIEDEKUNTA PALAUTTEEN KERÄÄMISEN TARKOITUS

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Kuinkas sitten kävikään Oppimisen palautekokonaisuuden kehittämishanke Metropolia Ammattikorkeakoulussa

HOPS välineenä. Strategiset rastit: HOPS Sami Hautakangas & Liisa Ahlava

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Tiedolla johtamisen työkaluja ja toimintamalleja. OPH:n Laatua laineilla Taina Kivioja WinNova

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

OPETUSYKSIKKÖ. Pedagoginen suunnittelu OPETUS- NEUVOSTO. OPLAApro -ryhmä JR

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Tampereen yliopistossa

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

AVOIN YLIOPISTO Opiskelu avoimessa yliopistossa... 4 Avoimen yliopisto-opetuksen maksut... 4 TÄYDENNYSKOULUTUS... 4

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Korkeakoulujen henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen opetus- ja ohjausosaamisen vahvistaminen

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

Löydämme tiet huomiseen

Palautteet ja palautekulttuurien kehittäminen Helsingin yliopistossa

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Transkriptio:

TIEDOLLA JOHTAMISEN KULTTUURIN VAHVISTAMINEN JA LAADUNVARMISTUS HY:N KOULUTUSOHJELMISSA Kota-seminaari 28.8.2018 Kehitysjohtaja Susanna Niinistö- Sivuranta KOTA / @NiinistoS 28/03/2018

HY:N STRATEGIA Opiskelija keskiöön KOTA / SNS 31/08/2018 2

MUUTOS? Pedagoginen muutos Toimintaympäristön muutos Ajattelutavan muutos Oppimisen muutos Työelämän muutos KOTA / @NiinistoS 31/08/2018 3

KOULUTUSOHJELMIEN LAADUNHALLINNAN ELEMENTTEJÄ JA YHTEISIÄ PERIAATTEITA Strateginen johtaminen - Koulutusohjelman toiminnanohjaus osana HY-prosessia - Indikaattorit (esim. läpäisy, työllisyys, vetovoima) - Koulutusohjelman perustamis- ja lakkauttamismenetelmät tarve, resurssit, volyymi Koulutusohjelman arviointi- ja kehittämismekanismit - Tiedontuotanto opiskelusta, tutkinnoista ja toiminnasta myös järjestelmäkehitys tiedon oltava reaaliaikaista ja saatavilla Johtamisjärjestelmä - Koulutusohjelman johtaminen koulutuksen / oppimisen kokonaisuuden johtaminen HY:ssa Opetus ja oppiminen - Opetussuunnitelmatyö (ECTS) osaamisperustaisuus - Opiskelijapalaute ja uraseuranta sekä osaamistarpeiden ennakointi pedagoginen kehittäminen, sisällöllinen kehittäminen, työelämä- ja tutkijapolku 4

TILANNE NYT Kandi-, maisteri- ja tohtoriohjelmien laadunhallinnan menettelyt uudistettavana Koulutusuudistuksen 2015-2017 yhteydessä valmisteltuja laadunhallinnan elementtejä Koulutusohjelmarakenne kaikilla tutkintotasoilla Koulutusohjelmien johtamisjärjestelmä koulutuksen johtaminen HYtasolla Opetussuunnitelmatyön yhtenäinen malli Tutkintojen rakennetta ja opintojen suorittamista sekä opintojen ohjausta ja niiden etenemisen seurantaa koskevat yhteiset linjaukset Muut pitkäjänteisesti kehitetyt laatuelementit Palautejärjestelmät: HowULearn-opiskelijapalaute, kandipalaute, valmistuneiden seuranta Opetuksen pedagoginen tuki: yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) ja pedagogiset yliopistonlehtorit sekä opetusteknologiakeskus Opettajien akatemia 5

KOULUTUSOHJELMARAKENNE

LAAJEMMAT KANDIT, ENEMMÄN VALINTOJA KOTA / SNS 28/03/2018

YLIOPISTON YHTENÄISET LINJAUKSET Kaikki tutkintokoulutus järjestetään koulutusohjelmissa. Koulutusohjelmarakenne on Bolognan prosessin mukainen ja kansainvälisesti ymmärrettävä. Koulutusohjelmia, tutkintojen rakennetta ja sisältöä sekä ohjausta ja opetuksen järjestämistä koskevat yliopiston yhtenäiset linjaukset Tutkinto-ja oikeusturvajohtosääntö Tutkintoja ja opiskelua koskevat linjaukset (RP) Rehtorin, vararehtorin ja kehitysjohtajan päätökset Jatkovalmistelu: Koulutusohjelmien elinkaari: Millä kriteereillä, prosessilla ja seurannan aikajänteellä koulutusohjelma voidaan lakkauttaa tai yhdistää toiseen

YHTENÄINEN OPETUSSUUNNITELMATYÖN MALLI

OPETUSSUUNNITELMA KOLMIVUOTISKAUSILLE Koulutusuudistuksessa tutkintojen rakenteet ja sisällöt sekä niiden tuottama osaaminen tarkastettiin ja määriteltiin uudelleen. Opetussuunnitelmat laaditaan kolmivuotiskausiksi yliopiston yhtenäisin ohjein. Opetussuunnitelman ohjeistuksessa ja rakenteessa on sovellettu ECTS-mallia. Opetussuunnitelmassa osaamistavoitteet on kuvattu koulutusohjelmalle, opintokokonaisuuksille ja opintojaksoille. Jatkovalmistelu: Opetussuunnitelman valmistelun tueksi tarvitaan sähköinen väline, jonka hankinta on suunnitteilla.

KOULUTUKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Hallituksen perehdytys 28/03/2018

JOHTAMISEN VASTUUNJAKO Koulutusohjelman toiminnasta vastaa koulutusohjelman johtaja ja hänen johdollaan toimiva johtoryhmä. Vastuuopettajat huolehtivat opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen opetuksen organisoinnista. Yliopiston opintoasiainneuvoston jäsenenä toimiva tiedekunnan opetusvaradekaani vastaa oman tiedekuntansa koulutusohjelmakokonaisuudesta. Opetuksesta vastaava vararehtori ja hänen johdollaan toimiva opintoasiainneuvosto vastaavat yliopiston koulutusohjelmakokonaisuuden ja opetuksen johtamisesta. Kehitysjohtaja vastaa koulutuksen strategisen suunnittelun ja kehittämisen kokonaisuuden koordinoinnista.

Tiedekuntaneuvosto - Päättää koulutusohjelmien opetussuunnitelmista. - Päättää koulutusohjelmien valintaperusteista. - Tekee esityksen hallitukselle uusien opiskelijoiden määrästä. - Vastaa opetuksen laadusta. - Myöntää tutkinnonsuoritusoikeudet ja tutkinnot (voi delegoida). Rehtori tai vararehtori - Päättää yliopiston opetusta koskevista yleisistä linjauksista. - Päättää koulutusohjelmien perustamisesta ja lakkauttamisesta. - Päättää yliopiston resurssien käytöstä. - Johtaa yliopiston koulutusta strategisten tavoitteiden mukaisesti. KOULUTUKSEN JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO Koulutusohjelman johtoryhmä ja johtaja - Valmistelee opetussuunnitelman (joka 3. v). - Päättää vuosittaisesta opetusohjelmasta. - Valmistelee valintaperusteet ja ehdotuksen koulutusohjelman uusien opiskelijoiden määrästä. - Valmistelee tutkintotavoitteet. - Johtaja neuvottelee yksikköesimiesten kanssa ohjelman opetusresursseista. - Vastaa ohjelman tuloksellisesta toiminnasta ja laadusta. - Johtaa ohjelmaa strategisten tavoitteiden mukaisesti. Dekaani - Päättää koulutusohjelmien resursseista. - Johtaa tiedekunnan toimintaa. Opetusvaradekaani - Koordinoi koulutusohjelmia koskevien tiedekuntaneuvoston päätösten valmistelua. - Valmistelee resurssipäätökset ja neuvottelee niistä dekaanin kanssa. - Johtaa koulutusohjelmia strategisten tavoitteiden mukaisesti. Yliopiston opintoasiainneuvosto - Valmistelee yliopiston opetusta koskevat strategiset tavoitteet ja linjaukset. - Seuraa ja koordinoi koulutusohjelmien toiminnan tuloksellisuutta ja laatua. Yliopiston hallitus - Päättää uusien opiskelijoiden määrästä koulutusaloittain. - Päättää yliopiston tutkintotavoitteista koulutusaloittain. - Päättää tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännöstä. Opintoasiainpäällikkö - Koordinoi moniammatillista koulutusohjelmien palvelukokonaisuutta tiedekunnissa. - Johtaa koulutussuunnittelun ja opintoneuvonnan palveluita tiedekunnissa. Kehitysjohtaja - Vastaa opintohallinnosta yliopistotasolla. - Päättää opetuksen hallinnollisista prosesseista. - Koordinoi koulutuksen strategisen suunnittelun ja kehittämisen valmistelua. - Johtaa opetus- ja opiskelijapalveluita.

VUOROVAIKUTUSFOORUMIT YHTEISEN LAATUKULTTUURIN YTIMESSÄ HY-tasolla: ONE = opintoasiain neuvosto Opetuksen ja opetuksen tuen yhteistyöryhmä Koulutusohjelmafoorumit Vararehtorin koulutusohjelmakierros Työparityöskentely tärkeää (prosessi, laatu, yhtenäiset käytänteet): vararehtori-kehitysjohtaja; opetuksesta vastaava varadekaani-opintoasiainpäällikkö; koulutusohjelmajohtaja-koulutussuunnittelija Hallituksen perehdytys 28/03/2018

KOULUTUSOHJELMAT TOIMINNANOHJAUKSESSA Koulutusuudistuksessa koulutusohjelmille (ml. tohtoriohjelmat) annettu vastuu koulutuksen toteuttamisesta ja tutkintojen tuottamisesta. Koulutusohjelman toiminnan resurssien suunnittelusta vastaa vastuutiedekunta. Keskeistä on yhteistyö ja tiedekunta- ja ohjelmarajat ylittävän koulutuksen tarjoaminen ja mahdollistaminen. 15

OPISKELIJAPALAUTE KOTA / SNS 28/03/2018

LAADUKAS OPPIMINEN JA OPETUS KOULUTUSOHJELMISSA Opiskelija Kiinnostuu, motivoituu ja sitoutuu oppimaan Säätelee oppimistaan yksin ja toisten kanssa Kokee haasteita, onnistumisia ja pystyvyyttä On vastuussa oppimisestaan ja sen etenemisestä Oppii oman tieteenalansa tietoja ja geneerisiä taitoja Oppii oman alansa akateemiseksi asiantuntijaksi Opetuksessa Lähtökohtana syväsuuntautuneen oppimisen tukeminen osaamistavoitteiden suunnassa konstruktiivinen linjakkuus Käytetään aktivoivia opetus- ja arviointimenetelmiä Huomioidaan opiskelijan aikaisempi osaaminen ja kiinnostuksen kohteet Käytetään riittävän haastavia oppimistehtäviä Käytetään digitaalisia teknologioita mielekkäästi Opetus on tutkimusperustaista Koulutusohjelma tukee opiskelijoiden oppimista, sujuvaa opiskelua, osaamistavoitteiden saavuttamista ja akateemisen asiantuntijuuden oppimista ja kasvua. 17

PALAUTE JA PROSESSI Opiskelijapalaute on osa yliopiston itsearviointia ja koulutuksen laatujärjestelmää. Opiskelun kaikissa vaiheissa huolehditaan opiskelijoiden kokemusten kuulemisesta ja kerätään opiskelijapalautetta. Palautetietoa hyödynnetään systemaattisesti opetustoiminnan johtamisessa, päätöksenteossa ja opetuksen kehittämisessä. Palauteprosessissa on keskeistä tuloksista ja toimenpiteistä tiedottaminen sekä vaikutusten seuranta ja arviointi.

OPISKELIJAPALAUTEKYSELYT Opintojen aikana Opintojen jälkeen Kurssipalaute Koulutusohjelmatason palaute (= HowULearn -kyselyt opintojen eri vaiheissa) Valtakunnallinen Kandipalaute Kansainvälisille opiskelijoille ISB-kysely Valtakunnalliset uraseurantakyselyt maistereille ja tohtoreille.

PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN JA TUKI 28/03/2018

HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPISTOPEDAGOGIIKAN KESKUS (HYPE) kouluttaa Helsingin yliopiston opetushenkilöstöä korkeakouluopetuksen ja -oppimisen asiantuntijoiksi tuottaa ja tukee alan tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä keskuksen pedagogiset yliopistonlehtorit tukevat koulutusohjelmien pedagogista kehittämistä vastaa HowULearn-opiskelijapalautteeseen liittyvästä tutkimuksesta ja kehitystyöstä.

OPETUSTEKNOLOGIAPALVELUT Tukee opettajien digipedagogisten taitojen kehittymistä. Järjestää opetusteknologian käyttäjäkoulutuksia. Tukee verkkopedagogisia ratkaisuja opetuksessa. Kehittää ja arvioi teknologisten ratkaisujen käytettävyyttä ja vaikuttavuutta opetuskäytössä. Koordinoi strategista Opetuksen digiloikka -hanketta.

HELSINGIN YLIOPISTON HUIPPUOPETTAJIEN VERKOSTO OPETTAJIEN AKATEMIA Akatemian tavoitteena on vahvistaa opetuksen arvostusta ja asemaa yliopistoyhteisössä sekä mahdollistaa meritoituminen ja palkitseminen myös opetusansioiden perusteella. Panostamalla opettajiin panostetaan myös opiskelijoihin ja oppimisen laatuun. Valinta Opettajien akatemian jäseneksi on tunnustus opettajan opetusansioista ja oppineisuudesta opetuksessa.

OHJELMIEN JATKUVA SEURANTA JA ARVIOINTI KOTA / SNS 28/03/2018

JATKOVALMISTELUN KOHTEITA Kirkastetaan, miten jatkuva seuranta toteutetaan ja mitä tietoja ja indikaattoreita seurataan. Uudistetaan koulutusohjelmien toimintaa kuvaava tiedontuotanto, indikaattorit ja seurannan välineet. Jatkuvan seurannan yhteyteen liitetään tarkastuspisteet (vrt. arviointi) sekä määritellään menettelytavat, joilla toimenpiteet toteutetaan. Opiskelijapalautteiden (HowULearn) hyödyntäminen laajennetaan myös toiminnan seurantaan ja kehittämiseen. Arvioidaan uudet koulutusohjelmat. Vastuutahona opintoasiainneuvosto (ONE) 25

KIITOS LAADUKASTA LUKUVUOTTA 2018-2019 KOTA / SNS 28/03/2018