16.10.2012 Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Lappeenranta 17.10.2012 Projektipäällikkö Tanja Kaarna Projektipäällikkö Katja Klemola Esityksen rakenne Taustaa Tuottavuustarve Tehdyt toimenpiteet ja saavutettu tuottavuus Tulevat toimenpiteet ja niillä saavutettava tuottavuus Tulevaisuuden näkymät 1
16.10.2012 Tausta Huoltosuhteen muutos Tausta Inflaation vaikutus 1 200 Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys 2011-2040 1 100 1 000 900 M 800 700 600 500 400 300 Inflaatio 2
16.10.2012 Tausta- Ikääntyvän väestön vaikutus 1 200 1 200 1 100 1 100 1 000 1 000 900 900 800 M 800 M 700 700 600 600 500 500 Nettotoimintamenojen Nettotoimintamenojen arvioitu arvioitu kehitys kehitys 2011-2040 2011-2040 400 400 300 300 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Inflaatio Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio Tuottavuustarve vuoteen 2040 1 200 Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys 2011-2040 1 100 1 000 900 300 milj. M 800 700 600 4 mrd 500 400 300 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio 3
16.10.2012 Tuottavuustarve vuoteen 2020 480 Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys 2011-2020 460 440 48 milj. 420 400 M 380 240 milj. 360 340 320 300 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio Tehdyt toimenpiteet - Eksoten integraatio 4
16.10.2012 Saavutettu tuottavuus 0 Eksoten sijoitus 60 suurimman kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon Nettotoimintamenot /asukas nettotoimintamenojen vertailussa Tarvevakioidut nettotoimintamenot Nettotoimintamenojen /asukas kasvu-% 8 10 20 30 45 33 25 2011: 1,7%-yksikköä alle keskiarvon Sijoitus 2010 Sijoitus 2011 40 50 48 2011: 1,4% alle keskiarvon 60 Lähde: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2011 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja ja vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin Kooste 59 suurimman kunnan, Eksoten ja Kainuun maakunnan ensitiedoista ja tilanteista / Heikki Punnonen / Kuntaliitto / 22.3.2012 Sote-piirin tuottavuus - palvelurakenteen näkökulmat 1. Ympärivuorokautinen hoito 2. Vastaanottotoiminta 1. Avoterveydenhuolto 2. Päivystys 3. Sosiaalipalvelut 3. Erikoissairaanhoito 5
16.10.2012 Toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi Sote-piirin tuottavuus - palvelurakenteen näkökulmat 1. Ympärivuorokautinen hoito 2. Vastaanottotoiminta 1. Avoterveydenhuolto 2. Päivystys 3. Sosiaalipalvelut 3. Erikoissairaanhoito 6
16.10.2012 Ympärivuorokautinen hoito LYHYTAIKAINEN HOITO KOTI / PALVELU- ASUMINEN TA-vastaanotto / Päivystys (TA-osasto /) Yle-osasto Erikoissairaan hoito Kuntoutus Pitkäaikainen laitoshoito PITKÄAIKAINEN HOITO / HOIVA Ympärivuorokautinen hoito - Tuottavuustoimenpiteet TOIMENPITEET Pitkäaikaisen laitoshoidon muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi Terveysasemien erikoistuminen Ensiarvioinnin ja kotiutuksen tehostaminen Kotiutumista tukevat tietojärjestelmät 7
16.10.2012 Ympärivuorokautinen hoito - Tuottavuustoimenpiteet TOIMENPITEET Terveysasemien erikoistuminen Henkilöstörakenne Ympärivuorokautinen hoito - Tuottavuustoimenpiteet TOIMENPITEET Kotihoidon resurssien turvaaminen - Henkilöstön yhteiskäyttö - Kotihoidon teknologia Toimintakulttuurin muutos Liikkuvat palvelut Sähköiset palvelut 8
16.10.2012 TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN - NYKYTILANNE PARIK- KALA RUOKO- LAHTI RAUT- JÄRVI SAVI- TAIPALE TAIPAL- SAARI JOUT- SENO ARMILA EKKS Ta-vuodeosasto LUUMÄKI Erikoissairaanhoito TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN - TILANNE 2020 PARIKKALA RUOKO- LAHTI RAUT- JÄRVI SAVI- TAIPALE TAIPAL- SAARI JOUT- SENO Yleislääketieteellinen lyhytaikainen hoito Kuntoutus LUUMÄKI ARMILA EKKS YLE Erikoissairaanhoito Pitkäaikainen hoito Tehostettu palveluasuminen 9
16.10.2012 Sote-piirin tuottavuus - palvelurakenteen näkökulmat 1. Ympärivuorokautinen hoito 2. Vastaanottotoiminta 1. Avoterveydenhuolto 2. Päivystys 3. Sosiaalipalvelut 3. Erikoissairaanhoito Vastaanottotoiminta - Tuottavuustoimenpiteet 3. AVOPALVELUT KOTI / PALVELU- ASUMINEN Avovastaanotto / Päivystys (TA-osasto /) Yle-osasto Erikoissairaan hoito Kuntoutus Pitkäaikainen laitoshoito TOIMENPITEET Toimipisteverkosto / palveluvalikko Henkilöstön työnjakomallit Moniammatillisuus - Lastentalo - Neuvolakeskus 10
16.10.2012 Sote-piirin tuottavuus - palvelurakenteen näkökulmat 1. Ympärivuorokautinen hoito 2. Vastaanottotoiminta 1. Avoterveydenhuolto 2. Päivystys 3. Sosiaalipalvelut 3. Erikoissairaanhoito Keskussairaala integroituu osaksi maakunnan palvelukokonaisuutta 3. ERIKOISSAIRAANHOITO KOTI / PALVELU- ASUMINEN Avovastaanotto / Päivystys (TA-osasto /) Yle-osasto Erikoissairaan hoito Kuntoutus Pitkäaikainen laitoshoito TOIMENPITEET YLE-osasto Päivystysratkaisut Vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminnan kehittäminen Sairaalan modernisointi 11
16.10.2012 Tuottavuustarve vuoteen 2020 480 Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys 2011-2020 460 440 48 milj. 420 400 M 380 240 milj. 360 340 320 300 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio Tuottavuusyhteenveto - Saavutettava tuottavuus vuoteen 2020 480 460 440 Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys 2011-2020 28 milj. 420 400 M 380 150 milj. 360 340 320 300 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio Saavutettava tuottavuus 12
16.10.2012 Tuottavuusyhteenveto - Tuottavuusvaje vuoteen 2020 480 Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys 2011-2020 460 440 420 20 milj. 400 M 380 90 milj. 360 340 320 300 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio Saavutettava tuottavuus Tulevaisuuden näkymät Suurin kasvu kysynnässä alkaa vasta vuodesta 2020. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella tuottavuustarve on edellistä kautta suurempi. Nettotoimintamenojen arvioitu kehitys 2020-2030 650 600 50 milj. 550 290 milj. M 500 450 400 350 300 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Inflaatio Kysynnän kasvu + inflaatio 13
Erikoissairaanhoidon tuottavuuskehitys Etelä-karjalassa Jukka Toivonen JYL 17.10.2012
Kuka on kiinnostunut tuottavuusvertailusta? Media Kunnallispoliitikot
TUOTTAVUUS- JA CASEMIX-VERTAILU KESKUSSAIRAALOITTAIN 2011 Casemix-indeksi Hoitojaksotuottavuus Episodituottavuus 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA VAASAN KESKUSSAIRAALA / CENTRALSJUKHUSET I VASA KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA MIKKELIN KESKUSSAIRAALA LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA HYVINKÄÄN SAIRAALA KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA KAINUUN KESKUSSAIRAALA LAPIN KESKUSSAIRAALA KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA
Ekks 2007-2011 Vuo si Episoditu ottavuus Hoitojaks otuottavu us Painotetu t episodit Painotetu t avo- ja laitoshoit ojaksot Painotetu t laitoshoit ojaksot Painotetu t päivystys käynnit Episoditu otos Hoitojaks otuotos Deflatoidut kustannukse t Casem ixindeks i 2007 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0,89 2008 96 98 98 101 95 105 98 101 102 0,86 2009 91 92 100 101 93 101 100 101 110 0,84 2010 92 95 105 109 101 101 105 109 115 0,87 2011 99 99 114 114 113 98 114 114 115 0,92 indeksi, lähtövuosi=100
Deflatoidut kustannukset 140 120 100 80 60 40 20 0 EKKS tuottavuusindeksejä vuosilta 2007-2011, lähtövuosi = 100 2007 2008 2009 2010 2011 Painotetut episodit Painotetut avo- ja laitoshoitojaksot Painotetut laitoshoitojaksot Painotetut päivystyskäynnit Episodituotos Hoitojaksotuotos Hoitojaksotuottavuus Episodituottavuus
Casemix-indeksin kehitys 0,94 0,92 0,90 0,88 0,86 0,84 0,82 0,80 0,78 2007 2008 2009 2010 2011
Ekks:n kustannuskehitykseen vaikuttavia tekijöitä 2007: päiväkirurgian laajennus, diagnostiikkakeskus 2008: mittavat investoinnit (G-siipi, Nova, lineaarikiihdytin), yle-päivystys shp:lle 2009: päiväkirurgian laajennus, Nova aloitti, uusi iltapäivystäjä, uudet erikoisalat (lasten neurologia, hematologia)
Ekks:n kustannuskehitykseen vaikuttavia tekijöitä 2010: angiolaboratorio, vaativan kuntoutuksen yksikkö neurologiaan, apuvälinekeskus, Parikkalan liittyi Eksoteen, lääkärityöpanoksen osto mm kirurgiaan, rekkapet-ct
Huomioita suoriteaineistosta Fysioterapeuttien vos-käynnit jääneet pois (noin 13 000 /v), vasta 2010 myös kustannukset pois Käynnin korvaavat hoitopuhelut (15000 /v) Päivystyskäynnit synnytyksen takia jätetty pois Dialyysitoimenpiteet kirjattu vasta 2012 (7000/v) Nova-yksikön myötä kirjautumista yleislääketieteeseen
Kustannuskehitys erikoisaloittain 2007-2008 ei merkittäviä poikkeamia 2009 reilu nousu sisätaudeilla, kirurgiassa, lastentaudeilla, KNK:lla, neurologiassa: - Nova, lasten neurologia, angiolaboratorio, päivystyksen vahvistaminen 2010: neurologia: vaativan kuntoutuksen osasto
Mikä on muuttunut erikoissairaanhoidossa? Lyhyet hoitoajat - nopea mobilisaatio ja kuntoutus Tutkimuksia ja hoitoja siirtynyt vuodeosastoilta poliklinikoille, päiväsairaalaan ja päiväkirurgiaan Akuutin hoidon osuus kasvaa jatkuvasti Vaativien hoitojen budjettiosuus korkea - 1% = 25%, 10% = 60%
Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot, -päivät ja käynnit 2001-2010
Hoitopäivien määrän muutokset somaattisen erikoissairaanhoidon suurimmilla erikoisaloilla vuosina 2001-2010 (2001=100) 140 130 120 110 100 90 80 Sisätaudit kirurgia neurokirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Syöpätaudit ja sädehoito Neurologia Keuhkosairaudet 70 60 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 29.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 13
1950-luvun sairaalan tuottavuus
Kun nykyiset sairaalat rakennettiin Hoidettiin yhden elimen sairauksia Lepo oli tärkeä hoitomenetelmä Hoitoajat olivat pitkiä Potilaiden ikäjakauma nykyisestä poikkeava Teknologiaa oli vähän Tietojärjestelmiä ei ollut Päivystys toimi sisäänheittopaikkana
Keskeisiä (tila)ongelmia keskussairaalassa Ahdas päivystyspoliklinikka Ensihoidon tilat puuttuvat Päivystysosasto (NOVA) on pieni Tehovalvonta puuttuu ja muut valvontapaikat hajallaan (CCU, Stroke,Teho) Poliklinikat hajallaan Leikkausosastolla tilanahtaus välinehuolto irrallaan Eristystilojen puute
Lisärakentamista
Päivystys ja vuodeosastot soveltuvat huonosti vanhuksille Tilat eivät tue kuntouttavaa hoitoa Paljon aikaa kuluu potilaiden siirtelyyn Potilaat, vierailijat ja henkilökunta samoissa tiloissa Logistiikassa tehottomuutta
EKKS: Poliklinikat ovat hajallaan
Potilaita hoidetaan käytävillä
Optimaalinen varastologistiikka?
Aulatilat varastoina
Tekninen kerrokseen robotiikkaa?
Mitä etuja on yhden hengen huoneilla? Edellytys kuntoutuksen järjestämiselle Vähemmän sairaalainfektioita Vähemmän ongelmamikrobeja Vähemmän antibioottihoidon tarvetta Lyhyemmät hoitoajat Parempi lepo/uni Omaisten apu mahdollinen
Mitä jatkossa? Henkilöstön työpanoksen järkevämpi käyttö Logistiikaltaan paremmat tilat potilasturvallisuus Asiakaslähtöisyys
Mitä jatkossa? Uusien menetelmien kriittinen arviointi Läpivietävä vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio Prosessiajattelu yli erikoisalojen Tietotekniikan hyödyntäminen Tuottavuus- ja vaikuttavuusmittausten hyödyntäminen
Tuottavuuseroja selittäviä tekijöitä, tuotantoteknologia Keskittäminen/skaalaedut Erikoistuminen Hoitolinjojen toimivuuden kehittäminen Jatkohoidon järjestäminen Palveluiden ulkoistaminen Tietotekniikan hyödyntäminen Uusien teknologioiden käyttöönotto Optimaalinen työvoimapanosten allokointi
Onko sairaalapalvelujen ostot syytä irrottaa tuottavuuslaskelmasta?
Voiko kustannuksiin vaikuttaa? Hoitotarvikkeet: - Erityisesti kalliit ja kokeelliset LAB/RTG: - Päivystystutkimukset Henkilöstö: - Mitoitus vai hoitoisuus - Joustot yksiköiden välillä
Rekrytointiongelma = tuottavuusongelma Erikoislääkärivaje: Paine kalliisiin ostopalveluihin Toiminnan kehittäminen ja pitkäjänteisyys kärsii Tuottavuus huononee Hyks-erva-alueen erikoislääkärit 2025 selvitys
Erikoislääkäriselvitys HUS rekrytoi kaikki HY:sta valmistuvat 20 % muista tiedekunnista valmistuvista erikoislääkäreistä lähes kaikki maahanmuuttajalääkärit Carealla ja Eksotella vaikea rekrytointiongelma Carean ja Eksoten erikoislääkäreiden keski-ikä korkeampi kuin HUS:ssa eläköityminen 2025: Eksote 66%, HUS 53%
Tuottavuustiedot johtamisen välineenä? (1) Eksotessa niukalti käytössä, entä muualla? Tietoa tuotettu jo vuosia Valtion tuottavuusohjelma mielletään lähinnä kysymykseksi henkilöstön määrästä Terveydenhuolto tähtää kuitenkin terveyshyötyyn; missä luuhaavat vaikuttavuusmittarit?
Tuottavuustiedot johtamisen välineenä? (2) Miksi tulkinta on niin vaikeata? Painottuuko tuottavuus liikaa perinteiseen osastohoitoon? Miksi vain erikoissairaanhoito? Raportointi organisaatioissa kehittymätöntä Kirjaamiskäytännöt kirjavia Asiakaspalveluiden ostot, tukipalvelujen vyöryttäminen, organisaatiorakenne
Tuottavuustiedot johtamisen välineenä? (3) Onko ylin johto kiinnostunut Miten viestiä poliitikoille Kansalaiset kiinnostuneempia hoidon laadusta Pitkän aikavälin tuottavuus
Kiitos
Kirjaamisen laatu Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850
MILLÄ KOKEMUKSELLA? FCGn DRG auditointi hanke Veli-Pekka Prinssi ja Matti Liukko 7 keskussairaalaa Yli 2000 potilaskertomusta Matti: WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto 95-2003, Lahti toimialajohtaja 2003 2009 Lääkäri ja vapaa taiteilija 2009 -
Kirjaamisen laatu suhteessa mihin? Terveydenhuollossa pyritään määrittämään ja kirjaamaan potilaan ongelma, toimintakykyä, tehtyjä toimenpiteitä Kirjausten perusteella pitäisi pystyä kuvaamaan potilaan hoidon, hoivan ja kuntoutuksen tarve Asiantuntijan vapaa teksti ja arvio Luokitukset ja nimikkeistöt yritys jäsentää potilaan ongelmaa ja hoitoa vertailtavaksi
Kirjaamisen laadun lähtökohdat ja virhelähteet 1. Mitä asiantuntijat kirjaavat tapahtumasta Asiantuntijan kirjaaminen potilastietojärjestelmään Eri asiantuntijoiden kirjaaminen ja sen merkitys, lääkärit + muut Erilaiset potilastietojärjestelmät ja niiden välinen tiedon yhteensovittaminen (Esim HUS Miranda Oberon ym spesifit ohjelat) 2. Miten kirjatusta kootaan tietoa Hilmo poiminta vaikuttaa työläältä ja hankalalta. Tietopuutteita syntyy 3. Ovatko sairaanhoitopiirien toimintaa kuvaavat tiedot vertailukelpoisia Eroja toimenpiteiden kirjaamisessa ja mitä pitäisi kirjata (tp tpn tekijä, kuvantaminen - kirjataanko kuvantaminen ja lisäksi toimenpiteeksi Ovatko kirjaamisen ja tiedon keruun ohjeet selkeitä? Tulkinnanvaraisuutta on liikaa
diagnooseista
Päädiagnoosit 90 95 % oikein Virhelähteitä Epikriisi tehdään jälkikäteen. Sihteeri tms joutuu arvaamaan dg:n koska kuntalaskutus tiedot pitää saada tehtyä Lääkärit eivät aina tule ajatelleeksi, mikä on juuri sen hoitojakson tärkein syy ei välttämättä perussairaus päädiagnoosi infektio ei esim astma Melena esofagiitti kumpi on päädiagnoosi? Hoitajat: kiitettävästi kirjaamista. Kaipaa selkeämpää ohjeistusta. Yli ja ali kirjaamista. Mikä on ensisijainen syy?
Sivudiagnoosit - lääkärit Parhaimmilaan 40 60 % kirjataan Sivudiagnoosit kuvaavat potilaan tilaa ja monisairas potilas toipuu hitaammin Potilaan tila hoitotyön merkinnät mahdolliset luokitukset hyödyntämätön resurssi kiitettävästi kirjaamista. Kaipaa selkeämpää ohjeistusta.? Muiden asiantuntijoiden luokitukset tieto? Toimintakyky hoitoisuus?
Diagnoosi syy Pää diagnoosi on oire jota viereen koodattu syy koodi selittää Onko lääkäri miettinyt asiaa Pääsääntöisesti eivät päädy Hilmoon vaikka lääkäri olisikin tehnyt epikriisin oikein Miten kirjaantuu HILMOon tietohallinnon osastoavustajien tai vastaavien toimesta Kansallisesti ja paikallisesti tulisi ohjeistaa
sivudiagnoosit Krooniset kansantaudit jos sairastaa, vaikuttanee esim infektioiden tms syntymiseen ja niiden sairastamiseen - toipumiseen Esimerkkejä puutteista vai ovatko? Diabetes ASO Kolesteroli Astma COPD Aiemmin sairastettu aivoinfarkti ja seuraukset Alkoholi Kaihi sivudiagnoosit? Appendidektomia -- sivudiagnoosit? Sappikivet glaukooma?
Diagnoosi - sivudiagnoosi Sivudiagnooseihin suhtautumisessa moninkertaiset erot yksiköiden välillä? Mikä on hoitavan lääkärin näkemys sivudiagnooseista ja koska potilaalla on terveysongelma esim. patologinen sokerirasitus On yksiköitä joissa ei sairauskertomuksiin kirjata riittävästi potilaan muita/aiempia sairauksia. Sairauskertomusten sisällön laatu on selvästi heikentynyt sitten paperiaikojen. Tekevät ja osaavatko lääkärit tehdä anamneesin? Sivudiagnoosien etsiminen auditoinnissa parhaimmillaan työlästä (hoitotyön tekstit, muiden asiantuntijoiden kirjaukset jne) Todennäköisesti kyse on myös ohjauksesta - johtamisesta. Vaikka sivudiagnoosit huomioitaisiin, niitä ei kirjata. Kirjataanko sivudiagnoosit, jos niillä ei vaikutusta hoitoon (esim. harmaakaihileikkaus?)
Puuttuvia sivudiagnooseja esimerkiksi ST P INF CER I693, TIA G45, EPILEPSIA G409, LIHAVUUS E66 SYÖVÄT ALKOHOLIN HAITALLINEN KÄYTTÖ F101 DIABETES E10 E11, KOLESTEROLI E78, HYPOTYR E03, HYPERLIP E785 ASO I70, MCC I208, FA I48, INSUFF C I509, RR I10, ASTMA J459, COPD J448, SYD TIH L I478 R000 ALZHEIMER F009, G309 PARKINSON G20 MUN INSUFF N19 NIVELREUMA M069, OSTEOPOR M819, MONINIVELRIKKO M159, PSYKOOSI F29 MASENNUS F329, AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖ F419, SKITSOFREN F209, NEUROOTTINEN HÄRIÖ (määrittämätön) F489 ETURAUH LIIKAK N40
Muuta mitattavaa - huomoitavaa Toimintakyky Mittareita on: FIM, MMSE, RUGRAI JNE Koettu elämän laatu 15D Severity of disease Jne Diagnoosi kuvaa rajallisesti potilaan ongelmaa ja hoidon tarvetta Vaikka mitattaisiin, ei ilmeisesti hyödynnetä tehdyissä vertailuissa
RAVAN KEHITYS LAHDESSA 2005-2007 HOIDON PORRASTUKSEN ERI TASOILLA Keskiarvot 2005-2007 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 2,0 2,2 2,3 2,5 3,0 2,9 2,3 2,5 2,8 2,6 2,9 2005 2006 2007 1,0 0,5 0,0 Kotihoito Omaishoito Palvelutalot Ostopalveluasuminen PALJON VERTAILULJA KUNTIEN VÄLILLÄ TEHTY
jatkohoito Päivystyksestä jatkohoitoon osastolle Osastojaksolle ei kirjaudu esim diagnostiikka vaikka oleellisesti liittyy ao hoitojaksoon (esim yhteispäivystyskeskus ja muukin päivystys Antaa väärän kuvan mm osastojakson kustannuksista Epikriisi koskee usein vain osastojaksoa
Hoitojaksoista Päivystyskeskus tuottaa suuren osan keskussairaalassa erikoissairaanhoitoa saavien potilaiden diagnostiikasta Keskussairaalan drg tai muu tuotteistus? Full DRG miten vertailtavissa perinteiseen? Vertailtavuus muiden sairaanhoitopiirien toimintaan? Kirurgiassa diagnoosien ja toimenpiteiden kirjaaminen kattavaa ja hyvälaatuista
ERIKOISSAIRAANHOIDON POTILASKOHTAISET KUSTANNUKSET His togram (joes ai2.st A 158v*828c) y = 828 * 3857,5 * expon (x; 0,000369) No of obs 1185 1106 1027 948 869 790 711 632 553 474 395 316 237 158 79 0 80,8% 7,0% 6,8% 2,4% 1,8% 0,4% 0,5% 0,4% <= 3857,5 (7715;11572,5] (15430;19287,5] (23145;27002,5] (3857,5;7715] (11572,5;15430] (19287,5;23145] > 27002,5 HINT A 20 % potilaista käyttää 80 % resursseista kuvaako drg Järjestelmä tätä?
Episodit Päivystysyksikkö + full drg. Episodi on potilaan tiettyyn ongelmaan liittyvä kokonaisuus Nyt jokainen sytostaattihoito kerta on itsenäinen hoitojakso. Voisiko episodi olla osastohoitojakso ja sen jälkeen toteutetut sytostaattihoidot seuraavaan osastohoitojaksoon tai polikliinisen kontrolliin asti Tulisiko määritellyn lääkärin määritellä tuleva episodi = hoitosuunnitelma
Havaintoja hoidetusta potilasta - hoitojaksosta Miten HILMO / DRG suhteutuu hoitojaksoon Kuka päättää hoitojaksosta Päiväkirurgia, avohoito Lääkäri päättää potilaan ottamisesta hoitoon ja uloskirjoittamisesta. Lääkärillä on hoitovastuu sairaalan sisään otetusta potilaasta Tahdistin potilaan valmennuskurssi hoitaja tekee diagnoosin ja toteuttaa koko palvelun. Diagnooseissa virheitä, sivudiagnooseja ei kirjata lainkaan. Sektioistakaan ei välttämättä epikriisejä. Syöpäpotilaiden sytostaatti hoitokerrat Hoito- kuntoutus suunnitelma hoitojakson määrittämisen perustaksi Synnytyksistä ei tehdä epikriisejä, hoitajakso kirjataan hoitotyön merkintöihin. Toimenpiteistä suuri osa koodaamatta Onko yksikön tiedot poimittu kattavasti sairaalan HILMO pohja-aineistoon? Onko eroja FCGn ja THLn ohjelmien poiminta kyvyssä, sairaalan HILMO aineistojen keruussa, sairaaloiden kyvystä kerätä tiedot hoitoyksikköjen tiedoista Miten sairaalan tietohallinto poimii tietoja efekon tai thln ohjelmiin? Ovatko sairaaloiden hoidot vertailukelpoisia?
Pohdintaa - parannusehdotuksia Kaikki keskeiset asiantuntijat käyttäisivät yhteistä käynnin syy luokitusta. Esim ICPC (toimii hyvin perusterveydenhuollossa) Erikseen omat asiantuntijuuteen perustuvat koodaukset - onko näiden osalta mahdollisuus konversioon linkkaamiseen ICD10 kuten ICPC:llä tehty?
Kuntoutus ja terapiat Kuluttavat resursseja Miten koodautuu koodautuuko lainkaan Tarjonta vaihtelee kaikki eivät saa yhtä monipuolista
Kliinisen tutkimuksen ja hoidon sisällöstä Erikoissairaanhoidossa teknologian käyttö moninkertaistunut 10 vuodessa diagnostiikassa ja hoidossa Kustannukset? ESH PÄIV KESKUS - PTH Diagnostiikan tarkkuus parantunut Ylidiagnostiikkaa? Todetaan ja hoidetaan löydöksiä, jotka aiemmin olisi jätetty hoitamatta ja joista osa paranisi ilman hoitoa? Potilasta säästäviä hoitoja, voidaan hoitaa hyvin huonokuntoisia. Vaikuttamatonta hoitoa? Toimenpiteitä tehdään monilla erikoisaloilla Kansalliset toimenpidekooditl laahaa jäljessä, uusia toimenpiteitä tulee jatkuvasti Muilla kuin kirurgeilla ei perinnettä toimenpiteiden koodaamiseen? Lääkäreiltä vaaditaan teknologian hallintaa ja osaamista Onko vaikutusta lääkäriyteen? Kohtaako ja hoitaako lääkäri enään ihmistä? Jos ei niin jonkun pitää. Sairaanhoitaja/terveydenhoitaja? Perusterveydenhuolto? Samantyyppisten potilaiden diagnostiikka ja hoito vaihtelee paljon (tuskin muuttunut 10 vuoteen ts. 2-8 kertaiset erot edelleen yksiköiden välillä) Kliinisen toiminnan johtaminen ja laadunvarmistus? Kliininen tutkimus: anamneesi ja diagnoosi On liian helppo jättää tekemättä ja luottaa teknologiaan Osaavatko lääkärit tehdä anamneesin ja kliinisen tutkimuksen?
HILMO / DRG koodaamisesta ja potilastietojen kirjaamisesta Selvästi tunnistettavissa yksiköt, joissa asiaan on paneuduttu Voidaanko oikeasti vertailla sairaanhoitopiirejä? Suuret vaihtelut ja puutteet Mikä sairaala on Suomen paras kirjaamaan? Kirjatut tiedot ovat kliinisen terveydenhuollon johtamisen työkalu tai tulisi olla Pitäisikö tutkia hoidon sisällön vaihtelua ja tuloksia yksiköissä, jotka kirjaa ja koodaa hyvin verrattuna yksiköihin joissa ei niin kurinalaista
Tervetuloa Lappeenrantaan Markku Hupli, terveyspalvelujen johtaja Fysiatrian el, LT, kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Muutos: akuuttisairaanhoidon 10% vaadittava kustannuskehitys ratkaistaan tuottavuuden nostolla ja vanhushuollolla on nykyiset resurssit tai sinne satsataan erikseen, jotta kotiutusprosessi toimisi, RIITTÄÄKÖ SE? Palvelujärjestelmän KUSTANNUKSET Kustannuskehitys nykyisellä toimintamallilla Jos mikään ei muutu (vaatisi 2x henkilökuntaa ei ole mahdollista) Veronmaksukyvyn lasku: Vaadittava kustannuskehitys -10 % vanhustenhuolto akuuttihoito 2 1 Kokonaisvaltainen rakennemuutos: Nykyinen henkilöstömäärä hoitaa kaksinkertaisen määrän vanhuksia (uudet tilat, itsehoitoisuuden tuki) 2. 10% ratkaistaan tuottavuuden nostolla ja kustannustehokkuuden parantamisella (prosessit kuntoon) 2005 2035 Lähteet: Eklund, Vauramo, Autio, Kjisik, TKK, 2007 Autio & Vauramo, Aalto-yliopisto 2010 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
EKSOTE:n ydinprosessit ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ORGANISAATIO KUNTAJOHTAJIEN NEUVOTTELUKUNTA Taloudellisten ja toiminnallisten toimintaedellytysten suunnittelu TOIMITUSJOHTAJA Pentti Itkonen SISÄINEN INEN TARKASTUS Strategiayksikkö Kehittämisjohtaja Merja Tepponen YHTEISET PALVELUT TOIMITILA JA TUKIPALVELUT PERHE- JA SOSIAALI- PALVELUT TERVEYSPALVELUT VANHUSTEN PALVELUT Hallintojohtaja Virpi Kölhi Johtaja Marja Kosonen Johtaja Markku Hupli Vt. Johtaja Tuula Karhula 23.10.2012 ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 4
Terveyspalvelut tulosalueet ja tulosyksiköt Terveyspalvelut johtaja Markku Hupli ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 23.10.2012 5
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Kuntoutus
TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN - NYKYTILANNE PARIK- KALA RUOKO- LAHTI RAUT- JÄRVI SAVI- TAIPALE TAIPAL- SAARI JOUT- SENO ARMILA EKKS Ta-vuodeosasto LUUMÄKI Erikoissairaanhoito ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN - TILANNE 2015-2020 PARIKKALA RUOKO- LAHTI RAUT- JÄRVI SAVI- TAIPALE TAIPAL- SAARI JOUT- SENO Yleislääketieteellinen lyhytaikainen hoito Kuntoutus ARMILA EKKS YLE Erikoissairaanhoito Pitkäaikainen hoito LUUMÄKI Tehostettu palveluasuminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
TERVEYSASEMAN VUODEOSASTOJEN ERIKOISTUMINEN - TILANNE 2020 PARIKKALA RUOKO- LAHTI RAUT- JÄRVI SAVI- TAIPALE TAIPAL- SAARI JOUT- SENO Yleislääketieteellinen lyhytaikainen hoito Kuntoutus ARMILA EKKS YLE Erikoissairaanhoito Pitkäaikainen hoito LUUMÄKI Tehostettu palveluasuminen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN EKSOTESSA 2011, SEKÄ KUNOUTUS PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO MTP 5% Neuvola- ja lastensuojelu 14% Avokäynnit 760 000 Lääkärillä (24%) Avo- ja suunterveydenhuolto 81% 3,2% 4,6% Avokäynnit 200 000 Lääkärillä (45 %) Hoitopäivät 86 000 Päivystys (41%) Ajanvaraus (44%) Kotiutuu (85%) Jatkohoitoon (10%) 3,2% Erva 5 000 (5%) n. 1600 potilasta JATKO- HOITO Vammaispalvelut Vammaispalvelut 3% Laitoshoito / hoitopäivät 305 000 Kotihoito MTP+ päihde 2% Terveysasemien vuodeosastot, vanhainkodit 96% Kuntoutus 5% Asumispalvelut 372 000 hp MTP + päihde 32% 9% (PA) 5% ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Vanhustenhuolto 54% (TPA) 0,05 % MTP + muu 5% 800 000 (ka 0,5 käyntiä / potilas / vrk) Vammaispalvelut 3% Vanhustenhuolto 92% Kuntoutustavoite 10%? 0,2 % KOTIHOITO
Hyvää seminaaripäivää ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Sairaaloiden alustavat tuottavuustiedot 2011 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Lappeenranta 18.10. 2012 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 1
Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 2
Tuotokset Episodi = varsinainen tuotos, loppusuorite sisältää tietyn sairauden/ terveysongelman ratkaisemisen eri vaiheet eli koko hoitoprosessin yhden kalenterivuoden aikana DRG hoitojaksot = välisuoritetuotos tuottavuustiedoissa vertailun vuoksi myös DRG Full - hoitojaksotuotokset, jotka sisältävät sekä laitoshoitojaksot että avohoitokäynnit 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 3
Tuotosten laskeminen Tuotoksia laskettaessa episodien/ Drg hoitojaksojen määrät painotetaan niille lasketuilla painokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien/drg hoitojaksojen määrät. 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 4
Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa, vuosi 2007=100 Painotetut episodit 2007 2008 2009 2010 2011 HYKS 100 99 104 104 110 KYS 100 104 106 118 118 OYS 100 102 106 110 106 TAYS 100 105 107 112 119 TYKS 100 100 104 107 107 Sairaalat yht. 100 101 105 108 111 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 5
Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2007=100 Painotetut episodit 2007 2008 2009 2010 2011 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 103 104 110 114 Hyvinkään sairaala 100 101 107 109 114 Kainuun keskussairaala 100 103 103 106 110 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 105 105 106 109 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 108 104 102 98 Keski-Suomen keskussairaala 100 105 103 104 104 Kymenlaakson keskussairaala 100 106 111 113 115 Lapin keskussairaala 100 104 105 104 108 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 102 107 113 117 Mikkelin keskussairaala 100 104 106 107 108 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 100 97 88 94 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 99 97 105 107 Satakunnan keskussairaala 100 100 100 103 103 Savonlinnan keskussairaala 100 96 96 89 86 Seinäjoen keskussairaala 100 102 99 101 102 Vaasan keskussairaala 100 104 105 103 103 Sairaalat yhteensä 100 102 102 103 105 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 6
Painotettujen episodien määrän kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2007=100 Painotetut episodit 2007 2008 2009 2010 2011 Forssan sairaala 100 100 99 102 107 Iisalmen sairaala 100 99 97 90 78 Lohjan sairaala 100 98 115 125 132 Loimaan aluesairaala 100 96 91 94 97 Länsi-Uudenmaan sairaala 100 101 104 99 98 Mäntän sairaala 100 89 96 82 65 Oulaskankaan sairaala 100 103 103 102 99 Pietarsaaren sairaala 100 107 106 103 108 Pohjois-Kymen sairaala 100 102 98 105 - Porvoon sairaala 100 103 110 111 118 Raahen sairaala 100 106 110 109 101 Salon aluessairaala 100 98 99 98 99 Turunmaan sairaala 100 103 106 111 114 Vakka-Suomen sairaala 100 99 103 103 99 Valkeakosken sairaala 100 105 102 101 109 Vammalan aluesairaala 100 101 105 102 111 Varkauden sairaala 100 82 74 58 59 Sairaalat yhteensä 100 100 102 102 94 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 7
Painotettujen episodien määrän kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa, vuosi 2007=100 Painotetut episodit 2007 2008 2009 2010 2011 Haminan seudun terveyskeskus 100 88 77 90 58 Heinolan terveyskeskus 100 104 99 89 99 Helsingin terveyskeskus 100 137 180 185 199 Imatran terveyskeskus 100 108 159 215 226 Kuopion terveyskeskus 100-34 42 58 Kuusamon terveyskeskus 100 93 85 97 76 Nokian terveyskeskus 100 96 91 92 89 Oulun terveyskeskus 100 112 103 105 87 Pieksämäen terveyskeskus 100 100 105 102 102 Porin terveyskeskus 100 104 86 59 68 Tampereen terveyskeskus 100 87 85 96 106 Turun terveyskeskus 100 109 107 101 106 Sairaalat yhteensä 100 100 108 112 115 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 8
Panokset Tuottavuushankkeessa panoksina käytetään sairaalan tai erikoisalan kokonaiskustannuksia 29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 9
Kustannustiedot 1. Shp-, sairaala- ja erikoisalakohtaiset kustannukset kaikkien sairaaloiden tietoja on yhdenmukaistettu vertailukelpoisuuden parantamiseksi suoritteiden ja kustannusten kohdattava 2. Potilasryhmittäiset ja alueelliset /kunnittaiset kustannukset perustuvat laskennallisiin kustannuksiin 3. Kustannustietojen keruuohje Toimitetaan sairaaloille maaliskuussa Tiedot toimitetaan yhteisen lomakepohjan mukaisilla tiedoilla ohjeistuksen mukaisesti 29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 10
Deflatoitujen kustannusten kehitys yliopistosairaaloissa, vuosi 2007=100 Deflatoidut kustannukset 2007 2008 2009 2010 2011 HYKS 100 99 102 100 103 KYS 100 103 107 111 113 OYS 100 107 108 109 113 TAYS 100 105 107 112 118 TYKS 100 102 107 108 111 Sairaalat yhteensä 100 102 105 106 109 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 11
Deflatoitujen kustannusten kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2007=100 Deflatoidut kustannukset 2007 2008 2009 2010 2011 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 102 110 115 115 Hyvinkään sairaala 100 104 107 104 112 Kainuun keskussairaala 100 104 110 114 121 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 101 102 102 108 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 106 110 111 115 Keski-Suomen keskussairaala 100 103 108 112 113 Kymenlaakson keskussairaala 100 103 108 108 109 Lapin keskussairaala 100 106 110 112 114 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 102 104 102 104 Mikkelin keskussairaala 100 100 107 108 110 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 101 100 101 102 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 103 106 105 109 Satakunnan keskussairaala 100 100 104 106 107 Savonlinnan keskussairaala 100 100 100 98 96 Seinäjoen keskussairaala 100 103 102 100 104 Vaasan keskussairaala 100 101 103 104 108 Sairaalat yhteensä 100 102 105 106 109 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 12
Deflatoitujen kustannusten kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2007=100 Deflatoidut kustannukset 2007 2008 2009 2010 2011 Forssan sairaala 100 100 97 97 105 Iisalmen sairaala 100 96 100 103 101 Lohjan sairaala 100 100 111 118 122 Loimaan aluesairaala 100 100 92 93 95 Länsi-Uudenmaan sairaala 100 102 101 104 100 Mäntän sairaala 100 93 97 87 85 Oulaskankaan sairaala 100 106 105 105 104 Pietarsaaren sairaala 100 101 105 98 99 Pohjois-Kymen sairaala 100 105 113 120 - Porvoon sairaala 100 107 111 107 118 Raahen sairaala 100 106 110 110 109 Salon aluessairaala 100 100 99 105 109 Turunmaan sairaala 100 108 108 109 111 Vakka-Suomen sairaala 100 107 108 112 113 Valkeakosken sairaala 100 103 102 102 102 Vammalan aluesairaala 100 100 96 99 95 Varkauden sairaala 100 87 78 90 72 Sairaalat yhteensä 100 102 104 105 97 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 13
Deflatoitujen kustannusten kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa, vuosi 2007=100 Deflatoidut kustannukset 2007 2008 2009 2010 2011 Haminan seudun terveyskeskus 100 131 96 88 46 Heinolan terveyskeskus 100 97 93 94 94 Helsingin terveyskeskus 100 138 158 160 167 Imatran terveyskeskus 100 125 127 158 172 Kuopion terveyskeskus 100-11 16 18 Kuusamon terveyskeskus 100 133 130 124 130 Nokian terveyskeskus 100 106 96 93 89 Oulun terveyskeskus 100 120 128 124 98 Pieksämäen terveyskeskus 100 105 108 110 109 Porin terveyskeskus 100 95 110 123 121 Tampereen terveyskeskus 100 91 101 109 115 Turun terveyskeskus 100 100 99 102 99 Sairaalat yhteensä 100 106 114 117 117 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 14
Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa, vuosi 2007=100 Episodituottavuus 2007 2008 2009 2010 2011 HYKS 100 99 103 104 107 KYS 100 102 98 106 105 OYS 100 96 99 101 94 TAYS 100 100 100 100 101 TYKS 100 98 97 99 97 Sairaalat yht. 100 99 100 102 102 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 15
Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2007=100 Episodituottavuus Keskussairaalat 2007 2008 2009 2010 2011 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 100 95 96 100 Hyvinkään sairaala 100 97 100 105 102 Kainuun keskussairaala 100 98 93 93 91 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 104 102 104 101 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 102 95 92 85 Keski-Suomen keskussairaala 100 102 95 93 92 Kymenlaakson keskussairaala 100 103 102 104 106 Lapin keskussairaala 100 98 96 93 95 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 100 104 111 113 Mikkelin keskussairaala 100 104 99 99 98 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 99 97 87 93 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 96 92 100 97 Satakunnan keskussairaala 100 100 96 98 96 Savonlinnan keskussairaala 100 96 96 91 89 Seinäjoen keskussairaala 100 99 97 101 98 Vaasan keskussairaala 100 104 101 98 96 Sairaalat yhteensä 100 100 97 98 97 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 16
Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2007=100 Episodituottavuus 2007 2008 2009 2010 2011 Forssan sairaala 100 99 101 105 102 Iisalmen sairaala 100 104 97 88 78 Lohjan sairaala 100 98 104 106 108 Loimaan aluesairaala 100 97 99 101 101 Länsi-Uudenmaan sairaala 100 99 102 95 99 Mäntän sairaala 100 96 99 94 76 Oulaskankaan sairaala 100 97 98 97 95 Pietarsaaren sairaala 100 105 101 105 109 Pohjois-Kymen sairaala 100 97 87 87 - Porvoon sairaala 100 97 99 104 100 Raahen sairaala 100 100 100 99 93 Salon aluessairaala 100 98 100 94 90 Turunmaan sairaala 100 96 98 101 103 Vakka-Suomen sairaala 100 92 95 92 88 Valkeakosken sairaala 100 103 101 99 106 Vammalan aluesairaala 100 101 109 103 117 Varkauden sairaala 100 95 95 64 81 Sairaalat yhteensä 100 98 99 97 97 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 17
Episodituottavuuden kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa, vuosi 2007=100 Episodituottavuus 2007 2008 2009 2010 2011 Haminan seudun terveyskeskus 100 67 80 102 128 Heinolan terveyskeskus 100 108 107 95 106 Helsingin terveyskeskus 100 99 114 116 119 Imatran terveyskeskus 100 86 125 136 132 Kuopion terveyskeskus 100-318 258 321 Kuusamon terveyskeskus 100 70 66 79 59 Nokian terveyskeskus 100 91 95 99 100 Oulun terveyskeskus 100 94 81 85 88 Pieksämäen terveyskeskus 100 96 97 92 94 Porin terveyskeskus 100 109 77 48 57 Tampereen terveyskeskus 100 96 84 88 92 Turun terveyskeskus 100 109 109 99 107 Sairaalat yhteensä 100 95 95 95 98 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 18
Episodituottavuus yliopistosairaaloissa vuonna 2011, tuottavuusluku keskimäärin=100 KYS 111 110 HYKS 101 100 OYS 99 98 TYKS 98 98 TAYS 93 98 0 20 40 60 80 100 120 Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 19
Episodituottavuus keskussairaaloissa vuonna 2011, tuottavuusluku keskimäärin=100 Hyvinkään sairaala Pohjois Karjalan keskussairaala Päijät Hämeen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Länsi Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Kainuun keskussairaala Satakunnan keskussairaala Etelä Karjalan keskussairaala Lapin keskussairaala Keski Suomen keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Kanta Hämeen keskussairaala Keski Pohjanmaan keskussairaala Vaasan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala 119 114 109 105 104 102 101 100 98 97 96 94 94 91 89 87 0 20 40 60 80 100 120 140 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 20
Episodituottavuus muissa sairaaloissa vuonna 2011, tuottavuusluku keskimäärin=100 Vammalan aluesairaala Valkeakosken sairaala Forssan sairaala Loimaan aluesairaala Varkauden sairaala Salon aluesairaala Vakka-Suomen sairaala Porvoon sairaala Pietarsaaren sairaala Turunmaan sairaala Iisalmen sairaala Oulaskankaan sairaala Lohjan sairaala Raahen sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala 69 109 104 103 102 101 101 100 100 97 93 93 92 90 122 121 0 20 40 60 80 100 120 140 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 21
DRG pisteen kustannukset yliopistosairaaloissa 2011 720 700 698 698 696 680 682 660 640 620 618 600 580 560 OYS TYKS TAYS HYKS KYS 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 22
DRG pisteen kustannukset keskussairaaloissa 2011 750 700 650 600 740 737 707 694 693 677 669 667 652 644 636 615 599 599 579 550 543 500 450 400 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 23
DRG pisteen kustannukset muissa sairaaloissa 2012 923 900 800 700 600 500 619 602 592 591 578 575 574 567 560 546 535 524 496 465 400 300 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 24
Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut laskennalliset kustannukset asukasta kohti ja kustannusten ero maan keskiarvoon 2011 Vakioidut Tuottavuudesta Oman Muiden Vakioidut laskennalliset Käytöstä johtuva johtuva sairaanhoitopiirin sairaanhoitopiirien Shp nimi episodit/ as, indeksi koko maa=100 kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 000 as kustannusten poikkeama / 10 000 as kustannusten poikkeama / 10 000 as osuus laskennallista kustannuksista (%) osuus laskennallista kustannuksista (%) Itä Savon shp 113 126 2 629 464 1 334 059 1 295 404 88,8 11,2 Länsi Pohjan shp 116 114 1 261 034 1 454 224-193 190 80,6 19,4 Keski Pohjanmaan sh 101 110 924 943 71 672 853 271 80,4 19,6 Kainuun shp 109 109 882 304 850 645 31 659 79,2 20,8 Pohjois Pohjanmaan s 104 107 630 660 359 950 270 710 94,9 5,1 Vaasan shp 103 107 674 393 267 930 406 464 88,3 11,7 Varsinais Suomen shp 106 107 647 035 581 280 65 755 97,9 2,1 Pohjois Savon shp 116 106 550 489 1 463 025-912 536 97,7 2,3 Pirkanmaan shp 97 106 505 053-306 250 811 303 97,8 2,2 Lapin shp 101 103 239 574 48 802 190 772 80,6 19,4 Etelä Savon shp 104 102 163 080 440 843-277 763 84,3 15,7 Kymenlaakson shp 112 102 150 917 1 102 936-952 019 87,1 12,9 Kanta Hämeen shp 100 102 141 654 11 668 129 986 84,1 15,9 Porvoon sairaanhoito 110 101 63 028 840 188-777 160 54,3 45,7 Lohjan sairaanhoitoal 104 100 5 368 384 340-378 972 55,7 44,3 Etelä Karjalan shp 100 100 3 588 13 544-9 956 89,1 10,9 Satakunnan shp 98 100-29 136-200 701 171 565 85,9 14,1 Etelä Pohjanmaan shp 90 94-527 298-902 339 375 041 87,0 13,0 HYKS sairaanhoitoalu 90 92-651 829-842 442 190 613 98,2 1,8 Hyvinkaan sairaanhoit 101 92-682 038 47 975-730 012 60,4 39,6 Keski Suomen shp 90 88-1 076 297-942 614-133 683 88,0 12,0 Päijät Hämeen shp 96 88-1 151 070-402 778-748 292 88,4 11,6 Pohjois Karjalan shp 98 85-1 449 184-147 215-1 301 969 88,1 11,9 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 25
Yliopistosairaalat 2011 Sairaala Casemix (avo/laitos) Toimenpiteitä/ hoitojakso Diagnooseja/ hoitojakso Päädiagnoosi/ hoitojakso (%) HYKS 1,10 5,3 2,0 100 KYS 1,24 1,7 1,7 100 OYS 1,16 1.5 1,7 100 TAYS 1,05 1,0 1,6 100 TYKS 1,02 1,9 2,0 100 29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 26
Yliopistosairaalat 2011 Sairaala Toimenpiteitä/käynti Diagnooseja/ käynti Päädiagnoosi/ käynti (%) HYKS 1,2 1,2 99,9 KYS 0,4 1,2 99,9 OYS 0,6 1,2 94,9 TAYS 0,1 1,0 95,9 TYKS 0,2 1,3 99,9 29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 27
Keskussairaalat 2011 Sairaala Casemix (avo/laitos) Toimenpiteitä/ hoitojakso Diagnooseja/ hoitojakso Päädiagnoosi/ hoitojakso (%) ETELÄ-KARJALAN KS 0,95 1,4 2,1 100 HYVINKÄÄN SAIRAALA 1,02 4,3 1,9 100 KAINUUN KS 0,89 0,6 1,6 100 KANTA-HÄMEEN KS 0,96 1,1 1,6 100 KESKI-POHJANMAAN KS 0,92 1,2 1,8 100 KESKI-SUOMEN KS 0,87 0,7 1,4 100 KYMENLAAKSON KS 0,83 0,9 1,4 100 LAPIN KS 0,91 0,6 1,6 100 LÄNSI-POHJAN KS 1,00 1,5 2,1 99,9 MIKKELIN KS 0,97 0,7 1,6 100 POHJOIS-KARJALAN KS 0,99 0,7 2,2 100 PÄIJÄT-HÄMEEN KS 1,01 1,6 2,2 100 SATAKUNNAN KS 0,88 1,2 1,4 100 SAVONLINNAN KS 0,91 0,9 1,9 100 SEINÄJOEN KS 0,94 1,8 2 100 VAASAN KS 0,89 0,6 1,7 100 29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 28
Keskussairaalat 2011 Toimenpiteitä/ käynti Diagnooseja/ käynti Päädiagnoosi/ käynti (%) Sairaala ETELÄ-KARJALAN KS 0,2 1,1 99,6 HYVINKÄÄN SAIRAALA 1,0 1,2 100,0 KAINUUN KS 0,3 1,2 99,7 KANTA-HÄMEEN KS 0,3 1,2 97,4 KESKI-POHJANMAAN KS 0,2 1,2 99,0 KESKI-SUOMEN KS 0,5 1,2 99,6 KYMENLAAKSON KS 0,4 1,1 99,5 LAPIN KS 0,2 0,9 75,0 LÄNSI-POHJAN KS 0,6 1,0 76,3 MIKKELIN KS 0,2 1,1 99,5 POHJOIS-KARJALAN KS 0,1 1,1 66,3 PÄIJÄT-HÄMEEN KS 0,5 1,2 99,7 SATAKUNNAN KS 0,1 1,0 93,0 SAVONLINNAN KS 0,1 1,2 99,6 SEINÄJOEN KS 0,2 0,9 75,1 VAASAN KS 0,6 1,1 89,8 29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 29
Muut sairaalat 2011 Sairaala Casemix Toimenpiteitä/ hoitojakso Diagnooseja/ hoitojakso Päädiagnoosi/ hoitojakso (%) FORSSAN SAIRAALA 0,85 0,5 2,4 100,0 IISALMEN SAIRAALA 0,83 0,4 1,8 100,0 POHJOIS-KYMEN SAIRAALA - 0,6 1,8 100,0 LOHJAN SAIRAALA 0,94 5,4 2,5 100,0 LOIMAAN ALUESAIRAALA 0,89 1,5 2,3 100,0 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALA 0,83 4,3 1,9 100,0 MÄNTÄN SAIRAALA 0,80 0,9 1,7 100,0 OULASKANKAAN SAIRAALA 1,07 1,2 1,5 100,0 PIETARSAAREN SAIRAALA 0,91 0,6 2,2 100,0 PORVOON SAIRAALA 1,04 3,6 2,3 100,0 RAAHEN SAIRAALA 0,93 0,7 1,5 100,0 SALON ALUESAIRAALA 0,93 1,4 2,0 100,0 TURUNMAAN SAIRAALA 0,72 1,4 1,9 100,0 VAKKA-SUOMEN SAIRAALA 0,83 1,6 2,0 99,9 VALKEAKOSKEN SAIRAALA 0,97 1,0 1,5 100,0 VAMMALAN ALUESAIRAALA 1,07 0,9 2,4 100,0 VARKAUDEN SAIRAALA 0,90 0,1 2,0 100,0 29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 30
Muut sairaalat 2011 Sairaala Toimenpiteitä/ käynti Diagnooseja/ käynti Päädiagnoosi/ käynti (%) FORSSAN SAIRAALA 0,2 1,1 90,8 IISALMEN SAIRAALA 0,1 0,7 51,9 KUUSANKOSKEN AS. 0,2 1,1 99,4 LOHJAN SAIRAALA 1,2 1,3 100,0 LOIMAAN ALUESAIRAALA 0,1 1,3 100,0 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAALA 0,9 1,2 99,9 MÄNTÄN SAIRAALA 0 1,6 92,8 OULASKANKAAN SAIRAALA 0,6 0,9 77,2 PIETARSAAREN SAIRAALA 1,1 0,3 91,8 PORVOON SAIRAALA 1,4 1,2 100,0 RAAHEN SAIRAALA 0,4 1,1 99,9 SALON ALUESAIRAALA 0,2 1,1 100,0 TURUNMAAN SAIRAALA 0,2 1,3 100,0 VAKKA-SUOMEN SAIRAALA 0,2 1,2 100,0 VALKEAKOSKEN SAIRAALA 0,1 0,8 72,6 VAMMALAN ALUESAIRAALA 0,1 1,2 100,0 VARAKUDEN SAIRAALA 0 0,4 40,3 29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 31
Terveyskeskussairaalat 2011 Sairaala Casemix (avo/laitos) Toimenpiteitä/ hoitojakso (%) Sivudiagnooseja/ hoitojakso (%) Päädiagnoosi/ hoitojakso (%) HAMINAN TERVEYSKESKUS 1,41 0 5 100 HEINOLAN TERVEYSKESKUS 1,31 46 26 100 HELSINGIN TERVEYSKESKUS 0,90 0 55 100 IMATRAN TERVEYSKESKUS 0,82 0 58 100 KUOPION TERVEYSKESKUS 0,43 0 86 100 KUUSAMON TERVEYSKESKUS 3,05 0 27 100 NOKIAN TERVEYSKESKUS 1,39 37 41 100 OULUN TERVEYSKESKUS 5,05 0 81 100 PIEKSÄMÄEN TERVEYSKESKUS 0,70 52 24 100 PORIN TERVEYSKESKUS 0,57 27 10 100 TAMPEREEN TERVEYSKESKUS 0,80 45 20 100 TURUN TERVEYSKESKUS 0,59 8 78 100 29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 32
Terveyskeskussairaalat 2011 Sairaala Toimenpiteitä/ käynti (%) Sivudiagnooseja/ käynti (%) Päädiagnoosikirjauksia/käynti (%) HEINOLAN TERVEYSKESKUS 36 5 89,0 HELSINGIN TERVEYSKESKUS 13 18 74,9 IMATRAN TERVEYSKESKUS 9 11 45,2 KUOPION TERVEYSKESKUS 0 5 30,3 KUUSAMON TERVEYSKESKUS - - - NOKIAN TERVEYSKESKUS 55 6 90,6 OULUN TERVEYSKESKUS - - - PIEKSÄMÄEN TERVEYSKESKUS 14 4 22,7 PORIN TERVEYSKESKUS 0 2 54 TAMPEREEN TERVEYSKESKUS 33 3 17,9 TURUN TERVEYSKESKUS 11 15 56,4 29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 33
Hilmo -aineisto 2011 Yliopistolliset sairaanhoitopiirit Varsinais-Suomen shp: Hyvä Helsingin ja Uudenmaan shp: Hyvä Pohjois-Savon shp: Omia koodeja, jotka jouduttu poistamaan; korjattu aineisto Pohjois-Pohjanmaan shp: Kolmas aineisto tulossa ensi viikolla: puutteita toimenpiteissä, Z koodeissa. Erillisinä kuvantamistiedot, jotka piti yhdistää THL:ssa Hilmo-tietueisiin. Pirkanmaan shp: Tietojen laatu parantunut. 29.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 34
Keskussairaalat ja muut sairaalat / Effica sairaalat Toimenpidekohdentamisongelmia ja poimintaongelmia: sama toimenpide poimittu sekä käynnille että hoitojaksolle. Poimintaohjelmat erikseen avohoito- ja laitoshoitotapahtumille. Pohjois-Kymen sairaalan kustannustiedot puuttuvat. 29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 35
Erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat/ yksiköt Laitoshoito ok Käyntitiedot eri formaateilla ja luokituksilla vaatii muuntotaulun Puutteita kattavuudessa: Käyntitietoja puuttuu: Oulu ja Kuusamo Vaatii erillistä karhuamista THL:sta, ei ole osa prosessia Rajanveto-ongelmia, mikä on erikoissairaan-hoitoa ja mikä yleislääketiedettä. 29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 36
Haasteita 2012 Datat, puuttuvat tiedot ja korjausajot, kustannusten suoritteiden täsmäyttäminen Kustannuspainot Virhe 2006-2010 ajoissa, joka korjattu Ennakkotietojen julkistaminen Psykiatrian tiedot Hyväksytty SVT raportiksi (Suomen virallinen tilasto) Tilastoraportti julkaistaan joulukuussa. 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 37
Vuoden 2013 haasteet Episodialgoritmin kehittämistyö jatkuu uusien määrittelyjen mukainen algoritmi mahdollisesti tuotantokäyttöön Painojen laskenta: O -ryhmät Benchmarking -ajovirtojen dokumentointi Dokumentti nettiin 29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 38
Aikataulutuksen nopeuttaminen Hilmot ehdottomasti maaliskuun loppuun mennessä Palautetiedot korjaamattomista aineistoista Edellyttää Hilmo -aineiston korjauskierrosten vähentämistä nykyisestä Kustannustiedot ajallaan Raportoinnin kehittäminen 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 39
29.10.2012 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 40
Tuottavuuslaskennan kehittäminen Petri Matveinen 18.10.2012 1
Kustannuspainojen vaikutus laskentaan Tuotoksen mittana toimii edelleen kustannuspainotetut palveluiden kokonaismäärät Nykyiset tuottavuuslaskennassa käytettävät kustannuspainot pohjautuvat edelleen HUS:n aineistosta laskettuihin raaka-painoihin Vuoden 2011 HILMO-aineiston mukana saatiin rivikohtaiset kustannustiedot saatu kolmelta SHP:ltä
Yleisimmät DRG-ryhmät DRG11F YHT_DRGWG1 1F_RAAKA HUS_DRGWG11 F_RAAKA KYS_DRGWG11F _RAAKA OYS_DRGWG11F _RAAKA YHT_LKM _RAAKA HUS_LKM _RAAKA KYS_LKM _RAAKA OYS_LKM _RAAKA 908O 0.26 0.26 0.24 0.28 223217 139057 38079 46081 903O 0.27 0.25 0.29 0.32 128816 91413 19341 18062 909O 0.20 0.22 0.16 0.15 113310 76097 19013 18200 906O 0.35 0.34 0.42 0.36 97710 75484 10852 11374 901O 0.37 0.37 0.35 0.38 97283 58668 17829 20786 905O 0.41 0.41 0.39 0.41 90982 62260 16147 12575 902O 0.20 0.22 0.15 0.16 88880 52514 16854 19512 904O 0.38 0.38 0.40 0.39 79688 59882 8222 11584 317O 0.39 0.38 0.42 0.52 69137 55828 6435 6874 910O 0.29 0.30 0.23 0.33 60246 38108 11261 10877
Kustannuspainojen väliset korrelaatiot YHT_DRGWG11F_ RAAKA HUS_DRGWG11F _RAAKA KYS_DRGWG11F_ RAAKA OYS_DRGWG11F _RAAKA YHT_DRGWG11 F_RAAKA 1 HUS_DRGWG11 F_RAAKA 0.993463802 1 KYS_DRGWG11 F_RAAKA 0.775651067 0.737911924 1 OYS_DRGWG11 F_RAAKA 0.810965575 0.745037944 0.70035628 1
Vaikutus tuottavuuteen, YO-sairaalat Sairaala Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus Episodi-tuottavuus,yhdistetyt painot Hoitojakso-tuottavuus, yhdistetyt painot HYKS 1.01 1.00 1.01 1.00 TYKS 0.98 0.98 0.98 0.97 KYS 1.11 1.10 1.11 1.09 OYS 0.99 0.98 0.98 0.97 TAYS 0.93 0.98 0.94 1.00
Vaikutus tuottavuuteen, keskussairaalat Sairaala Episodi tuottavuus Hoitojaksotuotta vuus Episodituottavuus,yhdistetyt painot Hoitojaksotuottavuus, yhdistetyt painot ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 0.98 0.97 0.97 0.95 KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 0.96 1.00 0.96 0.97 POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 1.14 1.19 1.15 1.28 SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 0.87 0.87 0.87 0.85 VAASAN KESKUSSAIRAALA / CENTRALSJUKHUSET I VASA 0.89 0.91 0.89 0.92 KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 0.94 0.93 0.94 0.91 LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA 1.04 1.05 1.04 1.09 LAPIN KESKUSSAIRAALA 0.97 0.95 0.98 1.02 MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 1.02 0.99 1.02 0.96 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 1.00 1.01 1.00 1.01 KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 1.05 1.08 1.05 1.05 KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA 0.91 0.88 0.91 0.86 KAINUUN KESKUSSAIRAALA 1.01 0.96 1.01 0.94 SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 0.94 0.93 0.95 0.99 PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 1.09 1.08 1.08 1.03 HYVINKÄÄN SAIRAALA 1.19 1.11 1.19 1.08
Vaikutus tuottavuuteen, muut sairaalat Sairaala Episodituotta vuus Hoitojaksotuottavuus Episodi-tuottavuus,yhdistetyt painot Hoitojakso-tuottavuus, yhdistetyt painot PORVOON SAIRAALA / BORGÅ SJUKHUS 1.01 0.99 1.00 0.97 LOHJAN SAIRAALA 0.93 0.96 0.93 0.94 LOIMAAN ALUESAIRAALA 1.04 1.04 1.03 1.01 MÄNTÄN SAIRAALA 0.69 0.62 0.70 0.63 SALON ALUESAIRAALA 1.02 0.99 1.02 0.97 VALKEAKOSKEN SAIRAALA 1.21 1.22 1.20 1.18 VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS / LÄNSI- UUDENMAAN SAIRAALA 0.90 0.95 0.90 0.93 VAMMALAN ALUESAIRAALA 1.22 1.15 1.20 1.12 OULASKANKAAN SAIRAALA 0.93 0.96 0.92 1.00 VAKKA-SUOMEN SAIRAALA 1.01 1.00 1.01 0.98 ÅBOLANDS SJUKHUS / TURUNMAAN SAIRAALA 1.00 1.02 0.99 0.99 PIETARSAAREN SOTE 1.00 0.99 1.02 1.03 VARKAUDEN TERVEYSKESKUS 1.03 1.07 1.08 1.27 FORSSAN SAIRAALA 1.09 1.09 1.10 1.10 RAAHEN SAIRAALA 0.92 0.92 0.91 0.90 IISALMEN SAIRAALA 0.97 0.96 1.02 1.11