Kh 12.7.2018 181, liite nro 4 Kunnanhallitus 12.7.2018/ Salosen muutosesitys perusteluineen 181 Esitys: Kunnanhallitus ei tee valitusta Nurmijärven elinvoimalautakunnan 14.6.2018 56 tekemästä päätöksestä. Nurmijärven elinvoimalautakunnan 14.6.2018 56 tekemä päätös suunnittelutarveratkaisusta koskien rakentamista määräalalle tilasta 543-402-185-7 ei ole laiton ja jää näin ollen voimaan. Perustelut: Nurmijärven elinvoimalautakunnan 14.6.2018 56 tekemä päätös ei ole lainvastainen ja lupa on ollut mahdollista myöntää. Lautakunnan äänestyspäätöksen perusteet eivät ole olleet täydelliset, mutta myös esittelijän alkuperäinen esittelyteksti on sekä puutteellinen että osin epätarkka ja virheellinen. Maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaiset oikeudelliset edellytysten voidaan katsoa täyttyvän ja luvan myöntämiselle ei MRL 137 mukaan ole estettä: MRL 137 :ssä todetaan, että rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. MRL 137 :ssä todetaan myös Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Edellä 1 momentissa säädettyjen edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai erillisessä menettelyssä kunnan päättämä viranomainen. Rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä. (11.6.2004/476) Lisäksi MRL 137 a 137 a (21.4.2017/230) Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella Jos kyläalueella tai muulla maaseutualueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, kunta voi tehdä päätöksen 137 :n 1 momentissa säädettyjen rakennusluvan erityisten edellytysten olemassaolosta
samalla kertaa useamman kuin yhden rakennuspaikan osalta. Tällainen päätös voidaan tehdä alueella, joka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Päätös voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta. Alueellinen päätös ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Alueellista päätöstä tehtäessä noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa, mitä 173 ja 174 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä. Alueella on siis vireillä Kirkonkylän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaava laaditaan ohjaamaan asemakaavallista suunnittelua ja se on tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena. Alkuperäisessä esittelytekstissä todetaan, että Nurmijärven kunnan suunnitelmissa ei ole asutuksen lisääminen yleiskaavan maatalousalueelle. Asutuksen tiivistäminen yksittäisin luvin alueelle, jolle asutuksen lisääminen ei ole kunnan tämän hetken suunnitelmissa, aiheuttaa haittaa myös alueen tulevalle kaavoitukselle. Näin ollen voidaan katsoa, että hakemuksen mukainen rakentaminen aiheuttaa haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Haettuun lupaan suostuminen vaarantaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen vaatimuksen lupakäsittelyssä. Haetun luvan myöntämisen ei ole esittelyteksteissä todettu tai yksilöity aiheuttavan haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. On vain todettu perustelematta, että Nurmijärven kunnan suunnitelmissa ei ole asutuksen lisääminen yleiskaavan maatalousalueelle jne. Nurmijärven kunnanvaltuusto on juuri helmikuussa 2018 hyväksynyt uuden kuntastrategian, jossa niin ikään todetaan: Nurmijärvellä on kolme omaleimaista päätaajamaa: Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Yhdessä maaseutumaisten kylien kanssa ne tarjoavat monipuolisia asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteissa. Suunnittelemme ja kehitämme kunnan eri osa-alueita näiden omia luontaisia vahvuuksia ja ominaisuuksia hyödyntäen sekä esille nostaen. (s. 3) Kehittyvät kylät: Elinvoimaiset kylät ovat yksi vahvuutemme. Kylät ovat hyvin saavutettavissa Helsingin seudulla. Kylien vetovoima perustuu maalaismaisemiin ja luonnonrauhaan. Taajamien ympärillä sijaitsevat kylät tarjoavat monipuolisuutta ja taajamille vaihtoehtoisia asuinympäristöjä. Kylien houkuttelevuuden, kasvun ja kehittymisen turvaamiseksi käytämme maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen tarjoamia mahdollisuuksia nopeuttaa ja joustavoittaa kylien maankäytön suunnittelua ja rakentamista kylissä. (s. 5) Näin ollen alkuperäisen esittelytekstin viittaus Nurmijärven kunnan suunnitelmiin asutuksesta on virheellinen ja se ei vastaa nykyistä kuntastrategiaa. Strategian mukaista rakentamista on myös harkittu lupien myöntäminen kylien alueille, jossa on jo ennestään asutusta: haettu rakennuspaikka sijaitsee osoitetta Kullantöyrääntie 66 vastapäätä ja alueella on ennestään myös muuta asutusta. Naapureille on myös varattu tilaisuus lausua mielipiteensä hakemuksen johdosta eikä heillä ole ollut huomautettavaa. (alkuperäinen esittelyteksti Elinvoimalautakunta 14.6.2018 56 )
Hakemukseen liittyvä lausunto kunnan katupäälliköltä ei myöskään sisällä esteitä: katupäälliköltä on tiedusteltu mielipidettä hankkeesta ja hän on todennut, ettei liittymälle ole estettä katujen kunnossapidon osalta. (alkuperäinen esittelyteksti Elinvoimalautakunta 14.6.2018 56 ) Alkuperäisessä esittelytekstissä (Elinvoimalautakunta 14.6.2018 56 ) todetaan, että hakemuksen kohteena oleva rakennuspaikka sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla, joka ei ole minkään alakoulun lukittua oppilaaksiottoaluetta. Matkaa Kirkonkylän taajamassa sijaitseviin ala- ja yläkouluihin sekä muihin palveluihin on noin 4,0-4,7 km. Rajamäentien ja Perttulantien varrella on kevyen liikenteen väylä. Kyläjoentien varrella ei ole kevyen liikenteen väylää. Koulumatka Kyläjoentien kautta on luokiteltu turvalliseksi koulutieksi muilla kuin 1. luokan oppilailla. Viittausta ei sen enempää perustella, eikä ole määritelty, missä menee raja, joka MRL 137 :ssä todetaan liittyen siihen, että lupa voidaan pykälän mukaan myöntää, jos rakentaminen on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta. MRL 137 :ssä mainittuja esteitä ei ole todettu. Rakentamisen ei ole todettu olevan sopimatonta maisemalliselta kannalta, eikä sen ole todettu vaikeuttavan erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Hakemus koskee lisäksi yksiasuntoisen, 2-kerroksisen, 252 k-m²:n suuruisen omakotitalon ja 1- kerroksisen, 84 k-m2:n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseksi. Tämän perusteella ei voida todeta, että tämä rakentaminen suunnittelutarvealueella voisi johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. MRL 137 toteaa lisäksi, että Edellä 1 momentissa säädettyjen edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai erillisessä menettelyssä kunnan päättämä viranomainen. Luvan myöntämisessä voidaan käyttää siis harkintaa, momentin 1 säädetyt edellytykset selvitetään ja harkitaan, ovatko ne riittävät. Tässä tapauksessa ne ovat riittävät ja Elinvoimalautakunta on voinut tämän perusteella myöntää luvan. Tarkasteltaessa rakennusoikeutta ja maanomistajien tasapuolista kohtelua alkuperäinen esittelyteksti (Elinvoimalautakunta 14.6.2018 56 ) toteaa, että Hakemuksen kohteena oleva määräala kuuluu pintaalaltaan 3,70 ha:n suuruiseen tilaan Tapiola 543-402-185-7, joka on merkitty kiinteistörekisteriin vuonna 2001. Tila Tapiola 543-402-185-7 on ajankohtana 1.7.1959 ollut pinta-alaltaan 17,7250 ha ja se oli rekisteröity vuonna 1950. Tapiolan tilasta on muodostettu yhteensä 5 tilaa, joista yksi Kivitasku 543-402- 29-80 (pinta-ala 0,5000 ha) on rakennettu. Rakentamattomista tiloista kaksi (543-402-29-66 ja 543-402- 29-49) on suurempia kuin nyt hakemuksen kohteena oleva tila. Suurin osa emätilan Tapiola 543-402- 185-7 alueesta on avointa peltoa. Vain pinta-alaltaan suurin tila 543-402-29-66 (pinta-ala 5,8679) on kokonaan metsää. Rakentamattomia tiloja on siis jäljellä ja nyt hakemuksen kohteena oleva ei näin ollen ole ylimääräinen oikeus. Lupa voidaan myöntää ja se vaikuttaa mahdollisiin tuleviin rakennuslupiin ko. rakentamattomien
tilojen kohdalla. Nurmijärven Elinvoimalautakunta voi näin ollen myöntää luvan hakijalle nyt antamatta lisäoikeuksia, mitä ko. tilan kohdalla on jo olemassa. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on varmistettu. Eikä lupaan suostuminen automaattisesti tarkoita, että kaikkiin mahdollisiin tuleviin lupiin samasta emätilasta lohkotuille tiloille on suostuttava. Rakennuspaikkojen määrän voidaan perustellusti todeta pysyvän jatkossakin samana. Esittelijän esitys 56 Elinvoimalautakunta 14.6.2018 sisältää näin ollen puutteelliset perustelut sille, miksi lupaa ei voisi myöntää. Elinvoimalautakunnan äänestyspäätöksen perusteluissa ei ole niin ikään hyvin perusteltu, miksi lupa voidaan myöntää. Elinvoimalautakunnan päätös 14.6.2018 ei silti ole lainvastainen, kuten valitustekstissä on esitetty. Päätöksen perusteluissa olisi hyvä ollut todeta luvan myöntämisen yhteydessä viittaus MRL 137, kuten yllä. Rakentamattoman tilan koko ei ole peruste, vaan se, että nyt rakentamattomalta tilalta on siirrettävissä rakennusoikeus tilalta toiselle. Tulevissa mahdollisissa hakemuksissa näihin rakentamattomiin tiloihin 543-402-29-66 ja 543-402-29-49 tämä tarkoittaa siis sitä, että vain yksi lupa voidaan enää näillä periaatteilla myöntää ns. emätilatarkastelun periaatteilla. Näillä perusteilla Nurmijärven kunnan ei siis tule valittaa päätöksestä, joka sisällöllisesti on lain mukainen. Tähän esitykseen kuuluu liitteenä kokonaisuudessaan MRL 137 ja pöytäkirjanote (Elinvoimalautakunta 14.6.2018, 56 ) sekä asiakohtaan kuuluvat liitteet.
Liite MRL 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentissa säädetyn estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Edellä 1 momentissa säädettyjen edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai erillisessä menettelyssä kunnan päättämä viranomainen. Rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä.