PORVOON KAUPUNKI Tuorilan koulu Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33849
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (25) TIIVISTELMÄ Tutkimuskohteena oli Porvoossa sijaitseva Tuorilan koulun ns. punainen rakennus. Rakennus on valmistunut vuonna 1930. Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää kokonaisvaltaisesti eri rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haitta- /riskitekijöitä. Tutkimukset ovat suoritettu aistinvaraisin arvioin sekä rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten avulla ja rakenneavauksista otettujen materiaalinäytteiden avulla. Tutkimustulosten perusteella: Rakennuksessa merkittävimmät kosteus- ja mikrobivauriot esiintyvät asunto-osan hirsirunkoisten ulkoseinärakenteiden ja julkisivulaudoitusten alaosissa sekä alapohjarakenteissa ulkoseinien vieressä. Rakenneavauksista tehtyjen havaintojen perusteella alimmissa hirsikerroissa esiintyy paikoin merkittäviä lahovaurioita ja paikoin vauriot on havaittavissa myös hirsirungon sisäpinnoilla. Rakennuksen ikkunat sekä ikkunapielet ja smyygilaudat ovat pääosin huonokuntoisia ja ikkunapellityksistä maalikerrokset irtoilevat alustastaan. Asunto-osan alapohjarakenteissa esiintyy erityisesti ulkoseinärakenteiden läheisyydessä kosteusvauriojälkiä sekä materiaalien mikrobivaurioita. Asunto-osan ryömintätilassa ja keittiön alla olevassa talouskellarissa on orgaanisia jätteitä ja materiaaleja, joiden vauriot voivat heikentää sisäilman laatua, kun kellarista tai ryömintätilasta pääsee sekoittumaan ilmaa sisäilmaan päin rakenteiden epätiiveyskohtien tai kellarin käyntiluukun epätiiviiden liittymien kautta. Vesikatemateriaalina oleva profiilipeltikate on hyväkuntoinen lukuun ottamatta maalipinnan haalistumista/kulumista. Yläpohjan sahanpurueristeissä ei todettu mikrobivaurioita, mutta rakenteen sisäpinnassa ilmansulkuna toimiva tervapaperin liittymät ovat epätiiviit, mikä mahdollistaa ilmavuodot yläpohjarakenteen läpi. Tervepaperin epätiiveyskohdista on sahanpurueristeitä pudonnut sisäpuolisen verhouslevyn päälle. Korjatun luokkatilan alapohja- ja ulkoseinärakenteita on korjattu sisäpuolelta kattavasti ja ryömintätilan päälle on asennettu kapillaarikatkosora. Jatkotoimenpidesuositukset: Jatkotoimenpiteiden tarkoituksena on poistaa rakenteissa todetut vauriot, mahdolliset sisäilman laatuun vaikuttavat riskitekijät sekä estää vaurioiden uusiutuminen tulevaisuudessa. Todettujen mikrobi- ja lahovaurioiden korjaaminen kohdistuu pääosin asunto-osaan, mutta ulkopuolisia korjauksia tulee tehdä myös korjatun luokkatilan alueella. Korjaukset vaativat mittavia rakenteiden purku- ja uudelleenrakennustoimenpiteitä, mutta pääpiirteittäin korjaukset voidaan suorittaa samoilla periaatteilla kuin korjattuun luokkatilaan on tehty. Jatkotoimenpidesuositusten yhteenveto on esitetty kappaleessa 5. Korjaustoimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (25) Sisällysluettelo 1 Yleistiedot... 4 1.1 Tilaaja... 4 1.2 Tehtävän sisältö... 4 1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 4 1.4 Sijainti ja paikannuskaaviot... 4 1.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat... 5 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta.... 5 2.1 Tutkimusmenetelmien viitearvot ja analyysilaboratorio... 6 2.1.1 Materiaalien mikrobit... 6 3 Tutkimustulokset rakenneosittain... 6 3.1 Alapohjarakenteet... 6 3.1.1 Sijainti... 6 3.1.2 Rakenne... 6 3.1.3 Havainnot... 8 3.1.4 Materiaalien mikrobit... 12 3.1.5 Johtopäätökset... 12 3.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 13 3.2 Ulkoseinät ja sokkelirakenne... 13 3.2.1 Sijainti... 13 3.2.2 Rakenne... 13 3.2.3 Havainnot... 13 3.2.4 Materiaalien mikrobit... 18 3.2.5 Johtopäätökset... 19 3.2.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 19 3.3 Väliseinät... 20 3.3.1 Sijainti... 20 3.3.2 Rakenne... 20 3.3.3 Havainnot... 20 3.3.4 Johtopäätökset... 20 3.3.5 Jatkotoimenpidesuositukset... 20 3.4 Yläpohjat ja vesikatto... 21 3.4.1 Sijainti... 21 3.4.2 Rakenne... 21 3.4.3 Havainnot... 21 3.4.4 Materiaalien mikrobit... 23 3.4.5 Johtopäätökset... 23 3.4.6 Jatkotoimenpidesuositukset... 23 4 Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta... 23
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (25) 4.1.1 Havainnot... 23 4.1.2 Johtopäätökset... 24 4.1.3 Jatkotoimenpidesuositukset... 24 5 Yhteenveto suositeltavista toimenpiteistä... 24 Liitteet Liite 1. Liite 2. Näytteenottopisteet pohjapiirustuksissa Materiaalien mikrobit analyysivastaus 378918, Työterveyslaitos, 27.6.2018
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (25) Tuorilan koulu 1 Yleistiedot Tuorilan koulu Tuorilanmäki 13 06500 Porvoo 1.1 Tilaaja Porvoon kaupunki, toimitilajohto Pekka Koskimies Tekniikankaari 1 06100 Porvoo 040 489 1865 pekka.koskimies@porvoo.fi 1.2 Tehtävän sisältö Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää Porvoossa sijaitsevan Tuorilan koulun rakenteiden toteutustapaa, kuntoa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Tutkimukset ovat suorittaneet 4.6. 6.6.2018 välisenä aikana Rkm. Timo Ekola ja TkK Juuso Parkkinen. 1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot Porvoossa sijaitseva Tuorilan koulun punainen rakennus on valmistunut vuonna 1930. Rakennus on yksikerroksinen hirsirunkoinen ryömintätilainen rakennus, jossa on luonnonkivisokkeli. Yläpohjarakenteena on harjakatto, jossa on katemateriaalina profiilipeltikate. Tehdyt korjaukset: Rakennuksen etelä-länsipäädyn opetustilassa on tapahtunut vesivaurio vuonna 2011. Opetustilan alapohjarakenne on uusittu ja sisäpuoliset lisälämmöneristyksen on korjattu vuonna 2016. Luokkatilaan on asennettu koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto (Swegon COMPACT Air, CA03A11). Opetustilan puoleinen julkisivuverhous on uusittu pihan puolelta 2010-luvulla. 1.4 Sijainti ja paikannuskaaviot Tuorilan koulun punaisen rakennuksen sijoittuminen ilmansuuntiin ja päärakennukseen nähden on esitetty alla olevassa kuvassa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (25) Punainen rakennus rv. 1930 Kuva 1. Satelliittikuva Tuorilan koulusta. Punainen rakennus on kuvan vasemmassa yläkulmassa (Lähde: Google Maps). 1.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat Tutkimusten tukena on ollut käytettävissä seuraavia tietoja ja asiakirjoja: Suunnitelmat: Pohjapiirustukset Opetustilan alapohjarakenteen korjaussuunnitelmat, Sweco Finland Oy Porvoo, J. Koivuniemi, 22.1.2016 Aiemmat tutkimukset: Tutkimusraportti, Vesivahingon kosteuskartoitus, Raksystems Anticimex, 24.11.2011 Havaintoja kohteesta, Liikelaitos Porvoon tilapalvelut, 9.12.2015 Kiinteistön tilan /korjaustarpeen arviointi, Suomen sisäilmakeskus Oy, 27.3.2017 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta. Rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa tutkittiin eri puolilla rakennusta rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten avulla. Rakenneavauksista selvitettiin eri rakenneosien rakennetyypit. Kohteesta ei ollut alkuperäisiä suunnitelmia käytettävissä. Rakenneavauksista otettiin lisäksi materiaalinäytteitä mikrobianalyyseihin. Tutkimuksista tarkemmin Aistinvaraiset arvioinnit paikan päällä Rakenneavauksia yhteensä yhdeksän ja materiaalinäytteiden ottoja eri puolilta rakennusta o Materiaalinäytteitä 10 kpl mikrobianalyysiin
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (25) 2.1 Tutkimusmenetelmien viitearvot ja analyysilaboratorio 2.1.1 Materiaalien mikrobit Rakenteista otetut materiaalinäytteet analysoitiin ns. suoraviljelymenetelmällä. Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja) ++ = 20-49 pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja) +++ = 50-199 pesäkettä (runsaasti mikrobeja) ++++ 200 pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa IV) Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira, 8/2016). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. 3 Tutkimustulokset rakenneosittain 3.1 Alapohjarakenteet 3.1.1 Sijainti Alkuperäinen alapohjarakenne sijaitsee kuvaan merkityllä sinisellä alueella. Vihreällä alueella sijaitsee vuonna 2016 korjattu alapohjarakenne. Keittiön alla vanha talouskellari 3.1.2 Rakenne Alapohjarakenteena on ryömintätilainen puurakenteinen alapohja. Perustusrakenne on toteutettu luonnonkivisokkelein ja ryömintätilan tuulettuminen tapahtuu luonnonkivisokkelissa olevien tuuletusventtiilien kautta. Alapohjan pintamateriaalina on muovimatto. Alapohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (25) Kuva 2. Alkuperäinen alapohjanrakenne. Vuonna 2016 opetustilan kosteusvaurioitunut vanha lattiarakenne purettiin hirsirakenteita lukuun ottamatta kokonaan pois. Uusittu alapohjarakenne on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 3. Rakenneleikkaus opetustilan uusitun alapohjan ja ulkoseinän välisestä liittymästä (kuva Sweco Finland Oy Porvoo). Asuntojen yhteydessä olevan keittiön alapuolella on vanha talouskellari.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 8 (25) 3.1.3 Havainnot Alkuperäiseen alapohjarakenteeseen tehtiin kaksi rakenneavausta, joiden kautta selvitettiin rakennekerrokset ja käytetyt rakennusmateriaalit, sekä arvioitiin aistinvaraisesti alapohjarakenteen kuntoa. Lisäksi alapohjan rakenneavauksista otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten. Alapohjan eristemateriaalina on käytetty suurimmaksi osin sahanpurua tai kutterinlastua, jota on 300-350 millimetriä yhtenäisen laudoituskerroksen päällä. Sahanpurueristeen yläpuolella on noin 50 millimetrin paksuinen mineraalivillakerros, joka todennäköisesti on lisätty alapohjarakenteeseen myöhemmin. Alapohjarakenne ei ole tiivis, minkä johdosta ilmavuodot rakennuksen alapuolisesta ryömintätilasta on mahdollisia. Takapihan puoleisen asuinhuoneen nurkkaan (ulkoseinän ja eteisen välisen seinän kulma) tehdyssä alapohjan rakenneavauspisteessä oli havaittavissa kosteusvauriojälkiä mm. huonetilaa vasten olevan puukuitulevyn alapinnassa. Ko. rakenneavauspisteen kohdalla alapohjarakenteessa on todennäköisesti vanha käytöstä poistettu lämmitysputki. Alapohjarakenteisiin tehdyistä rakenneavauspisteitä voitiin todeta, että alapohjien kohdalla olevat ulko- ja väliseinein hirret ovat tummuneet rakenteisiin kohdistuneen poikkeavan kosteusrasituksen seurauksena. Etupihan puolella olevan asuinhuoneen ulkoseinien kulmaukseen tehdyssä rakenneavauksessa lämmöneriste tuntui aistinvaraisesti kostealta. Kuva 4. Takapihan puoleisen huoneen alapohjan rakenneavaus RA6. Puukuitulevyn alapinta on kastunut. Kuva 5. Alapohjarakenteessa on vanhoja käytöstä poistettuja lämmitysputki. Eristekerros on suurimmaksi osin kutterinlastua.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 9 (25) Kuva 6. Huoneen ja eteisen välisen väliseinän alaosan hirret ovat tummuneet poikkeuksellisen kosteusrasituksen seurauksena. Kuva 7. Rakenneavauspisteessä RA6 otettiin kaksi materiaalinäytettä (N8, N9) ja molemmissa näytteissä esiintyy viite mikrobivauriosta. Kuva 8. Etupihan puoleisen asuinhuoneen alapohjan rakenneavaus RA5. Kuva 9. Rakenneavauspisteessä RA5 sahanpuru on osittain kosteaa. Alapohjan laudoitus ja ulkoseinien alimmat hirsikerrat ovat tummuneet voimakkaasti poikkeuksellisen kosteusrasituksen takia. Asuntojen yhteydessä olevan keittiön alapuolella on vanha talouskellari. Talouskellarin sisäilmassa on havaittavissa selvää mikrobiperäistä hajua ja kellarin seinissä on havaittavissa selviä kosteusvauriojälkiä kellarin seiniin ja alapohjaan kohdistuvan poikkeavan kosteusrasituksen seurauksena. Kellarissa märkiä seinä- ja alapohjarakenteita vasten olevat puurakenteet ovat kosteus- ja lahovaurioituneet. Kellarin ja 1. kerroksen välipohjarakenne tai kellarin käyntiluukun liittymät eivät ole tiiviitä, minkä johdosta kellarista voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia mikrobiepäpuhtauksia asunnon sisäilmaan. Opetustilaan uusittuun alapohjarakenteeseen ei tehty rakenneavauksia. Rakenne on saatujen lähtötietojen perusteella kokonaisuudessaan uusittu. Alapohjan korjaukseen liittyvien korjaussuunnitelmien mukaan alapohjarakenteen höyrynsulkumuovi on limitetty mahdollisuuksien mukaan ulkoseinän höyrynsulkumuovin kanssa alapohjarakenteen ilmatiiveyden parantamiseksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 10 (25) Kuva 10. Keittiön lattiassa on luukku talouskellariin. Kuva 11. Ruokakellarissa on voimakas mikrobiperäinen haju. Kellarin seinien alaosissa ja alapohjarakenteessa esiintyy poikkeavaa kosteutta. Maata vasten oleva puulaudoitus on lahonnut alaosastaan. Kuva 12. Opetustilan alapohjarakenne on uusittu vuonna 2016. Kuva 13. Opetustilan alapohjarakenne on uusittu vuonna 2016. Muovimatto on nostettu seinälle. Alapohjan höyrynsulkumuovi on mahdollisuuksien mukaan limitetty ulkoseinän höyrynsulkumuovin kanssa. Ryömintätilallisen alapohjarakenteen kuntoa tutkittiin luonnonkivisokkelissa olevien tuuletusventtiilien kautta tai sokkelikiviä irrottamalla. Havaintojen perusteella ryömintätila tuulettuu hyvin eikä ryömintätilassa ollut havaittavissa puutteellisesta tuulettumisesta aiheutuneita vaurioita. Ryömintätilan maapohja oli tutkimushetkellä kuiva. Tyhjillään olevan asunnon alueella ryömintätilassa täyttömaan päällä on paikoin runsaasti puujätteitä ja ryömintätilaan on paikoin pudotettu alapohjarakenteen sahanpuru- ja turveeristeitä. Takapihan puolella olevan asunnon sisäänkäynnin tuulikaapin alle on pudotettu jätteitä. Täyttömaan päällä olevat orgaaniset materiaalit voivat ajoittain aiheuttaa mikrobiperäistä hajua ryömintätilan sisäilmaan. Luokkatilan uusitun alapohjarakenteen alueella ryömintätilan täyttömaan päälle on asennettu kapillaarikatkosora.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 11 (25) Kuva 14. Ryömintätilan kuntoa tutkittiin luonnonkivisokkelissa olevien tuuletusventtiilien kautta ja sokkelin kiviä irrottamalla. Kuva 15. Yleiskuva asunnon alapuolella olevasta ryömintätilasta. Ryömintätilassa ei esiintynyt puutteellisesta tuulettumisesta aiheutuneita vaurioita. Tutkimushetkellä täyttömaa oli kuivaa. Kuva 16. Ryömintätilaan on paikoin pudotettu alapohjarakenteen sahanpuru/turve-eristeitä. Kuva 17. Asunnon takapihan puolella olevan sisäänkäynnin/ tuulikaapin alle on pudotettu jätteitä. Kuva 18. Yleiskuva luonnonkivisokkeleista ryömintätilan puolelta katsottuna. Kuva 19. Täyttömaan päällä olevat orgaaniset puumateriaalit voivat ajoittain aiheuttaa mikrobiperäistä hajua ryömintätilan sisäilmaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 12 (25) Kuva 20. Luokkatilan uusitun alapohjarakenteen alueella ryömintätilan täyttömaan päälle on asennettu kapillaarikatkosora. Kuva 21. Luokkatilan uusitun alapohjarakenteen alueella ryömintätilan täyttömaan päälle on asennettu kapillaarikatkosora. 3.1.4 Materiaalien mikrobit Alapohjarakenteista otettiin yhteensä neljä näytettä kahdesta eri rakenneavauspisteestä. Taulukko 1. Alapohjan näytetulokset Rakenne avaus RA5 RA5 RA6 RA6 Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite N6 N7 N8 N9 Alapohja, eristekerroksen alapinta Alapohja, eristekerroksen mineraalivilla Alapohja, eristekerroksen alapinta Alapohja, eristekerroksen mineraalivilla Sahanpuru Mineraalivilla Kutterinlastu Mineraalivilla Huone Huone Huone Huone Ei viitettä vauriosta Heikko viite vauriosta Vahva viite vauriosta Vahva viite vauriosta 3.1.5 Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella alapohjan rakenneavauspisteen RA6 kutterinlastu- (N8) ja mineraalivillanäytteissä (N9) esiintyy vahva viite mikrobivauriosta. Rakenneavauspisteen RA5 mineraalivillanäytteessä esiintyy heikko viite mikrobivauriosta. Näytteissä, joissa esiintyy vahva viite mikrobivaurioista, esiintyy runsaasti erittäin runsaasti Penicilliumia. Lisäksi mineraalivillanäytteessä (N9) esiintyy niukasti ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Aspergus versicolor ja Paecilomyces variotii sekä Streptomyces aktinobakteereja. Asunto-osan alapohjarakenteissa esiintyy paikoin, erityisesti ulkoseinärakenteiden läheisyydessä aistinvaraisesti havaittavissa olevia kosteusvauriojälkiä sekä materiaalien mikrobivaurioita. Asunto-osan ryömintätilassa ja keittiön alla olevassa talouskellarissa on orgaanisia jätteitä ja materiaaleja, joiden vauriot voivat heikentää sisäilman laatua, kun kellarista tai ryömintätilasta pääsee sekoittumaan ilmaa sisäilmaan päin rakenteiden epätiiveyskohtien tai kellarin käyntiluukun epätiiviiden liittymien kautta. Korjatun luokkatilan alapohja on kokonaisuudessaan korjattu ja ryömintätilan päälle on asennettu kapillaarikatkosora.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 13 (25) 3.1.6 Jatkotoimenpidesuositukset Asunnon puolella alapohjarakenteet avataan, vanhat eristekerrokset ja vaurioituneet puumateriaalit poistetaan. Asunto-osan ryömintätilassa täyttömaan päälle asennetaan luokkatilan tavoin kapillaarikatkosora tai kevytsora. Keittiön alla oleva talouskellari otetaan pois käytöstä, puretaan tai täytetään kapillaarikatkosoralla tai kevytsoralla. Uudet rakenteet toteutetaan erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. 3.2 Ulkoseinät ja sokkelirakenne 3.2.1 Sijainti 3.2.2 Rakenne Ulkoseinärakenteena on sisäpuolelta lisäeristetty hirsirunko. Ullakolla sijaitsevan huoneen osalla lisäeristyksen tilalla oli sisäpuolinen laudoitus ja pinkopahvi. Perustus- ja sokkelirakenne on toteutettu maata vasten olevin luonnonkivisokkelein. Ulkoseinärakenne on seuraava ulkoa sisäänpäin katsottuna: 3.2.3 Havainnot Kuva 22. Ulkoseinärakenne. Ulkoseinärakenteisiin tehtiin neljä rakenneavausta ulkokautta ja kolme rakenneavausta sisäkautta (kaksi rakenneavaus 1. kerroksen ulkoseinään ja yksi ullakolla sijaitsevan huoneen ulkoseinään). Rakenneavauksista tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella eri puolilla rakennusta hirsiseinien alimmissa hirsikerroissa ja julkisivuverhouksen alaosissa esiintyy selviä lahovaurioita. Julkisivulaudoituksen takana oleva tervepaperi on paikoin kosteusvaurioitunut ja hapertunut. Ikkunapielet ja smyygilaudat halkeilevat ja ikkunapeltien pinnoilta maalikerrokset lohkeilevat selvästi irti alustastaan. Opetustilan pihanpuoleisella julkisivulla julkisivulaudoitus on uusittu ja ikkunat kunnostettu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 14 (25) RA2 RA1 Kuva 23. Yleiskuva pihanpuoleisesta julkisivusta. Kuva 24. Julkisivuverhousta avattiin seinän alaosista hirsirungon kunnon selvittämiseksi. Kuva 25. Julkisivulaudoitus on uusittu ja ikkunat kunnostettu opetustilan pihan puoleiselta seinustalta. Kuva 26. Julkisivulaudoitus on uusittu ja ikkunat kunnostettu opetustilan pihan puoleiselta seinustalta. Kuva 27. Ikkunapielet ja smyygilaudat halkeilevat ja maalikerros irtoilee ikkunapeltien päältä Kuva 28. Ikkunapielet ja smyygilaudat ovat pääosin huonokuntoisia. Smyygilautoja on osittain uusittu. Ikkunapellityksistä maalikerros irtoilee.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 15 (25) Kuva 29. Ulkoseinän rakenneavaus (RA1). Julkisivulaudoituksen takaa paljastui hapertunut tervapaperi. Kuva 30. Rakenneavaus (RA1). Julkisivulaudoituksen alaosissa ja alimmassa hirsikerrassa on havaittavissa lahovaurioita. Hirsiseinän tilkkeenä käytetyssä pellavarivessä (N1) esiintyy viite mikrobivauriosta. Kuva 31. Ulkoseinän rakenneavaus (RA2). Kuva 32. Rakenneavaus (RA2). Julkisivulaudoituksen alaosissa ja alimmassa hirsikerrassa on havaittavissa lahovaurioita. Hirsiseinän tilkkeenä käytetyssä pellavarivessä (N2) esiintyy viite mikrobivauriosta. Kuva 33. Ulkoseinän rakenneavaus pohjois-itäpuolen päätyseinässä (RA3). Kuva 34. Rakenneavaus (RA3). Julkisivulaudoituksen alaosissa ja alimmissa hirsikerroissa on havaittavissa merkittäviä lahovaurioita. Hirsiseinän tilkkeenä käytetyssä pellavarivessä (N3) esiintyy vahva viite mikrobivauriosta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 16 (25) Kuva 35. Ulkoseinän rakenneavaus takapihan puolelta (RA4). Ko. rakenneavaus on tehty sisäpuolelle tehdyn rakenneavauksen RA6 viereen. Rakenneavauksessa RA6 hirsirungossa esiintyy lahovaurioita (kts. kuvat 31-34). Kuva 36. Rakenneavaus (RA4). Muista rakenneavauksista poiketen julkisivulaudoitus, tervapaperi ja hirret ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Hirsiseinän tilkkeenä käytetyssä pellavariveessä (N4) esiintyy viite mikrobivauriosta. Rakennuksen ulkoseiniin tehtiin kolme rakenneavausta rakennuksen sisäpuolelta. 1. kerroksen ulkoseiniin on tehty aiemmin sisäpuolinen lisälämmöneristys, ullakolla sijaitsevassa huoneessa lisälämmöneristystä ei ole. Rakenteen sisäpinnassa olevan lastulevyn takana oleva höyrynsulkumuovi on havaintojen perustella epätiivis ja lisälämmöneristeenä olevassa mineraalivillaeristeessä esiintyy paikoin tummentumia rakenteen läpi tapahtuvien ilmavuotojen johdosta. Takapihan puollelle ikkunan alle tehdyssä rakenneavauspisteessä RA6 seinän alaosan hirsirungon sisäpinnassa on havaittavissa merkittäviä kosteus- ja lahovaurioita. Ko. rakenneavauskohdan ulkopuolella on saatujen lähtötietojen perusteella ollut kosteusvaurio, kun tuulikaapin sadevesikouru on johtanut/ padottanut vettä julkisivulaudoitusta alas. Vesivuodot ovat aiheuttaneet merkittäviä kosteus- ja lahovaurioita julkisivulaudoitukseen ja hirsirunkoon. Vaurioitunut julkisivulaudoitus ja vaurioituneita hirsirakenteita on paikallisesti korjattu ulkopuolelta vuonna 2015.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 17 (25) Kuva 37. Hirsirungon sisäpuolelle on asennettu lisälämmöneristys höyrynsulkumuovi ja lastulevy. Höyrynsulkumuovi on epätiivis ja ilmavuotoja tapahtuu rakenneliittymien ja sähköpistorasioiden kohdilta. Kuva rakenneavauksista rakenneavaus (RA5). Kuva 38. Rakenneavaus (RA5). Lisäeristyksen mineraalivillalevy on tummunut ilmavuotojen seurauksena. Mineraalivillassa (N5) esiintyy heikko viite mikrobivauriosta. Kuva 39. Ulkoseinän sisäpuolen rakenneavaus RA6. Kuva 40. Rakenneavaus RA6 tehtiin kohtaan, jossa tuulikaapin sadevesikouru on johtanut sadevesiä julkisivulaudoitusta pitkin. Kuva vuodelta 2015, jonka jälkeen todettuja vaurioita on korjattu. Kuva 41. Ulkoseinän sisäpuolen rakenneavaus RA6. Hirsissä on havaittavissa kosteuden aiheuttamaa lahovaurioitumista. Kuva 42. Rakenneavaus RA6. Hirsissä on havaittavissa kosteuden aiheuttamaa lahovaurioitumista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 18 (25) Kuva 43. Ullakon asuinhuoneen ulkoseinässä ei ole sisäpuolista lisälämmöneristystä. Kuva 44. Ullakon asuinhuoneen ulkoseinän sisäpinnassa olevan pinkopahvin takana on vaakalaudoitus. Korjatun luokkatilan rakenteisiin ei tehty rakenneavauksia ulko- tai sisäkautta. Luokkatilan kohdalta on uusittu etupihan puoleiset julkisivulaudoitukset ja alapohjarakenteen sekä ulkoseinien sisäpuolisten lisälämmöneristekorjausten yhteydessä ei luokkatilan puoleisissa ulkoseinien hirsirungoissa ole ollut havaittavissa vaurioita. Seinien alaosien kunto on tämän tutkimuksen yhteydessä pystytty tarkastamaan vuoden 2016 alkupuolella otettujen korjaustöiden aikaisista, tutkimusten lähtötiedoiksi saaduista valokuvista. Kuva 45. Korjatun luokkatilan alapohjarakenne on kokonaan avattu ja uusittu vuonna 2016 Kuva 46. Vuonna 2016 korjausten yhteydessä otettujen valokuvien perusteella luokkatilassa hirsirungon alaosassa ei esiinny kosteus- tai lahovaurioita. 3.2.4 Materiaalien mikrobit Ulkoseinärakenteista otettiin yhteensä viisi näytettä viidestä eri rakenneavauspisteestä. Taulukko 2. Ulkoseinien näytetulokset Rakenne avaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA1 N1 Ulkoseinän pellavarive - ulkokautta Pellava Huone Viittaa vaurioon RA2 N2 Ulkoseinän pellavarive - ulkokautta Pellava Huone Viittaa vaurioon
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 19 (25) RA3 N3 Ulkoseinän pellavarive - ulkokautta Pellava Keittiö Viittaa vaurioon RA4 N4 Ulkoseinän pellavarive - ulkokautta Pellava Huone Viittaa vaurioon RA5 N5 Ulkoseinän lisäeristys sisäkautta Mineraalivilla Huone Heikko viite vauriosta 3.2.5 Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella ulkoseinän pellavarive-eristeessä esiintyy viitteitä mikrobivauriosta. Pellavarivenäytteet (N1, N2, N3, N4) otettiin ulkokautta, hirren ulkopinnasta. Lisäksi ulkoseinän sisäpuolisesta lisäeristyksestä otetussa mineraalivillanäytteessä (N5) esiintyy heikko viite mikrobivauriosta. Näytteissä, joissa esiintyy viite mikrobivaurioista, esiintyy niukasti runsaasti Penicilliumia ja/tai Cladosporiumia. Lisäksi osassa näytteissä esiintyy yksittäisiä ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Chaetomium, Aspergillus restrictus ja Ulocladium. Yhdestä näytteestä (N2) havaittiin niukasti Streptomyces aktinobakteereja. Ulkoseinärakenteiden alaosien julkisivulaudoituksissa tuulensuojana toimivan tervapaperissa ja hirsirungon alimmissa hirsikerroksissa esiintyy monin paikoin selviä kosteus- ja lahovaurioita. Vauriot ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa, kun sadevesi on päässyt kastelemaan seinien alaosia. Alapohjarakenteisiin ja ulkoseinien alaosiin sisäkautta tehtyjen havaintojen perusteella kosteus- ja lahovaurioita esiintyy paikoin myös hirsirunkojen alaosien sisäpinnoilla. Hirsirungon sisäpuolelle on asennettu lisälämmöneristys sekä höyrynsulkumuovi, mutta höyrynsulkumuovi ei havaintojen perusteella ole tiivis ja lisälämmöneristyksessä on paikoin havaittavissa tummentumia rakenteen läpi tapahtuvien ilmavuotojenjohdosta. Ikkunapielet, smyygilaudat ja ikkunapellit ovat suurimmaksi osin huonokuntoisia ja uusimisen tai vähintäänkin perusteellisen kunnostuksen tarpeessa. 3.2.6 Jatkotoimenpidesuositukset Kaikki julkisivuverhoukset ja tervapaperit puretaan ja julkisivulaudoituksen takapuolista tuulettumista parannetaan. Lahovaurioituneiden hirsien vaihtaminen Ikkunoiden kunnostaminen/uusiminen Asuintilojen puolella sisäpuolisten lisälämmöneristyksen purkaminen ja uudelleenrakentaminen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää höyryn-/ ilmansulkurakenteiden ilmatiiveyden parantamiseen. Korjaukset vaativat erillistä korjaussuunnittelua.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 20 (25) 3.3 Väliseinät 3.3.1 Sijainti 3.3.2 Rakenne 3.3.3 Havainnot Väliseinät ovat hirsi- ja rankarakenteisia lastulevyllä verhoiltuja seiniä. Väliseiniin ei tehty rakenneavauksia. Aistinvaraisesti tarkasteltuna väliseinissä ei havaittu normaalista kulumisesta poikkeavia merkkejä. Kuva 47. Yleiskuva väliseinistä. Kuva 48. Yleiskuva väliseinistä. 3.3.4 Johtopäätökset Väliseinien aistinvaraisella tarkastelulla normaalista kulumisesta poikkeavia merkkejä ei havaittu. 3.3.5 Jatkotoimenpidesuositukset Mahdollisen alapohjarakenteen uusimisen yhteydessä tulee selvittää väliseinien alaosien kunto ja tarvittaessa uusia vaurioituneet osat.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 21 (25) 3.4 Yläpohjat ja vesikatto 3.4.1 Sijainti Yläpohja- ja vesikattorakenteen sijainti on merkitty alla olevaan kuvaan. 3.4.2 Rakenne Rakennuksen vesikatteena on profiilipeltikate, jonka alapuolella on aluskate. Yläpohjarakenne on vanhoille hirsirakennuksille tyypillinen. Eristeenä on käytetty 300-350 millimetriä sahanpurua. Yläpohja- ja vesikattorakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: 3.4.3 Havainnot Kuva 49. Yläpohja- ja vesikattorakenne Peltikate on pinnoitteen kulumista lukuun ottamatta hyväkuntoinen. Saatujen tietojen mukaan aluskatteen yläpuolelle pääsee talvisin kerääntymään lunta, todennäköisesti räystäiden kautta tuiskuamalla. Harvalaudoituksessa, kattovasoissa ja lattialaudoituksissa on kosteuden aiheuttamia kosteusjälkiä, jotka ovat aiheutuneet ajalta ennen katon uusimista, jolloin aluskatetta ei ole ollut. Ullakkotila pääsee tuulettumaan räystäiden kautta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 22 (25) Yläpohjaan tehtiin yksi rakenneavaus. Yläpohjassa on lämmöneristeenä sahanpurua noin 300-350 millimetriä. Sahanpurun alapuolella oleva tervapaperi on epätiiviisti, mikä mahdollistaa ilmavuodot rakenteen yläpohjarakenteen läpi. Sahanpurua on tippunut tervapaperin epätiiveyskohdista sisäverhouslevyn päälle. Kuva 50. Rakennuksen vesikatteena on punainen profiilipeltikate. Kuva 51. Harvalaudoituksissa ja kattovasoissa on näkyvissä kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 52. Yleiskuva ullakkotilasta. Viemäputki on lämmöneristämätön. Kuva 53. Lattialaudoituksessa on kosteuden aiheuttamia jälkiä, jotka ovat todennäköisesti syntyneet ennen aluskatteen asentamista. Kuva 54. Yläpohjan rakenneavaus (RA9). Sahanpuru kerroksen paksuus on noin 350 millimetriä. Sahanpurun (N10) yläpinnan materiaalinäytteessä ei esiinny viitettä mikrobivauriosta. Kuva 55. Yläpohjan tervapaperi on epätiivis ja purueristeet pääsevät tippumaan sisäkaton verhouslevyn päälle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 23 (25) 3.4.4 Materiaalien mikrobit Yläpohjan eristekerroksen yläpinnasta otettiin pistokoemaisesti yksi materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten. Taulukko 3. Yläpohjan näytetulos Rakenne avaus RA9 3.4.5 Johtopäätökset Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite N10 Yläpohjan purueristeen yläpinta Sahanpuru Ullakko Ei viitettä vauriosta Yläpohjan sahanpurueristeen yläpinnan näytteessä ei esiinny viitettä mikrobivauriosta. Vesikatemateriaalina oleva profiilipeltikate on hyväkuntoinen lukuun ottamatta maalipinnan haalistumista/kulumista. Yläpohjan sahanpurueristeissä ei todettu mikrobivaurioita, mutta rakenteen sisäpinnassa ilmansulkuna toimiva tervapaperin liittymät ovat epätiiviit, mikä mahdollistaa ilmavuodot yläpohjarakenteen läpi. Tervepaperin epätiiveyskohdista on sahanpurueristeitä pudonnut sisäpuolisen verhouslevyn päälle. 3.4.6 Jatkotoimenpidesuositukset Yläpohjan eristeet poistetaan ja rakenteen sisäpuolista ilmatiiveyttä parannetaan. Samassa yhteydessä poistetaan lämmöneristeet 1. kerroksen ja ullakolla olevan huoneen välisestä välipohjarakenteesta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yläpohjarakenteen ilmatiiveyteen ja yläpohjan höyryn-/ ilmansulku tulee limittää tiiviisti ulkoseinien höyryn-/ ilmansulkumateriaalien kanssa. Rakennuksen vesikatto huoltomaalataan. 4 Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta 4.1.1 Havainnot Salaojien tarkistuskaivoja ei havaittu rakennuksen vierustoilta, todennäköisesti salaojajärjestelmä puuttuu kokonaan. Sadevedet ohjautuvat suoraan rakennuksen vierustalle lisäten sokkelirakenteen ja ryömintätilan kosteusrasitusta. Kuva 56. Syöksytorvista tuleva sadevesi ohjautuu suoraan sokkelirakenteen viereen, lisäten näin ollen ryömintätilan kosteusrasitusta. Kuva 57. Opetustilan puoleisella päätyseinällä sadevesi ohjataan kourua pitkin kauemmas rakennuksen vierustalta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 24 (25) Kuva 58. Opetustilan puoleisella päätyseinällä sadevesi ohjataan kourua pitkin kauemmas rakennuksen vierustalta. Kuva 59. Opetustilan puoleisella päätyseinällä sadevesi ohjataan kourua pitkin kauemmas rakennuksen vierustalta. 4.1.2 Johtopäätökset Sadevedet ohjautuvat katolta sadevesikourujen kautta syöksytorviin. Syöksytorvet johtavat veden sokkelirakenteen viereen, josta veden johtuminen poispäin rakennuksesta on puutteellisten kallistuksien takia hidasta. Ongelmat sadevesien hallinnan kanssa lisäävät sokkelirakenteen ja ryömintätilan kosteusrasitusta. 4.1.3 Jatkotoimenpidesuositukset Rakennuksen ulkopuolisen kosteudenhallinnan parantaminen/ sadevesikaivojen asentaminen. Sokkelin vierustäyttöjen kallistusten parantaminen rakennuksesta poispäin viettäväksi siten, ettei vesi jää seisomaan sokkelin viereen. 5 Yhteenveto suositeltavista toimenpiteistä Alla olevassa listauksessa on esitetty rakennusosittain yhteenveto toimenpiteistä järjestettynä laajuuden mukaan. Kaikki esitetyt korjaustoimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua. Alapohja o Asunnon puolella alapohjarakenteet avataan samalla tavalla kuin luokkatilan puolellakin on tehty. Vanhat eristekerrokset ja vaurioituneet puurakenteet poistetaan. Asunto-osan ryömintätilassa täyttömaan päälle asennetaan luokkatilan tavoin kapillaarikatkosora tai kevytsora. Keittiön alla oleva talouskellari otetaan pois käytöstä, puretaan tai täytetään kapillaarikatkosoralla tai kevytsoralla. Uudet rakenteet toteutetaan erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Ulkoseinät- ja sokkelirakenne o o Kaikki julkisivuverhoukset ja tervapaperit puretaan ja julkisivulaudoituksen takapuolista tuulettumista parannetaan. Lahovaurioituneet hirret uusitaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 25 (25) o o Vanhat ikkunat kunnostetaan/uusitaan. Asuintilojen puolella sisäpuolisten lisälämmöneristykset puretaan ja uudelleen rakennetaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää höyryn-/ ilmansulkurakenteiden ilmatiiveyden parantamiseen. Väliseinät o Alapohjan uusimisen yhteydessä uusitaan tarvittaessa alaosistaan vaurioituneet lastulevyjen alaosat. Yläpohjat ja vesikatto o Yläpohjan eristeet poistetaan ja rakenteen sisäpuolista ilmatiiveyttä parannetaan. Samassa yhteydessä poistetaan lämmöneristeet 1. kerroksen ja ullakolla olevan huoneen välisestä välipohjarakenteesta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yläpohjarakenteen ilmatiiveyteen ja yläpohjan höyryn-/ ilmansulku tulee limittää tiiviisti ulkoseinien höyryn-/ ilmansulkumateriaalien kanssa. Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta o o Rakennuksen ulkopuolista kosteudenhallintaa parannetaan, sadevesikaivot asennetaan sadevesisyöksytorvien alapuolelle. Sokkelin vierustäyttöjen kallistuksia parannetaan rakennuksesta poispäin viettäväksi siten, ettei vesi jää seisomaan sokkelin viereen. Tampereella Timo Ekola Saija Korpi Projektipäällikkö Projektipäällikkö Rkm. kuntotutkija Kuntotutkija p. 044 792 1160 Ins. (amk), RTA timo.ekola@fcg.fi p. 044 773 6468 Rakennusterveys ja sisäilmasto saija.korpi@fcg.fi Rakennusterveys- ja sisäilmasto Juuso Parkkinen Projekti-insinööri Kuntotutkija TkK p. 044 298 1854 juuso.parkkinen@fcg.fi Rakennusterveys- ja sisäilmasto