People are better persuaded by the reasons they have themselves discovered than by those that come into the minds of others - Blaise Pascal -

People are better persuaded by the reasons they have themselves discovered than by those that come into the minds of others - Blaise Pascal -

Milloin tarvitaan Motivoivaa haastattelua? Motivoivaa haastattelua tarvitaan, kun elintapojen muuttaminen on aiheellista Tyypillisiä tilanteita ovat tupakoinnin vähentäminen/lopettaminen, alkoholin/huumeiden käytön vähentäminen/lopettaminen ja ruoka- ja liikuntatottumusten muuttaminen Myös pitkäaikaislääkityksen aloittaminen on suuri muutos, jolloin tarvitaan motivaatiota ja sitoutumista lääkkeen säännölliseen käyttöön

Miksi Motivoiva haastattelu? Tieteellisissä tutkimuksissa on kyetty osoittamaan, että motivoiva haastattelu ja siinä hyvin keskeinen ammattilaisen tarjoama empatia todella parantavat hoidon tuloksia. On voitu osoittaa empatian aikaansaamia myönteisiä neurobiologisia ja immunologisia vaikutuksia. Tämän vuoksi huomion kiinnittäminen vuorovaikutuksen laatuun on ensiarvoisen tärkeää. Lähde: Seppälä, O. 2013

Miksi potilaat eivät tee niin kuin me heille kerromme? Miksi he eivät usko ohjeitamme ja neuvojamme?

Hoitoon sitoutumisen haaste 75% potilaista käy vastaanotolla sovitusti 50% potilaista käyttää lääkkeitä kuten niitä on määrätty 40% potilaista pesee hampaat suositusten mukaisesti ja näistä 40% oikealla tavalla 30% potilaista noudattaa terveellistä ruokavaliota 25% potilaista liikkuu suositusten mukaisesti <10% potilaista kykenee pysyvään laihtumiseen <10% pystyy lopettamaan tupakoinnin

Mitä ihmiset haluavat vuorovaikutukselta? 1. Olla kiinnostavia, tulla kuulluiksi ja ymmärretyksi 2. Rehellistä dialogia sairaudestaan ja sen vaikutuksesta elämäänsä 3. Olla arvostettuja, hyväksyttyjä ja saada kunnioitusta 4. Tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti 5. Hallita omaan elämäänsä liittyviä tilanteita 6. Pysyvää yhteistyösuhdetta 7. Edistyä ja oppia 8. Saada tietoa lääkityksestään ja sairaudestaan 9. Merkitystä toiminnalleen 10. Toivon tukemista

Perinteisten lähestymistapojen haasteet hoitoon sitoutumisessa Haaste 1: Yli 130 tutkimusta osoittaa, että potilaan tiedon lisäämisellä sairaudestaan ja hoidostaan ja hoitoon sitoutumisella ei ole korrelaatiota. Haaste 2: Perinteisellä terveysneuvonnalla ei ole selkeää näyttöä siitä, että se parantaisi merkitsevästi potilaiden hoitoon sitoutumista. Lähde: Corbett, G. 2009

Perinteisten lähestymistapojen haasteet hoitoon sitoutumisessa Haaste 1: Yli 130 tutkimusta osoittaa, että potilaan tiedon lisäämisellä sairaudestaan ja hoidostaan ja hoitoon sitoutumisella ei ole korrelaatiota. Haaste 2: Perinteisellä terveysneuvonnalla ei ole selkeää näyttöä siitä, että se parantaisi merkitsevästi potilaiden hoitoon sitoutumista.

Muutosvaihemalli YLLÄPITOVAIHE Potilas on tehnyt elintapamuutoksen/ -muutoksia viimeisen 6 kk:n aikana ESIHARKINTAVAIHE Potilas ei tiedosta muutoksen tarvetta tai pitää muutoksen toteuttamista liian vaikeana Retkahdus TOIMINTAVAIHE Potilas on motivoitunut tekemään elintapamuutoksia seuraavan kuukauden aikana HARKINTAVAIHE Potilas tiedostaa elintapojensa riskit ja on valmis vastaanottamaan terveysneuvontaa, mutta ei ole halukas/ei kykene sitoutumaan elintapamuutoksiin NOND-1144666-0001 3/2015 Retkahdus Lähde: Prochaska, J., Norcross, J. & DiClemente, C. 1994 VALMISTELUVAIHE Potilas on halukas muutokseen, mutta hänellä voi olla useita epäonnistumisia, haitallinen toiminta vähenee Retkahdus

Muutoksen vaiheet ja toimintatavat Esiharkintavaihe: - ongelmaa tai sen laajuutta ei tunnisteta - muutostarvetta ei koeta välttämättömäksi - ulkoisia muutospaineita vastustetaan, vähätellään Harkintavaihe: - ongelma tiedostetaan ja etsitään ratkaisuvaihtoehtoja - muutoksen etuja ja haittoja pohditaan vakavasti - harkitaan muutosta lähitulevaisuudessa Valmisteluvaihe: - sitoudutaan muutokseen lähitulevaisuudessa - työstetään ristiriitaa ja erilaisia toimintastrategioita Lähde: Prochaska, J., Norcross, J. & DiClemente, C. 1994

Muutoksen vaiheet ja toimintatavat Toimintavaihe: - valitaan muutosstrategia ja ongelmaa työstetään - muutetaan aktiivisesti tapoja ja ympäristöä Ylläpitovaihe: - pyritään säilyttämään saavutetut edut - vahvistetaan muutosta tukevaa sosiaalista verkostoa - uusi toimintamalli integroituu identiteettiin ja elämäntapaan - muutosprosessin voi todeta päättyneen päätösvaihe Retkahdus: - retkahduksen tulkinta oppimiskokemukseksi - osoita myötätuntoa ja tue uutta muutosyritystä Lähde: Prochaska, J., Norcross, J. & DiClemente, C. 1994

Motivoiva haastattelu sovittaa muutokseen tähtäävän kommunikaation muutosvaihemalliin, maksimoiden onnistumisen mahdollisuuden Mitä? Miten? Esiharkintavaihe Potilas ei ole harkinnut/ei harkitse muutosta Kuuntelu ja avoimet kysymykset, herättely Harkintavaihe Päätöksenteko/val misteluvaihe Toimintavaihe Ylläpitovaihe Potilas on harkinnut/pohtinut muutosta Potilas on valmis muutokseen Potilas on muuttanut toimintatapojaan Potilas ylläpitää uutta tapaa/uusia tapoja toimia Ristiriidan esiin tuonti nykyisen toiminnan ja tavoitteen välillä Tavoitteiden luominen, pystyvyyden tukeminen Kannustaminen ja rohkaisu, tuen antaminen Positiivinen vahvistaminen, tukeminen NOND-1144666-0001 3/2015 Lähteet:; Prochaska, J., Norcross, J. & DiClemente, C. 1994, Miller, W.R & Rollnick, S. 2013

Muutos Muutos on henkilökohtainen prosessi Muutos on usein hyppy tuntemattomaan Muutoksen tekeminen on useimmille ihmisille vaikeaa Lähteet: Koski-Jännes, A. 2008; Turku, R. 2007

Muutos Vain harva onnistuu ensimmäisellä kerralla Toista ihmistä ei voi muuttaa. Muutos on hänen valintansa, ammattilaisen käytös vaikuttaa hänen motivaatioonsa. Empatia ja kuuntelutaito lisäävät motivaatiota ja konfrontaatio vähentää Potilas siirtyy muutoksen kohteesta muutoksen tekijäksi (ammattilaisen ei tarvitse/voi kantaa vastuuta muutoksesta) Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. & Butler,C.C. 2008

Motivaatio on dynaaminen ja vaihteleva ilmiö - olosuhteiden mukaan vaihteleva voimavara Ammattilaisen vuorovaikutus vaikuttaa potilaan motivaatioon Motivaatio on avain muutokseen

Motivaatio ei voi olla hoitoon pääsyn edellytys, vaan motivaatio on hyvän hoidon tulos Motivaatio on motiivien summa

Syyllistämisen/haukkumisen vaikutus muutoshalukkuuteen Muutos

Ulkoinen motivaatio Ihminen pyrkii tavoitteeseensa muita miellyttääkseen, mukautuu ulkoiseen painostukseen - tietoperäinen - keppi tai porkkana ( Rakas sinusta on tullut pullukka ) Lähteet: Koski-Jännes, A. 2008, Ryan R.M. & Deci E.L., 2000

Sisäinen motivaatio Pyrkimys tavoitteeseen omasta halusta, tunneperäinen Tuottaa pidempiaikaisia ja subjektiivisesti tyydyttävämpiä muutoksia kuin ulkoinen motivaatio Lähteet: Koski-Jännes, A. 2008, Ryan R.M. & Deci E.L., 2000

Motivaation kolme perustarvetta Itsemääräämisen teorian mukaan sisäinen motivaatiomme syntyy, kun kolme psykologista perustarvetta huomioidaan: Itsemääräämisen tunne/kokemus = olen itse oman elämäni ohjaksissa, voin vaikuttaa itselleni tärkeisiin asioihin Kyvykkyyden tunne/kokemus = oma kokemus siitä, että pystyn, osaan, onnistun, opin, kehityn, selviydyn tehtävistäni Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne/kokemus = kuulun johonkin, olen yhteydessä toisiin, olen tärkeä, rakastettu, hyväksytty ja kelpaan juuri sellaisena kuin olen, koen turvallisuutta ja luottamusta Lähde: Ryan, R.M. & Deci, E.L., 2000

Motivaation vahvistaminen Kun nämä psykologiset perustarpeet toteutuvat elämässämme, niin sisäinen motivaatiomme herää ja kasvaa ja nautimme tekemisestä itsestään ja itseohjautuvuutemme lisääntyy Tätä periaatetta voi hyödyntää sekä omien elintapamuutosten toteuttamisessa, että ohjaustyössä, tuettaessa toisia muutokseen Kuinka paljon voin itse vaikuttaa asiaan? Onko tehtävä tarpeeksi haastava, jotta se tukee pätevyyden tunnettani ja lisää motivaatiotani? Kuinka luotettava ja turvallinen olo minulla on tässä vuorovaikutuksessa Lähde: Ryan, R.M. & Deci, E.L., 2000

Ambivalenssi = (muutos)ristiriita

Muutosristiriita Kyse ei ole siitä, että ihmiset eivät TIEDÄ, mitä pitäisi tehdä......vaan siitä, että he TEKEVÄT niin kuin haluavat

Muutosristiriita Haluan lopettaa tupakoinnin, mutta en en millään pysty Pystyn lopettamaan tupakoinnin koska tahansa, mutta ei minun tarvitse. Olen ihan hyvä tällaisena. Minä tiedän, miksi minun täytyisi lopettaa tupakointini, mutta en halua Minun täytyisi lopettaa polttaminen, mutta en minä ole siinä ennenkään onnistunut.

Muutosristiriita Kyllä minä tiedän, että liikunta olisi hyväksi, mutta minun niveleni on niin kipeät etten pysty harrastamaan yhtään enempää liikuntaa Minä tiedän, että liikkuminen auttaisi, mutta en jaksa

Muutosristiriita Haluan en jaksa Pystyn en viitsi Syy en halua Täytyy en pysty Ratkaisematon ristiriita on syynä siihen, miksi ihminen ei tee muutosta Se, miten ristiriita kohdataan/käsitellään, vaikuttaa lopputulokseen

Muutosristiriita Muutosristiriita voi jumiutua Muutosristiriidan voi ratkaista vain, jos ymmärtää sen merkityksen; pitää tulla tietoiseksi siitä (yhteistyösuhde) Haaste: Muutosristiriita näyttäytyy meille usein vastustuksena tunnemme tekevämme töitä vastustavan, hankalan ihmisen kanssa nujerrustoimenpiteet vuorovaikutus jumiutuu Lähde: Ehrling, L. 2014

Muutosristiriita Ammattilainen, joka ymmärtää muutosristiriidan merkityksen, pystyy mitä suurimmalla todennäköisyydellä auttamaan potilasta muutostilanteessa Lähde: Ehrling, L. 2014

Muutoksen este - korjausrefleksi Korjausrefleksi syntyy halustamme auttaa Nähdessämme ihmisen toimivan mielestämme väärin, haluamme korjata hänen toimintaansa ja opastaa hänet tekemään mielestämme oikein Lähde: Rosengren, D. 2009

Muutoksen este - korjausrefleksi Meille syntyy voimakas halu osoittaa ihmislle, mikä olisi tälle parasta ja miten tämän pitää toimia Lähde: Rosengren, D. 2009

Muutoksen este - korjausrefleksi Korjausrefleksimme kuitenkin pienentää sen todennäköisyyttä, että ihminen pystyisi tekemään muutosta elämässään Mitä enemmän vaadimme ihmiseltä muutosta, sitä enemmän hän vastustaa Tunnista ja vastusta korjausrefleksiä! Lähde: Rosengren, D. 2009

Motivoiva haastattelu Motivoiva haastattelu on potilaslähtöinen, muutostavoitteeseen suuntaava keskustelutapa, jossa kiinnitetään erityistä huomiota potilaan muutosta koskevaan puheeseen. Sen tarkoituksena on vahvistaa potilaan sisäistä motivaatiota ja sitoutumista muutokseen, herättelemällä ja tutkimalla hänen omia syitään muuttua, hyväksyvässä, syyllistämättömässä ja myötätuntoisessa hengessä. Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S.2013

Motivoivan haastattelun tavoite Saada potilas puhumaan painostamatta halustaan ja tarpeestaan muuttua (eli puhumaan ns. muutospuhetta) Autetaan häntä tunnistamaan, tutkimaan ja ratkaisemaan muutostilanteen aiheuttamaa ristiriita Herätetään ja voimistetaan hänen sisäistä motivaatiotaan sekä autetaan tunnistamaan ongelmakäyttäytymisensä ja näkemään siitä luopumisen hyödyt Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. & Butler, C.C. 2008

Miten Motivoiva haastattelu eroaa perinteisestä vuorovaikutuksesta? Perinteinen vuorovaikutus - Ammattilainen - potilas - Järkiperäinen vakuuttelu, mitä ja miksi pitää tehdä - Neuvominen, ohjaaminen, vaatiminen, painostaminen, syyllistäminen ja uhkailu - Suljetut kysymykset - Ohjeiden ja neuvojen jakaminen ilman luvan kysymistä Motivoiva haastattelu - Yhteistyö - Muutosmotivaation herättely ja pystyvyyden tukeminen - Empatia ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja kuunteleminen - Avoimet kysymykset ja heijastava kuuntelu - Luvan kysyminen ohjeiden ja neuvojen antamiseen Lähde: Rosengren, D. 2009

Miten Motivoiva haastattelu eroaa perinteisestä vuorovaikutuksesta? Perinteinen vuorovaikutus - Ammattilainen - potilas -Järkiperäinen vakuuttelu, mitä ja miksi pitää tehdä -Neuvominen, ohjaaminen, vaatiminen, painostaminen, syyllistäminen ja uhkailu - Suljetut kysymykset -Ohjeiden ja neuvojen jakaminen ilman luvan kysymistä Motivoiva haastattelu - Yhteistyö - Muutosmotivaation herättely ja pystyvyyden tukeminen - Empatia ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja kuunteleminen - Avoimet kysymykset ja heijastava kuuntelu - Luvan kysyminen ohjeiden ja neuvojen antamiseen Lähde: Rosengren, D. 2009

Motivoiva haastattelu Motivoivaa haastattelua on alunperin käytetty menestyksekkäästi päihde- ja mielenterveysongelmien hoidossa ja nykyään sitä käytetään mm: Tupakoinnin lopettaminen/ vähentäminen Painon hallinta Liikunnan lisääminen Hoidossa pysyminen Hoito-ohjeiden noudattaminen Sokeritasapainon hallinta Masennuksen hoito Peliriippuvuuden hoito Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoito Skitsofrenian hoito Parisuhdeongelmat Lasten käytöshäiriöiden hoito Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S.2013

Motivoivan haastattelun 4 perusprosessia Suunnitelman tekeminen (miten ja milloin teemme?) Fokusointi (mitä teemme?) Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S.2013

Sitoutuminen Yhteistyösuhteen luominen Kuunteleminen - koeta ymmärtää potilaan muutosristiriita Välttämätön ilman sitoutumista vastaanotto ei etene haluttuun suuntaan Syyllistämätön ilmapiiri Avoimet kysymykset, heijastaminen, positiivinen vahvistaminen Potilaan aktivoiminen mukaan hoitoon Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S.2013

Motivoivan haastattelun 4 perusprosessia Suunnitelman tekeminen (miten ja milloin teemme?) Fokusointi (mitä teemme?) Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S.2013

Fokusointi Jatkuva prosessi, jolla pyritään löytämään työskentelylle suunta ja saavutettavissa olevat tavoitteet Työjärjestyksen/agendan sopiminen Mikä on potilaan mielestä tärkein ongelma, eli missä järjestyksessä toimimme? Mistä kannattaa aloittaa? Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Fokusointi tupakointi painonhallinta liikunta lääkkeet

Motivoivan haastattelun 4 perusprosessia Suunnitelman tekeminen (miten ja milloin teemme?) Fokusointi (mitä teemme?) Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S.2013

Herättely Mitä syitä potilaalla on muuttaa toimintaansa? potilaan oman motivaation herättely Onko ajankohta sopiva muutokselle? Saako korjausrefleksini minut vaatimaan muutosta, sen sijaan, että etsisin potilaan omia syitä muutokseen? Tarkoitus on saada potilas itse puhumaan muutoksen syistään ja tarpeistaan puhumaan muutospuhetta Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Herättelemisen sudenkuopat Minkälaista muutospuhetta kuulen? miten reagoin? Ohjaanko potilasta liikaa tai liian nopeasti itse haluamaani tiettyyn suuntaan? Saako korjausrefleksini minut vaatimaan potilaan tekemään muutosta? Onko valmistelu riittävää - aikataulu, välitavoitteet, tuki (vertais-), resurssit yms. Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Herättelemisen tekniikat Pros and cons ( plussat ja miinukset ) Viivaimet 0-10 -asteikolla (tärkeys-, valmius-, varmuus-, sitoutumis- ) Avoimet kysymykset, reflektointi, positiivinen vahvistaminen ja yhteenvedot Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Herättelemisen tekniikat Visiointi potilaan kanssa: - mitä voisi tapahtua, jos? - jotta onnistuisit muutoksen tekemisessä, niin miten se voisi tapahtua? - minkälaisia ohjeita antaisit toisille samankaltaisessa oleville ihmisille? - mitä aiot tehdä tällä tiedolla? - muistatko jonkin aiemman tapahtuman, mikä voisi auttaa sinua tässä tilanteessa? Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Motivoiva haastattelu >200 kontrolloitua tutkimusta, >2000 julkaisua Kirjoja: Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Lähde: Miller, W,R. & Rollnick, S. 2013 v www.motivoivahaastattelu.fi Haluatko, että vuorovaikutuksesi on tätä?

vai tätä Lähde: Miller, W,R. & Rollnick, S. 2013 v www.motivoivahaastattelu.fi

Lähde: Miller, W,R. & Rollnick, S. 2013 vai tätä?

Motivoivan haastattelun henki "Motivoiva haastattelu ei ole sarja temppuja, joilla houkutellaan potilas tekemään jotain sellaista, mitä hän ei halua tehdä tai mitä minä haluan hänen tekevän. Se ei ole hienovarainen tapa aivopestä potilasta, eikä jotain, mitä hänelle tehdään, vaan vuorovaikutustyyli, joka saa muutoksen tapahtumaan luonnollisesti, painostamatta. Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Motivoivan haastattelun henki/asenne Yhteistyö Myötätunto MH:n henki/ asenne Hyväksyntä Herättely Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Hyväksyntä Hyväksyä potilas juuri sellaisena kuin hän on tunnustaa hänen absoluuttinen arvonsa Kunnioittaa potilaan oikeutta päättää itse toiminnastaan - autonomia Etsiä potilaan vahvuuksia, onnistumisia ja vahvistaa pieniäkin muutosyrityksiä Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Päätösvalta muutoksesta on potilaalla Jokainen valitsee oman tiensä kulkea Ammattilainen ei voi pakottaa potilasta muuttumaan Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Autonomia ja vuorovaikutus Potilas ei voi päättää mitä hoitoa hän saa, mutta sen hän ratkaisee, mitä hän vastaanottaa Suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, että potilaslääkärisuhde ja lääkärin persoona ovat tärkeimpiä korkeatasoisen hoidon elementtejä, nyt ja tulevaisuudessa Lähde: SLL 43/ 2015, VSK 70, 2833

Yhteistyö Kumppanuus Potilas on oman elämänsä paras tuntija kahden ammattilaisen toimimista yhteistyössä Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Tunteiden tikapuut: sääli<sympatia<empatia<myötätunto Sääli on pinnallista ja alentuvaa surua muiden kurjuutta kohtaan - nousee ymmärtämättömyydestä, velvollisuudentunteesta tai pelosta - ei yhteyttä tai tasavertaisuutta, kohde on aina alempiarvoinen Sympatia on kyky tiedostaa kärsimys toisissa ihmisissä ja kantaa siitä huolta - pelko ja itsekeskeisyys estävät syvemmän yhteyden - jää vain huuteluksi kuopan reunalla seisovalta sen pohjaan pudonneelle: kuinka ikävää, mutta onneksi ei osunut omalle kohdalle Empatia on kyky ymmärtää ja kokea tunteita myötäelämisen kannalta - peilisolut muodostavat yhteyden virittäytymällä toisen ihmisen tilanteeseen - toisen tunteet koetaan kuin ne olisivat omia, asiat nähdään toisen silmin Myötätunto jalostaa empatian antaman ymmärryksen haluksi toimia - rikas kokonaisuus erilaisia tunteita, vahva yhteys toiseen ihmiseen - ymmärrys siitä, että kärsimys koskettaa meitä kaikkia - kyky kohdata kärsimystä välittämisellä ja ymmärryksellä

Sympatia (sym pathos = kanssa tuntea), tarkoittaa myötätuntoa, kykyä tuntea yhdessä toisen kanssa. Ihminen samaistuu toisen ihmisen tunnetilaan pyrkimättä kuitenkaan ymmärtämään toista täysin. Ihminen ei asetu toisen asemaan tutkimaan tilannetta objektiivisesti vaan pyrkii myötäelämään ja myötätuntemaan samalla tavoin toisen kanssa, kuitenkin enemmän omasta näkökulmastaan käsin. Lähde: Wikipedia 2015

Empatia (em pathos = tuntea sisälle), tarkoittaa kykyä asettaa itsensä toisen asemaan, ymmärtää toisen tunteita ja ymmärtää toista sisällisesti. Empaattinen ihminen ei pyri ylentämään eikä alentamaan itseään suhteessa toiseen, vaan on lähtökohtaisesti samanarvoinen ja samalla tasolla. Hän ei sääli tai voivottele, vaan kykenee myötäelämiseen, mutta ei mene mukaan toisen tunnetilaan, vaan ymmärtää sen. Lähde: Wikipedia 2015

Empatia Luo turvallisen ilmapiirin - kyky nähdä maailma potilaan silmin - kyky heijastaa ymmärryksensä potilaalle - hyväksyvä ja kunnioittava asenne potilaan tunteita ja, näkökulmia kohtaan Halu kuunnella potilasta Aktiivinen kuuntelu Lähde: Rosengren D. 2009

Myötätunto Antaa ihmiselle syvimmän mahdollisen merkityksellisyyden kokemuksen Myötätunto on tietoa, tunnetta ja valmiutta toimia: tietoisuus, eli kyky jakaa toisen tilanne empaattisesti; tunne, eli sympatia toisen puolesta ja halu, tai ainakin valmius, toimia tunteen perusteella Lähde: Pessi, A. B. 2015

Myötätunto Keskeinen sosiaalisen ja arvon ja jaetun arvon edistäjä Aitoon myötätuntoon kuuluvat aina teot Ammattilaisella on lähtökohtaisesti halu ja tarve lievittää potilaan kärsimyksiä ja myös edistää iloa Potilaan hyvinvointi etusijalla Lähteet: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013, Pessi, A.B., 2015

Myötätunto Muutoskyvyn tukeminen Korjausrefleksin ja väittelyn välttäminen Syyllistämättömyys Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Myötätunnon esteitä Pelko myötäelämisen tuomasta kivusta luo etäisyyttä Välinpitämättömyys vähättelee toisen inhimillisyyttä Kulttuurimme tuottaa väkinäisiä kilpailuasetelmia, jotka vahvistavat harhaa erillisyydestä ystävät vs. viholliset menestyjät vs. epäonnistujat saman maalaiset vs. erimaalaiset Kuitenkin kaikki maailman ihmiset jakavat täsmälleen samat toiveet: halun olla onnellinen ja välttää kipua Myötätunto on tämän yhteyden ymmärtämistä ja toimimista sen perusteella Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Itsemyötätunnon tarve Myötätunto pelkästään muita kohtaan johtaa uupumukseen, kun omat voimat loppuvat Tasapainon säilyttämiseksi tarvitaan myötätuntoa myös itseä kohtaan ja mielenrauhaa - sinä kuulut yhtä lailla maailman kärsivien joukkoon ja olet täysin itsemyötätuntosi arvoinen - mielenrauha puolestaan auttaa tunnistamaan ja hyväksymään asiat, joita ei voi muuttaa Näin sydän pysyy avoimena ja valmiina kohtaamaan, mutta ei väsy tai turru Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Herättely Ideoiden ja ratkaisujen etsiminen Ihmiseltä itseltään Sinulla on se mitä tarvitset ja yhdessä me löydämme sen Piilevän motivaation herättely Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Ideoiden ja ratkaisujen esiin saaminen potilaalta Ei valmiita ratkaisuja potilaalle Potilaalla saattaa olla paljonkin omia ideoita ja ratkaisuja muutoksensa toteuttamiseen ja ammattilaisella on mahdollisuus auttaa häntä löytämään ne Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Ihminen nähdään oman elämänsä asiantuntijana ja aktiivisena toimijana Motivoivassa haastattelussa ei vaadita potilasta hyväksymään hänelle sopimattomia asioita/ohjeita Ei pelotella seurauksilla, jos potilas ei noudata meidän ohjeitamme Keskustellaan avoimesti koetuista ongelmista ja siitä, mitä hyötyä tai haittaa sen eri ratkaisutavoista olisi potilaan omien tavoitteiden kannalta Potilas siirtyy hoidon kohteena (objektina) olemisesta vastuulliseksi toimijaksi (subjektiksi): vastuun ja valintojen kantajaksi muutoksen kohteesta muutoksen tekijäksi! Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Mikä tekee Motivoivasta haastattelusta käyttökelpoisen? Motivoivassa haastattelussa työskentelytapa on yhteistyö Haastattelutyyli on empaattinen ja hyväksyvä, ihmisen tavoitteita, näkemyksiä ja arvoja sekä itsemääräämisoikeutta kunnioittava Ei kokoelma tekniikoita, vaan suhtautumistapa, joka perustuu tiettyyn käsitykseen muutoksesta Ihmiselle ei synny tarvetta vastustaa ammattilaista tai ammattilaisen antamia ohjeita Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Motivoivan haastattelun perustaidot Avoimet kysymykset Heijastava kuuntelu Positiivinen vahvistaminen Yhteenvedot Muutospuheen esiin saaminen Ohjeiden ja neuvojen antaminen Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Motivoivan haastattelun perustaidot Avoimet kysymykset

Avoimet kysymykset Avoimien kysymyksien tarkoitus on rohkaista ihmistä puhumaan enemmän siitä, mikä on hänelle tärkeää ja mitä hän ajattelee, kuin siitä, mitä ammattilainen haluaa tietää Avoimien kysymysten olisi hyvä olla syyllistämättömiä ja tuomitsemattomia Lähde: Rosengren, D. 2009

Avoimet kysymykset Avoimet kysymykset luovat keskustelulle luottavaisen ja tuomitsemattoman sävyn, jolloin ihminen voi turvallisesti kertoa ongelmistaan Sen sijaan, että kysyt: Kuinka usein harrastat liikuntaa? tai Kuinka usein juot alkoholia? tai Montako annosta alkoholia juot päivässä? Voit kysyä: Mitä mieltä olet liikkumisestasi? tai Mitä ajattelet/mieltä olet alkoholinkäytöstäsi? Lähde: Rosengren, D. 2009

Avoimia kysymyksiä Mitä mieltä olet painostasi? Mitä tiedät ylipainon riskeistä? Mikä ylipainossa on huonoa? Mitä muuta? Mikä olisi parasta, mikä voisi tapahtua, jos? Mikä olisi pahinta, mikä sinulle voisi tapahtua, jos et onnistu pudottamaan painoasi? Mikä sinua/muita huolestuttaa ylipainossasi? Miten ylipainosi on estänyt sinua tekemästä haluamiasi asioita? Miten valmis olet pudottamaan painoasi? Miten tärkeää sinulle on liikkua säännöllisesti? Miten varma olet, että onnistut pudottamaan painoasi?

Avoimia kysymyksiä Miltä sinusta tuntuu, kun et pysty vähentämään tupakointiasi/onnistu pudottamaan painoasi? Mikä saa sinut ajattelemaan, että sinun kannattaa lisätä liikuntaa? Mikä auttaisi sinua, että pystyisit laihduttamaan? Miten onnistuit aiemmin laihduttamaan? Miten aiot selvitä nyt siitä samasta tilanteesta, mikä sai sinut viimeksi retkahtamaan? Mikä estää sinua nyt retkahtamasta? Mikä sinulle on tärkeintä elämässäsi? - miten ylipainosi vaikuttaa siihen?

Avoimia kysymyksiä Mitä mieltä olet? Mitä tiedät haitoista/riskeistä? Mikä on huonoa? Mitä muuta? Mikä olisi parasta, mikä voisi tapahtua, jos? Mikä olisi pahinta, mikä sinulle voisi tapahtua, jos et? Mikä sinua/muita huolestuttaa? Miten on estänyt sinua tekemästä haluamiasi asioita? Miten valmis olet lopettamaan? Miten tärkeää sinulle on? Miten varma olet, että onnistut...?

Avoimia kysymyksiä Miltä sinusta tuntuu, kun et pysty? Mikä saa sinut ajattelemaan, että sinun kannattaa? Mikä auttaisi sinua, että pystyisit? Miten onnistuit aiemmin? Miten aiot selvitä nyt siitä samasta tilanteesta, mikä sai sinut viimeksi retkahtamaan? Mikä estää sinua nyt retkahtamasta? Mikä sinulle on tärkeintä elämässäsi? - miten vaikuttaa siihen?

Avoimia kysymyksiä Mikä sinua huolestuttaa eniten sairautesi/terveytesi osalta? Mitä toivot tältä vastaanotolta? Mikä sinua mietityttää tämän lääkkeen käytössä? Miksi haluat? Mitä hyötyä sinulle on? Mitä muuta haluaisit minun tietävän? Mitä luulet tapahtuvan, jos lopetat lääkkeen säännöllisen käytön? Mitä ohjeita lääkäri antoi sinulle lääkkeen käytöstä? Mitä lääkäri kertoi sinulle lääkehoidon kestosta?

Kuunteleminen Lääkäri keskeyttää potilaan puheen kuunneltuaan keskimäärin 18 sekuntia Jo 1-2 minuuttia keskittynyttä kuuntelua parantaa ratkaisevasti ammattilais-potilassuhdetta Potilaat, jotka kokevat tulevansa kuulluiksi, ovat miellyttävämpiä ja tyytyväisempiä hoitoonsa, avoimempia, rehellisempiä ja noudattavat paremmin hoito-ohjeitaan Lähteet: Miller, W.R. & Rollnick, S. & Butler, C.C. 2008, Rosengren, D. 2009

Heijastava kuuntelu Motivoivan haastattelun perustaito Empatian osoittaminen ja aito kiinnostus potilasta kohtaan Pyrkimys siihen, että heijastat vähintään yhtä paljon kuin esität avoimia kysymyksiä Lähde: Rosengren, D. 2009

Heijastava kuuntelu Yrität kuulemasi ja havaitsemasi perusteella arvata, mitä potilas tarkoittaa Heijastavalla kuuntelulla varmistat, että ymmärrätte toisianne Heijastava kuuntelu auttaa potilasta tunnistamaan omia tunteitaan, tavoitteitaan ja voimavarojaan, kun hän kuulee omat sanansa uudella tavalla Lähteet: Koski-Jännes, A. 2008, Rosengren, D. 2009 Corbett, G.2009

Heijastava kuuntelu Heijastus on yleensä toteamus tai kannanotto, ei kysymys Heijastavassa kuuntelussa lause alkaa usein: - Näytät... - Kuulostaa siltä, että sinä... - (Sinä) pohdit... - Olet Lähde: Rosengren, D. 2009

Heijastava kuuntelu Yksinkertainen heijastaminen Monimuotoinen heijastaminen - Vahvistava (liioitteleva) heijastaminen - Vähättelevä heijastaminen - Kaksiosainen heijastaminen - Kielikuvat Lähde: Rosengren, D. 2009

Yksinkertainen heijastaminen Heijastetaan tärkeimmät sanat tai viimeinen asia, jonka potilas sanoo Potilas: Olen ollut viime aikoina tosi väsynyt. Ammattilainen: Viime aikoina/väsynyt Potilas: Haluaisin liikkua enemmän Ammattilainen: Enemmän/Haluat lisätä liikuntaa.

Yksinkertainen heijastaminen Heijastetaan tärkeimmät sanat tai viimeinen asia, jonka potilas sanoo: Potilas: Olen ollut viime aikoina uneton. Ammattilainen: Viime aikoina/uneton Potilas: Haluaisin saada enemmän omaa aikaa. Ammattilainen: Enemmän/Haluat saada omaa aikaa.

Yksinkertainen heijastaminen Heijastetaan tärkeimmät sanat tai viimeinen asia, jonka potilas sanoo Potilas: En pysty lopettamaan polttamista Ammattilainen: Et pysty

Monimuotoinen heijastaminen Yrität arvata asioiden merkityksen, jota toinen ei ole suoraan kertonut ja heijastat sen takaisin käyttäen kiertoilmaisua, kielikuvaa, tunteiden heijastamista tai jatkamalla lausetta. Potilas: En haluaisi enää juoda viinaa En haluaisi enää polttaa Ammattilainen: Sinua on alkanut huolettaa nykyinen alkoholinkäyttösi. Sinua huolettaa terveydentilasi." Lähde: Rosengren, D. 2009

Monimuotoinen heijastaminen Ammattilainen arvaa asioiden merkityksen, jota potilas ei ole suoraan kertonut ja heijastaa sen takaisin käyttäen kiertoilmaisua, kielikuvaa, tunteiden heijastamista tai jatkamalla potilaan lausetta. Potilas: En pysty lopettamaan tupakointia Ammattilainen: Sinusta tuntuu, ettei sinulla ole keinoja lopettaa tupakanpolttoasi Lähde: Rosengren, D. 2009

Kaksiosainen heijastaminen Tuo esille potilaan ristiriidan Voi sisältää jotain, jota on sanottu lähimenneisyydessä tai vastaanoton alkupuolella Toisaalta sinusta tuntuu, että... ja toisaalta... Varo ns. "mutta - ansaa", käytä sen sijaan "ja"-sanaa Potilas: En pysty olemaan ilman viinaa. Ammattilainen: Toisaalta sinusta tuntuu, että et pärjää ilman viinaa ja toisaalta tunnet tarvetta vähentää " Lähde: Rosengren, D. 2009

Kaksiosainen heijastaminen Potilas: En millään muista ottaa lääkkeitäni. Ammattilainen: Sinulla on vaikeuksia muistaa lääkkeesi ottaminen ja toisaalta haluat kuitenkin pitää huolta terveydestäsi

Vahvistava heijastaminen Liioittele potilaan sanomaa Ole aito ja vältä ehdottomasti sarkasmia Hyödyllinen työkalu, jos potilaan kanta asiaan on ehdoton Jos liioittelu saa potilaan vetäytymään kannastaan, niin silloin ammattilainen on itse asiassa luonut potilaalle tilaa muille vaihtoehdoille. Jos potilas ei vetäydy, niin silloin liioittelu on osunut oikeaan Potilas: Tupakoinnin lopettaminen on niin vaikeaa. Ammattilainen: Sinusta tuntuu, ettei sinulla ole enää mitään keinoja lopettaa tupakointia" Lähde: Rosengren, D. 2009

Vahvistava heijastaminen Potilas: En pysty olemaan juomatta! Ammattilainen: Sinun on ihan pakko saada alkoholia joka päivä" Potilas: En haluaisi enää juoda viinaa. Ammattilainen: Olet päättänyt lopettaa viinanjuonnin lopullisesti."

Esimerkki heijastamisesta Potilas: Minä olen yrittänyt lopettaa polttamisen jo ainakin 5 kertaa, mutta en millään onnistu. Ammattilainen: Se turhauttaa sinua." Potilas: Joo. Minä lopetan ja sitten sorrun aina uudestaan polttamaan! Ammattilainen: Onnistut lopettamaan ja sitten tulee joku juttu, mikä saa sinut retkahtamaan taas.

Esimerkki heijastamisesta Potilas: Minä syön tosi vähän, mutta en vaan laihdu. Ammattilainen: Syöt tosi vähän" Potilas: Ammattilainen: Niin, mutta ei se mitään auta, paino ei putoa yhtään Asia ahdistaa sinua tosi paljon

Esimerkki heijastamisesta Potilas: Minä olen yrittänyt lopettaa jo ainakin 5 kertaa, mutta en vaan onnistu. Ammattilainen: Se turhauttaa sinua" Potilas: Ammattilainen: Joo. Minä olen yrittänyt vaikka mitä, mutta en pysty lopettamaan Sinusta tuntuu, että olet kokeillut jo ihan kaikki mahdolliset keinot

Esimerkki heijastamisesta Potilas: Minä syön tosi vähän, mutta en vaan laihdu. Ammattilainen: Syöt tosi vähän" Potilas: Ammattilainen: Niin, mutta ei se mitään auta. Paino ei putoa millään Ja se ahdistaa sinua

Esimerkki heijastamisesta Potilas: "Minä syön tosi vähän, mutta en vaan laihdu Ohjaaja: Syöt mielestäsi vähän Potilas: "Niin. Ruoka-annokseni ovat jo tosi pieniä ja syön jokaisella aterialla paljon kasviksia" Ohjaaja: Olet selvästi kiinnittänyt huomiota syömiseesi Potilas: Olen, ja lisäksi olen todella yrittänyt vähentää kaikenlaista epäterveellistä syötävää" Ohjaaja: Sinusta tuntuu, ettet pysty tekemään enää mitään, mikä auttaisi painosi pudottamisessa" Potilas: No, en mä nyt ihan sitäkään tarkoita, mutta tuntuu kuin mikään ei auttaisi? Ohjaaja: Olet aika epätoivoinen asiassa? Potilas: Joo, jos saisin painoni putoamaan, niin minulla olisi varmaan ainakin kevyempi olo ja jaksaisin paremmin tai sitten ainakin näyttäisin paremmalta. Ohjaaja: Sinulle on tärkeää voida hyvin ja että näyttäisit kauniilta. Ne ovat saaneet sinut sinnikkäästi yrittämään painon pudotusta jo monta kertaa. Mitä sinä odotat minulta?

Positiivinen vahvistaminen Luo toivoa ja uskoa siihen, että potilas onnistuu muutoksessaan Keskity pystyvyyteen/kykenevyyteen Ilmaisee kunnioitusta ja välittämistä Aitous ja rehellisyys Vahvistaa yhteenkuuluvuutta Vähentää puolustautumista Voimaannuttaa Lähde: Rosengren, D. 2009, Koski-Jännes, A. 2008

Positiivinen vahvistaminen Aloita lauseesi "Sinä/sinusta"... Osoita ymmärtämystä potilaan reaktioita kohtaan ja tunnusta hänen tunteidensa oikeutus, vaikka et hyväksyisikään ongelmakäyttäytymistä Tue potilaan itsetuntoa ja asiantuntemusta Vahvista potilaan itseluottamusta ja kykyä ratkaista itse ongelmansa Lähde: Rosengren, D. 2009, Koski-Jännes, A. 2008

Positiivinen vahvistaminen Hienoa! Olet ollut tällä viikolla jo kaksi päivää juomatta. Se on vaatinut sinulta tosi paljon sisua. Mikä sai sinut onnistumaan?"

Positiivinen vahvistaminen "Sinä olet vahva ihminen, todellinen selviytyjä" "Arvostan sinun avoimuuttasi ja rehellisyyttäsi" "Kiitos, että tulit tänään" "Pidän tavastasi sanoa tuo" "Toivon, että viikonloppusi menee hyvin" "On hirvittävän raskasta jatkaa tuota. Sinä olet todella sinnikäs" "Sinä todella välität... Lähde: Rosengren, D. 2009

Yhteenvedon tekeminen Yhteenvetokin on heijastavaa kuuntelua Päätät itse mitä otat mukaan yhteenvetoon ja miten sen esität Yhteenveto on parhaimmillaan lyhyt ja ytimekäs, ei pitkä yksinpuhelu Yhteenvedon ei tulisi keskittyä pelkästään muutoksen puolesta puhuviin asioihin, sillä se saattaa kannustaa vastaargumentointiin (muista ristiriita muutostilanteessa) Yhteenvedossa on hyvä tuoda esiin selvästi kaikki muutospuheeseen viittaavat lauseet Lähde: Rosengren, D. 2009

Yhteenvedon tekeminen Toista potilaan näkemys tai ristiriitaiset tunteet muutoksen suhteen (käytä "ja"-sanaa, ja toisaalta...) Potilas huomaa, että olet kuunnellut Kokoa palaset yhteen: puuttuuko jotain? Yhteenvedon jälkeen voit siirtää fokuksen seuraavaan asiaan Kerää potilaan puheesta hänen omaa motivaatiotaan kuvaavat kukat, sido niistä kimppu ja ojenna se takaisin hänelle yhteenvedossa. Lähde: Rosengren, D. 2009

Muutospuhe ja ylläpitopuhe Saman kolikon kaksi puolta Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2011

Muutospuhe Muutospuheessa potilas ilmaisee muutosoptimismia/- aikeita tai sitoutumista hänelle hyödylliseen muutokseen. Muutospuhe on potilaan puhetta vallitsevan tilanteen haitoista ja muutoksen eduista Motivoivassa haastattelussa potilas on se, joka puhuu muutoksen puolesta. Ammattilaisen tehtävä on herätellä ja vahvistaa muutospuhetta. Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Muutospuhetaidot Miten tunnistaa potilaan muutospuhe? Miten herättää/saada esiin potilaassa muutospuhetta? Miten vastata potilaan muutospuheeseen? Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Muutospuhe 1. Muutospuhe sisältää ilmauksia muutoksesta (halu, kyky, tarve, syy) 2. Muutospuhe yhdistyy tiettyyn käyttäytymiseen (tupakoinnin lopettaminen yms.) 3. Potilas puhuu luonnostaan/painostamatta muutoksesta 4. Muutospuhe on nykyhetkessä Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Muutospuhe Valmistava muutospuhe Toimeenpaneva muutospuhe Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Miltä valmistava muutospuhe kuulostaa potilaan puheessa? Minä haluan muuttua Minä pystyn (Kyky) muuttumaan Minulla on syy muuttua Minulla on tarve muuttua Valmistava muutospuhe Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Miltä toimeenpaneva muutospuhe kuulostaa potilaan puheessa? Minä lupaan tehdä muutokseen (tahdon, sitoudun, vannon) Minä aloitan muutoksen (voisin, yritän, toivon) Minä olen jo toteuttanut/aloittanut muutoksen Toimeenpaneva muutospuhe Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Muutospuheen esiin saaminen Herättelevät, avoimet kysymykset Tarkentaminen Ääripäiden käyttäminen Taaksepäin katsominen Tulevaisuuteen katsominen Tavoitteiden ja arvojen tarkasteleminen Tärkeys- tai varmuusviivaimen käyttö (0-10 asteikko) Lähde: Rosengren, D. 2009

Muutosmotivaation arviointi (alkoholi) TÄRKEYS Miten tärkeänä pidät juomatapojesi muuttamista? Asteikolla 0-10, jossa 0 tarkoittaa, että se ei ole lainkaan tärkeää ja 10 sitä että se on erittäin tärkeää. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ei lainkaan Jokseenkin Kohtalaisen Tärkeä Hyvin Erittäin tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä VARMUUS Olet päättänyt muuttaa juomatapojasi. Miten varma todella olet, että pystyt tekemään sen? Asteikolla 0-10, jossa 0 tarkoittaa, ettet ole lainkaan varma ja 10, että olet täysin varma, että pystyt siihen. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ei lainkaan Jokseenkin Kohtalaisen Varma Hyvin Täysin varma varma varma varma varma VALMIUS Miten valmis olet muuttamaan juomatapojasi? Asteikolla 0-10, jossa 0 tarkoittaa, ettet ole lainkaan valmis ja 10, että olet täysin valmis siihen. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 En ole lainkaan valmis muuttamaan juomatapojani Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013 Ajattelen juomatapojeni muuttamista Suunnittelen juomatapojeni muuttamista Olen hyvin valmis muuttamaan juomatapojani Olen täysin valmis muuttamaan juomatapojani

Muutosmotivaation arviointi (alkoholi) TÄRKEYSVIIVAIN Miten tärkeänä pidät juomatapojesi muuttamista? Minkä numeron antaisit asteikolla 0-10, jossa 0 tarkoittaa, että se ei ole lainkaan tärkeää ja 10 sitä että se on erittäin tärkeää. 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ei lainkaan Jokseenkin Kohtalaisen Tärkeä Hyvin Erittäin tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä Annoit X. Hienoa, se on selvästi enemmän kuin 0, eli asia on sinulle tärkeä. Miksi annoit X, etkä nollaa? potilas kertoo painon pudottamista puoltavia asioita, puhuu ns. muutospuhetta. Tämän jälkeen teet yhteenvedon potilaan kertomista positiivisista asioista ja kysyt: Mitä tarvittaisiin, jotta voisit antaa Z:n (korkeampi numero)?, jolloin kuulet lisää tärkeyttä lisääviä asioita. Lopuksi voit vielä tarjota apuasi: miten minä voisin auttaa sinua tässä asiassa? Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013

Muutospuhetta herätteleviä kysymyksiä Halu: Miksi haluat muuttua? Kyky: Miten varma olet, että pystyt muuttumaan? Syy: Minkä vuoksi asioiden pitäisi muuttua? Tarve: Kuinka tärkeää tämä muutos on sinulle Sitoutuminen: Mitä lupaat tehdä? Aloittaminen: Mitä olet valmis/halukas tekemään? Mitä aiot tehdä? Toteuttaminen: Mitä olet jo tehnyt? Lähteet: Rosengren, D. 2009, Miller & Rollnick, 2011

Muutospuhetta herätteleviä kysymyksiä Miksi tämä huolestuttaa sinua? Jos päätät tehdä tämän muutoksen, niin mikä saa sinut uskomaan, että pystyt siihen? Miten haluaisit asioiden olevan toisin? Mikä olisi paremmin, jos muuttuisit?

Muutospuheeseen vastaaminen Tarkentaminen avoimia kysymyksiä käyttäen Positiivinen vahvistaminen Heijastaminen Yhteenvetojen tekeminen Lähteet: Rosengren, D. 2009, Miller & Rollnick, 2013

Tarkentaminen avoimilla kysymyksillä Pyydä potilasta kertomaan, enemmän yksityiskohtia, millä tavalla, esimerkiksi: - Kerro lisää halustasi (syistäsi, tarpeestasi) muuttaa - Mikä olisi hyvä esimerkki? - Taidat miettiä eri tapoja, joilla onnistuisit siinä. Mikä olisi ensimmäinen askeleesi/mitä aiot tehdä aluksi? - Mitä muuta? Lähde: Rosengren, D. 2009

Positiivinen vahvistaminen Vastaa myönteisesti potilaan kertomiin asioihin: - Tuon tekeminen vaatii kovaa työtä - Sinä olet selviytyjä - Tämä on tärkeää sinulle - Sinä todella välität perheestäsi - Sinun vihasi on täysin ymmärrettävää - Olet todella sinnikäs - Nyt sinä olet löytänyt uuden suunnan elämääsi Lähteet: Rosengren, D. 2009, Miller & Rollnick, 2013

Heijastaminen Yksinkertainen heijastaminen Monimuotoinen heijastaminen Lauseen jatkaminen Lähteet: Rosengren, D. 2009, Miller & Rollnick, 2013 v v www.motivoivahaastattelu.fi www.motivoivahaastattelu.fi

Yhteenvedon tekeminen Kerää muutospuheista kimppu: - Vedä yhteen potilaan halut, kyvyt, syyt ja tarpeet - Pieniä kimppuja pitkin matkaa: ja ja. Mitä muuta? Suuria kimppuja esim. keskustelun lopuksi tai siirryttäessä suunnitelman tekoon Tee yhteenveto potilaan sitoutumisesta ja voimavaroista Jos sitoutuminen on vahva, niin ota esiin muutossuunnitelma Lähteet: Rosengren, D. 2009, Miller & Rollnick, 2013

Saako Motivoivassa haastattelussa koskaan antaa tietoa tai neuvoja? Kyllä, pyydettyään/saatuaan luvan!

Ohjeiden ja neuvojen antaminen Anna vain käyttökelpoisia ohjeita ja neuvoja, mitkä ovat todella tarpeen sillä kertaa ja riittävän vähän kerrallaan, sillä potilas pystyy omaksumaan vain rajallisen määrän tietoa kerrallaan (esim. diabetes on krooninen sairaus jota hoidetaan vuosien ajan, joten aikaa on) Potilaan kysyessä neuvoa Pyydetään lupa potilaalta neuvojen antamiseen, varsinkin jos potilas ei ole pyytänyt niitä - Sopiiko sinulle, että jutellaan - Minulla olisi ehdotus, mikä on kiinnostanut monia samassa tilanteessa olleita potilaita, haluatko kuulla siitä - Annetaan neuvo korostaen potilaan päätäntävaltaa Lähde: Rosengren, D. 2009

Ohjeiden ja neuvojen antaminen Vältä suostuttelua/väittelyä/saarnaamista/moralisoimista/ope ttamista Kysy - tarjoa kysy: mitä potilas jo tietää asiasta tai haluaa tietää? tarjoa jotain uutta, mitä hän ei vielä tiedä tarkista, miten annettu tieto sopii hänen tarpeisiinsa Paloittele - tarkista paloittele Jaa ideoita ja tietoja Tarjoa useita hyviä vaihtoehtoja valittavaksi Ilmaise huoli potilaan haitallisesta käyttäytymisestä Lähde: Rosengren, D. 2009 v www.motivoivahaastattelu.fi

Ohjeiden ja neuvojen antaminen Anna todenperäistä tietoa, ei mielipiteitä Ota potilas mukaan päätöksentekoon - mitä tieto ja ohjeet merkitsevät potilaalle Potilas pystyy omaksumaan tietoa vain rajallisen määrän kerrallaan, eli sinun ei tarvitse/kannata yrittää kertoa kaikkea tietämääsi yhdellä kertaa! Lähde: Rosengren, D. 2009

Vastarinta Vastarinta on aktiivinen prosessi taistella muutoksen syitä vastaan Potilaan vastarintaa synnyttää/lisää: - ongelman korostaminen - muutoksen hyödyistä jankuttaminen - kertominen siitä, miten muutos tehdään - seurauksista varoittaminen, jos potilas ei muuta käyttäytymistään - arvosteleminen - syyttäminen Lähde: Rosengren, D. 2009

Vastarinta Motivoivassa haastattelussa Ylläpitopuhe liittyy käyttäytymiseen/toimintaan - "En todellakaan halua lopettaa tupakointiani" - "Minä haluan nauttia elämästäni - Ei minulla ole mitään syytä lopettaa - Kaikki on ihan hyvin näin Erimielisyys liittyy ihmissuhteisiin - "Sinä et saa minua lopettamaan" - "Sinä et ymmärrä kuinka vaikeaa tämä on minulle - Et kuuntele minua! Molemmat ovat hyvin herkkiä ammattilaisen käytökselle Lähde: Miller, W.R & Rollnick, S. 2011

Ylläpitopuhe Don t go fishing for the sustain talk ( älä kalastele ylläpitopuhetta ) Pyritään välttämään potilaan ylläpitopuhetta, jossa potilas ilmaisee: halunsa ylläpitää nykyinen olotila kyvyttömyytensä muutokseen syyn nykyisen olotilaansa tarpeensa nykyiseen olotilaan sitoutumisensa nykyiseen olotilaan Lähde: Rosengren, D. 2009

Erimielisyys Väittely (kiistäminen, vähättely, vihamielisyys) Keskeyttäminen (puhuu päälle, katkaiseminen) Kieltäminen (muiden syyttely, selittely, eri mieltä oleminen, minimointi, pessimismi, haluttomuus muuttua, varautuneisuus, haitattomuus) Huomiotta jättäminen (puhumattomuus, reagoimattomuus, puheenaiheen muuttaminen) Teeskennelty myöntyvyys Käyntien laiminlyöminen Lähde: Rosengren, D. 2009

Ylläpitopuheeseen ja erimielisyyteen vastaaminen: Tunnista vastarinta ja heijasta se takaisin käyttämällä: - Yksinkertaista heijastamista - Vahvistavaa/liioittelevaa heijastamista - Kaksiosaista heijastamista - Monimuotoista heijastamista Lähde: Rosengren, D. 2009

Ylläpitopuheeseen ja erimielisyyteen vastaaminen: Henkilökohtaisen valinnan ja hallinnan korostaminen Näkökulman vaihtaminen Anteeksi pyytäminen Vahvistaminen (Minä pystyn lopettamaan tupakanpolton ihan omin päin! Kun sinä päätät tehdä jotain, niin sinä todellakin teet sen) Fokuksen vaihtaminen (Tarkoitatko, että olen alkoholisti! Ei, en halua leimata ketään, minulle kiinnostaa enemmän se, miten aiot selviytyä arjestasi) Myötäily (aitous, ei sarkasmia) Lähde: Rosengren, D. 2009

Näkökulman vaihtaminen Laiska rento, hillitty, ottaa rauhallisesti Hyökkäävä itsevarma, kiireinen, toiminnan mies Kärsimätön toimintaan suuntautunut, korkeat standardit Välinpitämätön riippumaton, antaa muille tilaa Masentunut lannistunut, hiljainen, hidastaa tahtia Aggressiivinen voimakas, ei tietoinen omasta voimavarastaan Nalkuttava huolestunut, koettaa saada toisesta parhaat puolet esiin Vetäytyvä syvä ajattelija, ujo, hiljainen Passiivinen kyky hyväksyä asiat sellaisina, kuin ne ovat Epäröivä tutkii kaikki mahdollisuudet Kontrolloiva haluaa pitää ympäristönsä järjestyksessä Impulsiivinen kykenee irrottelemaan ja olemaan spontaani Vastahakoinen etsii omaa tapaa tehdä asiat

Toivo ja toiveikkuus Toivo/toiveikkuus on yksi voimakkaimmista muutosta ennustavista tekijöistä Toivo on uskoa siihen, että muutos on mahdollinen/pystyy tekemään muutoksen/tulevaisuudessa on hyvää odotettavissa Toiveikkuus on vastalääke lannistumiselle ja luovuttamiselle Lähteet: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2011; Miller, W,R. & Rollnick, S. 2013

Toivo ja toiveikkuus Motivoivalla haastattelulla voidaan vahvistaa potilaan toiveikkuutta, kun vähäinen luottamus estää muutoksen tekemistä Sekä itseluottamus/kyvykkyys että muutoksen tärkeys ovat voimakkaita motivaatiotekijöitä Tärkeys-luottamustyökalu Lähteet: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2011; Miller, W,R. & Rollnick, S. 2013

Tärkeys-luottamustyökalu Suuri Suuri Tärkeys Suuri Luottamus Suuri tärkeys Suuri luottamus - tarkista potilaan valmius Vähäinen tärkeys Suuri luottamus - Etsi lisää perusteita muutokselle Suuri tärkeys Vähäinen luottamus - vahvista potilaan luottamusta kykyihin Vähäinen tärkeys Vähäinen luottamus - vahvista molempia Vähäinen Vähäinen Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2011

Luottamuksen vahvistaminen Kun potilas puhuu muutospuhetta, eikä enää vastusta muutosta, on erittäin tärkeää kuulla hänen alkavan puhua luottamuspuhetta uskon/luotan/pystyn/olen varma Potilaan oma luottamuspuhe vahvistaa toiveikkuutta ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen Muista, että: Potilas on muutoksen tekijä Potilas on muutosideoiden ensisijainen lähde Käytä avoimia kysymyksiä ja heijastamista Lähteet: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2011; Miller, W,R. & Rollnick, S. 2013

Luottamuksen vahvistaminen Varmuus/luottamusviivain (0-10) Neuvojen ja ohjeiden anto (luvan pyytäminen ja useita vaihtoehtoja valittavaksi) Vahvuuksien löytäminen ja vahvistaminen Aikaisempien onnistumisten tarkistelu Aivoriihi - miten muutos voisi tapahtua? Näkökulman vaihtaminen ( epäonnistumiset yrityksiksi ) Hypoteettinen muutos ( kirje tulevaisuudesta itselle, konsultaatioapua potilaalta ) Lähteet: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2011; Miller, W,R. & Rollnick, S. 2013

Luottamuspuheeseen vastaaminen Avoimet kysymykset esimerkkien saamiseksi ja tarkentamiseksi Vahvista potilaan vahvuuksia ja kyvykkyyttä Heijasta potilaan itseluottamuksen ilmauksia Tee yhteenvetoja potilaan muutosoptimismin syistä Nosta esiin mahdollisia ongelmia ja haasteita ja kysy potilaalta ratkaisuja ( mitä tekisit, jos?, mitä luulet tapahtuvan, jos? ) Lähteet: Miller, W.R. & Rollnick, S. 2011; Miller, W,R. & Rollnick, S. 2013

Motivoivan haastattelun 4 perusprosessia Suunnitelman tekeminen (miten ja milloin teemme?) Fokusointi (mitä teemme?) Lähde: Miller, W.R. & Rollnick, S.2013

Muutossuunnitelman tekeminen Muutossuunnitelman tekemisen aika on, kun potilas - on riittävän sitoutunut Ja - hänellä on selkeä muutostavoite Ja - hänellä on riittävä motivaatio muutokseen Usein koitetaan kepillä jäätä eli asioiden kertaus ja avainkysymyksen käyttö (esim. mitä aiot seuraavaksi? ) Lähteet: Rosengren, D. 2009, Miller, W.R. & Rollnick, S. 2011

Muutossuunnitelman tekeminen Yhteenvedon tekeminen muutosta puoltavista tekijöistä huomioiden potilaan mahdollinen haluttomuus muutokseen: - tuo esiin potilaan omia havaintoja muutoksen hyvistä puolista ja nykyisen tilan haitoista - tuo esille muutoksen tärkeyttä puoltavia asioita, joita potilas on kertonut - tuo esiin pienikin muutosaie ja tue potilaan luottamusta kykyihinsä muutokseen Lähteet: Rosengren, D. 2009, Miller, W.R. & Rollnick, S. 2011

Muutossuunnitelman tekeminen Tavoitteiden asettaminen: SMART (specific, measurable, achievable, realistic, time-targeted) Sitoutumisen esiin saaminen ja tukeminen Muutosvaihtoehtojen tarkastelu: kysy potilaan omia ideoita, kuinka hän voisi tehdä muutoksen, älä tyrkytä omia ideoitasi Suunnitelman tekeminen: pyydä potilasta kertomaan suunnitelmansa ja ehdota kokeilemaan sitä Luottamuksen vahvistaminen Ongelmakohtiin varautuminen Suunnitelman kertaaminen ja tarkistaminen Lähteet: Rosengren, D. 2009, Miller, W.R. & Rollnick, S. 2011

Muutossuunnitelman tekeminen Avainkysymys -... eli mitä aiot nyt tehdä toisin? - Mitä, jos mitään, aiot tehdä seuraavaksi? - Mikä on seuraava askel? - Mitkä ovat sinun vaihtoehtosi nyt? - Miten sinä haluaisit asioiden olevan tulevaisuudessa? - Mikä niistä asioista, joista olemme keskustelleet, huolettaa sinua eniten ja mitä sinä haluat tehdä? - Näyttää siltä, etteivät asioita voi enää jättää niinkuin ne ovat olleet. Mitä aiot tehdä niille? Lähteet: Rosengren, D. 2009, Miller, W.R. & Rollnick, S. 2011

Kyky on se, mitä pystyt tekemään. Motivaatio määrää sen, mitä teet. Asenne ratkaisee kuinka hyvin teet sen. Lähde: Lou Holz