LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017
|
|
|
- Esa Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017
2 Esityksen ydinviestit 1.Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti alueiden tulevaan kehitykseen 2.Lapin väestönkehitys on ollut pitkään laskevalla uralla ensisijaisesti kroonisten muuttotappioiden vuoksi 3.Lapin väestökehitys on alueellisesti eriytynyttä ja alueen sisäiset erot lisääntyvät edelleen kasvavien ja supistuvien alueiden välillä
3 SISÄLTÖ 1.Demografinen muutospaine osana alue- ja väestörakenteen muutosta 2.Lapin väestön tila ja tulevaisuus
4 1. Demografinen muutospaine osana alue- ja väestörakenteen muutosta
5 Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit 1.Kaupungistumiset 2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys 3. Ekonomisaatio 4. Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 5. Alueellinen liikkuvuus 6. Demografinen muutospaine 7. Polarisoituminen, eriytyminen MITÄ MUUTOSTRENDIT TARKOITTAVAT LAPIN JA LAPIN ERI OSIEN KANNALTA?
6 Väestökehitys pitkällä aikavälillä vuosina Luonnollinen väestönlisäys suurimmillaan Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Maahanmuutto maastamuuttoa suurempaa joka vuosi vuoden 1981 jälkeen Luonnollinen väestönlisäys alhaisempi vuosina kuin koskaan aikaisemmin Maahanmuuton osuus 100 % koko maan väestölisäyksestä vuonna Maastamuutto maahanmuuttoa suurempaa joka vuosi vuosina sekä Maahanmuuton osuus ylittänyt luonnollisen väestönlisäyksen vuodesta 2007 alkaen Lähde: Tilastokeskus, väestö
7 Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313) vuosina luonnollinen väestönlisäys positiivinen 72 kuntien välinen muuttoliike positiivinen 304 nettomaahanmuutto positiivinen
8 VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA Luonnollinen väestönlisäys Syntyneiden enemmyys Syntyneiden vähemmyys kuntaa kuntaa Kuntien välinen nettomuutto Muuttovoittoa Muuttotappiota + 72 kuntaa kuntaa Nettomaahanmuutto Muuttovoittoa Muuttotappiota kuntaa - 9 kuntaa n= n= n= Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
9 ESIMERKKINÄ ELÄVÄNÄ SYNTY- NEIDEN MÄÄRÄ 2015 Graafissa on tarkasteltu elävänä syntyneiden määrää kunnittain vuonna 2015 Alueelliset erot ovat suuria syntyneiden määrässä Noin joka toisessa kunnassa (152) syntyi alle 50 lasta vuodessa Syntyneiden määrä kunnittain vuonna 2015 Yli 50 lasta/vuosi ( 161 kuntaa) lasta/vuosi (64 kuntaa) Alle 25 lasta/vuosi (88 kuntaa) Noin joka kolmannessa (88) kunnassa syntyi alle 25 lasta vuodessa Alle 10 lasta vuodessa syntyi yhteensä 25 kunnassa Lähde: Tilastokeskus, väestö; Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
10 Muutoksen kaksi armotonta mittaria 1. Väestöllinen huoltosuhde = työikäisten osuus suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin tai vuotiaiden määrä suhteessa alle 15-vuotiaisiin ja yli 65-vuotiaisiin 2. Taloudellinen huoltosuhde = työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin (lapset, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat jne.)
11 : Talous kiristyy, kestävyysvaje Hyvinvointiyhteiskunta kriisiytyy Isot alue-, kunta- ja sote -reformit Maahanmuutto, pakolaiset Eläköityminen lisääntyy Työikäisten määrä laskee Väestöllisen huoltosuhteen Alpe Cermis pitkällä aikavälillä ( ) 80,0 75,0 70,0 70 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden Nousu käynnissä ja jatkuu vielä : Suuri lama ja massatyöttömyys Hyvinvointivaltion rahoituskriisi EU, liikkuvuus ja avoin talous Globalisaatio, osaaminen, finanssikriisi Kilpailukykyinen huoltosuhde Hyvinvointivaltion rakentuu ja kypsyy Täystyöllisyyden yhteiskunta Työikäisten määrän jatkuva kasvu Jatkuva talouskasvu ja hyvinvointi Tasoittava aluepolitiikka 1960 Suuret ikäluokat työhön/koulutukseen Paljon lapsia, vähän vanhuksia Hyvinvointivaltion puitteet luodaan Elinkeinorakenteen murros, maaltapako Suuri muutto 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 60 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 50 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden Alpe Cermis Lähde: mukaillen Arto Koski 2012/VM
12 * alueluokituksen mukaan VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE * alueluokituksen mukaan Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030 Maksimi Salla 142,3 Alle 55 Maksimi Kuhmoinen 102, , , , ,9 Yli Jyväskylä 49,7 6. Vaasa 57,6 2. Tampere 47,2 4. Turku 49,2 6. Espoo 50,2 3. Vantaa 49,0 1. Helsinki 44,0 2. Tampere 54,3 3. Turku 54,9 5. Vantaa 56,4 4. Espoo 56,2 1. Helsinki 50,0 Lähde: Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne väestöennuste Kartta Kartta ja data: ja data: Timo Timo Aro Aro
13 VÄESTÖKEHITYKSEN PIRULLINEN YHTÄLÖ VUOSINA Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste; Martti Hetemäki, VM 2017
14 Väestönkehitys kunnittain Analyysi perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen Manner-Suomen kunnissa vuosille Alueluokitus perustuu tilanteeseen (297 kuntaa) Väestö kasvaa ennusteen mukaan joka kolmannessa (99) kunnassa ja vähenee joka kahdessa kolmesta kunnasta (198) vuoteen 2035 mennessä Manner-Suomen kuntien tulevan väestökasvun vaihteluväli Pirkkalan +33,6 %:sta Sallan -27,7%:iin Väestömuutos % kunnittain vuosina > 10 % (37 kuntaa) 0,1 9,9 % (62 kuntaa) -9,9-0,1 % (76 kuntaa) > -10 % (122 kuntaa) Väestöennusteen mukaan yli 15 %:in kasvu kaikkiaan 15 kunnassa: Pirkkala, Luoto, Espoo, Lempäälä, Kauniainen, Oulu, Lieto, Ylivieska, Helsinki, Seinäjoki, Liminka, Vantaa, Kontiolahti, Ylöjärvi ja Kittilä Ennusteen mukaan Tampere 14,4 % (17.), Turku 10,2 % (36.) ja Pori 0,7 % (91.) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta: Timo Aro 2017
15 Työikäisten määrä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2010 lähtien!
16 TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYS Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina eli alle joka kuudennessa kunnassa Työikäisen väestön määrä kasvaa ensisijaisesti vain suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahvenanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina > 15 % (3 kuntaa) 5-14,9 % (17 kuntaa) 0,1-4,9 % (29 kuntaa) -0,1 - -4,9 % (32 kuntaa) ,9 % (68 kuntaa) > -15 % ( 164 kuntaa) Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteel-lisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
17 Keskeiset nostot Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat alueiden tulevaan kehitykseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti Maahanmuutto on koko maan ja yhä useamman alueen ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä Väestö- ja ikärakenteen muutospaine suurimmillaan vuosina : alueelliset erot huomattavan suuria Tuleva väestökehitys korostaa entisestään alueellista eriytymistä: väestö kasvaa keskimäärin vain joka kolmannessa ja työikäisten määrä vain joka kuudennessa kunnassa vuoteen 2030 mennessä
18 2. Lapin väestön tila ja tulevaisuus
19 LAPIN VÄESTÖNKEHITYS OSA- TEKIJÖITTÄIN KESKIPITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ VUOSINA Lapin luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen keskipitkällä aikavälillä ( henkilöä): luonnollinen väestönlisäys on kääntynyt negatiiviseksi vasta 2010-luvun aikana Lapin kuntien välinen nettomuutto oli erittäin negatiivinen keskipitkällä aikavälillä ( hlöä): Lappi on saanut muuttotappiota joka ainoa vuosi vuodesta 1980 alkaen Lapin nettomaahanmuutto oli positiivinen keskipitkällä aikavälillä ( henkilöä): nettomaahanmuutto on ollut positiivinen vuodesta 2003 alkaen Lapin väestönlisäys oli henkilöä vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
20 LAPIN VUOTUINEN VÄESTÖNLI- SÄYS (%) SUHTEESSA VÄKILU- KUUN VUOSINA Ideaalisena väestölisäyksenä pidetään yleisesti noin 0,5 1 %:in vuosittaista väestölisäystä ja haitallisena yli 1%:in väestön vähenemistä Lapin väestönlisäys on ollut keskimäärin -0,22 % vuodessa vuosina keskimäärin +0,23 % vuodessa keskimäärin -0,31 % vuodessa keskimäärin -0,57 % vuodessa keskimäärin -0,28 % vuodessa Lapin väestönlisäys oli positiivinen luonnollisen väestönlisäyksen ansiosta pääosin vuoteen 1993 saakka, jonka jälkeen se on ollut negatiivinen joka vuosi. -0,09 0,72 0,97 0,81 0,47 0,01-0,15-0,19-0,25 0,02 0,28 0,41 0,38 0,21-0,29-0,47-0,45-0,78-0,81-0,46-0,26-0,35-0,48-0,22-0,30-0,12-0,15-0,08-0,27-0,18-0,41-0,52-0,37 Lapin väestönlisäys oli negatiivisin kotikuntalain muutoksen jälkeen vuosina Tilanne oli tasapainoisin 2010-luvun vaihteessa. -1,23-1,19-1,32-1,34
21 LAPIN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ VUOSINA Lapin väestö väheni noin henkilöllä vuosina Lapin väestönkehitys osatekijöittäin vuosina : Luonnollinen väestönlisäys henkilöä Kuntien välinen nettomuutto henkilöä Nettomaahanmuutto henkilöä Lapin väestökehityksen suurimpana haasteena krooniset muuttotappiot maan sisäisessä muuttoliikkeessä: keskimäärin noin henkilöä vuodessa vuosina Vuonna 2016 muuttotappio alhaisempi kuin kertaakaan vuoden 1993 jälkeen Jatkossa väestönkehityksen haasteena negatiivinen luonnollinen väestönlisäys Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
22 LAPIN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN Lapin maakunta kärsi henkilöä muuttotappiota vuosina Lapin nettomuutto maakunnittain vuosina Lappi sai muuttovoittoa kuudesta maakunnasta: Kanta-Hämeestä, Keski-Pohjanmaalta, Kainuusta, Etelä-Pohjanmaalta, Etelä-Karjalasta ja Ahvenanmaalta Lappi kärsi muuttotappiota 13 maakunnalle: eniten määrällistä muuttotappiota alue kärsi Pohjois-Pohjanmaalle (-2541), Uudellemaalle (-1433) ja Pirkanmaalle (-582) MUUTTOVOITTOA MUUTTOTAPPIOTA Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
23 LAPIN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO IKÄRAKENTEEN MUKAAN VUOSINA Lapin maakunta kärsi muuttotappiota kaikista ikäryhmistä vuosina Kaksi kolmasosaa (63,8 %) Lapin muuttotappioista tuli nuorten vuotiaiden ikäryhmästä: Lappi menetti nuoria keskimäärin 728 henkilöä vuodessa Yksi muuttoliikkeen avainryhmistä ovat nuoret aikuiset (25-34 vuotiaat), joiden paikkaan liittyvillä valinnoilla on keskeinen merkitys alueiden tulevaan kehitykseen: Lappi kärsi nuorista aikuisista muuttotappiota yhteensä noin henkilöä vuosina Lapin muuttotappioista yli neljä viidesosaa (84,5 %) kohdistui nuoriin ja nuoriin aikuisiin (15-34 vuotiaat)
24 LAPIN TULO-, LÄHTÖ- JA NET- TOMUTTO HELSINGIN SEUDUN KANSSA VUOSINA Lappi on kärsinyt muuttotappiota Helsingin seudulle yhteensä henkilöä 2000-luvun aikana eli keskimäärin -289 henkilöä vuodessa Lapin muuttotappiot ovat vähentyneet hieman 2010-luvulla eli keskimäärin henkilöä vuodessa Tulo- ja lähtömuuton määrässä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia luvun alkuun lukuun ottamatta Tulo Helsingin seutu Lähtö Helsingin seutu Netto Helsingin seutu
25 LAPIN TULO-, LÄHTÖ- JA NET- TOMUTTO OULUN SEUDUN KANSSA VUOSINA Lappi on kärsinyt muuttotappiota Oulun seudulle yhteensä henkilöä 2000-luvun aikana eli keskimäärin -611 henkilöä vuodessa Lapin muuttotappiot Oulun seudulle ovat vähentyneet hieman 2010-luvulla eli keskimäärin -498 henkilöä vuodessa Lapin muuttotappiot Oulun seudulle ovat vuositasolla noin kaksi kertaa suuremmat kuin Helsingin seudulle. Lapin muuttotappiot Oulun seudulle ovat suuremmat kuin Pohjois-Pohjanmaalle Tulo Oulun seutu Lähtö Oulun seutu Netto Oulun seutu
26 LAPIN SEUTUJEN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ Lapin maakunta on kärsinyt muuttotappioista koko ajanjakson : muuttotappiot olivat määrällisesti suurimmat vuosina Lapin kaikki seudut ovat kärsineet muuttotappioista 1970-luvulta 2010-luvulle saakka: määrällisesti suurimmista muuttappioista on kärsinyt Itä-Lapin ja Kemi-Tornion seudut sekä suhteellisesti Itä-Lapin ja Tornionlaakson seudut Esimerkiksi Itä-Lapin muuttotappio vuosina on määrältään lähes yhtä suuri kuin seudun koko nykyinen asukasluku 2010-luvulla positiivisia muutoksia ovat Tunturi-Lapin muuttovoittoisuus (+123) ja Poh.jois-Lapin tasapainottuva kehitys SEUTUKUNTA YHTEENSÄ Itä-Lapin Kemi- Tornion Pohjois- Lapin Rovaniemen Torniolaakson Tunturi- Lapin LAPPI Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
27 ROVANIEMEN NETTO- MUUTTO MUISTA LAPIN KUNNISTA Rovaniemi sai muuttovoittoa yhteensä henkilöä muista Lapin kunnista vuosina eli keskimäärin 204 henkilöä vuodessa Rovaniemi sai muuttovoittoa kaikista muista Lapin kunnista lukuun ottamatta Tervolan kuntaa (-4 hlöä muuttotappiota) Rovaniemi sai määrällisesti eniten muutto-voittoa Kemijärveltä (+191), Sodankylästä (+146), Ranualta (+145), Sallasta (+130) ja Inarista (+121) Kemijärvi 191 Sodankylä 146 Ranua 145 Salla 130 Inari 121 Tornio 77 Posio 69 Kemi 68 Ylitornio 47 Pello 46 Keminmaa 38 Enontekiö 33 Simo 23 Savukoski 23 Kolari 20 Kittilä 15 Pelkosenniemi 14 Muonio 11 Utsjoki 9-4 Tervola Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
28 ITÄ-LAPIN JA TUNTURI-LAPIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO VUOSINA Graafissa on verrattu Itä-Lapin ja Tunturi-Lapin seudun kuntien välistä nettomuuttoa vuosina Tunturi-Lapin seudun kehitys on hyvä kansallinen esimerkki positiivisesta rakennemuutoksesta suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella: 2000-luvun kehitys on ollut nousuvireistä demografisen kehityksen lisäksi aluetalouden, työllisyys- ja yritysdynamiikan tunnusluvuilla Itä-Lapin seudun syvä rakennemuutos heijastuu kuntien väliseen nettomuuttoon. Itä-Lapin seudun 2000-luvun muuttotappiot ovat järkyttävän suuret: esimerkiksi vuoden 2011 muuttotappio (-578 hlöä) olisi vastannut suuruudeltaan Rovaniemen henkilön tai Oulun noin henkilön vuosittaista muuttotappiota Itä-Lapin seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
29 Keskeiset nostot Lapin väestönkehitys on ollut negatiivinen keskipitkällä ja lyhyellä aikavälillä: negatiivisen väestökehityksen taustalla krooniset muuttotappiot maan sisäisestä muuttoliikkeestä nuorista ja nuorista aikuisista. Luonnollinen väestön-kehitys kääntynyt 2010-luvulla laskevalle uralle Lapin muuttotappiot kohdistuvat pääosin kolmeen maakuntaan Pohjois-Pohjanmaalle, Uudellemaalle ja Pirkanmaalle: Lapin muuttotappiot olivat Oulun seudulle keskimäärin 611 henkilöä ja Helsingin seudulle 289 henkilöä vuodessa. Lapin kaikki seudut muuttotappiollisia pitkällä aikavälillä: 2010-luvulla positiivisia esimerkkejä kuitenkin Tunturi- ja Pohjois-Lapin seudut. Lapin väestökehitys oletettavasti jatkossa alueellisesti eriytynyttä: erot kasvavien ja supistuvien alueiden välillä kasvavat Rovaniemen ja Lapin kohdalla toistuu se mitä tapahtuu koko maassa isomassa mittakaavassa: Rovaniemi saa muuttovoittoa kaikista Lapin kunnista (pl. Tervola), mutta kärsii muuttotappiota itseään suuremmille kaupungeille
30 Lisätietoja VTT Timo Kiitos!
uhka vai mahdollisuus?
ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?
Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
Miten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?
MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ
Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n
Jyrääkö väestörakenteen muutos ITÄ-SUOMEN?
Jyrääkö väestörakenteen muutos ITÄ-SUOMEN? Syyskuu 2018 @timoaro ALUSTUKSEN YDINTEESIT 1.Suomen alue- ja väestörakenne on eriytynyt pitkään, jonka seuraukset nousevat yhä enemmän pinnalle 2.Demografisen
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %
Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
Kymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.
Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)
indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8
Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %
Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017 Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
Lapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty
Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä
ALUERAKENTEEN MUUTOS -miten käy ikääntyneiden? Valtiotieteen tohtori Timo , Turku
ALUERAKENTEEN MUUTOS -miten käy ikääntyneiden? Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 26.1.2017, Turku SISÄLTÖ 1.Aluerakenteen muutos pähkinänkuoressa 2.Aluerakenteen muutosten vaikutus ikääntyneisiin
Kymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen
V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011
VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA
VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
Valkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017
Valkeakosken muuttoliikeanalyysi VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Aro @timoaro Huhtikuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Valkeakosken määrällinen väestönkehitys
MUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro
MUUTTOLIIKE Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon VTT, asiantuntija Timo Aro 30.8.2018 @timoaro Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva
SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Kesäkuu 2017
SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Kesäkuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Sastamalan määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015
Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
KATSAUS LAPIN MUUTTOLIIKKEESEEN
KATSAUS LAPIN MUUTTOLIIKKEESEEN Lapin liitto ISBN 978-951-9244-82-2 Julkaisusarja A46/2017 Rovaniemi 2017 Kansikuva: Lapin materiaalipankki / Simo Vilhunen Nuoret naiset s. 45: Lapin materiaalipankki Perinteikkäät
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus
LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus 2005 2004 Pelkosenniemi 5 770 5 159 Enontekiö 5 188 4 708 Utsjoki 4 955 5 244 Muonio 4 873 4 279 Sodankylä
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS
VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016
VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden
Alueelliset vastuumuseot 2020
Alueelliset vastuumuseot 2020 Nelimarkka-museo Porvoon museo HAM Helsingin taidemuseo Helsingin kaupunginmuseo Hämeenlinnan kaupunginmuseo Hämeenlinnan taidemuseo Joensuun museot Jyväskylän museot Kainuun
Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan
1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen
Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.
Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018
VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 305 Muutos 5 kk -415 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019
VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 178 Muutos 4 kk -186 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019
VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 274 Muutos 2 kk -162 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa
KUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste
KUUMA kuntien väestöennuste 2018-2040 KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13l Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 141 361 + 31 949 + 23 591 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 176 Muutos 8 kk -188 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa
VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019
VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019 Ennakkoväkiluku 171 258 Muutos 7 kk -106 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Väestökatsauksen lukuohje Väestökatsauksessa
Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää
VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018
VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 359 Muutos 4 kk -361 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018
VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 677 Muutos 10 kk -1 043 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa
Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 728 Muutos 9 kk -992 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 869 Muutos 9 kk -912 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku
VÄESTÖKATSAUS marraskuu 2018
VÄESTÖKATSAUS marraskuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 595 Muutos 11 kk -1 125 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020
Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen
DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
/Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015 Kuva: Marko Mikkola 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun
KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA
KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010
Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173
KIRKKO- NUMMEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13d
KIRKKO- NUMMEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13d Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018
VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 677 Muutos 1 kk -75 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017
VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 980 Muutos 8 kk -801 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku
TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT. Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto
TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro TAMPEREELLA ON SUPERLATIIVIMAINE VETOVOIMAISIN MUUTTOHALUTUIN OPISKELIJAYSTÄVÄLLISIN
KUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste
KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13j Vihdin väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
NURMI- JÄRVEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13f
NURMI- JÄRVEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13f Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
Turun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-helmikuussa 67 hengellä Elävänä syntyneet 250 Kuolleet 292 Syntyneiden
Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää
KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011
KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011 Luvut 1000 As.luku Toiminta- Valtion- Tilikauden Tilikauden Lainat Netto- Kunta 2011 kate Verotulot osuudet Vuosikate Poistot tulos yli-/alijäämä 31.12.2011 invest.*) Enontekiö
VÄESTÖKATSAUS joulukuu 2018
VÄESTÖKATSAUS joulukuu 2018 Ennakkoväkiluku 171 436 Muutos 12 kk -1 284 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
Maakunnittaiset ennusteet
versio 1 Maakunnittaiset ennusteet Kooste MDI:n maakuntien väestöennusteesta vuoteen 2040 Keskeisimmät nostot maakuntien ennusteista 1. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien
Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja
HYVINKÄÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13a
HYVINKÄÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13a Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen
KUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste
KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13h SIPOON väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018
VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 576 Muutos 2 kk -144 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden
KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu 2018 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen
MÄNTSÄLÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE13e
MÄNTSÄLÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE13e Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen