ONKO ETELÄ-KARJALALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? VTT Timo Aro @timoaro 23.2.2017 Lappeenranta
PUOLUTUS- PUHEENVUORO Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: jos ei ole mitään sanottavaa, ei todellakaan sanota mitään, koska sitä pidetään muuten paskanpuhumisena. Porilaiselle vittuilu on merkki välittämisestä!
SISÄLTÖ 1.Alue- ja väestörakenteen isot muutostrendit 2.Etelä-Karjalan PAPU alueiden välisessä kilpailussa
1. Alue- ja väestörakenteen isot muutostrendit
Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen 1. Globalisaatio ja keskinäisriippuvuus LISÄÄNTYY! 2. Ilmastomuutos ja kestävyyskriisi on käsillä NYT! 3. Teknologia ja langaton tiedonsiirto muuttaa KAIKEN Lähde: SITRA, megatrendit 2016
Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä 1.Kaupungistumiset 2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys 3. Aluekehityksen ekonomisaatio 4. Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 5. Alueellinen liikkuvuus 6. Demografinen muutospaine 7. Polarisoituminen, eriytyminen MITÄ MUUTOSTRENDIT TARKOITTAVAT ETELÄ-KARJALAN KANNALTA?
Kaikki toimintaympäristön isot muutokset vaikuttavat aluerakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti! 7
? + -? + - -
Aluekehityksen pyhä kolminaisuus Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun kokonaisnettomuuttoa vuosina 2010-2016 1. Muuttoliikkeen 2. Liikenneyhteyksien 3. Korkeakoulujen sijainnin näkökulmasta. 12 eniten määrällistä muuttovoittoa saaneen kaupunkiseudun alueella on tiedekorkeakoulun ja/tai ammattikorkeakoulun pääkampus Lähde: Tilastokeskus, väestö Analyysi: Timo Aro 2016 Kartta: Timo Widbom 2016
Sijainnilla on merkitystä Etelä-Karjala? Lappeenranta- Imatran kaupunkiseutu? Pohjoisen suuralue (Oulu): 30 minuuttia: 224.000 hlöä 60 minuuttia: 280.000 hlöä 90 minuuttia: 347.000 hlöä Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli): 30 minuuttia: 430.000 hlöä 60 minuuttia: 695.000 hlöä Pohjanmaiden suuralue (Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola): 30 minuuttia: 256.000 hlöä 60 minuuttia: 419.000 hlöä Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue (Helsinki-Turku-Tampere): 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä 30 min 60 min 90 min Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2015; Analyysi: Timo Aro 2016
Sijainnilla on merkitystä Helsingin, Tampereen ja Turun 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu yhteensä 3,2 miljoonaa asukasta eli 58,2 % suomalaisista Pori Tampere Pääradan kolmiraiteisuus ja tunnin juna Turusta Helsinkiin nopeuttavat entisestään laajan työssäkäyntialueen muodostumista Hämeenlinna Lahti Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue: 30 min: 1,9 miljoonaa hlöä 60 min: 2,6 miljoonaa hlöä 90 min: 3,2 miljoonaa hlöä Turku Turku Helsinki Kotka Moottoritie Rataverkko
Ja varsinkin sujuvilla ja nopeilla yhteyksillä Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin liikenne- ja kasvukäytäviä sormikkaana Helsingistä suhteessa Turkuun, Poriin, Ouluun, Lahteen ja Kotkaan Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän (tie tai rautatie) varrella asui 3,4 miljoonaa asukasta eli 62,1 % koko maan väestöstä. Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä 571 000 asukkaalla (20,2 %) vuosina 1990-2015 Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli 62,3 % koko maan työpaikoista Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016
Suomen kasvukäytävä Kasvukäytävän vaikutusalue 2,1 miljoonaa asukasta (> yhteensä 10 maakunnassa) Osuus eri elinvoimaisuuden tunnusluvuilla 35-60 % välillä koko maan tunnusluvuista Tulevan aluerakenteen kannalta kaksi ydinkysymystä: Miten kasvukäytävän ulkopuolella olevat alueet asemoituvat suhteessa metropolialueeseen ja kasvukäytävään Onko Suomen kasvukäytävä kuva Suomen tulevasta aluerakenteesta? 40,8 %
2. Onko Etelä-Karjallalla papua menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Vain yksi kestävä lähtökohta Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu KASVUUN! Kasvun osatekijät taas liittyvät: Asukaslukuun Tulo- ja paluumuuton määrään ja rakenteeseen Vierailijoihin ja tapahtumakävijöihin Työpaikkakehitykseen Aloittavien yritysten määrään ja yritysperustantaan Toimivien yritysten eli yrityskannan kasvuun Yritysten tekemiin sijaintipäätöksiin Alueelle kohdistuvien investointien ja pääoman määrään.
Mistä me puhumme, kun puhumme alueen elinvoimasta tai vetovoimasta?
Ulkoinen ja sisäinen elinvoima Ulkoinen elinvoima: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteeseen väestö- ja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta riippuu ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista 2. Alueen sisäinen elinvoima 3. Alueen mainekuva Sisäinen elinvoima: Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteis-työrakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 1. Alueen ulkoinen elinvoima
6 x 3 analyysi alueellisesta kilpailu-kyvystä Aluetalous - BKT /as. 2014 - Työllisyysaste 2015 - Taloudellinen huoltosuhde 2014 Demografia - Väestön keski-ikä 2015 - Väestömuutos 2010-2016 - Väestömuutos 2016-2035 Hyvinvointi - THL:n sairastavuusindeksi 2012-2014 - SOTE tarvekerroin 2014 - Elämänlaatu 2013-2015 Kuntatalous - Verotulot /as. 2015 - Kertynyt konsernin yli-/alijäämä 2015 - Konsernin lainakanta 2015 Osaaminen - Väestön koulutustaso 2015 - Koulutuksen ulkopuolella olevat 2013-2014 - Tutkimus- ja kehitysmenot /as. 2015 Osallisuus - Äänestysaktiivisuus KV 2012 - Pienituloisuusaste 2013-2015 - Aktiivisuus 2013-2015
MAAKUNTIEN ALUETALOUSTRIPLA BKT /ASUKAS 2014 TYÖLLISYYSASTE % 2015 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE % 2014 BKT euroa per asukas maakunnittain 2014 Yli 42 000 38 000-41 999 34 000-37 999 30 000-33 999 Alle 30 000 31557 33373 27160 Työllisyysaste (%) maakunnittain 2015 Yli 71 % 68-70,9 % 65-67,9 % 62-64,9 % Alle 62 % 64,1 65 60,2 Taloudellinen huoltosuhde (%) 2014 Alle 120 120-129,9 130-139,9 140-149,9 Yli 150 160,9 163,9 178,9 45860 34617 37918 30500 30404 34551 35147 30783 31290 34349 49192 31073 29579 32402 37234 29735 4. 81,8 72,9 68 66,7 70,2 66,9 72,5 69,5 72,3 63 66,4 62,9 65,6 64,6 *Työllisyysaste= 15-64 vuotiaiden työllisten osuus vastaavanikäiseen väestöön 63,8 147,3 63 129,2 157,5 150,3 171,4 161,3 168,1 154,7 144,7 159,6 15. 99,6 141,4 158,8 10. 141,4 115,1 167,7 *Taloudellinen huoltosuhde= ei-työllisten osuus suhteessa työllisiin
ALUEELLINEN TUOTTAVUUS = BKT EUROA YHTÄ TYÖLLISTÄ HENKILÖÄ KOHDEN SEUDUITTAIN VUONNA 2014 ALUEELLISEN TUOTTAVUUDEN TOP 20 SEUTUKUNNAT 2014 20. Raahen 76608 BKT EUROA YHTÄ TYÖLLISTÄ KOHDEN SEUDUITTAIN 2014 16. 19. Joensuun 18. Kuopion 17. Riihimäen 16. Pohjois-Lapin 15. Varkauden 77761 77970 78880 79089 79194 Yli 85 000 (7 seutua) 80 000-84 999 (6 seutua) 75 000-79 999 (14 seutua) 4. 14. Jämsän 13. Tampereen 12. Oulun 79236 81501 81976 70 000-74 999 (15 seutua) 65 000-69 999 (11 seutua) 20. 12. 11. Kokkolan 10. Turun 82484 83334 Alle 65 000 (17 seutua) 11. 9. Vaasan 8. Kotka-Haminan 7. Loviisan 6. Lappeenrannan 5. Rauman 4. Kemi-Tornion 3. Äänekosken 2. Helsingin 1. Imatran 84510 84866 86029 86941 87852 88509 89527 94187 101794 5. 9. 10. 14. 13. 17. 2. 3. 7. 18. 15. 6. 8. 1. 19. 50000 60000 70000 80000 90000 100000 110000 Lähde: Tilastokeskus, kansantalous, aluetilinpito Luokittelu, kartta ja graafi: Timo Aro 2017
1. Aluetaloudellinen perusta kunnossa tuotannon, tuottavuuden ja arvonlisäyksen osalta, mutta eityöllisten suuri määrä aiheuttaa haasteita!
Lähde: Tilastokeskus, väestö; kartta ja luokittelu: Timo Aro 2017 VÄESTÖN KESKI-IKÄ 2015 MAAKUNTIEN VÄESTÖTRIPLA VÄESTÖMUUTOS % 2010-2016 VÄESTÖMUUTOS % 2016-2035 Väestön keski-ikä vuonna 2015* <42,3 44,2 Väestömuutos % 2010-2016 KASVUA -1,99 Väestömuutos % 2016-2035* KASVUA -2,02 >42,3 * keski-ikä koko maa 42,3 LASKUA LASKUA * väestöennuste (2015) 39,4 45,9 3,93-5,71 6,57-6,58 41,5 1,24 1,71 42 43,4 42,4 44 44,6 2,43-0,88 1,18-0,20-1,11 6,80 0,58 1,24 0,48-1,70 42,9 44,9 43 41,9 43,7 40,1 44,4 45,7 47,2 45,5-4,79-7,89 8,92-2,04 4,81-2,49 0,15 0,83 16. -2,99 0,03-2,13 15. 3,82 16. 5,01 15,07 2,67 4,78-4,43-2,76 7,87 14,40
VÄESTÖLLISEN HUOLTOSUHTEEN ALPE CERMIS PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ (1960-2040) 2010-2020 : Talous kiristyy, kestävyysvaje Hyvinvointiyhteiskunta kriisiytyy Isot alue-, kunta- ja sote -reformit Maahanmuutto, pakolaiset Eläköityminen lisääntyy Työikäisten määrä laskee 80,0 75,0 70,0 70 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 79,2 (2030) 1990-2000 : Suuri lama ja massatyöttömyys Hyvinvointivaltion rahoituskriisi EU, liikkuvuus ja avoin talous Globalisaatio, osaaminen, finanssikriisi Kilpailukykyinen huoltosuhde 1970-1980 Hyvinvointivaltion rakentuu ja kypsyy Täystyöllisyyden yhteiskunta Työikäisten määrän jatkuva kasvu Jatkuva talouskasvu ja hyvinvointi Tasoittava aluepolitiikka 1960 Suuret ikäluokat työhön/koulutukseen Paljon lapsia, vähän vanhuksia Hyvinvointivaltion puitteet luodaan Elinkeinorakenteen murros, maaltapako Suuri muutto 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 60 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 50 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 65,2 (2016) Alpe Cermis 2010-2033 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 Lähde: mukaillen Arto Koski 2012/VM
2. Alueen demografinen kilpailukyky heikko ja edelleen heikkenemässä!
THL:n SAIRASTAVUUSINDEKSI 2012-2014 *Indeksisissä huomioitu seitsemän yleisintä sairastavuusryhmää. Vakioitu. Koko maa = 100 MAAKUNTIEN HYVINVOINTITRIPLA SOTE:n TARVEKERROIN 2014 ELÄMÄNLAATU (20-64 v.) 2013-2015 * Tarvekerroin kuvaa alueen asukkaiden sote palvelujen tarvetta ja suhteuttaa tarpeen koko maan keskiarvoon. Vakioitu. Koko maa = 1,00 * Indikaattori kuvaa elämäänsä tyytyväiseksi kokevien osuutta 20-vuotta täyttäneestä väestöstä. Tieto perustuu ATH-tutkimuksen vuosittaisiin kyselyihin THL:n sairastavuusindeksi 2012-2014 (koko maa=100)* Alle 93 93,0-99,9 100 106,9 107 113,9 114 120,9 Yli 121 116,2 121,5 118,3 SOTE tarvekerroin sairaanhoitopiireittäin 2014 (koko maa =1,00) Alle 0,94 0,94 0,99 1,00 1,05 1,06 1,10 1,11 1,15 Yli 1,16 1,04 1,06* 1,17 Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (%) maakunnittain 2013-2015 Yli 55 % 54,0 54,9 % 53,0 53,9 % 52,0 52,9 % 51,0 51,9 % Alle 51 % 54,7 % 55,2 % 50,7 % 87,6 105,3 108,3 106,8 129,0 117,8 0,97 1,11 1,03 1,04 1,14 1,14 55,1 % 53,1 % 50,4 % 56,1 % 53,9 % 51,3 % 69,0 97,2 97,8 95,9 97,3 82,1 107,4 108,5 110,4 97,9 8. 1,05 0,99 0,99 1,01 0,89 1,05 1,11 1,16* 1,07 52,1 % 52,3 % 53,2 % 53,0 % 52,7 % 10. 53,3 % 13. 53,4 % 51,0 % 56,1 % Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripaketti Sotkanet; Chess 4.2.2016; Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus ATH; kartat ja luokittelu Timo Aro 2017
VAKIOITU KANSANTAUTI-INDEKSI KUNNITTAIN 2015* *Kansantauti-indeksi pitää sisällään seuraavat kansantaudit: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Indeksiluku on vakioitu ikä- ja sukupuolirakenteen mukaan! Vakioitu kansantautiindeksi vuonna 2015 (koko maa=100) Alhaisin ja korkein vakioitu kansantauti-indeksi Manner-Suomen kunnissa (koko maa=100) Naantali Askola Turku Helsinki Närpiö Hanko Mustasaari Kustavi Parainen Sipoo Kemiönsaari Raasepori Espoo Rusko Kauniainen 62,7 80,6 80,6 80,5 80 79,4 79,1 78,1 77,9 77,7 77,4 76,4 76 75,7 72,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Huom! 15 alhaisimman kansantauti-indeksin kunnista 13 sijaitsee Ahvenanmaalla! Lähde: Kela, Kelasto terveyspuntari Nivala Utajärvi Haapavesi Evijärvi Kärsämäki Reisjärvi Sievi Kaavi Puolanka Alavieska Oulainen Siikajoki Kivijärvi Tuusniemi Vaala 151,1 150,7 148,7 148,4 148,1 147,4 147,3 147,0 153,7 161,8 160,3 160,0 159,6 157,5 157,3 135,0 140,0 145,0 150,0 155,0 160,0 165,0
3. Väestö kohtuullisen perustervettä, sote rakenne mahdollistava ja noin 5-10 vuotta edellä eli edelläkävijyysetumatkan hyödyntäminen
MAAKUNTIEN KUNTATALOUSTRIPLA Lähde: Tilastokeskus, väestö; kartta ja luokittelu: Timo Aro 2017 VEROTULOT /as. 2015 KERTYNYT KONSERNIN YLI- TAI ALIJÄÄMÄ /as. 2015 KONSERNIN LAINAKANTA /as. 2015 Verotulot per asukas 2015 Yli 3 900 /as. 3 800-3 899 /as. 3772 Kertynyt konsernin yli- tai alijäämä 2015 Yli 2 500 /as. 2 000-2 499 /as. 1523 Kertynyt konsernin lainakanta 2015 Alle 4 000 /as. 4 000-4 599 /as. 4730 3 700-3 799 /as. 1 500-1 999 /as. 4 600-5 199 /as. 3 600-3 699 /as. 3 500-3 599 /as. Alle 3 500 /as. 3475 3558 1 000-1 499 /as. 500-999 /as. Alle 500 /as. 2056 1350 5 200-5 799 /as. 5 800-6 399 /as. Yli 6 400 /as. 4871 5703 3805 3414 3629 3511 3599 3352 1708 600 1313 231 32 1111 5321 6070 9072 6528 6812 4336 3630 3716 3790 3863 3807 4670 3679 3848 3584 3907 4396 341 1848 6152 1067 3847 820 6412 1013 3336 451 4829 6174 2. 11. 3850 13. 1076-176 4855 6404 3165 7414
KUNTIEN LUOKITTELU VIITEEN VIIDENNEKSEEN 18 MUUTTUJAN SUMMAPISTEIDEN MUKAAN MANNER-SUOMEN KUNTIEN SIJOITUS VIITEEN VIIDENNEK- SEEN 18 MUUTTUJAN SIJOITUS- TEN PERUSTEELLA I- viidennes (sijoitus 1-59) II-viidennes (sijoitus 60-119) III-viidennes (sijoitus 120-179) 1. Demografia (6 muuttujaa) 2. Elinvoima (6 muuttujaa) 3. Kuntatalous (6 muuttujaa) IV-viidennes (sijoitus 180-239) V-viidennes (sijoitus 240-297) T U L O S S A! Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntaliitto, KELA; Analyysi: Timo Aro ja Eero Laesterä 2017 Kartta: Timo Aro 2017
PARAS JA HEIKOIN DESIILI KUNNISTA KOLMELLA INDEKSILLÄ DEMOGRAFIAN INDEKSI ELINVOIMAN INDEKSI KUNTATALOUDEN INDEKSI Demografian indeksi Elinvoiman indeksi Kuntatalouden indeksi Paras desiili (30) Paras desiili (30) Paras desiili (30) Heikoin desiili (30) Heikoin desiili (30) Heikoin desiili (30) Lähde: Tilastokeskus, THL, KELA ja Kuntaliitto; analyysi: Timo Aro ja Eero Laesterä 2017; kartat Timo Aro 2017
4. Vahva ja vakaa verotulopohja luo kestävyyttä riskeille ja tulevaisuusinvestoinneille!
KOULUTUSTASO (VKTM-INDEKSI) 2015 *Indikaaattori kuvaa yli 20-vuotiaan väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla korkein perusasteen jälkeisen koulutuksen pituus MAAKUNTIEN OSAAMISTRIPLA KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLA OLE- VAT (%) 17-24 VUOTIAAT 2013-2014 *Indikaaattori kuvaa koulutuksen ulkopuolella olevien 17-24 vuotiaiden osuutta suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT /ASUKAS VUONNA 2015 *Indikaaattori kuvaa alueen T&K-menojen määrää suhteessa alueen asukaslukuun Koulutustaso VKTMindeksillä* Yli 360 345-359 330-344 315-330 300-314 Alle 300 360 323 311 Koulutuksen ulkopuoella 17-24 vuotiaista* Alle 7 % 7,0 7,99 % 8,0 8,99 % 9,0 9,99 % 10,0 10,99 % Yli 11 % 7,25 % 7,90 % 7,75 % Tutkimus- ja kehitysmenot /asukas* Yli 1 000 /as. 800-999 /as. 600-799 /as. 400-599 /as. 200-399 /as. Alle 200 /as. 1601 317 275 342 310 316 350 336 327 8,45 % 6,60 % 6,55 % 7,05 % 7,60 % 7,20 % 1252 224 267 761 590 481 311 289 351 368 327 401 317 310 308 320 7,40 % 264 7,60 % 7,95 % 414 1525 371 10,2 % 11. 7,70 % 8,95 % 8. 406 879 6. 16,0 % 124 12,0 % 1028 175 8,60 % 1805 11,3 % Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne; tutkimus- ja tuotekehitys; THL, ATH-tutkimus; kartat ja luokittelu Timo Aro 2017
LTU SAIMAAN AMK
5. Osaamisen rakenteet ja TKI pienten ja keskisuurten maakuntien kärkeä!
ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS (%) KUNTA- VAALIT 2012 MAAKUNTIEN OSALLISUUSTRIPLA PIENITULOISUUSASTE (%) VUOSINA 2013-2015 * Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanista AKTIIVISESTI JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUNEET (%) 2013-2015 *Yli 20-vuotiaiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti järjestötoimintaan tms. Äänestysaktiivisuus (%) kuntavaaleissa 2012 Yli 60 % 59,0 59,9 % 58,0 58,9 % 57,0 57,9 % 56,0 56,9 % Alle 56 % 60,6 % 56,9 % 54,5 % Pienituloisuusaste (%) vuosina 2013-2015* Alle 12 % 12,0 12,9 % 13,0 13,9 % 14,0 14,9 % 15,0 15,9 % Yli 16 % 14,9 % 14,5 % 15,0 % Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvien osuus 2013-2015* Yli 29 % 28,0 28,9 % 27,0 27,9 % 26,0 26,9 % 25,0 25,9 % Alle 25 % 26,3 % 25,5 % 24,4 % 64,6 % 62,9 % 60,9 % 58,2 % 55,6 % 55,4 11,4 % 13,2 % 11,9 % 15,8 % 15,1 % 18,3 % 31,4 % 27,2 % 30,4 % 27,9 % 25,8 % 22,5 % 61,1 % 59,0 % 59,1 % 58,6 % 57,1 % 56,3 % 57,2 % 59,6 % 57,2 % 10. 8,4 % 13,8 % 14,1 % 13,7 % 11,7 % 9,8 % 14,6 % 14,2 % 15,7 % 14,6 % 28,6 % 25,2 % 27,2 % 26,4 % 26,3 % 11. 25,9 % 9. 27,2 % 26,3 % 27,3 % Lähde: Tilastokeskus, vaalit; THL, Tilasto- ja indikaattoripaketti Sotkanet; Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus ATH; kartat ja luokittelu Timo Aro 2017
6. Osallisuuden puitteet keskitasoa
ETELÄ-KARJALAN POSITIO MAAKUNTIEN JOUKOSSA Aktiivisuus % Pienituloisuusaste % Äänestysaktiivisuus % T&K -menot /as. Koulutuksen ulkopuolella % BKT /as. 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Työllisyysaste % Taloudellinen huoltosuhde Keski-ikä Väestömuutos % 2010-2015 Väestömuutos % 2016-2035 Koulutustaso THL:n sairastavuusindeksi Konsernin lainakanta /as. Kertynyt yli- tai alijäämä /as. Verotulot /as. Elämänlaatu % SOTE -tarvekerroin
SUMMA SUMMARUM! 1. Aluetaloudellinen perusta kunnossa tuotannon, tuottavuuden ja arvonlisäyksen osalta, mutta eityöllisten suuri määrä aiheuttaa haasteita! 2. Alueen demografinen kilpailukyky heikko ja edelleen heikkenemässä! 3. Väestö kohtuullisen perustervettä, sote rakenne mahdollistava ja edelläkävijyysetumatka noin 10 vuotta 4. Vahva ja vakaa verotulopohja luo kestävyyttä riskeille ja tulevaisuusinvestoinneille! 5. Osaamisen rakenteet ja TKI pienten ja keskisuurten maakuntien kärkeä! 6. Osallisuuden puitteet keskitasoa
NÄIHIN VAHVA HUOMIO? 1. Aluetaloudellisen kilpailukyvyn ja jatkuvan uusiutumisen toimintaedellytysten turvaaminen 2. Alueen tunnettuuden, houkuttelevuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen: vetovoimaan ja pitovoimaan isosti paukkuja! 3. Sijaintiedun maksimointi, sijaintihaitan minimointi: fyysinen, toiminnallinen ja henkinen suuntautuminen tulevaisuudessa? 4. Osaamisrakenteen perustan, uusiutumisen ja toimintaedellytysten turvaaminen kaikkialla ja kaikessa 5. Kyky ja rohkeus olla jatkossakin edelläkävijä isoissa (rakenne)reformeissa a la Eksote tai korkeakoulut
EKSOOTTINEN e-karjala!
Miten tämä muutos pitäisi huomioida uudessa maakunnassa ja maakuntaohjelman laadinnassa? Elämme aikaa, jossa maailman suurin kauppa (Alibaba) ei omista yhtään kauppaa tai varastoa, maailman suurin hotelliyhtiö (Airbnb) ei omista hotellia tai huoneita ja maailman suurin taksiyhtiö (Uber) ei omista autoja - tulevaisuustutkija James Wallman -
Luovuuden ja innovaation piti olla dynamiittia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt nuo sanat on byrokratisoitu. Innovaatiosta puhuminen kuulostaa siltä kuin joku alkaisi laatia jotain ohjelmaa. Innovaatiosta on tullut söpö pupu, josta kaikki tykkäävät. - Alf Rehn 2010 -
Lisätietoja Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos!