Ohjelmasuunnitelma: Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma TATU

Ohjelmasuunnitelma: 8.5.2014 Versio: 0.4 Ohjelman omistaja: Ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Ohjelman ohjelmapäällikkö: Jukka Mäkelä Jukka Mäkelä Pekka Heikkinen

Ohjelmasuunnitelma i Ohjelmasuunnitelman versiohistoria ja hyväksyntä Versio Laatinut Päiväys Version lyhyt kuvaus 0.1 Pekka Heikkinen, Jorma Valve, Samuli Skyttä, Jere Kunnas 0.2 Pekka Heikkinen, Samuli Skyttä 0.3 Jorma Valve, Samuli Skyttä 0.4 Pekka Heikkinen, Jorma Valve, Samuli Skyttä, Jere Kunnas 17.04.2014 28.04.2014 30.04.2014 Ohjelmasuunnitelmaluonnoksen tekstikorjauksia sekä projektien ja toimenpiteiden lisäys 08.05.2014 Täsmennykset kaupungin johtoryhmän käsittelyn jälkeen <pp.kk.vvvv> <pp.kk.vvvv> <pp.kk.vvvv> Ohjelmasuunnitelman hyväksyntä Hyväksyjä Päiväys Linkki päätösasiakirjaan ja mahdolliset lisätiedot <pp.kk.vvvv> <pp.kk.vvvv> Ohjelmasuunnitelman tarkoitus: Ohjelmasuunnitelma kuvaa ohjelman kokonaisuuden ja esittää suunnitelmat ohjelman toteutusta ja hallintaa varten. Ohjelmasuunnitelma luo perustan ohjelman toimeenpanolle, ohjaukselle ja seurannalle. Ohjelmasuunnitelma keskittyy ohjelmakokonaisuuden ja sen hallinnan kuvaamiseen. Ohjelmasuunnitelman keskeisiä asioita ovat ohjelman sisältö ja rajaukset, aikataulu ja kustannukset sekä ohjelman hallinta- ja ohjauskäytännöt. Ohjelmasuunnitelmaa on täydennetty liitteenä olevilla riskienhallinta- ja viestintäsuunnitelmilla. Ohjelman toteutus ja budjetointi toteutetaan kalenterivuosiin jaksotettuna. Ohjelmasuunnitelmassa esitetään yleisen tason suunnitelma koko ohjelmakaudelle ja tarkempi suunnitelma ensimmäiselle toteutusjaksolle. Suunnitelmassa kuvataan keskeiset projektit ja toimenpiteet toteutuksen ensimmäiselle kalenterivuodelle. Tämän lisäksi toimialat ohjaavat ja toteuttavat pienempiä projekteja ja toimenpiteitä. Ohjelmaan sisällytettävien projektien yksityiskohtaiset suunnitelmat kuvataan projektisuunnitelmissa ja muissa projektikohtaisissa dokumenteissa. Valmis ohjelmasuunnitelma käsitellään ja hyväksytään valtuustossa (versioksi 1.0) ohjelman suunnitteluvaiheen lopuksi. Ohjelmasuunnitelmaa päivitetään ohjelman toteutuksen aikana, mm. suunniteltaessa tulevien vuosien tarkempia sisältöjä ja projekteja. Hyväksytyssä ohjelmasuunnitelmassa sovittujen asioiden muuttaminen edellyttää aina ohjausryhmän ja tarvittaessa muun toimivaltaisen tahon päätöstä.

Ohjelmasuunnitelma ii Tiivistelmä Ohjelman hyötytavoitteena on Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti tukea kaupunkikonsernin talouden pitämistä tasapainossa. Strategisena tavoitteena on säilyttää kaupungin talouden liikkumavara ja pitää rahoitusasema tasapainossa. Valtuusto päätti ohjelman valmistelusta ja käynnistämisestä vuoden 2014 talousarviopäätöksen yhteydessä kun taloudellisen toimintaympäristön epävarmuus jatkui ja rahoituspohjan kehitys näyttää pysyvän heikkona pitkälle tulevaisuuteen. Samanaikaisesti kaupungin väkiluku kasvaa ja väestörakenne vanhenee nopeasti, joten palvelutarve lisääntyy. Parempaa rahoitustasapainoa haetaan valtuuston maaliskuussa 2014 tekemien linjauspäätösten perusteella yhdeksän eri toimenpidekokonaisuuden kautta. Tavoitteena on, että emokaupungin investoinnit voidaan ennen vuotta 2020 rahoittaa kokonaisuudessaan tulorahoituksella ja sekä emokaupungin että Espoo-konsernin lainamäärän kasvu voidaan pysäyttää. Poliittiset luottamushenkilöt valtuustossa, kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja johtokunnissa päättävät TATU-ohjelman toteuttamisesta osana kaupungin talouden suunnittelua ja seurantaa. Ohjelman toteuttamisen lähtökohtana on tuottavuuden parantaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Tuottavuustyötä toteutetaan Tehdään yhdessä Espoo-tarina hengessä. Tällöin periaatteena on myös seuraava jo vuonna 1959 kirjattu tuottavuuden määritelmä. Tuottavuus on ennen kaikkea tapa ajatella. Se on asennoitumista olemassa olevan jatkuvaan parantamiseen. Se on uskoa siihen, että tänään voi tehdä asian paremmin kuin eilen ja huomenna paremmin kuin tänään. Se edellyttää sopeutumista taloudellisiin haasteisiin sekä uusien teorioiden, teknologioiden ja menetelmien soveltamista jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa. Lähde: The Productivity Committee of the European Productivity Agency in Rome 1959 Normaalin linjajohtamisen lisäksi osa ohjelmasta tullaan toteuttamaan kaupunkitasoisina ja osa toimialojen projekteina ja kehittämistoimenpiteinä. Tähän ohjelmasuunnitelmaan on koottu keskeiset kaupunkitasoiset ja toimialatasoiset projektit ja toimenpiteet. Toimialat laativat lisäksi tätä täydentävät pienempiä projekteja ja toimenpiteitä sisältävät listat. Ohjelma toteutetaan vuosina 2014 2017. Hyötytavoitteen toteutumista kuvaavien mittareiden tavoitearvoja on kuitenkin asetettu vuoteen 2020 saakka. Ohjelmasta viestitään keskeisiä sidosryhmiä viestintäsuunnitelman mukaisesti ja raportoidaan osana normaalia vuosiseurantaa.

Ohjelmasuunnitelma iii SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta ja nykytila ohjelman kohdealueella... 1 2 Yhteys Espoo-tarinaan... 1 3 Tavoitteet ja mittarit... 2 3.1 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella... 2 3.2 Hyötytavoitteet ja mittarit... 2 3.3 TATU-ohjelman linjaukset... 3 3.4 Konkreettiset tuotokset... 5 4 Rajaukset... 6 5 Ohjelman toteutus... 7 5.1 Osa-alueet ja vaiheistus... 7 5.2 Keskeiset projektit ja toimenpiteet... 7 5.2.1 Taksojen ja maksujen tarkistukset... 7 5.2.2 Tulopohja ja verotaso... 8 5.2.3 Palvelutaso ja tarjonta... 9 5.2.4 Johtaminen ja henkilöstöohjaus... 11 5.2.5 Palvelujen järjestäminen... 12 5.2.6 Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit... 15 5.2.7 Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen... 16 5.2.8 Konserniyhteisöjen ohjaus... 17 5.2.9 Maankäytön tehostaminen... 19 5.3 Aikataulu... 20 6 Kustannukset ja rahoitus... 20 6.1 Ulkoiset kustannukset ja kustannustenhallinta... 20 6.2 Rahoitus... 21 6.3 Työmäärä ja resurssienhallinta... 21 7 Riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön... 21 8 Organisointi ja vastuut... 22 9 Sidosryhmät ja sidosryhmien hallinta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 10 Viestintä... 24 11 Kehitysohjelman hallintakäytännöt... 24 11.1 Projektien ja toimenpiteiden valinta ja niitä koskeva päätöksenteko... 24 11.2 Seuranta ja raportointi... 24 11.3 Ohjausryhmän käytännöt... 25 11.4 Dokumenttienhallinta ja muut työtavat... 25 12 Riskit ja riskienhallinta... 25 13 Kehitysohjelman arviointi, ohjelman lopetus ja jatkotoimenpiteet... 26 14 Määritelmät, käsitteet ja lyhenteet... 26 Liitteet... 26

Ohjelmasuunnitelma 1 1 Tausta ja nykytila ohjelman kohdealueella Vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman valmistelun aikana kävi ilmeiseksi, että kaupungin rahoituksen epätasapaino pahenee oleellisesti suunnitelmakauden aikana. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet kasvavat väestökasvua nopeammin. Vuonna 2008 alkanut talouden taantuma on orastavan nousun jälkeen kääntynyt uudeksi laskuksi ja johtanut osaltaan siihen, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on pahentunut. Valtiontalouden velkaantumiskehityksen johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan vuoteen 2017 saakka. Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä hyvinvointipalvelujen järjestämiseen nykyisellä toimintatavalla. Valtio valmisteli ja julkaisi marraskuun lopulla 2013 rakennepaketin, jossa kirjatuilla toimenpiteillä kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea kaksi miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Tästä puolet on tarkoitus saada kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä ja toinen puoli kuntien omilla toimenpiteillä, mukaan lukien veron korotukset. Valtio suunnittelee kestävyysvajeen kattamiseksi lisätoimia. Taloudellinen toimintaympäristö, kestävä kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, kaupungistuminen ja ikääntyminen ovat Espoon suuria haasteita, kuten Espoo-tarinassa todetaan. Aiempina vuosikymmeninä haasteet on ratkaistu taloudellisen kasvun avulla, nyt finanssi- ja eurokriisin aikana se ei onnistu. Yleisesti on ennakoitu, että kasvu tulee olemaan pitkään hidasta. Lähivuosien hidas talouskasvu pakottaa laittamaan kehityskohteita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Toimintaa on tehostettava pitkäjänteisesti. Palvelutarjonnan kriittinen arviointi tulee olemaan osa talouden tasapainotustoimenpiteiden kokonaisuutta. Valtuusto päättäessään 4.12.2013 vuoden 2014 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta kehotti kaupunginhallitusta valmistelemaan vuosille 2014-2016 taloussuunnitelman yleisperusteluissa kuvatun toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman, joka tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään maaliskuussa 2014 ja samalla tuomaan valtuuston käsittelyyn ehdotuksen talousarvion ja taloussuunnitelman tarkistamiseksi ohjelman perusteella. Myös Valtuustosopimuksessa 2013-2016 on maininta tuottavuusohjelman tuomisesta valtuuston päätettäväksi keväällä 2014. Valtuustosopimukseen on yksittäisinä asioina kirjattu vuosikatteen pitäminen 180 miljoonan euron tasolla, nykyisen tilaaja-tuottajamallin toimivuuden selvittäminen sekä rakennusvalvontaprosessin tehostaminen ja nopeuttaminen, mitkä tulevat huomioiduksi TATU-ohjelman tavoitteissa ja toimenpiteissä. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU-ohjelma) toteutetaan Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen (EsPro) mallin mukaisesti. TATU-ohjelman hyötytavoitteet ja linjaukset on päätetty valtuustossa 24.3.2014. Tämä ohjelmasuunnitelma tuodaan valtuuston päätettäväksi 19.5.2014. Ohjelma huomioidaan vuosien 2015-2017 taloussuunnitelmavalmistelussa. Ohjelmasta pyydetään lautakuntien lausunto valmistelun aikana ja se menee lautakunnille toimeenpantavaksi. 2 Yhteys Espoo-tarinaan TATU-ohjelmalla on suora kytkös Espoo-tarinaan ja siitä johdettuihin päämääriin ja valtuustokauden tavoitteisiin. Resurssit ja johtaminen -näkökulman päämääränä on: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Ohjelmasuunnitelma 2 Päämäärän osalta on asetettu seuraavat valtuustokauden tavoitteet: - Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa - Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla - Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. TATU-ohjelma on poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohella keskeisessä roolissa Espoo-tarinan toteuttamisessa. 3 Tavoitteet ja mittarit 3.1 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella TATU-ohjelmalla parannetaan kaupungin talouden tasapainoa ja tuottavuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannussäästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa siten, että kaupungin rahoitustasapaino ja tuottavuus paranee vuosina 2014-2017 yhteensä 135 M. Ohjelmalla vastataan Espoota koskettaviin isoihin haasteisiin, mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärän ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun sekä talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Lisäksi ohjelmalla kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Tuottavuuden parantaminen tuodaan osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelman toteutuksessa huolehditaan siitä, että Espoon peruspalvelut ja henkilöstön työhyvinvointi säilyvät hyvällä tasolla. Näitä arvioidaan asukas- ja asiakastyytyväisyysmittauksilla ja tyhy-matriisilla. Ohjelman vaikutukset kuntalaisille tarjottavien palvelujen laatuun ja saatavuuteen arvioidaan ennakoivasti. 3.2 Hyötytavoitteet ja mittarit Ohjelman hyötytavoite on kestävä rahoitustasapaino, joka kuvataan seuraavasti: - Käyttötalouden mitoitus on sellainen, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikaväillä hyvänä - Investointikyky säilyy riittävänä pitkällä aikavälillä - Rahastojen käyttö on optimaalista - Velkamäärien ja pitkäaikaisten vastuiden kehitys on kohtuullista - Verotuksen taso on kohtuullinen. Palvelutaso säilyy hyvänä, priorisoidaan peruspalveluja sekä ennaltaehkäiseviä varhaisen puuttumisen palveluja Työllisyysaste paranee

Ohjelmasuunnitelma 3 Kestävän rahoitustasapainon saavuttamiseksi asetetaan seuraavat mittarit ja niiden tavoitearvot: - Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 M - Ohjelman tavoitelaskelmien mukaan 150 M vuonna 2016 ja 180 M vuonna 2020 - Vuosikatetarpeessa huomioidaan kaupungin poistojen kasvu (poistot 150 M v. 2020) - Kaupungin investointikatto (nettoinvestoinnit pl. Länsimetro) vuodesta 2016 vuoteen 2020 on 180 M /vuosi - Investointien suunnittelussa on mukana myös yhtiöihin tehtävät investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana investointisuunnittelua - pitkän tähtäyksen investointiohjelman tarkastelu kehysohjeen ja kehyksen valmistelun yhteydessä - Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään 1500 /asukas - Konsernin lainakannan tavoitetaso (pl. Espoon Asunnot ja HSY) on enintään 7300 /asukas - Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee keskimäärin 2,4 % (n. 33 M ) vuosittain kaudella 2014 2017. 3.3 TATU-ohjelman linjaukset Ohjelman lähtökohtina ovat ohjelmakokonaisuuden tavoitteiden johtaminen Espootarinasta ja ohjelman toteuttaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä. Osa ohjelmasta tullaan toteuttamaan kaupunkitasoisina ja osa toimialojen projekteina ja kehittämistoimenpiteinä. TATU-ohjelman kehittämisen kohdealueet ovat: Kestävä rahoitustasapaino Tasapainotustoimenpiteet - Taksojen ja maksujen tarkistukset - Tulopohja ja verotaso - Palvelutaso ja -tarjonta - Johtaminen ja henkilöstöohjaus Tuottavuuden parantaminen - Palvelujen järjestäminen - Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit - Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen - Konserniyhteisöjen ohjaus - Maankäytön tehostaminen

Ohjelmasuunnitelma 4 Edellä kuvattujen talouden tasapainon ja tuottavuuden parantamisen kohdealueiden osalta on valtuustossa 24.3.2014 päätetty seuraavat linjaukset. Taksojen ja maksujen tarkistukset - Maksurahoitusta lisätään osana tulopohjaa. - Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen osalta peritään maksut jatkossakin normin ylärajan mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioituna. - Määritetään ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen taksataso suhteessa tuotantokustannuksiin ja Helsingin seudun taksatasoon. - Selvitetään maksujen kokonaistaloudellisuus. - Selvitetään mitkä maksuttomat palvelut voisi muuttaa maksullisiksi ottaen huomioon palvelujen käyttäjien maksukyky. Tulopohja ja verotaso - Kaupungin kilpailukykyä yritysten sijoittumispaikkana kehitetään aktiivisesti, - Työllisyysasteen parantamiseen asetetaan tavoitteet toimenpiteet ja niitä seurataan. - Kaupunkia kehitetään hyvänä asumispaikkana. - Asukkaiden määrä kasvaa 4000 asukkaalla vuosittain. - Verotuksen taso säilytetään maltillisena suhteessa Helsingin seutuun samalla varmistaen rahoitustasapaino. Palvelutaso ja -tarjonta - Palvelutasoa tarkistetaan valtion rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti. - Taloudellisesti kestävää palvelutasoa määritellään kuutoskaupunkien yhteistyönä. - Kun uudistuksia tehdään, haetaan kansallisia ratkaisuja kuutoskaupunkien yhteistyöllä. Johtaminen ja henkilöstöohjaus - Henkilöstön käytön ohjausta tehostetaan. - Pääsopijajärjestöjen kanssa tehdään henkilöstösopimus. - Hyvä johtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta. Palvelujen järjestäminen - Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. - Palveluverkon uudistamista jatketaan palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti ja lähipalveluja kehitetään alueellinen tasapuolisuus huomioiden. - Keskitetty palvelutarjonta painottuu kaupunkikeskuksiin hyvien liikenne- ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Ohjelmasuunnitelma 5 Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit - Tilakustannukset/asukas laskee vuoden 2013 tilanteesta vuosittain yhdellä prosentilla. - Toimitilojen rakennushankkeet ja rakentamiskustannukset eivät kasva tarveselvitysvaiheen jälkeen. - Rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua. - Energiatehokkuus paranee vuoteen 2020 mennessä rakentamisen ja tilojen käytön parantamisen avulla. - Sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehditaan. - Materiaalitehokkuus paranee, jätehuoltokustannuksia vähennetään lajittelua ja kierrätystä kehittämällä. - Tarpeettomista tiloista luovutaan. Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen - Arjen sujuminen. - ICT:n avulla paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut. - Oman toiminnan jatkuva parantaminen. - Samoilla resursseilla enemmän ja laadukkaampia palveluja mm. prosesseja parantamalla. - Toimialarajojen yli meneviä prosesseja tehostetaan. - Omistaja-tilaaja-tuottajaroolit arvioidaan ja sovitaan, sisäisten palvelujen prosesseja ja tuottavuutta parannetaan. Konserniyhteisöjen ohjaus - Konserniohjauksella varmistetaan konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen. - Konsernirakennetta tiivistetään ja tehostetaan. - Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa vahvistetaan. Maankäytön tehostaminen - Tiivistetään kaupunkirakennetta. - Kaavoituksen työohjelman kohteita priorisoidaan niin, että kaavoitettavista kohteista ja alueista saatavat tulot kattavat vähintään alueen katujen ja kunnallistekniikan kustannukset. - Maankäytön suunnittelun ja toteutuksen prosessia nopeutetaan siten, että hankkeet toteutuvat ja niistä saatavat hyödyt realisoituvat nopeammin. - Kaavoituksen ja maankäytön merkittävää tuottopotentiaalia hyödynnetään, toteutetaan aktiivista maapolitiikkaa. 3.4 Konkreettiset tuotokset Ohjelman konkreettisina tuotoksina mm. kaupungin rahoitustasapaino paranee kestävällä tavalla riittävälle tasolle, uusi ICT-toimintamalli on käytössä, omistaja-tilaajatuottaja -roolit ja toimialojen yhteiset ja omat prosessit kehittyvät. Tilojen käyttö tehostuu ja hallinta paranee. Arviot kustannussäästöistä tai tuottavuuden paranemisesta kuvataan tarkemmin ohjelman yhteydessä toteutettavien projektien ja toimenpiteiden suunni-

Ohjelmasuunnitelma 6 telmissa. Linjauskokonaisuuksina arvioituna kustannussäästöjen, tulolisäysten ja tuottavuuden kasvun kokonaisvaikutusarvio on alla olevan taulukon mukainen. Ohjelman täytäntöönpanon edetessä tulos tarkentuu. Oheisessa taulukossa on esitetty tavoitteet tasomuutoksena nykyiseen kustannustasoon nähden. Kohdealue 2015 2016 2017 YHT % M M M M Taksojen ja maksujen tarkistukset 2 3 3 3 3 % Tulopohja 5 10 10 9 % Palvelutaso ja tarjonta 0 0 % Johtaminen ja henkilöstö 7 15 15 14 % Palvelujen järjestäminen 25 30 35 35 32 % Tilojen käytön tehostaminen 7 12 17 17 15 % Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen 5 10 15 15 14 % Konserniyhteisöjen ohjaus 2 4 7 7 6 % Maankäytön tehostaminen 3 5 8 8 7 % OHJELMA YHTEENSÄ 44 76 110 110 100 % Palvelutasoa ja tarjontaa koskevan kohdealueen osalta ei ohjelmaan ole kirjattu tuottotavoitetta, koska valtion rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksesta ei ole käytettävissä riittävästi tietoa. Rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksia on arvioitu toimialoilla kevättalven aikana, mutta konkreettiset myönteiset vaikutukset kaupungin talouteen näyttävät tässä vaiheessa vähäisiltä. Suuri osa konkreettisista tuotoksista syntyy tulosyksiköiden ja toimintayksiköiden oman toiminnan jatkuvana parantamisena. Tuottavuuden parantaminen on osa yksiköiden ja niiden henkilöstön jokapäiväistä työtä. 4 Rajaukset TATU-ohjelmalla tavoitellaan talouden tasapainoa ja tuottavuuden parantamista. Ohjelmaan ei liitetä projekteja ja toimenpiteitä, jotka eivät edistä Espoo-tarinan toteutusta eivätkä lisää tuottavuutta. Projektien ja toimenpiteiden valinnassa arvioidaan tavoiteltavien hyötyjen suhdetta tarvittaviin panoksiin. Ohjelmat, jotka on jo käynnistetty ja joiden ohjaus on muutoin järjestetty, ei oteta TATUohjelman ohjaukseen (esim. poikkihallinnolliset kehittämisohjelmat), mutta niistä raportoidaan tuottavuuden parantamisen osalta TATU-raportoinnin yhteydessä.

Ohjelmasuunnitelma 7 5 Ohjelman toteutus 5.1 Osa-alueet ja vaiheistus Koko kaupunkia koskevat TATU-ohjelman hyötytavoitteeseen liitettyjen mittareiden tavoitearvot tarkistetaan vuosittain taloussuunnitelman valmistelussa ja suunnitelmasta päätettäessä. Ohjelman toteutus on jaoteltu kohdealueittain valtuuston hyväksymien linjausten mukaisesti. Kohdealueisiin kuuluu jäljempänä osassa 5.2. kuvattuja kaupungin yhteisesti valmisteltavia ja konserniesikunnan johtamia projekti- ja toimenpideaihioita tai -ehdotuksia sekä toimialojen tai jonkin tulosyksikön keskeisimpiä omia projekti- ja toimenpideaihioita. Kaupungin yhteisistä tuottavuusprojekteista ja -toimenpiteistä päättää kaupunginjohtaja ohjausryhmän käsittelyn perusteella. Toimialojen ja tulosyksiköiden muut projektit ja toimenpiteet suunnitellaan ja päätetään toimialoilla ja niitä ohjataan toimialatasoisesti. Osa projekteista ja toimenpiteistä on käynnissä tai käynnistetään tänä vuonna. Valmistelun edetessä arvioidaan, minkä asioiden valmistelu ajoittuu myöhemmille vuosille. Kun tietoa valtion toimenpiteiden sisällöstä ei vielä ole käytettävissä, kaupunki käynnistää tänä vuonna oman toiminnan tuottavuuden parantamisen. Kun syksyllä saadaan tarkempaa tietoa valtion taholta kuntien toiminnan tehostamiseen tai palvelutason tarkistamiseen liittyvästä ohjauksesta ja normien muutoksista, tulee palvelutarjonnan kriittinen tarkastelu korostumaan jatkovuosina. Projektit ja toimenpiteet johdetaan linjajohtamisen ja tuloskorttien kautta ja muutamana erillisenä kaupunkitasoisena TATU-projektina. Ohjelman hallinnointitapaa kuvataan tarkemmin ohjelmasuunnitelman kohdassa 11. 5.2 Keskeiset projektit ja toimenpiteet Seuraavassa on esitetty ohjelman kohdealueisiin liittyvät keskeisimmät ensimmäisen vuoden projektit. Osa projekteista ja toimenpiteistä on suunnitteilla, osa jo käynnissä. 5.2.1 Taksojen ja maksujen tarkistukset Kaupunki keräsi myynti- ja maksutuloja n. 139 M (pl. maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset) vuonna 2013. Maksujen ja taksojen tarkistuksen lisätulopotentiaali on varsin pieni, koska valtaosa maksuista on säänneltyjä ja suurimmalta osin normien ylärajoilla. Lakiperusteisiin asiakasmaksuihin on alkuvuodesta tehty indeksitarkistuksia mm. lasten päivähoidossa ja terveydenhuollon maksuissa. Lisäksi tarkistettavaksi on tulossa rakennusvalvonnan lupamaksut ja valvontataksat. Tarkistuksia on tehty myös tilapäisesti annettavan päivähoidon maksuihin, työväenopiston kurssimaksuihin, kaupunginmuseon taksoihin, vammais-, mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmaksuihin, ajoneuvojen siirrosta ja säilytyksestä perittäviin maksuihin sekä viljelypalstojen vuokramaksuihin. Tarkistukset ovat tulleet tai tulevat voimaan päätetyn aikataulun mukaisesti vuoden 2014 aikana. Maksu- ja indeksitarkastuksia jatketaan päätösten ja ohjeiden mukaisesti ja säädettyjen määräaikojen rajoissa. Tasovertailua pks-kuntien taksoihin ja maksuihin jatketaan säännöllisesti. Ohjelman vuoden 2014 toimenpiteisiin sisältyy palveluhinnoittelun läpikäyntiä ja taksojen ja maksujen tarkistuksia. Sivistystoimessa hinnoittelua käydään läpi vapaa-ajan palveluissa liikunta- ja tapahtumamaksuissa. Sosiaali- ja terveystoimessa laaditaan kattava

Ohjelmasuunnitelma 8 luettelo kerättävistä maksuista ja päätetyistä taksoista, jotka tullaan päivittämään vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Toimiala selvittää toimintatavat, joilla varmistetaan nykyistä kattavampi myyntilaskutus, korvaukset, avustukset ym. kaupungille laskutettavissa olevat tulot. Tekninen ja ympäristötoimi tarkistaa vuosittain toimenpiteiden, lupien ja tarkastusten maksuperusteet ja ne huomioidaan talousarvion valmistelun yhteydessä. Vuoden 2014 lopulla päivitetään ympäristösuojeluviranomaisten taksat. Palveluliiketoimessa kaupunkitekniikka tulee tarkistamaan maamassojen vastaanottotaksat. Kaupungin sisäisten palvelujen hinnat määritetään ja hinnoista sovitaan talousarviovalmistelun yhteydessä palvelutoimialojen/konserniesikunnan/palveluliiketoimen kesken. Sisäisten palvelujen hintoja arvioidaan suhteessa markkinoihin ja laatuun. Maksamistapoihin kehitetään kustannustehokkaampia ratkaisuja, joiden avulla pienet asiakasmaksut voidaan tulevaisuudessa hoitaa sähköisesti uusia menetelmiä hyödyntäen, mm. sähköinen kukkaro ja verkkomaksaminen, joka on kaupungille huomattavasti halvempaa kuin perinteisen laskun lähettäminen palvelusta jälkikäteen. Meneillään olevassa verkkomaksamisen kehitysprojektissa kaupungille toteutetaan tehokas, nykyaikaisempi ja asiakaslähtöisempi tapa toimia samalla kun vähennetään manuaalista työtä ja käteisen rahan käsittelyä. Verkkomaksaminen otetaan asteittain käyttöön alkaen loppuvuodesta 2014. Toimenpiteiden taloudellinen kokonaishyötyarvio on 3 M /vuosi vuodesta 2016 alkaen (2 M v. 2015) Ohjelman keskeiset Projektit (P) tai toimenpiteet (T) Lyhyt kuvaus Vastuutoimiala Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Ajoitus ja arvio taloudellisesta hyödystä ja sen toteutumisajasta (T) Taksojen ja maksujen tarkistukset Säännölliset tarkistukset vuosittain/säädettyjen määräaikojen mukaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus huomioiden. Nyt maksuttomien palvelujen muuttaminen maksulliseksi ja pienituottoisten maksullisten muuttaminen maksuttomiksi - arviointi ja toimenpiteet. Selvitetään maksujen kokonaistaloudellisuus Selvitetään kaupungin maksaman osuuden eli subvention lisääminen kaupunkilaisille osoitettuihin laskuihin, ensisijaisesti terveyspalveluiden, sivistystoimen ja joukkoliikenteen osalta. Asia tuodaan kaupunginhallitukselle päätettäväksi. Kaikki toimialat Käynnissä Kaupungin yhteinen, koordinointi ja tavoitteet vuosittain taloussuunnitteluprosessin yhteydessä. 5.2.2 Tulopohja ja verotaso Kaupungin tulopohjan kehitys on erityisen riippuvainen verotulojen kehityksestä ja sen vuoksi asukkaiden hyvä työllisyys ja tulokehitys sekä yritysten menestys Espoossa ratkaisevat suurimmalta osin kaupungin taloudellisen menestyksen. Kansantalouden kehitys näyttää lähivuosina heikolta, mikä hidastaa kaupungin tulokehitystä olennaisesti. Valtionosuudet, jotka ovat aiemmin tasanneet niitä merkittävästi saavien kuntien tulo-

Ohjelmasuunnitelma 9 pohjan heilahteluja, ovat viime vuosina pienentyneet ja niitä leikataan myös tulevina vuosina. Espoolle valtionosuusrahoitus ei ole ollut merkittävä sen vuoksi että verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on vienyt valtaosan valtionosuuksista. Kaupunki käynnisti vuonna 2013 valtuustokauden mittaisen Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys-ohjelman, jonka tavoitteena on kehittää elinvoimaisuutta Espoo-tarinan mukaisesti ja tukea kaupungin tavoitetta pysyvän tuottavuuden parantamiseksi sekä hyödyntää ja käyttää resursseja palvelujen järjestämisen tehostamiseen ja uusien ratkaisujen käyttöönoton edistämiseen. Kaupunki luo edellytyksiä alueen toimijoiden kilpailukyvyn kasvulle. Onnistuessaan ohjelma parantaa kaupungin tulopohjaa. Espoon rahoittamien elinkeinopoliittisten yhtiöiden organisointia kehitetään siten, että ne vahvistavat parhaalla tavalla veropohjan kasvua sekä lyhyellä että pidemmällä aikajänteellä. Erityisen tärkeää on kohdentaa Espoo Innovation Garden -kokonaisuuden ja etenkin Otaniemen innovaatioympäristön vahvistamiseen tähtäävät panostukset tehokkaasti. Tulopohjan kehitykseen vaikuttaa myönteisesti myös maankäytön tehostamiseen liittyvä kehitystyö, johon liittyviä toimenpiteitä, niiden vastuutusta ja aikatauluja sekä tuottavuustavoitteita kuvataan jäljempänä kohdassa 9. Veronkorotusten tarve arvioidaan vuosittain talousarvion kehyksen yhteydessä Tulopohjaan liittyvien toimenpiteiden taloudellinen kokonaishyötyarvio on 10 M /vuosi vuodesta 2017 alkaen (5 M v. 2016) Ohjelman keskeiset Projektit (P) tai toimenpiteet (T) Lyhyt kuvaus Vastuutoimiala Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Ajoitus ja arvio taloudellisesta hyödystä ja sen toteutumisajasta Elinkeinopoliittisten Espoossa toimivien (Otaniemi Marketing Oy ja Espoon Matkailu Oy) ja toimijoiden organisointi ja työnjaon kehittämineminatum Oy ja Greater Helsinki Pro- pääkaupunkiseututasoisten (Culmotion Oy) invest-in- ja kehitysyhtiöiden uudelleenjärjestelyt. Espoo Innovation Garden. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyysohjelma (KIKY) sekä Kestävä kehitys - ohjelma (KEKE) (T) Kaupunki- ja aluekeskusten vetovoiman kasvattaminen (T) Työllisyyden hoidon uudelleenorganisointi ja työllisyyden parantaminen KE Käynnissä Vuoden 2014 loppuun mennessä. Veropohjan kasvattaminen sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Ohjelmien tavoitteena on kehittää KE Käynnissä Tuottavuushyötyjen raportointi kaupungin elinvoimaisuutta ja kestävää myös TATU-ohjelman yhteydessä. kehitystä Espoo-tarinan mukaisesti. Lisätään kaupunkikeskusten vetovoimaisuutta ja kehitetään niiden imagoa yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Tavoitteena on nostaa työllisyysastetta ja edistää nopeaa työllistymistä erityisryhminä nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat sekä ehkäistä työttömyyden kasvua tukemalla yrittäjyyttä. KE, TYT Suunnitteilla 2014 alkaen. Kaikki toimialat Käynnissä 2014 alkaen. Verotulojen kasvu, sosiaalitoimen kustannusten aleneminen. 5.2.3 Palvelutaso ja tarjonta Valtuusto linjasi maaliskuussa, että palvelutasoa tarkistetaan valtion rakennepoliittisen ohjelman päätösten mukaisesti, taloudellisesti kestävää palvelutasoa määritellään kuu-

Ohjelmasuunnitelma 10 toskaupunkien yhteistyönä ja että uudistuksia valmisteltaessa haetaan kansallisia ratkaisuja kuutoskaupunkien yhteistyöllä. Valtioneuvosto päätti rakennepoliittisesta ohjelmasta ja asetti sen tavoitteet 29.8.2013 sekä täsmensi ohjelmaa ja päätti sen toimeenpanosta 29.11.2013. Kevään kehysriihessä neuvotteluissa julkisen talouden suunnitelmasta 24. - 25.3.2014 hallitus on tarkentanut aiempia päätöksiään ja varmistanut, että ohjelma toteutuu sen aiemmin päättämällä tavalla. Ohjelmassa tavoite koko julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ositetaan valtion taloutta, kuntien taloutta, julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvua, työuria ja työn tarjontaa, rakenteellista työttömyyttä sekä koko talouden tuotantopotentiaalia ja kilpailukykyä koskeviksi konkreettisiksi osatavoitteiksi. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien arvioidusta kahden miljardin euron alijäämästä v. 2017 puolet on määrä hoitaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä ja puolet kuntien omilla toimilla. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä, toiminnan tehostamisesta ja maksuperusteiden tarkistuksesta. Hallituksen kehysriihessä päivitetyssä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoasiakirjasta käy ilmi, että valtaosassa kuntien palveluvelvoitteen tai palvelurakenteen muutosehdotuksia ministeriöt eivät ole tehneet sellaisia ehdotuksia, joiden perusteella ohjelman kustannussäästöt olisi saavutettavissa. Ministeriöt jatkavat valmistelua ja tarvittavat lainsäädäntöehdotukset luvataan antaa eduskunnalle viimeistään syysistuntokaudella 2014. Valtion valmistelussa on eräitä palvelukokonaisuuksia, jotka ovat lisäämässä kuntien kustannuksia. Kuutoskaupungit ovat syksystä 2013 alkaen valmistelleet yhteisesti palvelutasoon ja tarjontaan liittyviä tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteitä. Valmistelussa on arvioitu hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimenpide-ehdotusten vaikutuksia kaupunkien kustannuksiin. Toistaiseksi tulokset ovat olleet varsin vähäiset. Espoon palvelutaso on suurten kuntien vertailussa todettu varsin hyväksi. Säännöllisesti tehtyjen asukastyytyväisyysmittausten mukaan espoolaiset ovat olleet keskimääräistä tyytyväisempiä kaupunkinsa palveluihin. Kaupungin rahoitustasapaino on vakavasti uhattuna, ja omaa suunnittelua sen parantamiseksi valtuuston linjausten mukaisin toimenpitein on jatkettava huolimatta siitä, että valtion vetoapua työhön ei toistaiseksi ole saatu. Toimenpiteiden taloudellista kokonaishyötyä ei ole voitu arvioida, koska tietoa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksista ei ole käytettävissä. Ohjelman keskeiset Projektit (P) tai toimenpiteet (T) Lyhyt kuvaus Vastuutoimiala Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Ajoitus ja arvio taloudellisesta hyödystä ja sen toteutumisajasta Palveluvelvoitteen Palvelutasoa ja tarjontaa tarkistetaan keventäminen, palvelutason ja tarjonnan perusteella. valtion rakennepoliittisten päätösten tarkistukset Palvelutarjontaa kevennetään ja rajataan kaupungin omin toimenpitein ja kuutoskuntien yhteisen valmistelun perusteella (T) Opetuksen resursointi Koulukohtaiset budjetit: Sopeutetaan hallitusti, keinoilla joilla ei vaaranneta POP-rahaa (prosentteja tarkennetaan budjetin yhteydessä). Kaikki toimialat syksystä 2014 Tuottavuustavoitteet ja niiden alkaen koko aikataulu tarkentuvat, kun ohjelmakauden valtion suunnitelmat etenevät. Uhkana on kustannuslisäyksiä eräiltä osin. SITO Käynnissä Aloitettu 2014, valmis 2016.

Ohjelmasuunnitelma 11 Ohjelman keskeiset Projektit (P) tai toimenpiteet (T) Lyhyt kuvaus Vastuutoimiala Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Ajoitus ja arvio taloudellisesta hyödystä ja sen toteutumisajasta (T) Kaupungin sisäisten palvelujen tehostaminen ja palvelutason tarkistus Erityisopetusta keskitetään lähikouluun. Palveluliiketoimi ja toimialat neuvottelevat sisäisten palvelujen määrän ja laadun muutoksista. Sopimuskäytännöt arvioidaan omistaja-tilaaja-tuottaja -valmistelun yhteydessä (reklamaatiot, hinnoittelu ja kilpailutuksista saatu hyöty). Tavoitteena on sisäisten palvelujen yksikkökustannusten aleneminen. Sisäisten palvelujen osuus toimialojen kuluista ja niiden kehitys eritellään ja esitellään budjettineuvottelujen yhteydessä ja seurannassa Kaikki toimialat Käynnissä Neuvottelut toimialojen kanssa käynnissä, vaikutukset kehysvalmistelun yhteydessä hinnoittelusta ja määristä v. 2015 luonnos toukokuun aikana. Jatkuu koko ohjelmakauden. 5.2.4 Johtaminen ja henkilöstöohjaus Johtamisen ja henkilöstöohjauksen peruslähtökohtana on, että kaupungin henkilöstö tuottaa ja järjestää kaupungin palvelut mahdollisimman tuottavasti ja tehokkaasti. Tämä edellyttää koko henkilöstön sitoutumista tuottavuuden parantamiseen työnteossaan. Henkilöstön kanssa solmitaan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman yhteydessä henkilöstösopimus. Henkilöstön sitoutuminen kytkeytyy kiinteästi hyvään johtamiseen, jota kehitetään tukemaan muutosjohtamista sekä tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin kasvattamista. Espoolaisen johtamisen projekti jatkuu koko valtuustokauden ajan. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisen ja sairauspoissaolojen vähentämisen kautta työn tuottavuus paranee. Henkilöstöohjauksen yhtenä tavoitteena on vähentää kaupungin yleiskuluja. Jotta palvelut pystytään tuottamaan mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti, on henkilöstöresurssien joustavaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä vahvistettava. Tähän liittyy kaupungin eri tehtäviin ja henkilöstön työrooleihin liittyvien päällekkäisyyksien selvittäminen ja purkaminen. Samalla on arvioitava kriittisesti projektitehtävien resursointi ja pyrittävä tuomaan projektiluontoinen kehittämistyö voimakkaammin osaksi vakinaisen henkilöstön perustyötä. Tavoitteena vuodelle 2015 on, ettei kaupungin henkilöstömäärä kasva. Tavoitteen johdosta toiminnan järjestämisen ja siihen liittyvän resursoinnin suunnittelun painopiste on kaupungin sisäisissä tehtävärakennemuutoksissa. Niissä pitää huomioida palvelutarpeiden muutokset. Tavoitteen toteutumista tuetaan osaltaan myös täyttökieltomenettelyllä, jonka sisältö tarkistetaan talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman yhteydessä. Normisidonnaisia henkilöstömitoituksia noudatetaan. Kaupunkitasoinen projektisalkku otetaan käyttöön. Projektisalkulla saatetaan kaupungin projektit näkyviksi sekä vahvistetaan kehitysohjelmien ja projektien ohjausta ja seurantaa. Uudet projektit toteutetaan EsPro-mallin mukaisesti, millä parannetaan projektikulttuuria ja projektitoiminnan tuottavuutta.

Ohjelmasuunnitelma 12 Henkilöstökulujen säästöt ilmenevät muiden projektien ja toimenpiteiden kohdalla. Laskennallinen säästö henkilöstömäärän säilyessä vuonna 2015 vuoden 2014 tasolla on noin 4 miljoonaa euroa. Toimenpiteiden taloudellinen kokonaishyötyarvio on noin 15 M /vuosi vuodesta 2016 alkaen (7 M v. 2015) Ohjelman keskeiset Projektit (P) tai toimenpiteet (T) Lyhyt kuvaus Vastuutoimiala Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Ajoitus ja arvio taloudellisesta hyödystä ja sen toteutumisajasta (T) Henkilöstösopimus Työnantaja ja henkilöstö solmivat henkilöstösopimuksen, jolla sitoutetaan koko henkilöstö kehittämään perustoimintaa ja huomioimaan kaikessa tekemisessään talouden tasapainotusja tuottavuusohjelma ja sen tavoitteet. KE Suunnitteilla Kattaa koko ohjelman ajan, taloudellinen hyöty saavutetaan toiminnan kehittämiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamisen onnistumisessa. Sopimus tehdään valtuuston TA- TU-päätöksen jälkeen. (P) Espoolaisen johtamisen kehittämisprojekti (ESJO) (P) PALIN työhyvinvointi ja esimiesohjelma PATE, (osa ESJOA) (T) Henkilöstömäärä ja sen kohdentaminen Espoolaisen johtamisen kehittämisprojektilla parannetaan johtamista ja esimiestyötä kaupungin organisaatiossa. Tavoitteena on parantaa johtamista ja työhyvinvointia, jolloin asiakastulokset, henkilöstötulokset ja tuottavuus paranevat. PALIN työhyvinvointi- ja esimiesohjelman on arvioitu tuottavan sairauspoissaolopäivien ja tapaturmien aiheuttamien kustannusten vähenemisen kautta n. 3 milj. euroa vuoteen 2017 mennessä. Esimiehen arki saadaan sujuvammaksi, mikä lisää tehokkuutta. Vaihtuvuuden ja eläköitymisen hyödyntäminen. Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentäminen. Vakanssien täytön kriittinen tarkastelu, sijaisten ja vuokratyövoiman hallittu käyttö. Hallinnollisten prosessien yksinkertaistaminen hallinnon työmäärä pienemmäksi. Henkilöstön hintatietoisuuden lisääminen. KE Kaikki toimialat Käynnissä Kattaa koko ohjelman ajan, taloudellinen hyöty saavutetaan hyvän johtamisen kautta tapahtuvalla toiminnan kehittämisellä ja henkilöstön työhyvinvoinnin paranemisella. PALI Käynnissä Mittarit: esimieskysely, työkykyindeksi, työhyvinvointimatriisi ja terveysperusteisista aiheutuvista poissaoloista aiheutuva kuorma (päivää/henkilötyövuosi). Kaikki toimialat Käynnissä 2014-2016 Tavoitteena on pitää vuonna 2015 henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2014 tasolla huolimatta siitä, että palvelutarpeen kasvaessa eräissä asiakaspalvelutehtävissä tarvitaan uusia työntekijöitä. 5.2.5 Palvelujen järjestäminen Palveluverkon ja tilankäytön sekä henkilöstön käytön tehostaminen on tuottavuuden kannalta keskeistä. Se koskee kaikkia toimialoja ja niiden järjestämis- ja tuottamisprosesseja. Kehittämistyön edellytyksenä on laaja toimintatapojen ja tilankäytön inventointi, joiden perusteella toimintatapoja voidaan muuttaa. Palvelujen kehittämisen yhteydessä tunnistetaan ne palvelut ja prosessit, joiden digitalisointi parantaa palvelutuotannon

Ohjelmasuunnitelma 13 tuottavuutta. Digitalisointi tapahtuu osana palvelujen ja asioinnin kehittämisprojekteja. Toteuttamista ohjataan ja seurataan arkkitehtuuriperiaatteiden mukaisesti. Sivistystoimi arvioi laajasti palveluprosessejaan ja käytössään olevien tilojen käyttöasteita. Tavoitteena on luopua epätarkoituksenmukaisista ja vähällä käytöllä olevista tiloista, esim. kirjastot, koulutilat ja päiväkodit tarkastellaan. Kehitetään uusia palvelukonsepteja ja lisätään tilojen yhteiskäyttöä, mm. Matinkylän palvelutori. Sosiaali- ja terveyspalveluissa siirrytään laitospainotteisista usein raskaista palveluista avohoitopalveluihin. Sairaala- ja pitkäaikaisasumispalvelujen sijaan painottuu vanhusten ja vammaisten kotona asuminen ja kotipalvelu. Lasten sijaishuollossa priorisoidaan perhehoitoa ja lasten huostaanottotarvetta vähennetään. Käytetään palvelutarpeen kasvua ehkäiseviä ja ennakoivia toimintatapoja. Asiakkaiden itsepalvelun ja omahoidon osuutta lisätään. Asiakkaan omien voimavarojen ylläpitoon ja lisäämiseen kannustetaan ja edellytyksiä siihen luodaan tehokkaalla kuntoutuksella. Omaisten ja läheisten tuki nähdään erittäin arvokkaaksi ja siihen kannustetaan asiakasohjauksella, neuvonnalla ja sähköisillä palveluilla. Hankinnan ohjausmallia kehitetään kaupungin yhteisenä projektina tavoitteena vaikuttava hankinnan ohjausmalli ja sen kytkeminen entistä tiiviimmin osaksi johtamis- ja päätöksentekojärjestelmää. Toimialojen ja palveluliiketoimialan yhteistyötä ja yhteisiä prosesseja kehitetään. Tähän liittyy myös tilaajan ja tuottajan roolien arviointi ja tarkentaminen. Toimenpiteiden taloudellinen kokonaishyötyarvio on noin 35 M /vuosi vuodesta 2017 alkaen (25 M v. 2015 ja 30 M v. 2016) Ohjelman keskeiset Projektit (P) tai toimenpiteet (T) Lyhyt kuvaus Vastuutoimiala Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Ajoitus ja arvio taloudellisesta hyödystä ja sen toteutumisajasta (T) Palvelujen järjestäminen (T) Palveluverkon kehittäminen (T) Palveluverkon kehittäminen (SITO) (T) Hankinnan ohjausmallin kehittäminen Laaditaan palvelujen järjestämisen suunnitelma toimialoittain. Palvelut, joissa on mahdollista valita vaihtoehtoisia järjestämisen tapoja. Palveluverkkoa kehittämistä jatketaan tavoitetila 2020 -periaatteiden mukaisesti ja lähipalveluja kehitetään alueellinen tasapuolisuus huomioiden. Alueellisten palvelujen kehittäminen on erityinen painopiste. Palveluverkon kehittämiseksi tehdään selvityksiä nykyvolyymeistä, tilojen käyttöasteista ym. Kaikki toimialat Tavoitteena rakentaa vaikuttava hankinnan ohjausmalli ja kytkeä se entistä toimialat KE, PALI ja tiiviimmin osaksi johtamis- ja päätöksentekojärjestelmää. (T) Digitaaliset palvelut Palvelujen kehittämisen yhteydessä tunnistetaan ne palvelut ja prosessit, joiden digitalisointi parantaa palvelu- Suunnitteilla/aloitettu 2014-2016 Kaikki toimialat Käynnissä Jatkuvaa toimintaa. SITO Aloitettu / osittain käynnissä KE, Kaikki toimialat Käynnissä Suunnitteilla Ajoitus: kirjastoverkko meneillään, ruotsinkielinen kouluverkko aloitetaan, muut asteittain vuoden 2015 loppuun mennessä. Listataan, mitkä muut palvelut tarkastellaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Taloudellinen hyöty: palveluverkon kehittämisen kustannusten minimoiminen. Ohjausmallin määrittely ja toteutus 2014. 2014 alkaen

Ohjelmasuunnitelma 14 Ohjelman keskeiset Projektit (P) tai toimenpiteet (T) Lyhyt kuvaus Vastuutoimiala Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Ajoitus ja arvio taloudellisesta hyödystä ja sen toteutumisajasta tuotannon tuottavuutta. Digitalisointi tapahtuu osana palvelujen ja asioinnin kehittämisprojekteja. (T) Varhaiskasvatuksen tehostaminen jestelyt, lapsivalinnat, sijaisten käyttö. Tilojen käytön tehostaminen, lomajär- Yksityisen hoidon tuen päivähoidon lisääminen. SITO Aloitettu / käynnissä 2014-2016 Aikuiskoulutuksen uudelleen järjestely (T) Ikäihmiset asuvat kotona (T) Lastensuojelun sijoitusten tarve vähenee Aikuiskoulutus toteutetaan 1.1.2015 alkaen kokonaisuudessaan Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa. Omnian kanssa tehdään palvelusopimus. Aikuiskoulutuksen palveluita järjestetään kaikilla kaupungin suuralueilla siten, että resurssien (tilat, henkilöstö, opetusvälineet) käyttöä tehostetaan. Palvelujen kehittämisessä painotetaan jatkokoulutus- ja työelämävalmiuksien sekä oman elämän hallinnan ja hyvinvoinnin edistämistä. Sairaalan prosessien ja ns. liukumäkien kehittäminen. Sairaalan hoitojakso- SOTET jen pituus lyhenee. Tehokas ja nopea akuuttien sairauksien hoito sekä tehokas kuntoutus. Palvelutaso ja tarjonta - Omatoimisuutta ja ihmisten oman vastuun ottamista tuetaan. Kotihoidon välittömän asiakastyön osuus kasvaa. Sijaisten käyttö vähenee. Ympärivuorokautisen hoivan osuus pienenee (osuus yli 75- vuotiaista). Tavoitteena on auttaa lasta ja perhettä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja lähellä lapsen kasvuympäristöä. Erityisesti nuorten ja heidän perheidensä tukemiseksi haetaan vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja. Lastensuojelussa on tavoitteena vähentää laitoshoidon osuutta lisäämällä perhehoitoa ja intensiivisiä avopalveluja. Valitaan viisi kustannuksiltaan merkittävintä tuottavuutta parantavaa toimeenpantavaa toimenpidettä. Lastensuojelutyössä keskitytään entistä vahvemmin ehkäisevään lastensuojeluun ja varhaiseen puuttumiseen. Hyviä käytäntöjä kartoitetaan ja hyödynnetään myös kuusikkokuntien ulkopuolelta SITO Käynnissä 2014 Olemassa olevien resurssien tehokkaampi käyttö. Aikuiskoulutuksen osuvuuden ja tavoitteellisuuden parantaminen ohjausta tehostamalla. Maahanmuuttajien työllistymisen ja kotouttamisen tehostuminen. SOTET Osana tätä on 2015-2017 Espoon sairaalan prosessien sujuvia, toiminta on tehokasta, Hyöty: Hoitokäytännöt ovat kuvaaminen tuottavaa ja vaikuttavaa, euromääräiseksi hyödyksi arvioidaan 10 milj. :n säästö / 3v. Suhteessa asiakasmäärään (yli 75 -vuotiaat) inflaatio huomioiden = tuottavuuden kasvu 2,5%/vuosi. Toteutus: Sairaalan ja Elä ja asu -keskusten rakentaminen. Toiminnallisessa suunnittelussa HUS:n kanssa tehtävä yhteistyö korostuu. Toteutetaan normaalina johtamisena 2014-2017 Hyöty: Menojen rajaaminen vuonna 2014 käyttösuunnitelman mukaiseksi merkitsee 2,9 milj. euron tasapainotusta lastensuojelussa. Vuosina 2015-2017 lastensuojelun toiminnallisesta kehittämisestä saatava hyöty/tuottavuuden kasvu arvioidaan suhteessa ikäluokkaan 0-17 -vuotiaat. Sijoitusten tarve ja siten kustannukset kasvaisivat ikäluokan kasvua hitaammin (taloudellinen hyötyarvio tarkentuu myöhemmin). Toteutus: Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikön toteutus yhteistyössä toimialan muiden tulosyksiköiden ja mm. sivistystoimen kanssa. (T) Terveysasemien palvelu paranee Terveysasemien palvelua kehitetään. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehitetään. Valitaan keskeiset, tuottavuutta parantavat kohteet ja asiat, joiden toteutukseen keskity- SOTET Käynnissä, normaalina johtamisena 2014-2017 Hyöty:Avainsuoritteiden hinnat laskevat v. 2013 tasosta; Lääkäri- ja hoitajakäynnin hinta alenee, vuokratyön käyttö vähenee, ei lisävakans-

Ohjelmasuunnitelma 15 Ohjelman keskeiset Projektit (P) tai toimenpiteet (T) Lyhyt kuvaus Vastuutoimiala Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Ajoitus ja arvio taloudellisesta hyödystä ja sen toteutumisajasta tään. seja tällä valtuustokaudella, ESH lähetteet / lääkärinkäynti vähenevät. Euromääräinen hyötyarvio on 2,5 milj. euroa - arviointiperuste kuten toimintakokonaisuudessa Ikäihmiset asuvat kotona. Toteutus: Terveyspalvelujen tulosyksikön oma toteutus yhteistyössä toimialan muiden tulosyksiköiden ja HUS:n kanssa. (T,P) Palvelutuotannon Tuottavuusmittaristo ja toimialatasoinen PALI Käynnissä 5/2014 mittaristo ja indeksi taloudellinen tehokkuus indeksi käyttöön. Tulosyksiköille käytössä. lisääntyy laaditaan palvelustrategiat. Manuaalisen työn vähentäminen, josta on käynsuuksien mukaan jatkuvaa. Sähköistäminen mahdollinissä mm. ostolaskut, sähköiset lomakkeet. Tuotannon ohjauksen ja olevien toteutuessa tarvitaan Nyt suunnitteilla ja käynnissä lumen vastaanoton sähköinen laskutus vastaavaan työhön n.40 henkilöä -pääkaupunkiseudun yhteinen. vähemmän. 5.2.6 Tilojen käytön tehostaminen ja toimitilainvestoinnit Keskeinen tuottavuustavoite on, että kaupungin tilakustannukset/asukas laskevat 1 %/v vuodesta 2013 lähtien. Tavoite on erittäin haastava kun otetaan huomioon rakenteilla olevat suuret palvelutilahankkeet, kuten Espoon sairaala, Opinmäen Campus, Elä- ja asu -hankkeet sekä mittava peruskorjausohjelma, jotka lisäävät ylläpito- ja rahoituskustannuksia. Valtuuston päättämään hyötytavoitteeseen sisältyy kaupungin investointikustannuksille katto (nettoinvestoinnit pl. Länsimetro) vuodesta 2016 vuoteen 2020 on 180 M /vuosi. Tilojen käytön tehostamisen ja toimitilainvestointien tuottavuuden kehittäminen on laaja tehtäväkokonaisuus, joka organisoidaan ja jota johdetaan kaupungin yhteisenä projektina. Osa kehittämistyöstä on Tilakeskusvetoista toimitilaprosessin kehittämistä, kuten tilastandardien valmistelu, tarveselvitysten sisällön kehittäminen, hankeprosessin nopeuttaminen jne. Palveluverkkoa arvioidaan uudelleen yhteistoiminnassa palvelutoimialojen kanssa. Otetaan käyttöön tyyppitilaratkaisuja silloin kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollista. Tilantarpeiden standardisointia jatketaan, tilankäytön tehokkuutta mitataan ja tilakortteja kehitetään edelleen. Tarpeettomista, käyttöasteeltaan pienistä tiloista luovutaan. Toimitilojen energiatehokkuutta parannetaan. Tilaprosesseja kehitetään edelleen. Osa kehittämistyöstä tehdään palvelutoimialojen omana tai niiden yhteistyönä, ja jossa Tilakeskus toimii teknisenä asiantuntijana ja tilaomaisuuden omistajan edustajana. Sivistystoimi käy palvelualueittain läpi palvelukäytössä olevat toimitilansa palveluverkon tavoitetila 2020 -periaatteiden mukaisesti. Kirjastoverkon arviointi on käynnissä, ruotsinkielinen kouluverkko aloitetaan tänä vuonna ja muiden palvelujen toimitilat asteittain vuoden 2015 loppuun mennessä. Tilakustannusten lähtötilanne selvitetään. Sivistystoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi arvioivat palveluverkkoaan uudelleen. Tavoitteena on ottaa käyttöön tyyppitilaratkaisuja, standardoida tilankäyttöä ja kehittää tilankäytön sekä energiatahokkuuden mittaamista.

Ohjelmasuunnitelma 16 Palveluliiketoimi tekee käytössä olevista tiloista selvityksen ja kartoittaa mahdolliset tilankäytön tehostamismahdollisuudet. Toimenpiteiden taloudellinen kokonaishyötyarvio on 17 M vuodesta 2017 alkaen (7 M v. 2015 ja 12 M v. 2016). Ohjelman keskeiset Projektit (P) tai toimenpiteet (T) Lyhyt kuvaus Vastuutoimiala Status (esim. idea/ suunnitteilla/ käynnissä) Ajoitus ja arvio taloudellisesta hyödystä ja sen toteutumisajasta (P) Tilatehokkuuden nosto (P) Tilojen tarveselvityksen ja hankesuunnitteluprosessin kehittäminen ja rakennuskustannusten hallinta (T) Hallinnon tilatehokkuuden parantaminen (P) Sisäilman laadun parantaminen Palveluverkkoa arvioidaan uudelleen yhteistoiminnassa palvelutoimialojen kanssa. Tarveselvitysprosessin ja tarveselvitysten ja hankesuunnitelmaprosessin sisältöä sekä laatua kehitetään. Hankkeet toteutetaan tarveselvityksen kustannusarvion mukaisina ja laajuudessa. KE, TYT, Tilakeskus, Kaikki toimialat KE, TYT, Tilakeskus, Kaikki toimialat Luodaan toimintatapamalli, jolla parannetaan tilatehokkuutta ja nopeutetaan keskus KE, TYT, Tila- tyhjäksi jäävistä tiloista luopumista. Edetään Espoon keskuksen Tilavisio 2030 suuntaviivojen mukaan. Tilojen monipuolista käyttöä lisätään. Roolien, vastuiden ja prosessien selkeyttäminen. Investoinneissa pääpaino korjaushankkeissa. Käynnissä 2014-2017 Palvelutoiminnan tuottavuus ja tilatehokkuus lisääntyvät, hyödyt näkyvät tilojen käyttäjällä palveluun entistä paremmin sopivina tiloina ja kustannusten alenemisena. Käynnissä Tuottavuuden lisääntyminen tiloja käyttävissä palveluissa. Suunnitteilla 2014-2016 Mahdollisuus saavuttaa pysyviä hyötyjä, pilottitila valmis. TYT/Tilakeskus Käynnissä 2014-2017 (T) Tilakustannukset ja Tilakustannukset, aukioloajat, palvelutaso, tilojen yhteiskäyttö. palvelutaso/ mittariston kehittäminen sekä Tilakustannukset/asukas laskee v. suunnitelma tilakustannusten kasvun ne ja tehdään suunnitelma tilakustan- 2013 tilanteesta: selvitetään lähtötilan- hallitsemiseksi nusten hallitsemiseksi. (T) Energiatehokkuuden ja materiaalitehokkuuden parantaminen sekä jätehuoltokustannusten vähentäminen lajittelua ja kierrätystä tehostamalla. Kaikki toimialat Suunnitteilla Mittaristo ja pohjatieto 2014. Taloudellisena hyötynä tilakustannusten kasvun hillitseminen. Asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet energiansäästölle kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisesti, luodaan toimintatapamalli jätehuollon tehostamiseksi ja kustannusten seuraamiseksi. Kaikki toimialat 2014-2017 5.2.7 Toiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen Prosesseja kehitetään kaikilla toimialoilla palvelukohtaisesti tavoitteena prosessien nopeuttaminen ja tehostaminen palvelujen hyvä laatu säilyttäen. Uusi ICT-toimintamalli määritettiin vuoden 2013 aikana. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön ja tehdään tarvittavat muutokset johtamisen ja henkilöstön sijoittumisen osalta. Omistaja-tilaaja-tuottaja -roolit ja nykyinen toimintamalli arvioidaan ja sovitaan jatkokehittämisen kohteista ja aikataulusta.