Speltti, kuituhamppu, öljypellava ja kvinoa Uusilla kasveilla markkinoille, Kaustinen 7.2 ja Kalajoki 8.2 Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskus marjo.keskitalo@luke.fi GSM 050 520 2296
Kg/ha 3rd year. Yield of spring wheat compared to monocropped spring wheat 2nd year. Yield of spring wheat compared to monocropped spring wheat 1st year. Yield of spring wheat compared to monocropped spring wheat Eri esikasvien merkitys kevätvehnän satoihin kolmena vuotena esikasvivuoden jälkeen 2 Keskitalo M 2018
Kg/ha -> Spring wheat yielded 250 700 kg more after the precrops 3rd year. Yield of spring wheat compared to monocropped spring wheat 2nd year. Yield of spring wheat compared to monocropped spring wheat 1st year. Yield of spring wheat compared to monocropped spring wheat Eri esikasvien merkitys kevätvehnän satoihin kolmena vuotena esikasvivuoden jälkeen 3 Keskitalo M 2018
12000,00 10000,00 8000,00 6000,00 4000,00 2000,00 0,00 Eri viljelykasvien juurimassat (kg ka/ha), arvioitu Luonnonvarakeskuksessa tehdystä Astiakokeesta. HUOM: koejärjestelystä johtuen monivuotisten kasvien juurimassan määrä korostui todellisuutta todennäköisesti suuremmaksi 4 Keskitalo M 2018
0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6 1 Vehnän valkuaispitoisuuden (%) muutos, 1 vuosi Esikasvi Vehnän valkuaispitoisuuden (%) muutos, 2 vuosi Esikasvien vaikutus jälkikasvin (kevätvehnän) valkuaispitoisuuteen 2 vuotta esikasvin jälkeen. Vertailu yksipuoliseen kevätviljan viljelyyn. 5 Keskitalo M 2018
3,5 3 2,5 Vehnän TSP muutos (g) keskimäärin Vehnän TSP muutos (g) vuonna 2011 2 1,5 1 0,5 0 Härkäpapu Kaura Kevätvehnä Kevätrypsi Lupiinit Tattari Öljyhamppu Öljypellava Esikasvien vaikutus jälkikasvin (kevätvehnän) 1000 siemenen painoon. Pylväät kuvaavat eron (g), kun tulosta on verrattu yksipuoliseen vehnän viljelyyn. 6 Keskitalo M 2018
Esikasvin typpitase N kg/ha 80 60 40 20 0-600 -400-200 0 200 400 600 800 1000-20 -40-60 Kevätvehnän sato kg/ha verrattuna yksipuoliseen vehnän viljelyyn Esikasvien (erikoiskasvit) typpitaseen (N kg/ha) vaikutus jälkikasvin (kevätvehnä) sadonlisään (kg/ha) 7 Keskitalo M 2018
Esikasvin (erikoiskasvit) typpitaseen (N kg/ha) vaikutus jälkikasvin (kevätvehnä) sadonlisään (kg/ha) 8 Keskitalo M 2018
KOE 820, esikasvit kylvettiin 2010, vehnä kylvettiin 2011. % kevätvehnäsadosta kevätvehnän jälkeen 1,30 1,25 1,20 1,15 1,10 1,05 1,00 0,95 0,90 53 % 58 % 46 % 71 % 63 % 50 % 57 % 59% 0,85 Esikasvi Kevätvehnän sato esikasvien jälkeen (% kevätvehnästä kevätvehnän jälkeen) ja pistelaikun voimakkuus vuonna 2011. LÄHDE: KESKITALO, M., HAKALA, K., JAUHIAINEN, L., KÄNKÄNEN, H. 2012. Erikoiskasvit kevätvehnän esikasveina. In: Toim. Nina Schulman. Maataloustieteen Päivät 2012, 10.-11.1.2012 Viikki, Helsinki : esitelmä- ja posteritiivistelmät. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote 29: p. 19. Keskitalo M 2018
Speltin historia Muinaisvehnä, Triticum spelta L., nykyvehnän edeltäjä Muita muinaisviljoja ovat mm yksijyväisvehnä (Triticum monococcum), kaksijyväisvehnä eli emmervehnä (Triticum diococcoides) Pronssikaudella (noin 1500 ekr.-500 jkr.) speltti oli lähestulkoon pääviljan asemassa koko Euroopassa, myös Suomessa oli viljelyä Oli kreikkalaisten urheilijoiden suosima ja Rooman sotaväen keskuudessa tärkeä raaka-aine. Mainitaan myös Raamatun Vanhassa testamentissa, jossa siitä käytetään nimitystä vaivaisvehnä. Abbedissa sekä luonnontutkija Hildegard Bingeniläinen eli 1100- luvulla. Hän kirjoitti lääketieteellisiä julkaisuja speltin parantavista ominaisuuksista ja uskoi sen poistavan myrkyllisiä aineita kehosta. 10 Keskitalo M 2018
Speltti, Triticum spelta L Kuva Merja Högnäsbacka, Luke 11 Keskitalo M 2018
Speltti ja speltin viljely (1) Suomessa kiinnostus speltin viljelyyn lähti kasvuun noin 20 vuotta sitten Suomessa, viljelysopimuksia tekee: Merinomi Oy 61980 PÄNTÄNE Syys- ja kevätmuotoisena, mainintoja on myös aidoista spelteistä sekä speltin ja vehnien risteymistä Pääpiirteiltään viljely ja käyttö vehnien tavoin Sadon hinta 500 euroa/tn Kylvösiemen n 1,1 e/kg 12 Keskitalo M 2018
Vehnäalat 2006 ja 2016 Syysvehnä Kevätvehnä Speltti Syysspeltti Kevätspeltti 2006 2016 2006 2016 2006 2016 2016 EP 260 1090 8380 11890 <50 <25 <50 Pohjanmaa 170 600 6400 9240 <25 <25 <50 PP 210 350 4910 3170 <100 <25 -> kevät- ja syysvehnäalojen lisääntyminen indikoi lisääntynyttä mahdollisuutta kevät- ja syysspeltin viljelyyn Lähde: Mavi, maaseutuelinkeinon tietojärjestelmä ja Luke, http://stat.luke.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaa 13 Keskitalo M 2018
Speltin viljely (2) Viljelyssä on eroja vehniin verrattuna Speltti: Vaatimattomampi kasvupaikan suhteen Kirjallisuuden mukaan käyttää tehokkaammin ravinteita Syväjuurinen ja ottaa ravinteita tehokkaasti Lannoitustarve vehniä maltillisempi, 20-50 kg/ha Suomen salpietaria keväällä: Fosforia 8 32 kg/ha Pitkäkortinen ja korsi heikompi kuin vehnällä -> lakoutuu helposti Soveltuu luomuun paremmin, tuottaa rikkakasveja varjostavaa korsimassaa Jyviä peittää paksu kuori ja sen takia tuholaisia on vähemmän Kasvitauteja on vehnien tapaan 14 Keskitalo M 2018
Speltin viljely (3) Kylvömäärä 200 250 275 (luomussa) kg/ha. Kylvetään tähkylöinä, kuorineen. Kuorien irrottaminen heikentää itävyyttä! Paksukuorisena taimettuu vehnä hitaammin Lajikkeet ulkomailta, mm Oberkorn Rotkorn ja Zollerspelt. Jatkossa saatavissa myös luomuspeltin kylvösiementä. Syysspeltin kylvö sopivaan aikaan. Etelä-Pohjanmaalla syyskuun alussa, etelämpänä hieman myöhemmin Muokkauksessa pidettävä huoli, ettei jää painanteita joihin vesi kerääntyy talven aikana. Jääpolte ja lumihome voivat vahingoittaa kasvustoa talvella Maan ph n 6,5 Kasvusto ei saa rehevöityä liikaa, mutta tarpeeksi jotta talvehtii. Syysmuotoisen suurin haaste on talvehtiminen, välistä ongelmia Kevätspeltin haasteena on tarvittava pitkä kasvuaika 15 Keskitalo M 2018
Speltin viljely (4) Korjuussa varottava kuorien irtoamista, koska jyvä vioittuu ja itävyys voi laskea N 2000-3000 kg/ha sato on hyvä, vaihtelu 2000-5000 kg/ha välillä Valkuaispitoisuus 13-14 % eli 2-3 % syysvehnää parempi, myös kuitua vehniä enemmän Sadossa kuorta 30 % Sitkoa on paljon, ja jauhojen leipoutumisominaisuudet voivat olla ovat hyvät (myös heikkouksista mainintoja) Sato kuivataan kuorineen, suojaa homeilta ym, 13-14 % varastointi kosteuteen Sisältää gluteenia, ei sovi keliaakikoille Suomessa erityisesti luomuspeltillä on kysyntää, mutta myös tavanomaiselle speltille on avautumassa markkinat 16 Keskitalo M 2018
Kuituhampun historia Lähtöisin mahdollisesti Keski-Aasiasta Siitepölylöytöjä mm. Venäjän Baikal-järveltä ja Mongolian Altai-vuorilta, radiohiiliajoituksella arvetu 100 000 150 000 vuotta vanhoiksi. Vanhimmat siemenfossiililöydöt ovat saviastioista, mm Japani 8050 eaa., Moldova 5050 4050 eaa. ja Kiina 3550 2550 eaa. Suomeen hampun viljely on todennäköisesti levinnyt Kiinasta varhaisella 5200-4200 eaa Merkkejä viljelystä 500-800 jaa ja suosio kasvoi 1400-1500- luvuilla. Suosio huipussa 1700-1800-luvun alussa, jolloin sitä viljeltiin miltei koko maan alueella. Laajaa viljelyä Savossa ja Karjalassa. Hämeessä viljeltiin erityisesti kuiduksi yhdessä pellavan kanssa ja myynti kohdistui Lounais- ja Länsi-Suomeen 17 Keskitalo M 2018
Kuituhampun viljely (1) Kuituhamppu (Cannabis sativa L.) Jalostettu sisältämään alle 0,2 % päihdyttävää kannabinoidia, THC:ta. Kutsutaan teolliseksi hampuksi tai hyötyhampuksi Sopimusviljelyä HempRefine Oy, info@hemprefine.fi Käyntiosoite/varasto: Humppilantie 43, 31640 Humppila Pyrkivät siihen, että pellot noin 100 km säteellä. Jos matka pidempi, tulisi korjattavaa satoa olla riittävästi. Kannattaa kuitenkin kysyä! Lajikkeet; mm Epsilon-68- Tiborszallasi, myös muita on joka vuosi testissä, selvitetty myös muissa Pohjoismaissa Suomalaisia maatiaislajikkeita ei löydy. Virossa saadaan jo kuituhampustakin siementä aikaisista lajikkeista Lajikekehitystä tehdään mm USA:ssa suurella rahalla, vaikutukset Suomeen parempien lajikkeiden saamiseksi? 18 Keskitalo M 2018
Kuituhampun viljely (2) Etelä-pohjanmaalla pohjoisimmat, lähinnä etäisyys Humppilaan on esteenä. Kasvi menestyy Oulun korkeudelle asti. Kylvö, parempi liian myöhään kuin liian aikaisin, paras kasvu pitäisi osua heinäkuulle. Jopa juhannuksena kylvö voi onnistua, paras toukokuun lopulla. Suomessa kuituhamppu kasvaa erityisen pitkäksi ja kuitu hyvälaatuista 19 Keskitalo M 2018
Kuituhampun viljely (3) Kylvösiemenen hinta noin 5 euroa/kg, jota käytetään 30 kg/ha kustannus 150 euroa/ha Biomassasatona 7000 kg/ha on hyvä, mutta myös suuremmat mahdollisia > 12 000 kg/ha Sadosta maksettava hinta 145 euroa/tn Paalauskustannukset noin 20 40 euroa/tn 20 Keskitalo M 2018
Kuituhampun viljely (4) Viljelyssä ei niinkään haasteita, vaan ne kohdataan enemmänkin korjuussa ja sen jälkeen Paras tapa on korjata hamppu keväällä. Traktorilla jyrätään kasvusto nurin, jolloin kuivat varret katkeavat hyvin. Paalaukseen kanttipaalain on paras, koneurakoitsijoita saatavissa tähän toimeen. Paalit korjuun jälkeen suojattava peitteellä tai vietävä suojaan. Jos vesi imeytyy paaleihin se heikentää laatua ja pahimmillaan sato joudutaan hylkäämään. 21 Keskitalo M 2018
Tiiviissä maassa hamppu ei kasva (öljyhamppu) Kuva Marjo Keskitalo Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen 31.8.2017
Hamppu kasvaa vain kuohkeassa maassa (öljyhamppu) Kuva Marjo Keskitalo Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen 31.8.2017
Rotevaa öljyhamppua kuituhamppu vielä 2x pidempää Kuva Marjo Keskitalo Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen 31.8.2017
Tiheissä kasvustoissa rikkakasveja ei esiinny (öljyhamppu). Kuva Marjo Keskitalo Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen 31.8.2017
Öljyhampun juuristo Kuva Marjo Keskitalo Keskitalo, M. 2017. Öljyhampputyöpaja Jokioinen 31.8.2017
Hamppujen ja pellavien viljelyalat 2006 ja 2016 Kuituhamppu Öljyhamppu Öljypellava 2006 2016 2006 2016 2006 2016 EP <100 <25 <25 <100 420 430 Pohjanmaa <25 <25 <25 <25 <25 PP <25 <25 <25 <25 Lähde: Mavi, maaseutuelinkeinon tietojärjestelmä ja Luke, http://stat.luke.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaa 27 Keskitalo M 2018
Öljykasvien viljelyalat 2006 ja 2016 Camelina K- rypsi S- rypsi K- rapsi S- rapsi A- kukka 2006 2016 2006 2016 2006 2016 2006 2016 2006 2016 2006 2016 13 EP 520 360 6370 <25 75 <25 230 <100 Pohja nmaa 500 <25 8550 2800 <50 <50 160 <100 <25 <25 PP <100 2070 1670 <25 <25 <25 <25 <25 Lähde: Mavi, maaseutuelinkeinon tietojärjestelmä ja Luke, http://stat.luke.fi/kaytossa-oleva-maatalousmaa 28 Keskitalo M 2018
Öljypellavan viljely Viljelysopimuksia tekee mm. Oy Linseed Protein Finland Ltd Kauhajoelta Kylvö keväällä aika aikaisinkin, rypsin tavoin Siemenmäärä 800 1000 kpl/m2 - > 50 60 kg/ha Lajikkeina suomalaiset Heljä ja Helmi ovat pitkäkortisia Englantilaiset Lazer, Abacus ja Phoenix ovat lyhytkortisia Voi käyttää myös omaa siementä Rikkakasvien torjunta: tankkiseos rikkakasvien torjuntaan, kun pellava 5-8 cm pitkää Ally 50 ST 0,8 1,0 tabl./ha Gratil 15 20 g/ha Sito Plus kiinnite 0,1 l/ha Vesimäärä 200-300 l/ha. 29 Keskitalo M 2018
Öljypellavan viljely (2) Viljelyalue (Linseed Protein Oy) pääasiassa Kauhajoen ympäristössä, myös Seinäjoen pohjoispuolella. Rannikolla voisi olla edullisia alueita Maalajeista paras hieno hieta, karkeilla hietamailla kuivuus voi tuilla ongelmaksi. Kilpailee heikosti rikkakasveja vastaan, siksi rikkakasvien hallinnasta pidettävä huolta Luomupellavalle olisi kysyntää rikkakasvit? Lannoitus alle 50 kg N/ha, savimaille enemmän Karjanlanta ei käy, ei myöskään multavat maat, koska niistä vapautuu typpeä väärään aikaan Keskihinta 60 senttiä/kg, luomusta ainakin 1,5 x hinta 30 Keskitalo M 2018
Luke, Gluteenittomien viljelykasvien kokeet 2016 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Viljeijän ilmoittama satokg/ha Biomassa sato kg/ha 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Öljypellavan viljelijän ilmoittama sato, näytesatoja näytteen biomassa kg/ha 31 Keskitalo M 2018
Kuva Jarkko Leino 32
Kvinoa Suomessa viljellään vuosittain noin 100 200 ha alalla Finland Peru Keskitalo, M. 2018
Kvinoan viljelyalat 2016 160 140 120 100 80 60 40 20 0 34 Keskitalo M 2018
Taimettuminen - Välillä liian harvaa?
Kirvat löytävät joskus kvinoan eroja yksilön välillä? Keskitalo M 2018
Maistuu myös kissalle! Kuvat Marjo Keskitalo, Luke
Syksyllä lokakuussa halla voi käydä pellolla MTT:n kvinoapelto lokakuussa 2013 Keskitalo, M. 2018
Kvinoan kasvihuonekasvatusta MTT:ssä tuotti runsaasti biomassaa Keskitalo, M. 2018 MTT Agrifood Research Finland 39
40 Keskitalo M 2018
41 Keskitalo M 2018
Siemen saponiinit poistettava ennen käyttöä Käsitellyt siemenet Käsittelemättömät siemenet Keskitalo, M. 2018
Kysely erikoiskasvien merkityksestä kasvit erikseen TATTARI ÖLJYHAMPPU ÖLJYPELLAVA KUMINA HPAPU KVINOA 5 4,5 4 3,5 3 2. Ymp. hyödyt 10. Kuluttajat tietävät 7. Sato vähän epävarmaa 12-17 mahdollisuuksia panostamalla 20. Yhteiskunt ei panosta 2,5 2 6. Vahva imago alueella 11. Opettelu työlästä 19. Raaka-aineelle ei käyttöä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 43 Keskitalo M 2018
Kasvivaihtoehtojen esittelyä ja herättelyä kesän 2017 näyttelyissä Keskitalo M 2018 44
% vastaajista 20 16 Suomessa viljellään 100 v päästä. ainakin jos asiakkaat saisivat päättää Västankvarn Manskki 12 8 4 0 Härkäpapu Soija Siperian Canihua Camelina Amarantti Hirssi Tattari 45 Keskitalo ym. 2018 Öljypellava Öljyham Kvinoa Keltalupiini Sinilupiini Kumina
Mielikuvat ja kokemukset erikoiskasveista Helsingin Kevätmessuilla Messukeskuksessa kysyimme: Jos olet syönyt/valmistanut erikoiskasveista ruokaa, mitä olet syönyt /valmistanut useimmin? 46 Keskitalo ym 2018
FutureCrops Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi (www.luke.fi/futurecrops). Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2014 2020). Mukana ovat Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais- Suomen Ely-keskukset. Hanke alkoi varsinaisesti 2017 ja jatkuu vuoteen 2019. 47 Keskitalo ym. 2018.
FutureCrops tapahtumia 2018-13,3,2018 tislattavien yrttien seminaari Vaasassa -20.3, 2018 Tattariseminaari Tampereella -Heinäkuun alussa OKRA - maatalousnäyttelyssä -Elokuussa Erikoiskasvipäivä Jokioisilla 48
49