Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Transkriptio

1 Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

2 Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme valittaneet, miten Karviainen elää omaa elämäänsä, mutta siitä ei voida syyttää yksin Karviaista ja sen johtoa. Edellinen valtuusto ja kaupunginhallitus unohtivat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun olevan osa Karkkilan toimintaa, eikä voimassa oleva strategiamme sisällä sanaakaan sotepalveluista. Koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut strategiassa on kuitattu nekin vain yhdellä lauseella, joka sekään ei ole riittävä. Asukkaiden hyvinvointi on kunnan talouteen vaikuttava tekijä ja vähintäänkin siksi sen pitää kiinnostaa meitä kaikkia. Karkkilan hyvinvointitoimikunta on jo esittänyt kaupunginhallitukselle, että kaupungin strategiaan on sisällytettävä hyvinvointipalvelut kokonaisuudessaan.

3 Hallinnonalojen välinen yhteistyö ei saa aiheuttaa kustannuksia toisille Karviaisen tuottamat palvelut on yksi osa-alue hyvinvointipalveluita, mutta itse asiassa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on aivan kaikkien Karkkilan toimialojen tehtävä. Karkkilan kokoisessa kaupungissa on oikeasti mahdollista tehdä toimialat ylittävää yhteistyötä ja se on aivan mahdollista myös Karviaisen kanssa. Hallinnonalojen on toimittava yhteen hiileen, eivätkä eri toimialat saa aiheuttaa kustannuksia toisilleen. Tämä on mahdollista, kun päätöksiä tehdessä arvioidaan niiden kokonaisvaikutukset pidemmällä aikavälillä. ( kokonaisvaikutukset = hyvinvointivaikutukset + ympäristövaikutukset = kustannusvaikutukset ) Kaikki tiedämme, että laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus ovat myös ehkäisevää lastensuojelua, mutta näkyykö se meidän päätöksenteossa? Varhaiskasvatuksen ja koulun rooli hyvinvoinnin edistäjinä: - perhetyöntekijälle ohjautuminen, makeiset, liikunta, kouluruoka, terveystiedon opetus ja tekninen huoltokirja

4 Kustannusten muodostuminen näkyväksi päätösten ymmärtäminen Sote-palveluiden kustannukset saadaan kuriin, kun terveydenhuollon palveluiden kustannusten syy ja seuraus suhdetta opitaan ymmärtämään. Kun opimme ymmärtämään mistä kustannukset syntyvät ja millaisia terveysvaikutuksia päätöksistä syntyy, meidän ei tarvitse tehdä päätöksiä tunnepohjalta. On tärkeätä uskaltaa ohjata vähäiset resurssit mahdollisimman vaikuttavasti kohdistamalla palvelut oikein ehkäisevän, edistävän ja korjaavan työ välillä. Kustannusten muodostumisen ymmärtäminen myös mahdollistaa itse oman toiminnan aiheuttamien tarpeettomien kulujen estämisen: - synnytyksen jälkeen kotiin - makeiset pois päiväkodeista ja kouluilla - erikoisterveydenhuollon sakkopaikat - taksimatkasetelien kasvavat kustannukset

5 Arvioidaan ennakkoon päätösvaihtoehtojen terveysvaikutukset Suuri osa terveyttä edistävistä ja sitä tuottavista päätöksistä tehdään muualla kuin Karviaisessa, mutta pahoinvoinnin lisääntyessä jälkihoidon tekee Karviainen. Karkkilan talous antaa määrittää hyvin pitkälle, millaiseen palvelutasoon meillä on varaa, mutta säästöjen vaikuttavuus on aina huomioitava pidemmällä aikavälillä. Kun syksyllä 2011 valtuusto hyväksyi Karviaisen säästöt toteutettavaksi ennaltaehkäisevien lastensuojelupalveluja leikkaamalla, valtuustolle ei esitetty päätösesityksen terveysvaikutuksia eikä vaihtoehtoisia säästöleikkausten kohteita. Nyt Karkkila on tilanteessa, että raskaat lastensuojelumenot ovat kasvaneet ennakoitua enemmän ja lapsiperheiden kotipalveluun budjetoidut määrärahat ovat alittuneet. Tähän on osaltaan vaikuttanut myös se, että lastensuojelulla ei ole neuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa keinoja tehdä saumatonta yhteistyötä. THL:n mukaan lastensuojelun hinta yhtä lasta kohti on euroa vuodessa ehkäisevässä työssä. Jos ehkäisevä työ epäonnistuu, kustannukset ovat huostaan otetun lapsen sijoitusratkaisusta riippuen euroa vuodessa.

6 Työurien pidentäminen työ itsessään luo hyvinvointia Meidän ei tarvitse odottaa, mitä eduskunnassa päätetään eläkeiän nostamisesta tai työurien pidentämisestä. Karkkilassa on tartuttava työurien pidentämiseen alku- ja loppupäästä sekä siltä väliltä. Työkkärin sulkeutuminen on onni onnettomuudessa. Karkkilalla on nyt mahdollisuus auttaa asukkaitaan työllistymisessä asiakaslähtöisemmin kuin työkkäri. Karkkilan keskustaan tarvitaan uuden tyyppinen työllistymispalvelu: Startti, joka ei keskity työttömyysturvan hakemiseen eikä kuntoutukseen. Starttissa keskitytään heti innostavasti työllistymiseen, työelämän kontakteihin, kannustetaan pienyrittäjäksi sekä koordinoidaan vapaaehtoista keikkatyötä. Oppilaanohjaus, oppisopimus, ammattistartti, työhyvinvoinnin lisääminen, osatyökykyisten työmarkkinoiden luominen ja pitkäaikaistyöttömien sakkomaksujen vähentäminen ovat kaikki olemassa olevia mahdollisuuksia vähentää syrjäytymistä ja luoda työn mukanaan tuomaa hyvinvointia.

7 Johtamisen merkitys työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää eri toimialojen välistä tiiviimpää yhteistyötä, mutta rakenteisiin puuttuminen herättää aina vastustusta. Koko henkilöstö on saatava mukaan toimialarajat ylittävään yhteistyöhön ja onnistumisen ratkaisee toimialajohtajat omalla johtamistaidollaan. Avoimuus ja tiedonkulku ovat tässä ratkaisevassa asemassa.

8 Teknologian täysimääräinen hyödyntäminen Sähköiset palvelut voivat edistää myös terveyttä eikä yksin järjestelmiä.