2016 Tilinpäätös
SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 4 1.1 Johtajan katsaus...4 1.2 Tuloksellisuus...8 1.3 Vaikuttavuus...10 1.4 Toiminnallinen tehokkuus...11 1.4.1 Toiminnan taloudellisuus...11 1.4.2 Toiminnan tuottavuus...21 1.4.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus...24 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta...26 1.5.1 Suoritteiden määrät...26 1.5.1.1 Ylläpitopalvelut...26 1.5.1.2 Rakennuttamispalvelut...40 1.5.1.3 Ympäristöpalvelut...42 1.5.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu...46 1.5.2.1 Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet...46 1.5.2.2 Asiakastyytyväisyys...50 1.5.2.3 Hallintopalvelut...51 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...54 1.7 Tilinpäätösanalyysi...57 1.7.1 Rahoituksen rakenne...57 1.7.2 Talousarvion toteutuminen...57 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma...57 1.7.4 Tase...57 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...58 1.9 Arviointien tulokset...59 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...59 2. Talousarvion toteumalaskelma... 60 3. Tuotto- ja kululaskelma... 61 4. Tase... 62 5. Liitetiedot... 63 6. Allekirjoitus... 66 1
VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 2
Puolustushallinnon rakennuslaitos I Tilinpäätös 2016 Puolustushallinnon rakennuslaitos Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle lakisääteisten tehtävien edellyttämät kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistö- ja ympäristöpalvelut kaikissa oloissa. Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa ylläpito-, energia- ja siivouspalvelujen tuotantoa poikkeusoloissa käytössä olevissa kiinteistöissä, puolustusvoimien osoittamissa turvaluokitelluissa kohteissa sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille hankesuunnittelu-, rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Organisaatio Rakennuslaitoksen johtajana toimii Pekka Salojärvi. Muut Rakennuslaitoksen johtoryhmän jäsenet ovat hallintojohtaja, toimialajohtajat, palveluyksikön johtajat, laatujohtaja ja valmiusjohtaja. Rakennuslaitoksen organisaatio esitetään kaaviossa. KAAVIO 1: Organisaatio 1.1.2017 3
1. Toimintakertomus muuttuneet ja laajentuneet toimialueet on otettu hyvin haltuun palveluyksiköiden johtajien ja toimialapäälliköiden toimesta. Tämä näkyy selvästi Rakennuslaitoksen johtoryhmätyöskentelyn tehostumisena sekä toiminnan ja talouden suunnittelun ja raportoinnin parantumisena. Keskitetyn palvelusopimuksen valmistelu yhteistyössä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa on tavoitteiden mukaisesti yhtenäistänyt palvelujen sisältöä. Haasteena on jatkossa vielä palvelujen hinnoittelun ja palvelukuvausten tarkempi yhtenäistäminen laatutyön avulla sekä sopimusten palvelusisällön entistä tehokkaampi avaaminen myös puolustusvoimien hallintoyksiköille. 1.1 Johtajan katsaus Kertomusvuoden 2016 toiminnan painopisteenä oli edellisenä vuonna toimeenpantujen laajojen organisaatiorakennetta, sopimustoimintaa ja henkilöstöjärjestelyjä koskevien muutosten jalkauttaminen koko Rakennuslaitoksessa sekä Pääesikunnan käynnistämän tilahallinnan sopeuttamisohjelman tukeminen. Näihin toiminnallisiin muutoksiin ja taloudellisiin tavoitteisiin liittyivät myös Rakennuslaitokselle asetetut merkittävimmät tulostavoitteet. Vuoden 2016 toimintaa voidaan pitää sekä muutosten hallinnan että taloudellisten tulosten kannalta onnistuneena. Keskeiset puolustusvoimien kanssa tehtävän yhteistoiminnan periaatteet uudistettiin ja kirjattiin 14.4.2016 allekirjoitettuun puitesopimukseen. Uuteen organisaatiomalliin liittyvät kaksiportainen johtamismalli ja palveluyksiköiden Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2016 oli 155,9 milj. euroa. Liikevaihto supistui edelliseen vuoteen verrattuna 10,9 milj. euroa eli 6,6 %. Supistuminen johtui pääosin Senaattikiinteistöjen pieninvestointien vähenemisestä, ympäristöpalveluiden vähentymisestä, keväällä 2014 hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetystä 7 milj. euron säästötavoitteesta sekä tilahallinnan sopeuttamiseen liittyvistä vuodelle 2016 kohdennetuista 3,2 milj. euron kertaluonteisista leikkauksista. Kolmen vuoden ajanjaksona vuosina 2014 2016 Rakennuslaitoksen liikevaihto aleni yhteensä 23,9 milj. euroa (13,3 %). Kun Rakennuslaitos puolustushallinnon virastona saa pääasialliset tulonsa puolustusvoimilta (87 %), voitaneen lyhyenä ajanjaksona tapahtunutta liikevaihdon alenemista pitää osoituksena organisaation joustavuudesta ja sopeutuvuudesta toimintaympäristön muutoksiin. Puolustusvoimille palautettiin ylijäämän palautuksena 5,5 milj. euroa. Ylijäämä muodostui pääosin energiapalveluista, kiinteistöpalveluista sekä siivouspalveluista. Kun kaikki edellä kuvatut säästötavoitteet oli sisällytetty Rakennuslaitoksen vuoden 2016 budjettiin ja palvelutuotantoa koskevat tulostavoitteet pääosin saavutettiin, voidaan kertomusvuoden toimintaa pitää tehokkaana ja taloudellisena. Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli 2,65 milj. m², josta puolustushallinnon osuus oli 2,5 milj. m². Ylläpidettävä huoneistoala pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. 4
Rakennuslaitokselle asetetut merkittävät säästötavoitteet kohdistuivat pääosin ylläpidon eri toimialoihin. Säästötavoitteet kyettiin toteuttamaan panostamalla toimintojen tehostamiseen ja energiakulutuksen vähentämiseen. Myös puolustusvoimien erillistilausten vähenemisellä oli suuri vaikutus teknisellä toimialalla. Näiden toimenpiteiden lisäksi oli välttämätöntä tehdä kertaluonteisia leikkauksia yhteensä 3,2 milj. euroa, jotta laitos kykeni pysymään tiukoissa kustannusraameissa. Kertomusvuoden aikana valmistui 30 rakennushanketta. Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 101,1 milj. euroa. Rakentamisen painopiste oli terveysvaikutteisessa rakentamisessa, valmiusrakentamisessa sekä räjähdevarastorakentamisessa. Suurimpia valmistuneita rakennushankkeita olivat kasarmien peruskorjaushankkeet Karjalan Prikaatissa Vekaranjärvellä, RUK:ssa Haminassa ja Porin Prikaatissa Säkylässä. Uudisrakennuksista merkittävimmät kohteet olivat Ilmasotakoulun Materiaalikeskus Tikkakoskella sekä terveysasema ja päävartio Porin Prikaatissa. Myös räjähdevarastorakentamista jatkettiin suunnitelmien mukaisesti vuonna 2016. Tulevien vuosien rakentamisen painopistealueita ovat erityiskohteiden, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten rakennusten peruskorjaus- ja perusparannustyöt. Vuonna 2016 toteutettiin maaperän kunnostuksia yhteensä seitsemässä kohteessa. Puolustusvoimauudistukseen liittyen maaperää kunnostettiin Lahden Hennalassa, Kontiolahdella ja Riihimäellä Panssariprikaatin alueella. Lisäksi kunnostuksia tehtiin Tuusulassa, Kokkolassa ja Tikkakoskella. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin yhteensä 12 kohteessa. Vuoden 2016 aikana valmistui ympäristöselvitys Sotinpuron ampuma- ja harjoitusalueella. Vuoden 2016 ympäristötarkkailu järjestettiin suunnitellusti. Tarkkailun piirissä on noin 60 kohdetta. Rakennuslaitos jatkoi myös puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun teknistä parantamista yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Lisäksi osallistuttiin kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen raskaiden aseiden ympäristövaikutusten käyttökelpoisten hallintamenetelmien ja tekniikoiden määrittämiseksi. Rakennuslaitoksen hallintotoimialalla tehtiin kertomusvuoden aikana lukuisia uudistuksia toimintatapoihin. Keskeisimpiä oli hankintojen keskittäminen perustamalla virtuaalisesti toimivat hankintatiimit eli kilpailutus- ja sopimushallintatiimi, ostotiimi sekä hankintajärjestelmätiimi. Hankintojen keskit- täminen on jo ensimmäisen toimintavuoden aikana lisännyt merkittävästi tehokkuutta, hankintojen laatua sekä suunnitelmallisuutta. Toinen keskeinen hallintotoimen uudistus oli konesalipalvelujen ulkoistaminen Valtorin kautta kertomusvuoden aikana. Kolmantena merkittävänä saavutuksena voidaan mainita 19.12.2016 allekirjoitettu päivitetty valmiussuunnitelma, jonka valmistelu perustui Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselta saatuihin suunnitteluperusteisiin. Rakennuslaitos on lisäksi osallistunut kertomusvuonna puolustusvoimien valmiusharjoituksiin sekä suunnittelutilaisuuksiin. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuonna 716 (749). Julkisen talouden suunnitelman tavoiteluku oli 760. Henkilöstön keski-ikä oli 51 v 6 kk ja keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä oli 64 v 1 kk. Tehdyn työajan suhteellinen osuus vuosityöajasta laski hieman, mikä johtui sairauspoissaolojen ja tapaturmapoissaolojen sekä henkilöstökoulutuksen määrän lisääntymisestä. Asiakastyytyväisyyden taso nousi hieman edellisvuodesta. Toteutunut indeksi oli 3,93 (3,92). Tulos ylitti asetetun tavoitearvon 3,9 asteikolla 1 5. Tulos on edelleen tutkimuksen vertailuryhmiä korkeampi ja sitä voidaan pitää hyvänä haasteellisessa muutostilanteessa. Työtyytyväisyyden taso säilyi ennallaan ja oli tehdyn työilmapiirikyselyn mukaan 3,6 asteikolla 1 5. Tulos ylitti hieman tavoitteeksi asetetun 3,5 tason. Rakennuslaitoksen keskeisenä haasteena vuonna 2017 tulee edelleen olemaan palvelutoiminnan järjestäminen tehokkaasti ja taloudellisesti niukkenevissa talousraameissa. Rakennuslaitoksen kehittyneet toimintamallit antavat kuitenkin hyvät mahdollisuudet onnistua. Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille Rakennuslaitoksen asiakkaille ja lämpimät kiitokset koko henkilöstölle hyvistä tuloksista. Pekka Salojärvi 5
Rakennuslaitoksen johtokunta 1.1.2017 Kenraaliluutnantti (evp) Paavo Kiljunen puheenjohtaja Kenraaliluutnantti Kyösti Halonen varapuheenjohtaja Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha jäsen Controller Virpi Heikkilä jäsen Pääluottamusmies Arto Tulonen jäsen, henkilöstön edustaja, JHL ry Johtaja Pekka Salojärvi jäsen Ympäristöneuvos Matias Warsta pysyvä asiantuntija Rakennusarkkitehti Riitta Malmström pysyvä asiantuntija Hallintojohtaja Ritva Peura sihteeri Rakennuslaitoksen johtokunta 1.1.2017 lukien: Kenraaliluutnantti evp. Paavo Kiljunen Kenraaliluutnantti Kyösti Halonen Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha Controller Virpi Heikkilä Henkilöstön edustaja Arto Tulonen Johtaja Pekka Salojärvi Ympäristöneuvos Matias Warsta Rakennusarkkitehti Riitta Malmström Hallintojohtaja Ritva Peura puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen pysyvä asiantuntija pysyvä asiantuntija sihteeri 6
Puolustushallinnon rakennuslaitos I Tilinpäätös 2016 Rakennuslaitoksen johtokuntaan kuuluivat vuonna 2016 seuraavat henkilöt: Kenraaliluutnantti evp. Paavo Kiljunen Kenraaliluutnantti Kyösti Halonen Lainsäädäntöneuvos Jyri Inha Controller Virpi Heikkilä Henkilöstön edustaja Arto Tulonen Johtaja Pekka Salojärvi Ympäristöneuvos Antti Kivipelto Ympäristöneuvos Matias Warsta Rakennusarkkitehti Riitta Malmström Hallintojohtaja Ritva Peura puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen pysyvä asiantuntija pysyvä asiantuntija pysyvä asiantuntija sihteeri 1.2.2016 lukien 31.8.2016 asti 1.9.2016 lukien Johtokunnan toimikausi on 1.1.2015-31.12.2017. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2016 oli 716. Luku sisältää 6 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita harjoittelijoita ja kausityöntekijöitä. Toimitilat Rakennuslaitoksen käytössä oli kertomusvuoden lopussa toimistotiloja 9 000 m², työtiloja 12 800 m² sekä varastotiloja 10 800 m² eli yhteensä 32 500 m². Toimitilojen vuokrakulut olivat yhteensä 1,3 milj. euroa (1,4) ja ylläpitokulut 1,3 milj. euroa (1,4). Toimitilakulut olivat yhteensä 2,7 milj. euroa (2,7, 2,7) eli 6,86 euroa/m²/kk (7,12, 6,75). Vekaranjärven peruskorjattu kasarmi 7
1.2 Tuloksellisuus Tulostavoitteet Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuoden 2016 tulostavoitteet vahvistettiin puolustusministerin ja Rakennuslaitoksen johtajan välisessä 3.2.2016 allekirjoitetussa tulossopimuksessa. Tulossopimuksessa Rakennuslaitokselle asetettiin hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita tukevat toiminnalliset tulostavoitteet. Rakennuslaitos on voittoa tuottamaton nettobudjetoitu organisaatio. Nettomallissa toimivana laitoksena Rakennuslaitoksen on aina katettava kaikki kulunsa vuosittain saatavilla tuotoilla. Toiminnan tehostamisesta tai muusta syystä kertyneen ylijäämän laitos palauttaa vuosittain puolustusvoimille. Rakennuslaitoksen tuloksellisuus muodostuu useasta tekijästä: puolustushallinnon käytössä olevien toimitilojen ja laitteiden käytettävyyden ja energiatehokkuuden parantumisesta, oman työn tehokkuuden lisäämisestä, hintakehityksestä verrattuna markkinoiden hintakehitykseen, palvelujen taloudellisuudesta, ulkoistettujen toimintojen kilpailutuksen onnistumisesta, asiakastyytyväisyydestä sekä työtyytyväisyydestä. Puolustushallinnon käytössä olevien toimitilojen ja laitteiden käytettävyyden ja energiatehokkuuden parantuminen Rakennuttaminen, kiinteistöjen ylläpito ja energiapalvelut, siivouspalvelut sekä ympäristöasiantuntijapalvelut toteutettiin vuonna 2016 sopimusten mukaisesti. Rakennuslaitos toteutti toimintavuoden aikana JTS 2014 -asiakirjaan sisältyvät 7 milj. euron säästöt sekä toimintavuoden aikana palvelusopimukseen kohdistetut ylimääräiset 3,2 milj. euron leikkaukset. Säästöt toteutettiin yhteistyöllä puolustusvoimien kanssa osittain puolustusvoimien tilausmäärää vähentämällä ja osittain palvelutoiminnan tehostamisella sekä toimitilojen energiankulutukseen vaikuttamalla. Tilapäiset 3,2 milj. euron leikkaukset toteutettiin siten, ettei niillä ollut kielteisiä vaikutuksia rakennusten kuntoon ja käytettävyyteen eikä energian toimitusvarmuuteen. Toimenpiteillä ei myöskään ollut merkittäviä kielteisiä vaikutuksia henkilöstöön. Puolustushallinnon toimitilojen energiatehokkuuden kehittäminen sisältyy vuonna 2014 päätettyyn Rakennuslaitoksen säästöohjelmaan. Puolustushallinnon kiinteistöt ovat lisäksi mukana toimitilojen energiatehokkuussopimuksessa TETS. Energiatehokkuuden kehittämistä on toteutettu yhteistyössä sidosryhmien kanssa lämpö- ja sähköenergian ja veden hankinnassa sekä parantamalla rakennusten ja niihin sisältyvien teknisten laitteiden energiatehokkuutta. Näillä toimenpiteillä on voitu vaikuttaa merkittävästi energian hintaan, uusiutuvien energianlähteiden lisäämiseen sekä erityisesti lämpöenergian ja veden ominaiskulutuksen alenemiseen. Oman työn tehokkuus Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala säilyi edellisvuoden tasolla. Huoneistoala oli 2,65 milj. htm². Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä oli 716 (749). Henkilöstökulut alenivat 2 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Hintakehitys verrattuna markkinoiden hintakehitykseen Rakennuslaitoksen palvelujen hintakehitys on ollut maltillista. Asiantuntijapalvelujen hinnoittelua ei tarkistettu vuonna 2016. Hintavertailu osoittaa, että rakennuttamisen ja ympäristöalan asiantuntijapalvelujen veloitushinnat ovat Rakennuslaitoksessa markkinoita alemmalla tasolla. Siivoustoimialalla Rakennuslaitoksen hintojen kehitys suhteessa markkinoihin oli -0,8 % tilastokeskuksen indeksilaskennan perusteella. Vastaavasti Rakennuslaitoksen kiinteistönhoidon hintakehitys oli markkinoihin verrattuna +0,2 %. Palvelujen taloudellisuus Rakennuslaitos palautti puolustusvoimille toiminnan ylijäämää 5,5 milj. euroa. Pääosa ylijäämästä muodostui energiapalvelut toimialalta. Ulkoistettujen toimintojen kilpailutus Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 76 % kokonaiskustannuksista vuonna 2016. Rakennuslai- 8
toksen hankintaorganisaatio uudistettiin vuoden 2016 alusta lukien keskittämällä hankintojen kilpailutus ja ostotoiminnot. Hankintojen keskittäminen, hankintakategorioiden käyttöönotto ja yhteistyö turvallisuustoimialan kanssa lisäävät merkittävästi hankintojen laadukkuutta sekä suunnitelmallisuutta. Hankintatoimen uudistus toteuttaa valtion hankintastrategian keskeisiä periaatteita. Hankintatoimen uudistamista jatketaan kehittämällä erityisesti sopimushallintaa vuoden 2017 aikana. Hankintasopimuksessa palveluntuottaja sitoutetaan palvelutuotantoon häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tärkeimpien palveluntuottajien kanssa tehdään erilliset varautumissopimukset. Tätä käytäntöä ja sopimusmalleja kehitetään vielä valmiussuunnitteluun liittyen. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyden käyttäjätyytyväisyysindeksi oli 3,93 asteikolla 1-5. Tavoite oli 3,9. Työtyytyväisyys Työtyytyväisyys pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 3,6 (3,6). Tavoite oli 3,5. 9
1.3 Vaikuttavuus Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat Suomen laissa Puolustusvoimille säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteon ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen. Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää maanpuolustukselle laadukkaat, kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset kiinteistö- ja ympäristöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetut, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaan liittyvät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky Turvallinen yhteiskunta Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden tukemista on arvioitu itsearviointina seuraavasti: TAULUKKO 1: Vaikuttavuus Mittari (asteikko 1-5) Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky 4 4 4 Turvallinen yhteiskunta 4 4 4 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen - kriisinhallinnan tukeminen 2014 (tot) 2015 (tot) 2016 (tot) 4 4 4 Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan itsearviointina asteikolla 1 5. Arviointiasteikossa 1=Tavoitteesta luovuttu/heikko, 2=Välttävä, 3=Tyydyttävä, 4=Hyvä ja 5=Erinomainen. TAULUKKO 2: JTS 2014 - Rakennuslaitoksen säästöohjelma (TILKO) SÄÄSTÖOHJELMA TOIMIALOITTAIN KUMULATIIVISESTI, 1000 EUROA 2015 2016 2017 2018 2019 Kiinteistönhoito pv -50-200 -250-800 -1 350 Vuosikorjaukset pv -1 000 0-400 -600-900 Siivouspalvelut pv -50-150 -350-650 -750 YLLÄPITOTULOT YHTEENSÄ -1 100-350 -1 000-2 050-3 000 ENERGIAPALVELUT Kiinteistöenergia pv -1 900-2 100-3 200-3 700-4 000 YHTEENSÄ -3 000-2 450-4 200-5 750-7 000 ERILLISTILAUKSET pv -4 000-4 550-2 800-1 250 0 KAIKKI YHTEENSÄ -7 000-7 000-7 000-7 000-7 000 10
1.4 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallisen tehokkuuden tärkein tekijä on varmistaa puolustushallinnolle järjestettävien kiinteistö- ja ympäristöalan palvelujen laatu, kilpailukyky, saatavuus ja toimintavarmuus. Palvelujen markkinaehtoisuutta lisätään turvallisuus- ja valmiuskyky huomioiden. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti. 1.4.1 Toiminnan taloudellisuus Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2016 oli 155,9 milj. euroa, kun se vuonna 2015 oli 166,8 milj. euroa. Liikevaihto pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 10,9 milj. euroa eli 6,6 prosenttia. Liikevaihdon pieneneminen johtui pääosin Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien vähenemisestä, ympäristöpalveluiden vähentymisestä, keväällä 2014 hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetystä 7 milj. euron säästövelvoitteesta sekä tilahallinnan sopeuttamiseen liittyvistä vuodelle 2016 kohdennetuista 3,2 milj. euron kertaluonteisista leikkauksista. Vuoden 2016 sopimuksiin tehtiin Rakennuslaitoksen säästöohjelmaan liittyen seuraavat muutokset: kiinteistönhoito -150 000 euroa, siivouspalvelut -100 000 euroa, vuosikorjaukset +1 000 000 euroa (tason palautus) ja energiapalvelut -200 000 euroa. Kaikki toimenpiteet TILKO -päätöksen mukaisen 7 miljoonan euron säästöohjelman toteuttamiseksi tehdään vuoden 2018 loppuun mennessä. Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 4,6 % (4,4 %) (budj. 4,9 %). Puolustusvoimille tehtiin energian kulutuksenmukaiset palautukset. Liikekirjanpidon mukainen tilikauden jäämä ennen ylijäämän palautusta oli 5,2 milj. euroa. Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselle palautettiin talousarviokirjanpidon perusteella ylijäämän palautuksena 5,5 milj. euroa. Pääosa ylijäämän palautuksesta muodostui energiapalveluista. Talousarviokirjanpidossa momentin 12.27.01 ylijäämäksi jäi 35 811 euroa, kun momentin tuloarvio oli 8 000 euroa. Liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon jäämien ero johtuu varastojen ja lomapalkkavelan pienenemisestä sekä käyttöomaisuushankintoja suuremmista poistoista. TAULUKKO 3: Tuloslaskelma (M ) Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 2016 Budjetti 2016 Yhteensä 2015 Liikevaihto 34,5 17,3 31,4 57,8 9,8 4,9 155,9 150,6 166,8 Kulut -33,5-16,5-31,5-54,0-10,0-5,0-150,7-150,6-163,8 Jäämä ennen palautusta puolustusvoimille 1,1 0,8-0,1 3,7-0,2-0,1 5,2 0,0 3,0 Palautus puolustusvoimille -5,5 0,0-2,7 Tilikauden jäämä -0,3 0,0 0,3 Henkilötyövuodet 302 181 82 39 30 6 716 Johdon ja hallinnon henkilötyövuodet (77 htv) sisältyvät henkilötyövuosien yhteismäärään. PHRAKL:n kokonaishtv-tavoite vuonna 2016 oli 754. 11
TAULUKKO 4: Maksullisen toiminnan erityyppisten suoritteiden tuotot ja kulut Suorite Vuosi Tuotot, 1000 Kulut, 1000 Erotus, 1000 Erotus, % Kiinteistöpalvelut 2016 34 545 33 490 1 055 3% 2015 34 937 34 801 136 0% 2014 36 443 35 178 1 265 3% Siivouspalvelut 2016 17 258 16 482 776 4% 2015 17 805 17 619 186 1% 2014 18 657 18 261 396 2% Tekniset palvelut 2016 31 361 31 475-113 -0% 2015 39 176 39 743-567 -1% 2014 51 454 51 770-315 -1% Energiapalvelut 2016 57 763 54 032 3 731 6% 2015 58 097 55 018 3 077 5% 2014 61 033 57 721 3 312 5% Rakennuttamispalvelut 2016 9 788 9 970-182 -2% 2015 9 795 9 738 55 1% 2014 10 473 10 332 140 1% Ympäristöpalvelut 2016 4 918 5 033-115 -2% 2015 6 820 6 755 64 1% 2014 1 611 1 575 34 2% Yhteensä 2016 155 859 150 707 5 152 3% 2015 166 800 163 849 2 952 2% 2014 179 811 174 978 4 833 3% KAAVIO 2 KAAVIO 3 180 Liikevaihto, M 25 Liikevaihto yksiköittäin, M 160 140 20 120 100 15 80 10 60 40 5 20 0 2014 2015 Ympäristöpalvelut 2016 Vuosikorjaukset 0 Helsinki Kouvola Hämeenlinna Tampere Turku Säkylä Jyväskylä Kajaani Sodankylä Keskusyksikkö Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut Ympäristöpalvelut Vuosikorjaukset Pieninvestoinnit Siivouspalvelut Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut Pieninvestoinnit Siivouspalvelut Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut 12
TAULUKKO 5: Tunnuslukuja 2014 2015 2016 Liikevaihto, M *) 179,8 166,8 155,9 Kulut, M -175-163,8-150,7 Henkilöstön määrä 31.12. 822 790 743 Henkilötyövuodet 790 749 716 Henkilöstökulut, M 40,8 38,1 36,1 Henkilötyövuoden hinta **) 54 226 53 553 53 619 Palautus puolustusvoimille, M 4,85 2,7 5,5 Toiminnan laajuustietoja Huoneistoala (m²) 2 910 000 2 650 000 2 650 000 Rakennustilavuus (m 3 ) 14 500 000 13 400 000 13 400 000 Lämmitetty rakennustilavuus (m 3 ) 9 300 000 8 700 000 8 600 000 *) Liikevaihdon pieneneminen johtui pääosin Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien vähenemisestä, ympäristöpalveluiden vähentymisestä, keväällä 2014 hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetystä 7 milj. euron säästövelvoitteesta sekä tilahallinnan sopeuttamiseen liittyvistä vuodelle 2016 kohdennetuista 3,2 milj. euron kertaluonteisista leikkauksista. **) Henkilötyövuoden hinta sisältää kaikki työvoimakustannukset eli tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Henkilötyövuoden hintakehitykseen vaikuttavat ansiotason kehitys sekä muutokset Rakennuslaitoksen henkilöstörakenteessa. Ylläpito Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ylläpidon liikevaihto oli yhteensä 140,9 milj. euroa (150,0, 167,6). Ylläpidon palveluita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut ja energiapalvelut. Ylläpidon liikevaihto laski yhteensä 9,1 milj. euroa. Liikevaihdon lasku edelliseen vuoteen johtui pieninvestointien vähenemisestä, puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamiseen liittyvistä palvelutoiminnan supistuksista ja Rakennuslaitoksen säästöohjelman toteuttamisesta. Tilahallinnan tehostamiseen ylläpitoon liittyviä kiinteistönhoito-, kunnossapito- ja siivouspalvelujen supistuksia tehtiin yhteensä n. 3,2 milj. eurolla. Rakennuslaitos tarkisti ennakollisen indeksin jälkikäteisen muutoksen mukaisesti vuoden 2016 ylläpitosopimusten hintatasoa 1,06 % (1,45 % v. 2015). Kiinteistönhoidon osalta hintatason muutos oli hiukan korkeampi kuin markkinoiden hintakehitys. Markkinoilla toimivien kiinteistönhoitoyritysten hintojen nousu oli 0,87 % (2,4 %). Siivouspalvelusopimusten hintatasoa tarkistettiin Rakennuslaitoksen oman siivouksen osalta 1,06 %. Ulkoistetun siivouksen osalta hintamuutos oli keskimäärin 1,6 %. Markkinoilla toimivien siivouspalveluyritysten hintojen nousu oli 2,1 % (2,6 %). Tuntihintapohjaisessa laskutuksessa käytettävät tuntiveloitushinnat pidettiin samalla tasolla kuin vuonna 2015. Puolustushallinnon kiinteistömenot jakautuvat pääsääntöisesti kolmeen osa-alueeseen: Pääomavuokra-, 13
KAAVIO 4 KAAVIO 5 Hintakehitysvertailu (pääomavuokrat, ylläpito ja kiinteistöenerg ia) euroa 140 000 000 120 000 000 100 000 000 80 000 000 60 000 000 40 000 000 37 35 33 31 29 27 Kiinteistöpalvelut, M 20 000 000 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 25 2014 2015 2016 Indeksoitu vuoteen 2016 Pääomavuokrat Ylläpito Kiinteistöenergia ylläpito- ja kiinteistöenergiamenot. Kaikkien osaalueiden kustannuskehitykseen vaikuttavat olennaisesti markkinoiden hintakehitys, toimitilojen ja rakenteiden perusparantamisesta johtuva tekninen kallistuma sekä energiatehokkuutta ja palvelutuotannon tehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Ylläpito- sekä kiinteistöenergiamenoissa aikaansaatavat säästöt tulevat puolustushallinnossa käytössä olevassa toimintamallissa suoraan asiakkaan eli puolustusvoimien hyödyksi. Puolustusvoimille palautettiin vuonna 2016 yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöpalvelut ja siivouspalvelut Kiinteistöpalvelut toimialan liikevaihto oli 34,5 milj. euroa (34,9, 36,4). Koko toimialan liikevaihto laski 1,1 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon lasku johtui puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamiseen liittyvistä säästötoimenpiteistä sekä Rakennuslaitoksen säästöohjelmasta. Toimialan ylijäämä oli 1,1 milj. euroa. Kiinteistönhoidon huoneistoalaa kohden laskettu neliöhintakustannus puolustushallinnon kohteissa oli 0,70 euroa/htm²/kk (Vuonna 2015 vastaava luku oli 0,72 euroa/htm²/kk). Rakennuslaitoksen ja puolustushallinnon ylläpitosopimuksissa jätehuollon osuus on eriytetty arvio- laskutettavaksi eräksi vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2015 toimintansa aloittanut asiakastukikeskus aiheuttaa toimintansa alkuvaiheessa kustannusnousua. Jatkossa ylläpitokustannukset alenevat, kun asiakastukikeskuksen ja palveluyksiköiden välinen yhteistyö sekä kiinteistöhuollon toimintaprosessit tehostuvat. Siivouspalvelujen liikevaihto oli 17,3 milj. euroa (17,8, 18,7). Puolustushallinnon siivouspalvelusopimusten arvo oli 14,9 milj. euroa (15,2). Lisäksi liikevaihtoa kertyi puolustusvoimien erillistilauksista (0,3 milj. euroa), saniteetti- ja hygieniatarviketilauksista (0,7 milj. euroa) sekä siivouspalvelujen myynnistä yrityksille (1,2 milj. euroa). Siivouspalvelujen liikevaihto laski 2,8 % edellisestä vuodesta. Toimialan ylijäämä oli 0,8 milj. euroa. Siivouksen yksikkökustannus siivottavaa neliötä kohden oli 0,96 euroa/sm²/kk (1,02) sisältäen omalla henkilöstöllä tuotetun siivouspalvelun ja ulkopuolisten tekemän siivouksen. Siivouksen yksikköhinnan lasku on aikaansaatu pääosin Rakennuslaitoksen säästöohjelman toteuttamisella. Rakennuslaitoksen kiinteistönhoidon ja siivouspalvelusopimusten hintakehitys vuosina 2002-2016 on ollut yhteensä 24,2 %. Markkinoiden kustan- 14
nuskehitystä kuvaava kiinteistöjen ylläpidon kiinteistönhoidon kustannusindeksin muutos on ollut vastaavana ajanjaksona 42,9 %. Palvelujen järjestäminen on edellyttänyt laitokselta jatkuvaa tuottavuuden lisäämistä, koska laitoksen omien kulujen korotuspaineet ovat samantasoisia kuin markkinoilla. Rakennuslaitoksen käyttämät hintatekijät ovat korottaneet vastikkeita 14 vuoden aikana yhteensä 9,8 milj. euroa. Markkinoiden hintakehitystä kuvaavan kiinteistönhoitoindeksin mukaiset korotukset vastaavana ajankohtana olisivat olleet yhteensä 20,5 milj. euroa. Rakennuslaitos on osallistunut KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitilakiinteistöjen kustannusvertailuun jo kahdeksantoista kertaa. Vuonna 2016 Rakennuslaitoksella oli mukana yhdeksän toimistokiinteistöä. Energian ja veden käytön osalta Rakennuslaitokselta oli mukana yhteensä 83 kohdetta. Vertailukelpoisten kustannusten osalta Rakennuslaitos on samalla kustannustasolla toimistokiinteistöjen osalta kuin vertailuaineistokin. Tekniset palvelut KAAVIO 6 Siivouspalvelut, M 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 2014 2015 2016 Teknisten palvelujen liikevaihto oli 31,4 milj. euroa (39,2, 51,5) muodostuen kunnossapitovastikkeista, erillistilauksista ja pieninvestoinneista. Toimialan alijäämä oli 0,1 milj. euroa. Vuosikorjausohjelman suunnitteluaste oli 68 %. Suunnitteluasteen tavoiteluku on vuosittain 75 %. Vuosikorjausohjelman 2016 hyväksynnässä käytettiin ensimmäisen kerran liikennevalomenettelyä. Ennakoimattomiin korjauksiin varattiin 32 % kunnossapitovastikekertymästä. Puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjelmaan liittyen Rakennuslaitos ei perinyt kunnossapitovastiketta kohteista, jotka puolustusvoimat oli irtisanonut 31.12.2015 tai jotka tultaisiin irtisanomaan vuoden 2016 aikana. Kunnossapitovastikkeiden leikkaukset olivat yhteensä 0,9 milj. euroa. Rakennusten käyttötarkoitusryhmäkohtaiset kunnossapitovastikkeet on esitetty taulukossa 7. Erillistilauksia tehtiin 10,3 milj. eurolla. Rakennuslaitoksen laskutus puolustusvoimien erillistilauksista oli yhteensä 8,0 milj. euroa, mikä oli 2,5 milj. euroa budjetoitua suurempi. Pääesikunta on asettanut tavoitteeksi erillistilausten määrän merkittävän vähentämisen ja vuodelle 2016 asetettiin Rakennuslai- KAAVIO 7 euroa 65 000 000 60 000 000 55 000 000 50 000 000 45 000 000 40 000 000 35 000 000 Hintakehitysvertailu (kiinteistönhoito ja siivouspalvelut) -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 -16 Laskennallinen KH-indeksin mukainen markkinoiden hintakehitys PHRAKL:n hintakehitys 15
KAAVIO 8 Senaatti-kiinteistöjen tilaamia pieninvestointeja tehtiin 3,7 milj. eurolla, mikä oli 1,1 milj. euroa budjetoitua pienempi määrä. Tekniset palvelut, M Energiapalvelut 55 50 45 40 35 30 25 2014 2015 2016 Energiapalvelujen liikevaihto oli 57,8 (58,1, 61,0) milj. euroa, josta lämmön osuus oli 23,5 milj. euroa, sähkön osuus 30,1 milj. euroa ja veden osuus 4,2 milj. euroa. Kertomusvuoden sopimushintoja tarkistettiin syksyllä 2015 energiamarkkinoiden hintaennusteiden mukaisesti lämmössä +2,8 %, sähkössä -6,3 % ja vedessä +5,0 %. Toimialan ylijäämä oli kertomusvuonna 3,7 (3,1, 3,3) milj. euroa. Ylijäämästä 1,6 milj. euroa syntyi sähköenergian myynnistä. Sähkön ylijäämä johtui siitä, että sähkön hankintakustannukset laskivat budjetoitua enemmän. Lämmössä ylijäämää muodostui 2,0 milj. euroa, joka aiheutui ennakoitua maltillisemmasta hinta kehityksestä. Erityisesti polttoöljyjen markkinahinta pysyi alhaalla. Lisäksi polttoöljyvarastoja pienennettiin kertomusvuonna noin 0,5 milj. euroa. KAAVIO 9 Sähkön osto- ja markkinahinnat vuosina 2010-2016 /MWH PHRAKL ostohinta Markkinahinta ( SP O T ) 70 60 50 40 30 20 10 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuoden 2011 alusta lukien sähkön hankinnasta on vastannut Hansel Oy. toksessa budjettitavoitteeksi 5,5 milj. euroa. Vaikka budjettitavoitetta ei täysin saavutettu, voidaan puolustusvoimien erillistilausten määrän vähentymistä edellisiin vuosiin verrattuna pitää merkittävänä. Erillistilauksiin sisältyvät tuottavuusmäärärahalla tehdyt energiatehokkuutta parantavat hankkeet. Lisäksi erillistilauksina tehtiin noin 1,2 milj. euron arvosta projekteja mm. Millog Oy:lle ja Leijona Catering Oy:lle. Lämmön kulutuksenmukaiset palautukset olivat 0,2 milj. euroa. Sähkön kulutuksenmukainen lisälaskutus Logistiikkalaitokselle oli 0,05 milj. euroa ja vedessä syntyi palautusta 0,12 milj. euroa. Lämmön hankinnan yksikköhinta oli 66,8 eur/mwh, joka oli 3,5 % edellisvuotta alhaisempi. Kauko- ja aluelämmön hankintahinta oli 65,1 eur/mwh ja oman puupohjaisen tuotannon ja pienten öljylämmityskohteiden tuotantohinta oli 77,4 eur/mwh, mikä oli noin 10 eur/mwh alempi hintataso kuin vuonna 2015. Asiakkaalle toimitetun lämmön tarkistettu yksikköhinta oli keskimäärin 74,4 (76,7) eur/mwh. Yksikköhinta sisältää hankinta- ja tuotantohinnan lisäksi verkostojen käytön ja huollon, kunnossapidon, energianhallintapalvelut, teknisen turvallisuuden palvelut sekä osuuden yleiskustannuksista. Edellä mainittujen lämmön toimitukseen liittyvien palvelujen osuus lämmön yksikköhinnasta oli 10,2 %. Kaukolämmön osuus lämmöntuotannosta oli 57,0 % (60,3). Aluelämmön osuus oli 28,3 % (24,1). Oman tuotannon osuus laski lievästi ollen 13,0 % (13,5). Sähkölämmityksen osuus laski lievästi edellisestä vuodesta ja oli 1,8 % lämmönkulutuksesta. Lämmöntuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus on säilynyt kertomusvuonna tavoitetasossa. Uusiutuvien osuus lämmön loppukäy- 16
TAULUKKO 6: Taloudellisuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2014 (tot) 2015 (tot) 2016 (tot) 2016 (tavoite) Kiinteistöpalvelut Kiinteistönhoidon hintakehityksen vertailu % 1) 1,7-1,00 0,20-0,5 Hoito /htm²/kk 0,71 0,73 0,70 Siivouspalvelut Siivouspalveluiden hintakehityksen vertailu % 1) -2,0 0,3-0,8 Siivouspalvelut /htm²/kk 0,47 0,47 0,44 Siivouspalvelut /sm²/kk 1,03 1,04 0,96 Tekniset palvelut Vuosikorjaukset /htm²/kk 0,6 0,58 0,52 Energiapalvelut Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L 2) 38,0 38,6 37,7 37,5 - toimistot 46,5 45,9 44,6 - kasarmit 45,1 47,2 45,4 - huoltorakennukset 40,8 40,5 42,5 - lämpimät varastot 30,5 32,9 32,7 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S 15,9 16,5 16,6 15,9 Veden ominaiskulutus l/rm 3 L 78,5 79,7 77,6 79,0 Ympäristötavoitteet Sekajätteen määrä, % (puolustushallinto) 39 43 43 38 Hiilidioksidipäästöjen määrä 1000 tn CO 3) 2 109 90 88 Lämmöntuotannon CO 2 -ominaispäästö kg/mwh 223 213 211 212 Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa % - lämmöntuotanto yhteensä 32,5 37,0 36,8 33,2 - lämpö, osto 36,6 40,5 39,4 35 - lämpö, oma tuotanto 10,8 11,3 16,2 17 - sähkö 4 42,0 47,5 56,0 40 Ympäristönäkökulman huomioiminen sopimushankinnoissa % 94 96 93 Vuosien 2014-2015 kiinteistö-, siivous- ja teknisten palvelujen yksikkökustannuksiin on tehty indeksikorjaus vuoden 2016 tasoon. Kiinteistönhoitoon ei sisälly kiinteistövero eikä käyttöaineiden (lämpö, sähkö ja vesi) kustannuksia. Kiinteistönhoito- ja siivouspalveluista on vähennetty erityispalvelujen osuus. Siivottava pinta-ala on pienempi kuin Rakennuslaitoksen ylläpitämien toimitilojen huoneistoala. 1) Rakennuslaitoksen hintojen kehitys suhteessa hintakehitykseen markkinoilla (Tilastokeskus kyki-indeksi). 2) Lämmön ominaiskulutus on normitettu Jyväskylän tasoon 4832. 3) Hiilidioksidipäästöjen laskennassa on sähköntuotannon osalta käytetty vuoden 2016 toteutunutta ominaispäästöä. Kauko- ja aluelämmön päästöt on laskettu laitosten polttoainejakauman perusteella. 4) Hanselin sähkönhankinnan puitesopimukseen sisältyvä sähköntuotannon uusiutuvien energioiden osuus sisältäen hankitut vihreät sertifikaatit. 17
TAULUKKO 7: Toimitilojen toteutuneet hoitokustannukset ja kerätyt kunnossapitovastikkeet Painotetut hoitokustannukset ja kunnossapito - Kiinteistönhoito /htm²/kk Kunnossapito /htm²/kk vastikkeet käyttötarkoitusryhmittäin 2014 2015 2016 2014 2015 2016 Toimistot 1,39 1,37 1,29 0,84 0,79 0,84 Asuinkerrostalo 1,04 1,08 0,94 0,50 0,47 0,49 Asuinpientalo 1,18 1,32 1,29 0,59 0,55 0,59 Kasarmi 0,80 0,77 0,76 0,54 0,51 0,54 Koulu 1,08 1,06 1,07 0,67 0,63 0,67 Oppilasasuntola 0,98 0,93 0,91 0,63 0,60 0,63 Korjaamo 0,88 0,95 0,98 0,57 0,54 0,57 Huoltorakennus 1,12 1,14 1,14 0,72 0,68 0,72 Tuotantorakennus 2,25 2,17 2,13 0,61 0,58 0,61 Vaatetuskorjaamo 1,00 1,00 0,98 0,53 0,49 0,52 Laboratorio 1,44 1,47 1,42 1,05 0,99 1,05 Lämpimät varastot 0,78 0,78 0,76 0,44 0,41 0,44 Kuivat varastot 0,33 0,34 0,34 0,19 0,18 0,20 Kylmät varastot 0,18 0,18 0,18 0,16 0,15 0,16 Katokset 0,20 0,19 0,18 0,13 0,12 0,13 Varuskuntaravintola 1,56 1,51 1,49 1,17 1,10 1,17 Sotilaskoti 1,38 1,40 1,36 0,96 0,90 0,95 Kuntotalo 1,04 1,12 1,10 0,88 0,83 0,88 Uimahalli 2,49 2,46 2,39 0,76 0,71 0,71 Kerho 0,95 0,90 0,72 0,91 0,86 0,92 Sauna 1,61 1,65 1,38 0,62 0,59 0,59 Muu sosiaalirakennus 1,00 1,05 1,04 0,44 0,41 0,44 Sairaalat 1,11 1,03 0,90 0,84 0,79 0,84 Kalliosuoja 1,15 1,38 1,32 1,40 1,31 1,39 Kalliosuoja, varasto 0,32 0,36 0,31 0,46 0,44 0,46 Muu suojarakennus 1,12 1,00 0,95 1,15 1,08 1,15 Muu rakennus 0,77 0,99 0,90 0,28 0,26 0,28 Vuodet 2014-2015 on indeksoitu vuoden 2016 tasoon. Hoitokustannuksiin ei sisälly käyttöaineita (lämpö, sähkö, vesi). Kiinteistönhoidon toteutuneet kustannukset eur/htm² sisältävät tilahallinnan sopeuttamisohjelman yhteydessä tehdyt leikkaukset. Kunnossapitovastikkeen määrä eur/htm² on käyttötarkoitusryhmäkohtainen yksikköhinta, jonka perusteella kunnossapitovastikkeet on kerätty. Kunnossapitovastikkeen yksikköhinnassa ei ole huomioitu tilahallinnan sopeuttamisohjelman yhteydessä tehtyjä leikkauksia. Vuonna 2016 kunnossapitovastiketta ei kerätty vuoden 2017 alusta lukien irtisanotuista kohteista. töstä oli 36,8 % (37,0). Aluelämmössä uusiutuvien osuus aleni edellisvuodesta tasolle 34,3 % (39,9). Puolustusvoimien erilliskohteiden lämmöntuotanto perustui pääosin öljyn käyttöön, uusiutuvien osuus oli 16,2 % (10,0). Uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvu johtui maa- pellettilämmityksen lisääntymisestä. Lämmön ominaiskulutus oli kertomusvuonna 37,7 kwh/rm3l (38,6). Ominaiskulutus laski edellisvuodesta 2,5 %, mutta ylitti lievästi tulossopimuksessa asetetun tavoitearvon 37,5 kwh/rm3l. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen muutokset lämmitetyssä kiinteistökannassa ovat olleet vähäisiä. Ominaisenergiankulutuksen laskun syynä ovat 18
olleet vuosien 2015 ja 2016 aikana tehdyt energiatehokkuustoimet, joita on tehty vuosikorjausten yhteydessä. Merkittävä osa tehostamistoimista on toteutettu Puolustusministeriön myöntämällä tuottavuusmäärärahalla. KAAVIO 10 kwh/rm 3 (L) 70 Lämpö, ominaiskulutus Sähkön hankinnan yksikköhinta oli 96,2 eur/mwh, joka oli 2,5 % edellisvuoden hankintahintaa alempi. Sähkön hankintahinta koostuu pääosin sähkön osto- ja siirtohinnoista ja valmisteverosta sekä varavoimakustannuksesta. Sähköenergian ostohinta on laskenut kertomusvuoden aikana. Siirtohinnat ovat kallistuneet vuoden aikana siirtoyhtiöiden varautuessa suojaamaan jakeluverkostoja häiriöiltä. Vuoden 2011 alusta lukien sähkön hankinnasta on vastannut Hansel Oy. Vuosien 2011-2016 välisenä aikana ei sähkön hankintaa voida pitää käyttäjien kannalta onnistuneena. 60 50 40 30 20 10 0 1981 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2016 Asiakkaalle toimitetun sähkön tarkistettu yksikköhinta oli keskimäärin 114,4 eur/mwh (115,8). Yksikköhinta sisältää hankintahinnan lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon, varavoimakustannukset, energianhallintapalvelut, teknisen turvallisuuden palvelut sekä osuuden yleiskustannuksista. Edellä mainittujen sähkön toimitukseen liittyvien palvelujen osuus sähkön yksikköhinnasta oli 15,9 %. Sähkön ominaiskulutus oli 16,6 kwh/rm3s (16,5). Ominaiskulutus nousi edellisvuodesta 0,9 % ja tulossopimuksen tavoitetta 15,9 kwh/rm3s ei ollut saavutettavissa. Rakennusten käyttöasteen kasvu ja tilatehokkuuden paraneminen nostavat tyypillisesti sähkön ja veden ominaiskulutuksia. Vaikutus lämmön ominaiskulutukseen ei ole yhtä selvä. Sähkön ominaiskulutus on laskettu kokonaissähkön kulutuksesta prosessienergia vähentämällä. Käyttäjäsähkön osuus oli noin 30 % kiinteistösähkön kokonaiskulutuksesta. Veden hankinnan yksikköhinta oli 3,81 eur/m3, joka oli 5,7 % edellisvuoden hintaa korkeampi. Asiakkaalle toimitetun veden tarkistettu yksikköhinta oli keskimäärin 4,84 eur/m3. Yksikköhinta sisältää hankintakustannuksen (vesi ja jätevesi) lisäksi oman tuotannon kustannukset, verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon, energianhallintapalvelut sekä osuuden yleiskustannuksista. Edellä mainittujen veden toimitukseen liittyvien palvelujen osuus veden yksikköhinnasta oli 27 %. KAAVIO 11 Sähkö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (S) 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1981 1985 1990 1995 2000 2005 KAAVIO 12 Vesi, ominaiskulutus litraa/rm 3 (L) 700 600 500 400 300 200 100 0 1981 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2010 2016 2016 19
Veden ominaiskulutus oli 77,6 l/rm3l (79,7) ja alitti tulossopimuksessa asetetun tavoitteen 79 l/rm3l. Rakennuttamispalvelut Rakennuttamispalvelujen liikevaihto oli 9,8 milj. euroa (9,8, 10,5). Laskutus puolustusvoimilta oli yhteensä 4,9 milj. euroa. Merkittävimpiä hankkeita olivat suojavallit (1,3 milj. euroa) ja kevytrakenteiset varastot (2,7 milj. euroa). Laskutus Senaattikiinteistöiltä jakautui hankesuunnitteluun 0,1 milj. euroa, rakennuttamiseen ja valvontaan 2,7 milj. euroa sekä alikonsultti- ja urakoitsijakustannuksiin 0,2 milj. euroa, yhteensä 3,0 milj. euroa (3,7). Laskutus Suomen Erillisverkot -konsernilta oli yhteensä 1,9 milj. euroa (2,9). Toimialan alijäämä oli 0,18 milj. euroa. Rakennuslaitos toimii Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajakonsulttina sekä tuottaa asiantuntijapalveluja puolustushallinnolle. Rakennuttamispalvelujen ja paikallisvalvonnan osuus Senaatti-kiinteistöjen vuosittaisista puolustushallinnon investointien kus- TAULUKKO 8: Rakennuttamisen laskutus asiakasryhmittäin Laskutus asiakasryhmittäin, M 2014 2015 2016 Senaatti-kiinteistöt 5,8 3,7 3,0 Pääesikunta, PVLOGLE v. 2015-> 0,8 0,8 0,6 Muu PV ja PLM 2,6 0,5 1,6 PV kevytrakenteiset varastosuojat 0,0 1,9 2,7 STUVE, Suomen Erillisverkot, Leijonaverkot 1,3 2,9 1,9 YHTEENSÄ 10,5 9,8 9,8 KAAVIO 13 KAAVIO 14 euroa 140 120 100 80 60 40 20 Rakennuttamisen kustannusrakenne v.2016 SKOL-PHRAKL 160 140 120 100 80 60 40 20 Rakennuttamisen tuntihintavertailu SKOL-PHRAKL henkilöryhmittäin /h 0 SKOL 02 PHRAKL 02 Sijoitetun pääoman tuotto Sosiaalikustannukset Yleiskustannukset Työpalkka 0 02 03 04 SKOL ala SKOL ylä SKOL normaali PHRAKL 02= suunnittelu- ja rakentamisvaiheen johtaja, 03= suunnittelun valvoja, 04= työmaavaiheen valvoja 20
tannuksista oli 3,3 % (3,3, 3,8). Rakennuttamis- ja paikallisvalvontapalkkiot sisältävät myös turvallisuustehtävät. Rakennuttamisen kokonaishinta muodostuu tehtäväluokitusten mukaisista tuntihinnoista ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa resurssisuunnitelmissa yhteisesti sovituista tuntimääristä hankkeiden eri vaiheisiin. Rakennuslaitoksen veloittamia rakennuttamisen tuntihintoja voidaan pitää edelleen erittäin kilpailukykyisinä vastaavan tasoisten tehtävien markkinahintoihin verrattuna. Tuntilaskutushintoja on pidetty samoina kaksi vuotta. Markkinahintaan vaikuttavat sijoitetun pääoman tuottovaatimus ja yleiskustannuksiin sisältyvät markkinointikustannukset, joita Rakennuslaitoksella ei valtion virastona ole. Toisaalta Rakennuslaitoksen tuntihintaa nostaa mm. yleiskuluihin sisältyvä valmiussuunnittelu. SKOL ry on lopettanut suunnittelutyön kustannusseurannan vuodesta 2016 lukien. Kaavion 13 kustannusrakennetiedot on päivitetty SKOL ry:n julkaiseman suunnittelukustannusten seurantaindeksin perusteella. Ympäristöpalvelut Ympäristöyksikön puolustusvoimille tuottamat palvelut määritellään vuosittain Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien välisessä ympäristönsuojelun palvelusopimuksessa. Sopimuskumppanina puolustusvoimien puolesta on Logistiikkalaitoksen Esikunta. Rakennuslaitos tuottaa tai hankkii tarvittavat palvelut ja vastaa hankkeiden suunnittelusta ja seurannasta. Ympäristöyksikkö tuottaa ampumaratojen ympäristönsuojelurakenteiden parantamiseen liittyen rakennuttamispalveluja myös Senaatti-kiinteistöille. Toimialan liikevaihto vuonna 2016 oli 4,9 milj. euroa (6,8, 1,6), joka muodostui asiantuntija- ja rakennuttamispalveluista puolustusvoimille (4,9 milj. euroa) ja Senaatti-kiinteistöille (0,06 milj. euroa). Ulkopuolisten palvelu- ja materiaalihankintojen osuus liikevaihdosta oli noin 4,3 milj. euroa. Toimialan alijäämä oli 0,1 milj. euroa. Alijäämä johtui osin joidenkin alihankkijalaskujen myöhäisestä sisääntulosta, minkä takia niitä ei pystytty edelleen laskuttamaan, ja osin yksikön käytössä olevien tilojen remontin kustannuksista. 1.4.2 Toiminnan tuottavuus Vuonna 2016 Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli 716 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrä on alentunut 33 henkilötyövuotta vuodesta 2015. Henkilötyövuosien väheneminen johtuu Rakennuslaitoksen säästöohjelmasta. Vuonna 2016 ei säästösyistä palkattu kesätyöntekijöitä kuten aikaisempina vuosina. KAAVIO 15 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993-2016 HTV 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 21
Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 76 % kokonaiskustannuksista (kaavio 16). Siivouspalvelujen ulkoistamisaste (ulkopuolisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista) oli kertomusvuonna 43 % (43 %, 42 %). Vuonna 2016 siivottavasta kokonaispinta-alasta (1,261 milj. sm²) oli ulkopuolisen palveluntuottajan siivouksessa 44 % (0,558 milj. sm²). Siivouspalveluissa on ulkoistettu kaikki kohteet, joihin puolustusvoimat on antanut ulkoistamisluvan. Rakennuslaitoksen omassa palvelutuotannossa ovat puolustusvoimien turvallisuuskäytäntöjen perusteella määritellyt kohteet. KAAVIO 16 Rakennuslaitoksen kustannusrakenne yhteensä 150,7 M (suluissa vuosien 2015 ja 2014 prosentit) 3 % 24 % (3 %, 3 %) 6 % (7 %, 6 %) (23 %, 23 %) 30 % (28 %, 28 %) Teknisissä palveluissa ulkopuolisten palveluiden osuus kokonaiskustannuksista oli 68 % (71, 74), tavoite oli 75 %. Ulkoistamisaste oli vuosikorjauksissa 63 % (63, 63), erillistilauksissa 73 % (80, 83) ja pieninvestoinneissa 78 % (82, 81). Ulkoistamisasteen heikkeneminen johtuu teknisten palvelujen liikevaihdon merkittävästä alentumisesta. 37 % (39 %, 40 %) Aineet ja tarvikkeet L äm m itys, sähkö ja vesi Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut TAULUKKO 9: Tuottavuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2014 (tot) 2015 (tot) 2016 (tot) 2016 (tavoite) KIINTEISTÖPALVELUT Hoito htm²/htv 9 600 8 800 9 600 ASUNTOTOIMI Vuokrattavat asunnot kpl/htv 225 290 300 SIIVOUSPALVELUT Siivouspalveluiden ulkoistamisaste % 42% 43% 43% 45% Oman palvelutuotannon sm²/htv 3 700 3 800 4 000 TEKNISET PALVELUT Teknisten palveluiden ulkoistamisaste % 74% 71% 68% 75% 22
KAAVIO 17 KAAVIO 18 Kiinteistöpalvelut (33,5 M ) Siivouspalvelut (16,5 M ) 14 % (13 %, 11 %) 6 % (7 %, 7 %) 10 % 7 % (8 %, 9 %) (7 %, 8 %) 36 % (35 %, 34 %) 41 % (41 %, 42 %) 43 % (43 %, 42 %) 45 % (46 %, 48 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut KAAVIO 19 KAAVIO 20 Tekniset palvelut (31,5 M ) Energiapalvelut (54,0 M ) 8 % (7 %, 5 %) 14 % (12 %, 12 %) 10 % (10 %, 8 %) 2 % 1 % 5 % (3 %, 2 %) (2 %, 2 %) (5 %, 5 %) 7 % (7 %, 5 %) 68 % (71 %, 74 %) 85 % (84 %, 86 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet L äm m itys, sähkö ja vesi Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut 23
1.4.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Palvelujen ostot olivat suurin kustannuserä, 37 % kokonaiskustannuksista. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus oli 35 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset olivat 24 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset sisältävät palkat ja palkkiot sekä henkilösivukustannukset. Luvuista on vähennetty sairausvakuutus- yms. lakien mukaisia palautuksia yhteensä 0,5 milj. euroa. Kertomusvuonna Rakennuslaitoksessa ei työskennellyt työllisyysvaroin palkattuja henkilöitä. Vaihto- ja käyttöomaisuudelle on laskettu korkokustannus 0,2 %:n nimelliskorolla. TAULUKKO 10: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 1 000 2016 2016 2015 2014 toteutuma tavoite toteutuma toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 149 142,4 150 607 163 913,6 174 909,8 Maksullisen toiminnan muut tuotot 1 283,8 8 255,5 58,0 Tuotot yhteensä 150 426,2 150 615 164 169,1 174 967,8 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat -53 303,4-55 953-55 946,4-58 625,6 Henkilöstökustannukset -36 074,0-38 263-38 050,0-40 770,6 Vuokrat -2 280,3-2 418-2 538,7-2 547,1 Palvelujen ostot -56 797,0-51 552-65 726,2-71 204,6 Muut erilliskustannukset -3 495,5-2 142-2 297,8-1 593,4 Erilliskustannukset yhteensä -151 950,2-150 328-164 559,1-174 741,2 Osuus yhteiskustannuksista Poistot -250,0-288 -312,3-328,3 Korot -7,3-24,3-33,9 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä -257,3-288 -336,6-362,2 Kokonaiskustannukset yhteensä -152 207,5-150 616-164 895,7-175 103,4 KUSTANNUSVASTAAVUUS -1 781,3 0-726,6-135,6 (tuotot-kustannukset) Suoritetuotanto perustuu valtion maksuperustelakiin ja puolustusministeriön asetukseen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista. Rakennuslaitoksen palvelut hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Jos suorite tuotetaan suoraan tai välillisesti puolustushallinnolle, siitä peritään omakustannusarvoa vastaava maksu. Vuoden 2016 toteutuman ja tavoitteen ero johtuu varaston muutoksesta (vähennystä), lomapalkkavelan muutoksesta (vähennystä), käyttöomaisuushankintoja suuremmista poistoista ja laskennallisista koroista. Kustannusvastaavuuslaskelman tuotoista on vähennetty ylijäämän palautus 5,5 milj. euroa. Kustannusvastaavuuslaskelman kuluihin sisältyy tuottavuusmäärärahan käyttöä 1,4 milj. euroa. 24
Sisäisen laskennan tuloslaskelma Sisäisen laskennan tuloslaskelman avulla seurataan laitoksen nettobudjetoidun toiminnan kannattavuutta ja sisäisen budjetin toteutumista toimialoittain. TAULUKKO 11: Sisäisen laskennan tuloslaskelma 1 000 2016 2015 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttaminen Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut Yhteensä Yhteensä % Tuotot rakennuttamisesta 9 109 4 254 13 364 15 121-12 Tuotot pieninvestoinneista 3 781 3 781 10 095-63 Tuotot asiantuntijapalveluista 96 679 664 111 1 550 1 707-9 Tuotot kiinteistönhoidosta, ph 30 109 30 109 30 383-1 Tuotot siivouksesta, ph 14 946 14 946 15 215-2 Tuotot vuosikorjauksista, ph 17 097 17 097 16 891 1 Tuotot kiinteistöenergiasta, ph 48 757 48 757 48 537 0 Tuotot muusta energian myynnistä 8 773 8 773 9 234-5 Tuotot asukasisännöinnistä 805 805 895-10 Tuotot erillistilauksista 3 477 2 308 9 306 79 89 15 259 18 189-16 Muut tuotot 58 4 1 178 153 26 1 419 533 166 Tuotot yhteensä 34 545 17 258 31 361 57 763 9 788 4 918 225 155 859 166 800-7 Aineet ja tarvikkeet -1 869-1 104-3 140-798 -1 553-58 -134-8 656-10 834-20 Lämmitys, sähkö ja vesi -45 806-45 806-46 312-1 Henkilöstökulut -15 074-6 712-4 301-2 470-2 298-452 -4 767-36 074-38 050-5 Toimitilavuokrat -413-142 -274-140 -130-34 -212-1 345-1 498-10 Muut vuokrat -608-36 -219-34 -17-1 -19-935 -1 041-10 Palvelujen ostot -11 963-7 090-21 451-3 632-5 149-4 242-1 041-54 567-63 144-14 Palkeet -812-812 -641 27 Muut kulut -550-172 -352-149 -655-60 -258-2 196-2 083 5 Poistot -123-13 -17-13 -52-32 -250-312 -20 Omien tilojen ylläpito -253 7 37 421-67 -16-129 0 0 Hallinnon kulut -2 704-1 206-1 589-1 259-287 -97 7 142 0 0 Muut sisäiset erät 66-13 -167-22 238-73 -30 0 0 Rahoituserät 5 4 6-33 Satunnaiset erät -130 60-70 60-217 Kulut yhteensä -33 490-16 482-31 475-54 032-9 970-5 033-225 -150 707-163 849-8 Jäämä ennen palautusta puolustusvoimille 1 055 776-113 3 731-182 -115 0 5 152 2 952 Palautus puolustusvoimille -5 500-2 700 Tilikauden jäämä -348 252 25
1.5 Tuotokset ja laadunhallinta 1.5.1 Suoritteiden määrät 1.5.1.1 Ylläpitopalvelut Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli 2 650 000 m² (2 650 000, 2 910 000), josta puolustushallinnon osuus oli 2 500 000 m². Ylläpidettävää huoneistoalaa vastaava rakennustilavuus oli 13 300 000 m3. Lämmitettävä rakennustilavuus oli 8 600 000 m3. Rakennuslaitos solmi yhden valtakunnallisen palvelusopimuksen ylläpito-, energia- ja siivouspalveluista Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa. Ko. palvelusopimukseen sisältyi Rakennuslaitoksen tuottamat yhtenäiset kiinteistöjen ylläpidon palvelut puolustusvoimille. Logistiikkalaitoksen kanssa tehty sopimus korvaa aiemmin ennen puolustusvoimauudistusta puolustusvoimien joukko-osastojen kanssa tehdyt erilliset energia-, ylläpito- ja siivouspalvelusopimukset. Logistiikkalaitoksen sopimukseen sisältyy myös Leijona Catering Oy:n varuskuntaravintoloiden (20 varuskuntaravintolaa) energia- ja ylläpitopalvelut sekä Millog Oy:n KUPI 15 kohteiden energia-, ylläpito- ja siivouspalvelut. Leijona Catering Oy:n kanssa Rakennuslaitoksella on erillinen sopimus jätehuollosta, keittiölaitteiden huollosta ja korjauksista, siivouspalveluista (19 varuskuntaravintolaa) sekä prosessienergiasta ja -vedestä. Rakennuslaitos jatkoi kiinteistönhoito-, siivous- ja energiapalvelujen tuottamista Millog Oy:lle viidessä (5 kohdetta vuonna 2015) erillisessä kohteessa. Vuonna 2017 Rakennuslaitos jatkaa ylläpitopalvelujen tuottamista neljään erilliseen kohteeseen. Millog Oy:n käyttöön siirtyneistä toimitiloista 98 000 htm² (98 000, 154 000) kuului kertomusvuoden alussa Millog Oy:n ja Rakennuslaitoksen väliseen sopimukseen. Tarkasteltaessa puolustusvoimien käytössä olevaa tilakantaa valtion toimitilastrategian näkökulmasta voidaan todeta, että suurin osa tilakannasta on puolustustarkoitukseen rakennettuja erityiskiinteistöjä. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi kasarmit, tiedustelu-, valvonta- ja johtamistilat, maapeitteiset räjähdevarastot, viestiasemat sekä ampuma- ja harjoitusalueet rakenteineen. Merkittävä osa tiloista on korkean turvallisuustason ja salattavuusasteen toimitiloja, jotka edellyttävät niiden suunnittelu-, rakennus- sekä ylläpitohenkilöstöltä erityistä osaamista. Toimitilakannasta vain 6 % on toimistotiloja (esikunnat). Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjän- KAAVIO 21 Huoneistoalat v. 2016 htm 2 (% -osuus puolustushallinnon rakennuskannasta) yhteensä 2,5 Mhtm 2 Asuinrakennukset Muut rakennukset Sairaalat 19 (1%) 27 (1%) 24 (1%) Ajoneu v okatokset 83 (3%) Toimistot Sosiaalirakennukset Korjaamo- ja huoltorakennukset Suojarakennukset Kasarmit 143 (6%) 193 (8%) 252 (10%) 385 (15%) 472 (19%) Varastot 909 (36%) 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1000 htm 2 26
teisesti erityisosaamista. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Ylläpitotoimialalla erityistä osaamista on kehitetty erityisesti teknisen turvallisuuden ja kiinteistötiedon hallinnan osalta. Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen toiminta-alue tekniseen turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä koskee Turvatekniikan keskuksen, Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston sekä puolustusvoimien palopäälliköiden ja kunnallisen pelastustoimen valvontavastuulla olevia kohteita ja pätevyysalueita: Sähköverkostot ja laitteistot Hissit ja nosto-ovet Nosturit, nostolaitteet ja nostoapuvälineet Painelaitteet ja höyrykattilat Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi Kylmätekniset järjestelmät Pelastustoimen laitteet, palonilmaisin- ja sammutuslaitteistot, savunpoistolaitteet Räjähdetilat Räjähdysvaaralliset tilat (ATEX) Kalliosuojat Rakennuslaitoksen vastuisiin ja tehtäviin sisältyy laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien huoltoohjelmien laadinta, huoltojen toteuttaminen ja dokumentointi, lakisääteisten tarkastusten järjestäminen tai tekeminen, sähkön käytönjohtajan ja sähkötöiden johtajan tehtävät, painelaitteiden ja kattilalaitoksen käytönvalvojan tehtävät, vesilaitosten hoitajan tehtävät sekä vaarallisten kemikaalien käytönvalvojan tehtävät. Valvontatehtävien lisäksi Rakennuslaitoksen tehtäviin kuuluvat räjähdetilojen edellyttämien työohjeiden laadinta ja hyväksyttäminen toiminnanharjoittajalla sekä räjähdyssuojausasiakirjojen laadinta ja ylläpito tilaluokiteltuihin tiloihin (ATEX). Vuonna 2016 merkittävä painopiste on ollut kemikaaliturvallisuuden tilannekuvan laadinta ja toimenpideohjelman laatiminen korjaavista toimenpiteistä. Rakennuslaitos on toiminnanharjoittajana tehnyt vaarallisten kemikaalien laajamittaisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin kemikaalilupahakemuksia Pääesikunnan teknilliselle tarkastusosastolle sekä kemikaali-ilmoituksia toimivaltaisille Puolustusvoimien pelastuspäälliköille. Ensimmäisessä vaiheessa toimenpiteet on kohdennettu erityissuojattaviin ilmavoimien kohteisiin. Rakennuslaitos on vahvistanut kemikaaliturvallisuuden osaamistaan kouluttamalla käyttäjiä alan säädöksiin ja hyviin käytäntöihin. Rakennuslaitos on valmistautunut kemikaalien teollista käyttöä ja varastointia koskevien säädösten tarkoittamana toiminnanharjoittajana suoriutumaan uusista tehtävistä ja velvoitteista, joita Puolustusministeriön valmistelussa olevat kemikaalisäädökset tulevat edellyttämään. Mainituilla asetuksilla saatetaan voimaan ajantasaiset kemikaalisäädökset myös puolustushallinnossa. Tällä virtaviivaistetaan valvontaviranomaisen tarkastustoimintaa sekä selkiytetään toiminnanharjoittajan velvollisuuksia ja vastuita. Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta Puolustushallinnon käytössä oleva kiinteistökanta muodostaa yhdessä puolustusvoimien ydintoimintojen kanssa kiinteän kokonaisuuden, jota koskevia kiinteistö- ja tilatietoja, huoltotoiminnan- ja kiinteistövalvonnan tilannekuvatietoja hyödynnetään tilahallinnan kehittämisessä, ylläpito-, ympäristö- ja energiahuoltopalvelujen järjestämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä poikkeusolojen varalle tehtävässä valmiussuunnittelussa. Kirave-järjestelmä sisältää perustiedot rakennuksista, rakenteista, verkostoista sekä ylläpitoon liittyvistä sopimuksista kiinteistönhoito-, kunnossapito-, siivous- ja energiapalveluista. Järjestelmä sisältää myös kohteiden piirustukset ja muut dokumentit, maankäyttö- ja maisemasuunnitelmat, jätehuoltosuunnitelmat, rakennusten, rakenteiden ja verkostojen korjausohjelmat sekä historiatiedot tehdyistä korjauksista, tonttien ja maa-alueiden karttapohjat sekä paikkatietopohjaisen ympäristötietokannan. GM HUTO järjestelmä sisältää Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden hoidon ja huollon toiminnanohjausjärjestelmän sekä energian ja veden kulutuksen seurantajärjestelmän (GM KULU) Piirustusarkiston ylläpito Hanketietokannan ylläpito Rakennuslaitos toimittaa Kirave-järjestelmästä ja GM HUTO -järjestelmästä tietoja Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämään valtion HTH-tietojärjestelmään. 27
Kiinteistöpalvelut Puolustusvoimien/Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Rakennuslaitoksen välisessä ylläpidon palvelusopimuksessa on eritelty palvelusopimukseen sisältyvät kiinteistönhoidon sopimuspalvelut vuonna 2016. Rakennuslaitoksen Puolustusvoimille tuottamat kiinteistönhoitopalvelut sisältää yleisiä markkinoita laajemman palvelukokonaisuuden KAAVIO 22 Puolustushallinto, kiinteistönhoito välittömät kustannukset tehtävittäin 24,0 M (suluissa vuodet 2015 ja 2014) 12 % (11 %,12 %) 10 % (11 %, 9 %) 6 % (6 %,6 %) 5 % (6 %, 6 %) Hoito ja huolto Jätehuolto Ulkoaluehoito, piha-alueet 67 % (66 %, 67 %) Ulkoaluehoito, rakenteet Erityispalvelut Palvelujen järjestämisestä ja turvallisuudesta johtuvat kustannukset sisältyvät tehtäväkohtaisiin lukuihin. kuten esimerkiksi asiantuntijapalveluja, teknisiä määräaikaishuoltoja, kiinteistöjen jätehuollon sekä puolustusvoimille suunnattuja erityispalveluja. Vertailtavuutta markkinoihin ylläpidetään riittävän erottelukyvyn sisältävällä kustannusseurannalla. Vuonna 2015 kiinteistöpalveluissa on otettu käyttöön mobiili toiminnanohjaus. Toimintamallia ohjataan asiakastukikeskuksesta, joka käsittelee ja välittää saadut palvelupyynnöt huoltohenkilökunnan mobiiliin käyttöliittymään. Rakennuslaitoksen asiakastukikeskus vastaanotti kertomusvuonna yhteensä noin 15 000 palvelupyyntöä, joka vastaa noin 300 palvelupyyntöä viikossa. Palvelupyyntöjen määrä on kasvava ja arvioidaan vakiintuvan noin 20 000 tasolle vuonna 2017. Mobiili toiminnanohjaus on käytössä myös Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden (rakennukset, rakenteet, verkostot) huolto-ohjelmien mukaisessa huollon ohjauksessa ja valvonnassa sekä energian ja veden kulutustietojen keräämisessä. Jätemäärien seuranta Puolustushallinnon kokonaisjätemäärä muodostuu sekä puolustusvoimien että Leijona Catering Oy:n tuottamista jätemääristä. Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille jätehuoltopalvelut ja vastaa mm. jätemäärien seurannasta. Seurannassa on mukana pääosa yhdyskuntajätteeseen verrattavissa olevasta jätteestä. Vuonna 2016 puolustushallinnon tuottaman jätteen kokonaismäärä oli 8 095 tonnia (8 443), mikä on noin 4 % vähemmän kuin edellisvuonna. Määrät laskivat tasaisesti lähes jokaisen jätejakeen kohdalla. Määrällisesti eniten puolustushallinnon kohteissa muodostuu sekajätettä, jonka osuus kokonaisjätemäärästä vuonna 2016 oli 43 % (3 485 tonnia). TAULUKKO 12: Kiinteistöpalvelujen liikevaihto jaoteltuna Kiinteistöpalvelut 2014 2015 2016 Kiinteistönhoito M 31,9 30,4 30,1 Erillistilaukset M 3,5 3,5 3,5 Asukasisännöinti M 0,9 0,9 0,8 Asiantuntijapalvelut M 0,0 0,1 0,1 Muut tuotot M 0,1 0,1 0,1 Henkilötyövuodet 326 315 302 Hoitovastuu (htm²) 2 910 000 2 650 000 2 650 000 28
Biojätemäärä (2 397 tonnia) laski edellisvuoteen verrattuna (2 452), mutta suhteellinen osuus kasvoi vajaalla prosenttiyksiköllä. Vuodelle 2016 asetettuja tavoitteita (taulukko 13) jätejakeiden suhteellisissa osuuksissa ei saavutettu, vaan määräsuhteet pysyivät edellisvuoden kaltaisina. Syynä on osittain lajittelukäytäntöjen muuttuminen jätteenpolton yleistyttyä. Kansallisia tavoitteita ja seurantaparametreja jätehuoltoon liittyen ollaan parhaillaan päivittämässä kiertotaloustavoitteita paremmin kuvaaviksi. Uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman 2017 2022 painopistealueita ovat rakennus- ja purkujäte, biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä yhdyskuntajäte. Valtakunnallinen jätesuunnitelma valmistuu vuoden 2017 aikana, puolustushallinnon tavoitteet tullaan päivittämään valmistuvan suunnitelman tavoitteenasettelua vastaaviksi. Rakennuslaitoksen osalta jätehuollon mittariksi on vuodesta 2017 alkaen valittu materiaalina kierrätettävän jätteen osuus. Mittari kuvaa yhdessä kokonaisjätemäärän kanssa lajittelun tehokkuutta ja kiertotalouden näkökulmasta ensisijaisten jätteenkäsittelymenetelmien käyttöä. Tavoite vuodelle 2017 on 50 % ja monivuotisen tulossopimuksen pitkän aikavälin tavoite on 60 %. Vuonna 2016 puolustushallinnon tuottamista jätteistä kierrätettiin materiaalina 48 (47) % (sisältää hyötyjätteitä, biojätteet ja rakennusjätteet), hyödynnettiin energiana 9 (9) % (ei sisällä sekajätteen polttamista) ja sijoitettiin jätteenpolttolaitoksiin tai kaatopaikalle 43 (43) %. Erilliskäsittelyyn toimitettavan KAAVIO 23 Puolustushallinnon jätemäärät 2016, määrät (t/a) ja suhteelliset osuudet (%) Muu jäte; 0.88; 0 % Vaarallinen jäte; 0.17; 0 % Rakennusjäte; 94; 1 % Pienmetalli; 76; 1 % Kartonki; 50; 1 % Lasi; 63; 1 % SER; 0.00; 0 % Puu; 138; 2 % Keräyspahvi; 572; 7 % Keräyspaperi; 483; 6 % Energiajäte; 763; 9 % Biojäte; 2 397; 29 % Sekajäte; 3 458; 43 % TAULUKKO 13: Jätemäärät JÄTEJAE 2013 2014 2015 2016 2016 2016 % % % % tonnia tavoite-% Sekajäte 51,8 38,8 42,9 42,7 3 458 20,0 Biojäte 5,6 22,0 29,0 29,6 2 397 20,0 Energiajäte 12,1 9,0 9,8 9,4 763 30,0 Keräyspaperi 9,4 6,0 5,9 6,0 483 10,0 Keräyspahvi 5,2 4,5 6,9 7,1 572 7,0 Puu 3,3 2,5 1,6 1,7 138 3,0 SER 0,0 0,1 0,0 0,0 0,00 0,0 Pienmetalli 1,2 1,1 0,9 0,9 76 2,0 Vaarallinen jäte 1,4 1,0 0,1 0,0 0,17 0,0 Muu jäte 5,5 3,2 0,1 0,0 0,88 6,0 Rakennusjäte 3,1 11,2 1,2 1,2 94 2,0 Kartonki 1,0 0,3 0,9 0,6 50 - Lasi 0,4 0,3 0,7 0,8 63-100,0 100,0 100,0 100,0 8 095 100,0 29
KAAVIO 24 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 KAAVIO 25 1800 1592 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1.-3. LOGR palvelupyynnöt 2016 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 3.LOGR 2.LOGR 1.LOGR Palvelupyyntöjen määrä kuukausittain 1284 1255 1209 1164 1082 1063 1018 1553 1471 1324 1091 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu sähkö- ja elektroniikkaromun sekä vaarallisen jätteen osuus oli yhteensä alle prosentti puolustushallinnon tuottamasta kokonaisjätemäärästä. Asiakastukikeskus Asiakastukikeskukseen on keskitetty Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen Help Desk toiminnot, taloteknisten hälytysten käsittely, varallaolohenkilöstön ohjaus virka-ajan ulkopuolella. Asiakastukikeskuksesta käsin tehdään myös tilojen olosuhdehallintaa, jonka tavoitteena on optimoida Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien tilojen olosuhteet suhteessa tilojen käyttämään energiaan. Asiakastukikeskuksella on merkittävä rooli Rakennuslaitoksen ylläpitotoimintojen tehostamisessa ja poikkeusolosuhteisiin varautumisessa. Asiakastukikeskuksen toiminnassa hyödynnetään erilaisia sähköisiä järjestelmiä, kuten HUTO-, KULU- ja KIVA -järjestelmiä. Järjestelmien avulla ylläpidetään myös tilannekuvaa Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen taloteknisten järjestelmien toiminnasta ympärivuorokautisesti. Help Desk Asiakastukikeskukseen tehdyt kiinteistöjen vikailmoitukset ja palvelupyynnöt ohjataan GM HUTO mobiilijärjestelmän kautta Rakennuslaitoksen ylläpitohenkilöstölle toimenpiteitä varten. Vuonna 2016 palvelupyyntöjä tuli Asiakastukikeskukseen hieman yli 15 000 kpl. Keskimääräinen puheluiden vastausaika vuonna 2016 oli 3 sekuntia. Tavoitteena oli, että puheluihin kyetään vastaamaan 20 sekunnin aikana. Keskimääräinen käsittelyaika puhelimitse tulleille palvelupyynnöille oli 4,5 minuuttia. Sähköpostin kautta tulleiden palvelupyyntöjen käsittelyaika oli keskimäärin 2,5 minuuttia. Puolustusvoimat voi tehdä palvelupyynnön suoraan GM HUTO -toiminnanohjausjärjestelmään Rakennuslaitoksen palveluportaalin kautta joko kirjautumalla järjestelmään tai vaihtoehtoisesti ilman tunnuksia. Palvelupyynnöistä 40 % tuli suoraan HUTO- järjestelmään. Suoraan järjestelmään tehtyjen palvelupyyntöjen määrä on kasvanut tasaisesti Asiakastukikeskuksen toiminnan aloittamisesta lähtien. Huollon toiminnanohjaus GM HUTO on Rakennuslaitoksen keskitetty kiinteistöjen huollon toiminnanohjausjärjestelmä, joka sisältää Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen talotekniset tiedot sekä tiedot raken- 30
nuksiin liittyvistä viranomais- ja muista tarkastuksista. Järjestelmästä saadaan maanpuolustuksen kannalta kriittisten järjestelmien ja laitteiden tilanneraportteja, mikä tukee poikkeusoloihin varautumista. Palveluyksiköissä tehdyt huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan älypuhelimien avulla GM HUTO -järjestelmään. GM HUTO -järjestelmä on kokonaisuudessaan täydessä käyttövalmiudessa vuoden 2017 aikana. Puolustusvoimat voi käyttää järjestelmää huoltotoiminnan sekä lakisääteisten tarkastusten ja toimenpiteiden seuraamiseen. Kiinteistövalvonta Keskitetyn rakennusautomaation (KIVA) avulla Asiakastukikeskuksessa valvotaan ja ohjataan maanlaajuisesti Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kiinteistöjen talotekniikkaa, edistetään toimitilojen energiatehokasta käyttöä ja tarkkaillaan ko. tilojen olosuhteita. Taloteknisten hälytysten seurannan osalta järjestelmän kattavuus on 90 %. Energiatehokkuuteen tähtäävän toiminnan osalta järjestelmän kattavuus on 40 % lämmitetystä huoneistoalasta. Puolustusvoimien käytössä olevien kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan Asiakastukikeskuksen KIVA -valvomossa keskitetyn rakennusautomaation avulla. KIVA -valvomosta kartoitetaan kiinteistöjen energiansäästöpotentiaalia tarkastelemalla taloteknisten järjestelmien toimintaa. Erityistä huomiota taloteknisten järjestelmien toimintaan kiinnitetään vuodenaikojen vaihtuessa. Tarkastelun kohteena ovat lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja sähköjärjestelmien asetusarvojen lisäksi kohteiden olosuhdetiedot. Samalla varmistetaan, että taloteknisten järjestelmien asetusarvot ja käyttöaikataulut ovat tarkoituksenmukaisia sekä tilojen käyttäjien tarpeita vastaavia. Kiinteistöjen energiatehokkaassa ajamisessa on kaksi toisiaan tukevaa prosessia: Taloteknisten järjestelmien jatkuva tarkkailu Tarkkailu ja sen perusteella valvomosta tehtävät säätötoimenpiteet ns. käyttötoimenpiteet edesauttavat vikojen ennakointia. Vikaantuneista laitteista tai järjestelmistä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset pystytään minimoimaan Asiakastukikeskuksen toimenpitein. Käyttötoimenpiteillä, kuten normaalista poikkeavien lämpötilojen ja käyttöaikojen palauttaminen normaaliksi, on merkittävä vaikutus energiatehokkuuden parantamisessa. Tämän tyyppiset käyttötoimenpiteet Asiakastukikeskus tekee itsenäisesti. KAAVIO 26 Palvelupyyntöjen ilmoittamiskanavat 8 % 32 % 21 % 39 % Asiakastukikeskuksen puhelimella ja sähköpostilla vastaanottamat palvelupyynnöt Torni -portaalin kautta tulleet palvelupyynnöt, ilman tunnusta Torni -portaalin kautta tulleet palvelupyynnöt, tunnuksilla Palveluyksiköiden henkilöstön Hutoon syöttämät palvelupyynnöt Rakennuksen ominaiskulutuksen poikkeaman perusteella tehtävä selvitystyö Jatkuvasti tehtävän tarkkailun ohessa Asiakastukikeskuksessa etsitään energiankäytön tehostamispotentiaalia vertaamalla kohteiden energiankäyttöä käyttötarkoitusluokittain toisiinsa huomioiden ko. rakennuksen laskettu viitteellinen energiankulutus. Mikäli jossain kohteessa havaitaan poikkeama, pyritään sen syy selvittämään Asiakastukikeskuksen energia-asiantuntijan toimesta KIVA -järjestelmää hyödyntäen yhteistyössä palveluyksiköiden energia-asiantuntijoiden kanssa. Mikäli poikkeama on todellinen ja sen syy korjattavissa, Asiakastukikeskus laatii toimenpide-ehdotuksen tilanteen korjaamiseksi. Toimenpide-ehdotukset lähetetään palveluyksiköiden energia-asiantuntijoille, jotka yhteistyössä palveluyksikön oman henkilökunnan ja asiakkaan edustajien kanssa selvittävät, ovatko korjaavat toimenpiteet mahdollisia toteuttaa ja mikä niiden kustannusarvio on. Tämän jälkeen Asiakastukikeskus laskee takaisinmaksuajan ko. toimenpiteelle. Mikäli takaisinmaksuaika on järkevä ja sille on rahoitus, palveluyksikkö toteuttaa toimenpiteen ja Asiakastukikeskus seuraa sekä todentaa korjaavan toimenpiteen vaikutuksen energiankulutukseen. 31
Asiakastukikeskuksen energiatehokkaan ajamisen kautta saavutettua energiansäästöä on mahdollista todentaa vuodesta 2017 alkaen, kun toimenpiteiden vaikutusta on voitu tarkastella kokonaisen kalenterivuoden aikajaksolla. KIVA -kiinteistövalvomossa tapahtuvalla talotekniikan etäseurannalla voidaan myös vähentää vikaantuvista laitteista aiheutuvia hälytyskäyntejä ja priorisoida korjausten tärkeysjärjestys virka-ajan ulkopuolella. Näin saavutetaan toiminnallisia säästöjä. Olennaista on kuitenkin varmistaa asiakkaan toiminnan kannalta kriittisten kohteiden talotekniikan toimivuus. Säästöpotentiaalien kartoittamista rajoittaa se, että merkittävä osuus kohteista/rakennuksista on etäyhteyksien ulkopuolella. Tarkastelun piiriin saatavien kohteiden liittäminen etenee systemaattisesti koko ajan. Energian kulutusseuranta GM KULU on Rakennuslaitoksen energian- ja vedenkulutuksen seurantajärjestelmä, joka on osa GM toiminnanohjausjärjestelmää. Sähkön ostopisteiden kulutustiedoista 98 % siirtyy automaattisesti GM KULU -järjestelmään etäluentana. Vuonna 2016 kaukolämmön ostopisteiden kulutustiedoista noin 30 % siirtyi automaattisesti GM KULU järjestelmään. Automaattiluennan hyödyntäminen etenee lämpösopimusten kilpailuttamisen kautta. Automaattiluennan lisäämiseksi on myös käytetty puolustusministeriön Rakennuslaitokselle myöntämää tuottavuusmäärärahaa. GM KULU järjestelmää hyödynnetään energiansäästöpotentiaalin kartoittamisessa, energiansäästötoimenpiteiden todentamisessa ja energiakustannusten jakamisessa Rakennuslaitoksen eri asiakkaille. Rakennuslaitoksen ylläpitämien puolustusvoimien toimitilojen kulutustiedot tullaan siirtämään HTH -järjestelmään GM KULU järjestelmästä vuodesta 2017 lukien. Asukasisännöintipalvelut Pääesikunnan henkilöstöosaston Määräys palvelussuhdeasuntojen vuokraamisesta tuli voimaan 1.1.2015. Siinä määriteltiin Pääesikunnan henkilöstöosaston, Puolustusvoimien Palvelukeskuksen ja Rakennuslaitoksen välinen työnjako. Puolustusvoimien Palvelukeskuksen Henkilöstöpalveluyksikön Palvelussuhdeasunto- ja virkistysaluepalvelut sektori on 1.1.2015 alkaen vastannut mm. asuntohakemusten käsittelystä ja asuntojen myöntämisestä. Rakennuslaitos hoiti asukasisännöintisopimuksen mukaisesti puolustusvoimien puolesta 2 020 (2 290, 2 250) hallinnonalan ulkopuolelta ensivuokratun asunnon jälleenvuokraukseen liittyvät tehtävät, ku- TAULUKKO 14: Energiatehokkaan ajon kehitys MWh Rakennuslaitoksen ylläpitämissä puolustusvoimien kohteissa (Asiakastukikeskus) Energiatehokkaan ajon tunnuslukuja 2015 2016 Tunnistetut säästömahdollisuudet sähkössä (MWh) 523 944 Tunnistetut säästömahdollisuudet lämmössä (MWh) 2029 3287 Tunnistettujen säästömahdollisuuksien määrä (kpl) 60 140 TAULUKKO 15: Etäyhteydellä tarkasteltavien kiinteistöjen osuus kokonaismassasta Lämmitetyt rakennukset Yhteensä Etäyhteys KIVA-valvomoon Osuus % Kappalemäärä (kpl) 1 735 291 17 % Bruttoala (m²) 1 920 000 761 500 40 % Huoneistoala (m²) 1 712 000 682 000 40 % Rakennustilavus (rm 3 ), lämmitetty 8 051 000 3 193 500 40 % 32
ten vuokrasopimusten laadinnan, vuokrien tarkistamisen, vuokrien perinnän, saatavien valvonnan, vuokratulojen tilitykset sekä esitykset Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattujen asuntojen irtisanomisista ja lisäämisistä ryhmävuokrasopimukseen. Asuntojen luovutukseen liittyvät tehtävät hoidettiin myös pääosin Rakennuslaitoksen toimesta. Pääesikunta antoi 6.11.2015 määräyksen Puolustusvoimien palvelussuhdeasuntostrategia, jossa ilmaistiin Puolustusvoimien tahtotila ja linjaus palvelussuhdeasumisen strategian toteuttamiseksi. Ko. linjauksen mukaisesti Pääesikunta irtisanoi 28.12.2015 Puolustusvoimat/Pääesikunnan ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välisen asukasisännöintisopimuksen päättymään 31.12.2016. Vuoden 2016 aikana Puolustusvoimien Palvelukeskus ja Rakennuslaitos sopivat yhteisesti asukasisännöintisopimuksen päättämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Rakennuslaitos hoiti vielä joulukuussa 2016 Puolustusvoimien Palvelukeskuksen puolesta jälleenvuokrasopimusten vuokrien tarkistuksista ja ilmoittamisesta vuokralaiselle. Lisäksi Rakennuslaitos toimitti tammikuu 2017 vuokra- ja asuntoetutiedot puolustusvoimien palkkajärjestelmää varten sekä tiedot laskutettavista vuokrista Puolustusvoimien Palvelukeskukselle. Palvelussuhdeasuntojen lukumäärä vaihtelee kuukausittain. Kertomusvuoden lopussa usealta eri vuokranantajalta ensivuokrattuja asuntoja oli yhteensä 1 802 kpl, joista Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattuja asuntoja oli 1 275 kpl, Senaatti-kiinteistöiltä 200 kpl sekä muilta vuokranantajilta 327 kpl. Vuoden 2016 aikana alkaneiden yksittäisten jälleenvuokrasopimusten lukumäärä oli 578 kpl. Asukasisännöintipalveluun käytettiin 7 (8, 10) henkilötyövuotta. Siivouspalvelut Puolustushallinnon rakennuslaitoksen siivoustoimen vastuulla oleva siivousala oli vuonna 2016 yhteensä 1,3 miljoonaa neliötä (1,3, 1,4). Rakennuslaitos järjestää siivouspalvelut puolustushallinnolle ja strategisille kumppaneille joko omana palvelutuotantona tai ostopalveluina palvelusopimuksessa sovittujen palvelukuvausten mukaisesti. Siivouspalvelu sisältää ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä hygieniatarvike- ja kasarmisiivouspalvelut. Palvelutuotannossa otetaan huomioon ympäristötavoitteet. Siivouspalveluissa henkilötyövuosien määrä oli yhteensä 181 (192). KAAVIO 27 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Tunnistetut säästömahdollisuudet lämmössä ja sähkössä 2015 2016 Tunnistetut säästömahdollisuudet sähkössä (MWh) Tunnistetut säästömahdollisuudet lämmössä (MWh) Palvelutuotannon visuaalisesta laadunvalvonnasta vastaavat Rakennuslaitoksen siivouspäälliköt INSTA -800 standardin mukaan (SFS 5994 siivouksen tekninen laatu). Kertomusvuonna laadunvalvonnassa otettiin käyttöön mobiililaitteet laatuarviointikierrolla kerättävän tiedon kokoamiseen ja tulosten raportointiin. Siivouspalvelun laatutasojen yhtenäistämistyötä on jatkettu Logistiikkalaitoksen kanssa valtakunnallisella tasolla. Siivousohjelmien ja mitoitusten ohjeistusta täsmennettiin säästöohjelman tavoitteiden mukaiseksi. Ulkoistettavien ja Rakennuslaitoksen omassa siivouksessa olevien kohteiden siivoustaajuuksien tarkistuksissa ja menetelmien keventämisissä tavoitteina oli mahdollisimman oikein kohdennettu, tasalaatuinen, kustannustehokas ja käyttöasteeseen nähden riittävä siivouspalvelu. Henkilöstömitoituksen ja rekrytointiesitysten perustana hyödynnettiin siivouspäälliköiden käytössä olevaa siivoustyömäärien mitoitusohjelmaa, jolla saadaan todennettua kohteiden eri taajuusvaihtoehtojen työmäärä- ja kustannusvaikutukset. Puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisohjelmasta johtuen siivouspalveluissa ei tehty ikkunoiden pesuja vuonna 2016 puolustusvoimien kohteisiin, kesätyöntekijöitä ei palkattu ja siivouksen laatutasoa 33
alennettiin 20 %:lla kohteista, joiden irtisanomiset oli tehty 31.12.2015 mennessä. Lisäksi irtisanotuissa kohteissa ei tehty peruspesuja. Leijona Catering Oy irtisanoi 11 varuskuntaravintolan siivouspalvelusopimuksen päättymään 31.12.2016. Kertomusvuonna syntyi huomattavia kustannussäästöjä kasarmien käytävien ylläpito- ja perussiivouksissa, kun luovuttiin vanhoista raskaista peruspesuista ja lattioiden vahauksista. Timanttilaikkamenetelmällä lattioita hoidettaessa säästettiin peruspuhdistukseen ja vahaukseen kuluva työaika ja siivousainekustannukset. Uusien menetelmien käyttöönoton johdosta sisäilman laatu paranee, pöly- ja hajuhaitat vähenevät, koska lattiapintojen peruspesujen puhdistus- ja hoitoaineita ei käytetä. Lattiapinnoista ei irtoa ilmaan pölyävää vahaa ja siivoushenkilöstön työmenetelmät keventyvät. Tekniset palvelut Vuosikorjausohjelman mukaisesti toteutettiin noin 1 220 projektia (1 150, 1 300). Rakennuslaitoksen laatiman ja puolustusvoimien sekä Senaatti-kiinteistöjen hyväksymän vuosikorjausohjelman mukaiset projektit ja ennakoimattomat korjaukset olivat yhteensä 17,1 milj. euroa. Vuosikorjausohjelma 2016 laadittiin kolmikannassa määriteltyjen periaatteiden ja painotuksen mukaisesti. Ohjelmoinnissa painotettiin rakennusten teknistä kuntoa sekä kuntoarvioiden avulla laadittavia pitkäntähtäimen suunnitelmia. Suunnitelmat tulee laatia kasarmeihin sekä tiedossa oleviin kohteisiin, joissa epäillään olevan sisäilmaongelmaa ja joissa työskennellään. Kuntoarvioiden avulla saadaan ajantasainen tilannekuva kasarmien kunnosta. Korjaushankkeiden ohjelmoinnissa huomioitiin mm. korjausten kiireellisyys, sisäilman terveellisyys, viranomaismääräykset sekä normaaliin kulumiseen liittyvät syyt. Normaali kuluminen on pääasiallinen korjausperuste. Ko. toimenpiteillä ennaltaehkäistään rakenteen kunnon heikkeneminen ja terveyshaittojen syntyminen (kosteus, home) varusmiehille ja muille käyttäjille sekä varmistetaan laitteiden ja järjestelmien toimintakuntoisuus. Korjauksen toteutuksen ajankohdasta sovittiin tiloja tai aluetta käyttävien puolustusvoimien hallintoyksiköiden kanssa. Tavoitteena oli, että puolustusvoimien ydintoiminta jatkui häiriöittä korjauksista huolimatta. Säännönmukaiset asiakaspalaverit pidettiin kaksi kertaa vuodessa. Vuosikorjauksista raportoitiin säännöllisesti sekä puolustusvoimille että Senaatti-kiinteistöille. Erillistilausten laskutus oli yhteensä 10,3 milj. euroa (12,0, 22,0). Yksittäisiä projekteja oli 792 kpl (798, 960). Erillistilauksista raportoitiin säännöllisesti puolustusvoimille ja Millog Oy:lle. Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien tuotot olivat 3,7 milj. euroa (10,1, 10,0). Yksittäisiä projekteja oli 66 kpl (168, 165), joista 61 kokonaishankintana ja 5 rakennuttamissopimuksin. Projekteista 8 kpl kohdistui sähkö-, vesi- tai jätevesiverkostoihin. Teknisten palvelujen henkilötyövuosimäärä oli 82 (94, 112). Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 57,8 milj. euroa (58,1) ja toimialan ylijäämä 3,7 milj. euroa (3,1). Liikevaihto on laskenut edellisestä vuodesta 0,5 %. Lämmössä liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta lämmitystarpeen muutoksen vuoksi. Vuosi 2016 oli noin 10 % edellisvuotta viileämpi. Sähkön liikevaihto aleni noin 1,1 milj. euroa, joka johtui kulutuksen ja sähköenergian hankintahinnan alentumisesta. Veden liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla. Prosessienergian myynti kasvoi 0,1 milj. euroa vuodesta 2015. Toimitetun lämmön kokonaismäärä oli 292 830 MWh (282 942). Sääkorjattu normaalivuoden mukainen kulutus oli noin 330 650 MWh (332 000). Tulossopimuksen mukainen normaalivuoden kulutusarvio oli 330 000 MWh (340 000). Normeerattu lämmönkulutus laski edellisvuodesta noin 2,8 %, mikä samalla heijastui suoraan ominaiskulutuksen laskuna lämmitetyn kiinteistökannan muutosten ollessa vähäisiä. Vuosi 2016 oli 8 % normaalia lämpimämpi. Toimitetun sähkön kokonaismäärä oli 250 948 MWh (255 598). Kokonaiskulutus aleni 4 650 MWh (1,8 %), mikä koostuu pääosin puolustusvoimien prosessisähkön kulutuksen alentumisesta. Tulossopimuksen mukainen kulutusarvio oli 246 000 MWh. Sähkön kokonaiskulutus ylittää tulossopimuksessa sovitun tason. Käyttäjäsähkön osuuden kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan keskimäärin 30 %, joka vastaa n. 75 000 MWh kulutusta. Toimitetun veden kokonaismäärä oli 854 117 m3 (876 524). Tulossopimuksen mukainen arvio oli 930 000 m3. Veden kokonaiskulutus laski 2,6 % edellisvuoteen nähden. Veden kulutus on alentunut tehostetun kulutuksen seurannan, vuotojen ja häviöiden pienenemisen sekä vettä säästävien vesikalusteiden käyttöönoton ansiosta. 34
TAULUKKO 16: Vuosikorjaukset korjauksen syyn mukaan KAAVIO 28 Vuosikorjauksen syy %-osuus Normaalikuluminen 84,0 % Terveydellinen 6,7 % Viranomaismääräys 3,8 % Energiatalous 1,3 % Luonnonilmiö 1,3 % Kuntoarvion laadinta 1,2 % Vahingonkorjaus 1,1 % Sisäilmatutkimuksen laadinta 0,6 % Tulipalo 0,1 % 100,0 % 4 3 2 1 Puolustusvoimien tilaamien erillistilausten liikevaihto palveluyksiköittäin, M TAULUKKO 17: Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan %-osuus Rakennus 73,1 % Aluetyö 22,2 % Tie 1,5 % Aita 0,8 % Lentokenttä 0,8 % Laituri 0,6 % Ampumarata-alue 0,3 % Muu rakenne 0,2 % Torni 0,2 % Silta 0,1 % Ulkoliikuntapaikka 0,1 % Ympäristörakenne 0,1 % 100,0 % 0 2 Helsinki Kouvola KAAVIO 29 Hämeenlinna Tampere Turku 2015 2016 Säkylä Jyväskylä Kajaani Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien liikevaihto palveluyksiköittäin, M Sodankylä 1 TAULUKKO 18: Vuosikorjaukset TALO-90 järjestelmän mukaan Vuosikorjaukset TALO 90 mukaan %-osuus Rakennustekniikka 51,9 % 0 LVI-järjestelmät 23,5 % Sähköjärjestelmät 10,7 % Aluerakenteet 8,9 % Tietojärjestelmät 5,0 % Helsinki Kouvola Hämeenlinna Tampere Turku Säkylä 2015 2016 Jyväskylä Kajaani Sodankylä 100,0 % 35
Puolustushallinnon rakennuslaitos I Tilinpäätös 2016 ADA- energiafoorumin kokous Brysselissä, Sami Heikkilä, Hanna Luhtio ja Sari Uusipaavalniemi Leirin rakentaminen Irakiin Piirroskuva LVI-asentaja Veijo Laitinen NBDE Vuosikokouskonferenssi Tukholmassa 36
Sähkö- ja lämpöenergian sekä veden toimitusvarmuuden ylläpito Sähkö Puolustusvoimilla on tarve varmistaa strategisesti tärkeiden kohteiden sähköenergian toimintavarmuus. Rakennuslaitos on kehittänyt puolustushallinnolle sähkön saannin varmistamiseksi toimintajärjestelmän, joka takaa sähköenergian toimintavarmuuden kaikissa häiriötilanteissa sekä rauhan että poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitoksen vastuulla on noin 130 varavoimakonetta, jotka yhdessä maakaapeloinnin, rengasverkkojen, varaliittymien, UPS- laitteiden ja verkostoautomaation kanssa muodostavat varmennetun sähkön toimintajärjestelmän puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa. Rakennuslaitoksella on koulutettu henkilöstö, joka varmistaa järjestelmien toimivuuden laitteistojen ylläpidolla ja säännöllisillä koekäytöillä. Sähköenergian saanti on erityisen tärkeää ilma- ja merivoimille sekä maavoimien TVJ -paikoille. Sähkönsaannin varmistamisen toimivuus on todennettu käytännössä myrskyvaurioalueella. Rakennuslaitos ylläpitää tilannekuvaa sähköenergian toimitusvarmuuden ylläpitämisestä. Lämpö Lämpöhuollon toimintavarmuus varmistetaan siten, että varuskuntiin laaditaan lämpösopimusten teon yhteydessä varautumissuunnitelmat poikkeusja häiriötilanteisiin yhteistyössä puolustusvoimien hallintoyksikön ja lämmönmyyjän kanssa. Varautumissuunnitelmissa huomioidaan mm.: täysi varuskunnallinen häiriöreservi kaikissa olosuhteissa, tarvittaessa myös korvaavalla kotimaisella polttoaineella mahdollisuus käyttää lämpölaitoksissa kotimaisia polttoaineita, kuten puu- tai turvepellettiä ja haketta öljyä korvaamaan kauko- ja aluelämpölaitoksilla on 24/7 -päivystys lämmön tuotanto- ja jakelukatkoksia varten lämpöyhtiöillä on käytössä siirrettäviä lämmöntuotantoyksiköitä turvaamaan lämpöhuolto tuotannon täyskatkoksissa Erityiskohteiden lämmöntuotanto on pääosin kahdennettu toimintavarmuuden ylläpitämiseksi myös poikkeusoloissa. Näiden kohteiden energiahuollosta huolehtii koulutettu oma henkilöstö. Vesi Vesihuollon toimintaa on varmistettu ylläpitämällä verkoston desinfiointivalmiutta mm. hankkimalla siirrettäviä kloorauslaitteita sekä lisäämällä verkostojen kiinteitä desinfiointilaitteistoja. Käyttöhenkilöstön valmiutta vesihuollon poikkeustilanteisiin ylläpidetään osallistumalla säännöllisesti alan koulutuksiin. Oman tuotannon kohteissa on erityisesti kiinnitetty huomiota riskienhallintaan - riskien tunnistamiseen ja niistä mahdollisesti aiheutuvien haittavaikutusten minimoimiseen. Energiatehokkuuden kehittämishankkeet Vuoden 2016 aikana on puolustushallinnon kiinteistöissä teknisten palvelujen vuosikorjausohjelmassa toteutettu energiavaikutteisia korjaustoimenpiteitä yhteensä 33 kappaletta investoinniltaan noin 355 000 euroa. Toimenpiteiden säästövaikutus on noin 41 000 euroa vuodessa. Säästö kohdistuu lähinnä lämpöenergiaan. Puolustushallinnon kiinteistöt ovat mukana toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimuksessa TETS. Seurantakauden 2011 2016 aikana kumulatiiviset säästövaikutukset puolustushallinnon energiapalveluissa ovat olleet noin 3,8 milj. euroa. Saavutetut energiansäästöt vastaavat pääosin Toimitilojen energiatehokkuussopimuksessa (TETS) määriteltyä tasoa. Lämmön osalta tavoitteet on ylitetty, mutta sähkön osalta tavoitteet osoittautuivat toimintaympäristö huomioiden haasteellisiksi. Puolustushallinnon rakennuslaitos on liittynyt uudelle toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimuskaudelle 2017-2025 ja sitoutunut osaltaan tämän määrittelemiin säästötavoitteisiin. Rakennuslaitos on yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa kilpailuttanut erilliskohteiden lämmöntuotantoa öljylämmityksestä uusiutuville energioille vuosina 2014-2016 Itä- ja Länsi-Suomessa. Pohjois-Suomen kohteita kilpailutetaan vuonna 2017. Puolustusvoimien kohteissa on vuoden 2016 aikana siirrytty pellettilämmitykseen Savitaipaleella, Pielavedellä, Tammelassa ja Keuruulla. Kohteiden yhteinen energiankulutus on noin 3 500 MWh vuodessa. Vuotuiset kustannussäästöt puolustusvoimille vuoden 2016 hintatasolla ovat noin 45 000 euroa. Polttoöljyn keskipitkän aikavälin hintaennusteiden pohjalta arvioidaan kustannussäästöjen kasvavan nykyisestä. Lisäksi hiilidioksidipäästöt poistuvat näissä kohteissa lähes täysin. Vuoden 2017 aikana pellettilämmitys otetaan käyttöön edellisten lisäsi neljässä puolustusvoimien erilliskohteessa. 37
TAULUKKO 19: Energiapalvelujen liikevaihto, toimialan ylijäämä ja henkilötyövuodet Energiapalvelut 2014 2015 2016 Energiasopimukset ph M 51,2 48,5 48,8 Prosessienergia ph M 4,5 4,1 4,2 Yritykset M 4,5 4,6 4,0 Muut M 0,8 0,9 0,9 Toimialan ylijäämä M -3,3-3,1-3,7 Henkilötyövuodet 40 39 39 TAULUKKO 20: Toimitettu energia, vesi ja verkostohäviöt 2014 2015 2016 2016 LÄMPÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 303 828 256 303 271 581 Myynti puolustushallinnon prosessiin 4 744 4 779 5 320 Muu myynti 19 204 21 861 15 929 Toimitettu lämpö 327 776 282 943 292 830 330 000 Verkostohäviöt 4 677 3 756 1 122 Yhteensä 332 453 286 699 293 952 2014 2015 2016 2016 SÄHKÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 201 811 198 966 199 267 Myynti puolustushallinnon prosessiin 33 680 32 661 27 831 Muu myynti 22 641 23 971 23 851 Toimitettu sähkö 258 132 255 598 250 949 246 000 Verkostohäviöt 6 146 4 606 7 056 Yhteensä 264 278 260 204 258 005 2014 2015 2016 2016 VESI 1000 VM3 (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 693 639 626 Myynti puolustushallinnon prosessiin 26 30 36 Muu myynti 243 208 192 Toimitettu vesi 962 877 854 930 Verkostohäviöt 43 13 9 Yhteensä 1 005 890 863 38
KAAVIO 30 Toimitettu lämpö 2016 293 952 MWh (suluissa vuosien 2015 ja 2014 prosentit) KAAVIO 32 Toimitettu vesi 2016 3 0,86 milj.m (suluissa vuosien 2015 ja 2014 prosentit) 5 % 0,4 % 2 % (8 %, 6 %) (1 %, 1 %) (2 %, 1 %) 22 % (23 %, 24 %) 1 % (1 %, 4 %) 4 % (3 %, 3 %) 92 % (89 %, 91 %) 73 % (72 %, 69 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt KAAVIO 31 Toimitettu sähkö 2016 258 004 MWh (suluissa vuosien 2015 ja 2014 prosentit) 11 % (13 %, 13 %) 3 % 9 % (2 %, 2 %) (9 %, 9 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin 77 % (76 %, 76 %) Muu myynti Verkostohäviöt Kertomusvuoden aikana on jatkettu energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ+) kehitystä. Kertomusvuoden aikana on tehty mm. Parolan varuskunnan hybridienergiaselvitys. Selvityksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää vuoden 2017 aikana pilottikohteessa. Kertomusvuonna on jatkettu Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelman toimeenpanoa puolustusvoimien kiinteistöissä. Ohjelman päämääränä on parantaa puolustuskiinteistöjen ener- giatehokkuutta ja energiapalvelujen kustannustehokkuutta sekä edistää ympäristömyötäisyyttä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Ohjelmaa on toteutettu mm. Puolustusministeriön myöntämällä tuottavuusmäärärahalla. Vuoden 2016 aikana on kilpailutettu Vekaranjärven varuskunnan lämmöntoimitus. Vekaranjärvellä uusiutuvan puupohjaisen energian määrä kasvaa nykyisestä 70 %:iin, jolloin hiilidioksidipäästöt alenevat merkittävästi. Laitos tulee lisäksi täyttämään kiristyvät päästörajavaatimukset vuoden 2018 alusta, jolloin pienten polttolaitosten ns. PIPO -asetus astuu voimaan. Laitos tulee täyttämään myöhemmin voimaansaatettavan MCP -direktiivin päästörajat. Kilpailutuksen ja verkostojen ulkoistuksen myötä varuskunnan energiakustannukset tulevat merkittävästi alenemaan. Suora kustannussäästö on yli 0,3 milj. euroa vuodessa. Puolustusvoimien kiinteistöjen energiankäytön tehostamista on jatkettu Asiakastukikeskuksen KIVAvalvomossa keskitetyn rakennusautomaation avulla. Toiminnan tuloksena on tunnistettu merkittävää energiansäästöpotentiaalia rakennusten talotekniikan tarpeenmukaisen käytön optimoinnilla. Tarkoituksena on samalla varmistaa tilojen hyvät sisäilmaolosuhteet. Kiinteistöjen etävalvonnalla katsotaan saavutettavan huomattavia kustannussäästöjä seuraavina vuosina. Rakennuslaitokselle myönnettiin vuonna 2015 kaksivuotinen tuottavuusmääräraha 1,3 milj. euroa energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Selvi- 39
tyksiin ja energiakartoituksiin kohdennettiin tuottavuusmäärärahasta myöntämisperusteiden mukaisesti 0,2 milj. euroa. Ei-investointityyppisiin hankkeisiin käytettiin noin 1,1 milj. euroa. Toimenpiteet kohdistuivat mm. ilmanvaihdon lämmön talteenoton tehostamiseen, lämmitysjärjestelmien saneeraukseen, rakennusten yläpohjien eristyksien parantamiseen ja valaistusten uusimiseen energiatehokkaiksi. Näiden toimenpiteiden säästövaikutusten arvioidaan olevan noin 2 400 MWh vuodessa. Kustannussäästö on noin 160 000 euroa vuodessa, jolloin takaisinmaksuaika on keskimäärin alle kymmenen vuotta. Toimenpiteiden vaikuttavuutta mitattavissa olevaan energiankulutukseen seurataan tehostetusti vuonna 2017. Vuonna 2016 Rakennuslaitokselle on myönnetty kaksivuotinen tuottavuusmääräraha energian etäluennan kehittämiseen sekä hankkeisiin, joilla edistetään oman öljypohjaisen lämmöntuotannon siirtymistä uusiutuviin energioihin kuten maalämpöön ja pellettiin. 1.5.1.2 Rakennuttamispalvelut Rakennuslaitoksen toiminta kattaa rakennusten elinkaaren käytettävyysselvityksistä ja tarkennetuista tarveselvityksestä ylläpitoon. Sekä käyttäjäettä omistajatahojen toimintatapojen tunteminen antaa perusteet optimoida rakennuksen toiminnallinen ja tekninen elinkaari. Lisäksi nykyisen rakennuskannan tunteminen antaa perusteet tukea käyttäjiä ja omistajia myös tarve- ja hankeselvitysvaiheessa. Suoja- ja erikoisrakentaminen Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. Asiantuntemuksen erityispiirteitä ovat aseteknologian ja tiedustelumenetelmien, suojarakennusten teknisten järjestelmien, vanhan suojarakennuskannan rakennus-/rakenneja LVIS-tekniikan ominaisuuksien, mitoitusperusteiden sekä puolustusvoimien operatiivisten vaatimusten tuntemus. Tarve-, hankesuunnittelu sekä rakennuttaminen Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon toimintaprosesseihin, rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Toiminta kattaa rakennusten elinkaaren selvityksistä ja tarkennetuista tarveselvityksistä ylläpitoon. Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Rakennuttamisen toimialalla erityistä osaamista on kehitetty erityisesti rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden osalta. Rakenteellinen turvallisuus Rakenteellisella turvallisuudella tarkoitetaan toiminnan suojaamista erilaisia asevaikutuksia ja tiedustelua vastaan. Puolustusvoimat: Suojautuminen rakenteisiin ja järjestelmiin kohdistuvia asevaikutuksia vastaan (ammusten tunkeutumat, räjähdysvaikutukset (paine, sirpaleet, heitteet, tärinä, lämpö), säteilyvaikutukset, kemiallisten ja biologisten aseiden vaikutukset, polttotaisteluaineiden vaikutukset, FAE-vaikutukset, EMP- ja HPM-vaikutukset) Suojautuminen sähköistä tiedustelua vastaan (tempest) Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten rakenteellista turvallisuutta on kasvanut. Rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. Tällä hetkellä Rakennuslaitos on jo saanut muutamia toimeksiantoja. Siviilisektori: Tarve parantaa siviilisektorin rakennusten rakenteellista turvallisuutta on lisääntynyt valtion toimintoja ulkoistettaessa. Samoin toimintojen suojaamistarve on myös monilla muilla siviilisektorin toimijoilla, joiden palvelut ovat välttämättömiä myös poikkeustilanteessa. 40
Tilaturvallisuus Tilaturvallisuudella tarkoitetaan tietojen ja toimintojen suojaamista luvatonta tunkeutumista vastaan. Puolustusvoimat: Luvatonta tunkeutumista hidastavat tai estävät rakenteet. Rakennuslaitos on laatinut yhdessä puolustusvoimien kanssa puolustusvoimien tilaturvallisuusnormin rakennetyyppikortiston B-revision ja on osallistunut sen kouluttamiseen puolustusvoimien tilaturvallisuushenkilöstölle. Puolustusvoimien tilaturvallisuuden koordinaatioryhmä Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten tilaturvallisuutta on kasvanut. Rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. TUVE-tilojen rakennuttaminen, kiinteistövalvonta ja ylläpito Rakennuslaitos vastaa valtion turvallisuusviranomaisia varten rakennetun TUVE-verkon rakenteiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Rakennuslaitoksen vastuu perustuu julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta säädettyyn lakiin (10/2015) ja Suomen Turvallisuusverkot Oy:n kanssa vuonna 2015 tehtyyn sopimukseen. Selvitykset, tarkennettu tarveselvitys, hankesuunnittelu ja rakennuttaminen Vuonna 2016 käytettiin keskusyksikössä tarve- ja hankesuunnitteluun sekä rakennuttamiseen 18 henkilötyövuotta ja palveluyksiköissä työmaavalvontaan 12 henkilötyövuotta, yhteensä 30 henkilötyövuotta. Maankäyttö- ja maisemasuunnittelun tilauksia ei ollut vuonna 2016. Senaatti-kiinteistöjen ja Pääesikunnan sopimaan investointiohjelmaan liittyvät selvitykset, tarkennetut tarveselvitykset ja hankesuunnittelutehtävät Vuonna 2016 oli käynnissä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen tilaamia selvityksiä ja hankesuunnitelmia yhteensä 43 kpl. Hankkeiden keskikoko oli 2,49 milj. euroa. Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen tilaamia selvityksiä ja tarkennettuja tarveselvityksiä valmistui 16 kpl yhteensä 24,0 milj. euron arvosta, keskiarvo 1,5 milj. euroa. Puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen tilaamia hankesuunnitelmia valmistui 17 kpl. Hankkeiden keskikoko oli 2,2 milj. euroa. Rakennuttamispalvelut Rakennuslaitoksen Senaatti-kiinteistöille toteuttamien isojen hankkeiden vuoden 2016 investointimäärä oli 82,3 milj. euroa (88,5, 78,6). Investointimäärään vaikuttaa jatkossa merkittävästi Senaattikiinteistöjen investointikehyksen supistuminen. Rakennushankkeita valmistui 30 kpl (20, 46) keskihinnaltaan 3,37 milj. euroa (3,0, 1,7). Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 101,1 milj. euroa (59,5, 79,3). Hankkeita oli vuoden lopussa käynnissä 46 kpl (34, 40). Vuoden aikana eri vaiheissa etenevien Senaattikiinteistöjen ja puolustusvoimien toimeksiantojen keskimääräinen koko oli 3,2 milj. euroa (4,2, 3,8). Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtiin rakennuttamissopimuksia 10 kpl (10, 20), joiden summa oli 1,25 milj. euroa (1,25, 1,1). Osaa hankkeista on viety eteenpäin lähinnä aikataulukysymysten keskeneräisyyden takia ilman hankekohtaista sopimusta kumppanuussopimuksen pohjalta ja PM-tilauksilla. Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen kanssa tehtiin 2010 turvallisuusviranomaisverkon (TUVE) kohteiden rakennuttamissopimus. Rakennuttamissopimuksen perusteella on tehty useita verkon rakentamiseen liittyvä hankkeita vuosittain. Vuonna 2016 hankkeiden määrä oli 21, joista valmistui 13 hanketta. Hankkeiden arvo vuonna 2016 oli 9,54 milj. euroa. Rakennuttamisen hankekokonaisuus Rakennuslaitoksen rakennuttamisyksikön käsittelyssä on vuosittain merkittävä määrä puolustushallinnon investointiohjelman eri vaiheissa olevia hankkeita. Hankkeiden kokonaisarvo muodostuu valmisteilla ja käynnissä olevista sekä valmistuneista hankesuunnitelmista ja rakentamisprojekteista. Rakennuttamisen painopistealueet Rakennuttamisyksikön toiminnan painopiste on siirtynyt työkannan hankesuunnittelupainotteisuudesta lähemmäs tavanomaisempaa hankevaiheiden 41
keskinäistä jakautumista. Lisäyksenä työkantaan on tullut enenevässä määrin erilaiset selvitykset sekä tarkennetut tarveselvitykset. Toinen tilauskantaan ja siten toimintaan vaikuttanut tekijä on edelleen Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen perustaminen ja sen toiminnan alkaminen vuoden 2015 alusta. Vuonna 2016 hankesuunnittelun tilaaminen siirtyi Senaatti-kiinteistöjen vastuulle. Hanketilausten määrä väheni aikaisempaan vuoteen verrattuna. Vuoden aikana valmistuneista rakennushankkeista suurimpia olivat peruskorjattavat kasarmit: KARPR kasarmi 3, RUK kasarmi 98 ja PORPR kasarmi 1. Uudisrakennuspuolella merkittävimmät kohteet olivat ILMASK:n materiaalikeskus Jyväskylän varuskunnassa sekä PORPR:n terveysasema ja päävartio Säkylässä. Varastorakentamista jatkettiin vuonna 2016. Tulevien vuosien painopisteitä ovat erityiskohteiden, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten rakennusten peruskorjaus- ja perusparannustyöt. Oma suuri ja haastava kokonaisuutensa on puolustusvoimien toimitilojen sopeuttamisohjelman hankkeet, joita tehtiin Helsinkiin, Mikkeliin, Turkuun ja Kajaaniin. Käynnissä on edelleen mittava varastorakentamisprojekti infra- ja maarakennustöineen sekä tilojen rakennuttaminen uusille puolustusjärjestelmille. Maarakennustöiden painopisteenä olivat Maavoimien Materiaalilaitoksen tilaamat MAPUJOPO:t, kevytrakenteisten sääsuojien aluerakentamiset ja harjoituskentät sekä varastojen vallitukset. Rakennustoiminnan markkinatilanne vilkastui ja indeksinousu oli edellisiä vuosia voimakkaampaa. Rakennuskustannusindeksi nousi 1,0 % joulukuusta 2015 joulukuuhun 2016. Useita vuosia kestänyt hiljainen kausi päättyi. 1.5.1.3 Ympäristöpalvelut Ympäristöyksikkö kehittää puolustusvoimien tarpeisiin sotilastoiminnan ympäristövaikutusten erikoisosaamista sekä tuottaa ja hankkii ympäristösuojelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun ja rakennuttamiseen, päästö- ja vaikutustarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ympäristöyksikkö osallistuu laajasti kansalliseen ja kansainväliseen ympäristöalan yhteistyöhön. Toimiala vastaa myös Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä johdon linjausten mukaisesti ja tukee muita toimialoja ympäristönsuojelun asiantuntijatehtävissä. Ympäristöpalveluja tuotettiin puolustusvoimille vuonna 2016 yhteensä noin 6,25 henkilötyövuoden verran, sisältäen hankkeiden rakennuttamisen ja valvonnan. Erityyppisiä ja -kokoisia ympäristötutkimus-, kunnostus-, rakentamis- ja selvityshankkeita toteutettiin noin 40 kpl, lisäksi järjestettiin puolustusvoimien ympäristötarkkailu noin 60 kohteessa viranomaisvelvoitteiden mukaisesti. Pilaantuneen maan tutkimukset ja kunnostaminen Vuonna 2016 toteutettiin maaperän kunnostuksia yhteensä seitsemässä kohteessa. Puolustusvoimauudistukseen liittyen maaperää kunnostettiin Lahden Hennalassa, Kontiolahdella Kontiorannan lämpökeskuksen alueella ja Riihimäellä Panssariprikaatin (ent. Viestirykmentin) alueilla. Lisäksi Tuusulan Taistelukoululla kunnostettiin vanhat ampumaradat, Kokkolassa entisen asevarikon jätetäyttö ja TAULUKKO 21: Rakennuttamisen volyymi Vuosittain suunnittelussa tai rakenteilla olevien kohteiden kokonaiskustannus, M 2014 2015 2016 Tekeillä olevat selvitykset ja tarkennetut tarveselvitykset 33,1 Valmistuneet selvitykset ja tarkennetut tarveselvitykset 24,0 Tekeillä olevat hankesuunnitelmat 36,5 41,3 10,9 Valmistuneet hankesuunnitelmat 209,0 59,0 39,0 Käynnissä olevat hankkeet 212,3 212,0 141,5 Valmistuneet hankkeet 79,3 59,5 101,1 YHTEENSÄ (TUVE kohteet eivät sisälly) 537,1 371,77 349,6 42
Jyväskylän varuskunnan lentoasematason laajennusalueelta poistettiin öljyisiä maa-aineksia. Edellä mainittujen lisäksi pilaantuneiden maiden kunnostuksia tehtiin ampumaratojen parannushankkeen yhteydessä neljällä rata-alueella. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin yhteensä 12 kohteessa ja valmisteltiin mm. seuraavan vuoden aikana toteutettavia kunnostushankkeita. Säkylässä sijaitsevan vaatetuskorjaamon alueella toteutettiin mittava tutkimus uudella tutkimustekniikalla. Tavoitteena on vuoden 2017 aikana suunnitella uudentyyppinen kunnostusratkaisu vakavasti pilaantuneeseen, jo osittain kunnostettuun kohteeseen. Puolustusvoimien vanhojen täyttö- ja kaatopaikkaalueiden riskejä selvittäneen valtakunnallisen kaatopaikkakartoituksen lähtötietoja tarkennettiin ja selvityksen dokumentaatio valmistui. Vuoden aikana toteutettiin myös ympäristöselvitys Libanonissa. Haulikkoratojen tutkimuksia ja kunnostustarpeen arviointimenettelyä kehitettiin muutamiin kohteisiin toteutettujen selvitysten avulla. Haulikkoratojen kunnostus perinteisellä kaivutekniikalla on kustannustehotonta, koska haulien aiheuttama pilaantuminen on hyvin pinnassa mutta laajalla alueella. Laajan alueen puuston kaato ja pintamaan poisto aiheuttaa myös maisemahaittaa, jos alueelle ei ole suunniteltu uutta toimintaa. Tavoitteena on riskien arvioinnin, hallinnan ja seurannan avulla minimoida aktiivisten kunnostustoimenpiteiden tarve. Ympäristö- ja luontoselvitykset Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvityksissä kartoitetaan ja kuvataan kohteiden ympäristöolosuhteet ja toiminta sekä mahdolliset ympäristövaikutukset riittävän tarkasti ympäristönsuojelulain edellyttämän toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Vuoden 2016 aikana valmistui Sotinpuron ympäristöselvitys. Lisäksi aloitettiin Hätilän ampuma- ja harjoitusalueen ympäristöselvitys. Ympäristöselvitykset on sen jälkeen laadittu kaikille merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille. Jatkoselvityksenä vuonna 2015 toteutettuun perfluorattujen alkyyliyhdisteiden kartoitukseen puolustusvoimien kohteissa toteutettiin tutkimus, jossa selvitettiin PFAS-yhdisteiden esiintyvyyttä puolustusvoimien erikoistekstiileissä ja materiaaleissa. Lähinnä varusmiehille jaettavista tuotteista valittiin 15 artikkelia kemiallisiin analyyseihin. Tulokset osoittivat useiden materiaalien sisältävän PFASyhdisteitä; pitoisuuksien todettiin kuitenkin olevan alhaisia eikä niiden arvioitu aiheuttavan terveyshaittaa. Aineita voi kuitenkin päätyä ympäristöön, joten materiaalihankinnoissa suositeltiin huomioimaan artikkeleiden mahdollisesti sisältämät haittaaineet. PFAS-yhdisteiden käyttöä ja esiintyvyyttä merivoimissa tutkittiin myös RPR:n toiminta-alueella Upinniemessä. Maaperä- ja pintavesinäytteitä otettiin vanhojen polttotaisteluratojen alueilta sekä vanhalta kaatopaikalta; kohonneita pitoisuuksia ei tutkituilla alueilla todettu. Tutkimus jatkuu vielä 2017 merivoimien käytössä olevien sammutusvaahtojen tutkimuksella. Aikaisempien ympäristöselvitysten jatkotoimenpiteinä tehtiin maaperätutkimuksia raskasasetoimintojen suorituspaikoille. Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella toteutettiin räjäytysalueiden pintamaatutkimus. Alueilla todettiin vain lievästi kohonneita räjähdysaineiden ja metallien pitoisuuksia. Tutkimusten tuloksia käytetään paitsi paikallisesti riskien arvioinnissa, myös yleisesti raskaiden aseiden ammuntojen ympäristövaikutusten hallinnan suunnittelussa. Ympäristötarkkailut Yhtenä ympäristöpalveluiden vastuualueena on puolustusvoimien toimintojen päästö- ja vaikutustarkkailun koordinointi ja tehostaminen. Vuoden 2016 tarkkailun järjestäminen toteutettiin suunnitellusti. Tarkkailun piirissä on noin 60 kohdetta tai aluetta. Uusia tarkkailuohjelmia laadittiin vuonna 2016 muun muassa Sotinpurolle, Ähtärin Palolammelle, Misin ja Dragsvikin polttoaineenjakopaikoille sekä useille ampumaradoille. Lisäksi päivitettiin Santahaminan yhtenäistarkkailuohjelma. Rakennuslaitos laati VNa 1308/2015 myötä voimaantulleiden pintavesien ympäristönlaatunormien soveltamisohjeen puolustusvoimien ampumaradoille. Ampumaratojen ympäristönsuojelun parantaminen Puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun teknistä parantamista jatkettiin useilla paikkakunnilla. Hanke perustuu ampumaradoille vuonna 2011 laadittuun kokonaiskehittämissuunnitelmaan, jonka tavoitteena on vuosien 2012 2018 aikana parantaa ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaa. Toimintavuonna toteutettiin ympäristönsuojelurakenteita puolustusvoimien rahoituksella kuudelle rata-alueelle. Niinisalossa valmistui ratojen 43
keskittäminen Pohjankankaan alueelle. Tammelassa, Hiukkavaarassa ja Syndalenissa toteutettiin vesiensuojelurakenteita puolustusvoimien käyttämille radoille. Raasin ampumaradalla työt keskeytyivät urakoitsijan konkurssin vuoksi ja hankkeen valmistuminen siirtyi kesälle 2017. Lisäksi rakennettiin Santahaminan uudelle pistooliradalle suojarakenteita. Santahaminaan sekä eräille muille rata-alueille (Baggby, Upinniemi, Vekaranjärvi, Taipalsaari, Tyrri) toteutettiin aiemmin valmistuneiden rakenteiden korjaustoimenpiteitä, kuten sortumien korjauksia. Senaatti-kiinteistöjen rahoittamista ampumaratahankkeeseen liittyvistä investoinneista merkittävin oli neljän uuden ampumakatoksen rakentamisen aloittaminen Santahaminaan. Työ valmistuu talvella 2017. Pienempiä ampumakatosten äänenvaimennustöitä tehtiin Tammelan ja Hiukkavaaran ampumaradoille. Ympäristönsuojelurakenteiden toteutuksen yhteydessä toteutettiin joukko-osastojen erillistilauksina ampumaratojen toiminnalliseen kehittämiseen liittyviä töitä Niinisalon, Hiukkavaaran ja Raasin ampumaradoille. Toimintavuonna valmisteltiin lisäksi usean ampumaradan hanke- ja toteutussuunnitelmia, joiden toteutus on vuosina 2017-2018. Haitta-aineiden hallintatarpeen arvioinnit valmistuivat kaikille puolustusvoimien ampumaradoille (toimintavuonna: Lakiala, Haapajärvi, Rovajärvi, Hälvälä). Vuoden aikana tehtiin ampumaratojen tarkkailusta laaja selvitystyö, jossa huomioitiin päivittyneen lainsäädännön vaatimukset. Samoin toteutettiin selvitys ampumaratojen hule- ja suotovesien käsittelyrakenteiden toimivuudesta ja huoltotarpeista. Selvityksen perusteella valmisteltiin mallidokumentti ampumaratojen huolto- ja tarkkailuohjelmaksi. Huolto- ja tarkkailuohjelmat on tarkoitus päivittää kaikille puolustusvoimien rata-alueilla ja toimenpiteet liittää Rakennuslaitoksen ylläpidon toiminnanohjausjärjestelmään (HUTO). Tutkimus ja kehitys Vuonna 2015 käynnistyi Suomen aloitteesta kansainvälinen yhteistyöhanke Technical and Practical Environmental Protection Solutions of Heavy Weapons Ranges (EPHW) raskaiden aseiden ympäristövaikutusten käyttökelpoisten hallintamenetelmien ja tekniikoiden määrittelemiseksi. Hanketta johtaa Suomi, Pääesikunnan ympäristöylitarkastajan toimiessa projektipäällikkönä. Rakennuslaitoksen edustajat osallistuvat laajasti hankkeen Maaperän ja vesien suojelu työryhmän työhön. Hankkeeseen liittyen on käynnissä useita kansallisia raskaiden aseiden ympäristövaikutusten tutkimukseen ja hallintaan liittyviä kehityshankkeita: Rakennuslaitos toteutti yhteistyössä Tapio Oy:n kanssa vuonna 2016 selvityksen metsätalouden vesiensuojelumenetelmien soveltuvuudesta raskasaseammuntojen ympäristövaikutusten hallintaan. Selvityksen raportissa esitellään käytännöllisiä vesiensuojelumenetelmiä ja niiden yhdistelmiä, jotka ovat toimintaperiaatteeltaan maastoon soveltuvia ja toimivia, mutta mahdollisimman yksinkertaisia ja rakentamiskustannuksiltaan edullisia. Menetelmät soveltuvat erityisen hyvin mm. maali- ja räjäytysalueiden pintavesien hallintaan. Hankkeeseen liittyen toteutettiin pintavesien valuma-alueiden mallintamisprojekti. Kohdealueiksi valituilta Santahaminan, Pohjankankaan ja Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueilta sekä Palolammen räjäytysalueelta mallinnettiin valtakunnallista laserkeilausaineistoa hyödyntäen kohdekohtaisia pintavesien valuma-alueita sekä pintavesien purkautumispisteet. Menetelmää voidaan hyödyntää toimintojen päästöjen ympäristötarkkailun kohdentamisessa sekä riskinarvioinnissa. Edellistä laajemman ja monipuolisemman, avointa paikkatietoaineistoa hyödyntävän pohjavesien mallintamistyökalun kehittäminen aloitettiin yhteistyössä kahden yrityksen kanssa. Suurtehomagneetin käyttöä on suunniteltu pitkään käytössä olleille maalialueille kertyneiden metallijätteiden poistamiseksi. Ensimmäiset pilottikokeet toteutettiin 2016 Lohtajalla. Magneetin todettiin keräävän tehokkaasti kaiken magnetisoituvan metallijätteen pintamaakerroksesta. Menetelmän arvioidaan soveltuvan hyvin raivattavien ja luovutettavien alueiden ympäristönhoitoon, sekä runsaasti metallijätettä keräävien toiminta-alueiden, kuten ammustarvikkeiden hävittämispaikkojen, siivoamiseen. Raskaiden aseiden ympäristövaikutusten hallintaan liittyen testattiin räjähdysainepitoisen veden puhdistamista Riihimäen logistiikkakoululla tehdyssä kokeessa. Kokeessa testattiin UV-säteilytyksen, käänteisosmoosisuodatuksen sekä luonnon valon vaikutuksia TNT- ja RDX-pitoisen veden puhdistamisessa. UV-säteilytyksessä molempien räjähdysaineiden pitoisuudet pienenivät yli kolmanneksen; menetelmä on kehityskelpoinen sillä laitteet ovat edullisia ja käyttäjäystävällisiä. RO-suodatus poisti kaiken räjähdysaineen vedestä, mutta haitta-aineet konsentroituvat jäteveteen; menetelmä toimii esim. akuutissa juomavesitarpeessa, kunhan jätevesistä huolehditaan. Luonnonvalon todettiin hajottavan 44
TNT-yhdisteitä tehokkaasti; RDX ei luonnonvalossa kuitenkaan hajonnut. Yhteistyössä Vapo Clean Water Oy:n kanssa käynnistettiin selvitys turvesuodatuksen käyttämisestä ampumaratojen vesienkäsittelystä. Hankkeelle on myönnetty valtion kokeiluhankerahoitusta. Raskaiden aseiden ympäristövaikutusten tarkkailua vaikeuttaa kansallisten viitearvojen puuttuminen. Vuonna 2014 Rakennuslaitos ohjasi hankkeen, jossa riskinarvioperusteisesti johdettiin räjähdysaineille terveysperusteiset pintamaan viitearvot. Viitearvotyötä jatkettiin vuonna 2016 selvityksellä, jossa kansainvälisesti hyväksyttyä kemikaalien ympäristövaikutusten arviointimenetelmää soveltaen (ECHA 2008) asetettiin ympäristötoksikologisiin tutkimustuloksiin perustuvat pintaveden PNECarvot (Predicted No Effect Concentration) yhteensä viidelle yhdisteelle: TNT, RDX, TNB, DNB ja NG. Rakennuslaitoksen kehittämän paikkatietopohjaisen ympäristötietojen hallintajärjestelmän Ympäristö-Kiraven kehitystyötä jatkettiin vuonna 2016 toteuttamalla järjestelmään uusi Melualue-osio sekä parantamalla karttahallintaa ja lisäämällä jätemäärien raportointityökaluja. Alueellisia jätehuoltosuunnitelmia päivitettiin ajan tasalle Riihimäen ja Jyväskylän varuskunnissa. Jätelajitteluoppaan sisältö päivitettiin vastaamaan uusia jätehuoltokäytäntöjä. Uudistetussa oppaassa painotetaan erityisesti muovinkeräyksen edistämistä ja kiertotaloutta. Törkyisten jäteastiahavaintojen myötä aloitettiin yhteistyössä puolustusvoimien ympäristönsuojelu- ja viestintäalojen kanssa #JÄ- TESOTA kampanjan toteutus. #JÄTESOTA on varusmiehille suunnattu some-kampanja, jolla pyritään vaikuttamaan myönteisesti varusmiesten jätelajitteluun sekä kustannustietoisuuteen. Kampanja toteutetaan tammikuusta 2017 alkaen. Vuoden 2016 alkupuolella käynnistynyt yhteistyöhanke jätelaitosyhdistyksen (JLY) kanssa valtakunnallisesti yhtenevien jätemääräraportointikäytäntöjen luomiseksi keskeytyi. Tulevan jätelakimuutoksen myötä yhteistyön osapuolet tulevat todennäköisesti muuttumaan. Raportointikäytäntöjen kehittämistä tullaan kuitenkin jatkamaan alan toimittajien kanssa. Raportointi, koulutus ja yhteistyö Rakennuslaitoksen ympäristöpäivä järjestettiin yhdessä Puolustusvoimien ympäristönsuojelun neuvottelupäivien kanssa. Rakennuslaitos järjesti lisäksi puitesopimuskonsulteille ja puolustushallinnon ympäristöasiantuntijoille erillisen seminaarin, Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelun kehittämispäivän, joka järjestettiin toista kertaa. Rakennuslaitoksen edustaja osallistui Saksan Oberammergaussa sijaitsevan Nato Schoolin Environmental Management for Military Forces - kurssille. Lisäksi kaksi Rakennuslaitoksen edustajaa osallistui Englannissa Cranfield Universityssä Naton järjestämälle kurssille Munitions Related Contamination Military Live-Fire Range Characterization. Ympäristöyhteistyötä muiden vastaavissa tehtävissä toimivien organisaatioiden kanssa ylläpidettiin osallistumalla pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustuskiinteistöorganisaatioiden yhteistyöelimen Nordic-Baltic Defence Estates (NBDE) ympäristöalan työryhmän Working Group Environmentin (WGE) toimintaan. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyö on kuluvan vuoden aikana keskittynyt kansainvälisen yhteistyöhankkeen Technical and Practical Environmental Protection Solutions of Heavy Weapons Ranges edistämiseen. Työryhmä kokoontui toimintakertomusvuonna kerran, lisäksi järjestettiin jäsenmaiden asiantuntijoiden kesken videokokous, jossa käsiteltiin PFAS-yhdisteiden esiintymistä sotilaskohteissa sekä tutkimus- ja kunnostusmenetelmiä. Aiheen seurantaa tullaan jatkamaan vuonna 2017. Laitoksen edustajat osallistuivat myös vuonna 2015 alkaneeseen kansainväliseen yhteistyöhankkeeseen Environmental Considerations in Cold Regions, jossa laajennettiin aiemmin laadittua operaatioiden ympäristönsuojeluohjeistusta kylmissä olosuhteissa sovellettavaksi. Hankkeeseen osallistuivat Suomi, Ruotsi, USA, Tanska ja Kanada. Rakennuslaitos osallistuu puolustussektorin energia-alan yhteistyöhön Euroopan komission järjestämässä ja Euroopan puolustusviraston fasilitoimassa konsultaatiofoorumissa Consultation Forum for Sustainable Energy in the Defence & Security Sector. Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittäminen Rakennuslaitos on sitoutunut puolustushallinnon ympäristö- ja kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Laitoksen koko toiminnan kattavan ISO14001-pohjaisen ympäristöjärjestelmän rakentaminen on käynnissä ja toteutetaan yhteiskoordinaatiossa puolustusvoimien kanssa. Tavoitteena on järjestelmän käyttöönotto vuonna 2018. Vuonna 2016 ympäristövastuun kehittämisen toimenpiteet keskittyivät kemikaalihallinnan 45
parantamiseen. Kemikaalien varastoinnin tilannekuvaa on päivitetty 2015-2016. Tarvittavat toimenpiteet ilmoitus- ja lupamenettelyiden sekä kemikaalien varastoinnin teknisen turvallisuuden saamiseksi ajan tasalle on suunniteltu ja toteutus käynnistetty. 1.5.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kehittäminen, palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen rauhan- ja poikkeusolojen aikana. Puolustusministeriö on määrittänyt strategiset linjaukset Rakennuslaitoksen kehittämiseksi. Palvelutuotannon osalta tavoitteena on ollut markkinaehtoisuuden lisääminen ja oman palvelutuotannon keskittäminen strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Päivittäisen ylläpitotoiminnan ulkoistamisen ei ole katsottu olevan taloudellisesti tarkoituksenmukaista silloin, kun puolustusvoimat edellyttää palveluntuottajan jatkuvaa turvavartiointia (ns. päällystakki). Puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen väliseen vuoden 2017 tulossopimukseen sisältyy tulostavoite selvittää yhdessä puolustusvoimien kanssa palvelutuotannon ulkoistamismahdollisuudet. Rakennuslaitoksen oman palvelutoiminnan painopiste tulee olla valmiuden ja turvallisuuden edellyttämä erityisosaaminen. Oman palvelutuotannon säilyttämiseen puolustuskiinteistöissä vaikuttaa myös tarve ylläpitää riittävää osaamistasoa poikkeusoloja varten. Poikkeusoloissa tilojen käytön ja ylläpidon resurssien kohdentamisen painopiste on tiedustelu-, valvontaja johtamistiloissa, lentotukikohdissa, sotasatamissa ja kriittisen materiaalin tuotantoon ja varastointiin käytettävissä tiloissa ja alueilla. Rakennuslaitos ylläpitää kiinteistöjen jatkuvaa varallaolojärjestelmää sekä varmistaa energian häiriöttömän saannin puolustusvoimien määrittämissä kohteissa. Rakennuslaitos vastaa palvelujen järjestämisestä. Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonaisuuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpailuttamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuksen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjestelyt, valmiuden huomioimisen hankkeissa ja hankinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hallinnan. 1.5.2.1 Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet Rakennuslaitosta kehitetään ottaen huomioon valtiokonsernin linjaukset, puolustushallinnon strategiat, puolustusvoimauudistus ja tilahallinnan kokonaistarkastelusta (TILKO) tehdyt linjaukset. Rakennuslaitoksen organisaatiouudistus astui voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Puolustusvoimauudistukseen liittyen uudistettiin sopimustoiminta puolustusvoimien kanssa. Keskeiset periaatteet ja toimintatavat kirjattiin 14.4 2016 allekirjoitettuun puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen väliseen puitesopimukseen. Valtakunnallisessa palvelusopimuksessa, Rakennuslaitoksen talousarviossa sekä kehysehdotuksessa on huomioitu vuodesta 2015 lukien kevään 2014 JTS:n 7 milj. euron säästövelvoite. Rakennuslaitoksen uudistamisen loppuraportti toimitettiin puolustusministeriölle 28.10.2016. Rakennuslaitoksen uusi toimintamalli on otettu käyttöön vuoden 2015 alusta lukien. Rakennuslaitos tehostaa TIL- KO-päätöksen mukaisesti toimintaansa sekä yhteistyötä Puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa tavoitteena yhteensä 7 milj. euron kustannussäästöt vuoden 2018 loppuun mennessä. Vuoden 2015 alusta lukien on toteutettu puolustusvoimien kanssa sovitut sopimustoimintaa ja asiakkuuden hallintaa koskevat uudistukset. Vuoden 2016 alussa päivitettiin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan kanssa koko puolustusvoimia koskeva tilahallinnan palvelusopimus sopimusrakenteen ja raportoinnin osalta. Yleiset asiantuntijapalvelut eriytettiin omaksi sopimuksekseen ja raportointia kehitettiin vastaamaan Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen nykyisiä tarpeita. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien välinen ylläpito-, energia- ja siivouspalveluja koskeva palvelusopimus allekirjoitettiin 2.5.2016. Rakennuslaitoksen palveluyksiköt tuottavat kiinteistöihin liittyvät palvelut ja keskusyksikkö vastaa sopimusyhteistyöstä sekä tuotannon ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista. Yleisten asiantuntijapalveluiden sopimus allekirjoitettiin 15.6.2016. Puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ympäristönsuojelun palvelusopimus allekirjoitettiin 23.2.2016. Keskusyksikön ympäristöyksikkö tuottaa ympäristönsuojeluun liittyvät palvelut. TILKO-päätökseen sisältyvä kiinteistö- ja ympäristöalaan kohdistuva 7 miljoonan säästöohjelma 46
toteutuu suunnitelman mukaan täysimääräisesti vuoden 2019 alusta lukien. Vuonna 2016 toteutetaan Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen väliseen palvelusopimukseen kohdistetun ylimääräisen 3,2 milj. euron leikkauksen edellyttämät sopeutustoimenpiteet palvelutoiminnassa. Rakennuslaitos toteutti vuonna 2016 seuraavat toimenpiteet aikaansaadakseen 3,2 milj. euron kertaluonteiset säästöt. Vuoden 2016 budjetista: leikattiin kokonaisuudessaan (tuotot 0 euroa) vuosikorjaustuotot Puolustusvoimien vuoden 2017 alusta lukien irtisanomien kohteiden osalta. leikattiin 20 % kiinteistönhoidon ja siivouspalvelujen sopimustuotoista Puolustusvoimien vuoden 2017 alusta lukien irtisanomien kohteiden osalta. leikattiin ikkunoiden pesut kokonaisuudessaan. leikattiin kesätyöntekijöiden palkkaukseen varattu osuus kiinteistönhoidosta ja siivouksesta. vähennettiin lumitöihin palveluyksiköissä budjetoitua rahoitusta. vähennettiin kolmen palveluyksikön kohteissa tehdyn käyttötarkoitusmuutoksen vaikutus kohteiden sopimussummiin. Rakennuslaitoksen organisaatio, tehtävät sekä henkilöstörakenne ja henkilöstön määrä sopeutetaan muutosjohtamisen menettelytapoja käyttäen vastaamaan puolustusvoimauudistuksesta ja Puolustusvoimien tilahallinnan sopeuttamisesta tulevalla suunnittelukaudella seuraavia rauhan ajan sekä poikkeusolojen suorituskykyvaatimuksia ja Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän muutosta siten, että kustannustehokkuus toteutuu ja henkilöstön osaaminen, toimintakyky ja työhyvinvointi varmistetaan. Vuoden 2016 henkilötyövuosien määrä oli 716 tavoitteen ollessa 754. Luku sisältää 6 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kausityöntekijöitä ja harjoittelijoita. Rakennuslaitoksen henkilöstön määrä oli vuoden 2015 lopussa 749 henkilötyövuotta. Henkilöstörakennetta koskevat muutokset tehdään osana organisaatiouudistusta vuoden 2019 alkuun mennessä. Vuonna 2016 luodaan yhteinen toimintamalli resurssien uudelleen kohdentamisesta tarvittaessa kesken suunnittelukauden. Vuoden 2016 puolivuosiraportin (TURA) valmistelun yhteydessä tarkasteltiin tulostavoitteen mukaisesti mahdollisuutta resurssien uudelleenkohdentamiseen kesken suunnittelukauden. Rakennuslaitos järjestää puolustusministeriön, puolustusvoimien ja kumppanien tilaamat kiinteistö- ja ympäristöpalvelut (ml. rakennuttaminen, kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut, ympäristönsuojelu) laadukkaasti, kustannustehokkaasti, läpinäkyvästi ja tarkoituksenmukaisesti huomioiden kevään 2014 kehyspäätöksen ja Puolustusvoimien tilahallinnan säästövelvoitteet. Palvelut sisällytetään vuosittain tehtäviin palvelusopimuksiin. Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välinen palvelusopimus päivitettiin 2.5.2016, yleinen asiantuntijasopimus 15.6.2016 ja ympäristönsuojelun palvelusopimus 23.2.2016. Rakennuttaminen, kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut sekä ympäristöasiantuntijapalvelut toteutettiin vuonna 2016 sopimusten mukaisesti. Palvelusopimukseen kohdistetun ylimääräisen 3,2 milj. euron leikkauksen edellyttämät sopeutustoimenpiteet tehtiin sopimuksen mukaisesti. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin yhdessä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa uusi, kulutukseen perustuva energian laskutusmalli, joka otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta lukien. Rakennuslaitos ylläpitää ajan tasalla olevaa tilannekuvaa kiinteistöjen, rakennusten, rakenteiden, verkostojen sekä teknisten laitteistojen rakenteellisesta ja teknisestä kunnosta. Rakennuslaitos toimittaa ylläpitämistään järjestelmistä ajantasaisia tietoja Puolustusvoimien ja omistajan käytössä oleviin järjestelmiin. Rakennuslaitoksen järjestelmien ja Senaatin ylläpitämän HTH-järjestelmän välille on vuoden 2016 aikana luotu toimintamalli taloustietojen ja energian kulutustietojen toimittamista varten. Rakennuslaitos ylläpitää puolustushallinnon käytössä ja Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden (rakennukset, rakenteet ja verkostot) perustietoja Kirave järjestelmässä. Rakennusten ja rakenteiden perustietojen osalta kertomusvuoden aikana käynnistettiin ohjelmiston muutostyö käyttöjärjestelmän siirtämisestä Windows-pohjaisesta ns. työpöytä-kiravesta selainversioon. Rakennusten, rakenteiden ja verkostojen korjausohjelmat ja tehdyt korjaukset rakennusosa- ja laiteosatasolla ylläpidetään Kiravessa. Vuoden 2016 aikana Rakennuslaitos on valmistellut Senaatti-kiinteistöille puo- 47
lustusvoimien kohteista teknisen ratkaisun Rakennuslaitoksen palvelusopimukseen sisältyvien rakennusten ylläpitokustannusten ja kulutustietojen siirtämiseksi HTH-järjestelmään. Vuoden 2016 osalta Kiravesta on siirretty kaikkien Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien puolustusvoimien käytössä olevien rakennusten kustannustiedot sekä puolustusvoimien SAP-järjestelmään että valtiohallinnon yhteiseen HTH-järjestelmään. Kustannustietojen siirto HTH-järjestelmään on määrä hoitaa jatkossa kuukausittain automaattisena tiedonsiirtona. Kiraven käyttäjäkoulutusta on annettu eri käyttäjäryhmien ja käyttäjien tarpeiden mukaan. GM HUTO -järjestelmässä ylläpidetään Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla olevien kohteiden teknisten järjestelmien huolto-ohjelmia. GM HUTO -järjestelmän jalkauttamista on jatkettu Rakennuslaitoksen sisällä huomioiden Pääesikunnan teknisen tarkastusosaston tekniseen turvallisuuteen liittyvät asiat sekä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tarpeet Rakennuslaitoksen sopimusvelvoitteiden toteutumisen seurantaan liittyen. Järjestelmään on annettu käyttöoikeuksia Puolustusvoimien määrittämille henkilöille, myös järjestelmän käytössä tarvittavaa koulutusta on annettu käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Rakennuslaitos järjestää puolustusministeriön räjähdevarastoinnin kehittämispäätöksestä aiheutuvat puolustusvoimien ja kumppanien tilaamat suunnittelu- ja rakennuttamis- yms. tehtävät. Puolustushallinnon rakennuslaitos on toiminut rakennuttajakonsulttina puolustusministeriön räjähdepäätökseen perustuvissa puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen tilaamissa varasto- ja suojavallien rakentamishankkeissa. Rakennuslaitos jatkaa puolustushallinnon kestävän kehityksen ohjelman toimeenpanoa. Kestävän kehityksen näkökulma on sisällytetty kaikkeen Rakennuslaitoksen toimintaan. Vuonna 2016 Kestävän kehityksen ohjelman ja sitoumuksen tavoitteita on edistetty mm. seuraavin toimenpitein: Lisätty ja kehitetty systemaattisesti vastuullisuusnäkökulman huomioon ottamista hankinnoissa. Hankintaorganisaation keskittäminen on yhtenäistänyt vaatimuksia ja parantanut valvontamahdollisuuksia. Toteutettu Energia- ja ilmasto-ohjelman toimenpideohjelmaa Keskitetty kemikaaliturvallisuuden hallintaa, parannettu tilannekuvaa, toiminnan suunnitelmallisuutta ja koulutettu henkilöstöä. Suunniteltu ja toteutettu ampumaratojen ympäristönsuojelun parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset ympäristönsuojeluratkaisut ampumaratojen kokonaiskehittämissuunnitelman mukaisesti Osallistuttu raskaiden aseiden ampuma- ja harjoitusalueiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisten ympäristönsuojeluratkaisujen ja käytäntöjen kehittämiseen (EPHW-hanke) Järjestetty henkilöstölle ympäristöpäivä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa sekä julkaistu säännöllisesti intranetissä kestävän kehityksen tietoiskuja osana Green Office tiedottamista Puolustushallinnon rakennuslaitos on mukana kehittämässä ja käyttöön ottamassa valtionhallinnon ja erityisesti turvallisuusviranomaisten yhteisiä ICT-palveluja. Rakennuslaitos on siirtänyt toimialariippumattomat palvelut Valtorille vuosien 2015 2016 aikana ja ryhtynyt vuoden 2017 alussa valmistelemaan TUVE- palvelujen käyttöönottoa puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti käynnistämällä asiakkuusarviointiprojektin. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen on saatettava luokiteltujen asiakirjojen käsittely vastaamaan tietoturvaasetuksen 4. luvussa säädettyjä vaatimuksia. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen on saatettava luokiteltujen asiakirjojen käsittelyyn liittyvien toimitilojen turvallisuus vastaamaan tietoturva-asetuksessa säädettyjä vaatimuksia. Nykytilanne on kartoitettu ja kehittämisohjelma laadittu sekä toimenpiteet aloitettu tilojen saattamiseksi vaatimusten mukaiselle tasolle. Osa palveluyksiköiden toimitiloista odottaa sijoittamisratkaisua. Osa kohteista on vaatimusten mukaisessa kunnossa. Rakennuslaitoksen sopimushallinnalla, turvallisuusjärjestelyillä ja koulutuksella varmistetaan Rakennuslaitoksen ja alihankkijoiden palvelutuotanto häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Uudistetussa hankintajärjestelmäprosessissa tiivistettiin yhteistoimintaa kaupallisen valmistelun, teknisen valmistelun sekä turvallisuusasioiden valmistelun kanssa. Hankintojen valmistelun yhteydessä 48
arvioidaan yrityksen merkitys Rakennuslaitoksen valmiuden kannalta ja tehtyjen arvioiden perusteella tarjouspyyntöaineistoon liitetään hankintaan liittyvät valmiusvaatimukset. Hankintasopimuksessa palveluntuottaja sitoutetaan palvelutuotantoon häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tärkeimpien palveluntuottajien kanssa tehdään erilliset varautumissopimukset. Tätä käytäntöä ja sopimusmalleja kehitetään vielä valmiussuunnitteluun liittyen. Rakennuslaitos osallistuu kumppanuuksien hallintaa kehittävän KUHA-työryhmän työskentelyyn. Rakennuslaitoksen tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman paljon puolustusvoimien kumppanuuksia. Rakennuslaitos kehittää kykyään tukea puolustusvoimia sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa toimeksiantojen mukaisesti. Rakennuslaitos on vuodesta 2005 saakka tukenut puolustusvoimia kriisinhallintaoperaatioiden ympäristönsuojelun kehittämisessä. Vuosien mittaan on tuotettu erilaisia suunnitelmia, ohjeita ja selvityksiä operaatioiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja arvioimiseksi. Vuoden 2016 aikana toteutettiin ympäristöselvitys Libanonissa. Vuoden 2016 tärkein KRIHA-rakentamisen projekti oli CAMP LION -tukikohdan suunnittelu ja toteutus Erbiliin, Irakiin. Rakennuslaitoksen keskusyksikkö tuki Puolustusvoimien Logistiikkalaitosta tukikohdan suunnittelussa ja Rakennuslaitoksen palveluyksiköiden valvojat sen toteuttamisessa. Tukikohdan valmistuttua onnistuneesti Puolustusvoimien Logistiikkalaitos järjesti projektiin osallistuneille palaute- ja kehitystilaisuuden. Tilaisuudessa tunnistettiin tarve kehittää ja valmistella tukikohdan hankintaan liittyviä asiakirjoja, jotta seuraava hanke voidaan käynnistää nopeammin. Alustavasti on sovittu, että kehitystyöhön saataisiin rahoitusta vuodelle 2017. Rakennuslaitos laatii Norjan tukikohtarakenteen mukaisen sotilaallisen kriisinhallinta (SOTKRIHA)- rakentamisen konseptin yhteistyössä PVLOGL:n kanssa vuoden 2016 aikana ja rakentaa suorituskyvyn tukikohdan pystyttämiseen ja purkamiseen vuoden 2017 aikana. CAMP LION -tapauksessa Puolustusvoimien Logistiikkalaitos selvitteli Norjan tukikohtarakenteen käyttämistä, mutta päätyi kustannussyistä omaan Rakennuslaitoksen suunnittelemaan ratkaisuun. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää osaamistaan ja palveluiden vaikuttavuuttaan osallistumalla resurssien puitteissa kiinteistö- ja ympäristöalan kansainväliseen ja yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön. Nordic-Baltic Defence Estates eli NBDE on puolustushallinnon kiinteistöpalveluorganisaatioiden yhteistyöfoorumi. Yhteistyöfoorumin muodostavat organisaatiot Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Virosta sekä Latviasta. Liettua on mukana yhteistyössä tarkkailijajäsenenä. NBDE-yhteistyön tavoitteena on keskinäinen tiedon ja kokemusten vaihto, benchmarking sekä toiminnan ja palveluiden kehittäminen vertaisorganisaatioilta oppimalla. Yhteistyö toteutetaan pääasiassa työryhmissä. Vuonna 2016 Puolustushallinnon rakennuslaitos osallistui Benchmarking-, Energy-, Environmentsekä Procurement-työryhmien toimintaan. Lisäksi Puolustushallinnon rakennuslaitos osallistui Green Campaigns ja GIS-paikkatietojärjestelmien työpajoihin. Pohjoismainen yhteistyö eri maiden asiakastukikeskusten toiminnan kehittämiseksi jatkui. Vuosikokous järjestettiin 31.8 1.9.2016 Ruotsissa, Tukholmassa. Vuosikokouksen erityisteemana oli hankintatoimi. Käynnistetään toimenpiteet Rakennuslaitoksen toimipisteiden siirtämiseksi Puolustusvoimien hallintoyksiköiden yhteyteen vuoden 2017 aikana. Rakennuslaitoksen toimipisteet sijaitsevat pääsääntöisesti Puolustusvoimien hallintoyksiköiden yhteydessä. Alkuvuodesta 2016 käynnistettiin selvitystyö yhdessä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa Tampereen, Hämeenlinnan, Kuopion sekä Kouvolan osalta toimitilojen käyttöön saamiseksi Rakennuslaitoksen palveluyksiköiden toimihenkilöille puolustusvoimien hallintoyksiköiden yhteyteen. Selvitystyössä ei voitu osoittaa em. tiloja Rakennuslaitoksen käyttöön. Eräissä kohteissa havaittujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on tehty myös tilapäisratkaisuja, koska Rakennuslaitokselle ei ole voitu osoittaa pitkäaikaisia korvaavia tiloja hallintoyksiköiden yhteyteen. Sijoittamalla Rakennuslaitoksen kaikki toimipisteet hallintoyksiköiden yhteyteen saavutetaan hyötyä myös tilaturvallisuuden kehittämisessä. Mm. TUVE-verkon käyttöön ottamiseen liittyvät tilaturvallisuuden kehittämisen ja turvarakentamisen investointitarpeet vähenevät toimintaympäristön antaman suojan myötä. 49
Muut tulosneuvottelussa sovitut asiat Rakennuslaitos toimeenpanee valtionhallinnon palkkaliukuman rajoittamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen edellyttämät velvoitteet. Palkkaliukuman rajoittamista koskeva ohjaus on sisällytetty Rakennuslaitoksen johtajan ja palveluyksiköiden johtajien sekä toimialajohtajien välisiin tulossopimuksiin. Palkkaliukumia seurataan säännöllisesti tilastojen avulla. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää kiinteistötiedon hallintajärjestelmiään osana julkisen hallinnon yhteisiä tavoitteita puolustushallinnon erityisvaatimukset huomioon ottaen. Rakennuslaitos on toteuttanut Rakennuslaitoksen palvelusopimukseen sisältyvien puolustusvoimien käytössä olevien rakennusten kustannustietojen siirron Hallinnon tilahallinnan tietojärjestelmään (HTH). Lisäksi Rakennuslaitos on valmistellut teknisen toimintamallin ko. rakennusten energiankulutustietojen siirtämiseksi HTH-järjestelmään. Rakennuslaitos ottaa käyttöön hallinnon tilahallinnan tietojärjestelmän (HTH) omien tilojensa osalta vuoden 2016 kuluessa ja toteuttaa puolustusvoimien tilahallinnan HTH:n käyttöönoton vaatimat toimenpiteet. Rakennuslaitoksen omien tilojen osalta hallinnon tilahallinnan tietojärjestelmän (HTH) käyttöönotto käynnistyi vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tuotantokäyttöön siirrytään vuoden 2017 alussa. Rakennuslaitos kehittää kykyään toimia laitoksen turvallisuustehtävistä tehtävien linjausten mukaisesti tilaturvallisuuden ja suojarakentamisen asiantuntijana. Rakennuslaitos on toiminut kouluttajana puolustushallinnon tilaturvallisuusasiantuntijoiden koulutustilaisuuksissa. Norjalaisten tilaturvallisuusratkaisuihin on tutustuttu. Erityissuojattavien kohteiden vaatimusmäärittelyjen laatiminen Pääesikunnan ohjauksessa on aloitettu ja pyritään saattamaan valmiiksi vuoden 2017 puolella. Eräiden käytössä olevien erityissuojattavien kohteiden riskikartoitukset on aloitettu. Rakennuslaitos laatii vuoden 2016 aikana omalta osaltaan puolustusvoimauudistuksen loppuraportin. Rakennuslaitos on toimittanut puolustusvoimauudistusta koskevan loppuraportin puolustusministeriölle 28.10.2016. 1.5.2.2 Asiakastyytyväisyys Vuoden 2016 asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin toista kertaa erikseen tilaaja- ja käyttäjäasiakkaille. Kyselytapaa muutettiin vuonna 2015, kun sopimustoiminta keskitettiin. Käyttäjäasiakkaat saavat Rakennuslaitoksen tuottamat ylläpitopalvelut käyttämiinsä tiloihin toisen tahon tilaamana. Näiltä asiakkailta kysyttiin mielipidettä Rakennuslaitoksen palveluiden eri osa-alueiden laadusta ja toteutuksesta sekä asiakaspalvelusta ja yhteistyöstä. Käyttäjien kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä. Tilaaja-asiakkaiksi on määritelty ne tahot, jotka vastaavat palvelusopimusten laatimisesta ja palveluiden ohjauksesta. Tilaaja-asiakkailta kysyttiin palveluiden laadun ja yhteistyön sujuvuuden lisäksi erityisesti sopimus- ja raportointikäytäntöjen toimivuudesta. Tilaajakysely tehtiin puhelinhaastattelututkimuksena. Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2016 asteikolla 1-5 oli 3,9. Asiakastyytyväisyyden viitearvona käytetään käyttäjätyytyväisyyttä, joka on vertailukelpoinen aiempien vuosien tuloksiin. Toteutunut käyttäjätyytyväisyysindeksi oli 3,93. Tämä on samalla tasolla kuin vuonna 2015 (3,92). Kiinteistötalouden Instituutin kyselyssä mukana olleiden, vastaavien toimijoiden keskiarvo vuonna 2016 oli 3,69. Tyytyväisimpiä palveluiden käyttäjäasiakkaat olivat siivouspalveluihin ja yhteistyön sujuvuuteen, joiden arvosanat ovat olleet vuodesta toiseen korkeat. Mielikuva hinta-laatusuhteesta sai kriittisimmät arviot. Tyytyväisimpiä käyttäjät olivat Tampereen, Sodankylän ja Kajaanin palveluyksiköiden alueilla. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat löytyvät 3. Logistiikkarykmentin alueelta sekä pienemmistä asiakasryhmistä koostuvista Muut asiakkaat -ryhmästä. Kriittisimpiä asiakkaita olivat 1. ja 2. Logistiikkarykmenttien alueiden hallintoyksiköt. Tilaajakyselyssä keskeisiä tarkastelualueita ovat erityisesti yhteistyö ja palvelut kokonaisuutena sekä sopimuskäytännöt. Lisäksi kyselyllä kartoitetaan tyytyväisyyttä ylläpito-, rakennuttamis- ja ympäristöpalveluihin sekä Asiakastukikeskuksen toiminnan tuntemusta ja hyödyntämistä. Yhteistyö ja palvelut kokonaisuutena sai asteikolla 1-5 arvosanan 3,37 50
(vuonna 2015 3,48). Laskua oli erityisesti tiedonkulun ja vuorovaikutuksen, hinta-laatu mielikuvan ja palveluiden tasalaatuisuuden osalta. Sopimuskäytäntöjen arvioiden keskiarvo oli 3,30 (vuonna 2015 3,15). Parannusta arvioitiin tapahtuneen erityisesti sopimussisällön selkeydessä, laskutuksessa ja raportoinnissa. Tilaajilta kiitosta saa Rakennuslaitoksen henkilöstön ammattitaito ja asiantuntemus, tavoitettavuus sekä ympäristöpalvelut. Kehityskohteiksi nousevat palveluiden tasalaatuisuus eri alueilla, tiedonkulku, aikataulujen pitävyys, hankkeiden ja alihankkijoiden kustannustehokas johto ja valvonta. sekä sopimusten, raportoinnin ja laskutuksen selkeys. Tulosten perusteella asiakkuuden hallinnan kehittämistä ja sopimussisältöjen jalkauttamista jatketaan aktiivisesti vuonna 2017. Vuonna 2015 toimintansa aloittaneen Asiakastukikeskuksen toiminnan tuntemus on parantunut sekä käyttäjä- että tilaajapuolella. Edelleen kuitenkin 8 % tilaajista ja 16 % palveluiden käyttäjistä ilmoittaa, ettei ole aiemmin kuullut asiakastukikeskuksesta. Asiakastukikeskusta on käyttänyt 20 % tilaaja-asiakkaista ja 37 % käyttäjäasiakkaista. Asiakasreklamaatiot Kertomusvuoden aikana on kirjattu kolme kirjallista asiakasreklamaatiota, joista kaksi koski sähkön toimitusvarmuutta ja yksi puhelinyhteyksien heikkenemistä rakennustöiden seurauksena. 1.5.2.3 Hallintopalvelut Hallintopalveluissa tehtiin yhteensä 77 henkilötyövuotta (72, 68) jakautuen seuraavasti: johto ja yleishallinto 26, taloushallinto 16, palkka- ja henkilöstöhallinto 13, tietohallinto 4, hankintatoimi 12 ja valmius-, turvallisuus- ja riskienhallinta 6. Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 4,6 % (4,4, 4,2). Henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt hankintatoimessa ja valmius- ja turvallisuustehtävissä. Hankintatoimen henkilötyövuosimäärän kasvu perustuu työaikakirjausten yhdenmukaistamiseen, ei uusien henkilöiden palkkaamiseen. Valmius- ja turvallisuustehtäviin panostusta on lisätty Rakennuslaitoksen laajentuneen turvallisuusvastuun perusteella. Rakennuslaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä on linjattu uusista tehostamistavoitteista hallintopalveluissa. Tavoitteet toteutetaan hallinnon työprosesseja keskittämällä ja henkilötyövuosimäärää supistamalla vuoteen 2019 mennessä. Kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävien siirtäminen (KITI-hanke) Palkeisiin vähentää henkilötyövuosia menojen käsittelytehtävissä vuodesta 2019 lukien. Yleiset hallintoasiat Yleisiin hallintoasioihin kuuluvat Rakennuslaitoksen johtaminen ja strateginen suunnittelu, toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, tulossopimus- ja kehityskeskustelumenettely, juridiset asiat, valmiussuunnittelu, turvallisuusasiat, laatutoiminta ja viestintä. Kertomusvuonna järjestettiin Rakennuslaitoksen strategiapäivä, jonka yhteydessä arvioitiin laitoksen kehittämistarpeita ja päätettiin kehitysprojekteista. Strategiapäivien yhteydessä laadittiin myös johdon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vahvistuslausuma. Kertomusvuoden painopistealueita olivat organisaatiouudistukseen jalkauttaminen ja siihen liittyvä toimintojen yhtenäistäminen, organisaatioturvallisuuden kehittäminen, hankintojen turvallisuuden kehittäminen, valmius- ja jatkuvuussuunnittelu sekä organisaatiouudistukseen liittyvä hankintatoimen uudistus. Taloushallinto Palkka- ja henkilöstöhallinto Vuoden 2016 aikana käynnistettiin Kieku-järjestelmän osaamisen kehittämiseen liittyvän pätevyysrekisterin käyttöönottoprojekti, kehitettiin rekrytointiprosessia ja koulutettiin koko henkilöstö työaikakirjauksiin liittyen. Asiakirjahallinto ja arkistotoimi Asiakirjahallinto ja arkistotoimi vastaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan tuloksena syntyvän asiakirjallisen tiedon kirjaamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä julkisuuslain ja hyvän tiedonhallintatavan mukaisesti. Toiminnon vastuulla on Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hallussa olevan laajan (n. 2 000 hyllymetriä) puolustushallinnon käytössä olevia kiinteistöjä koskevan piirustuskokoelman järjestäminen ja säilyttäminen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjauspisteissä avattiin diaariin 1 582 asiaa ja kirjattiin 7 057 asiakirjaa. Keskusyksikön arkistoon kohdistui 102 tietopyyntöä. Tietopalvelupyyntöjen määrä nousi vuodesta 2015 yli 17 %. Noin puolet tietopalvelupyynnöistä liittyi Senaatti-kiinteistöjen ohjaamiin hankkeisiin. Osa aineistopyynnöistä on ollut poikkeuksellisen laajoja ja aineistopyyntöjen määrää kasvatti myös Hennalan lakkautetun varuskunnan alu- 51
eella toteutuneet rakennusten myynnit. Arkistossa jatkettiin Puolustusvoimauudistuksessa lakkautettujen varuskuntien piirustusarkistojen järjestämistä ja uusille omistajille luovuttamista. Rakennuslaitoksen koko piirustusarkistoon kohdistunut suuri ponnistus oli Hallinnon tilahallinta -projektin (HTH) tukeminen, jossa arkistoista kerättiin ja ajan tasalle muokattiin puolustusvoimien käytössä olevien rakennusten pohjapiirustukset. HTH-projektin yhteydessä kerättiin Senaatti-kiinteistöille luovuttamista varten myös kaikkien puolustusvoimien kohteiden pääpiirustukset. Vuonna 2016 Asiakirjahallinto ja arkistotoimi jatkoi edelleen hankintatoimen uudelleenorganisointiin liittyvien asiakirjakäytäntöjen jalkauttamista ja tukemista. Tiedonohjaustyö aloitettiin luomalla Rakennuslaitoksen tehtäväluokitusta. Hankintatoimi Hankintojen organisointiin ja hankintatoimen kehittämiseen liittyvänä v. 2016 päätavoitteena Rakennuslaitoksessa jalkautettiin uusien hankintatiimien eli hankintajärjestelmätiimin, kilpailutus- ja sopimushallintatiimin sekä ostotiimin toimintamalli. Hankintojen keskittäminen, hankintakategorioiden käyttöönotto, tiimien välinen yhteistyö sekä hankintatiimien yhteistyö palveluyksiköiden ja turvallisuustoimialan kanssa ovat lisänneet jo ensimmäisen vuoden aikana merkittävästi tehokkuutta, hankintojen laadukkuutta sekä suunnitelmallisuutta. Hankintojen suunnittelun avuksi Rakennuslaitoksessa otettiin loppuvuodesta käyttöön hankintatoimen ryhmäpalvelussa sähköinen hankintojen vuosisuunnitelma, johon on tarkoitus kerätä palveluyksiköiden vuosittaiset hankinnat kilpailutusten suunnittelun tehostamiseksi. Tarve perustui hankintatoimen digitalisaatioon ja valtiovarainministeriön ohjeeseen hankintojen suunnittelusta sekä valtion kilpailutuskalenterin valmistelutyöhön. Tilaajavastuulain valvontaan otettiin avuksi Valvoja-palvelu. Rakennuslaitos on seurannut kuluneen vuoden aikana aktiivisesti valtion hankintojen digitalisoinnin toteutusohjelman (Handi) edistymistä ja hankintatoimen edustajia on osallistunut kaikkiin valtiovarainministeriön järjestämiin valtion hankintojen digitalisoinnin työpajoihin sekä sähköisen tilaamisen ja laskujen käsittelyn asiakastyöryhmän työskentelyyn. Rakennuslaitoksessa käynnistettiin sähköisen kilpailutusjärjestelmän (Hanki-palvelu) käyttöönottoprojekti vuoden loppupuolella. Tavoitteena on ottaa Hanki-palvelu käyttöön vuoden 2017 alkupuolella, josta alkaen julkisen hankintalain mukaisia kilpai- KAAVIO 33 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,64 KTI-asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,78 3,67 3,74 Indeksi 3,74 3,84 3,78 3,87 3,85 4,00 3,91 3,99 4,01 4,04 3,92-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 -14-15 -16 KAAVIO 34 Yhteistyön sujuvuus Palveluiden hintalaatusuhde Erillistilaukset ja pieninvestoinnit Vuosikorjaukset Energiapalvelut Siivouspalvelut Asiakastyytyväisyys osa-alueittain Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito KAAVIO 35 3.2 3.1 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 2015 2016 Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous 3.6 3.6 3.7 3.7 3.9 3.9 3.9 4.2 3.8 3.8 3.9 3.9 4.0 4.0 3.9 3.9 3.9 3.9 3.9 3.9 3 3,5 4 4,5 2016 PHRAKL 2016 Muut 4.2 4.2 4.2 4.2 3,93 52
lutuksia aletaan tehdä Rakennuslaitoksessa Hankipalvelun kautta. Sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöönotto tukee osaltaan valtion hankintatoimen digitalisoinnin toteutusohjelman tavoitetilaa. Hankintahenkilöstön hankintapäivillä pääteemoina olivat valtion hankintatoimen kehittämisen ja hankintojen data-analyysin, Hanki-palvelun sekä dynaamisen hankintajärjestelmän lisäksi innovatiiviset ja kestävät hankinnat. Tietohallinto Puolustushallinnon rakennuslaitos pyrkii substanssitoimintansa tukemiseksi hyödyntämään mahdollisimman suuressa määrin Valtorin tarjoamia toimialariippumattomia ICT-palveluita. Mikäli Valtorin palvelukartta ei tarjoa Rakennuslaitoksen toiminnassaan tarvitsemaa palvelua, voidaan myös muita palveluntuottajia käyttää. Omaa palvelutuotantoa järjestetään siltä osin, kuin sen voidaan katsoa olevan toimialariippuvaista, ja Rakennuslaitoksen toimintaa tukevaa. Vuoden 2016 aikana ulkoistettiin konesalipalvelut Valtorin kautta. Rakennuslaitoksen sisäisiä prosesseja ja toimintamalleja kehitetään siten, että ne eivät ole riippuvaisia palvelun tarjoajasta, eikä omasta palvelutuotannosta. Poikkeusolojen toimintakykyä pyritään varmistamaan liittymällä osaksi valtion yhteisiä, korkeamman turvallisuus- ja valmiustason verkkoja (TUVE). Tuve-palvelujen asiakkuusarviointi käynnistettiin vuoden 2016 lopussa. Rakennuslaitoksen tietohallinto keskittyy toimimaan yhdistäjänä Rakennuslaitoksen toimintatarpeiden, Valtorin ja palveluntuottajien välillä. Lisäksi se kehittää Rakennuslaitoksen käsittelemien tietojen kattavampaa integraatiota eri tietojärjestelmien välillä. Oman palvelutuotannon vähentyessä voidaan resurssit kohdistaa palvelunhallinnan, ja substanssiosaamisen projektien tukemiseen. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti ulkoistuskumppaneiden kanssa palveluiden jatkuvan kehityksen prosesseihin. Tietohallinnon palvelut on jaettu erillisiksi palvelualueiksi, joita johtaa palvelualueen ohjausryhmä. Nämä ohjausryhmät ovat vastuussa palveluidensa tuottamisesta, talouden suunnittelusta sekä raportoinnista Tietohallinnon ohjausryhmälle (TIHA OHRY). Sen vastuulla on puolestaan ohjausryhmämallin kehittäminen, tietohallinnon kehityskohteiden priorisointi sekä raportointi johdolle. Valmius Kertomusvuonna Rakennuslaitos on laatinut valmiuden suunnittelun ja ylläpidon konseptin, jossa määritetään valmiussuunnittelun ja häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen palvelutuotannon periaatteet ja toimintamallit. Konseptin ja Logistiikkalaitokselta saatujen suunnitteluperusteiden mukaisesti valmisteltiin Rakennuslaitoksen valmiussuunnitelma, joka allekirjoitettiin 19.12.2016. Vuoden 2016 aikana tehtiin selvitystyö Rakennuslaitoksen valmiuden tilanteesta ja kehittämistarpeista. Selvityksen kehitysehdotuksien mukaiset keskeisimmät toimenpiteet toteutetaan vuoden 2017 aikana. Rakennuslaitos on osallistunut puolustusvoimien valmiusharjoituksiin sekä suunnittelutilaisuuksiin. Turvallisuus Rakennuslaitoksen organisaatioturvallisuuden toimintamalli perustuu puolustusministeriön turvallisuusstrategiaan ja Puolustusvoimien turvallisuusnormeihin sekä VAHTI-ohjeistukseen. Turvallisuuden todentamiseen käytetään kansallista turvallisuuskriteeristöä (KATAKRI). Rakennuslaitoksen palvelujen järjestämiseen sisältyy vastuu turvallisuusjärjestelyistä kulloisenkin suojaustason mukaisesti: Turvallisuustarkastukset puolustusvoimien vaatimusten mukaisesti Palveluiden tuottajien henkilöturvallisuusselvityshakemuksien käsittely Palveluiden tuottajien henkilöstön vaitiolovakuutukset Hankintasopimuksiin liittyvät turvallisuussopimukset palveluntuottajien kanssa Oman ja palveluntuottajien henkilöstön perehdyttäminen puolustushallinnon turvallisuusvaatimuksiin Turvallisuuden toteutumisen seuranta: valvonta, seuranta- ja työmaakokoukset sekä poikkeamaseuranta Rakennuslaitoksen turvallisuustarkastustehtävät ovat lisääntyneet sen myötä, kun aiemmin puolustusvoimien toteuttamat tarkastusvelvoitteet ovat siirtyneet Rakennuslaitokselle. Rakennuslaitos vastaa kaikkien omien palveluntuottajiensa turvallisuustarkastuksista. Rakennuslaitoksen kykyä turvallisuustarkastuksien toteuttamiseen on kehitetty osallistumalla puolustusvoimien turvallisuusalan koulutukseen. Turvallisuustarkastajien koulutusohjelmaan osallistuu viisi turvallisuusalan henkilöä. Koulutusohjelma päättyy vuonna 2017. 53
1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta sekä osaamista kehitetään toiminta-ajatuksen mukaisesti. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Koko organisaatiolle ja sen kaikille toiminnoille yhteisiä osaamisalueita ovat valmius ja turvallisuus, palvelujen järjestäminen, kriisinhallinnan tuki, tekninen turvallisuus, viranomaistoiminnot, hankinta, kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta sekä raportointi. Rakennuslaitoksen organisaatiouudistukseen liittyen keskusyksikön henkilöstömäärä on kasvanut valmiustehtäviä sekä hankintatehtäviä hoitavien osalta. Henkilöstön määrä Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2016 oli 716. Luku sisältää 6 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kausityöntekijöitä ja harjoittelijoita. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1833 henkilötyövuodella eli 72 %. Henkilöstömäärä oli toimintavuoden lopussa 743 (790). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 5,9 %. Henkilöstön palvelussuhderakenne Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 715 henkilöä (754, 782) ja määräaikaisessa 28 henkilöä (36,40). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 3,8 % (4,6 4,9). Henkilöstöstä kokoaikaisia oli 655 henkilöä (687, 708). Osa-aikaisia oli 60 henkilöä (65, 74). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 8,1 % (8,2, 9,0). Osa-aikaeläkkeellä oli 9 henkilöä (16,34), joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 1 henkilö (4,5). Sukupuolijakauma Miesten osuus henkilöstöstä oli 63,5 % (63, 63) ja naisten osuus 36,5 % (37, 37). Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli 51 v 6 kk (51 v 3 kk, 51 v 3 kk) vuotta. Naisten keski-ikä oli 50 v 10 kk ja miesten 51 v 10 kk. Seniori-ikäisiä eli 45-65 -vuotiaita oli 77 % (76, 77) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli 46 % (45, 46). TAULUKKO 22: Kokonaishenkilötyövuodet toimialoittain Toimiala 2014 2015 2016 Kiinteistöpalvelut 326 315 302 Siivouspalvelut 207 192 181 Tekniset palvelut 112 94 82 Energiapalvelut 40 39 39 Rakennuttamispalvelut 32 32 30 Ympäristöpalvelut 7 6 6 Hallintopalvelut 68 72 77 Yhteensä 790 749 716 54
KAAVIO 36 KAAVIO 37 350 300 250 Henkilötyövuodet toimialoittain (716 htv) 2014 2015 2016 100 75 Henkilöstö yksiköittäin, lkm (743 henkilöä) 2015 2016 200 50 150 100 50 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut 25 0 Helsinki Hämeenlinna Turku Jyväskylä Kouvola Kajaani Sodankylä Tampere Säkylä Keskusyksikkö Koulutus Koulutustasoindeksi oli 3,5 (3,5, 3,5). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Rakennuslaitoksessa käytettiin koulutukseen yhteensä 2292 koulutuspäivää (2100, 2469). Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,5 milj. euroa (0,6, 0,8). Koulutuspäivien määrä oli 3,2 (2,8,3,1) henkilötyövuotta kohti. Kertomusvuonna panostettiin Rakennuslaitostasolla erityisesti esimieskoulutukseen. Henkilöstön lähtövaihtuvuus Keskimääräinen eläkkeellelähtöikä vuonna 2016 oli 64 v 1 kk (64 v, 63 v 4 kk). Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeille 45 henkilöä (55, 60). Vanhuuseläkkeelle siirtyi 35 henkilöä (41, 40), osa-aikaiselle eläkkeelle 8 henkilöä (11,10) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 henkilöä (3,10). Uuden työnantajan palvelukseen siirtyi 12 henkilöä (13,9). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla oli 10 henkilöä (12,6). Työtyytyväisyys Rakennuslaitos saavutti vuonna 2016 työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Parempi Työyhteisö -kyselyn kokonaistulos pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli kertomusvuonna 3,6 (3,6, 3,5) asteikolla 1 5. Avainluvulla ilmaistuna Rakennuslaitoksessa työtyytyväisyyden taso (14,3) oli kolme kymmenystä parempi verrattaessa tulosta Suomen keskiarvotulokseen (14,0). Erityisen tyytyväisiä Rakennuslaitoksessa oltiin tehtävien ja tavoitteiden tuntemiseen (4,1), esimiestyöhön (3,8), työn iloon (3,8) ja työryhmien toimivuuteen (3,7). Kehitettävää oli työryhmien välisessä yhteistyössä (3,4), työn kuormitustekijöissä (3,2) ja johdon toiminnassa (3,2) Rakennuslaitoksessa naisten työtyytyväisyyden taso (3,7) oli kaksi kymmenystä parempi kuin miesten (3,5). Palveluyksiköittäin tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,8 (3,8, 3,8) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransi yhdellä kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Jyväskylän palveluyksikkö. Parempi Työyhteisö kyselyn vastausprosentti oli 69 % (62). Vuosittain tehtävän tutkimuksen on toteuttanut vuodesta 2008 alkaen Työterveyslaitos. 55
TAULUKKO 23: Henkilöstötunnuslukujen yhteenveto VUOSI MUUTOS VUOSI MUUTOS VUOSI 2016 vuoteen 2015 2015 vuoteen 2014 2014 HENKILÖSTÖPANOKSET (omat) Henkilöstö lkm 743-5,9 790-3,9 822 Henkilötyövuodet htv 716-4,4 749-5,2 790 Henkilöstön keski-ikä vuotta 51v6kk 51v3kk 51v3kk Tehty työaika/vuosityöaika % 77,1-1,2 78,3 1,5 76,8 Palkkasumma 1000euroa 29 895-3,2 30 879-6,7 33 088 Tehdyn työajan palkat 1000euroa 23 220-3,4 24 031-5,7 25 492 Välilliset työvoimakustannukset 1000euroa 15 171-8,1 16 502-7,2 17 780 Työvoimakustannukset yht. 1000euroa 38 391-5,3 40 533-6,3 43 272 Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 65,3-3,3 68,7-1,1 69,7 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi 1-5 indeksi 3,60 3,60 3,50 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) henkilöä 12-7,7 13 44,4 9 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöä 2-33,3 3-70,0 10 Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 13,8 12,2 12,3-10,9 13,8 Tapaturmapoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 0,9 50,0 0,6-45,5 1,1 Sairauspoissaolot/vuosityöaika % 5,5 12,2 4,9-10,9 5,5 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyspalvelut euro/htv 992 12,7 880 5,5 834 Henkilöstökoulutus euro/htv 699-11,5 790-16,3 944 Henkilöstökoulutus pv/htv 3,2 14,3 2,8-9,7 3,1 Koulutustasoindeksi indeksi 3,5 3,5 3,5 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Henkilötyövuoden hinta euro/htv 53 619 0,1 53 553-1,2 54 226 HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000euroa 292 185-2,3 299 186-5,7 317 375 *) henkilöstön arvo = (keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä)*tehdyn työajan palkat 56
1.7 Tilinpäätösanalyysi 1.7.1 Rahoituksen rakenne Rakennuslaitoksen toiminta on lähes täysin nettobudjetoitu. Tulorahoituksen osuus vuonna 2016 oli 99,1 % (154,7 milj. euroa) ja talousarviorahoituksen 0,9 % (1,4 milj. euroa). Tuloista laskutettiin puolustushallinnolta 87,2 % (134,9 milj. euroa), yrityksiltä 11,9 % (18,4 milj. euroa) ja muilta 0,9 % (1,4 milj. euroa). Yrityslaskutus koostui pääosin Senaatti-kiinteistöjen investointien ja pieninvestointien rakennuttamistoimeksiannoista sekä Millog Oy:n ja Leijona Catering Oy:n kiinteistönhoito-, siivouspalvelu- ja energiasopimuksista. Muiden osuus koostuu laskutuksesta kotitalouksilta 0,2 milj. euroa, kunnilta 0,2 milj. euroa ja muilta valtion virastoilta 2,1 milj. euroa. 1.7.2 Talousarvion toteutuminen Momentin 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot tuloarvio oli 8 000 euroa. Puolustusvoimille palautettiin toiminnan ylijäämää 5,5 milj. euroa. Momentin toteumaksi jäi palautuksen jälkeen 35 811 euroa. Momentin 12.27.01 bruttotulot olivat 150,4 milj. euroa. Bruttotulot olivat 4 % talousarviota pienemmät ja 8 % vuoden 2015 toteumaa pienemmät. Talousarvioon verrattuna bruttotulojen vähentyminen johtui pääosin energiapalveluiden, ympäristöpalveluiden ja kiinteistöpalveluiden arvioitua pienemmästä laskutuksesta. Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2015 tuottavuusmäärärahaa (4.15.27.01.21) käytettiin 1,1 milj. euroa. Määräraha oli tarkoitettu energiatehokkuutta parantaviin ei-investointiluonteisiin pienehköihin hankkeisiin ja energiakatselmuksiin. Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2016 tuottavuusmäärärahaa (27.01.21) käytettiin 0,3 milj. euroa. Määräraha on tarkoitettu kiinteistöhuollon toiminnanohjauksen tehostamiseen, lämmön laskutustietojen siirtoon ja reaaliaikaisen kulutustiedon mittaroinnin lisäämiseen, energiatehokkuuden ja -tuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen sekä sähköisen piirustusaineiston hallinnan kehittämiseen. Arvonlisäverotulot (11.04.01) olivat 4,5 milj. euroa ja pienenivät 32 % vuodesta 2015 johtuen Senaatti-kiinteistöjen laskutuksen pienenemisestä 16 milj. eurosta 8 milj. euroon. Arvonlisäveromenot (27.01.29) olivat 25,6 milj. euroa ja pienenivät 10 % edellisvuodesta. 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuotot olivat 150,4 milj. euroa. Vähennystä vuoteen 2015 kertyi 13,7 milj. euroa (-8,4 %) johtuen pääosin Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien vähenemisestä, ympäristöpalveluiden vähentymisestä, keväällä 2014 hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetystä 7 milj. euron säästövelvoitteesta sekä tilahallinnan sopeuttamiseen liittyvistä vuodelle 2016 kohdennetuista 3,2 milj. euron kertaluonteisista leikkauksista. Toiminnan kulut pienenivät yhteensä 12,8 milj. euroa (-7,8 %) 152,1 milj. euroon. Henkilöstökulut alenivat 2,0 milj. euroa (-5,2 %). Kuluihin sisältyy lomapalkkavelan vähennystä 345 160 euroa. Aineet ja tarvikkeet varaston muutos huomioiden pienenivät 2,6 milj. euroa (-4,7 %) 53,3 milj. euroon. Lämmitys, sähkö ja vesi pienentyivät yhteensä 1,8 milj. euroa. Sähkö pieneni 1,4 milj. euroa (-5,3 %) ja lämmitys 0,6 milj. euroa (-3,0 %). Palvelujen ostoihin käytettiin 56,8 milj. euroa, joka oli 13,6 % edellisvuotta vähemmän. Suunnitelman mukaiset poistot pienenivät 20 % ja olivat 0,2 milj. euroa. 1.7.4 Tase Taseen loppusumma oli 17,3 milj. euroa, joka oli 10 % eli 2,0 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Vastaavaa Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvo pieneni 0,2 milj. euroa. Käyttöomaisuutta hankittiin 15 786 eurolla, kun poistot olivat 249 980 euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden kirjanpitoarvo aleni yhteensä 1,7 milj. euroa. Vaihto-omaisuus muodostuu pääosin öljyvarastoista ja niiden arvo pieneni 0,5 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset pienenivät 1,2 milj. euroa 14,0 milj. euroon. Vastattavaa Taseen vastattavissa lyhytaikainen vieras pääoma lisääntyi 0,5 milj. euroa 26,6 milj. euroon. 57
1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Tunnistettujen kehittämistarpeiden tulokset vuodelta 2016 Puolustusvoimien tukeminen tilahallinnan sopeuttamisohjelman toteutuksessa Vuodelle 2016 kohdistetut tilahallinnan sopeuttamiseen liittyvät säästötoimenpiteet huomioitiin Rakennuslaitoksen vuoden 2016 budjetissa ja sisällytettiin vuoden 2016 budjetin vahvistusasiakirjaan. Vuodelle 2017 kohdistuvat leikkaukset huomioitiin vuoden 2017 talousarvioehdotuksen valmistelussa. Lukuja tarkennettiin vuoden 2017 palvelusopimuksen valmistelun yhteydessä syksyllä 2016 yhdessä puolustusvoimien kanssa. Toimintasuunnitelman laatiminen oman toiminnan sopeuttamiseksi tilahallinnan muutoksiin Rakennuslaitoksessa ei toiminnan ja talouden suunnitteluun liittyvien lukuisten muutosten vuoksi laadittu vuonna 2016 erillistä tilahallinnan sopeuttamiseen liittyvää toimintasuunnitelma-asiakirjaa. Hankintatoimen uudistuksen jalkauttaminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa käynnistettiin keväällä 2015 hankintatoimen kehittämisen ja hankintaorganisaation uudistamisprojekti (HARY 2), jonka tavoitteena oli mm. tehostaa hankintaresurssien käyttöä, keskittää hankintojen tekemistä ja yhdenmukaistaa toimintamallit. Hankintatoimen kehittämistarpeen taustalla olivat Rakennuslaitoksen 1.1.2015 voimaan tullut organisaatiomuutos, selvitys valtion hankintatoimen tilasta v. 2013, Valtiokonttorin vetämä hankinnasta maksuun hanke (HAMA), valtion hankintatoimen kehittäminen (HANKO -hanke) ja hankintatoimen digitalisointihanke. Hankintojen organisointiin ja hankintatoimen kehittämiseen liittyvänä vuoden 2016 päätavoitteena Rakennuslaitoksessa jalkautettiin uusien hankintatiimien eli hankintajärjestelmätiimin, kilpailutus- ja sopimushallintatiimin sekä ostotiimin toimintamalli. Hankintojen keskittäminen, hankintakategorioiden käyttöönotto, tiimien välinen yhteistyö sekä hankintatiimien yhteistyö palveluyksiköiden ja turvallisuustoimialan kanssa ovat lisänneet jo ensimmäisen vuoden aikana merkittävästi tehokkuutta, hankintojen laadukkuutta sekä suunnitelmallisuutta. Uudistetussa hankintajärjestelmäprosessissa tiivistettiin yhteistoimintaa kaupallisen valmistelun, teknisen valmistelun sekä turvallisuusasioiden valmistelun kanssa. Hankintojen valmistelun yhteydessä arvioidaan yrityksen merkitys Rakennuslaitoksen valmiuden kannalta ja tehtyjen arvioiden perusteella tarjouspyyntöaineistoon liitetään hankintaan liittyvät valmiusvaatimukset. Hankintasopimuksessa palveluntuottaja sitoutetaan palvelutuotantoon häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tärkeimpien palveluntuottajien kanssa tehdään erilliset varautumissopimukset. Tätä käytäntöä ja sopimusmalleja kehitetään vielä valmiussuunnitteluun liittyen. Rakennuslaitos osallistuu kumppanuuksien hallintaa kehittävän KUHA-työryhmän työskentelyyn. Rakennuslaitoksen tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman paljon puolustusvoimien kumppanuuksia. Palvelusopimusprosessin ja asiakkuuden hallinnan kehittäminen Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välinen palvelusopimus päivitettiin 2.5.2016, yleinen asiantuntijasopimus 15.6.2016 ja ympäristönsuojelun palvelusopimus 23.2.2016. Palvelusopimuksen sisällön jalkauttamista jatketaan vuoden 2017 aikana. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin yhdessä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa uusi, kulutukseen perustuva energian laskutusmalli, joka otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta lukien. Vuoden 2017 palvelusopimus laadittiin vuoden 2016 sopimuksen pohjalta, energiapalvelujen laskutustavan muutos huomioiden, sovitussa aikataulussa. Vuoden 2017 asiakkuudenhallinnan kehittämisen painopisteenä on tilaajatyytyväisyyden parantaminen vuoden 2016 tehdyn tilaajatutkimustulosten pohjalta. Logistiikkalaitoksen johtajan ja Rakennuslaitoksen johtajan välisessä tapaamisessa on sovittu, että järjestetään yhteistyötapaaminen, jossa tavoitteena on tunnistaa yhteistyön keskeisimmät haasteet ja sopia kehittämistoimenpiteistä vuodelle 2017. Vuoden 2016 vahvistuslausuma Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on toteutettu sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan Rakennuslaitoksen talouden ja toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, laitoksen hal- 58
linnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaaminen ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen sisäinen valvonta perustuu pääosin johdon tekemään valvontaan. Ensisijainen vastuu kunkin yksikön toiminnan sisäisestä valvonnasta on kullakin yksiköllä itsellään. Rakennuslaitoksessa ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Sisäinen valvonta muodostuu Rakennuslaitoksen toimintaa koskevista yhtenäisistä ohjeista, menettelytavoista ja tietojärjestelmistä. Johdon sisäistä valvontaa tukee laitoksen toimintamallien auditointi ja riskienarviointityö, jota Rakennuslaitoksessa suorittavat tehtäviin erikseen nimetyt henkilöt. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjanpitoyksikkötehtävien osalta sisäinen valvonta liittyy taloushallinnon toimintaprosesseihin, hyväksymisvaltuuksiin ja sisäisiin kontrolleihin, joista on määrätty Rakennuslaitoksen taloussäännössä. Rakennuslaitoksen taloussääntö ja työjärjestys ovat keskeisiä ohjeistuksia ja prosessit on kuvattu Rakennuslaitoksen toimintamallissa. Rakennuslaitoksen koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus, paperittoman kirjanpidon menetelmäkuvaus ja palkka- ja henkilöstöhallinnon menetelmäkuvaus antavat selkeän kuvan järjestelmien sisällöstä ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen johto on käyttämällä valtioneuvoston asettaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan suositusta ja arviointikehikkoa, joka perustuu lähtökohdiltaan ja rakenteeltaan COSO ERM viitekehykseen, arvioinut täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille säädetyt vaatimukset. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on seuraavat pääasialliset kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin vuoden 2017 aikana: Hankintatoimen uudistuksen jatkaminen erityisesti sopimushallinnan osalta Puolustusvoimien tukeminen tilahallinnan sopeuttamisohjelman toteutuksessa Toiminnan tunnuslukujen ja mittaroinnin kehittäminen Energialaskutuksen muutoksen toteuttaminen 1.9 Arviointien tulokset 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Toimintavuoden aikana ei ole tullut tietoon Rakennuslaitoksen talouteen tai omaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä. 59
2. Talousarvion toteumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2016 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 6 569 495,26 4 487 049 4 487 049,78 0,00 100 11.04.01 Arvonlisävero 6 569 495,26 4 487 049 4 487 049,78 0,00 100 12. SEKALAISET TULOT 8 731,09 8 000 35 810,77 27 810,77 448 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot (nettob) 8 731,09 8 000 35 810,77 27 810,77 448 13. KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET 13.03.01 Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot (nettob) 13.03.01.1 Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot 300,00 300,00 TULOARVIOTILIT YHTEENSÄ 6 578 526,35 4 495 049 4 522 860,55 27 810,77 101 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 (TA + LTA:t) Talousarvion 2016 määrärahojen käyttö vuonna 2016 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2016 Vertailu Talousarvio -Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä v. 2016 Käyttö v. 2016 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 27.01.21 Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 27.01.29 Puolustusministeriön hallinnon alan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 29 663 140,50 26 352 627 25 926 520,67 426 106,94 26 352 627,61 0,00 1 113 016,99 1 833 016,99 1 406 910,05 426 106,94 1 319 000,00 720 000 293 893,06 426 106,94 720 000,00 0,00 1 113 016,99 1 833 016,99 1 406 910,05 426 106,94 28 344 140,50 25 632 627 25 632 627,61 25 632 627,61 0,00 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 24 463 24 463,20 0,00 24 463,20 0,00 21 342,00 21 342,00 0,00 28.01.29 Valtiovarainministeriön hallinnonalan 3 121 3 121,20 3 121,20 0,00 arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 28.60.12 Osaamisen kehittäminen 21 342 21 342,00 0,00 21 342,00 0,00 21 342,00 21 342,00 0,00 (siirtomääräraha 2 v) MÄÄRÄRAHATILIT YHTEENSÄ 29 663 140,50 26 377 090 25 950 983,87 426 106,94 26 377 090,81 0,00 1 113 016,99 1 854 358,99 1 428 252,05 426 106,94 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole valtuuksia. 60
3. Tuotto- ja kululaskelma 1.1.2016-31.12.2016 1.1.2015-31.12.2015 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 149 142 377,55 163 913 566,41 Muut toiminnan tuotot 1 216 498,03 150 358 875,58 186 775,38 164 100 341,79 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 52 810 936,97 56 046 902,77 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 492 506,01-100 476,99 Henkilöstökulut 36 073 996,05 38 050 008,08 Vuokrat 2 280 311,86 2 538 695,43 Palvelujen ostot 56 796 978,85 65 726 179,15 Muut kulut 2 195 764,97 2 140 428,51 Poistot 249 980,04 312 332,85 Sisäiset kulut 1 168 757,71-152 069 232,46 155 374,81-164 869 444,61 JÄÄMÄ I -1 710 356,88-769 102,82 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 7 569,63 8 475,86 Rahoituskulut -1 437,12 6 132,51-1 995,64 6 480,22 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 59 780,18 60 238,60 Satunnaiset kulut -129 536,91-69 756,73 0,00 60 238,60 JÄÄMÄ II -1 773 981,10-702 384,00 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 4 487 049,78 6 569 495,26 Suoritetut arvonlisäverot -25 635 748,81-21 148 699,03-28 344 140,50-21 774 645,24 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -22 922 680,13-22 477 029,24 61
4. Tase VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 100 442,83 100 442,83 152 379,36 152 379,36 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennelmat 7 194,12 7 975,27 Koneet ja laitteet 262 245,45 421 449,24 Kalusteet 18 556,12 287 995,69 40 828,41 470 252,92 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 388 438,52 622 632,28 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 2 934 478,38 2 934 478,38 3 426 984,39 3 426 984,39 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 13 914 986,85 15 139 544,20 Siirtosaamiset 26 244,13 38 945,48 Muut lyhytaikaiset saamiset 0,00 13 941 230,98 325,95 15 178 815,63 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 0,00 317,40 Muut pankkitilit 25 598,12 25 598,12 25 598,12 25 915,52 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 16 901 307,48 18 631 715,54 VASTAAVAA YHTEENSÄ 17 289 746,00 19 254 347,82 VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998-5 721 806,44-5 721 806,44 Edellisten tilikausien pääoman muutos -1 074 064,28 4 960 126,52 Pääoman siirrot 20 427 932,94 16 442 838,44 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -22 922 680,13-9 290 617,91-22 477 029,24-6 795 870,72 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat 18 833 732,21 17 771 823,12 Kirjanpitoyksikköjen väliset tilitykset 803 448,22 836 100,62 Edelleen tilitettävät erät 723 757,25 859 557,57 Siirtovelat 6 216 461,91 6 561 621,86 Muut lyhytaikaiset velat 2 964,32 26 580 363,91 21 115,37 26 050 218,54 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 26 580 363,91 26 050 218,54 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 17 289 746,00 19 254 347,82 62
5. Liitetiedot PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Erillistilausten ja pieninvestointien keskeneräinen tuotanto on laskutettu ja sisältyy tuottoihin. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2016 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Bruttotulot 164 168 756,25 157 253 000 150 426 225,39-6 826 774,61 13.03.01 Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden nettomyyntitulot Bruttotulot 300,00 Bruttomenot 164 160 025,16 157 245 000 150 390 414,62-6 854 585,38 Nettotulot 8 731,09 8 000 35 810,77 27 810,77 448 Bruttomenot 0,00 Nettotulot 300,00 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 3: Arviomäärärahojen ylitykset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 5: Henkilöstökulujen erittely 2016 2015 HENKILÖSTÖKULUT 29 896 823,79 30 879 562,97 Palkat ja palkkiot 30 074 921,27 31 130 021,78 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos -178 097,48-250 458,81 HENKILÖSIVUKULUT 6 177 172,26 7 170 445,11 Eläkekulut 5 172 916,99 6 032 335,96 Muut henkilösivukulut 1 004 255,27 1 138 109,15 YHTEENSÄ 36 073 996,05 38 050 008,08 Johdon palkat ja palkkiot, josta 1 259 208,74 1 229 490,81 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 5 700,20 7 503,75 - Johto 0,00 0,00 - Muu henkilöstö 5 700,20 7 503,75 63
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 6. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 7. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 8: Rahoitustuotot ja -kulut Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 8. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 10. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 11: Taseen rahoituserät ja velat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole esitettävää liitteellä 11. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut MUUT MONIVUOTISET VASTUUT JA VALTION TOISSIJAISET VASTUUT Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve 2018 Määrärahatarve 2019 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 1 809 577 1 879 191 1 160 822 1 160 822 6 651 168 10 852 004 Muut monivuotiset vastuut yhteensä 1 809 577 1 879 191 1 160 822 1 160 822 6 651 168 10 852 004 64
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 15: Velan muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Ei raportoitavaa. 65
6. Allekirjoitus Helsinki 13. päivänä helmikuuta 2017 Pekka Salojärvi johtaja JOHTOKUNTA Paavo Kiljunen johtokunnan puheenjohtaja Kyösti Halonen johtokunnan varapuheenjohtaja Jyri Inha johtokunnan jäsen Virpi Heikkilä johtokunnan jäsen Arto Tulonen johtokunnan jäsen henkilöstön edustaja Pekka Salojärvi johtokunnan jäsen Matias Warsta pysyvä asiantuntija Riitta Malmström pysyvä asiantuntija Ritva Peura johtokunnan sihteeri Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtokunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2016 tilinpäätöksen kokouksessaan 13.2.2017. TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut tämän tilinpäätöksen ja tarkastuksesta on annettu tilintarkastuskertomus. Mika Limola 66
Valokuva: Johan Danielsson Puolustushallinnon rakennuslaitos I Tilinpäätös 2016 NBDE vuosikokous Tukholmassa, Pekka Salojärvi, Saulius Roženas, Liettua ja Urban Karlström, Ruotsi 67
Yhteystiedot 1.1.2017 Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Johtaja Pekka Salojärvi Katuosoite: Isoympyräkatu 10, 49400 HAMINA pekka.salojarvi@phrakl.fi Postiosoite: PL 1, 49401 HAMINA Puhelinvaihde 0299 8300 kirjaamo@phrakl.fi etunimi.sukunimi@phrakl.fi RAKENNUSLAITOKSEN PALVELUYKSIKÖT Helsingin palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Aki Toivonen Santahaminantie 18 00860 HELSINKI Puhelinvaihde 0299 8300 aki.toivonen@phrakl.fi Hämeenlinnan palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Heikki Ilmonen PL 307 13131 HÄMEENLINNA Puhelinvaihde 0299 8300 heikki.ilmonen@phrakl.fi Tampereen palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jani Haataja PL 253 33101 TAMPERE Puhelinvaihde 0299 8300 jani.haataja@phrakl.fi Turun palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Reima Johansson PL 20 20811 TURKU Puhelinvaihde 0299 8300 reima.johansson@phrakl.fi Kouvolan palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jussi Hautamäki Kouvolankatu 13 45100 KOUVOLA Puhelinvaihde 0299 8300 jussi.hautamaki@phrakl.fi Jyväskylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Taisto Hämäläinen Rykmentintie 7 41160 TIKKAKOSKI Puhelinvaihde 0299 8300 taisto.hamalainen@phrakl.fi Kajaanin palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Petri Oksanen PL 630 87101 KAJAANI Puhelinvaihde 0299 8300 petri.oksanen@phrakl.fi Sodankylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jyrki Siirtola PL 5 99601 SODANKYLÄ Puhelinvaihde 0299 8300 jyrki.siirtola@phrakl.fi Säkylän palveluyksikkö Palveluyksikön johtaja Jouni Aro Huovintie 24 B 27910 SÄKYLÄ Puhelinvaihde 0299 8300 jouni.aro@phrakl.fi 68
Sodankylä Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Rakennuslaitoksen palveluyksiköt Kajaani Jyväskylä Tampere Säkylä Hämeenlinna Turku Helsinki Kouvola Hamina 69