PORVOON KAUPUNKI. Tuorilan koulu. Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus

Transkriptio

1 PORVOON KAUPUNKI Tuorilan koulu Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33849

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (61) TIIVISTELMÄ Tutkimuskohteena oli Porvoossa sijaitseva Tuorilan koulun päärakennus. Päärakennus muodostuu vuonna 1888 valmistuneesta vanhasta hirsirunkoisesta koulusta ja tähän liittyvästä vuonna 1981 rakennetusta laajennusosasta. Viimeisin laajennus on valmistunut vuonna 1999 ja se on liitetty edelliseen laajennukseen. Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää kokonaisvaltaisesti eri rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haitta-/riskitekijöitä. Tutkimukset ovat suoritettu aistinvaraisin arvioin, rakenteiden pintakosteus- ja suhteellisen kosteuden mittauksin (porareikämittaukset ja ns. viiltomittaukset) sekä rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten avulla ja rakenneavauksista otettujen materiaalinäytteiden avulla. Tutkimustulosten perusteella: A-osan alapohja-ja yläpohjarakenteet sisältävät alkuperäisiä lämmöneristeitä, kuten sahanpurua ja sammalta ja analyysitulosten perusteella eristeissä esiintyy paikoin viitteitä mikrobivauriosta. Rakennusajankohdalle tyypillisesti alaohja- ja yläpohjarakenteet eivät ole ilmatiiviitä, minkä johdosta ilmavuodot rakenteista ovat mahdollisia. Rakennuksen julkisivulaudoituksen maalipinnoissa esiintyy merkittävää maalipintojen hilseilyä, laudoituksessa esiintyy lahovaurioita syöksytorvien kohdilla ja julkisivulaudoituksen takana tuulensuojapaperissa ikkunoiden alla esiintyy kosteusvauriojälkiä. B-osassa merkittävimmät kosteus- ja mikrobivauriot liittyivät 1. kerroksessa sijaitsevan keittiön väliseinä- ja ulkoseinärakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioihin sekä liikuntasalin seinien alaosien mikrobivaurioihin. Liikuntasalin alapohjassa pohjalaatan päällä sekä 1. kerroksen luokkatilan ja käytävän alapohjarakenteissa esiintyy paikoin poikkeavaa kosteutta. 1. kerroksen alapohjaan kosteus nousee kellarikerroksessa olevan maanpaineseinän linjalla (seinälinjalla oleva mahdollinen lämpö- ja kosteuseristämätön betonirakenne). C-osalla ei esiintynyt merkittäviä sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä, jotka vaatisivat mittavia korjaustoimenpiteitä. Jatkotoimenpidesuositukset: Rakennuksenosissa A ja B-esiintyy erillistä korjaussuunnittelua vaativia sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Osa korjauksista vaatii mittavampia purku- ja uudelleenrakennustoimenpiteitä. Merkittävimmät korjaustoimenpiteet liittyvät A-osan vanhojen yläpohja- ja alapohjarakenteiden lämmöneristeiden uusintaan, rakennuksen ulkopuolisen kosteudenhallinnan parantamiseen ja sisäpuolisten rakenteiden ilmatiiveyden parantamiseen. Julkisivulaudoituksessa esiintyvien paikallisten lahovaurioiden, ikkunaliittymistä tapahtuneiden vesivuotojen ja puutteellisen tuulettumisen johdosta suositellaan julkisivulaudoitus uusittavaksi. B-osalla keittiön ulko- ja väliseinärakenteiden ja liikuntasalin ulkoseinärakenteiden alaosat uusitaan ja rakennetaan kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi. Keittiön seiniin ja lattiaan asennetaan nykymääräysten mukaiset vedeneristykset. Liikuntasalin yläpohjan höyrynsulkurakenteiden liittymien tiiveyttä palkkirakenteisiin parannetaan. Yleisten tilojen ja märkätilojen lattiapinnoitteet uusitaan tekniseen käyttöikään perustuen ja 1. kerroksen luokkatilan ja käytävän keskialueelle paikallisesti kapillaarisesti nouseva kosteus tulee ottaa huomioon korjaussuunnittelussa. Liikuntasalissa olevan alapohjan pohjalaatan kostumisen syy selvitetään ennen korjaussuunnittelua. Rakennuksen ulkopuolista kosteudenhallintaa parannetaan. C-osalla ei esiintynyt merkittäviä sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä, jotka vaatisivat mittavia korjaustoimenpiteitä.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (61) Sisällysluettelo 1 Yleistiedot Tilaaja Tehtävän sisältö Tutkimuskohde ja lähtötiedot Sijainti ja paikannuskaaviot Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta Tutkimusmenetelmien viitearvot ja analyysilaboratorio Materiaalien mikrobit Kosteusmittaukset... 9 Tutkimustulokset rakenneosittain Alapohjarakenteet A-osa Sijainti Rakenne Havainnot Materiaalien mikrobit Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset B-osa Sijainti Rakenne Havainnot Kosteusmittaukset Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset C-osa Sijainti Rakenne Havainnot Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset Ulkoseinät ja sokkelirakenne A-osa Sijainti Rakenne Havainnot Materiaalien mikrobit... 24

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (61) Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset B-osa Sijainti Rakenne Havainnot Materiaalien mikrobit Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset C-osa Sijainti Rakenne Havainnot Materiaalien mikrobit Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset Väliseinät A-osa Sijainti Rakenne Havainnot Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset B-osa Sijainti Rakenne Havainnot Materiaalien mikrobit Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset C-osa Sijainti Rakenne Havainnot Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset Välipohjat B-osa Sijainti Rakenne... 43

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (61) Havainnot Kosteusmittaukset Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset Yläpohjat ja vesikatto A-osa Sijainti Rakenne Havainnot Materiaalien mikrobit Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset B-osa Sijainti Rakenne Havainnot Materiaalien mikrobit Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset C-osa Sijainti Rakenne Havainnot Materiaalien mikrobit Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta A-osa Havainnot Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset B-osa Havainnot Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset C-osa Havainnot Johtopäätökset Jatkotoimenpidesuositukset Yhteenveto suositeltavista toimenpiteistä... 60

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (61) Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Näytteenottopisteet pohjapiirustuksissa Kosteusmittauspisteet pohjapiirustuksissa ja kosteusmittauspöytäkirja Materiaalien mikrobit analyysivastaus , Työterveyslaitos,

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (61) Tuorilan koulu 1 Yleistiedot Tuorilan koulu Tuorilanmäki Porvoo 1.1 Tilaaja Porvoon kaupunki, toimitilajohto Pekka Koskimies Tekniikankaari Porvoo pekka.koskimies@porvoo.fi 1.2 Tehtävän sisältö Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää Porvoossa sijaitsevan Tuorilan koulun päärakennuksen rakenteiden toteutustapaa, kuntoa sekä arvioida mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Tutkimukset ovat suorittaneet välisenä aikana Rkm. Timo Ekola ja TkK Juuso Parkkinen. 1.3 Tutkimuskohde ja lähtötiedot Porvoossa sijaitseva Tuorilan koulun päärakennus muodostuu kolmena eri aikakautena valmistuneista ja toisiinsa liitetyistä osista. Vuonna 1888 valmistunut vanha koulurakennus on yksikerroksinen hirsirunkoinen ryömintätilainen rakennus, jossa on luonnonkivisokkeli. Vuonna 1981 valmistunut laajennus on liitetty vanhan hirsirunkoisen koulurakennuksen idän puoleiseen seinään vuoden laajennusosa on osittain kellarillinen pääosin puurankarunkoinen rakennus. Alapohjarakenteena on maanvarainen laatta. Toinen laajennusosa on vuonna 1999 valmistunut yksikerroksinen puurankarunkoinen rakennus, jossa alapohjarakenteena on ryömintätilallinen ontelolaatasto. Päärakennuksen kaikilla kolmella osalla on harjakatto ja konesaumattu peltikate. Tehdyt korjaukset: A-osan peruskorjaus B-osan rakentamisen yhteydessä vuonna 1981 LVI-remontti 2005 Voimistelusalin korjauksia, mm. alapohjarakenteen uusiminen 2006 Kattovesien poistojärjestelmän korjaus 2017 Peruskorjauksien lisäksi rakennuksessa on tiettävästi suoritettu muita normaaleja kiinteistön huoltoon liittyviä huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Rakennuksessa on suoritettu sisäilman radontutkimus Tutkimukset on suoritettu neljässä pisteessä ja mittausten perusteella voimistelusalin varaston sisäilman radonpitoisuus (1820 Bq/m 3 ) ylitti Säteilyturvakeskuksen asettaman toimenpiderajan, joka

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (61) on 400 Bq/m 3. Säteilyturvakeskus ei kuitenkaan vaatinut tilaan korjauksia radonpitoisuuden pienentämiseksi, koska tilaa ei käytetä työtilana. Lähtötietojen perusteella tilassa on kuitenkin tehty korjaustoimenpiteitä ja alapohja- ja seinärakenteiden liittymiä on tiivistetty rakennuksen alapuolisesta täyttömaasta tapahtuvien ilmavuotojen estämiseksi. 1.4 Sijainti ja paikannuskaaviot Tuorilan koulun päärakennus ja eri aikakausina rakennetut osiot sekä sijoittuminen ilmansuuntiin nähden on esitetty alla olevassa kuvassa. Tässä raportissa eri aikakauden osista käytetään seuraavia nimityksiä sekaannusten välttämiseksi: A-osa = Vanha hirsirunkoinen, vuonna 1888 valmistunut koulurakennus B-osa = Ensimmäinen laajennus, vuonna 1981 valmistunut keittiön, opetustiloja ja voimistelusalin sisältävä osa C-osa = Toinen laajennus, vuonna 1999 valmistunut päiväkodin sisältävä osa. A-osa: Vanha koulu rv.1888 C-osa: Laajennus rv.1999 B-osa: Laajennus rv.1981 Kuva 1. Satelliittikuva Tuorilan koulun päärakennuksesta (Lähde: Google Maps). Alla olevissa kuvissa on esitetty ensimmäisen kerroksen ja kellarikerroksen pohjapiirustukset. Pohjapiirustuksiin on merkitty värein rakennuksen jakaantuminen A-, B- ja C-osaan.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 8 (61) A-osa C-osa B-osa B-osa Kuva 2. Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus. Kuva 3. Kellarikerroksen pohjapiirustus. 1.5 Käytetyt suunnitelmat ja asiakirjat Tutkimusten tukena on ollut käytettävissä seuraavia tietoja ja asiakirjoja: Alkuperäiset suunnitelmat: Pohjapiirustukset Aiemmat tutkimukset: Kiinteistön tilan / korjaustarpeen arviointi, Sisäilmakeskus, Radonpitoisuuden tarkastus, Tarkastuspöytäkirja, STUK, Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorittamisesta. Rakenteiden toteutustapaa ja kuntoa tutkittiin eri puolilla rakennusta rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten avulla. Rakenneavauksista selvitettiin eri rakenneosien rakennetyypit, kohteesta ei ollut alkuperäisiä suunnitelmia käytettävissä. Rakenneavauksista otettiin lisäksi materiaalinäytteitä mikrobianalyyseihin. Alapohjarakenteiden kosteustilanne tarkastettiin pintakosteusilmaisimen ja rakenteen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Pintakosteusilmaisimen perusteella tehtiin porareikäja viiltomittauksia Tutkimuksista tarkemmin Aistinvaraiset arvioinnit paikan päällä Pintakosteuskartoitus (lattiapinnat, ulko- ja väliseinien alaosat) Viiltomittaukset pintakosteuskartoituksen perusteella (viiltomittaus 13 kpl), kaksoislaattarakenteisen alapohjan eristetilan kosteusmittaukset (3 kpl). Rakenneavauksia yhteensä 33 ja materiaalinäytteiden ottoja eri puolilta rakennusta o Materiaalinäytteitä 36 kpl mikrobianalyysiin

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 9 (61) 2.1 Tutkimusmenetelmien viitearvot ja analyysilaboratorio Materiaalien mikrobit Rakenteista otetut materiaalinäytteet analysoitiin ns. suoraviljelymenetelmällä. Suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan käyttäen + -asteikkoa seuraavasti: - = ei mikrobeja + = 1-19 pesäkettä (niukasti mikrobeja) ++ = pesäkettä (kohtalaisesti mikrobeja) +++ = pesäkettä (runsaasti mikrobeja) pesäkettä (erittäin runsaasti mikrobeja) Suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon silloin, kun mikrobeja on kohtalaisesti tai niukasti, mutta lajistossa on kosteusvaurioindikaattoreita. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje osa IV) Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira, 8/2016). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia Kosteusmittaukset Pintakosteusmittaus: Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest pintakosteudenilmaisimilla. Pintailmaisimen näytössä esiintyvät lukuarvot ovat välillä Havaintojen tulokset ovat suuntaaantavia vertailuarvoja, jotka riippuvat kosteuspitoisuuden lisäksi myös materiaaleista ja niiden kerrospaksuuksista. Suhteellisen kosteuden mittaukset: Lattiapinnoitteen ja alapohjan betonirakenteen välisen ilma-/ liimatilan suhteellista kosteutta tutkittiin ns. viiltomittausten avulla lattiapinnoitteisiin kohdistuvan kosteusrasituksen selvittämiseksi. Ilmasta ja lattiapinnoitteiden alta ns. viiltomittauksena mitatut suhteelliset kosteudet ja lämpötilat mitattiin Vaisala HMI41 -mittalaitteella varustettuna HMP42 -mittapäällä. Mittalaitteen ja mittausmenetelmän mittaustarkkuus on ± 2 % RH kun suhteellinen kosteus on < 90%. Suhteellisen kosteuden ollessa > 90% mittaustarkkuus on ± 3 % RH. Mittapään ja lattiapinnoitteeseen tehdyn viilto-kohdan sekä lattian välinen liittymä tiivistetään välittömästi Betonin suhteellisen kosteuden mittaus RT-ohjekortin mukaisesti (RT ). Mittapäiden annettiin tasaantua lattianpäällysteen alle tiivistettynä minuuttia ennen lukemien ottoa. Nykytietämyksen mukaan useimpien liimojen kriittisenä suhteellisen kosteuden raja arvona pidetään 85 %RH, mikä tarkoittaa, että suhteellinen kosteus päällysteen alla liimatilassa ei saa nousta yli tämän arvon liian pitkäksi aikaa missään vaiheessa liiman kovettumisen jälkeen.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 10 (61) Tutkimustulokset rakenneosittain 3 Alapohjarakenteet 3.1 A-osa Sijainti A-osan alapohjarakenne on merkitty alla olevaan punaisella Rakenne Alapohjarakenteena on ryömintätilainen puurakenteinen alapohja. Perustusrakenne on toteutettu luonnonkivisokkelein. Lattian pintamateriaalina on muovimatto. Alapohjan eri rakenneavauspisteiden välillä rakenteessa havaittiin eroja liittyen eristemateriaalin laatuun ja eristekerroksen paksuuteen. Rakenneratkaisu löytyy alla olevasta kuvasta Havainnot Kuva 4. A-osan alapohjarakenne. Alapohjarakenteeseen tehtiin kolme rakenneavausta, joiden kautta selvitettiin rakennekerrokset ja käytetyt materiaalit, arvioitiin aistinvaraisesti rakenteiden kuntoa sekä otettiin materiaalinäytteitä mikrobianalyysiin. Alapohjan eristekerroksen paksuus vaihtelee mm välillä. Eristemateriaalina on käytetty pääosin kutterinlastua, mutta myös mineraalivillaa, sammalta tai muuta vastaavaa orgaanista eristemateriaalia. Eristekerroksessa ei aistinvaraisesti havaittu poikkeavaa kosteutta tai hajua. Alapohjan eristekerroksen alapuolella oleva bitumihuopa-/tervapaperiker-

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 11 (61) ros ei ole ilmatiivis, joten ilmavuodot alapohjarakenteen läpi ovat todennäköisiä. Koulurakennus sijaitsee alueella, jonka maaperä on radonpitoista. Radonkaasua voi vapautua maaperästä ja kulkeutua epätiiviin alapohjarakenteen läpi sisäilmaan. Rakenneavaukset tehtiin koko alapohjarakenteen läpi ja avauksista arvioitiin ryömintätilan kuntoa sekä tuulettuvuutta. Havaintojen perusteella ryömintätilassa ei havaittu vaurioita, jotka viittaisivat ryömintätilan puutteelliseen tuulettumiseen. Ryömintätila tuulettuu sokkelissa olevien tuuletusluukkujen kautta. Tutkimushetkellä ryömintätilan pohjalla ollut täyttömaa oli kuiva. Kuva 5. Alapohjan rakenneavaus RA10 ulkoseinän vierestä. Rakenneavaukset tehtiin koko alapohjarakenteen läpi ja avauksista arvioitiin ryömintätilan kuntoa sekä tuulettuvuutta. Havaintojen perusteella ryömintätilassa ei havaittu vaurioita, jotka viittaisivat ryömintätilan puutteelliseen tuulettumiseen. Kuva 6. Alapohjan rakenneavaus RA10. Eristekerroksen paksuus on noin 250 mm. Eristeenä oleva kutterinlastu oli kuiva eikä eristeessä esiintynyt poikkeavaa hajua. Kuva 7. Alapohjan rakenneavaus RA11 käytävällä. Kuva 8. Alapohjan rakenneavaus RA11 käytävällä. Eristekerroksen kokonaispaksuus on noin 250 mm. Kutterinlastun seassa on myös mineraalivillaa. Rakenneavauspisteessä ei aistinvaraisesti tai mikrobianalyysien perusteella todettu vaurioita.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 12 (61) Kuva 9. Alapohjan rakenneavaus RA13 rakennuksen keskeltä. Kuva 10. Alapohjan rakenneavaus RA13. Eristekerroksen kokonaispaksuus on noin 350 mm. Eristekerroksen alaosa on sammaleristettä, jossa luonnostaankin esiintyy mikrobiepäpuhtauksia. Rakenneavauksessa ei aistinvaraisesti todettu vaurioita. Kuva 11. Yleiskuva ryömintätilasta. Puurakenteissa ei ollut havaittavissa poikkeavan kosteuden tai puutteellisen tuulettumisen aiheuttamia home- tai lahovaurioita. Ryömintätilaan on paikoin pudotettu alapohjarakenteen vanhoja eristemateriaaleja. Kuva 12. Luonnonkivisokkelin päällä oleva hirsi on hyväkuntoinen. Kuva 13. Yleiskuva ryömintätilasta. Alapohjan hirsipalkit on tuettu kivien varaan. Ryömintätilassa täyttömaan päällä on jonkin verran sahanpurua ja muuta orgaanista materiaalia. Kuva 14. Ryömintätilaan on paikoin jätetty peltisiä ja lasisia talousjätteitä sekä puujätteitä.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 13 (61) Materiaalien mikrobit A-osan alapohjarakenteen eristekerroksesta otettiin yhteensä viisi näytettä mikrobianalyysiin kolmesta eri rakenneavauspisteestä. Taulukko 1. A-osan alapohjan näytetulokset Rakenneavaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA10 N16 Alapohja, eristekerroksen alapinta Kutterinlastu Opetustila Heikko viite vauriosta RA11 N18 Alapohja, eristekerroksen mineraalivilla Mineraalivilla Käytävä Ei viitettä vauriosta RA11 N19 Alapohja, kutterinlastun alaosa Kutterinlastu Käytävä Ei viitettä vauriosta RA13 N21 Alapohja, eristekerroksen alapinnan sammaleriste Sammal Opetustila Mikrobikasvua RA13 N22 Alapohja, kutterinlastu sammaleristeen päältä Kutterinlastu Opetustila Ei viitettä vauriosta Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella alapohjan yhdessä kutterinlastunäytteessä (N16) esiintyy heikko viite mikrobivauriosta. Kyseisessä näytteessä esiintyy yksittäisiä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Aspergus penicillioides). Sammaleristeessä esiintyy luonnostaan mikrobeja, sammaleristenäytteestä (N21) havaittiin kuitenkin runsaasti erityisesti kosteusvaurioitumiseen viittaavia mikrobeja (Aspergus restrictus). Alapohjarakenteen eristeenä on käytetty sammalta, joka tavanomaisestikin luonnonmateriaalina sisältää mikrobiepäpuhtauksia sekä sahanpurua, joka herkkä mikrobivaurioitumiselle. Alapohjarakenteiden lämmöneristeissä ei todettu merkittäviä mikrobivaurioita, mutta rakenneavauksista tehtyjen havaintojen perusteella alapohjarakenne ei ole tiivis ja ilmavuodot alapohjarakenteesta tai ryömintätilasta sisäilmaan ovat mahdollisia. Ryömintätilassa ei todettu merkittäviä poikkeavaan kosteuteen tai puutteelliseen tuulettumiseen liittyviä vaurioita. Ryömintätilassa täyttömaan päällä on jonkin verran orgaanisia jätteitä ja materiaaleja, joista voi ajoittain aiheutua mikrobiperäistä hajua ryömintätilan sisäilmaan Jatkotoimenpidesuositukset Alapohjarakenteiden pintaosat avataan ja vanhat eristeet poistetaan. Alapohjarakenteen korjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota alapohjarakenteen ilmansulun tiiveyden parantamiseen, jolla estetään mm. radonin kulkeutuminen ryömintätilasta sisäilmaan. Ryömintätilasta poistetaan täyttömaan päällä olevat talousjätteet sekä mahdollinen orgaaninen materiaali.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 14 (61) 3.2 B-osa Sijainti B-osan ensimmäisen kerroksen ja kellarikerroksen alapohjarakenteiden sijainnit ovat esitetty alla olevissa kuvissa. Ensimmäinen kerros Kellarikerros Rakenne Alapohjarakenteen materiaalikerrokset ja -paksuudet selvitettiin alapohjarakenteisiin porattujen tarkastusreikien kautta. Betonilaatan paksuus ensimmäisessä kerroksessa oli n. 80 millimetriä ja kellarikerroksessa 100 millimetriä. Betonilaatan alla on 50 millimetrin EPSeristelevy ja tämän alla hiekkatäyttö. Pintamateriaalina on muovimatto. Yleisesti alapohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: Kuva 15. B-osan alapohjarakenne Voimistelusalin osalla alapohjarakenne poikkeaa muista B-osan alapohjarakenteista. Voimistelusalin alapohjarakenteena on kaksoisbetonilaatta ja pintamateriaalina joustava matto. Lähtötietojen mukaan voimistelusalin alapohjarakenne on uusittu alemman betonilaatan yläpintaan asti vuonna Voimistelusalin alapohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: Kuva 16. B-osan voimistelusalin alapohjarakenne

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 15 (61) Havainnot Alapohjarakenteissa ei todettu yleisesti merkittäviä vaurioita, pois lukien paikalliset kosteat alueet 1. kerroksen luokkatilassa, käytävällä ja voimistelusalin alapohjarakenteissa. 1. kerroksen luokkatilan ja käytävän kohdalla lattiassa esiintyy poikkeavaa kosteutta tilan alapuolella olevan kellarin maanpaineseinän linjalla, mikä on aiheuttanut lattiapinnoitevaurioita paikalliselle alueelle. Yleisesti lattiapinnoitteet, voimistelusalia lukuun ottamatta, ovat ikääntyneitä ja märkätiloissa pinnoitteiden ja mahdollisten vedeneristeiden tekninen käyttöikä on ylittynyt. Kuva 17. Lattiapinnoitteet ovat ikääntyneitä, alkuperäistasoisia Kuva 18. Keittiön lattiassa on alkuperäiset laattalattiat. Alapohja Välipohja Kuva 19. B-osan maanpaineseinä kellarikerroksessa. Maanpaineseinän yläpuolella olevan luokkatilan ja käytävän lattiassa esiintyy poikkeavaa kosteutta ko. seinälinjalla. Kellarin puolelta mitattuna maanpaineiseinä on kuitenkin pintakosteudenilmaisimella kuiva. Kuva 20. Maanpaineseinän sijainti merkitty kellarikerroksen (yllä) ja ensimmäisen kerroksen (alla) pohjakuvaan punaisella katkoviivalla. Punainen alue kuvaa aluetta, jonka kohdalla esiintyy poikkeavaa kosteutta.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 16 (61) Kuva 21. B-osan, 1. kerros, käytävä. Kellarikerroksen maanpaineseinän linjalla alapohjarakenteeseen nousee poikkeavaa kosteutta rakennuksen alapuolisesta täyttömaasta (punainen alue). Kuva 22. B-osan, 1. kerros, opetustila. Kellarikerroksen maanpaineseinän linjalla alapohjarakenteeseen nousee poikkeavaa kosteutta rakennuksen alapuolisesta täyttömaasta (punainen alue). Voimistelusalin alapohjarakenteeseen on järjestetty tuuletuskanavat pohjalaattaan mahdollisesti kapillaarisesti tai diffuusiolla nousevan kosteuden kuivattamiseksi. Alapohjan koneellinen tuuletus on toteutettu siten, että alemman betonilaatan päälle on asennettu patolevy ja patolevyn alapuolinen ilmatila on alipaineistettu koneellisesti. Lattian alta ilma johdetaan kanavia pitkin voimistelusalin ulkoseinän läpi pihalle. Voimistelusalin alapohjan rakenne tarkastettiin kolmesta rakennetarkastuspisteestä ja alapohjan rakenneratkaisuja voitiin arvioida myös ulkoseinien alaosiin tehtyjen rakenneavausten kautta. Havaintojen perusteella pohjalaatan päälle asennettu patolevy on käännetty seinärakenteita vasten ja alapohjan pintalaatta on valettu patolevyjä vasten. Kosteusmittausten ja rakennetarkastusmittausten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella patolevyn alapuolella olevan pohjalaatan päällä on paikoin irtovettä. Poikkeavaa kosteutta/ irtovettä on havaittavissa erityisesti voimistelusalin pohjoisen puoleisen ulkoseinän/ laajennusosan puoleisen päädyn alueella. Kosteus todennäköisesti pääsee kulkeutumaan pohjalaatan päälle rakennuksen ulkopuolelta sokkelirakenteen läpi. Kuva 23. Alapohjan tuuletuslaitteiston kanavat kulkevat voimistelusalin seinällä. Kuva 24. Alapohjan tuuletuslaitteisto puhaltaa alapohjarakenteesta siirretyn kostean ilman ulos voimistelusalin päätyseinästä.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 17 (61) Kuva 25. Patolevy on nostettu seinärakenteita vasten ja toimii pintalaatan ja seinän välisenä erotuskaistana. Kuva 26. Alapohjan rakenne on tarkastettu alapohjan pintalaattaan porattujen reikien kautta. Tarkastusrei istä on havaittu irtovesi pohjalaatan päällä Kosteusmittaukset Johtopäätökset B-osan alapohjarakenteen kosteusolosuhteita kartoitettiin pintakosteusilmaisimella ja suhteellisen kosteuden mittaukset suoritettiin ns. viiltomittauksina ja porareikämittauksina. Viiltomittauksilla kartoitettiin lattiapinnoitteen ja betonin välisen liimakerroksen suhteellista kosteutta ja mittaukset kohdennettiin pisteisiin, joissa pintakosteusilmaisimen antamat lukuarvot olivat korkeimmat. Porareikämittauksissa voimistelusalin pintalaatan läpi porattiin reikä ja eristetilan suhteellinen kosteus mitattiin mittalaitteiden avulla. Kosteusmittausten perusteella 1. kerroksen luokkatilassa ja luokkatilan edustalla olevalla käytävällä lattiapinnoitteen alla suhteellinen kosteus nousee yli 85 %RH, joka on kriittinen kosteus lattiapinnoitteen liima-aineille. Pintakosteita alueita todettiin myös keittiön viereisen porrasluiskan sivustoilla. Liikuntasalin kaksoislaatallisen lattiarakenteen osalle tehtyjen kosteusmittauspisteiden osalta voitiin havaita, että pohjalaatan päällä havaintopisteissä 8 ja 10 patolevyn alla tai patolevyn päällä helmeilee vesi. Rakennuksenosan alapohjarakenteet ovat pääosien rakennusfysikaalisesti toimivia, paikallisia kosteusvaurioita lukuun ottamatta. Voimistelusalin alapohjarakenteessa pohjalaatan päällä todettiin irtovettä ja 1. kerroksen luokkatilan ja käytävät alapohjarakenteissa esiintyy poikkeavaa kosteutta, joka nousee rakenteeseen alapuolella kellarikerroksessa olevan maanpaineseinän kohdalla/ linjalla. Ko. maata vasten olevan alapohjalaatan ja välipohjarakenteen liittymässä olevan maanpaineseinän kohdalla on todennäköisesti betoninen kosteus- ja lämmöneristämätön betonivahvennos, joka nostaa seinälinjan kohdalla kosteutta alapohjarakenteeseen. Alapohjarakenteeseen nouseva kosteus on aiheuttanut paikallisen vaurion luokkatilan ja käytävätilan lattiapinnoitteeseen. Voimistelusalin lattiassa pohjalaatan päällä oleva kosteus pääsee todennäköisesti kulkeutumaan rakenteeseen rakennuksen ulkopuolelta sokkelirakenteen läpi. Lattiapinnoitteet ovat yleisesti ikääntyneitä/ alkuperäistasoisia ja märkätilojen mahdolliset vedeneristyksien tekninen käyttöikä on ylittynyt.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 18 (61) Jatkotoimenpidesuositukset 1. kerroksen kosteusvaurioituneet lattiapinnoitteet poistetaan ja lattiapinnoitteet korvataan hyvin vesihöyryä läpäisevillä pinnoitteilla. Vaihtoehtoisesti luokkatilan ja käytävän maata vasten olevaa alapohjan betonilaattaa avataan ja kosteuden nousu alapohjarakenteeseen estetään kellarin maanpaineseinän linjalla rakenneteknisin ratkaisuin. Vanhat lattiapinnoitteet ja märkätilojen vedeneristeet uusitaan. Voimistelusalin alapohjarakenteeseen kulkeutuvan irtoveden lähde selvitetään. Syiden selvittäminen vaatii isompien rakenneavausten tekemistä alapohjan pintabetonilaattaan pohjoisen puoleisen seinusta läheisyyteen. Korjaustapa arvioidaan lisäselvitysten jälkeen. 3.3 C-osa Sijainti C-osan alapohjarakenteen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa vihreällä Rakenne Havainnot C-osan alapohjarakenne on osittain maanvarainen teräsbetonilaatta ja osittain ryömintätilainen ontelolaatasto. Ontelolaatta on yläpuolelta lämmöneristetty ja eristeen päällä on pintabetonilaatta. Pintamateriaalina on pääosin muovimatto, jossa on noin kymmenen sentin seinäylösnosto. Wc-tiloissa on laatoitus. Alapohjarakenteissa tai seinien alaosissa ei esiinny poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella. Tarkempia kosteusmittauksia tai rakenneavauksia ei suoritettu. Ryömintätilassa maatäytöt on tehty karkealla soralla. Ryömintätilan yleisilme oli siisti, eikä merkkejä vaurioista havaittu. Ryömintätila tuulettuu kahdella seinustalla olevien tuuletusventtiilien kautta.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 19 (61) Tuuletusaukot Kuva 27. Yleiskuva C-osan ryömintätilasta. Ryömintätilan tuulettuminen on järjestetty kahdelta seinustalta. Kuva 28. Yleiskuva C-osan ryömintätilasta. Ryömintätilan tuulettuminen on järjestetty painovoimaisesti kahdella seinustalla olevien tuuletusventtiilien kautta Johtopäätökset C-osan alapohjarakenteissa ei havaittu vaurioita tai kohonneita kosteuspitoisuuksia Jatkotoimenpidesuositukset Ei jatkotoimenpidesuosituksia. 4 Ulkoseinät ja sokkelirakenne 4.1 A-osa Sijainti A-osan ulkoseinä- sokkelirakenteen sijainti on merkitty alla olevaan kuvaan punaisella Rakenne Ulkoseinärakenne on hirsirunkoinen, ulkopinnassa on lautaverhoilu. Sokkelirakenne on toteutettu luonnonkivillä. Myöhemmässä vaiheessa tehty ulkoseinän sisäpuolinen lisäeristys vaihtelee hieman eri kohdissa ulkoseinää. Sisäpinnassa on käytetty ilma/höyrynsulkuna rakennuspaperia tai ohutta höyrynsulkumuovia. Ulkoseinärakenne on seuraava ulkoa sisäänpäin katsottuna:

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 20 (61) Havainnot Kuva 29. A-osan ulkoseinärakenne. Rakennekerrokset lueteltu ulkoa sisäänpäin. A-osan julkisivut ovat huoltomaalauksen tarpeessa. Eteläpuolen julkisivun maalipinnasta irtoaa isoja maalikerroksen paloja. Julkisivujen alaosissa sokkelin päällä olevassa vaakalaudassa esiintyy lahovaurioita. Lahovaurioita erityisesti esiintyy eteläpuolen julkisivun nurkassa ja porrastasanteen vieressä. Luonnonkivistä ladotussa sokkelirakenteessa ei havaittu merkkejä vaurioitumisesta. Ikkunapielet ja smyygilaudat ovat halkeilleet ja niistä irtoilee maalia. Ulkoseinärakenteisin tehtiin yhteensä kuusi rakenneavausta, joista neljä tehtiin ulkoseinään ulkopuolelta ja kaksi sisäpuolelta. Rakenneavauksien kautta selvitettiin rakenteiden toteutustapaa ja hirsirungon kuntoa. Rakenneavaukset keskitettiin ikkunoiden alaosiin ja betonisen porrastasanteen viereen. Ulkokautta tehtyjen neljän rakenneavauksen perusteella sadevesiä ja lumen sulamisvesiä on paikoin päässyt kulkeutumaan ikkunoiden alapuoliseen rakenteeseen julkisivulaudoituksen taakse, ja tämän on havaittavissa julkisivulaudoituksen takana olevassa rakennuspaperissa valumajälkinä. Rakennuspaperin ja hirsien välissä käytetyn pellavariveiden näytetuloksissa esiintyy eriasteisia viitteitä mikrobivauriosta. Julkisivulaudoituksen on hirsirunkoa vasten, joten rakenteen tuulettuminen on puutteellinen. Kuva 30. Länsipuolen julkisivu. Ikkunoiden pielistä ja smyygilaudoista maali hilseilee paikoitellen irti. Luonnonkivisokkelissa ei havaittu vaurioita. Kuva 31. Yleiskuva pohjoispuolen julkisivusta. Luonnonkivisokkelissa ei havaittu vaurioita.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 21 (61) Kuva 32. Yleiskuva eteläpuolen päätyseinästä. Kuva 33. Luonnonkivisokkelin päällä oleva vaakalauta (+ osa pystylaudoista) on kauttaaltaan lahovaurioitunut. Kuva 34. Eteläpuolen julkisivu. Julkisivumaali hilseilee irti. Kuva 35. Eteläpuolen julkisivu. Ikkunoiden pielistä ja smyygilaudoista maali hilseilee irti. Syöksytorveen lisätty jatkopala Kuva 36. Betonisessa porrastasanteessa on isoja halkeamia. Porrastasanteen vieressä on rakenneavaus RA6. Kuva 37. Eteläpuolen julkisivun alanurkka on lahovaurioitunut syöksytorvesta roiskuneen sadeveden seurauksena. Syöksytorveen on kiinnitetty jatkopala julkisivun kosteusrasituksen alentamiseksi.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 22 (61) Kuva 38. Etelänpuoleisen ulkoseinän rakenneavaus RA2. Rakennuspaperissa on merkkejä kastumisesta. Kuva 39. Ulkoseinän rakenneavaus RA2. Rakennuspaperissa on merkkejä kastumisesta. Ikkunan alta otettiin näytteet rakennuspaperista N3 ja pellavarivestä N4. Molemmissa esiintyy viite mikrobivauriosta. Kuva 40. Ulkoseinän rakenneavaus RA3. Kuva 41. Ulkoseinän rakenneavaus RA3. Rakennuspaperin tausta on kastunut ikkunan alapuolelta. Rakennuspaperista N5 ja pellavariveestä otettiin materiaalinäytteet. Viitteitä mikrovauriosta ei esiinny. Kuva 42. Ulkoseinän rakenneavaus RA6 porrastasanteen vierestä. Rakennuspaperi on hapertunut toistuvan kastumisen ja kuivumisen seurauksena. Julkisivuverhouksen alaosan koolauspuu on lahovaurioitunut. Kuva 43. Ulkoseinän rakenneavaus RA6. Näkyviä vaurioita ja viitteitä mikrobivauriosta esiintyy rakennuspaperissa (N10) ja pellavarivessä (N11).

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 23 (61) Sisäkautta tehtyjen kahden rakenneavauksen perusteella hirsirungon ja lisälämmöneristyksen väliin on jätetty vanha, alkuperäinen pinkopahvi. Lisälämmöneristyksen sisäpinnassa höyryn-/ilmansulkukerroksena on paikoin käytetty diffuusioavointa rakennuspaperia ja paikoin höyrynsulkumuovia. Merkittäviä kosteus- ja mikrobivaurioita ei havaittu lisäeristeessä tai sen takana olevissa rakenteissa. Materiaalinäyte Kuva 44. Ulkoseinän rakenneavaus RA10. Seinän sisäpuolelle on asennettu lisälämmöneristys. Lisälämmöneristyksen ja hirsirungon välissä on vanha pinkopahvi. Kuva 45. Ulkoseinän rakenneavaus RA10. Ikkunan alanurkan mineraalivillassa (N10) ei esiintynyt viitettä mikrobivauriosta. Kuva 46. Ulkoseinän rakenneavaus (RA12) Kuva 47. Rakenneavaus (RA12). Lastulevyn ja lisäeristyksen välissä on käytetty höyrynsulkumuovia poikkeuksena viereisen opetustilan ulkoseinärakenteesta. Lisäeristyksen mineraalivillanäytteessä (N20) esiintyy heikko viite mikrobivauriosta.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 24 (61) Materiaalien mikrobit A-osan ulkoseinärakenteista otettiin ulko- ja sisäkautta yhteensä kymmenen materiaalinäytettä mikrobianalyysiin kuudesta eri rakenneavauspisteestä. Taulukko 2. A-osan ulkoseinien näytetulokset. Rakenneavaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA1 N1 Ulkoseinä - ulkokautta Rakennuspaperi Opetustila RA1 N2 Ulkoseinä - ulkokautta Pellavarive Opetustila RA2 RA2 RA3 RA3 RA6 RA6 RA10 RA12 N3 N4 N5 N6 N10 N11 N17 N20 Ulkoseinä, ikkunan alta ulkokautta Ulkoseinä, ikkunan alta ulkokautta Ulkoseinä, seinän alaosa - ulkokautta Ulkoseinä, seinän alaosa - ulkokautta Ulkoseinä, seinän alaosa rappusten vierestä - ulkokautta Ulkoseinä, seinän alaosa rappusten vierestä - ulkokautta Ulkoseinän lisäeristys, ikkunan alanurkka sisäkautta Ulkoseinän lisäeristys - sisäkautta Rakennuspaperi Pellavarive Rakennuspaperi Pellavarive Rakennuspaperi Pellavarive Mineraalivilla Mineraalivilla Opetustila Opetustila Käytävä Käytävä Ulko-oven vierusta Ulko-oven vierusta Opetustila Opetustila Heikko viite vauriosta Ei mikrobikasvua Viittaa vaurioon Vahva viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Ei mikrobikasvua Vahva viite vauriosta Mikrobikasvua Ei viitettä vauriosta Heikko viite vauriosta Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella A-osan ulkoseinärakenteissa esiintyy eriasteisia mikrobivaurioita. Merkittävimmät mikrobivauriot esiintyvät ulkoseinärakenteista ulkokautta otetuista rakennuspaperi- ja pellavarive-näytteissä. Näytteissä, joissa esiintyy viite tai vahva viite mikrobivaurioista, esiintyy kohtalaisesti erittäin runsaasti Penicilliumia ja/ tai Cladosporiumia. Näytteissä bakteerien joukosta ei todettu Streptomyces aktinobakteereja. Julkisivuverhouksen alaosissa esiintyy lahovaurioita ja julkisivulaudoitus on vasten hirsirunkoa, mikä lisää hirsirungon kosteusrasitusta. Julkisivupinnat ja ikkunat ovat huoltomaalauksen tarpeessa. Luonnonkivisokkelissa ei havaittu rakenteellisia vaurioita. Porrastasanne on halkeillut voimakkaasti ja betonisen porrastasanteen suora liitos puiseen julkisivuverhoukseen on kosteusteknisesti riskialtis rakenne, joka nostaa julkisivuverhouksen vaurioitumisriskiä. Rakenneavauksien kautta otetussa rakenneavauspisteissä esiintyi eriasteisia mikrobivaurioita. Etelä- pohjoisseinän rakenneavauksista havaitut selvät viitteet mikrobivauriosta ovat paikallisia ja aiheutuneet poikkeuksellisesta kosteusrasituksesta.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 25 (61) Jatkotoimenpidesuositukset Julkisivuverhoukset uusitaan ja laudoituksen takana oleva rakennuspaperi poistetaan. Julkisivuverhousten uusinnan yhteydessä arvioidaan hirsirungon kuntoa aistinvaraisesti. Jos julkisivulaudoituksen takana hirsirungossa esiintyy merkittäviä kosteus- ja lahovaurioita, korjataan vauriot ja samassa yhteydessä tarkastetaan vauriokohdassa olevien sisäpuolisten lisälämmöneristekerrosten kunto. Ulkoseinien sisäpuolisissa rakenteissa esiintyvät vauriot korjataan tarvittaessa. Ikkunapuitteiden ja smyygilautojen kunnostus/uusiminen, siten ettei vesi pääse vuotamaan julkisivuverhouksen taakse. Porrastasanteen kunnostus. 4.2 B-osa Sijainti B-osan ulkoseinä- ja sokkelirakenteen sijainti on merkitty alla oleviin kuvaan sinisellä Ensimmäinen kerros Kellarikerros Rakenne B-osan ulkoseinärakenne on ensimmäisen kerroksen ja voimistelusalin osalta puurankarunkoinen. Ulkoseinärakenne pääsee tuulettumaan julkisivuverhouksen ja tuulensuojalevyn välistä. Sokkelirakenne on teräsbetonirakenteinen. Sokkelin ja ulkoseinän välissä ei ole veden-/kosteudeneristyskerrosta. Ulkoseinärakenne on seuraava ulkoa sisäänpäin katsottuna: Kuva 48. B-osan ensimmäisen kerroksen ulkoseinärakenne. B-osan maanvastaiset seinät ovat betoniseiniä, joissa sisäpinnassa olevan kahitiilen takana on mineraalivilla. Seinän ulkopinnassa on bitumisively. Sisäpuolelta eristetyt maanvastaiset seinät ovat kosteusteknisesti riskialttiita rakenteita. Mineraalivilla voi kosteus- ja mikrobivaurioitua betoniseinän kautta siirtyvästä maaperän kosteudesta erityisesti tilanteessa,

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 26 (61) jossa rakenteessa olevan vedeneristyksen tekninen käyttöikä ylittyy eli vedeneristys ei toimi suunnitellusti. Ulkoseinärakenne on seuraava ulkoa sisäänpäin katsottuna: Havainnot Kuva 49. B-osan kellarikerroksen maanvastainen seinärakenne. B-osan julkisivuverhouksessa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Useissa kohdissa julkisivuverhous on likaantunut katolta valuvan sadeveden puutteellisen poisohjauksen ja matalan sokkelirakenteen johdosta, jolloin verhouksen alaosiin pääsee maaperän kautta roiskumaan sadevesiä. Julkisivulaudoituksen ja tuulensuojalevyn välissä on rako ja julkisivulaudoituksen takapinta pääsee tuulettumaan hyvin. Sokkelirakenteiden ulkopinnoilla on paikoin havaittavissa viitteitä maaperästä kapillaarisesti nousseesta kosteudesta (ns. kalkkihärmäjälkiä). Vauriojäljet ovat erityisesti havaittavissa sokkeliosuuksilla, joiden alueilla on tehty maanpinnan muotoiluun liittyneitä toimenpiteitä ja maanpinnan tasoa on laskettua alas. Ikkunapuitteissa ja smyygilaudoissa on havaittavissa halkeilua ja maalipinnoitteen irtoilua. 1. kerroksen opettajanhuoneen ja luokkatilan esiintyy ikkunoiden alapuolella olevissa ulkoseinän sisäpinnan lastulevyssä kosteusvauriojälkiä/ lastulevyt ovat turvonnut materiaaliin päässeen kosteuden seurauksena. Kosteus on todennäköisesti peräisin epätiiviistä ikkunan, ikkunan vesipellityksen ja ulkoseinän välisestä liitoksesta. Kuva 50. Yleiskuva B-osan etelän puoleisesta julkisivusta. Julkisivulaudoituksen ja tuulensuojalevyn välissä on rako ja julkisivulaudoituksen takapinta pääsee tuulettumaan hyvin. Kuva 51. Ikkunapielet ja smyygilaudat halkeilevat.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 27 (61) B-osa C-osa Kuva 52. Voimistelusalin ulkoseinä. Julkisivulaudoituksen ja tuulensuojalevyn välissä on rako ja julkisivulaudoituksen takapinta pääsee tuulettumaan hyvin. Kuva 53. B- ja C-osan välinen nurkka. B-osan verhoilulaudat ovat likaantuneet C-osan räystään sadevesikourun ohi valuneesta sadevedestä. Kuva 54. Sokkeleiden kosteusrasitusta lisää sadevesikourujen vuodot/ sadevesikourujen padotus. Kuva 55. Voimistelusalin sokkelirakenteessa esiintyy kosteusvauriojälkiä erityisesti pohjoisen puoleisessa sokkelissa, jonka kosteusrasitusta on pyritty alentamaan alueen vierustäyttöjä muokkaamalla. Kuva 56. Yleiskuva 1. kerroksen luokkahuoneen ulkoseinästä. Ikkunan alapuolella ikkunan kulmassa oleva lastulevy on kosteusvaurioitunut. Kuva 57. Ikkunan alanurkan lastulevy on kosteusvaurioitunut ja turvonnut todennäköisesti ikkunan ja ulkoseinän välisen liitoksen vuodon seurauksena.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 28 (61) Keittiön ulkoseinän alaosien kahdesta rakenneavauspisteestä selvitettiin matalan sokkelirakenteen aiheuttaman riskin toteutumista ja mahdollista seinän alaosan vaurioitumista. Rakenneavauspisteistä RA8 ja RA9 otetuissa mineraalivillanäytteissä esiintyy eriasteisia viitteitä mikrobivauriosta. Materiaalien vaurioitumisen mahdollistama kosteus on voinut tunkeutua rakenteeseen useampaa eri reittiä pitkin: keittiön puolelta pesuvetenä, maaperästä kapillaarisena kosteuden nousuna tai ulkopuolelta sadeveden roiskumisen ja talvisin seinärakenteen viereen kerääntyvän lumen sulamisvesien kautta. RA8 RA9 Kuva 58. B-osan keittiön ulkoseinärakenne pihanpuolelta katsottuna. Julkisivun verhouslaudat ovat likaantuneet sadeveden roiskeista. Kuva 59. Matala sokkelirakenne lisää ulkoseinän alaosien kosteusrasitusta. Keittiön ulkoseinärakenteen ulkopuolelle tehtiin kaksi rakenneavausta RA8 ja RA9. Kuva 60. Keittiön ulkoseinän rakenneavaus RA8. Seinärakenne pääsee tuulettumaan julkisivuverhouksen ja tuulensuojalevyn välisen ilmaraon kautta. Kuva 61. Rakenneavaus RA8. Alaohjauspuun ja sokkelirakenteen välissä ei ole kosteusnousun katkaisevaa bitumihuopakaistaa. Mineraalivillassa (N13) esiintyy viite mikrobivauriosta ja alaohjauspuun alapinnasta otetussa näytteessä (N14) heikko viite mikrobivauriosta.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 29 (61) Kuva 62. Keittiön ulkoseinän rakenneavaus RA9. Mineraalivillassa on ilmavuotojen aiheuttamaa tummentumaa. Kuva 63. Rakenneavaus (RA9). Mineraalivillassa (N15) esiintyy heikko viite mikrobivauriosta Voimistelusalin kohdalla sokkelirakenteen ulkopinta ulottuu noin puoli metriä voimistelusalin lattiapintaa korkeammalle. Betoninen sokkeli on sisäpuolelta lämmöneristetty mineraalivillalla ja mineraalivillan alaosa ja alaohjauspuu ovat ulkopuolista maanpinnan tasoa alempana, mikä lisää merkittävästi eristeen vaurioitumisriskiä. Sokkelia vasten olevasta mineraalivillasta otettiin yhteensä viisi näytettä mikrobianalyysiin, kaikista viidestä näytteestä havaittiin eriasteisia viitteitä vaurioitumisesta. Epätiiveyskohdat höyrynsulkumuovissa mahdollistavat epäpuhtauksien ja mineraalivillan sisältämien mikrobien kulkeutumisen sisäilmaan. Kuva 64. B-osan voimistelusalin ulkoseinärakenteen ja alapohjan välinen rakenneliittymä. Punainen laatikko esittää rakenneavauspaikkojen (RA29, RA30, RA31, RA32) sijaintia. Keltainen laatikko esittää ulkoseinän ulkopuolista rakenneavauspaikkaa (RA5). Siniset nuolet kuvaavat kapillaarista kosteuden nousua sokkelirakenteeseen.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 30 (61) Kuva 65. Ulkoseinän alaosan rakenneavaus RA5 voimistelusalin kohdalla. Mineraalivillan ulkopinnassa näkyy ilmavuotojen aiheuttamia tummentumia. Mineraalivillasta otetussa näytteessä (N8) esiintyy vahva viite mikrobivauriosta. Kuva 66. Rakenneavaus RA5. Höyrynsulkumuovikerroksen sijainti seinärakenteessa muuttuu vaakakoolauksen kohdalla. Seinän alaosassa höyrynsulkumuovi kulkee sisäverhouslevynä toimivan lastulevyn takana. Suoraan sokkelia vasten olevassa mineraalivillassa esiintyy heikko viite mikrobivauriosta. RA30 RA31 RA32 Kuva 67. Yleiskuva voimistelusalista. Kuva 68. Voimistelusalin ulkoseinän alaosan rakenneavaukset RA30 ja RA31. Mineraalivillalevyt ovat sokkelirakennetta vasten. Kuva 69. Voimistelusalin ulkoseinän alaosan rakenneavaus RA30. Oviaukon vieressä sokkelissa esiintyy kosteudesta aiheutuvaa kalkkihärmää. Kuva 70. Rakenneavaus (RA30). Alaohjauspuun yläpinta on 150 mm alempana kuin lattianpinta.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 31 (61) Kuva 71. Voimistelusalin ulkoseinän alaosan rakenneavaus RA31. Kuva 72. Rakenneavaus (RA31). Betonisokkelin pinnassa on valkoista nk. kalkkihärmää, joka viittaa siihen, että oviaukon kohdalta ulkopuolinen kosteus pääsee kulkeutumaan rakenteisiin. Kuva 73. Rakenneavaus RA29 tehtiin pohjoisen puoleisen ulkoseinän alaosaan sisäkautta. Kuva 74. Rakenneavaus RA29 pohjoisen puoleisen ulkoseinän alaosaan. Mineraalivillaeristeissä esiintyy tummentumia rakenteen läpi tapahtuvien ilmavuotojen johdosta. Ko. rakenneavauspisteessä sokkelin ulkopinnassa esiintyy kosteusvauriojälkiä. Kuva 75. Osa voimistelusalin ulkoseinä-/ betonisokkelirakenteista on maanpinnan tason alapuolella ja paikoin rakennuksen ulkopuolinen maanpinta viettää sokkelirakenteita kohti. Voimistelusalin ulkoseinän alaosan tehtiin rakenneavaus RA32 sisäkautta. Kuva 76. Voimistelusalin ulkoseinän alaosan rakenneavaus RA32. Sokkelin sisäpinnassa ei esiinny selviä kosteusvauriojälkiä, mutta mineraalivillan alaosasta otetussa näytteessä (N36) esiintyy viite mikrobivauriosta.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 32 (61) Yksi rakenneavauksista (RA4) tehtiin ulkokautta, A- ja B-siiven liittymäkohdan läheisyyteen, seinärakenteen kohtaan, joka on A-ja B-siipien välissä olevaa portaikkoa vasten ja jossa sadevedet ovat voineet kastella rakennetta. Rakenneavauspisteessä oli havaittavissa kosteusvaurioitumiseen viittaavia vaurioita tuulensuojalevyn alaosassa ja analyysituloksen perusteella lämmöneristeessä esiintyy vahva viite mikrobivauriosta. Rakenteen sisäpuolisen betonirakenteen (betoni on portaiden alla olevaa täyttömaata vaste) ei esiinny viitteitä kosteusrasituksesta. Seinän alaosassa olevan runkopuun päällä on runsaasti jyrsijöiden/ hiirien ulosteita. Kuva 77. Rakenneavaus RA4 tehtiin ulkokautta A- ja B-siiven liittymän läheisyyteen sellaiseen kohtaan, joka on A-ja B-siipien välissä olevaa portaikkoa vasten ja jossa sadevedet ovat voineet kastella rakennetta. Kuva 78. Rakenneavaus RA4 tehtiin ulkokautta A- ja B-siiven liittymän läheisyyteen sellaiseen kohtaan, joka on A-ja B-siipien välissä olevaa portaikkoa vasten ja jossa sadevedet ovat voineet kastella rakennetta. Kuva 79. Seinän alaosan tuulensuojalevyssä esiintyy viitteitä kosteusvaurioista ja lämmöneristeessä esiintyy vahva viite mikrobivauriosta. Seinän sisäosassa oleva betonirakenne on A- ja B-siipien liittymässä olevan portaikon alapuolella. Betonirakenteessa ei esiinny kosteusvauriojälkiä. Kuva 80. Seinän alaosassa olevan runkopuun päällä on runsaasti jyrsijöiden/ hiirien ulosteita. Sisäpuolelta eristetyt maanvastaiset seinät ovat kosteusteknisesti riskialttiita rakenteita. Ulkopinnassa oleva bitumisivelyllä toteutettu vedeneristyskerros on jo ylittänyt teknisen käyttöikänsä, jolloin maaperän kosteus voi päästä siirtymään seinärakenteeseen ja tasaantua mineraalivillakerrokseen aiheuttaen mineraalivillan vaurioitumisen. Maanvastaisen seinän sisäpuolisesta rakenneavauksesta (RA27) tehdyt havainnot tai mineraalivillasta otetun näytteen analyysitulokset eivät viitanneet kosteusvaurioitumiseen.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 33 (61) Kuva 81. B-osan kellarikerroksen maanvastaisen seinän rakenneavaus (RA27). Kuva 82. Rakenneavaus (RA27). Maanvastaisessa seinärakenteessa on mineraalivillakerros betonin ja kahitiilen välissä. Mineraalivillassa (N31) ei esiinny viitettä mikrobivauriosta Materiaalien mikrobit B-osan ulkoseinärakenteiden alaosista otettiin ulko- ja sisäkautta yhteensä 12 materiaalinäytettä mikrobianalyysiin kymmenestä eri rakenneavauspisteestä Taulukko 3. B-osan ulkoseinien näytetulokset Rakenneavaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA4 N7 Ulkoseinän lämmöneriste, seinän alaosa - ulkokautta Mineraalivilla Käytävä Vahva viite vauriosta RA5 N8 Ulkoseinän lämmöneriste, seinän alaosa - ulkokautta Mineraalivilla Voimistelusali Vahva viite vauriosta RA5 N9 Ulkoseinän lämmöneriste, sokkelia vasten - ulkokautta Mineraalivilla Voimistelusali Heikko viite vauriosta RA8 N13 Ulkoseinän lämmöneriste, seinän alaosa ulkokautta Mineraalivilla Keittiö Viittaa vaurioon RA8 N14 Ulkoseinän lämmöneriste, alaohjauspuun alapinta ulkokautta Puu Keittiö Heikko viite vauriosta RA9 N15 Ulkoseinän lämmöneriste, seinän alaosa ulkokautta Mineraalivilla Keittiö Heikko viite vauriosta RA19 N26 Ulkoseinän lämmöneriste, seinän alaosa sisäkautta Mineraalivilla Opetustila Viittaa vaurioon RA27 N31 Ulkoseinän lämmöneriste, seinän alaosa sisäkautta Mineraalivilla Pukuhuone Ei viitettä vauriosta RA29 N33 Ulkoseinän lämmöneriste, sokkelia vasten sisäkautta Mineraalivilla Voimistelusali Vahva viite vauriosta RA30 N34 Ulkoseinän lämmöneriste, sokkelia vasten sisäkautta Mineraalivilla Voimistelusali Viittaa vaurioon RA31 N35 Ulkoseinän lämmöneriste, sokkelia vasten sisäkautta Mineraalivilla Voimistelusali Viittaa vaurioon RA32 N36 Ulkoseinän lämmöneriste, sokkelia vasten sisäkautta Mineraalivilla Voimistelusali Viittaa vaurioon

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 34 (61) Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella B-osan ulkoseinärakenteiden alaosien lämmöneristeissä esiintyy laaja-alaisesti viitteitä tai vahvoja viitteitä mikrobivaurioista. Näytteissä, joissa esiintyy viite tai vahva viite mikrobivaurioista, esiintyy kohtalaisesti runsaasti Penicilliumia ja/ tai Cladosporiumia sekä niukasti kohtalaisesti ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Fusarium, Aspergillus versicolor, Aspergillus fumigatus, Aspergillus restrictus ja Eurotium. Näytteissä bakteerien joukosta todettiin myös paikoitellen niukasti kohtalaisesti Streptomyces aktinobakteereja. B-osan julkisivuverhouksessa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Useissa kohdissa julkisivuverhous on likaantunut katolta valuvan sadeveden puutteellisen poisohjauksen johdosta tai matalan sokkelirakenteen takia verhouksen alaosiin roiskuvasta sadevedestä. Sokkelirakenteessa oli havaittavissa paikoin viitteitä, ns. kalkkihärmäjälkiä, maaperästä kapillaarisesti nousseesta kosteudesta. Ikkunapuitteissa ja smyygilaudoissa on havaittavissa halkeilua ja maalipinnoitteen irtoilua. 1. kerroksen Opettajainhuoneessa ja luokkahuoneen ikkunoiden alapuolella ulkoseinissä esiintyy paikoin kosteusvauriojälkiä/ sisäpinnan lastulevy on turvonnut materiaaliin päässeen poikkeavan kosteuden seurauksena. Kosteus on todennäköisesti peräisin epätiiviistä ikkunan ja ulkoseinän välisestä liitoksesta. B-osan voimistelusalin ulkoseinien alaosa on kosteusteknisesti riskialtis rakenne. Havaintojen ja mikrobianalyysien perusteella voimistelusalin ulkoseinien alaosissa esiintyy mikrobivaurioita, koska ulkoseinän lämmöneristeet ovat vasten betonista sokkelirakennetta, eriste on monin paikoin ulkopuolista maanpintaa alempana ja rakennuksen ulkopuolisessa kosteudenhallinnassa esiintyy puutteita. Epätiiveyskohdat höyrynsulkumuovissa ja höyrynsulkumuovin epätiiviit liittymät mahdollistavat epäpuhtauksien ja mineraalivillan sisältämien mikrobiepäpuhtauksien kulkeutumisen sisäilmaan. Keittiön vastaisessa ulkoseinässä matala sokkelirakenne on kosteusteknisesti riskialtis rakenne. Keittiön ulkoseinärakenteet ovat päässeet alaosistaan vaurioitumaan rakenteeseen joko keittiön runsaan vedenkäytön, maaperän kosteuden tai seinän ulkopuolisen kosteusrasituksen seurauksena. Seinärungon alaohjauspuun ja sokkelin välistä puuttuva vedeneriste lisää kaikkien B-osan ulkoseinien alaosien vaurioitumisriskiä. Kellarikerroksen maanpaineseinä/ maanpaineseinän ja 1. kerroksen alapohjan välinen liitoskohta nostaa poikkeavaa kosteutta ensimmäisen kerroksen luokkatilan ja käytävän lattiarakenteiden keskiosaan. Poikkeava kosteus on aiheuttanut vaurioita lattiapinnoitteena olevan muovimaton alle liima- ja tasoiteaineisiin (kts tarkemmin B-osan alapohjarakenteet, kappale Havainnot) Jatkotoimenpidesuositukset Voimistelusalin sokkelia vasten olevat ulkoseinärakenteet puretaan sisäkautta ja rakennetaan uudelleen kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi. Rakennuksen ulkopuolista kosteudenhallintaa parannetaan sokkelirakenteiden vedeneristyksellä ja salaojituksella ja suunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää liikuntasalin ulkoseinässä olevan ulko-oven liittymien kosteudenhallinnan parantamiseen. Keittiön ulkoseinärakenteet uusitaan vaurioituneita osin. Keittiön vedeneristykset uusitaan nykyisten märkätiloille asetettavien vaatimusten mukaisesti. 1. kerroksen luokkatilan ja opettajienhuoneen ulkoseinien sisäpinnoilla, ikkunoiden alla olevat kosteusvauriot korjataan.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 35 (61) Ikkunoiden huoltomaalaus ja tarvittaessa uusiminen. 4.3 C-osa Sijainti C-osan ulkoseinä- ja sokkelirakenteen sijainti on merkitty alla olevaan kuvaan vihreällä Rakenne Ulkoseinärakenne on rankarunkoinen, seinärakenne pääsee tuulettumaan julkisivuverhouksen ja kipsilevyn välistä. Sokkelirakenne on teräsbetonirakenteinen ja pihan puoleiselta alueelta matala, josta voi seurata seinän alaosan kastumista roiskevesistä. Ulkoseinän rakenneleikkaus on seuraava ulkoa sisäänpäin katsottuna: Havainnot Kuva 83. C-osan ulkoseinärakenne C-osan julkisivuverhouksessa ei havaittu vaurioita. Suurimmilta osin verhouslaudat ovat puhtaita. Ikkunapielissä ja smyygilaudoituksissa ei havaittu korjaustoimenpiteitä vaativia vaurioita. Etupihan puolella sokkelikorkeus on matala, minkä johdosta julkisivuverhouksen alaosat on lähellä maanpinnan tasoa. Sokkelirakenteissa esiintyy paikallisia pinnoitevaurioita. Julkisivuverhous pääsee tuulettumaan vaakalaudoituksen ja kipsilevyn välissä olevan ilmaraon kautta. Ulkoseinärakenteeseen tehtiin yksi rakenneavaus ulkokautta. Rakenneavauksesta tehtyjen havaintojen perusteella sokkelin ja alaohjauspuun välissä ei ollut havaittavissa kosteusnousun katkaisevaa veden/kosteudeneristyskerrosta. Rakenneavauksessa ei havaittu poikkeavaa.

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 36 (61) Kuva 84. C-osan pihan puoleinen julkisivu. Sokkelirakenne on matala etupihan puolelta. Kuva 85. C-osanpohjoisen puoleinen päätyseinä. Kuva 86. C-osan pihan puoleisen julkisivun rakenneavaus RA7. Kuva 87. Rakenneavaus RA7. Ulkoseinärakenteen alaosassa ei havaittu näkyviä vaurioita. Mineraalivillassa (N12) ei esiinny viitteitä mikrobivauriosta. Kuva 88. Ryömintätila vasten olevassa sokkelissa esiintyy maalipintojen hilseilyä. Kuva 89. Pohjoisen puoleisella seinustalla maanpinnan korkeus vaihtelee.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 37 (61) Materiaalien mikrobit C-osan ulkoseinärakenteesta otettiin yksi materiaalinäyte mikrobianalyysiin. Taulukko 4. C-osan ulkoseinän näytetulos. Rakenne avaus Näyt e Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA7 N12 Ulkoseinän lämmöneriste, seinän alaosa - ulkokautta Mineraalivil la Käytävä Ei viitettä vauriosta Johtopäätökset Materiaalinäytteen analyysituloksen perusteella ulkoseinän lämmöneristeessä ei esiinny viitettä mikrobivauriosta. Julkisivuverhouksessa ei havaittu vaurioita eikä juurikaan likaantumista. Ikkunat ja ikkunapielet ovat hyväkuntoiset. Sokkelirakenteen korkeus vaihtelee voimakkaasti etupihan ja takapihan välillä. Takapihalla korkeassa sokkelirakenteessa esiintyy maalipinnoitteen irtoilua. Etupihan puolen rakenneavauksesta otetusta mineraalivillanäytteestä ei havaittu viitteitä mikrobivaurioitumisesta Jatkotoimenpidesuositukset Julkisivuverhous ja ikkunarakenteet eivät vaadi jatkotoimenpiteitä Sokkelirakenteen huoltomaalaus 5 Väliseinät 5.1 A-osa Sijainti A-osan väliseinien sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella Rakenne A-osan väliseinärakenteet ovat hirsi- tai rankarakenteisia levyverhoiltuja väliseiniä.

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 38 (61) Havainnot A-osan väliseinärakenteissa havaittiin paikallinen valumajälki opetustilan ja käytävän välisen väliseinän yläosassa. Muilta osin väliseinärakenteissa ei havaittu normaalista kulumisesta poikkeavia vaurioita. Kuva 90. Opetustilan ja käytävän välinen väliseinä. Kuva 91. Väliseinän yläosassa on havaittavissa vuotojälkiä Johtopäätökset A-osan väliseinärakenteissa ei havaittu normaalista kulumisesta poikkeavia vaurioita pois lukien opetustilan ja käytävän välisen väliseinän yläosan valumajälkiä Jatkotoimenpidesuositukset Opetustilan ja käytävän välisen väliseinän korjaaminen vaurioituneilta osin. Vaurioitumisen aiheuttaman kosteuslähteen selvittäminen. 5.2 B-osa Sijainti B-osan väliseinien sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa sinisellä. Ensimmäinen kerros Kellarikerros Rakenne B-osan väliseinärakenteet ovat rankarakenteisia lastulevyillä verhoiltuja seiniä.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 39 (61) Havainnot B-osan väliseinien rakenneavaukset keskitettiin keittiötä ympäröivien väliseinien alaosiin väliseiniin kohdistuvan suuremman kosteusrasituksen takia. Keittiötä ympäröivien väliseinien alaosiin tehtiin yhteensä kolme rakenneavausta (RA17, RA18, RA20) ja kaikissa rakenneavauspisteissä oli havaittavissa selviä aistinvaraisesti havaittavissa olevia kosteus- ja mikrobivaurioita. Kosteus on päässyt tunkeutumaan väliseinärakenteisiin mm. keittiön puutteellisesti toimivan tai kokonaan puuttuvan vedeneristyksen johdosta. Keittiön alapohjarakenne on havaintojen perusteella valettu A-osan luonnonkivisokkeleita vasten ja alapohjarakenteen päältä lähtee keittiön A-osaa vasten oleva väliseinärakenne. Ko. väliseinään tehtiin yksi rakenneavaus (RA18) ja avauksesta tehtyjen havaintojen perusteella rakenteen sisäpinnassa olevassa lastulevyssä esiintyy merkittäviä kosteus- ja mikrobivaurioita. Väliseinän lämmöneristeet on asennettu A-osan luonnonkivisokkeleita vasten. Luonnonkivisokkeleita vasten olevissa lämmöneristeissä esiintyy aistinvaraisesti havaittavissa olevia vaurioita ja analyysituloksen perusteella vahva viite mikrobivauriosta. 1. kerroksen käytävän ja opetustilan välisen väliseinän alaosassa, jalkalistan takana, esiintyy myös tummunut, kosteusvaurioitunut lastulevy. Todennäköisesti lastulevyn alaosan vaurioituminen on seurausta lattian pesusta runsaalla vedellä. Lastulevystä otetussa näytteessä ei esiinny viitettä mikrobivauriosta. B- ja C-osan välinen väliseinä on ennen C-osan valmistumista toiminut ulkoseinärakenteena. Vanhan ulkoseinän alaosaan tehdystä rakenneavauksesta RA21 havaittiin ilmavuotojen seurauksena osittain tummunutta mineraalivillaa. Mineraalivillasta otetussa näytteessä (N29) esiintyy heikko viite mikrobivauriosta. N27 RA17 Kuva 92. Yleiskuva B-osan käytävältä. Kuva 93. Yleiskuva B-osan käytävältä. Rappuset ja invaluiska johtavat A-osaan.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 40 (61) Kuva 94. Väliseinän rakenneavaus RA17 invaluiskan ja keittiön väliseen seinään. Kuva 95. Rakenneavaus RA17. Väliseinän runko ja lastulevyt ovat alaosastaan vaurioituneet. Keittiön vesipiste on väliseinän toisella puolella, josta vesi on päässyt väliseinärakenteeseen. Kuva 96. Keittiön väliseinän rakenneavaus RA18. Väliseinä on rakennettu suoraan vasten A-osan luonnonkivisokkelia. Mineraalivillassa (N25) esiintyy näkyviä vaurioita sekä vahva viite mikrobivauriosta. Kuva 97. Rakenneavaus RA18. Väliseinän runko, lastulevy ja mineraalivilla ovat vaurioituneet mm. keittiön pesuvesistä aiheutuneen kosteusrasituksen seurauksena. Kuva 98. Vessan ja keittiön välisen väliseinän rakenneavaus RA20. Väliseinän alaosan mineraalivillassa (N28) esiintyy viite mikrobivauriosta. Kuva 99. Rakenneavaus RA20. Keittiön puoleisessa lastulevyssä on aistinvaraisesti havaittavissa oleva kosteusvaurio. Vaurio on syntynyt keittiön pesuvesistä aiheutuneen kosteusrasituksen seurauksena.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 41 (61) Kuva 100. Käytävän ja opetustilan välinen väliseinä. Kuva kerroksen käytävän ja opetustilan välisen väliseinän alaosassa, jalkalistan takana, esiintyy tummunut, kosteusvaurioitunut lastulevy. Vaurio on todennäköisesti aiheutunut siivousvesistä. Lastulevyssä (N27) ei havaittu viitettä mikrobivauriosta. Kuva 102. B- ja C-osan välisen väliseinän rakenneavaus RA21. Seinä on toiminut ulkoseinänä ennen C-osan valmistumista. Kuva 103. Mineraalivillassa on ilmavuotojen aiheuttamia tummentumia. Mineraalivillanäytteessä (N29) esiintyy heikko viite mikrobivauriosta Materiaalien mikrobit B-osan väliseinärakenteiden alaosista otettiin yhteensä neljä materiaalinäytettä mikrobianalyysiin kolmesta eri rakenneavauspisteestä sekä jalkalistan takaa lastulevyn alaosasta. Taulukko 5. B-osan väliseinien näytetulokset. Rakenneavaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA18 N25 Väliseinän alaosan villa, kivisokkelia vasten Mineraalivilla Keittiö N27 Väliseinä, lastulevyn alaosa Lastulevy Käytävä RA20 N28 Väliseinän alaosan villa Mineraalivilla WC RA21 N29 Väliseinän alaosan villa, entinen B-osan ulkoseinä Mineraalivilla Käytävä Vahva viite vauriosta Ei viitettä vauriosta Viittaa vaurioon Heikko viite vauriosta

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 42 (61) Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella B-osan väliseinärakenteiden alaosien mineraalivillassa esiintyy keittiön kohdalla laaja-alaisesti viitteitä tai vahvoja viitteitä mikrobivaurioista. Näytteissä, joissa esiintyy viite tai vahva viite mikrobivaurioista, esiintyy niukasti Penicilliumia ja/ tai Cladosporiumia sekä niukasti kohtalaisesti ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Aspergillus versicolor, Aspergillus sydowii, Aspergillus ustus ja Eurotium. Näytteissä ei todettu Streptomyces aktinobakteereja. Rakenneavauksista tehtyjen havaintojen perusteella keittiötä ympäröivät väliseinät ovat alaosistaan selvästi kosteusvaurioituneet. Vauriot ovat aiheutuneet keittiön puutteellisen tai kokonaan puuttuvan vedeneristyksen takia, jonka seurauksena pesuvedet ovat päässeet tunkeutumaan väliseinärakenteiden alaosiin. Lisäksi keittiön A-osaa vasten olevan väliseinän kosteusvaurioitumisriskiä lisää rakenneratkaisu, jossa seinän lämmöneristeet on asennettu luonnonkivisokkeleita vasten. 1. kerroksen käytävän ja opetustilan välisen väliseinän jalkalistan takana on alaosastaan tummunut lastulevy. Todennäköisesti lastulevyn alaosan kostuminen on seurausta lattian pesusta runsaalla vedellä. B- ja C-osan välisestä vanhasta ulkoseinärakenteen alaosan rakenneavauksesta havaittiin ilmavuotojen seurauksena osittain tummunutta mineraalivillaa. Mineraalivillasta otetussa näytteessä esiintyy heikko viite mikrobivauriosta Jatkotoimenpidesuositukset Keittiötä ympäröivät puurakenteiset väliseinät puretaan ja rakennetaan uudelleen. Korjaustoimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua ja erityistä detaljisuunnittelua vaatii A-osan luonnonkivisokkeleita vasten tehdyn väliseinän korjaus. Väliseinien kosteusvaurioituneet lastulevyt korjataan yleisesti. Lastulevyseinien heikko kosteudensietokyky tulee huomioida lattian peruspesujen yhteydessä 5.3 C-osa Sijainti C-osan väliseinien sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa vihreällä Rakenne C-osan väliseinärakenteet ovat rankarakenteisia levyverhoiltuja väliseiniä.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 43 (61) Havainnot Väliseinärakenteissa ei havaittu aistinvaraisesti tarkasteltuna vaurioita Johtopäätökset Väliseinärakenteet ovat hyväkuntoisia Jatkotoimenpidesuositukset Ei jatkotoimenpidesuosituksia. 6 Välipohjat 6.1 B-osa Sijainti B-osan välipohjarakenteen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa sinisellä Rakenne Välipohjarakenteessa on viiden sentin pintalaatta, jonka alapuolella on arviolta noin kymmenen sentin kantava betonilaatta. Pintamateriaalina on muovimatto. Välipohjarakenne on esitetty alla olevassa kuvassa Havainnot Kuva 104. B-osan välipohjarakenne. Välipohjarakenteen osalla ei havaittu näkyviä rakenteellisia vaurioita tai merkkejä rakenteissa olevasta poikkeavasta kosteudesta Kosteusmittaukset B-osan välipohjarakenteen kosteusolosuhteita kartoitettiin pintakosteusilmaisimella ja suhteellisen kosteuden mittaukset suoritettiin ns. viiltomittauksena. Viiltomittauksilla kartoitettiin lattiapinnoitteen ja betonin välisen liimakerroksen suhteellista kosteutta ja mit-

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 44 (61) Johtopäätökset taukset kohdennettiin pisteisiin, joissa pintakosteusilmaisimen antamat lukuarvot olivat korkeimmat. B-osan maanvaraisen lattia ja välipohjarakenteen rajassa todettujen kosteiden alueiden rajaavien mittausten perusteella välipohjaosalla ei todettu poikkeavaa kosteutta. Välipohjarakenteen osalla ei todettu korjausta vaativia rakenteellisia vaurioita tai kosteudesta aiheutuvia vaurioita Jatkotoimenpidesuositukset Ei jatkotoimenpidesuosituksia. Korjaustoimenpiteet kohdentuvat maanvaraisen lattian ja holvilaatan / kantavan seinänlinjan kohdalle, jatkotoimenpiteet on käsitelty kohdassa Yläpohjat ja vesikatto 7.1 A-osa Sijainti A-osan yläpohja- ja vesikattorakenteen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella Rakenne A-osan yläpohja- ja vesikattorakenne ovat esitetty alla olevassa kuvassa. Peltikatteen alla on vanha pärekatto. Eristekerroksen paksuus vaihtelee millimetrin välillä. Yläpohjan rakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna:

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 45 (61) Havainnot Kuva 105. A-osan yläpohjarakenne Peltikate on päällisin puolin hyväkuntoinen. Peltikatteen alla on vanha pärekatto, jonka alapinta on paikoitellen tummunut vanhojen kattovuotojen seurauksena. Harvalaudoituksessa ja kattotuoleissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Ullakkotila ei tuuletu räystäiltä tai harjalta käsin (ulkoseinien hirsirunko on vesikatteen alapuolista harvalaudoitusta/pärekatetta vasten), mutta ullakkotilan suuren koon johdosta ei puutteellisesta tuulettumisesta ole aiheutunut vaurioita ullakkotilaan. Eristekerroksen paksuus vaihtelee millimetrin välillä. Pääosin eriste on kutterinlastua. Eristekerroksen yläpinnassa on myös muuta orgaanista eristemateriaalia kuten sammalta. Ullakkotilassa lämmöneristeistä säilytetään vanhoja kirjoja ja muuta vanhaa opetusmateriaalia. Ullakolla sijaitsee ilmanvaihtokanavat, jotka on lämmöneristetty mineraalivillalla ja muovilla. Opetustilan sisäkaton akustolevyjä ei ole reunakäsitelty. Akustolevyistä voi näin ollen irrota mineraalivillakuituja tilojen sisäilmaan, jotka voivat aiheuttaa ärsytystyyppisiä oireita tilojen käyttäjille. Opetustilan sisäkaton tuloilmakoneen vierestä akustolevyt ovat pölyyntyneet/likaantuneet. Kuva 106. Yleiskuva A-osan vesikatteesta. Kuva 107. Yleiskuva A-osan vesikatteesta.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 46 (61) Kuva 108. Yleiskuva A-osan ullakkotilasta. Harvalaudoitus ja kattotuolit ovat hyväkuntoisia. Kuva 109. Harvalaudoituksen ja peltikatteen välissä on vanha pärekatto. Kuva 110. Yleiskuva ullakkotilasta, yläpohjan lämmöneristeenä on kutterinlastua ja sammalta. Kuva 111. Yläpohjan lämmöneristeenä on kutterinlastua ja sammalta. Kuva 112. Yläpohjan eristekerroksen paksuus vaihtelee millimetrin välillä. Kuva 113. Ullakkotilassa lämmöneristeistä säilytetään vanhoja kirjoja ja muuta vanhaa opetusmateriaalia. Ullakkotila ei tuuletu räystäiltä tai harjalta käsin.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 47 (61) Kuva 114. Yleiskuva A-osan opetustilasta. Sisäkaton akustolevyjä ei ole reunakäsitelty. Kuva 115. Sisäkaton akustolevyn nurkka on pölyyntynyt/likaantunut ilmanvaihdon päätelaitteen vierestä Materiaalien mikrobit Yläpohjan eristemateriaalista otettiin kaksi materiaalinäytettä eripuolilta ullakkotilaa eristemateriaalin yläpinnasta. Taulukko 6. A-osan yläpohjan näytetulokset Rakenneavaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA14 N23 Yläpohjan eriste, yläpinta Kutterinlastu Ullakko RA15 N24 Yläpohjan eriste, yläpinta Sammal Ullakko Viittaa vaurioon Ei viitettä vauriosta Johtopäätökset Analyysitulosten perusteella A-osan yläpohjan kutterinlastussa esiintyy viite vauriosta. Näytteestä havaittiin. Näytteessä esiintyy niukasti kohtalaisesti Penicilliumia ja/ tai Cladosporiumia sekä niukasti ns. kosteusvaurioon viittaavia homeita, kuten Aspergillus restrictus, Chaetomium, Aspergillus ustus ja Eurotium. Näytteissä ei todettu Streptomyces aktinobakteereja. Rakennuksenosassa yläpohjarakenteen lämmöneristeinä on alkuperäiset orgaanista materiaalia olevat sahanpuru- ja sammaleristeet ja analyysitulosten perusteella yläpohjarakenteen alkuperäisissä lämmöneristeissä esiintyy paikoin viitteitä mikrobivaurioita. Ko. aikakauden rakennuksissa yläpohjan ilmansulkupaperin liittymiä ei ole toteutettu ilmatiiviisti, mikä mahdollistaa ilmavuodot rakenteen läpi Jatkotoimenpidesuositukset Yläpohjan eristeiden uusiminen ja yläpohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen. Sisäkaton akustolevyjen reunakäsittely.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 48 (61) 7.2 B-osa Sijainti B-osan yläpohja- ja vesikattorakenteen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa sinisellä Rakenne B-osan vesikatteena on alkuperäinen konesaumattu peltikate. Vesikatteen alapuolella ei ole aluskatetta, jonka seurauksena peltikatteen alapintaan mahdollisesti tiivistyvä kosteus voi aiheuttaa harvalaudoitukseen, kattokannattimiin ja yläpohjan eristeiseen vaurioita. Vesikatteen alapuolella on harvalaudoitus, räystäällä on umpilaudoitus. Yläpohjassa on yhteensä 250 millimetriä mineraalivillaa lämmöneristeenä. Liikuntasalin puolella lämmöneristeen ja höyrynsulkumuovin alla on 50 millimetrin mineraalivillalevy, jonka alapuolella on harvalaudoitus. B-osan muilla alueilla yläpohjarakenne on vastaava kuin voimistelusalin osalla, ainoastaan yläpohjan kannatus on toteutettu ristikoilla eikä liimapuupalkistolla ja rakenteen alaosassa ei ole harvalaudoitusta tai 50 mm:n mineraalivillaeristystä vaan höyrynsulkumuovin alla on yhtenäinen levyrakenne. Voimistelusalin yläpohjarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin katsottuna: Havainnot Kuva 116. B-osan voimistelusalin yläpohjarakenne. Peltikatteen maalipinnoite lohkeilee ja irtoaa alustastaan etelänpuolen kattolappeella. Yläpohja pääsee tuulettumaan räystäältä harjalle. Peltikatteen alapuolella ei ole kondenssive-

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 49 (61) den keräävää aluskatetta. Lämmöneristeen/ tuulensuojapaperin päällä olevassa harvalaudoituksessa ja IV-kanavien ympärillä olevien rakennusmuovien yläpinnoilla on havaittavissa kosteusvaurio-/ kondenssiveden lammikoitumiseen viittaavia jälki. Yläpohjasta tehtyjen havaintojen perusteella yläpohjarakenteen höyrynsulkumuovi on epätiivis; yläpohjan höyrynsulkumuovia ei ole kiinnitetty luotettavasti yläpohjan palkkirakenteita vasten vaan höyrynsulkumuovin ja palkin välillä on rakoja. Höyrynsulkumuovin epätiiviiden liittymien kautta voi tapahtua ilmavuotoja rakenteen läpi. Liikuntasalin puolella höyrynsulkumuovin ja sisäpinnassa olevan harvalaudoituksen välissä on 50 millimetrin mineraalivillalevy. Harvalaudoituksen päällä olevasta pinnoittamattomasta mineraalivillaeristeestä voi irrota mineraalivillakuituja sisäilmaan. Lisäksi opetustilassa sisäkaton akustolevyjen reunoja ei ole käsitelty kuitujen sitomiseksi. Levyistä irtoamaan pääsevät mineraalivillakuidut voivat aiheuttaa ärsytystyyppisiä oireita tilojen käyttäjille. Kuva 117. Yleiskuva B-osan eteläpuolen kattolappeesta. Vesikatteen punainen maali on laajoilta alueilta irronnut alustastaan. Kuva 118. B-osan pohjois- ja länsipuolen kattolape on eteläpuolen kattolapetta paremmassa kunnossa. Kuva 119. Yleiskuva B-osan yläpohjasta, voimistelusalin yläpuolelta. Kuva 120. Peltikatteen alapuolella ei ole kondenssiveden keräävää aluskatetta.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 50 (61) Kuva 121. Lämmöneristeen/ tuulensuojapaperin päällä olevassa harvalaudoituksessa ja IV-kanavien ympärillä olevien rakennusmuovien yläpinnioilla on havaittavissa kosteusvaurio-/ kondenssiveden lammikoitumiseen viittaavia jälkiä. Kuva 122. Lämmöneristeen/ tuulensuojapaperin päällä olevassa harvalaudoituksessa ja IV-kanavien ympärillä olevien rakennusmuovien yläpinnoilla on havaittavissa kosteusvaurio-/ kondenssiveden lammikoitumiseen viittaavia jälkiä. Ilmavuotoja Kuva 123. Voimistelusalin yläpohja. Höyrynsulkumuovin liittyminen palkin kylkeen on toteutettu epätiiviisti. Kuva 124. Voimistelusalin yläpohja. Höyrynsulkumuovin liittyminen palkin kylkeen on toteutettu epätiiviisti. Kuva 125. Voimistelusalin yläpohja. Höyrynsulkumuovin alapuolella on mineraalivillalevy. Lämmöneristeet ovat paikoin tummuneet rakenteen läpi tapahtuvien ilmavuotojen johdosta. Kuva 126. Höyrynsulkumuovin alapuolella oleva mineraalivillan alapuolella on ainoastaan sisäkaton harvalaudoitus. Mineraalivillasta mahdollisesti irtoavat kuidut voivat heikentää voimistelusalin sisäilman laatua.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 51 (61) Kuva 127 Yleiskuva B-osan opetustilasta. Sisäkaton akustolevyistä puuttuu reunakäsittely. Kuva 128. Sisäkaton akustolevyjen reunoja ei ole käsitelty. Levyistä voi irrota mineraalivillakuituja, jotka voivat heikentää luokkatilojen sisäilman laatua Materiaalien mikrobit Taulukko 7. B-osan yläpohjan näytetulos. Yläpohjan eristemateriaalista otettiin yksi materiaalinäyte ullakkotilan eristemateriaalin yläpinnasta. Rakenneavaus Näyte Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA28 N32 Yläpohjan eriste, yläpinta Mineraalivilla Voimistelusalin yläpohja Ei viitettä vauriosta Johtopäätökset Materiaalinäytteen analyysituloksen perusteella yläpohjan lämmöneristeessä ei esiinny viitettä mikrobivauriosta. Peltikatteen maalipinnoitteen kunnossa on lapekohtaisia eroja. Eteläpuolen kattolappeen maali on irtoillut isolta alueelta, kun taas muut lappeet ovat maalipinnaltaan kohtuullisen hyväkuntoisia. Peltikatteen alapuolella ei ole aluskatetta, jolloin peltikatteen alapintaan tiivistyvä kosteus pääsee tippumaan yläpohjan lämmöneristeiden päälle. Yläpohjarakenteiden höyrynsulkumuovien liittyminen voimistelusalin yläpohjan palkkien kylkeen on osin toteutettu epätiiviisti, mikä mahdollistaa ilmavuodot yläpohjarakenteen läpi. Yläpohjan lämmöneristeissä esiintyy tummentumia rakenteen kautta tapahtuvien ilmavuotojen johdosta, mutta mikrobianalyysin perusteella lämmöneristeessä ei ole havaittavissa mikrobivaurioita. Rakennuksessa esiintyy rakennusmateriaaleja, joista voi irrota mineraalivillakuituja sisäilmaan ja jotka voivat heikentää sisäilman laatua. Mahdollisia mineraalivillakuitujen lähteitä ovat voimistelusalin sisäkaton harvalaudoituksen ja höyrynsulkumuovin välissä olevat mineraalivillalevyt sekä opetustilan sisäkatossa olevat reunakäsittelemättömät akustolevyt Jatkotoimenpidesuositukset Voimistelusalin yläpohjan höyrynsulkumuovin alapuolisten mineraalivillalevyjen poistaminen ja vaihtaminen pinnoitettuun akustiikkalevyyn.

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 52 (61) Liikuntasalin yläpohjan höyrynsulkumuovien toteuttaminen ilmatiiviisti. Opetustilan akustolevyjen reunakäsittely. Vesikatteen huoltomaalaus. Vesikatteen alapuolelle asennetaan aluskate seuraavan suuremman vesikattoon liittyvän korjaustyön yhteydessä. 7.3 C-osa Sijainti C-osan yläpohja- ja vesikattorakenteen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa vihreällä. Tasakatto Harjakatto Rakenne C-osan yläpohjarakenne on pääosin harjakatto, jossa on katemateriaalina konesaumattu peltikate. B-osaan liittyvällä vesikatto-osuudella vesikatteena bitumihuopapinnitteellinen tasakatto. Harjakaton osalla eristeenä on puhallusvilla ja tasakaton osalla levyvilla. C-osan vesikaton- ja yläpohjarakenteiden rakenneleikkaukset ovat esitetty alla olevassa kuvassa (rakenteet ylhäältä alaspäin katsottuna): Kuva 129. C-osan vesikaton ja yläpohjan rakenneleikkaus harjakaton osuudelta.

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 53 (61) Havainnot Kuva 130. C-osan vesikaton ja yläpohjan rakenneleikkaus tasakaton osuudelta. C-osalla konesaumattu peltikate ja tasakaton bitumihuopakate ovat hyväkuntoiset. Peltikate on paikoitellen likainen takapihan puolelta ja paikoin tasakatolle kerääntyy lehtiä ja havunneulasia. C-osan yläpohjarakenne tuulettuu hyvin räystäiltä käsin. Aluskatteessa tai kattoristikoissa ei havaittu kattovuotoihin liittyviä vauriojälkiä. Räystäillä olevia tuulenohjaimia on paikoin irronnut kattotuoleista. Kuva 131. C-osan kattorakenteet: konesaumattu harjakatto ja bitumihuopainen tasakatto. Molemmat katteet ovat hyväkuntoisia. Kuva 132. Peltikate on paikoitellen likainen takapihan puolelta.

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 54 (61) Kuva 133. B-, ja C-osan yhdistävä tasakattorakenne. Tasakaton ja B-osan peltikatteen kulmaukseen kerääntyy lehtiä ja havunneulasia. Kuva 134. Tasakatto on hyväkuntoinen, eikä vuotokohtia havaittu. Kuva 135. Yleiskuva C-osan yläpohjasta. Kuva 136. Yläpohjarakenne tuulettuu hyvin räystäiltä. Aluskatteessa tai kattoristikoissa ei havaittu kattovuotoihin liittyviä vauriojälkiä. Räystäillä olevia tuulenohjaimia on paikoin irronnut kattotuoleista.

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 55 (61) Kuva 137. C-osan yläpohjan rakenneavaus tasakaton kohdalta. Kuva 138. Yläpohjan eristepaksuus on hieman alle 300 mm. Eristeen yläpinnasta otetusta näytteestä (N30) ei löytynyt viitettä mikrobivauriosta Materiaalien mikrobit Taulukko 8. C-osan yläpohjan näytetulos. Rakenne avaus Näyt e Rakenne Materiaali Tila Vaurioviite RA22 N30 Yläpohjan eriste, yläpinta, tasakattorakenne Mineraalivilla Käytävän yläpohja Ei viitettä vauriosta Johtopäätökset C-osan vesikattorakenteet ovat hyväkuntoisia, mutta osittain vesikatteissa esiintyy likaantumista ja tasakatto-osuudelle pääsee paikoin kasaantumaan lehtiä. Yläpohjassa ei havaittu vesikatteen vuotokohtia eikä yläpohjan puutteelliseen tuulettumiseen viittaavia vauriojälkiä Jatkotoimenpidesuositukset Räystäällä olevien tuulenohjainten uudelleenkiinnitys. Lehtiroskan poisto tasakatto-osuudelta. 8 Salaojat ja ulkopuolinen kosteudenhallinta 8.1 A-osa Havainnot Rakennuksen vanhimmalla A-osalla ei havaittu salaojien tarkistuskaivoja. Sadevedet ohjautuvat katolta sadevesikourujen kautta syöksytorviin ja edelleen sadevesikaivoihin. Syöksytorvia on hiljattain jatkettu ja sadevesien ohjautumista sadevesikaivoihin on parannettu. Sokkeli- ja seinärakenteen alaosissa on viitteitä pitkään jatkuneesta kosteusrasituksesta.

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 56 (61) Kuva 139. Syöksytorvia on jatkettu, sadevedet ohjautuvat katolta sadevesikaivoihin. Kuva 140. Syöksytorvia on jatkettu, sadevedet ohjautuvat katolta sadevesikaivoihin. Aiemmin esiintynyt sadevesien puutteellinen poisohjaus on aiheuttanut merkittävää kosteusrasitusta seinärakenteiden alaosiin, mikä on paikoin aiheuttanut lahovaurion rakennuksen nurkkiin sokkelien päälle Johtopäätökset Salaojakaivoja ei havaittu A-osan rakennuksen vierustoilta. Rakennuksen A ympärillä ei todennäköisesti ole salaojitusta. Salaojien puuttumisesta aiheutuvia vaurioita ei havaittu ryömintätilaisen alapohjarakenteen osalla. Sadevedet pääsevät ohjautumaan sadevesikaivoihin suunnitellusti Jatkotoimenpidesuositukset Parannetaan / huolletaan kattovesien poistojärjestelmät siten, että kattovesiä ei missään olosuhteissa pääse roiskumaan sokkeli- tai julkisivupinnoille. 8.2 B-osa Havainnot B-osan itä- ja eteläseinustalla olevat tarkistuskaivot olivat puhtaat ja tarkistuskaivojen vedenpinta oli alhaisella tasolla. Voimistelusalin sokkelirakenteessa on havaittavissa merkkejä poikkeuksellisesta kosteusrasituksesta. Sokkelissa oleva vaalea/valkoinen nk. kalkkihärmä viittaa maaperästä kapillaarisesti nousseeseen kosteuteen. Voimistelusalin alueella ei havaittu sokkelirakenteen ulkopinnassa vedeneristyskerrosta. Kesällä 2017 kattovesien poiston uusimisen yhteydessä vierustäyttöjä on muotoiltu uudelleen. Sadevedet ohjautuvat sadevesikaivoihin (STK) suunnitellusti.

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 57 (61) STK 2 STK 1 STK 1 STK 2 Kuva 141. Sadevedet ohjautuvat sadevesikaivoihin. Korkeusero salaojan tarkastuskaivojen välillä on noin 1,5 metriä. Kuva 142. Korkeusero salaojan tarkastuskaivojen välillä on noin 1,5 metriä. Kuva 143. Salaojantarkastuskaivo (STK1). Kuva 144. Vedenpinta on noin kahden metrin syvyydessä maanpintaan nähden. Kuva 145. Salaojantarkistuskaivo (STK1) Kuva 146. Vedenpinta on noin kahden metrin syvyydessä maanpintaan nähden.

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 58 (61) Kuva 147. Sadevedet ohjautuvat sadevesikaivoihin. Voimistelusalin sokkelirakenteessa on viitteitä poikkeuksellisesta kosteusrasituksesta. Alueen vierustäyttöjä on osittain muokattu kattovesien poiston uusimisen yhteydessä. Kuva 148. Sisänurkassa on B- ja C-osan välinen raja. Vanha maanpinnan taso näkyy sokkelirakenteessa harmaana alueena. Kuva 149. Katolta valuvat sadevedet ohjautuvat suunnitellusti sadevesikaivoihin. Kuva 150. Sadevedet ohjautuvat sadevesikaivoin suunnitellusti. Sokkelirakenteessa on viitteitä poikkeuksellisesta kosteusrasituksesta Johtopäätökset Salaojien tarkistuskaivojen perusteella salaojajärjestelmä voi toimia suunnitellusti, mutta kattaa vain eteläisen ja idänpuoleisen osan. Pihapuolella salaojien tarkistuskaivoja ei ole. Sadevedet ohjautuvat katolta sadevesikaivoihin hallitusti Jatkotoimenpidesuositukset Salaojitus rakennetaan kattamaan koko sisäpiha-alue ja salaojien toiminta varmistetaan erikseen huuhteluin / kuvauksin. 8.3 C-osa Havainnot C-osalla sadevedet ohjautuvat sadevesikaivoihin, sokkelin ulkopinnassa on patolevy.

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 59 (61) Kuva 151. Sadevedet ohjautuvat sadevesikaivoihin. Sokkelin ja vierustäytön välissä on patolevy. Kuva 152. Sadevedet ohjautuvat sadevesikaivoihin. Kuva 153. Sadevesikaivo C-osan takapihan puoleisessa nurkassa. Kuva 154. Sadevesikaivo on puhdas Johtopäätökset Sadevedet pääsevät ohjautumaan katolta sadevesikaivoihin suunnitellusti ja rakennuksenosan ympärillä havaittiin salaojien tarkastuskaivoja. Tarkastuksen yhteydessä ei havaittu merkittäviä puutteita ulkopuolisessa kosteudenhallinnassa Jatkotoimenpidesuositukset Salaojien toiminta varmistetaan erikseen huuhteluin / kuvauksin.

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 60 (61) 9 Yhteenveto suositeltavista toimenpiteistä Alla olevassa listauksessa on esitetty rakennusosittain yhteenveto toimenpiteistä järjestettynä laajuuden mukaan. A-osa (Vanha koulurakenne rv. 1888): Julkisivuverhoukset uusitaan ja laudoituksen takana oleva rakennuspaperi poistetaan. Julkisivuverhousten uusinnan yhteydessä arvioidaan hirsirungon kuntoa aistinvaraisesti. Jos julkisivulaudoituksen takana hirsirungossa esiintyy merkittäviä kosteus- ja lahovaurioita, korjataan vauriot ja samassa yhteydessä tarkastetaan vauriokohdassa olevien sisäpuolisten lisälämmöneristekerrosten kunto. Ulkoseinien sisäpuolisissa rakenteissa esiintyvät vauriot korjataan tarvittaessa. Alapohjarakenteiden pintaosat avataan ja vanhat eristeet poistetaan. Alapohjarakenteen korjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota alapohjarakenteen ilmansulkurakenteen tiiveyden parantamiseen, jolla estetään mm. radonin kulkeutuminen ryömintätilasta sisäilmaan. Ryömintätilasta poistetaan täyttömaan päällä olevat talousjätteet, muottipuut sekä mahdollinen orgaaninen materiaali. Yläpohjan eristeet uusitaan ja yläpohjarakenteen ilmatiiveyttä ja tuulettuvuutta parannetaan. Ikkunapuitteiden ja smyygilautojen kunnostus/uusiminen siten, ettei vesi pääse vuotamaan julkisivuverhouksen taakse. Porrastasanteen kunnostus. Ikkunoiden uusiminen/kunnostus Sisäkaton akustolevyjen reunakäsittely. Väliseinien korjaaminen vaurioituneilta osin (mm. opetustilan ja käytävän välisen väliseinän korjaaminen). Vaurioitumisen aiheuttaman kosteuslähteen selvittäminen. B-osa (1. laajennus rv. 1981): Voimistelusalin sokkelia vasten olevat ulkoseinärakenteet puretaan sisäkautta ja rakennetaan uudelleen kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi. Rakennuksen ulkopuolista kosteudenhallintaa parannetaan sokkelirakenteiden vedeneristyksellä ja salaojituksella (sisäpihan alueelle lisäys) ja suunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää liikuntasalin ulkoseinässä olevan ulko-oven liittymien kosteudenhallinnan parantamiseen. Keittiön ulkoseinärakenteet uusitaan vaurioituneita osin. Keittiön vedeneristykset uusitaan nykyisten märkätiloille asetettavien vaatimusten mukaisesti. Keittiötä ympäröivät puuväliseinät puretaan ja rakennetaan uudelleen. Korjaustoimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua ja erityistä detaljisuunnittelua vaatii A-osan luonnonkivisokkeleita vasten tehdyn väliseinän korjaus. Voimistelusalin alapohjarakenteeseen kulkeutuvan irtoveden lähde selvitetään. Syiden selvittäminen vaatii isompien rakenneavausten tekemistä alapohjan pintabetonilaattaan pohjoisen puoleisen seinustan läheisyyteen. Vanhat lattiapinnoitteet ja märkätilojen vedeneristeet uusitaan.

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 61 (61) Voimistelusalin yläpohjan höyrynsulkumuovin alapuoliset mineraalivillalevyt poistetaan ja vaihdetaan pinnoitettuun akustiikkalevyyn. Liikuntasalin yläpohjan höyrynsulkumuovien toteuttaminen ilmatiiviisti. Vesikatteen huoltomaalaus. Vesikatteen alapuolelle asennetaan aluskate seuraavan suuremman vesikattoon liittyvän korjaustyön yhteydessä. 1. kerroksen luokkatilan ja opettajienhuoneen ulkoseinien sisäpinnoilla, ikkunoiden alla olevat kosteusvauriot korjataan. Ikkunoiden huoltomaalaus ja tarvittaessa uusiminen. Väliseinien kosteusvaurioituneet lastulevyt korjataan yleisesti. Sisäkaton akustolevyjen reunakäsittely. C-osa (2. laajennus rv. 1999): Sokkelirakenteen huoltomaalaus Yläpohjassa räystäillä olevien tuulenohjainten uudelleenkiinnitys. Lehtiroskan poisto tasakatto-osuudelta. Tampereella Timo Ekola Saija Korpi Projektipäällikkö Projektipäällikkö Rkm. kuntotutkija Kuntotutkija p Ins. (amk), RTA p Rakennusterveys ja sisäilmasto Rakennusterveys- ja sisäilmasto Juuso Parkkinen Projekti-insinööri Kuntotutkija TkK p Rakennusterveys- ja sisäilmasto