Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

Samankaltaiset tiedostot
Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Rehuanalyysiesimerkkejä

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA

Kaura lehmien ruokinnassa

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rehuako vesirutosta?

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Hyödyllinen puna-apila

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Jokainen tila on erilainen

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Rehumaissin viljelyohjeet

Sari Kajava, Annu Palmio

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

SOPIVA. Jokainen tila on erilainen

Maississa mahdollisuus

Mitä rehuanalyysit kertovat?

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Rehuanalyysien tulokset. Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Johdanto

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Tietotekniikka apuna hevosen ruokinnan suunnittelussa

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Säilörehun tuotantokustannus

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Nurmen lannoitusohjelmat

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Säilörehunurmet kg ka

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto

Tuoreviljan käyttö ruokinnassa naudoilla

Lisälannoitus kasvukaudella

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

Hevosten ruokinnan erityispiirteitä. Stina Eklund-Uusitalo

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Riittääkö laitumella syötävä?

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset digiajassa

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Transkriptio:

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 7.-8.4.2018 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502 1

Tietoiskun sisältö Taustaa hevosten rehuanalyyseille. Miksi analysoida rehut? Rehuanalyysit hevosille: NIR -analyysit karkearehuille Kivennäisanalyysit Hygieeninen laatu Näytteenotto, lähetys ja tulokset MESSUOSASTO E502 2

MIKSI ANALYSOIDA HEVOSEN KARKEAREHUT? 3

Miksi hevosten karkearehut pitäisi analysoida? Karkearehut muodostavat valtaosan hevosen ruokavaliosta Rehun laadulla suuri merkitys hevosen terveydelle Karkearehujen laaduissa isot erot erien välillä Laatuun vaikuttaa hyvin monet tekijät: o Käytetyt kasvilajit/lajikkeet o Lannoitus o Kasvuston ikä (niittohetkellä, monivuotisuus) o Kasvukauden sääolosuhteet o Mahdollisesti käytetty säilöntäaine o Korjuuajankohdan sää Ravintosisällön ennustaminen mahdotonta! MESSUOSASTO E502 4

Mitä on hyvä hevosheinä? Riippuu hevosesta ja sen käyttötarkoituksesta! Säilöheinä/ kuivaheinä? Ravintoarvot Hygieeninen laatu- kaiken perusta 5

Heikon rehun aiheuttamat yleisimmät ongelmat Laihuus/lihavuus Sairaudet esim. kaviokuume Suoritusongelmat MESSUOSASTO E502 6

Eurofins Viljavuuspalvelu analysoi hevosesi rehut! Viljavuuspalvelu perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta 1992 lähtien Mikkelissä 2013 yhtiön nimeksi Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 2017 toimipaikka Ouluun Analyysipalvelut maataloussektorille MESSUOSASTO E502 7

HEVOSTEN REHUANALYYSIT NIR -analyysit karkearehuille Kivennäisanalyysit Hygieeninen laatu 8

Rehujen analysointimenetelmät NIR-menetelmä soveltuu: kuiva heinä, säilöheinä säilörehut: nurmi, kokovilja, maissi kuivatut viljat: kaura, ohra, ruis, vehnä Kemialliset rehuanalyysit: liemirehut aperehut viljaseokset MESSUOSASTO E502

NIR- rehunäytteen matka laboratoriossa 70 C 16h Kirjaus ja kuivaukseen Punnitus Raportointi Näytteiden varastointi Näytteen skannaus NIR -laitteella 10

HEVOSTEN NIR- REHUANALYYSIEN SISÄLTÖ 11

Hevosten heinäanalyysi (NIR) Eurofins Viljavuuspalvelulla Sisältää määritykset: Kuiva-aine, raakavalkuainen, sulava raakavalkuainen (Ruotsin laskenta), raakakuitu, raakarasva, sokeri, NDF-kuitu, D-arvo, rehuarvot, rakenne-indeksi MESSUOSASTO E502 12

Kuiva-aine Perusta koko tutkimukselle, mitä korkeampi arvo, sitä kuivempaa rehu on Muut tulokset ilmoitetaan usein kuiva-ainepainossa Tavoitearvot: Kuivaheinä ka: 83-85 % Säilöheinä ka: 45-80 % Säilörehu ka: alle 45 % Voi olla vaikutusta myös heinän hintaan, osa hinnoittelee kuivaaine perusteisesti 13

Sulavuus, D-arvo Kertoo kuinka suuri osuus rehusta on sulavaa Tavoitearvo hevosilla 600-650 g/ kg KA Sulavuus vaikuttaa siihen miten hyvin rehun sisältämät ravintoaineet pystytään hyödyntämään Matala arvo kertoo yleensä (liian) myöhäisestä korjuuajankohdasta Yleensä matalampi kuivaheinässä kuin säilöheinässä (myöhäisempi korjuuajankohta) Korkea sulavuus voi johtaa lihomiseen Esim. D-arvo 562 g/ kg KA= 562 g sulavaa ainesta, 438 g sulamatonta ainesta D-arvo ennustelaskuri niittoajankohdan optimointiin säädatan avulla: http://www.karpe.fi/darvoennuste.php 14

Raakakuitu Kertoo rehun sisältämän kuidun määrän Korkeampi kortisemmilla rehuilla, koska korret sisältävät enemmän kuitua Korjuuasteella suuri vaikutus kuidun määrän Ilmoitetaan yleensä NDF kuituna (neutral detergent fiber)= selluloosa, hemiselluloosa, ligniini 15

Energia-arvo, ME= muuntokelpoinen energia Käytetään lähinnä ruokinnan suunnittelussa Karkearehuilla: Lasketaan D-arvon, eli sulavuuden, avulla Tavoitteena kuivaheinällä: yli 9 MJ (ka), säilöheinällä yli 11 MJ (ka) Muilla rehuilla lasketaan: raakarasvan, raakavalkuaisen, raakakuidun avulla 16

Raakavalkuainen ja sulava raakavalkuainen (srv) Valkuaista tarvitaan välttämättömien aminohappojen lähteenä hevosen elintoimintoihin Suositus: 100-150 g/ kg KA hevosesta riippuen Valkuaispitoisuutta nostavat: korkea typpilannoitus, sadonkorjuu aikaisin Säilöheinissä yleensä enemmän kuin kuivaheinässä Liian korkea valkuainen voi aiheuttaa terveysongelmia Sulava raakavalkuainen =hevoselle käyttökelpoinen valkuainen, käytämme Ruotsin rehuarvolaskentaa, sulavuuskertoimet eri rehuille Tavoite srv: 80-100 g/kg KA 17

SOKERIT (mm. glukoosi, fruktoosi, sakkaroosi, fruktaanit) Eniten huomiota saanut Ei aiheuta ongelmia yleensä TERVEILLE HEVOSILLE Yleisenä raja-arvona sokeriherkille (/sairaille) hevosille 100 g/kg KA, mutta 50-150 g/kg KA normaali vaihteluväli Matalampi sokeripitoisuus heikentää maittavuutta, ei muita ongelmia Sokeripitoisuus ei muutu säilytyksen aikana kuivaheinässä ja säilöheinässä, mutta säilörehussa muuttuu maitohappokäymisen seurauksena (laskee) Suuri vaikutus heinän viljelytoimenpiteillä ja korjuulla!! MESSUOSASTO E502 18

KIVENNÄISANALYYSIT HEVOSILLE 19

Kivennäisarvot ja -analyysit Tärkeää tietää myös karkearehun sisältämien kivennäisten määrä ruokinnan suunnittelun ja kustannusten takia Määrät yleensä liian pieniä, ei suuria Terveysvaikutukset (mm. luut, lihakset, elektrolyytit) Seleeniä käytännössä hyvin vähän hevosten karkearehuissa Yhteys pellon ravinnetilaan, ja viljavuustutkimukseen Analyysipaketit: Laaja: Ca, P, K, Mg, Na, S, Cu, Mn, Fe Perus: Ca, P, K, Mg, Na Hivenpaketti: Se, I, Co, Mo, B Seleeni myös yksittäin Edullisempi hinta NIR analyysin yhteydessä 20

Kivennäisanalyysin tulokset, esimerkki 21

KARKEAREHUN HYGIEENINEN LAATU 22

Hygieeninen laatu Tärkein tekijä! Huono hygieeninen laatu, varoitusmerkit: Paha haju Rehun lämpeneminen Kasvusto rehussa, homepilkut tms Arviointi aistinvaraisesti kokemuksen pohjalta?? Varman tiedon antaa kuitenkin vain laboratoriossa tehty tutkimus Homeiden tuottamat mykotoksiinit 23

Mikrobiologinen ja hygieeninen laatu Saatavilla kolme pakettia+ tulkinta: 1. Heinän hygienia (aerobiset mikro-organismit, homeet, Aspergillus fumigatus, veden aktiivisuus) 2. Säilörehun hygienia (E. coli, enterobakteerit, hiivat, homeet, Aspergillus fumigatus, Clostridium tyrobutyricum, ph 3. Viljan hygienia (homeet, Aspergillus fumigatus, veden aktiivisuus) Mykotoksiinianalyyseja 24

REHUNÄYTTEEN OTTAMINEN JA LÄHETTÄMINEN Rehupussit Maatalouskaupoista Neuvojilta Maaseututoimistoista Tilaamalla Tapahtumista (nettisivuilta) 25

Edustavan rehunäytteen ottaminen Hyvin suuri merkitys! Karkearehu on luonnontuote ja vaihtelu suurta kasvustossa Otettava useita osanäytteitä (ainakin 6-9 kpl) eri paaleista/ eri puolilta aumaa/siiloa Osanäytteet sekoitetaan ämpärissä, ja tästä koostetaan varsinainen tutkittava näyte Omat näytteet eri peltolohkoilta Riittävä rehunäytemäärä: 500 g Mieluummin liikaa kuin liian vähän! Näyte suljetaan ilmatiiviiseen muovipussiin Oma näyte mikrobiologiseen analyysiin 26

Rehusaatteet: Rehusaatteet täytettävissä Viljavuuspalvelun nettisivuilla ja rehupusseissa 27

Näytteiden lähetys Näytesaate täytetään huolellisesti Perustiedot ovat tärkeät analysoinnin ja tulosten kannalta Näytteet kannattaa lähettää alkuviikosta ( ma ke) Näytteet lähetetään käyttäen Morning Express 9/ Aamuksi 9 -pakettikorttia Samassa paketissa voi lähettää useampia rehunäytteitä, myös muut laboratorionäytteet (maa, lanta) MESSUOSASTO E502

Tulokset NIR-tulokset valmistuvat 3-4 työpäivässä, kivennäiset 1-2 viikossa näytteiden saapumisesta laboratorioon Toimitetaan ensin sähköpostilla, jos tiedossa postitetaan laskun kanssa asiakkaalle arkistoituvat myös Tuloslaariin www.tuloslaari.fi Tulosten mukana tulkinta tuloksista 30 päivän kokeiluoikeus PC Horse ruokinnansuunnitteluohjelmistoon MESSUOSASTO E502

*PC Horse on norjalainen hevosten ruokintasuunnitteluohjelma, johon on tehty suomenkieliset käännökset *Tulosten mukana tulee kokeilukoodi 30 vuorokauden ajaksi ohjelmaan *Rehuanalyysien tulokset voi siirtää suoraan ohjelmaan *Ohjelma sisältää useimmat Suomessa käytetyt hevosten rehut *Lisenssiä voi jatkaa itse maksaen

Analysoimme myös Maan viljavuustutkimukset Lantanäytteet Rehuanalyysit märehtijöille Kasvianalyysit Kompostit ym. MESSUOSASTO E502

MESSUOSASTO E502! Eurofins Viljavuuspalvelu Oy www.viljavuuspalvelu.fi PL 500 50101 Mikkeli Puh. 015 320 400