Tekemise Pori eikä meinaamise

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tekemise Pori eikä meinaamise"

Aila Niemelä
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kuva: Antero Saari Tekemise Pori eikä meinaamise Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Kuntajohtajapäivät

3 Myyttejä Porista ja porilaisista , Pori

4 Ai, onko Yyteri muka Porissa?

5 Kun muutin tänne, niin kaikki kysyivät MIKSI, kun siellä ei ole mitään. Yksi kaveri oli kylässä silloin alkuaikoina ja kysyi mm. myydäänkö täällä fenkolia ja saako Sokoksesta kasvovettä?

6 Väkivallan uhka. Nakkikioskilla saa Ässien kannattajalta nekkuun, vaikka ei sanoisi mitään. Riittää, että näyttää epäilyttävästi ulkopaikkakuntalaiselta

7 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläksääki viäl Porissa vittuilu on merkki välittämisestä

8 Jatkuva kasvu 1880-luvulta 1970-luvun puoliväliin saakka Totaalinen romahdus ja syöksykierre 1970-luvulta 1990-luvulle Hidas uudelleennousu ja - kasvu

9 MYYTTI 1 Pori on pieni asukkaan kaupunki jossain sisämaassa!

10 FAKTALAATIKKO Porin seudulla asuu noin asukasta: Suomen 7:nneksi suurin kaupunkiseutu Porin keskustaajama-alueella on yhtenäinen nauhamainen rakenne: 30 km kehän sisällä on yhteensä 7 kuntaa ja asuu noin ihmistä Porin kaupunki on asukasluvultaan Suomen 11 suurin kaupunki ( kesäkuun lopussa 2014) ja ohittaa Kouvolan lähivuosina!

kehän sisällä on yhteensä 7 kuntaa ja asuu noin 120 000 ihmistä Porin kaupunki on

11 MYYTTI 2 Pori on kylmien savupiippujen taantuva teollisuuskaupunki!

12 FAKTALAATIKKO Porin rakennemuutos käynnistyi radikaalina jo 1970-luvun puolivälissä: rakennemuutoksen läpikäyminen on tänä päivänä vahvuus Porin teollinen perusta on edelleen vahva, uusiutunut ja kilpailukykyinen Porin elinkeino- ja toimialarakenne on monipuolis-tunut asteittain ilman suuria nousuja ja laskuja: suhteellinen etumatka muihin on kaventunut erityisesti laskusuhdanteissa Porin aluetalouden, työllisyys- ja väestökehityksen keskeiset tunnusluvut ovat kohentuneet merkittävästi luvun kuluessa

on monipuolis-tunut asteittain ilman suuria nousuja ja laskuja: suhteellinen etumatka muihin on kaventunut erityisesti

Suurten yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutujen (13) aseman muutos ulkoisen elinvoiman tunnusluvuilla vuosina 2000-2012* *Taulukko kuvaa Porin kaupunkiseudun position muutosta vuosien 2000-2012

13 Suurten yli asukkaan kaupunkiseutujen (13) aseman muutos ulkoisen elinvoiman tunnusluvuilla vuosina * *Taulukko kuvaa Porin kaupunkiseudun position muutosta vuosien välisenä aikana (sijoitus ei määräydy korkeimman arvon perusteella, vaan seudun muutos- tai kasvuprosentin perusteella 2000-luvun aikana.) Lähde: Aro 2014, suurten kaupunkiseutujen vertailuanalyysi

2000-2012 välisenä aikana (sijoitus ei määräydy korkeimman arvon perusteella, vaan seudun muutos-

14 Porin elinkeinorakenteen päätoimialojen osuus (%) vuosina Alkutuotanto, %-osuus Jalostus, %-osuus Palvelut, %-osuus Lähde: Tilastokeskus, TY Porin yksikkö 2014 Palvelujen osuus on noussut 6,4 %-yksikköä vuosina ja jalostuksen (teollisuus ja rakentaminen) vähentynyt 6,1 %-yksikköä. Lähde: Tilastokeskus

16 Seutukuntien teollisuuden monipuolisuusindeksi (HHIindeksi) Monipuolisuusindeksi kuvaa teollisuuden toimialarakennetta henkilöstöllä mitattuna: mitä monipuolisempi teollisuuden toimialarakenne on sitä matalampi on palkin arvo. Kuviossa 10 monipuolisinta seutua ja 10 yksipuolisinta Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Porin yksikkö

matalampi on palkin arvo. Kuviossa 10 monipuolisinta seutua ja 10 yksipuolisinta 4.71 4.98 5.07 5.09 5.2 5.22 5.22 5.33 5.

17 MYYTTI 3 Pori on täynnä kouluttamattomia työttömiä hitsareita ja kärsii massatyöttömyydestä

18 FAKTALAATIKKO Satakunnan työttömyysaste (12,3 %) oli viidenneksi alhaisin kaikkien Ely alueiden joukossa toukokuussa 2014 Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 14,5 % tammitoukokuussa 2014: Porin työttömyysaste oli suurimmillaan 28,4 % (1994) ja alhaisimmillaan 11,1 % (2008) Porissa on alhaisempi työttömyysaste kuin esimerkiksi Tampereella, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä tai Lahdessa Työttömyysaste on alentunut suurista kaupungeista suhteellisesti eniten vuosien välisenä aikana ja työllisyysaste noussut toiseksi eniten (Kuopio ykkönen).

11,1 % (2008) Porissa on alhaisempi työttömyysaste kuin esimerkiksi Tampereella, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä tai Lahdessa

19 Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina Pori 25 suurinta Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,7 %-yksikköä korkeampi vuonna Ero 1,8 %-yksikköä toukokuussa Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen /Konsernihallinto/Kehittämispäällikkö Timo Aro Kuntajohtajapäivät Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,7 %-yksikköä korkeampi vuonna 2013. Ero 1,8 %-yksikköä toukokuussa 2014.

20 Porin työttömyysaste (%) verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Pori Turku Oulu Lahti Jyväskylä Tampere Kuopio Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Pori 14,8 % Vuosi 2014 Porin työttömyysaste oli korkein verrokkikaupungeista vuonna 2005 ja toiseksi alhaisin Kuopion jälkeen maaliskuun lopussa 2014 (keskiarvo I- neljännes) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuosi 2012 Vuosi 2013 Pori 14,8 % Vuosi 2014 Porin työttömyysaste oli korkein verrokkikaupungeista vuonna 2005

Työttömyysasteen kehitys vuosina 2000-2012 Porin seudun

21 Työttömyysasteen kehitys vuosina Porin seudun työttömyysaste alentui eniten vuosina Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

22 MYYTTI 4 Porin väki vähenee ja Pori kärsii kroonisista muuttotappioista

23 FAKTALAATIKKO Porin väestö väheni vuosina ja Pori kärsi kroonisista muuttotappioista ja 1990-luvuilla: Pori oli esimerkiksi 1980-luvulla joka vuosi kolmen eniten määrällistä muuttotappiota saaneen kunnan joukossa Porin väestö kääntyi uudelleennousuun vuoden 2005 jälkeen ensisijaisesti muuttovoittoisuuden vuoksi Vuosina Pori sai määrällisesti 15 eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa Pori saa eniten muuttovoittoa nuorista vuotiaista ja opiskelijoista eli niistä ikäryhmistä, joista tuli aikaisemmin suurimmat muuttotappiot

24 Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta ( 104 / 320) vuosina Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto. Yli asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio. Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi. Yli asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen /Konsernihallinto/Kehittämispäällikkö Timo Aro Kuntajohtajapäivät Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro

25 Muuttovetovoimaisimmat (määrällisesti) kunnat maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina Mustasaari Kaarina Nurmijärvi Ylöjärvi Sipoo Pori Nokia Lieto Espoo Lempäälä Hämeenlinna Pirkkala Jyväskylä Lahti Seinäjoki Kuopio Turku Oulu Tampere Helsinki Pori sai määrällistä muuttovoittoa 15 eniten kaikkien joukossa vuosina eniten muuttovoittoa saaneen kunnan osuus 65,6 % kaikkien kuntien muuttovoitosta Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: Aro 2014, Kuntien muuttovetovoima

26 PORIN SIJOITUS MUUTTOVETOVOIMASSA Porin muuttovetovoima maan sisäisessä muuttoliikkeessä suhteessa muihin kuntiin (320 kuntaa alueluokituksella) vuosina Pori Lin. (Pori) AIKAVÄLI ( alueluokitus) Pori oli 1980-luvulla joka vuosi kolmen eniten muuttotappiota saaneen kunnan joukossa. Käänne vuoden 2005 jälkeen, jonka jälkeen Pori on sijoittunut pääsääntöisesti muuttovetovoimaisimman kunnan joukkoon. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

27 MYYTTI 5 Porista on pakko lähteä muualle opiskelemaan!

28 FAKTALAATIKKO Satakunnassa on noin korkeakoulu-opiskelijaa, joista kaksi kolmesta opiskelee Porissa Satakunnan ammattikorkeakoulusta valmistuneista noin 60 % sijoittuu töihin Satakuntaan: valmistuneiden työllisyys on vuosien aikana kuulunut parhaaseen kolmannekseen kaikkien ammattikorkeakoulujen joukossa Porin yliopistokeskuksesta vuosina valmistuneiden (n=870) sijoittuminen työmarkkinoille erittäin hyvä: valmistuneista oli työllisiä neljä viidestä (80,9 %) vuoden 2012 lopussa ja noin puolet (49,3 %) jäi valmistumisen jälkeen Satakuntaan

29 Kulmikas, karhea ja vastakohdista rakentuva kaupunki, jossa on särmää. Tätä kaupunkia voi vain rakastaa tai vihata. Pyöreäkulmaisia muumilaaksokaupunkeja Suomessa on jo liikaa - Jouko Jokinen, Aamulehden päätoimittaja -

30 Viimeinen myytti Poris ei ikin tapahru mitää!

31 Kuva: Kalle Aaltonen Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys