IHMISET OVAT YHDENVERTAISIA LAIN EDESSÄ (PL 6 ) - VAI OVATKO? Syyskuussa 2016 tehdyillä turvapaikanhakijiden ikeusturvaa rajittavilla, erityisesti valitusaikihin ja ikeusapuun khdistuvilla säädösmuutksilla asetettiin turvapaikanhakijat eriarviseen asemaan kaikkiin muihin Sumessa leviin ihmisiin verrattuna. Näin siitä hulimatta, että turvapaikanhakijiden khdalla ikeusturvan tarve ja ikeusturvariski n krstunut. Turvapaikkamenettelyssä n aina kyse ehdttmista palautuskiellista millä tarkitetaan sitä, että ihminen n vaarassa jutua vainn, kidutuksen, kulemanrangaistuksen tai epäinhimillisen khtelun khteeksi. Turvapaikanhakijat vat vieraassa ikeuskulttuurissa ja mni hakija n erityisen haavittuvassa asemassa, mikä vaikuttaa heidän kykyynsä kerta turvapaikkaperusteistaan ja krstaa ikeusavun merkitystä asian selvittämisessä. Valitusaika: Valitusaika n määräaika, jssa valitus n timitettava tumiistuimelle. Se asettaa määräajan sille, että jkaisen ikeus saada asiassaan tehty viranmaisen päätös tumiistuimen käsiteltäväksi eli ikeus hakea päätökseen muutsta tteutuu. Määräajan ylittyessä tumiistuin ei käsittele sille tehtyä valitusta. 1. Valitus viranmaisen päätöksestä hallint-ikeuteen Määräaika turvapaikanhakijalle valittaa maahanmuuttvirastn kansainvälistä sujelua kskevasta päätöksestä hallint-ikeuteen n 21 päivää. Määräaika valittaa missä tahansa muissa asiissa viranmaisen päätöksestä tumiistuimeen n 30 päivää. 2. Valitus hallint-ikeuden päätöksestä krkeimpaan hallint-ikeuteen Määräaika turvapaikanhakijalle valittaa hallint-ikeuden kansainvälistä sujelua kskevasta päätöksestä krkeimpaan hallint-ikeuteen n 14 päivää. Määräaika valittaa missä tahansa muissa asiissa tumiistuimen päätöksestä krkeimpaan hallint-ikeuteen n 30 päivää. Yhteenvet Valitusaika turvapaikka-asiassa n llut ennen syyskuuta 2016 yhdenvertainen kaikissa muissa asiissa asetetun valitusmääräajan kanssa. Lainsäädäntömuutksen seurauksena turvapaikanhakijat vat eriarvisessa asemassa lyhyemmän valitusaikansa vuksi. Valitusajan lyhentämisellä 1-2 viiklla nrmaalista valitusajasta ei saavuteta mitään hyötyjä, vaan vaarannetaan ikeus hakea muutsta asiassa, jssa n kyse turvapaikanhakijan ikeudesta elämään ja ehdttmista palautuskiellista.
Lyhennetyt valitusajat vaikeuttavat avustajan löytämistä tai vaihtamista sekä vat jhtaneet siihen, että kiireessä tehtyjä nk. blank-valituksia judutaan myöhemmin täydentämään, mikä lisää turhia työvaiheita sekä avustajille että tumiistuimille. Oikeusapu: Oikeusapua annetaan valtin varin henkilölle, jka tarvitsee asiantuntevaa apua ikeudellisessa asiassa ja jka taludellisen asemansa vuksi ei kykene itse surittamaan sen hitamisen vaatimia menja. Oikeusavun saaminen määritellään jkaisen tuljen ja menjen perusteella samalla tavalla. Myöskään turvapaikanhakija ei siis saa ikeusapua valtilta, mikäli hänellä n tulja tai varallisuutta. 1. Oikeusapu muissa kuin kansainvälistä sujelu kskevissa asiissa Palkki avustajalle maksetaan tehtävään käytetyn ajan perusteella ja tuntipalkki n 110 eura. Palkkita maksetaan myös matkustamisesta ikeudenkäyntiin sekä ajanhukasta, jka jhtuu muusta avustamisen kannalta välttämättömästä matkustamisesta tai dttamisesta. Tumiistuimen päätöksen tiedksiantamisesta päämiehelle ja päätöksen läpikäynnistä päämiehen kanssa palkki maksetaan yhteensä yhdeltä tunnilta, ellei le erityisiä syitä maksaa palkkita pidemmältä ajalta. Avustajalle vidaan hänen vaatimuksestaan maksaa tehtävään käytetyn ajan perusteella maksettavan palkkin sijasta vähimmäispalkki. Vähimmäispalkki kattaa kaikki asiassa suritetut timenpiteet. Vähimmäispalkki ei kuitenkaan sisällä krvausta matka-ajasta. 2. Oikeusapu kansainvälistä sujelua kskevissa asiissa Avustajalle maksetaan kansainvälistä sujelua kskevassa asiassa tehtyjen timenpiteiden vaatiman ajan perusteella maksettavan palkkin sijasta asiakhtainen palkki. On kyse ns. enimmäispalkkista, jta vidaan alentaa mutta ei krttaa. Js avustaja vaihtuu kesken prsessin, asiakhtainen palkki vidaan jakaa asiaa hitaneiden avustajien kesken. Asiakhtainen palkki kattaa kaikki asiassa suritetut timenpiteet. Palkkita ei siis makseta erikseen matkustamisesta maahanmuuttvirastn puhutteluun tai hallint-ikeuden suulliseen käsittelyyn. Palkkita ei myöskään makseta erikseen tumiistuimen päätöksen tiedksiantamisesta päämiehelle ja päätöksen läpikäynnistä päämiehen kanssa.
Paklaisneuvnnan avustajille vahvistettut palkkit* suhteessa tehtyihin työtunteihin livat keskimäärin 75,19 /tunti krkeimmassa hallint-ikeudessa avustettaessa. Avustettaessa uusintahakemuksissa, jita n juduttu tekemään turvapaikkamenettelyn ja ikeusavun puutteista jhtuen ennätysmäärä li Paklaisneuvnnan avustajille vahvistettujen palkkiiden keskimääräinen tuntikrvaus hallintvaiheessa 57,14 ja valitusvaiheessa 54,05. Matalin määritelty asiakhtainen palkki 200 vahvistetaan haettaessa valituslupaa ja käännytyksen täytäntöönpankielta krkeimmasta hallintikeudesta uusintahakemuksissa ja ns. Dublin-tapauksissa. 200 verrattuna nrmaaliin ikeusavun palkkin 110, vastaa siis alle kahden tunnin työtä, jhn käytännössä sisältyy vähintää päämieheni tapaaminen, valituslupahakemuksen laatiminen ja päätöksen tiedksiantaminen päämiehelle. 3. Palkkin krttaminen ja alentaminen Avustajan palkkita krtetaan kaikissa muissa kuin kansainvälistä sujelua kskevissa asiissa, js jku seuraavista täyttyy: 1) tehtävä judutaan avustajasta riippumattmista syistä surittamaan vieraalla kielellä, pikkeuksellisissa lsuhteissa tai erityisen kiireellisenä; 2) tehtävä n pikkeuksellisen vaikea ja sen hitaminen edellyttää erityistä asiantuntemusta, kkemusta ja ammattitaita; tai 3) avustajalla n tavallista tuntuvasti suurempi vastuu sen vuksi, että kysymyksessä n humattava taludellinen etuus tai asialla muutin n erityinen merkitys päämiehelle. Turvapaikka-asiassa palkkita ei vi kskaan krttaa, vaikka tsiasiassa usein jpa kaikki edellä mainitut 3 khtaa täyttyvät. Turvapaikka-asiassa palkkita n kuitenkin mahdllista alentaa. Yhteenvet Turvapaikanhakijiden ikeusapu n llut ennen syyskuuta 2016 yhdenvertainen kaikille muille annettavan ikeusavun kanssa. Lainsäädäntömuutksen seurauksena turvapaikanhakijat vat epäyhdenvertaisessa asemassa ja heidän ikeusturvansa vaarantuu sen vuksi, että heitä avustaville asiamiehille myönnettävä asiakhtainen palkki ei käytännössä kata useimmiten avustajan tehtävän edellyttämää aikaa, mikäli avustaminen hidetaan asiantuntevasti sekä luvan saaneen ikeudenkäyntiavustajan lain mukaisia velvitteita nudattaen. Turvapaikanhakijiden avustajien matka-aika ja päätöksen tiedksiant n sisällytetty asiakhtaiseen palkkin, kun ne pulestaan vat kaikissa muissa asiaryhmissä avustettaessa erikseen tuntiperusteisesti krvattavia.
Asiakhtainen palkki muissa asiaryhmissä n aina vähimmäispalkki, jta vidaan krttaa tai se vidaan krvata tuntiperusteisena. Turvapaikanhakijiden avustajien palkki n enimmäispalkki, jta ei vida krttaa, mutta sitä vidaan alentaa. :n tilanne vunna 2018 n perustettu vunna 1988 ja sen juristit vat timineet pääasiallisesti turvapaikanhakijiden avustajina tänä vunna 30 vuden ajan. Jkainen Paklaisneuvnnan juristi n erikistunut turvapaikka-asiihin ja yhdistys n aina timinut vitta tavittelematta. Oikeusapuun ja avustamiseen khdistuneiden muidenkin syyskuun 2016 lainsäädäntömuutsten vuksi jutui sulkemaan Oulussa 16 vuden ajan timineen timistnsa kesällä 2017 sekä tutannllis-taludellisista syistä irtisanmaan henkilöstöään. Henkilöstömäärä n tippunut vuden 2017 alun 24 työntekijästä tämän hetkiseen 12 työntekijään. teki pakttavista henkilöstön supistamisista hulimatta vunna 2017 tappita 110 000 eura. Myös vuden 2018 talusarvi n yli 100 000 eura tappillinen. 110 000 eura vudessa tarkittaa käytännössä kahden lakimiehen vusipalkkaa eli kaksi Paklaisneuvnnan juristia n käytännössä tehnyt työtä kk vuden ajan ilman, että tehdystä työstä n maksettu palkkita :lle. Ei tarvitse lla juristi ymmärtääkseen, että timintamme ei tule jatkumaan näillä edellytyksillä. Samaan aikaan turvapaikanhakijiden tarve asiantuntevalle ikeusavulle n suurempi kuin kskaan. #Skeaikeus-kampanjalla haluamme turvata edellytyksemme avustaa turvapaikanhakijita tilanteessa, jssa se työstä maksettujen palkkiiden vuksi lisi taludellisesti muuten mahdtnta. Lähtökhtaisesti kenenkään ikeusturvan ei ikeusvaltissa pidä kuitenkaan riippua lahjituksista tai hyväntekeväisyydestä. Julkisen vallan n turvattava perus- ja ihmisikeuksien tteutuminen (PL 22 ) ja hulehtia, että jkaisen ikeusturva tteutuu. Lainsäädännön krjaaminen mahdllistaisi Paklaisneuvnnan ja muiden yksityisten pitkään alalla timineiden avustajien timinnan jatkumisen ja näin llen asiantuntijuuden säilymisen turvapaikka-asiissa, jissa kyse n ihmisten hengestä ja terveydestä.
Sumen perustuslaki 6 : Yhdenvertaisuus Ihmiset vat yhdenvertaisia lain edessä. Edellä esiintudut säädösmuutkset sittavat knkreettisesti sen, että turvapaikanhakijat eivät le yhdenvertaisessa asemassa lain edessä. 22 : Perusikeuksien turvaaminen Julkisen vallan n turvattava perusikeuksien ja ihmisikeuksien tteutuminen. Julkinen valta ei le turvannut yhdenvertaisuutta lain edessä, vaan se n säädösmuutksilla nimenmaan heikentänyt sitä. 9 : Liikkumisvapaus Ulkmaalaista ei saa karkttaa, luvuttaa tai palauttaa, js häntä tämän vuksi uhkaa kulemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarva lukkaava khtelu. Kk turvapaikkaprsessin ydin n nimenmaan ehdtn palautuskielt, jhn Sumi n situtunut perustuslain lisäksi myös mm. kansainvälisissä spimuksissa. Oikeusturvanheikennykset ja turvapaikanhakijiden perustuslain vastainen asettaminen epäyhdenvertaiseen asemaan jhtaa siihen, että turvapaikanhakijita palautetaan tilanteeseen, jssa heitä vi uhata kulemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarva lukkaava khtelu.