ASEMAKAAVA NRO 8564, PALAUTERAPORTTI Kaavaehdotuksesta saatu palaute (nähtävillä )

ASEMAKAAVA NRO 8564, PALAUTERAPORTTI Kaavaehdotuksesta saatu palaute (nähtävillä 2.11. 4.12.2017) VIRANOMAISLAUSUNNOT L1 Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta asemakaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on ottanut aiemmin kantaa ko. tonttia koskeviin suunnitelmiin ja kyseisen asuinrakennuksen purkamislupahakemukseen. Kaavan valmisteluaineistosta antamassaan lausunnossa (diar. 255/2017) maakuntamuseo esitti myös rakennuksen kokonaan tai osittain säilyttävän vaihtoehdon tutkimista kaavoitusprosessin yhteydessä Kaava-aineistossa on esitetty valmisteluvaiheen alustavien kolmen eri vaihtoehdon yleispiirteinen vaikutusten arviointi, jossa rakennuksen kokonaan säilyttävä vaihtoehto on arvioitu uudisrakentamiseen johtavien ratkaisujen rinnalla. Myöhemmin prosessista johtuen (purkamisluvan myöntäminen kesäkuussa 2016) ei ole katsottu tarpeelliseksi vertailla aidosti osittain säilyttävää ja samalla uudisrakentamisen mahdollistavaa vaihtoehtoa rinnan uudisrakentamisen mahdollistavien vaihtoehtojen kanssa. Maakuntamuseo on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtojen vertailua siten, että huomioon otetaan tekniset, taloudelliset ja käyttöön liittyvät seikat yhdessä kohteen ja alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisen kanssa. Maakuntamuseo katsoo, että kyseinen suunnitelma merkitsee rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvien kulttuurihistoriallisten arvojen hävittämistä maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamien tavoitteiden vastaisesti. Aiempaan valmisteluaineistosta antamaan lausuntoonsa viitaten maakuntamuseo pitää erittäin valitettavana, että rakennuksen osittain säilyttävää vaihtoehtoa ei ole aidosti tutkittu kaavaprosessin yhteydessä. Maakuntamuseo katsoo, ettei se voi puoltaa kaavaehdotusta esillä olevien perustelujen ja suunnitteluprosessissa tutkittujen vaihtoehtojen perusteella. Lisaksi maakuntamuseo huomauttaa, että kaavaselostuksessa esitetään rakennuksen purkamiseen liittyvässä perustelussa virheellisesti rakennuksen välipohjien olevan puuta ja että puurakenne jatkuisi ulkoseinien sisään. Rakennuksen välipohjarakenne on betonia eikä tehdyissä rakenneavauksissa ole löydetty puisia muottilaudoituksia seinän sisältä. Kaavan hyväksymistä koskeva päätös valitusosoitteineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle viipymättä tiedoksi. Lausunnon johdosta suunnittelun alustavien vaihtoehtojen kuvaukseen ja vertailuun lisättiin rakennuksen osittain säilyttävä vaihtoehto. Välipohjarakennetta koskenut virheellinen tieto korjattiin kaavaselostukseen ja valmisteluvaiheessa saatuun palautteeseen annettuihin vastineisiin. Aineistoon ei ollut tarpeen tehdä muita lausunnosta johtuvia muutoksia. Täydennyksistä on keskusteltu maakuntamuseon kanssa ennen kaavaehdotuksen hyväksymiskäsittelyä. 1 (17)

MUISTUTUKSET M1 As Oy Tuomiokirkonkatu 23 1. Johdanto Asunto Oy Otavallanhovin kiinteistö on rakennettu vuonna 1925. Vuonna 1957 Kyttälän alueen kaava vakiinnutettiin nykyiseen muotoonsa. Kaavaa tehdessä tiedettiin, että Bertel Strömmerin suunnittelema arvokiinteistö ei kaavassa sijaitse sille varatulla asemakaavatontilla. Jo tuolloin osoitettiin, missä Asunto Oy Otavallanhovin rakennuksen pitäisi todellisuudessa sijaita. Kaavan perusteella lähikorttelit on likimain kokonaan rakennettu vastaamaan voimassa olevaa asemakaavaa. Purettava Otavallanhovin rakennus sijaitsee asemakaavoitetulla katualueella. Asunto Oy Tuomiokirkonkatu 23:n ja muiden naapurikiinteistöjen osakkaat ovat ostaneet osakkeensa taloyhtiöistä tietäen, että Otavallanhovin rakennus ei ole kaavassa sille varatulla kaavatontilla. Nykyisen asemakaavan turvaamana naapuritaloyhtiöiden osakkeenomistajat ovat voineet luottaa siihen, että jos Otavallanhovin rakennus jostain syystä tullaan purkamaan, niin uusi rakennus sijaitsee muun Tuomiokirkonkadun kiinteistöjen linjassa. Kaava on varmistanut, että eri kiinteistöjen osakkaita ei aseteta eriarvoiseen asemaan katulinjauksen suhteen. Nyt esitetään virheellisesti asemakaavamuutosta tilanteen vakiinnuttamiseksi, vaikka suunnitteilla on rakentaa uudisrakennus uudelle nykyisestä kaavasta poikkeavalle asemakaavatontille. Käytännössä vakiintunut asemakaava avataan täysin uudelleen suunnittelun alle. Mitään erityisen tärkeitä syitä poiketa olemassa olevasta kaavasta ei ole vuoden 1957 jälkeen muodostunut alueelle. Tilanne on itse asiassa päinvastoin, eli on syntynyt lisää syitä noudattaa vuoden 1957 vakiintunutta kaavaa. Syitä ovat mm. Tuomiokirkonkadulla lisääntyvä kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrä, sekä katualueen kehittäminen korkeatasoiseksi katualueeksi ja tamperelaisten olohuoneeksi. Nämä asiat on huomioitu myös alueen strategisessa osayleiskaavassa ja maakuntakaavassa. Poikkeus vuoden 1957 kaavaan Otavallanhovin kohdalla on perustunut siihen, että rakennus on sijainnut kyseisellä paikallaan ennen kaavan voimaantuloa. Koska rakennus puretaan, ei ole perusteltua jatkaa poikkeuksena ollutta tilannetta. Uusi asemakaavaehdotus ei pakota vanhan rakennuksen säilyttämiseen, joten purettavan rakennuksen sijainti ei voi olla peruste uudisrakennuksen rakentamiseksi asemakaavoitetulle katualueelle. 2. Yleiskaava ja asemakaavaehdotus Yleiskaava ohjaa asemakaavaehdotusten suunnittelua. Esitetty muutosehdotus on selkeästi yleiskaavan vastainen. Vuoden 1957 asemakaavoitettu katualue aiotaan antaa käyttöön uudisrakennuksen tonttia varten keskeiseltä kävelykadulta. Tuomiokirkonkatu on yleiskaavassa merkitty urbaani jalankulkuakseli, jalankulun pääväylä. Lainaus strategisesta osayleiskaavasta: "URBAANI JALANKULKUAKSELI Jalankulun olosuhteita on parannettava viihtyisien kävelyalueiden, kävelykatujen ja kävelypainotteisten katujen avulla. Jalankulkuakselin varrella olevan maankäytön ja toimintojen on tuettava akselin elävyyttä ja aktiivisuutta. Jalankulkuakselin toteutuksen tulee edistää kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä on osoitettu Kuninkaankatu, Aleksis Kiven katu, Tuomiokirkonkatu sekä Pinninkatu Tammelantorin ja Tampereen yliopiston välillä. Merkinnällä on korostettu hitaan liikkumisen alueella reittejä, joita kehitetään ensisijaisesti kävelykatuina tai alueina." Selvennyksenä todettakoon, että vaikka Otavallanhovin vanha rakennus sijaitsee katualueen päällä, niin alue on todellakin lainsäädännöllisesti katualuetta: Katualue käsittää asemakaavassa osoitetun katualueen maanalaisine ja maanpäällisine sekä yläpuolisine johtoineen, laitteineen ja rakenteineen, jollei asemakaavassa ole toisin osoitettu. (MRL 83 ) Uudisrakennuksen rakentaminen asemakaavoitetun katualueen päälle ei tue yleiskaavan tavoitetta urbaanin jalankulkuakselin elävöittämiseksi ja aktivoimiseksi. Muutoinhan Tuomiokirkonkadulle 2 (17)

rakentaminen tulee mahdolliseksi jokaisella naapurikiinteistöllä tulevien suurten remonttien yhteydessä. Samalla luonnollisesti koko yleiskaavan tarkoitus kyseenalaistetaan. Yleiskaavassa todetaan myös, että kyseisellä alueella: "Täydennysrakentamisen yhteydessä on lisättävä julkiseen oleskeluun soveltuvia tiloja ja kaupunkivihreää." Ehdotettu Otavallanhovin uudisrakennus toteutuessaan nimenomaan poistaa julkiseen oleskeluun soveltuvia tiloja ja myös kaupunkivihreää (esim. 1957 kaavan puusto). Strategisen osayleiskaavan keskeinen tavoite on jalankulun olosuhteiden kehittäminen keskustassa: "Lähes jokainen keskustaan saapuva on lopulta jalankulkija. Siksi jalankulun olosuhteiden kehittäminen on keskustan yleiskaavan keskeinen tavoite." Rakentamalla uudisrakennus keskelle asemakaavoitettua katualuetta ja urbaania jalankulkuakselia yleiskaavan keskeinen tavoite ei täyty ja yleiskaavan tavoitteet asetetaan selkeästi kyseenalaisiksi. Tämä voi jatkossa johtaa siihen, että myös muissa kaavamuutoksissa ei yleiskaavaa tarvitse käyttää kaavoituksen ohjaavana tekijänä tai yleiskaavasta tulee hyvin tulkinnanvarainen ja heikko. On yleisen edun mukaista, että yhdyskuntalautakunta estäisi tällaisen räikeän poikkeuksen, johon tullaan viittaamaan muissakin kiistanalaisissa kaavamuutoksissa, jos tämä nyt sallitaan. Se, että Asunto Oy Otavallanhovi omistaa katualueen, jolla vuonna 1925 rakennettu purettava rakennus sijaitsee, ei ole peruste asemakaavamuutokselle, joka on selkeästi yleiskaavan vastainen. Kaupunki ei ole vuoden 1957 kaavamuutoksen yhteydessä lunastanut katualueeksi kaavoittamaansa aluetta ja asia tulee nyt lunastustoimituksella korjata. Tuomiokirkonkadusta on suunniteltu pääkävely- ja pyöräilykatua, jota kautta liikuttaisiin tulevaan Ratinan ostoskeskukseen, sekä Tampereen Kansi ja Areena tapahtumakeskukseen. Ratikan ja Asema -keskuksen rakentaminen tulee keräämään alueelle lisää ihmisiä ja alueen kautta tapahtuva liikkuminen kasvaa merkittävästi. Pyöräilijät ja kävelijät tarvitsevat pääväylän, jota kautta kulkea helposti Tampereen yliopiston ja Hatanpään suuntaan Hämeenkadulta ja takaisin. Katualueen kavennus Otavallanhovin uudisrakennuksen kohdalla käytännössä katkaisisi Tuomiokirkonkadun Otavalankadun risteyksen kohdalta ja estäisi kadun hyödyntämisen urbaanina jalankulkuakselin koko kadun pituudelta. Kadun avaaminen koko leveydeltään Otavallanhovin kohdalta mahdollistaa myös Sorin aukion aktiivisemman käytön ja liittämisen tiiviimmin osaksi ydinkeskustaa. 3. Yhdenvertaisuus naapurikiinteistöjen kesken On yleisen edun mukaista noudattaa alueella vuoden 1957 vakiintunutta asemakaavaa. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan tulisi myös naapurikiinteistöille tarjota samanlaiset oikeudet, kuin Otavallanhoville tarjotaan katualueen käyttämiseksi. Naapurikiinteistöjen mielestä ei ole tarkoituksenmukaista lähteä avaamaan vuoden 1957 kaavaa alueella. Katualueelle rakentaminen on yleiskaavan vastaista, eikä Otavallanhoville tulisi antaa oikeutta rakentaa vuoden 1957 asemakaavassa määritellylle katualueelle. Katualueen kaventuminen Otavallanhovin ja Asunto Oy Tuomiokirkonkatu 23:n kohdalla asettaisi kiinteistöt Tuomiokirkonkadulla epätasa-arvoiseen asemaan. Erityisesti Asunto Oy Tuomiokirkonkatu 23:n kadun puolella olevien huoneistojen asukkaiden asumisolot ja yhdenvertaisuus naapurikiinteistöjen osakkaisiin kärsivät. Naapuritalon ikkunat ja seinät tulevat huomattavan lähelle kadun puolella olevia huoneistoja. On todennäköistä, että ainakin kadun puoleiset asunto-osakkeet menettävät jälleenmyyntiarvoaan, jos tällaiseen ehdotukseen päädyttäisiin. Lisäksi nykyinen näkyvyys, valoisuus ja avaruus Ratinan suvannon suuntaan menetetään ja kadun kohdalle syntyy pimeä kuilu. Viereiset kerrostalot Tuomiokirkonkadulla eivät kärsi vastaavasta haitasta, kuin Asunto Oy Tuomiokirkonkatu 23. Jos asemakaava hyväksytään nykyisen ehdotuksen mukaan, niin Tuomiokirkonkadun kiinteistöt laitetaan täysin eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Tämä on Asunto Oy Tuomiokirkonkatu 23:n osakkaiden mielestä epäoikeudenmukaista. Lisäksi kiinteistöjen välisellä poikkeavalla etäisyydellä on negatiivinen vaikutus kiinteistön kiinnostavuuteen asuntomarkkinoilla. Läheisyyden haitta tulee vaikuttamaan vastaavasti myös uuteen Otavallanhovin kiinteistöön, jos se toteutetaan nykyisen ehdotuksen mukaisesti. Otavallanhovin naapurikiinteistöjen velvollisuus on valvoa oikeuksiaan. Jos Otavallanhoville nyt annetaan lupa sijoittaa rakennuksensa keskelle katua, niin yhdyskuntalautakunnan tulisi 3 (17)

yksiselitteisesti perustella, miksi Otavallanhovin kiinteistölle annetaan tällainen poikkeuslupa. Samalla tulisi selvittää kriteerit, miten naapurit voivat tulevaisuudessa laajentua kadun päälle. Mikäli laajentuminen ei naapureiden kohdalla ole mahdollista, niin syyt tähän olisi syytä tarkoin kirjata ylös. 4. Kaavaprosessin eteneminen ja vuorovaikutus Otavallanhovin asemakaavamuutoksen prosessi ei ole juurikaan ottanut huomioon naapurikiinteistöjen mielipidettä katualueen oikaisemiseksi. Käytännössä Tampereen kaupungin kaavoitus ja Otavallanhovi ovat yhdessä tehneet ehdotuksen asemakaavamuutoksen sisällöstä. Ehdotuksen julkaisun jälkeen, on joitain pieniä korjauksia suunnitelmiin tehty, mutta suunnitelmien lähtökohdista ei ole juurikaan enää keskusteltu. Tuntuu siltä, että naapureiden mielipidettä on kysytty lähinnä, jotta lakipykäliä olisi muodollisesti noudatettu prosessin etenemisessä. Käytännössä kuitenkin on ollut ikävä todeta, että hankkeessa ei ole oikeasti pyritty vuorovaikutukseen alueen päivittäisten käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Annettuihin kirjallisiin muistutuksiin esim. kaavoitusprosessin käynnistymisen yhteydessä on vasta yhdyskuntalautakunnan esittelyn yhteydessä annettu kirjalliset vastineet. Ymmärrämme, että asemakaavamuutosprosessissa on paljon liikkuvia tekijöitä. Olisimme toivoneet, että prosessin aluksi olisi kysytty naapurikiinteistöjen hallitusten mielipiteet kaavaprosessin reunaehdoista. Näin olisivat naapurikiinteistöjen mielipiteet olleet paremmin tiedossa kokonaisuutta suunniteltaessa. Samalla oltaisiin saatu yksiselitteisemmin perusteltua, että miksi ehdotettu ratkaisu on paras myös naapureiden kannalta. Nyt kun näkyvissä on pelkkä lopputulos, niin ehdotukseen päätymistä on erittäin hankala ymmärtää ja tämän vuoksi syntyy täysin turhaa vastakkainasettelua. Otavallanhovin naapurikiinteistöt ovat oma-aloitteisesti järjestäneet 13.9.2017 kaavoituksen ja Otavallanhovin kanssa tilaisuuden, jossa olemme yrittäneet käydä läpi ehdotusta ja sitä, onko antamiimme palautteisiimme reagoitu millään tavalla. Olemme myös ilmaisseet, että Otavallanhovin Tuomiokirkonkadun puoleisten naapurikiinteistöjen yhteinen tavoite on saada katulinja oikaistua asemakaavamuutoksen yhteydessä. Ilmoitimme, että joudumme tekemään asemakaavasta valituksen hallinto-oikeuteen, jos uudisrakennus aiotaan sijoittaa asemakaavoitetulle katualueelle. Toivomme, että yhdyskuntalautakunta kaikkien osapuolten etua ajatellen palauttaa asemakaavaehdotuksen takaisin suunnitteluun, jotta katulinjan oikaiseva vaihtoehto selvitettäisiin kunnolla. Ei ole kenenkään osapuolen etu käyttää aikaa ja rahaa valituksiin, joissa mitä todennäköisimmin todetaan nykyinen muutosehdotus yleiskaavan vastaiseksi. Otavallanhovin naapurikiinteistöt toivovat, että yhdyskuntalautakunta miettisi kaavamuutosehdotusta erityisesti tamperelaisten, alueen käyttäjien ja naapurikiinteistöjen asukkaiden etujen kautta. Tähän asti ehdotusta on viety hyvin voimakkaasti eteenpäin pelkästään Otavallanhovin osakkeenomistajien näkökulmasta yleisestä edusta välittämättä. Lisäksi olisi hyvä miettiä kaavoitusprosessin kulkua yleisemmin, ja että miten näin merkittävissä hankkeissa tulevaisuudessa varmistettaisiin naapurikiinteistöjen kuuleminen ennen kuin sitoudutaan johonkin tiettyyn toteutusmalliin. 5. Otavallanhovin asemakaavamuutoksen lähtökohdat Asemakaavan muutosprosessissa on kyse rakennuttajaa varten saatavista luvista ja rakennusoikeuden kautta tappioiden minimoimisesta. Otavallanhovin nykyiset osakkaat myyvät vanhassa Otavallanhovissa olevat osakkeensa pois ja rakennuttaja rakentaa tilalle uuden rakennuksen. Uuteen Otavallanhovin kiinteistöön tulevat uudet asukkaat. Ehkä joitakin vanhan Otavallanhovin asukkaita kiinnostaa ostaa osake uudesta kiinteistöstä, mutta tämä ei ole mitenkään varmaa. Tästä syystä olisi tärkeää, että Asunto Oy Otavallanhovin kaikkien naapurikiinteistöjen mielipiteisiin kiinnitettäisiin erityistä huomiota uutta rakennusta ja asemakaavamuutosta suunniteltaessa. Naapurit ja lähialueen asukkaat joutuvat tulevaisuudessa elämään tehtävien päätösten kanssa päivittäin. Otavallanhovin Tuomiokirkonkadun naapuritaloissa asuu karkean arvion mukaan noin 900 henkilöä, joiden päivittäiseen elämiseen kaavamuutos tulee vaikuttamaan. Ullakkorakentamista halutaan kannustaa tulevan ratikan lähialueilla. Rakentamalla uusi rakennus samaan linjaan muun Tuomiokirkonkadun kiinteistöjen kanssa olisi mahdollista tehdä uudesta talosta pari kerrosta muita olemassa olevia kerrostaloja korkeampi häiritsemättä naapurirakennusten asukkaita liikaa. Korkeampi rakennus voisi kannustaa muita lähialueen taloyhtiöitä kiinnostumaan ullakko- ja täydennysrakentamisesta, jota alueella halutaan suosia. Lisäksi uudessa rakennuksessa saataisiin hissit vedettyä suoraan ylimpään kerrokseen, mitä myöhemmin ei voi helposti toteuttaa. 4 (17)

Kyttälään on aiemmin rakennettu esimerkiksi 12-kerroksiset Rongantornit Rongankadulle. Kyseessä ei näin ollen olisi mikään yksittäinen korkea rakennus Kyttälässä. Lisäksi korkeammalla uudisrakennuksella olisi mahdollista integroida Kyttälä paremmin osaksi uusia lähialueen kohteita (Kansi ja areena, Aseman alue) sekä Hotelli Ilvestä. Korkeammalla rakennuksella saataisiin varmistettua, että ajateltu uuden rakennuksen kerrosala olisi varsin lähellä nykyistä asemakaavamuutokseen perustuvaa kiinteistöehdotusta. Samalla etäisyys naapurikiinteistöihin saataisiin pidettyä nykyisen asemakaavan mukaisena, eikä naapureille aiheutuisi uuden rakennuksen läheisyydestä kohtuutonta haittaa. Myös urbaani jalankulun akseli maisemointi- ja aktivointielementteineen pystyttäisiin toteuttamaan Asunto Oy Tuomiokirkonkatu 23:n ja Asunto Oy Otavallanhovin väliselle katualueelle. Varsinkin pyöräily alueen läpi helpottuisi, eikä aiheuttaisi niin helposti päällekkäisyyttä kävelijöiden, katuelementtien ja kadun aktivoimiseksi ajateltujen toimintojen kanssa. Autopaikkojen tarpeellisuuden ja riittävyyden suhteen olisi Otavallanhovin uudisrakennusta suunniteltaessa hyvä käyttää harkintaa. Yhteiskäyttöautopaikoilla voitaisiin helpottaa tilannetta merkittävästi. Lisäksi on olemassa Satakunnankatu 21:n uudisrakennus esimerkkinä täysin autottomasta rakennuksesta. Otavallanhovin uudisrakennus voisi myös olla ainakin melkein autoton. Tätä tukee rakennuksen sijainti urbaanin jalankulkuakselin ja pääpyöräilyreitin risteyskohdassa, jossa autojen tontille ajosta aiheutuvaa liikennettä olisi hyvä minimoida. Vaikka uusi Otavallanhovin rakennus tehtäisiin vuoden 1957 voimassa olevan asemakaavan sallimaan korkeuteen ja yhtenevään katulinjaan naapuritalojen kanssa, niin silti uusi rakennus on tarpeeksi iso minimoimaan Otavallanhovin nykyisille osakkaille aiheutuvat menetykset talon purkamisesta kohtuullisessa määrin. Kaikki vuoden 1957 asemakaavan mukaisen asemakaavan rakennusoikeuden ylittävä kerrosala on suoraan osakkaille annettua rahallista tukea. Tukea voidaan toki antaa, mutta tämän ei pitäisi tapahtua naapureiden, katualueen käyttäjien ja tamperelaisten liikkujien etuja unohtamalla. 6. Ehdotus Asemakaavoitetulle Tuomiokirkonkadun katualueelle ei tule ajaa asemakaavamuutosehdotusta, jossa uudisrakennus sijaitsee keskellä urbaania jalankulkuakselia. Ehdotettu kahden metrin kadun leventäminen nykyisestä ei ole riittävä toimenpide takaamaan strategisen osayleiskaavan tavoitteiden täyttyminen. Nykyinen muutosehdotus tulee palauttaa takaisin valmisteluun, jotta Tuomiokirkonkadun katulinja oikaistaan ja urbaani jalankulun akseli saadaan toteutettua koko kadun leveydeltä Hämeenkadulta Sorin aukiolle asti. Samalla katualueen omistajuus tulee korjata kuntoon. Kaavoitusprosessia tulisi kehittää lisäämällä naapureiden odotusten selvittäminen vastaavan tyylisten asemakaavamuutosehdotusten lähtökohtia arvioitaessa. Naapurikiinteistöjen hallitusten tiedottaminen muutosehdotusten kehittymisestä tulisi järjestää läpinäkyvämmin. 7. Yhteenveto Asunto Oy Otavallanhovin kiinteistöä on kohdannut täydellinen katastrofi sädesienen muodossa. Kaavoitusprosessin tarkoitus ei ole kuitenkaan poikkeusten kautta kompensoida yhdelle kiinteistölle riskiä, joka voi kohdata meitä jokaista asumisessamme. Yleiskaavan tulee ohjata asemakaavoitusta. Naapureiden yhdenvertaisuutta tulee kunnioittaa. Nykyinen uudisrakennuksen toteutusehdotus näyttää syntyneen Otavallanhovin tarpeesta saada tontille rakennuttajaa kiinnostava kerrosalaltaan mahdollisimman massiivinen rakennus. Ehdotuksessa ei ole kuitenkaan huomioitu Tuomiokirkonkadun asemaa urbaanina jalankulkuakselina, alueen käyttäjiä ja naapurikiinteistöjä. Ymmärrämme, että nykyisen talon asukkaiden taloudellista haittaa halutaan minimoida suunnittelemalla vanhan talon kohdalle mahdollisimman iso talo. Uudisrakennus tulee kuitenkin yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti sijoittaa siten, että rakennuksen julkisivu on samassa linjassa Tuomiokirkonkadun naapuritalojen kanssa. Toivomme, että naapureiden toiveet, yleiskaavan mukaiset tavoitteet Tuomiokirkonkadulla sekä kiinteistönomistajien yhdenvertaisuus kaavamuutoksessa otettaisiin paremmin huomioon. Tällöin 5 (17)

uskomme vilpittömästi, että kaikkien alueen asukkaiden ja käyttäjien toiveet ja tarpeet tulevat huomioitua parhaiten aluetta suunniteltaessa. Liite 1. Muistutuksen liite. Asunto Oy Tuomiokirkonkatu 23:n naapurikiinteistöjen ilmoitus tuesta katulinjan oikaisemiseksi. Liite 2. Asunto Oy Tuomiokirkonkatu 23:n yhtiökokouksen pöytäkirja liittyen valitusoikeuteen. Muistutuksen johdosta kaavaselostukseen täydennettiin alueen asemakaavoituksen, kiinteistönmuodostuksen ja rakentumisen historiaa koskevia tietoja. Aineistoon ei ollut tarpeen tehdä muita muistutuksesta johtuvia muutoksia. Keskustan strategista osayleiskaavaa koskeneiden huomautusten osalta vastineen laatimiseen osallistui kaupungin yleiskaavoitus. Osallisille varattiin normaaliin tapaan mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnittelun lähtökohdista ja tavoitteista sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä jo kaavan vireilletulon yhteydessä kesä-elokuussa 2016. Nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen liitetyt, kaavan valmisteluvaiheessa touko-kesäkuussa 2017 saatuun palautteeseen laaditut vastineet hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa 31.10.2017 osana ehdotusvaiheen kaava-asiakirjoja. Kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laadittavat vastineet annetaan muistutuksen tehneille maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 65 :n mukaisesti kaavan hyväksymiskäsittelyn yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ei ohjaa asunto- tai muidenkaan osakeyhtiöiden toimintaa. Kaavan valmistelun aikana kaupunki ei voi julkaista ilman yhtiöiden lupaa niiden sisäistä päätöksentekoa koskevia dokumentteja, kuten hallitusten tai yhtiökokousten pöytäkirjoja lukuun ottamatta lähtökohtaisesti julkiseen aineistoon liitettyjä asiakirjoja (esim. kaavamuutoshakemus tai palaute julkisesti nähtävillä olleesta aineistosta). Kiinteistöjen rajat ovat Kyttälässä säilyneet monella tontilla 1900-luvun alun tilanteen mukaisina. Otavallanhovin tontti on kirjattu kiinteistörekisteriin vuonna 1910 ja Tuomiokirkonkatu 23:n tontti vuonna 1936. Rekisteröidyillä tonteilla on sama pinta-ala, ja ne olivat 1940-luvulle saakka myös asemakaavassa keskenään samankokoisia. Vuonna 1941 voimaan tullessa, koko kaupunginosan uudistamiseen tähtäävässä asemakaavan muutoksessa esitettiin katujen leventämistä vastauksena kasvaneeseen pysäköintipaikkojen tarpeeseen. Tiedossa ei ole, miksi tontteja esitettiin pienennettäviksi vain Aleksanterinkadun ja Tuomiokirkonkadun välisissä kortteleissa. Karttatarkastelun perusteella näiden olemassa ollut rakennuskanta tai tyhjien tonttien lukumäärä ei olennaisesti poikennut esimerkiksi Tuomiokirkonkadun ja Rautatienkadun välisten kortteleiden tilanteesta. Vuoden 1941 asemakaavaa on sittemmin muutettu useaan otteeseen. Viimeisin laajempaa aluetta koskenut, vuonna 1957 voimaan tullut kaavamuutos kohdistui kaavaselostuksen mukaan ainoastaan katuistutuksiin, joita vahvistuneessa kaavassa ei enää toteutettavaksi edellytetty (kaavamääräys: Ehdotettu katuistutus, jota ei vahvisteta. ). Jo 1950-luvulla Kyttälässä tehtiin myös yksittäisiä tontteja koskeneita kaavamuutoksia, eikä rakentamisen ohjaamisessa enää pyritty kaupunkirakenteen ehdottomaan yhtenäisyyteen esimerkiksi rakennusten korkeuden tai sijainnin suhteen. Katuja oli esitetty levennettäväksi vielä vuoden 1960 keskustan yleissuunnitelmassa. Sen jälkeen laadituissa asemakaavoissa suunnittelun lähtökohdat olivat jo muuttuneet. Esimerkiksi Aleksanterinkatu 21:n kohdalla vuonna 1981 voimaan tulleen asemakaavan nro 5782 selostuksessa todetaan mm., että katukuvan yhtenäistämiseen on pyritty palauttamalla Aleksanterinkadun varren tonttien länsiraja alkuperäiselle paikalleen ja osoittamalla kaikilla tonteilla kadun puoleiseen rakennusalarajaan kiinni rakentaminen pakolliseksi. Myös Aleksanterinkatu 15:n ja 19:n kohdalla vanha tontin raja on aiemman rakennuskannan purkamisesta huolimatta säilytetty tai palautettu ennalleen. Viitesuunnitelman ja korttelin 186 korttelisuunnitelman alustavissa luonnoksissa syksyllä 2016 tutkittiin yhtenä vaihtoehtona ratkaisua, jossa muita Tuomiokirkonkadun varren rakennuksia korkeampi uudisrakennus sijoittuisi poistuvan kaavan mukaiselle rakennusalalle. Kaupunkikuvatoimikunta katsoi tammikuussa 2017, että suunnitelmien jatkokehittämisen tulisi 6 (17)

perustua ratkaisuun, jossa uudisrakennus sijoittuu nykyisen rakennuksen paikalle eikä katua esitetä levennettäväksi. Kaavan valmisteluvaiheessa saadun palautteen johdosta asemakaavaehdotuksessa kuitenkin esitetään, että katualueen leveys kasvaa 12 metristä 14 metriin. Asemakaavassa voidaan esittää olevista kiinteistörajoista, poistuvasta asemakaavasta tai erillisenä laadituista tonttijaoista poikkeavia ratkaisuja. Erityistä syytä pysäköintipolitiikan mukaisten autopaikkojen lukumäärästä poikkeamiseen ei uudisrakentamiseen tähtäävässä hankkeessa katsota olevan. Yhteiskäyttöautot voidaan huomioida autopaikkojen määrää vähentävänä tekijänä toistaiseksi vain yhdyskuntalautakunnan erikseen nimeämissä pilottikohteissa rakennuslupavaiheessa. Keskustan strategisessa osayleiskaavassa on osoitettu urbaani jalankulkuakseli Tuomiokirkonkadulla Satakunnankadun ja Sorinaukion väliselle osuudelle. Muut keskustan urbaanit jalankulkuakselit on osoitettu kaavassa Kuninkaankadulle, Aleksis Kiven kadulle ja Pinninkadulle. Yleiskaavan maankäyttökartalla on osoitettu yleispiirteisesti alueiden käyttötarkoitus. Kyttälä on osoitettu maankäyttökartalla lähes kokonaan keskustatoimintojen alueeksi. Pyöräilyn pohjois-eteläsuuntaisiksi pääreiteiksi Kyttälässä on osoitettu idässä Rautatienkatu ja lännessä Hatanpään valtatie - Koskipuisto. Keskustan strategisessa osayleiskaavassa ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeen määräyksessä todetaan mm., että täydennysrakentamisen yhteydessä on lisättävä julkiseen oleskeluun soveltuvia tiloja ja kaupunkivihreää. Strateginen osayleiskaava ei ota kantaa urbaanien jalankulkuakselien leveyteen vaan niiden sijaintiin. Yleiskaavan tavoitteiden toteutuminen ei näin ollen edellytä jalankulkuakselien leveyden kasvattamista. Eri levyisillä osuuksilla on mahdollisuus saavuttaa yleiskaavassa urbaaneille jalankulkuakseleille asetetut tavoitteet, etenkin kun jalankulkuakseleilla on niiden läheisyydessä myös leveämpiä osuuksia. Leveyttä olennaisempaa on, että jalankulkuakselien varrella tapahtuvissa asemakaavamuutoksissa tuetaan akselin elävyyttä ja aktiivisuutta esimerkiksi osoittamalla rakennusten maantasokerrokseen tiloja kivijalkakauppoja varten. Asemakaavaehdotus parantaa tilannetta maantasokerroksen liiketilojen ja elävöittämisen osalta. Tuomiokirkonkatu ei ole pyöräilyn pääreitti. Yleiskaavan merkintöjen ja määräysten kannalta sekä asemakaavaehdotuksessa esitetty ratkaisu että muistutuksen jättäjien toivoma ratkaisu olisivat mahdollisia. Kaupunkivihreän lisäämistä koskevaa määräystä voidaan ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeellä noudattaa mahdollisuuksien mukaan. 7 (17)

Valmisteluaineistosta saatu palaute (nähtävillä 18.5. 15.6.2017) VIRANOMAISLAUSUNNOT JA -KOMMENTIT L1 Ympäristönsuojelu Asemakaavaan olisi hyvä liittää ohjaava teksti piha alueen viherrakentamisesta viihtyisyyden lisäämiseksi. Palautteen johdosta asemakaavaan lisättiin yleismääräys, joka edellyttää, että rakentamattomat alueen osat on toteutettava korkealaatuisesti, viihtyisää piha- ja viherympäristöä muodostaen ja korttelikokonaisuus huomioon ottaen. L2 Pirkanmaan maakuntamuseo Asemakaavaluonnoksessa nykyisen asuinrakennuksen paikalle on osoitettu uudisrakennus ja kaavan vaikutuksista todetaan, että kaava toteutuessaan merkitsee kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävän rakennuksen tuhoutumista maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) määräysten vastaisesti. Olevan asuinrakennuksen säilyttämistä osana uudisrakentamista ei ole tutkittu tarkemmin vedoten rakennukselle jo myönnettyyn purkamislupaan. Maakuntamuseo pitää erittäin valitettavana, että kaavaprosessissa ei ole nähty mahdollisena tutkia kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen edes osittaista säilyttämistä ja kunnostamista ratkaisuna lain asemakaavoitukselle asettamiin edellytyksiin, eritoten kun kyseinen asuinrakennus on edelleen paikoillaan ja asuttu, ja rakennuksen korjaaminen alkuperäistä vastaavaan tilaan on mahdollista. Maakuntamuseo esittää, että kaava-aineistoihin lisätään edellä mainittu säilyttävä vaihtoehto ja sen toteuttamisen vaikutukset arvioidaan vastaavalla tavalla kuin nyt käsillä olevan kokonaan uudisrakentamiseen perustuva vaihtoehto on arvioitu. Täydentävät aineistot sekä kaavaehdotus tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten. Palautteen johdosta kaavaselostusta täydennettiin alustavien vaihtoehtojen kuvailun ja kaavan vaikutusten arvioinnin osalta. Kaavaprosessin aikana on tiedostettu, että rakennukselle myönnetty purkamislupa on ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain kulttuuriperinnön vaalimista koskevien säädösten kanssa. Purkamislupaa koskeva päätös on lainvoimainen, eikä siihen voi hakea muutosta jälkikäteen. Asemakaavassa rakennuksen suojelua olisi mahdollista tässä tapauksessa esittää vain, jos kohteesta tehtäisiin kaavaprosessin aikana rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukainen erillinen suojelupäätös, tai jos purkamisluvan voimassaolo päättyy, ennen kuin kaavaehdotus on hyväksytty tai rakennus tosiasiallisesti puretaan. Olemassa olevan rakennuksen säilymisen edellytyksiä tarkasteltiin kaavan alustavana vaihtoehtona, kaavaprosessin aikana laaditussa korttelisuunnitelmassa ja rakennuksen nykytilaa ja korjauskustannuksia koskeneissa selvityksissä. Kaavaluonnos laadittiin siten, että koko rakennus tai osia siitä olisi ollut myös mahdollista säilyttää. Valmisteluaineistosta saadun palautteen johdosta kaavaehdotuksessa päädyttiin kuitenkin esittämään ratkaisua, jonka toteutuminen edellyttää rakennuksen Tuomiokirkonkadun puoleisen sivun purkamista. Kaava ei muodosta estettä rakennuksen Otavalankadun puoleisen osan tai julkisivun säilyttämiselle, mutta teknisesti tämä olisi kuitenkin hyvin haastavaa, koska uusimista kaipaavat puurakenteiset välipohjat ulottuvat ulkoseinärakenteen sisään. Korjaus 10.1.2018: Vastineesta on yliviivattu välipohjarakennetta koskenut virheellinen tieto (kts. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto kaavaehdotuksesta). 8 (17)

MIELIPITEET M1 Palautteessa kysytään, millä perusteella olevaa tonttijakoa ei haluta suunnitelmissa noudattaa? Naapuritalon kannalta olisi toivottavaa, että uusi rakennus, noustessaan vanhaa rakennusta korkeammalle, olisi sijoitettu kauemmaksi Tuomiokirkonkatu 23:n rakennuksesta. Kaavan suunnittelualueen muodostavan kiinteistön rajat ja olemassa olevan rakennuksen sijainti perustuvat Kyttälän ensimmäiseen asemakaavaan, jota vastaava tontti on kirjattu kiinteistörekisteriin vuonna 1910. Kiinteistön koko maapohja - poistuvassa kaavassa katualueeksi merkitty osa mukaan lukien - on ollut siitä asti yksityisomistuksessa. Vuosina 1941-1957 laadittujen asemakaavan muutosten aikaan oletettiin, että sodassa tuhoutuneiden rakennusten lisäksi koko Kyttälän vanhempi rakennuskanta purettaisiin ja korvattaisiin uudisrakennuksilla. Lisäksi tavoitteena oli mm. kasvattaa merkittävästi alueelle sijoittuvan rakentamisen volyymiä ja leventää katuja vastauksena autoistumisen myötä kasvaneeseen pysäköintipaikkojen tarpeeseen. Uudisrakentamisen yhteydessä kiinteistöjen omistajat luovuttivat kaavassa katualueeseen liitettäväksi esitetyn tontin osan kaupungille. Osa rakennuksista kuitenkin säilyi, ja 1960-luvulta alkaen lainsäädäntöön ja kaupunkisuunnittelun tavoitteisiin tuli mukaan rakennusperinnön vaaliminen. Koska kaavan toteuttaminen olisi johtanut alkuperäisessä käytössä säilyneen, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen tuhoutumiseen, katualuetta ei myöhemminkään lunastettu yleiseksi alueeksi, eikä vuoden 1941 kaavamuutokseen pohjautuneen erillisen tonttijaon mukaista osaa kiinteistöistä voitu tontiksi rekisteröidä. Myös nyt laaditun kaavaehdotuksen toteuttaminen tarkoittaa vähintään olemassa olevan rakennuksen Tuomiokirkonkadun puoleisen sivun purkamista sekä yleisen alueen muodostamisen edellyttämiä sopimuksia ja kiinteistötoimituksia. M2 Palautteessa tiedustellaan, eikö Tuomiokirkonkatua oikaista kaavan yhteydessä ja jääkö Tuomiokirkonkatu 38 edelleen katulinjalle. Tuomiokirkonkadun katualueen leveys on tutkittu ja todettu riittäväksi vuonna 2016 voimaan tulleessa Verkatehtaankadun ja Suvantokadun välistä katuosuutta koskeneessa asemakaavan muutoksessa nro 8558. Myös nyt käynnissä olevan kaavaprosessin aikana on todettu, ettei katualueen leventämiselle ole välitöntä liikenteen järjestämisestä johtuvaa tarvetta. Muiden perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1 ja 3 annettuihin vastineisiin. M3 Palautteessa vastustetaan 8-kerroksista uudisrakennusta. Perusteluina esitetään mm., että uudisrakennus peittää näkymät kaupungille ja auringonlasku menetetään, vastapäiseen rakennukseen sijoittuvan asunnon arvo laskee ja yksityisyys kärsii. Toivotaan toista ratkaisua, esim. matalampaa ja leveämpää asuinrakennusta tai matalampaa rakennusta muuhun käyttöön. Myös sisäpihaa voisi ehkä pienentää. 9 (17)

vastapäisestä rakennuksesta (Tuomiokirkonkatu 23). Muutoksen johdosta katutilasta muodostuu aiempaa väljempi. Tuomiokirkonkadun itälaidalle sijoittuvissa rakennuksissa näkymät lyhentyvät lähinnä 5.-7. kerrosten tasoilla sellaisissa huoneistoissa, joista nykytilanteessa avautuu näkymiä olemassa olevan rakennuksen tai korttelin 186 yli etelän tai lännen suuntaan. Näkymien muuttumisella ei kuitenkaan katsota olevan asumisen olosuhteita merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Nk. valokulmavaatimus täyttyy Tuomiokirkonkatu 23:n länsijulkisivulla muiden paitsi alimpien kerrosten osalta. Uudisrakennuksen suurin sallittu korkeus pysytettiin valmisteluvaiheessa esitetyn mukaisena, jolloin tontin pienentyessä myös rakennuksen kerrosala laski (-450 k-m 2 ). Samalla rakennusalojen ulkopuolelle jäävän tontin osan (sisäpihan) pinta-alaa voitiin hieman pienentää, kuitenkin siten, ettei muutoksella ollut olennaista vaikutusta ulko-oleskeluun käytettävissä olevan alueen riittävyyteen tai yhteisen korttelipihan toteuttamisen mahdollisuuksiin. Rakentamisen tehokkuus on ydinkeskustaan sopiva eikä uudisrakennuksen korkeus poikkea merkittävästi lähiympäristön rakennuksista, mikä on myös ollut tärkeä suunnittelua ohjaava tekijä. M4 Palautteessa ehdotetaan, että viheralue uudisrakennuksen tilalle voisi olla yksi vaihtoehto. Perusteluina esitetään, että kaupungit tarvitsevat puistoja ja muita viheralueita viihtyisyyden parantamiseksi, Tampere on tässä hyvä ja paikka olisi hyvä esim. kerrostaloasukkaiden puutarhaharrastuksille. Jo rakennettua, kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevaa ja yksityisomistuksessa olevaa kiinteistöä ei ole perusteltua muuttaa yleiseksi alueeksi pakkokeinoin. Alueen säilymistä rakennettuna tukee kaavan suunnittelulle asetettujen tavoitteiden ohella mm. asemakaavan muuttamista ohjaava oikeusvaikutteinen yleiskaava sekä keskustan kehittämistä koskevat strategiset suunnitelmat. M5 Palautteessa esitetään, että rakennuksen Otavalankadun puoleisesta osasta pitäisi säilyttää edes julkisivu. Muuten voisi rakentaa vieläkin tehokkaammin, eli Tuomiokirkonkadun puoli vastaavasti korkeammaksi. Korttelin matalien lisäsiipien täydentäminen olisi hyvä ja parantaisi kaupunkikuvaa. Olemassa olevan rakennuksen säilymisen edellytyksiä tarkasteltiin kaavan alustavana vaihtoehtona, kaavaprosessin aikana laaditussa korttelisuunnitelmassa ja rakennuksen nykytilaa ja korjauskustannuksia koskeneissa selvityksissä. Vaihtoehtoja vertaillessa ilmeni, että nyt esitettyä korkeampi uudisrakennus johtaisi tällä paikalla sekä kaupunkikuvaa, asuinympäristön laatua että hankkeen teknis-taloudellisia perusteita heikentävään lopputulokseen. Kaavaluonnos laadittiin siten, että koko rakennus tai osia siitä olisi ollut myös mahdollista säilyttää. Valmisteluaineistosta saadun palautteen johdosta kaavaehdotuksessa päädyttiin kuitenkin esittämään ratkaisua, jonka toteutuminen edellyttää rakennuksen Tuomiokirkonkadun puoleisen sivun purkamista. Kaava ei muodosta estettä rakennuksen Otavalankadun puoleisen osan tai julkisivun säilyttämiselle, mutta teknisesti tämä olisi kuitenkin hyvin haastavaa, koska uusimista kaipaavat puurakenteiset välipohjat ulottuvat ulkoseinärakenteen sisään. Korjaus 10.1.2018: Vastineesta on yliviivattu välipohjarakennetta koskenut virheellinen tieto (kts. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto kaavaehdotuksesta). 10 (17)

M6 Palautteessa esitetään, että uudisrakennuksen on oltava samassa linjassa muiden talojen kanssa ja sitä pitää siirtää ainakin 8 metriä Aleksanterinkadulle päin. Perusteluina esitetään, että Tuomiokirkonkadusta on tulossa kävelykatu ja olisi törkeää, että yksi talo töröttää keskellä katua. Perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3 annettuihin vastineisiin. M7 Palautteessa vastustetaan uuden talon rakentamista vanhan tilalle. (ei perusteluita) Olemassa olevan rakennuksen säilymisen edellytyksiä tarkasteltiin kaavan alustavana vaihtoehtona, kaavaprosessin aikana laaditussa korttelisuunnitelmassa ja rakennuksen nykytilaa ja korjauskustannuksia koskeneissa selvityksissä. Kaavaluonnos laadittiin siten, että koko rakennus tai osia siitä olisi ollut myös mahdollista säilyttää. Valmisteluaineistosta saadun palautteen johdosta kaavaehdotuksessa päädyttiin kuitenkin esittämään ratkaisua, jonka toteutuminen edellyttää rakennuksen Tuomiokirkonkadun puoleisen sivun purkamista. Jo myönnettyä purkamislupaa koskeva päätös on lainvoimainen, eikä siihen voi hakea muutosta jälkikäteen. Asemakaavassa rakennuksen suojelua olisi mahdollista esittää vain, jos kohteesta tehtäisiin kaavaprosessin aikana rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukainen erillinen suojelupäätös, tai jos purkamisluvan voimassaolo päättyy, ennen kuin kaavaehdotus on hyväksytty tai rakennus tosiasiallisesti puretaan. M8 Palautteessa vastustetaan suunnitelmaa ja esitetään, että uudisrakennuksen tulisi sijaita samassa linjassa kadun muiden rakennusten kanssa. Perusteluina todetaan mm., että katuosuus on huomattavasti kapeampi kuin muualla, ahtaus haittaa liikennettä sekä aiheuttaa vaaratilanteita kevyelle liikenteelle jalkakäytävän kapeuden ja rakennuksen risteykseen aiheuttaman näköesteen vuoksi. Eri linjassa sijaitseva rakennus aiheuttaa haittaa myös kävelykadun suunnittelulle. Rakennuttaja saa perusteettomasti enemmän rakennusneliöitä muihin keskustan rakennuksiin verrattuna, mikä ei voi olla perusteena katuosuuden kaventamiselle ja sen aiheuttamalle haitalle muita kaupunkilaisia kohtaan. Muiden perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3 annettuihin vastineisiin. M9 Palautteessa todetaan, että etenkin Tuomiokirkonkatu 23:n asukkaat toivovat, että voimassaoleva asemakaava säilytettäisiin, jotta uudisrakennus ei nousisi ahdistavan lähelle. Kaupunkikuvatoimikunnan ei liene ollut tarkoitus asettaa kahta asunto-osakeyhtiötä näin vastakkain kun se on ehdotuksessaan, tontin rajat säilyttämällä, halunnut vaalia purettavan talon muistoa. Montako seitsemänkerroksista asuintaloa on Tampereen keskustassa yhtä lähellä toisiaan kuin nyt esitetty? Julkisivun suhteen odotukset pysyvät korkealla ja toivotaan, että vanhan talon muisto eläisi uuden rakennuksen rakenteellisissa yksityiskohdissa tai värityksessä, ei tonttirajojen tasolla. Korkeampi, katulinjaan vedetty rakennus voi yhtä lailla olla korkeatasoinen. Tonttijakoa voidaan muistella esim. kävelykadun kiveyksissä. 11 (17)

Mittasuhteiltaan samankaltaisia katu- tai pihatiloja on ydinkeskustassa mm. Hämeenkadun etelälaidan kortteleissa (Aleksanterinkatu, Näsilinnankatu) sekä ydinkeskustan ulkopuolella uudehkoilla asuinkerrostaloalueilla (esim. Kalevanrinne). Kaavassa on annettu useita kohteen kaupunkikuvallista arvoa, katukuvan ja korttelikokonaisuuden huomioimista sekä julkisivujen käsittelyä koskevia kaavamääräyksiä. Tarkemmin rakennuksen ja pihan materiaaleihin, väritykseen ym. yksityiskohtiin otetaan kantaa rakennuslupavaiheessa, jolloin rakennusvalvonta voi pyytää toteutusvaiheen suunnitelmista kannanottoja esimerkiksi kaupunkikuvatoimikunnalta, museoviranomaiselta ja asemakaavoitukselta. Rakennusluvan käsittelyyn sisältyy normaaliin tapaan myös naapureiden kuuleminen. Muiden perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3 annettuihin vastineisiin. M10 Mielipiteessä vaaditaan, että uudisrakennuksen seinät on rakennettava samaan linjaan As Oy Pirkanportin ja Tuomiokirkonkadun muiden rakennuksen kanssa. Perusteluina todetaan mm., että rakennus rikkoo tulevan kävelykadun yleisilmeen, poikkeavasta sijainnista valitetaan yhdenvertaisuuden perusteella ja suunnitelma on asumismukavuuden kannalta erittäin häiritsevä. Uudisrakennuksen Tuomiokirkonkadun ulkoneman etelään avautuvista ikkunoista/aukoista on suora näkymä Pirkanportin asuntoihin. Nykyisellään ko. seinässä ei ole ikkunoita, ja tämä ratkaisu tulee ehdottomasti säilyttää. Sisäpihan puolella Pirkanportin seinän yli kurkottava seinä häiritsee yksityisyyttä ja vaikuttaisi asunnon arvoon negatiivisesti mm. näkymien ja valon saannin sekä mahdollisen parvekkeella tupakoinnin tai muun häiriökäyttäytymisen vuoksi. Lisäksi naapurit kärsivät pitkään työmaan melusta ja liikenteestä. Lisäksi uudisrakennuksen eteläpäätyyn lisättiin huoneiden pääikkunat kieltävä kaavamerkintä, jolla pyritään varmistamaan, ettei tonttien välisen rajan tuntumassa synny merkittävästi asumisen yksityisyyttä häiritseviä, huoneistosta toiseen avautuvia suoria näkymiä. Sisäpihan puolella uudisrakennuksen pääty voi työntyä mielipiteessä tarkoitettua As Oy Pirkanportin rakennusta pidemmälle länteen. Uudisrakennus kuitenkin sijoittuu Pirkanportin kiinteistön pohjoispuolelle, eikä sillä voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia mielipiteessä mainittujen asuinhuoneistojen luonnonvalon saantiin. Korttelin nykyisten tai tulevien asukkaiden häiriökäyttäytymiseen, parveketupakointiin tmv. taloyhtiöiden järjestyssäännöillä tai yhtiöjärjestyksellä ratkaistaviin asioihin ei voida asemakaavalla vaikuttaa. Mahdollisten rakentamisen aikaisten ympäristöhaittojen lieventämiskeinot määritellään toteutusvaiheen lupaharkinnassa. Muiden perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3 ja 9 annettuihin vastineisiin. M11 Palautteessa toivotaan, että aikaisemmat virheet korjataan ja katunäkymä saadaan linjakkaammaksi Tuomiokirkonkadun suuntaan. Kadusta tulee tehdä ko. kohdalla muun Tuomiokirkonkadun levyinen. Perusteluina esitetään mm, että tulevaisuudessa kävelykadun koko loppupätkä Sipulikirkon suuntaan näyttäisi paljon järkevämmältä, mm. Areena-hankkeen vuoksi kadun leventäminen on järkevää ja myös tasapuolisempaa muille Tuomiokirkonkadun kiinteistöille. Taaemmaksi ja muiden naapuritalojen linjaan sijoitettuna uudisrakennus voi olla korkeampi. Vanhalla sijainnilla korkea rakennus näyttää luonnottomalta ja varsinkin Tuomiokirkonkatu 23:n asukkaille liian läheiseltä. 12 (17)

Perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3 ja 5 annettuihin vastineisiin. M12 M13 (kaksi erillistä mielipidettä samalta henkilöltä) Palautteessa vaaditaan, että noudatetaan vuoden 1957 vakiintunutta kaavaa ja edellytetään ehdottomasti uudisrakennusta samaan katulinjaan muiden kiinteistöjen kanssa, sekä yhdenvertaisuutta lähitaloyhtiöiden kanssa. Perusteluina esitetään mm, että Tuomiokirkonkatu 23:n asuntojen arvo ja viihtyvyys eivät saa laskea, ja että asuntojen näkyvyys, valoisuus ja avaruus Ratinan ja Sorinaukion suuntaan tulee säilyttää. Haitta koskee myös uutta kiinteistöä. Lisäksi ehdotus katkaisee alueen kehittämisen viihtyisäksi ulkoilu-, pyöräily ja esim. terassialueena koko kadun pituudelta. Kävelykadusta ei haluta vaarallista kävelykujaa, jossa kävelijät, pyöräilijät, pelastus-, tavara-, huolto- ja roska-autot yrittävät jotenkin seikkailla. Katulinja tulisi pitää samana naapurikiinteistöjen kanssa, kuten ensin olikin suunnitelmassa. Korkeutta voi lisätä uuteen kiinteistöön sielläkin. Perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3 ja 5 annettuihin vastineisiin. M14 As Oy Tuomiokirkonkatu 23 Palautteessa ehdotetaan, että uudisrakennus tehtäisiin Tuomiokirkonkadun naapurikiinteistöjen kanssa samaan linjaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, ja että nykyinen kaava tulee pitää ainakin Tuomiokirkonkadun katualueen kohdalta sellaisenaan voimassa. Mikäli nykyistä ehdotusta halutaan palautteesta huolimatta ajaa eteenpäin, naapurikiinteistöille tulee antaa mahdollisuus varata katualueelta käyttöönsä vastaava 8-10 metrin levyinen alue, jota Otavallanhoville yleiskaavan vastaisesti suunnitelmassa esitetään. Jatkosuunnittelussa naapureiden sekä kaikkien alueen asukkaiden ja käyttäjien toiveet ja tarpeet, yleiskaavan mukainen kaavoitetun katutilan aktivointi ja käyttöönotto, sekä kiinteistönomistajien yhdenvertaisuus toivotaan otettavan paremmin huomioon. Perusteluina esitetään mm, että liki kaikki lähikorttelit ovat rakentuneet voimassa olevan asemakaavan mukaisesti eikä erityisen tärkeitä syitä poiketa voimassa olevasta kaavasta ole muodostunut vuoden 1957 jälkeen. Vanhan rakennuksen sijainti on ollut poikkeustilanne. Erityisesti Tuomiokirkonkatu 23:n kadun puolella asumisolot ja yhdenvertaisuus naapurikiinteistöihin nähden kärsivät, asunnot menettävät jälleenmyyntiarvoaan, näkyvyys, valoisuus ja avaruus Ratinan suuntaan menetetään ja kadun kohdalle syntyy pimeä kuilu. Viereiset kiinteistöt Tuomiokirkonkadulla laitetaan täysin eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Läheisyys tulee vaikuttamaan vastaavasti myös uudisrakennukseen. Uuteen rakennukseen tulevat kuitenkin uudet asukkaat, mistä johtuen olisi tärkeää, että erityisesti naapureiden mielipiteisiin kiinnitettäisiin huomiota uutta suunniteltaessa. Voimassa olevan asemakaavan sallima rakennus olisi tarpeeksi iso minimoimaan menetykset talon purkamisesta kohtuullisessa määrin. Sijoittamalla uusi rakennus samaan linjaan naapureiden kanssa olisi mahdollista tehdä pari kerrosta korkeampi rakennus, kerrosala olisi varsin lähellä nykyistä ehdotusta ja tämä voisi kannustaa myös muita lähialueen taloyhtiöitä kiinnostumaan ullakko- ja täydennysrakentamisesta. Uudisrakennuksen kattokulman lisäksi tulisi kiinteistön pystykulmia viistottaa esimerkiksi Otavalankadun ja Tuomiokirkonkadun kulmassa sekä Tuomiokirkonkadun eteläpään kadunpuoleisessa kulmassa. Uudisrakennuksen katualueelle sijoittuva osa tulisi suunnitella vanhan talon korkeutta ja katon kulmaa mukaillen. Katutason syvennysten käyttö pisuaareina tulisi estää. Molok -järjestelmän tyhjentämiseen vaadittavan auton kulkua Otavallanhovin tontille ei ole otettu huomioon. Tuomiokirkonkadun tulevia katusuunnitelmia ei ole huomioitu tarpeeksi laaja-alaisesti. Katualue tulee ottaa aktiiviseen käyttöön ja katua leventämällä voidaan varmistaa, että ajateltu urbaani 13 (17)

jalankulkuakseli pystytään toteuttamaan ja voitaisiin minimoida huoltoajosta aiheutuva haitta muulle liikenteelle. Huolto- ja pelastusajoneuvojen esteetön pääsy tulisi huomioida paremmin ja rakennuksen alta pitäisi kävelijöiden ja pyöräilijöiden pystyä kulkemaan, jotta yleis- ja maakuntakaavat tulisivat huomioiduiksi. Kiinteistöille yhteisenä laadittava kaavamuutos mahdollistaisi myös Tuomiokirkonkatu 23:nkehittämisen ja Otavallanhovi voisi hyötyä esim. siten, että Tuomiokirkonkatu 23 maksaisi oman osansa kaavoituskustannuksista. Tuomiokirkonkadun puolella rakennuksen räystäslinjassa on pyritty lähelle nykyisen rakennuksen räystäslinjaa huomioiden kuitenkin mm. asuinrakennusten kerroskorkeutta ym. rakennussuunnittelun yksityiskohtia koskevat rakentamismääräykset ja rakennetekniset reunaehdot. Rakennuksen viistottaminen pystysuunnassa olisi kaupunkikuvallisesti kyseenalainen ja teknisesti haastava ratkaisu, eikä sillä nähdä olevan katutilan mittasuhteita olennaisesti muuttavaa merkitystä. Asemakaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmaluonnoksessa rakennuksen Otavalankadun puoleiseen osaan katutasoon on sijoitettu jätehuone, jonka huolto on mahdollista järjestää suoraan kadulta. Kaava ei ota kantaa jätehuollon järjestämisen yksityiskohtiin, ja myös korttelisuunnitelmassa tarkastellun korttelipihan yhteisen jätepisteen toteuttaminen on mahdollista kiinteistöjen omistajien yhteisellä sopimuksella. Kaavan valmistelun aikana pelastuslaitokselta saadun ohjauksen mukaan pelastautuminen ei edellytä raskaan kaluston pääsyä sisäpihan puolelle. Kaavaehdotuksen mukaisella ratkaisulla ei ole nykytilannetta heikentäviä vaikutuksia Tuomiokirkonkatu 23:n tontille ajoon tai pelastusreitteihin. Rakennusten tai kadun käyttäjien mahdolliseen häiriökäyttäytymiseen ei voida asemakaavalla vaikuttaa. Maakuntakaava ohjaa ylikunnallisia vaikutuksia omaavaa maankäyttöä, eikä se ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella muutoin kuin yleiskaavan muuttamista koskevan ohjausvaikutuksen kautta. Samoin oikeusvaikutteinen yleiskaava ei ole voimassa asemakaavaalueella, mutta toimii ohjeena asemakaavoja laadittaessa tai niitä muutettaessa. Voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan sisältöä on kuvailtu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kaavaselostuksessa. Kaavan valmisteluvaiheessa laaditun yleiskaavallisen tarkastelun johtopäätöksenä on todettu mm., että asemakaavan muutoksen tavoitteet ovat yhtenevät keskustan strategisen osayleiskaavan ratkaisujen kanssa. Kyttälän alueelle on laadittu useita kaupungin teettämiä korttelisuunnitelmia ja lisäksi monet taloyhtiöt ovat laatineet omia suunnitelmiaan lisä- ja täydennysrakentamisesta tai tilojen käyttötarkoitusten muutoksista. Asemakaavan muuttamisen tarvetta harkitaan ja kaavamuutoksia laaditaan kiinteistöjen omistajien aloitteesta. Kaavaprosessin käynnistäminen edellyttää kiinteistön omistajalta kaavamuutoksen hakemista kirjallisesti sekä sitovaa sopimusta kaavan ja tarvittavien selvitysten laatimisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Kaavamuutoksella on lisäksi muita välillisiä kustannusvaikutuksia (esim. kiinteistöveron määrä), minkä vuoksi asunto-osakeyhtiöiden on liitettävä hakemukseen mm. kuvaus tavoitteena olevasta tilanteesta ja yhtiökokouksen päätös kyseiseen hankkeeseen ryhtymisestä. Tuomiokirkonkatu 23 ei ole kaavamuutosta hakenut, eikä kaupungin tiedossa ole, että yhtiö olisi nyt laadittavan kaavan vireilläoloaikana tehnyt päätöksiä kaavamuutosta edellyttävään hankkeeseen ryhtymisestä. Muiden perusteluiden osalta viitataan mielipiteistä 1-3, 5 ja 9 annettuihin vastineisiin. M15 Palautteessa vastustetaan kaavamuutosta. Perusteluina todetaan mm., että uudisrakennus tulisi rakentaa katulinjaan, ei keskelle katua, koska se haittaa asumisviihtyvyyttä sekä Otavallanhovin uudessa rakennuksessa, että vastapuolella Tuomiokirkonkatu 23:ssa. Vanha rakennus on ollut pieni ja matala verrattuna nyt suunnitteilla olevaan massiiviseen rakennukseen. Nyt on mahdollisuus 14 (17)