ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA

Transkriptio

1 ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? Valtiotieteen tohtori Timo , Oulu

2 PERIAATTEESSA ON Asukas- ja työpaikkamäärällä mitattuna 4:nneksi suurin maakunta = ELINVOIMAINEN! OULU oikeasti Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Tiedon, osaamisen, logistiikan ja liikenteen solmukohta: erityisesti kansainväliset lentokentät Oulussa ja Kuusamossa sekä päärata Ouluun. Vahvaa koulutus- ja tutkimusosaamista sekä huippuinnovatiivisia yrityksiä Alueen muutosketteryys ja teknologinen kyky jatkuvaan uusiutumiseen rakennemuutosten jälkeen. Edunajaminen toimii! Nuorten = tulevaisuuden maakunta! Ikärakenne Euroopan nuorimpia ja suhteellinen kilpailuetu muuhun Suomeen kasvaa Omalla tavallaan vahvat seutukeskukset ja käynnissä olevat suurhankkeet maakunnan alueella

3 Mutta

4 EHKÄ PAIKALLAAN KEVYT ROUSTAAMINEN Roustaaminen: Julkisuudesta tutun henkilön herjaamista, pilkantekoa, ilkeilyä ja kevyttä kettuilua, mutta pohjimmiltaan kertoo hyväntahtoisesta kohteen kunnioittamisesta Hyvä sparrausmenetelmä: Soveltuu metodina alueelliseen kehittämiseen, strategiatyöhön ja ylipäätään kehittämisen kohteena olevan organisaation tai alueen kehittämisen kipupisteiden tunnistamiseen Case Seinäjoki: Seinäjoen strategiatyö on hyvä käytännön roustausesimerkki (keskustelutilaisuuksia, työpajoja, asiantuntijablogeja ja asukkaiden palautetta).

5 AIVAN ALUKSI PUOLUSTUS- PUHEENVUORO Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: jos ei ole mitään sanottavaa, ei todellakaan sanota mitään, koska sitä pidetään muuten paskanpuhumisena. Porilaiselle v#%& u on merkki välittämisestä

6 5 Pohjois-Pohjanmaan roustauskohdetta

7 1. Oulu riippuvuus?

8 OULU Mikä olisi Pohjois-Pohjanmaan positio ilman Oulua? Oulun seudun osuus (%) Pohjois-Pohjanmaasta eräillä tunnusluvuilla: BKT:sta Väkiluvusta 59,6 % Työpaikoista 61,7 % Avoimen sektorin työpaikoista 63,7 % T&K menoista 96,3 % Ja niin edelleen

9 OULUN VAIKUTUSALUE Kartassa on tarkasteltu Oulun vaikutusaluetta asukkaiden ja työpaikkojen suhteen kolmella ajoaikaetäisyysvyöhykkeellä (30, 60 ja 90 minuuttia Oulun keskustasta) Oulun 30 minuutin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin asukasta (58,5 % maakunnan asukkaista) ja sijaitsee noin työpaikkaa 6/10 7/10 Oulun 60 minuutin vyöhykkeellä asuu asukasta ja sijaitsee työpaikkaa: tunnin aikaetäisyydellä Oulusta asuu yhteensä 69,8 % Pohjois-Pohjanmaan asukkaista Oulun 90 minuutin vyöhykkeellä asuu yhteensä asukasta (92,5 % koko maakunnan asukasluvusta) ja sijaitsee yhteensä työpaikkaa: Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016

10 2. Sijaintihaitta?

11 ASUKASMÄÄRÄ TYÖPAIKKAMÄÄRÄ 20 kilometrin etäisyydellä (A) Oulusta asuu asukasta 100 kilometrin etäisyydellä (B) Oulusta asuu asukasta 200 kilometrin etäisyydellä (C) asuu yhteensä asukasta 300 kilometrin etäisyydellä (D) asuu yhteensä noin 1 miljoona asukasta 500 kilometrin etäisyydellä (E) asuu noin 2,7 miljoonaa henkilöä (48,8 % koko maan asukkaista) A B C D E F 20 kilometrin etäisyydellä (A) Oulusta sijaitsee työpaikkaa 100 kilometrin etäisyydellä (B) Oulusta sijaitsee työpaikkaa 200 kilometrin etäisyydellä (C) sijaitsee työpaikkaa 300 kilometrin etäisyydellä (D) sijaitsee työpaikkaa 500 kilometrin etäisyydellä (E) sijaitsee työpaikkaa (45,6 % koko maan työpaikoista) Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; kartta: Timo Widbom 2015; analyysi: Timo Aro 2016

12 Vai sijaintietua? 1.Päärata 2.Kansainvälinen lentokenttä - Oulun lentokentällä ja Kuusamon lentokentällä noin matkustajaa syyskuun loppuun mennessä Helsinki-Vantaan kotimaan liikenteestä 1/3 osa tulee Helsingin ja Oulun välisestä liikenteestä

13 3. Nuoret aikuiset ja osaajat karkaavat!

14 15-29 VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO VUOSINA Pohjois-Pohjanmaa kärsi hlöä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina Pohjois-Pohjanmaa kärsi suurimmat muuttotappiot vuotiaista ja vähäisimmät muuttotappiot vuotiaista Pohjois-Pohjanmaa sai lapsista ja yli 55- vuotiaista muuttovoittoa Graafissa on kolmen ikäryhmän (15-29) nettomuutto vuosina : alueen muuttotappiot nuorista ja nuorista aikuisista yhteensä noin henkilöä eli keskimäärin 450 henkilöä vuodessa! Yksi Yksi avainryhmä avainryhmistä Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; Analyysi: Timo Aro 2016

15 KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN NETTOMUUTTO POHJOIS-POHJANMAALLA VUOSINA Pohjois-Pohjanmaa kärsi henkilöä muuttotappiota korkea-asteen suorittaneista vuosina eli keskimäärin -119 henkilöä vuodessa Pohjois-Pohjanmaan muuttotappiot korkea-asteen suorittaneista kasvaneet vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulo- ja lähtömuuttajien määrä on laskenut 2010-luvulla aikaisempaan kehitykseen verrattuna: varsinkin tulomuuttajien määrässä merkittävä vähennys vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot; Analyysi: Timo Aro 2016

16 POHJOIS-POHJANMAAN VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO MAAKUNNITTAIN Pohjois-Pohjanmaa kärsi vuotiaiden ikäryhmästä muuttotappiota yhteensä henkilöä vuosina Pohjois-Pohjanmaa kärsi tappiota 14 maakunnalle ja sai voittoa neljästä maakunnasta vuosina Pohjois-Pohjanmaa sai suurta muuttovoittoa Lapista ja Kainuusta, mutta kärsi merkittävää tappiota Uudellemaalle ja Pirkanmaalle vuotiaista muuttajista Lappi Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Savo -5 Ahvenanmaa -9 Pohjois-Savo -20 Kymenlaakso -28 Etelä-Karjala -48 Satakunta -50 Pohjanmaa -64 Päijät-Häme -71 Keski-Pohjanmaa -72 Etelä-Pohjanmaa -86 Kanta-Häme -127 Varsinais-Suomi -214 Keski-Suomi -643 Pirkanmaa Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; Analyysi: Timo Aro 2016

17 POHJOIS-POHJANMAAN VUOTIAIDEN NETTOMUUTTO UUDENMAAN KANSSA VUOSINA Tulomuutto Lähtömuutto HENKILÖÄ TAPPIOTA VUOTIAIDEN IKÄRYHMÄSSÄ VUOSINA Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; Analyysi: Timo Aro 2016

18 4. Viimainen ilmapiiri ja tunnelma?

19 Onko Pohjois-Pohjanmaa ynseä, ahdasmielinen ja koppava VAI hauska, suvaitse-vainen ja mukava alue?

20 Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%) Miksi Tampere on niin paljon houkuttelevampi kuin Oulu N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia

21 Alueen kuusi vetovoimatekijää 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit ja alueen koko) 2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa em. solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai haitta suhteessa kasvu-keskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus ja asemanseudut) 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarina, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, urbaani pöhinä jne.) 4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.) 5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan) 6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)

22 5. Etelän elätti?

23 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN TASAUS MAAKUNNITTAIN 2016 (miljoonaa euroa) Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on varmistaa julkisten palveluiden saatavuus tasaisesti koko maassa asuinpaikasta riippumatta (kustannus ja tarve-erojen tasaus sekä tulopohjan tasaus) Uusimaa maksaa verotulotasausta muille maakunnille 521 miljoonaa euroa vuonna 2016: Helsingin, Espoon ja Vantaan osuus 84 % tasauksesta! Verotulotasausta maksaa 30 (313) kuntaa (88 kuntaa vuonna 2005) Pohjois-Pohjanmaa sai tulotasausta määrällisesti eniten maakunnista eli yhteensä 170 miljoonaa euroa vuonna Miljoonaa euroa vuonna 2016 Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pirkanmaa Etelä-Savo Lappi Varsinais-Suomi Päijät-Häme Satakunta Kainuu Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Uusimaa Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, ennakkotiedot

24 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN TASAUS MAAKUNNITTAIN 2016 (euroa per asukas) Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kainuu 602,4 577,8 573,2 Etelä-Savo 489,0 Uudenmaan verotulotasaus oli noin 320 euroa asukasta kohden Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 427,2 413,9 405,4 Muut maakunnat saavat tasausta Varsinais-Suomen 139 eurosta Pohjois- Karjalan 602 euroon per asukas vuonna 2016 Lappi Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Etelä-Karjala 220,7 206,8 317,5 399,6 399,1 Pohjois-Pohjanmaan maakunta sai verotulotasausta 414 euroa asukasta kohden eli kuudenneksi eniten kaikista maakunnista suhteessa asukaslukuun vuonna 2016 Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi 202,4 189,7 165,2 161,1 138,8-318,7 Uusimaa -400,0-200,0 0,0 200,0 400,0 600,0 800,0 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, ennakkotiedot

25 VALTIONOSUUKSIEN OSUUS (%) KUNNAN VERORAHOI- TUKSESTA KUNNITTAIN 2015 (konsernitaso) Graafi kuvaa valtionosuuksien osuutta kunnan verorahoituksesta (=verotulot + valtionosuudet) vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaalla valtionosuuksien osuus oli keskimäärin 40,3 % verorahoituksesta vuonna 2015 Valtionosuuksien osuus ylitti 50 % verorahoituksesta 17 alueen kunnassa ja jäi 12 kunnassa alle 50 %:in Ääripäät vaihtelivat Kempeleen 25,2 %:sta Pudasjärven 62,1 %:iin vuonna 2015 Pudasjärvi Taivalkoski Kärsämäki Siikalatva Merijärvi Lumijoki Alavieska Reisjärvi Nivala Utajärvi Pyhäntä Tyrnävä Sievi Siikajoki Hailuoto Haapavesi Haapajärvi Pyhäjoki Oulainen Kalajoki Kuusamo Ii Muhos Liminka Pyhäjärvi Ylivieska Raahe Oulu Kempele 25,2 34,2 33,0 41,0 40,6 62,1 60,3 59,9 59,1 58,5 55,0 54,5 54,1 54,1 53,9 53,6 53,0 52,6 52,6 51,9 51,0 50,2 47,7 47,6 47,1 46,0 45,4 45,2 44,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, ennakkotiedot kuntien tilinpäätöksistä

26 EU-tuki/as./v (euroa) EAKR JA ESR-RAHOITUS MAA- KUNNITTAIN EUROA PER ASU- KAS PER VUOSI VUOSINA Graafi pitää sisällään EAKR- ja ESR-rahoituksen maakunnittain asukasta kohden vuodessa ohjelmakaudella Pohjois-Pohjanmaa saa maakunnittain tarkasteltuna 7:nneksi eniten aluetukea asukasta kohden ohjelmakaudella Aluetukea saa asukasta kohden laskettuna eniten Lappi, Kainuu ja Pohjois-Karjala sekä vähiten Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Kanta-Häme ESR/as./v. EAKR/as./v. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

27 Silti

28 RIITTÄÄ PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA! Asukas- ja työpaikkamäärällä mitattuna 4:nneksi suurin maakunta Oulu oikeasti Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian logistiikan ja liikenteen solmukohta: erityisesti kansainväliset lentokentät Oulussa ja Kuusamossa sekä pääradan kaksoisraide Ouluun Alueen ketteryys ja erityisesti teknologinen kyky jatkuvaan uusiutumiseen rakennemuutosten jälkeen. Vahvaa koulutus- ja tutkimusosaamista. Nuorten = tulevaisuuden maakunta! Ikärakenne Euroopan nuorimpia Omalla tavallaan vahvat seutukeskukset ja käynnissä olevat suurhankkeet maakunnan alueella Alueen edunajaminen kansallisella tasolla enemmän kuin kunnossa! + Pohjoisen ja puolen Suomen puolestapuhuja ja tekijä! Vahvoja tulevaisuuden kasvualoja ja vahvaa tulevaisuuden tekemistä! Alueen edunajaminen ja edunajamisen rakenteet kunnossa! (Huippu)osaajat ja tutkimuspuitteet valmiina! Huippuosaamista muun muassa langattomassa tekniikassa, puuosaamisessa ja - tuotteissa, matkailussa, kone- ja metalliteollisuudessa, ruuantuotannon arvoketjuissa jne.

29 Lisätietoja Timo Kiitos!