TIedOTe. varainhoitovuodelta vuosikertomukset. varainhoitovuoden 2010 vuosikertomusten esittely ja vuosikertomuksia koskevat selvitykset

Transkriptio

1 euroopan TILINTARKAsTusTuOMIOIsTuIN TIedOTe varainhitvuden 2010 vusikertmusten esittely ja vusikertmuksia kskevat selvitykset vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2010

2

3 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 1 LUKIJALLE Tässä tiedtteessa esitetään Eurpan tilintarkastustumiistuimen varainhitvutta 2010 kskevien vusikertmusten keskeiset havainnt ja päätelmät. Kertmuksissa käsitellään EU:n talusarvin tteuttamista ja Eurpan kehitysrahastja (FED) varainhitvunna Eurpan tilintarkastustumiistuin antaa nyt 17. kertaa tarkastuslausuman (DAS) tilien lutettavuudesta sekä tilien perustana levien timien sääntöjenmukaisuudesta. Tarkastuslausuman antaminen edellyttää tilintarkastustumiistuimelta laajamittaista ja siten haasteellista tarkastustyötä. Tarkastamme erilaisia ja usein mnimutkaisia tul ja -men-hjelmia EU:n kaikilla tasilla kansallisista ja alueellisista viranmaisista yksittäisiin edunsaajiin, jita n miljnia Eurpan uninissa ja sen ulkpulella. Tavitteenamme n saada pätevään näyttöön perustuvia tulksia, jiden phjalta n mahdllista arviida ja viime kädessä parantaa - EU:n ja Eurpan kehitysrahastjen talusarviiden hallinnintia. Viimeisten 17 vuden aikana lemme kehittäneet ja hineet tarkastustemme lähestymistapaa ja tulsten raprtintia, eikä vusi 2010 le siltä sin pikkeuksellinen. Vuden 2010 vusikertmuksessa n havaittavissa muun muassa seuraavat muutkset: eri aljen ment käsittävien timintalhkryhmien (ja niihin liittyvien lukujen) esitystapaa ja kknpana n tarkistettu, tavitteena n ryhmien entistä ratinaalisempi ja tasaisempi jakautuminen tarkastustulsten esitystapaa n selvennetty siten, että kertmuksessa ilmitetaan arviidut virhetast kunkin timintlhkryhmän sekä kk talusarvin salta sekä lisäksi määrärahjen kknaismäärä varainhidn parantamistarkituksessa annetut susitukset vat painkkaammin esillä ja aiempien susitusten seurannasta raprtidaan järjestelmällisesti kertmuksessa n uusi luku, jssa käsitellään timinnan tulksellisuutta ja tarkastellaan varainkäyttöä klmen tärkeän periaatteen eli taludellisuuden, tehkkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta.

4 2 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE Tivn, että vuden 2010 vusikertmukset sittautuvat lukijan kannalta kiinnstaviksi. EU:n varjen riippumattmana ulkisena tarkastajana tavitteenamme n laatia pulueettmia ja relevantteja tarkastuskertmuksia ja lausuntja, jtka saltaan auttavat parantamaan Eurpan uninin varainhita uninin kansalaisten hyödyksi. Nykyisessä taludellisessa tilanteessa n entistäkin tärkeämpää, että julkisia varja käytetään vaikuttavasti. Eurpan tilintarkastustumiistuin pyrkii jatkssakin edistämään EU:n tulja ja menja kskevaa avimuutta ja tilinvelvllisuutta. Lisää tieta tilintarkastustumiistuimen tehtävistä, työskentelystä ja työn tulksista n saatavissa sivustlla Vítr Manuel da SILVA CALDEIRA Eurpan tilintarkastustumiistuimen presidentti

5 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 3 SISÄLLYS Vusikertmus varainhitvudelta 2010 Keskeiset viestit 5 Tarkastuslausuma 7 Havainnt 9 Tult 13 Maatalus ja lunnnvarat 15 Kheesiplitiikka, energia ja liikenne 19 Uninin ulkpulelle suunnattu tuki sekä kehitysyhteistyö ja laajentuminen 23 Tutkimus ja muut sisäiset plitiikat 25 EU:n timielinten ja elinten hallintment ja muut ment 29 Eurpan kehitysrahastt (EKR) 31 EU:n talusarvista rahitetun timinnan tulksellisuus 33 Tausta- ja lisätietja 35 EU:n talusarvi varainhitvudelle DAS-lähestymistapa 39 Tilintarkastustumiistuimen työ 41

6

7 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 5 VUOSIKERTOMUS VARAINHOITOVUODELTA 2010 KESKEISET VIESTIT Varainhitvuden 2010 tilinpäätös antaa ikeat ja riittävät tiedt Eurpan uninin taludellisesta asemasta ja timien tulksista ja rahavirrista päättyneeltä varainhitvudelta. Sitä vastin tilien perustana levien maksujen virhetas li lennainen, ja EU:n talusarvin arviitu kknaisvirhetas li 3,7 prsenttia. Valvntajärjestelmillä kyettiin varmistamaan maksujen sääntöjenmukaisuus kaiken kaikkiaan sittain vaikuttavasti. Tilintarkastustumiistuin arvii kheesiplitiikan, energian ja liikenteen timintalhkryhmän (jka n virhealttein EU:n menala) menjen virhetasn levan krkeampi kuin varainhitvunna Timintalhkryhmän arviitu virhetas n 7,7 prsenttia. Muilla EU:n menalilla arviitu virhetas n pysynyt melk vakaana. Maataluden ja lunnnvarjen timintalhkryhmän arviitu virhetas li 2,3 prsenttia, jten se ylittää lennaisuusrajan. Yhdennetyn hallint- ja valvntajärjestelmän (IACS) kattamissa surissa maksuissa virhetas ei sen sijaan llut lennainen. Ennakkmaksujen eli ennakkrahituksen suus EU:n talusarvista n kasvanut humattavasti. Kirjanpitsääntöjä ja valvntaa ei le mukautettu tältä sin riittävästi. Kun kmissi ja jäsenvaltit suunnittelevat EU:n men-hjelmia, niiden lisi määritettävä tavitteet paremmin SMART-periaatteen mukaisiksi eli tarkiksi, mitattavissa ja saavutettavissa leviksi, relevanteiksi ja aikasidnnaisiksi. Lisäksi niiden lisi yksilöitävä tteuttamista kskevat riskit ja lievennettävä niitä.

8

9 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 7 TARKASTUSLAUSUMA VARAINHOITOVUODEN 2010 TILIEN LUOTETTAVUUS Tilintarkastustumiistuin kats, että Eurpan uninin tilinpäätös antaa lennaisilta siltaan ikeat ja riittävät tiedt uninin taludellisesta asemasta 31. päivältä julukuuta 2010 sekä timien tulksista ja rahavirrista päättyneeltä varainhitvudelta varainhitasetuksen ja kmissin tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitsääntöjen mukaisesti. Lisätietkappale Asettamatta kyseenalaiseksi edellä esittämäänsä kantaa tilintarkastustumiistuin panee merkille, että kmissi n muuttanut tilinpäätösperiaatteita, jita se sveltaa sellaiseen rahitusjärjestelyjä kskevia välineitä tteuttavien rahastjen perustamiseksi tai rahastihin maksettavien suuksien maksamiseksi suritettuun ennakkrahitukseen, jta ei vielä le käytetty lainjen, takausten tai päämasijitusten mudssa. Muutksen vuksi kmissin li esitettävä uudestaan Eurpan uninin varainhitvuden 2009 tilinpäätös, jnka salta tilintarkastustumiistuin anti humautuksia sisältämättömän lausuman. VARAINHOITOVUODEN 2010 TULOJEN JA MENOJEN LAILLISUUS JA ASIANMUKAISUUS Tult Tilintarkastustumiistuin kats, että varainhitvuden 2010 tilien perustana levat EU:n tult vat lennaisilta siltaan lailliset ja asianmukaiset. Situmukset Tilintarkastustumiistuin kats, että varainhitvuden 2010 tilien perustana levat situmukset vat lennaisilta siltaan lailliset ja asianmukaiset. Maksut Perusteet kielteiselle lausumalle Tilintarkastustumiistuin tteaa, että valvntajärjestelmillä kyettiin varmistamaan tilien perustana levien maksujen laillisuus ja asianmukaisuus kaiken kaikkiaan sittain vaikuttavasti. Maataluden ja lunnnvarjen timintalhkryhmän sekä kheesiplitiikan, energian ja liikenteen timintalhkryhmän virhetas n lennainen. Tilintarkastustumiistuimen arvin mukaan tilien perustana levien maksujen tdennäköisin virhetas n 3,7 prsenttia.

10 8 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE Kielteinen lausuma Tilintarkastustumiistuin kats edellisessä khdassa kuvattujen tekijöiden merkittävyyden perusteella, että varainhitvuden 2010 tilien perustana levien maksujen virhetas n lennainen. Tarkastuslausuma esitetään kknaisuudessaan varainhitvutta 2010 kskevan vusikertmuksen luvussa 1.

11 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 9 HAVAINNOT Varainhitvutta 2010 kskeva tarkastuslausuma n 17. lausuma, jnka tilintarkastustumiistuin antaa tilien lutettavuudesta ja tilien perustana levien timien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (eli sääntöjenmukaisuudesta). Tilintarkastustumiistuimen sveltamaa lähestymistapaa kuvataan tämän tiedtteen sassa Tausta- ja lisätietja (sivu 35). Timien sääntöjenmukaisuus Kaavissa 1 n esitetty yhteenvet timien sääntöjenmukaisuutta kskevista tarkastushavainnista. Kaavista käyvät ilmi virheiden esiintyvyys ja kvantitatiivisesti ilmaistavissa levien virheiden vaikutus. Kaavi 1 Tapahtumatarkastusten tulkset Tarkastettava ala Maatalus ja lunnnvarat Virheiden esiintyvyys 37 % 0 10 mrd eura 20 mrd eura Tdennäköisin virhetas 30 mrd eura 40 mrd eura 50 mrd eura 2,3 % 60 mrd eura 70 mrd eura Tarkastuspäätelmä Kheesiplitiikka, energia ja liikenne 49 % 7,7 % Virhetas n lennainen Uninin ulkpulelle suunnattu tuki sekä kehitysyhteistyö ja laajentumisasiat Tutkimus ja muut sisäiset plitiikat 23 % 39 % 1,7 % 1,4 % Yleinen virhetas ei le lennainen, mutta väli- ja lppumaksujen virhetas n lennainen Hallintment ja muut ment 7 % 0,4 % 0 % 0,0 % Virhetas ei le lennainen Tult X % Virheiden esiintyvyys (Niiden tarkastettujen timien suus, jihin liittyy ainakin yksi virhe.) 0 20 mrd 40 mrd 60 mrd 80 mrd 100 mrd 120 mrd 140 mrd eura eura eura eura eura eura eura Y % Tdennäköisin virhetas (Otksessa havaittujen virhetasjen (%) paintettu keskiarv; arviitu virhetas.) Hum. Tilintarkastustumiistuin arvii virhetasn vakiitujen tilastllisten menetelmien avulla. Tarkemmat tiedt n esitetty vusikertmuksen luvun 1 liitteessä 1.1.

12 10 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE Tilintarkastustumiistuin tteaa, että yhdenkään timintalhkryhmän situmusten virhetas ja tuljen virhetas ei llut lennainen. Maksujen kknaisvirhetasksi arviitiin 3,7 prsenttia (3,3 prsenttia varainhitvunna 2009), minkä vuksi tilintarkastustumiistuin antaa tilien perustana levien maksujen sääntöjenmukaisuudesta kielteisen lausuman. Vertailu aiempien vusien tulksiin Tilintarkastustumiistuimen varainhitvutta 2010 kskevan tarkastustyön tulkset sittavat, että se arvii kheesiplitiikan, energian ja liikenteen timintalhkryhmässä maksujen virhetasn krkeammaksi kuin kheesiplitiikan virhetasn varainhitvunna Muissa timintalhkryhmissä maksujen arviitu virhetas n pysynyt melk vakaana. Kaavi 2 Tarkastetun maksujukn arviitu virhetas ( ) 10% 9% 8% EU:n talusarvi 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Ylempi virheraja Tdennäköisin virhetas Alempi virheraja Hum. Tilintarkastustumiistuin arvii virhetasn vakiitujen tilastllisten menetelmien avulla. Tdennäköisin virhetas n tksessa havaittujen virhetasjen (%) paintettu keskiarv. Tilintarkastustumiistuin vi saavuttaa 95 % varmuuden siitä, että perusjukn virhetas n alemman ja ylemmän virherajan välillä. Tarkemmat tiedt n esitetty vusikertmuksen luvun 1 liitteessä 1.1.

13 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 11 Kmissin jhdn antamien tietjen lutettavuus Jkainen pääjhtaja raprti tehtäviensä tteuttamisesta vutuisessa timintakertmuksessa, jhn liittyy lausuma resurssien käytöstä ja valvntamenettelyjen vaikuttavuudesta. Pääjhtajat vivat esittää lausumassaan varaumia, jissa he tuvat esiin esimerkiksi timien krkean virhetasn kaltaisia seikkja. Kmissin sisäinen tarkastaja anti vunna 2010 ensimmäisen kknaislausuntnsa kmissin sisäisen valvntakehyksen tilanteesta ja arvii valvntakehyksen asianmukaiseksi. Kknaislausunt kattaa vain kmissin man sisäisen valvnnan timintakehyksen piiriin kuuluvan alan. Yli 90 prsenttia kaikista tilintarkastustumiistuimen havaitsemista virheistä ilmenee kuitenkin kmissin ulkpulella edunsaajien taslla. Tämä merkitsee, että käytössä levilla valvntajärjestelmillä ei kyetä ehkäisemään tai krjaamaan virheitä riittävässä määrin niin, että vitaisiin varmistaa, että timet vat kaiken kaikkiaan lailliset ja sääntöjenmukaiset. Hyväksymällä pääjhtajien vutuisista timintakertmuksista laaditun yhteenvetkertmuksen kmissi ttaa vastuun EU:n talusarvin tteuttamisesta. Varainhitvuden 2010 salta kmissi tteaa, että puutteiden krjaamisessa n edistytty ja muun muassa ilmitetut ment vastaavat entistä paremmin tukikelpisuussääntöjä. Kmissi tteaa myös, että parannukset vat edelleen aiheellisia tietyillä sa-alueilla. Tilintarkastustumiistuin kats, että mnilla alilla varaumien lisi pitänyt lla sisällöltään ja kattavuudeltaan laajempia ja että takaisinperintää kskevat tiedt vat puutteellisia tai niitä ei le tarkastettu; edunsaajiin khdistuvan takaisinperinnän ja muiden rahitusikaisujen, jiden vaikutukset khdistuvat jäsenvaltiiden vernmaksajiin, välillä lisi lisäksi pitänyt tehdä selkeämpi er. Ennakkrahituksen käyttö n lisääntynyt Merkittävä sa kmissin vuden mittaan surittamista maksuista n ennakita, jilla rahitetaan ulkpulisille tahille myöhemmin aiheutuvia kuluja. Ennakkmaksujen suus EU:n talusarvista n kasvanut humattavasti nykyisen rahituskehyksen aikana. Kmissi n krjannut ennakkrahitusta kskevien tietjen täydellisyyteen liittyvät lennaiset ngelmat. Ajantasaiset tiedt jäsenvaltiiden tsiasiallisesti käyttämistä EU-varista kuitenkin puuttuvat, mikä vähentää merkittävästi kirjanpittietjen hyödyllisyyttä hallinninnin kannalta. Kska ennakkrahituksen käyttö n lisääntynyt, kmissin lisi viipymättä tarkistettava ennakkrahitusta kskevaa kirjanpitsääntöä ja parannettava ennakkrahituksen valvntaa.

14

15 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 13 TULOT 127,8 MILJARDIA EUROA Valvntajärjestelmät livat vaikuttavia Tultapahtumien virhetas ei llut lennainen TARKASTETTAVA ALA Eurpan unini rahittaa mennsa tulillaan, jita se varainhitvunna 2010 keräsi 127,8 miljardia eura. Ylivimaisesti suurin sa tulista kstuu mista varista. BKTL:n perustuvat mat varat mudstavat 71,2 prsenttia ja alv:n perustuvat mat varat 10,5 prsenttia EU:n talusarvista. Ne lasketaan jäsenvaltiiden kantaman arvnlisävern (alv) ja jäsenvaltiiden bruttkansantuln (BKTL) perusteella. Kyseisten mien varjen salta kmissi käyttää jäsenvaltiiden laatimia makrtaludellisia aggregaatteja määrittäessään uninille kuuluvien tuljen määrän. Tilintarkastustumiistuimen tarkastus kattaa timinnt, jiden avulla kmissi käsittelee jäsenvaltiiden timittamia makreknmisia tietja. Perinteisten mien varjen (jäsenvaltiiden viranmaisten EU:n pulesta tunnista kantamat tullit ja skerin tutantmaksut) suus EU:n talusarvista n 12,2 prsenttia. HAVAINNOT JA PÄÄTELMÄT Tilintarkastustumiistuin ttesi tarkastustyönsä perusteella, että tultapahtumien virhetas ei llut lennainen. Järjestelmissä havaittiin kuitenkin jitakin puutteita, jtka liittyvät tapahtumien testaamiseen. Yhden tarkastetun maan salta ei llut mahdllista täsmäyttää ilmitettua perinteisten mien varjen määrää tilien perustana levaan kirjanpitaineistn. Tilintarkastustumiistuin havaitsi tarkastuksessaan, että Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi vudelta 2006 tehtävää krjausta kskevassa lpullisessa laskelmassa, jnka kmissi laati vunna 2010, li virhe. Omia varja kskevasta Yhdistyneen kuningaskunnan maksusuudesta vähennettävä määrä li ilmitettu 189 miljnaa eura liian suurena. Määrä ei le tuljen kknaismäärään nähden lennainen, mutta se vastaa 3,5 prsenttia krjauksen kknaisarvsta. Virhe n krjattu tarkistamalla varainhitvuden 2011 talusarvita. Tilintarkastustumiistuin ttesi, että valvntajärjestelmillä kyettiin yleisesti ttaen varmistamaan vaikuttavasti tultapahtumien sääntöjenmukaisuus. Tilintarkastustumiistuin havaitsi kuitenkin aiempien vusien tapaan menettelyissä ja järjestelmissä ngelmia, jtka vaikuttavat niiden perinteisten mien varjen arvn, jiden maksamista n lykätty. Alv:n perustuvien mien varjen salta n edelleen vimassa pitkäaikaisia varaumia, mutta sumaa

16 14 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE llaan purkamassa. Alv-direktiivien sveltamista kskevassa seurannassa n ilmennyt viiveitä. BKTL:n perustuvien mien varjen khdalla tietyt puutteet vat yhä lemassa, ja BKTL-luetteliden tarkastaminen n vielä kesken. SUOSITUKSET Aiempien susitusten seurannan yhteydessä tilintarkastustumiistuin havaitsi, että saavutetusta edistyksestä hulimatta tarvitaan lisätimia, jtta BKTL:n perustuvia mia varja kskeviin tarkistuksiin svellettaisiin EU:ssa yhteistä menettelytapaa ja jtta takavarikiduista tavarista aiheutuvat tullivelat kirjattaisiin ikein. Tilintarkastustumiistuin esittää kmissille vuden 2010 salta seuraavat susitukset: Perinteisten mien varjen alalla kmissin lisi edelleen pyrittävä varmistamaan, että jäsenvaltit käyttävät kirjanpita kskevia selvityksiä ikein, että selvitykset vat täydelliset ja että jäsenvaltiiden tullivalvntaa parannetaan entisestään. BKTL-kmitealle lisi esitettävä arviintikertmus jäsenvaltiiden BKTL-tiedista, jtta kmissi visi krvata kaikki vimassalevat yleiset varaumat erityisillä varaumilla varainhitvudesta 2002 alkaen.

17 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 15 MAATALOUS JA LUONNONVARAT 56,8 MILJARDIA EUROA Valvntajärjestelmät livat sittain vaikuttavia Virhetas ei llut lennainen yhdennetyn hallint- ja valvntajärjestelmän kattamissa suran tuen maksuissa Maaseudun kehittämisen ment livat erityisen virhealttiita 37 prsenttiin tarkastetuista edunsaajille suritetuista maksuista liittyi virhe; arviitu virhetas li 2,3 prsenttia TARKASTETTAVA ALA Suurin sa Eurpan maataluden tukirahastn (eli maatalustukirahastn) surista tuista maksetaan edunsaajille viljellyn alan perustella. Eurpan maaseudun kehittämisen maatalusrahast (eli maaseuturahast) sarahittaa hankkeita, jilla kehitetään maatalutta, elämää maaseudulla ja ympäristönsujelutimenpiteitä. Sekä maatalustukirahastn että maaseuturahastn timien sääntöjenmukaisuuden varmistamiseen pääasiallisesti käytetty valvntajärjestelmä n yhdennetty hallint- ja valvntajärjestelmä (IACS). Viljelijöiden n nudatettava mnia ikeudellisia velvitteita, jtka kskevat maankäytön käytänteitä ja ympäristönsujelua. Menja hallinnidaan yhdessä jäsenvaltiiden kanssa. EU:n ympäristöä, meriasiita ja kalastusta sekä terveys- ja kuluttaja-asiita kskevalla plitiikalla n tarkitus myötävaikuttaa ympäristön laadun sujeluun ja parantamiseen, ihmisten terveyden sujeluun ja lunnnvarjen järkevään käyttöön. HAVAINNOT JA PÄÄTELMÄT Tilintarkastustumiistuin tteaa tarkastustyönsä perusteella, että virhetas li lennainen maataluden ja lunnnvarjen timintalhkryhmän maksuissa. Arviitu virhetas li 2,3 prsenttia. Virhetas ei kuitenkaan llut lennainen yhdennetyn hallint- ja valvntajärjestelmän kattamissa suran tuen maksuissa, jiden määrä li 39,7 miljardia eura. Tarkastuksessa ilmeni, että maaseudun kehittämiseen liittyvissä menissa virheiden esiintyvyys li suurempi kuin maatalustukirahastn maksuissa: 27 prsenttiin tarkastetuista maatalustukirahastn maksuista liittyi virhe, kun taas maaseudun kehittämisen salta virheitä esiintyi 50 prsentissa maksuista. Useimmin esiintyvä virhetyyppi li se, että edunsaajat livat ilmittaneet maa-alan liian suurena.

18 16 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE Esimerkki virheistä, jtka jhtuivat siitä, että viljelijöille li maksettu tukea vanhentuneiden tietkantaan sisältyvien tietjen perusteella Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että nin yksittäiselle maatalustukirahastn edunsaajalle li suritettu maksuja vanhentuneiden viljelylhkjen tunnistamisjärjestelmään (LPIS) sisältyvien maaalatietjen perusteella. Tästä seurasi, että tukea maksettiin yhteensä 11 miljnaa eura liikaa. EUsäännösten vastaisesti kansalliset viranmaiset maksivat määrän takaisin EU-talusarvin kansallisista talusarviista sen sijaan, että liikaa maksetut määrät lisi peritty takaisin viljelijöiltä. Kyseessä n täten kansallinen tuki, jta ei le hyväksytty. Tilintarkastustumiistuin ttesi, että tarkastetuilla maataluden ja lunnnvarjen timintalhkryhmän valvntajärjestelmillä kyettiin sittain vaikuttavasti varmistamaan maksujen sääntöjenmukaisuus. Tietyissä maksajavirastissa esiintyi puutteita esimerkiksi viljelylhkjen tunnistamisjärjestelmässä (LPIS), jnka perusteella maksut suritetaan viljelijöille. Puutteita havaittiin myös kansallisten tarkastajien paikalla timittamien tarkastusten laadussa ja lutettavuudessa. Esimerkki kansallisten tarkastajien surittamissa maa-alamittauksissa esiintyneistä puutteista Tilintarkastustumiistuin timitti uudelleen maa-alamittauksia, jita kansalliset tarkastajat livat surittaneet maatalustukirahastn salta Bulgariassa, Kreikassa, Rmaniassa, Tšekin tasavallassa ja Alankmaissa. Tarkastuksessa kävi ilmi, että kansalliset tarkastajat livat raprtineet virheellisesti tukikelpisen alan 13:ssa 43 lhksta Bulgariassa, kuudessa 32 lhksta Kreikassa, 12:ssa 29 lhksta Rmaniassa, 35:ssä 67 lhksta Tšekin tasavallassa ja 16:ssa 174 lhksta Alankmaissa. SUOSITUKSET Kmissi n tteuttanut krjaavia timia pannakseen täytäntöön tilintarkastustumiistuimen aiemmin antamat susitukset, jiden tarkituksena n llut yksinkertaistaa maaseudun kehittämistimenpiteitä ja edistää LPIS-järjestelmään rekisteröityjen tietjen lutettavuutta ja kattavuutta. Uudessa neuvstn asetuksessa asetetaan EU:n nurmilaidunten ylläpidn vähimmäisvaatimukset ja evätään sura tuki edunsaajilta, jtka eivät harjita lainkaan maatalustimintaa tai jiden harjittama maatalustiminta n vähämerkityksistä; näiden vaatimusten nudattaminen ei kuitenkaan le pakllista vaan valinnaista eli jäsenvaltiiden harkintavallassa.

19 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 17 Vuden 2010 salta tilintarkastustumiistuimen susittaa, että kmissi varmistaa seuraavat seikat: rtkuvien (yhtenäisten ilmakuvien) käytöstä tulee pakllista ja ne päivitetään viljelylhkjen tunnistamisjärjestelmän (LPIS) tietkantaan jäsenvaltiiden sveltamien valvntajärjestelmien sana paikalla tehtävät tarkastukset timitetaan asianmukaisesti kansallisten paikalla tehtävien tarkastusten laatu tarkastetaan asianmukaisesti ja siitä raprtidaan tdentamisviranmaisille.

20

21 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 19 KOHEESIOPOLITIIKKA, ENERGIA JA LIIKENNE 40,6 MILJARDIA EUROA Tarkastusviranmaiset kykenivät varmistamaan timien sääntöjenmukaisuuden sittain vaikuttavasti Kheesiplitiikka n yhä EU:n menalista virhealttein Tarkastetuista maksuista 49 prsenttiin liittyi virhe; arviitu virhetas n 7,7 prsenttia Virheitä aiheutui pääasiassa siitä, että li krvattu tukeen ikeuttamattmia hankemenja, ja siitä, että julkisia hankintja kskevia sääntöjä ei llut nudatettu TARKASTETTAVA ALA Kheesiplitiikalla pyritään taludellisen ja ssiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen EU:ssa. Energia- ja liikennealan menilla tuetaan kestäviä ja kilpailukykyisiä energia- ja liikennejärjestelmiä ja -palveluja. EU:n tukemia hankkeita tteuttavat yksityiset henkilöt, yhdistykset, yksityiset ja julkiset yritykset tai paikalliset, alueelliset ja kansalliset julkiset taht. Kmissi ja jäsenvaltit hallinnivat yhdessä kheesiplitiikan menja, jtka vastaavat yli 90:ää prsenttia timintalhkryhmän menista. Jäsenvaltit vastaavat hankkeiden valinnasta ja seurannasta sekä hallinnivat ja tarkastavat niihin liittyviä maksuja. Jäsenvaltit ilmittavat hankkeiden vetäjille aiheutuneet ment jaksttain kmissille, jka krvaa san menista (yhteisrahitus). Ilmitetut ment vidaan krvata ainastaan, js ne vat EU:n ja jäsenvaltiiden sääntöjen mukaisia. Kmissi vastaa suurelta sin energia- ja liikennealan menjen tteuttamisesta. HAVAINNOT JA PÄÄTELMÄT Tilintarkastustumiistuin ttesi tarkastustyönsä perusteella, että kheesiplitiikan, energian ja liikenteen timintalhkryhmän maksujen virhetas li lennainen. Tarkastetuista 243 maksusta 49 prsenttiin liittyi virhe, ja arviitu virhetas n 7,7 prsenttia. Ennen kuin tiedt kheesiplitiikan menista lähetetään kmissille krvaamista varten jäsenvaltiiden viranmaisten n tarkastettava, etteivät ne sisällä virheitä. Tilintarkastustumiistuin kats, että 58 prsenttia virheellisistä tapahtumista li sellaisia, jista jäsenvaltiiden viranmaisilla li riittävästi tieta niin, että ne lisivat vineet havaita ja krjata ainakin san virheistä. Nin klme prsenttia tarkastetuista maksuista liittyi hankkeisiin, jtka eivät lleet lainkaan tukikelpisia, ja ne mudstavat yli klmanneksen arviidusta virhetassta.

22 20 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE Esimerkki hankkeesta, jka ei le ikeutettu EAKR:n tukeen Eräästä Eurpan aluekehitysrahastn hankkeesta laadittu tteutettavuustutkimus, jka li sa hankehakemusta, sitti, että hankkeen dtettiin tuttavan tulja, jiden määrä lisi suurempi kuin hankkeesta aiheutuvat kulut. Tämän vuksi hanke ei llut ikeutettu saamaan EU:n yhteisrahitusta. Julkisia hankintja kskevia sääntöjä li rikttu viidenneksessä tarkastetuista tapahtumista. EU:n ja jäsenvaltiiden julkisia hankintja kskevien sääntöjen vakavia rikkmisia havaittiin viidessä prsentissa tarkastetuista maksuista, ja ne mudstavat 24 prsenttia kaikista kvantitatiivisesti ilmaistavissa levista virheistä ja lähes klmanneksen arviidusta virhetassta. Esimerkki julkisia hankintja kskevien sääntöjen vakavasta rikkmisesta Jen kunnstamiseen risteilyalusten liikennöintiin spivaksi liittyvistä urakista ja palveluista tehtiin spimukset sääntöjenvastaisella tavalla. Hankintaviranmainen jaki urakat ja palvelut siin siten, että spimusten arv laski sekä EU:n että kansallisissa julkisia hankintja kskevissa säännöissä määriteltyjen kynnysarvjen alapulelle, ja kiersi tällä tavalla nrmaalit tarjuskilpailuihin liittyvät vaatimukset. Useita spimuksia myönnettiin samalle urakitsijalle. Erilaisten tukeen ikeuttamattmien kulujen (esimerkiksi liiallisten hankekulujen) ilmittaminen ja ilmitettuja kuluja kskevan tdentavan aineistn puuttuminen mudstivat nin neljänneksen arviidusta virhetassta. Rahitusjärjestelyjä kskevia välineitä jäsenvaltiissa tteuttavat rahastt vastaavat yhä suuremmasta sasta kheesilitiikan menja. Rahitusjärjestelyjä kskevia välineitä li vuden 2010 lppuun mennessä perustettu nin 8,1 miljardin eurn arvsta. Lainsäädännön mukaisia keskeisiä vaatimuksia ei llut nudatettu seitsemässä 13:sta tarkastetusta tapahtumasta, jissa li suritettu maksuja kyseisille rahastille. Kmissilla ei myöskään le riittäviä seurantatietja rahitusjärjestelyjä kskevien välineiden avulla tteutettujen timien tsiasiallisesta tilanteesta vastaanttajien taslla. Tilintarkastustumiistuin ttesi, että tarkastusviranmaiset kykenivät varmistamaan kheesiplitiikan alan maksujen sääntöjenmukaisuuden sittain vaikuttavasti. Tarkastusviranmaisten työssä jka n jäsenvaltiiden tteuttamien valvntajärjestelyjen keskeinen satekijä havaittuihin puutteisiin kuuluivat muun muassa tarkastusten viivästyminen; lisäksi kmissi ei le antanut riittäviä hjeita hanketarkastusten sisällöstä ja laajuudesta.

23 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 21 SUOSITUKSET Tilintarkastustumiistuimen aiempiin susituksiin liittyvä seuranta sittaa, että edistystä n tapahtunut: kmissi n lisännyt kansallisiin hallinninti- ja valvntajärjestelmiin khdistamaansa valvntaa hjelmakaudella , etenkin khdistamalla seurantaa tarkastusviranmaisten työhön ja sveltamalla entistä useammin maksujen keskeytyksiä ja lakkautuksia. Kmissi n myös edelleen tarjnnut pastusta timenpidehjelmia täytäntöönpaneville kansallisille viranmaisille ja yksinkertaistanut rakennerahastjen tukikelpisuussääntöjä. Tilintarkastustumiistuin esittää kmissille vuden 2010 salta seuraavat susitukset: tukikelpisuusvaatimusten sekä EU:n ja kansallisten julkisia hankintja kskevien sääntöjen nudattamiseen khdistuvaa seurantaa lisi jatkettava kansallisia viranmaisia lisi kannustettava sveltamaan krjausmekanismeja kurinalaisesti ennen kuin ment hyväksytään ja ilmitetaan kmissille maksamista varten; lisäksi maksujen surittaminen timenpidehjelmille lisi jatkssakin keskeytettävä tai lakkautettava, kunnes jäsenvalti n tteuttanut krjaavat timet hjelmakauden kansalliset tukikelpisuussäännöt lisi arviitava, jtta vidaan yksilöidä sa-alueet, jilla yksinkertaistaminen n mahdllista, sekä havaita mahdlliset virhelähteet jäsenvaltiiden tarkastusviranmaisille lisi annettava lisähjeita tannan, hanketarkastusten yhteydessä tehtävien tarkistusten sisällön sekä tarkastushavaintjen raprtimisen salta.

24

25 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE 23 UNIONIN ULKOPUOLELLE SUUNNATTU TUKI SEKÄ KEHITYSYHTEISTYÖ JA LAAJENTUMINEN 6,5 MILJARDIA EUROA Valvntajärjestelmät livat sittain vaikuttavia Yleisesti ttaen virhetas ei llut lennainen; arviitu virhetas li 1,7 prsenttia Edunsaajille suritetuissa väli- ja lppumaksuissa virhetas li sitä vastin lennainen Suurin sa kvantitatiivisesti ilmaistavissa levista virheistä kski tukikelpisuuskauden ulkpulella aiheutuneita menja, tukeen ikeuttamattmien menjen ilmittamista menilmituksissa, asianmukaista tdentavaa aineista vailla levia menja sekä ilman spimusta suritettuja maksuja TARKASTETTAVA ALA Tämän timintalhkn ment liittyvät kehitysapuun ja taludelliseen yhteistyöhön Aasian, Latinalaisen Amerikan sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiiden (AKT-valtiiden) kanssa, alan aihekhtaisiin hjelmiin, Eurpan naapuruusplitiikkaan, laajentumistrategiaan, humanitaariseen apuun sekä yhteisen ulk- ja turvallisuusplitiikan alalla tteutettuun timintaan. Timintalhka hallinnidaan suraan kmissin pääsastissa jk Brysselissä sijatsevasta päätimipaikasta tai tuensaajamaissa sijaitsevista edustustista käsin taikka yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Varat käytetään mm. hankekulujen krvaamiseen ja vähemmässä määrin talusarvitukeen. AKT-maille annetaan kehistysapua myös Eurpan kehitysrahastista. HAVAINNOT JA PÄÄTELMÄT Tilintarkastustumiistuin tteaa tarkastustyönsä perusteella, että virhetas ei llut lennainen uninin ulkpulelle suunnatun avun, kehitysyhteistyön ja laajentumisasiiden timintalhkryhmän maksuissa, kun timintalhkryhmää arviidaan kknaisuutena. Arviitu virhetas li 1,7 prsenttia. Väli- ja lppumaksuissa virhetas li sitä vastin lennainen. Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että 23 prsenttiin edunsaajille suritetuista maksuista liittyi virhe. Kaikki kvantitatiivisesti ilmaistavissa levat virheet havaittiin väli- ja lppumaksuissa. Kaksi klmassaa virheistä esiintyi lppumaksuissa; kyseisiä virheitä ei llut havaittu kmissin valvntamenettelyissä. Lisäksi havaitttiin, että tksessa esiintyi paljn virheitä, jita ei vida ilmaista kvantitatiivisesti, mm. hankintamenettelyissä ja jatkspimuksissa.

26 24 VUOSIKERTOMUS 2010 TIEDOTE Esimerkki hankkeen lppumaksun yhteydessä krvatuista tukeen ikeuttamattmista menista Nicaraguassa lumucashewpähkinöiden tutanta ja kaupanpitämistä maaseudulla tukevan hankkeen yhteydessä maksetussa lppumaksussa esiintyi useita erityyppisiä virheitä. Ne liittyivät 21,7 prsenttiin hankkeen kknaiskuluista. Laskuja ja maksutsitteita puuttui, hankintasääntöjä ei llut nudatettu, alkuperätdistuksia puuttui eikä ilmitettuja määriä llut tettu kirjanpitn. Kmissi ei llut havainnut kyseisiä virheitä lppumaksuvaiheessa. Tilintarkastustumiistuin havaitsi, että uninin ulkpulelle suunnatun tuen sekä kehitysyhteistyön ja laajentumisasiiden timintalhkryhmää kskevilla valvntajärjestelmillä kyettiin varmistamaan maksujen sääntöjenmukaisuus sittain vaikuttavasti. SUOSITUKSET Tilintarkastustumiistuimen aiemmin antamien susitusten seuranta sittaa, että edistystä n tapahtunut, vaikka jukk susituksia n vielä pantava täytäntöön. Vuden 2010 salta tilintarkastustumiistuin susittaa, että: laajentumisasiiden pääsast 1) määrittelee yksityiskhtaisemmin kriteerit, jiden täytyttyä ennakktarkastuksista luvutaan ja hallintvastuun siirtäminen hajautetun hallinnn maille keskeytetään, ja tarkastaa kansallisten viranmaisten käyttämien järjestelmien vaikuttavuuden, 2) kehittää välineen, jnka avulla vidaan kta yhteen paikalla tehtyjen seurantakäyntien tulkset; 3) parantaa edelleen hallinttietjärjestelmäänsä tallennettujen tietjen laatua ja 4) lisää tapahtumien jälkitarkastuksia keskitetyn hallinninnin salta kmissi määrittelee jhdnmukaisen menetelmän, jnka avulla ulkisista suhteista vastaavat pääsastt laskevat jäännösvirhetasn.