Sairaaloiden tuottavuus 2015

Transkriptio

1 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Päälöydökset Tuottavimmat sairaanhoitopiirit vuonna 2015 olivat Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Päijät-Häme. Julkisten sairaaloiden tuottavuus ilman psykiatriaa kasvoi neljä prosenttia vuonna 2015 edellisestä vuodesta. Tuottavuuden nousu kohdistui pääosin keskussairaaloihin. Tuottavimmat keskussairaalat olivat Päijät-Hämeen, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan keskussairaalat. Yliopisto- ja keskussairaaloiden kustannukset käsittivät 89 prosenttia julkisten sairaaloiden somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksista. Sairaaloiden tuottavuus kasvoi vuonna 2015 Tuottavimmat sairaanhoitopiirien sairaalat vuonna 2015 olivat Pohjois-Karjalassa, Etelä- Savossa ja Päijät-Hämeessä (ei sisällä psykiatrista erikoissairaanhoitoa). Tuottamattomimmat sairaanhoitopiirien sairaalat olivat Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Pohjois- Savossa. Tuottavin yliopistosairaala episodeilla mitattuna vuonna 2015 oli Tampereen yliopistollinen sairaala, tuottavimmat keskussairaalat olivat Päijät-Hämeen, Mikkelin ja Pohjois- Karjalan keskussairaalat ja muista sairaaloista (aluesairaalat tai vastaavat) tuottavin oli Pietarsaaren sairaala. Julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoitopalvelujen tuottavuus ilman psykiatriaa kasvoi 3,7 prosenttia vuonna 2015 edellisestä vuodesta. Sairaalaryhmien välillä oli tuottavuuden kehityksessä eroja. Tuottavuus nousi keskussairaaloissa 8,4 prosenttia, johon on saattanut vaikuttaa osittain myös kirjaamiskäytäntöjen muutokset. Tuottavuus kasvoi yliopistollisissa sairaaloissa yhden prosentin ja muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat) 0,4 prosenttia. Julkisten sairaaloiden somaattinen erikoissairaanhoito on keskittynyt suuriin sairaaloihin. Vuonna 2015 erikoissairaanhoidon kustannuksista 53 prosenttia aiheutui yliopistollisten sairaaloiden toiminnasta, 36 prosenttia keskussairaaloiden toiminnasta, 11 prosenttia aluesairaaloiden tai vastaavien ja erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden toiminnasta. Kuvio 1. Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Pirjo Häkkinen [email protected] Petri Matveinen [email protected] Pohjois-Karjalan shp Etelä-Savon shp Päijät-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Etelä-Karjalan shp Keski-Suomen shp Satakunnan shp Länsi-Pohjan shp Kymenlaakson shp Pirkanmaan shp Kaikki yhteensä Varsinais-Suomen shp Pohjois-Pohjanamaan shp HUS Etelä-Pohjanmaan shp Itä-Savon shp Lapin shp Pohjois-Savon shp Vaasan shp ISSN

2 Tilastoraporttiin liittyvät sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannat löytyvät osoitteesta: Somaattinen erikoissairaanhoito Somaattinen erikoissairaanhoito käsittää kaiken muun erikoissairaanhoidon paitsi psykiatristen erikoisalojen hoidon. Kliinisenä erikoisalana yleislääketiede on suuntautunut perusterveydenhuoltoon, joten se ei sisälly sairaaloiden tuottavuustiedoissa somaattiseen erikoissairaanhoitoon. Poikkeuksen tästä muodostavat kuitenkin ne sairaalat, jotka kirjaavat yhteispäivystyksen kokonaan erikoissairaanhoitoon tai akuuttilääketieteeseen ilman erottelua erikois- ja yleislääketieteeseen. Tuottavuus Tuottavuus on toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välinen suhde. Panoksina on käytetty sairaalan tai sen erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos käsittää hoitoepisodien painotetun summan (ks. alla). Episodi Potilaan koko hoitoprosessi eli kaikki vuodeosastohoitojaksot, päiväkirurgian hoitojaksot, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana. Episodien painottamisella otetaan huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa. Alueellinen tarkastelu on sairaanhoitopiirikohtainen tai kuntakohtainen. Mukana ovat julkisten sairaaloiden tuottama somaattinen erikoissairaanhoito sekä yksityisten sairaaloiden tuottama somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito ja päiväkirurgia. Aluetarkastelussa episodi käsittää alueen väestön saman terveysongelman hoitamisen eri sairaaloissa kalenterivuoden aikana. Käsitteistä ja menetelmistä tarkemmin tilastoraportin luvuissa

3 Sisällys 1. Palvelutuotannon, kustannusten ja tuottavuuden kehitys sairaaloittain Palvelutuotannon kehitys vuosina Hoitotoiminnan kustannusten kehitys vuosina Hoitotoiminnan tuottavuuden kehitys vuosina Episodituottavuuden kehitys Episodituottavuuden kehitys sisätautien erikoisalalla Episodituottavuuden kehitys kirurgian erikoisalalla Hoitotoiminnan tuottavuuserot vuonna Palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus alueittain Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus somaattisilla erikoisaloilla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus sisätautien erikoisalalla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus kirurgian erikoisalalla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus naistentautien ja synnytysten erikoisalalla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus lastentautien erikoisalalla Palvelujen käyttö ja kustannusten poikkeamat kunnittain Käsitteet Aineistot Menetelmät Sairaaloiden toiminnan sisällön ja vaikeusasteen kuvaaminen Liitetaulukot Taulukoissa käytetyt symbolit

4 1. Palvelutuotannon, kustannusten ja tuottavuuden kehitys sairaaloittain Julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoitopalvelujen tuottavuus (ilman psykiatriaa) pysyi lähes ennallaan vuosina , mutta nousi vuonna 2015 edellisestä vuodesta 3,7 prosenttia (kuvio 2). Tuottavuus nousi eniten keskussairaaloissa, 8,4 prosenttia. Yliopistollisissa sairaaloissa tuottavuus nousi prosentin ja muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat) 0,4 prosenttia. Kuvio 2. Tuottavuuden kehitys sairaalaryhmittäin vuosina ; indeksi 2011 = Yliopistosairaala Keskussairaala Muut sairaalat Yhteensä Tuottavuus on tuotoksen ja panoksen välinen suhde. Vuosien aikana sairaaloiden palvelutuotanto (tuotos) ja kustannukset (panos) yhteensä nousivat samansuuntaisesti, mutta vuonna 2015 palvelutuotanto nousi kustannuksia enemmän. Palvelutuotanto nousi ajanjaksolla kymmenen prosenttia ja reaalikustannukset kuusi prosenttia (kuvio 3). Kuvio 3. Tuotoksen ja kustannusten kehitys sairaalaryhmissä yhteensä vuosina ; indeksi 2011 = 100; mukana myös perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköt Episodituotos Deflatoidut kustannukset

5 Yliopistollisten sairaaloiden palvelutuotanto ja reaalikustannukset nousivat vuosina samassa suhteessa (kuvio 4). Tuotanto nousi tänä aikana 10 prosenttia ja kustannukset 9 prosenttia. Kuvio 4. Tuotoksen ja kustannusten kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = Episodituotos Deflatoidut kustannukset Keskussairaaloiden palvelutuotanto ja kustannukset nousivat samassa suhteessa vuoteen 2014 saakka. Vuonna 2015 palvelutuotanto nousi 8 prosenttia edellisestä vuodesta, mutta reaalikustannukset pysyivät ennallaan (kuvio 5). Palvelutuotannon nousu viime vuoteen verrattuna kohdistui päivystys- ja ajanvarauskäynteihin. Joissakin keskussairaaloissa kaikki yhteispäivystyksen käynnit oli siirretty edellisvuodesta poiketen erikoissairaanhoitoon, mikä on lisännyt päivystyskäyntien kokonaismäärää erikoissairaanhoidossa. Ajanvarauskäyntien nousuun on vaikuttanut toiminnan lisääntymisen ohella myös joidenkin keskussairaaloiden Hilmo-poimintaohjelmien ja kirjaamiskäytäntöjen muutokset (näistä enemmän laatuselosteessa). Kuvio 5. Tuotoksen ja kustannusten kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = Episodituotos Deflatoidut kustannukset

6 Muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat) palvelutuotanto ja reaalikustannukset nousivat vuoteen 2014 saakka (kuvio 6). Palvelutuotanto nousi tänä aikana 18 prosenttia ja reaalikustannukset 16 prosenttia. Vuonna 2015 sekä palvelutuotanto että reaalikustannukset laskivat kolme prosenttia. Näissä sairaaloissa on tapahtunut merkittäviä tuotannollisia muutoksia viime vuosina. Kuvio 6. Tuotoksen ja kustannusten kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = Episodituotos Deflatoidut kustannukset Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa on tapahtunut runsaasti toiminnallisia muutoksia tarkastelujakson aikana. Tässä sairaalaryhmässä on toimintoja lakkautettu ja näin ollen palvelutuotanto sekä reaalikustannukset ovat laskeneet erityisesti vuodesta 2014 lähtien (kuvio 7). Tämän sairaalaryhmän tietoihin liittyy myös muita enemmän puutteita, joten tiedot ovat tältä osin ainoastaan suuntaa-antavia. Kuvio 7. Tuotoksen ja kustannusten kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = Episodituotos Deflatoidut kustannukset 6

7 1.1 Palvelutuotannon kehitys vuosina Yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden toimintaan on vaikuttanut vuonna 2015 voimaan astunut Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (652/2013). Päivystystoimintoja on keskitetty yhä enemmän yliopisto- ja keskussairaaloihin. Yhteispäivystystoiminta kokonaisuudessaan kirjataan myös monissa sairaaloissa erikoissairaanhoitoon joko akuuttilääketieteeseen tai perinteisille erikoisaloille. Tämä näkyy mm. päivystyskäyntien määrän voimakkaana kasvuna sairaaloissa. Palvelutuotannon määrä painotetuilla episodeilla mitattuna on noussut kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa vuosina (taulukko 1, liitetaulukko 1). Painotettujen episodien määrä nousi eniten (21 %) tänä aikana Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) ja vähiten (2 %) Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Edelliseen vuoteen verrattuna palvelutuotanto nousi vuonna 2015 eniten (6 %) Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS). Vastaavana aikana muissa yliopistosairaaloissa palvelutuotanto nousi 3 4 prosenttia. Taulukko 1. Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Painotetut episodit Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS 1) Yhteensä ) Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin vuonna 2015 osaksi TYKS:n toimintaa. TYKS:n koko aikasarjan tietoihin on sisällytetty em. sairaaloiden tiedot. Toiminta yliopistosairaaloissa on muuttunut yhä avohoitopainotteisemmaksi (liitetaulukot 5 6). Ajanvarauskäyntien määrät ovat lisääntyneet yliopistosairaaloissa 11 prosenttia ja päivystyskäynnit 7 prosenttia vuosina Vuodeosastojaksot ml. päiväkirurgian hoitojaksot ovat puolestaan vähentyneet tänä aikana 3 prosenttia. Eniten vuodeosastojaksot ovat vähentyneet KYS:ssa (11 %) ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (9 %). Sen sijaan TAYS:ssa vuodeosastojaksot muista yliopistosairaaloista poiketen nousivat 3 prosenttia tänä aikana, vaikka niiden määrä kääntyikin vuonna 2015 laskuun. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty toiminnallisia muutoksia mm. Mäntän sairaalan lakkauttaminen ja Vammalan ja Valkeakosken sairaaloiden toiminnan supistaminen, mikä on vaikuttanut TAYS:n toimintaan. Avohoitokäynneistä sekä ajanvaraus- että päivystyskäyntien määrät kasvoivat eniten vuosien välisenä aikana HYKS:ssa ja KYS:ssa. KYS:iä lukuun ottamatta päivystyskäyntien määrä kääntyi vuonna 2015 lievään laskuun muissa yliopistollisissa sairaaloissa. Ajanvarauskäyntien määrät laskivat vuonna 2015 TAYS:ssa ja TYKS:ssa, kun Hilmopoimintasääntöjä on tarkennettu näissä sairaaloissa poistamalla käyntejä, jotka nykyisen Hilmo-ohjeistuksen mukaisesti eivät sisälly käynteihin. Painotettujen episodimäärien kehitykseen on TAYS:ssa vuodesta 2012 lähtien vaikuttanut myös TAYS:n hoitoilmoitusaineiston (Hilmo-aineisto) laadun parantuminen. Aikaisemmin se oli muita yliopistosairaaloita puutteellisempaa diagnoosija toimenpidetietojen osalta. Tiedon laatu on parantunut erityisesti diagnoosien kirjaamisen ja toimenpidepoimintojen osalta viimeisten vuosien aikana, mikä näkyy myös painotettujen episodimäärien ja casemixin kehityksessä. TAYS:ssa painotettujen episodien määrä kasvoi vuonna 2015 kolme prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. TYKS:ssa on tapahtunut myös suuria muutoksia Hilmo-tietojen poiminnassa. Tuotantoympäristöä ja poimintasääntöjä on muutettu vuosien välillä, minkä takia luvuissa on suuria vuosittaisia vaihteluja. TYKS:iin on fuusioitu vuoden 2015 alusta sairaanhoitopiirin muista sairaaloista Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala. Näiden sairaaloiden tiedot on yhdistetty TYKS:n tietoihin koko aikasarjan osalta. TYKS:n casemix on muita yliopistosairaaloita 7

8 alhaisempi vuodeosastohoitojaksojen ja ajanvarauskäyntien osalta. Sen sijaan päivystyskäyntien casemix on muita yliopistosairaaloita korkeampi. Keskussairaaloiden palvelutuotannon määrän kehityksessä vuosina oli suuria sairaalakohtaisia vaihteluja (taulukko 2, liitetaulukko 2 ja liitetaulukot 5 7). Palvelutuotanto kasvoi Kymenlaakson keskussairaalaa lukuun ottamatta muissa keskussairaaloissa. Painotettujen episodien määrä nousi eniten vuodesta 2011 Pohjois-Karjalan keskussairaalassa (32 %) ja Päijät-Hämeen keskussairaalassa (28 %). Tänä ajanjaksona päivystyskäyntien määrä lisääntyi Pohjois-Karjalassa 126 prosentilla ja Päijät-Hämeessä 162 prosentilla. Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä kirjataan kaikki yhteispäivystyksen käynnit akuuttilääketieteen päivystyskäynneiksi. Näitä käyntejä ei ole eroteltu Hilmo-ohjeiden mukaisesti yleislääketieteen (15Y) ja erikoissairaanhoidon (15E) akuuttilääketieteen käynneiksi. Kirjaamiskäytäntö muuttui vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa ja vuonna 2015 Päijät-Hämeessä. Päivystyskäyntien määrä kasvoi vuonna 2015 edellisestä vuodesta huomattavasti myös Lapin keskussairaalassa (44 %), Länsi-Pohjan keskussairaalassa (109 %), Savonlinnan keskussairaalassa (112 %) ja Seinäjoen keskussairaalassa (18 %). Näissä sairaaloissa on yhteispäivystyksestä tullut osa erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa. Lapin sairaanhoitopiirin päivystyskäynteihin sisältyy myös perustason akuuttilääketieteen (15Y) päivystyskäynnit, vaikka niistä aiheutuneet kustannukset eivät sisälly ilmoitettuihin kustannustietoihin. Myös ajanvarauskäyntien määrä on noussut keskussairaaloissa, erityisesti vuonna Eniten ajanvarauskäynnit kasvoivat vuonna 2015 edellisestä vuodesta Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (52 %) ja Savonlinnan keskussairaalassa (27 %). Keski-Pohjanmaan keskussairaalan noususta noin 60 prosenttia johtuu vuodeosastopotilaiden konsultaatiokäynneistä, jotka ovat poimiintuneet poikkeuksellisesti vuoden 2015 Hilmo-aineistoon. Hilmo-ohjeistuksen mukaan vuodeosastopotilaiden konsultaatiokäyntejä ei sisällytetä avohoitokäyntitietoihin, vaan ne ovat osa vuodeosastopotilaan hoitoa. Keski- Pohjanmaalla ei aikaisemmin ole hoitajien käyntejä poimittu hoitoilmoitusaineiston ajanvaraskäynteihin, nyt tämä korjaus on tehty. Edellä mainittujen lisäksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ajanvaraustoiminta on kasvanut vuonna 2015 noin 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Savonlinnan keskussairaalan kirjaamiskäytäntöjä ja Hilmo-pomintaehtoja on muutettu, minkä vuoksi ajanvarauskäyntien määrä on kasvanut. Länsi-Pohjan keskussairaalassa on kirjattu akuuttilääketieteen erikoisalalle myös ajanvarauskäyntejä, joiden määrä on lisääntynyt (16 %) vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Näistä lisäyksistä noin puolet on asiantuntijoiden välisiä akuuttilääketieteen erikoisalalle kirjattuja hoitopuhelu- /kirje käyntejä. Akuuttilääketieteen ajanvarauskäynteihin on tilastoitunut myös hoitajan käyntejä. Nykyisen Hilmo-ohjeistuksen mukaan asiantuntijakäyntejä ei poimita Hilmoon. Monissa keskussairaaloissa (9:ssä) myös hoitojaksojen määrä nousi vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten hoitojaksojen määrä nousi Päijät-Hämeen keskussairaalassa (11 %) ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (10 %). Taulukko 2. Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Painotetut episodit Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä

9 Myös muun sairaalaryhmän sairaaloissa palvelutuotannon kehitys on vaihdellut runsaasti (taulukko 3, liitetaulukko 3 ja liitetaulukot 5 7). Näissä sairaaloissa on myös tapahtunut muutoksia tarkastelujakson aikana. Sairaaloiden määrä on supistunut edellisistä vuosista, kun Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin vuonna 2015 osaksi TYKS:n toimintaa. Näiden sairaaloiden aikasarjatiedot on siirretty myös osaksi TYKS:n tietoja Mäntän sairaalan erikoissairaanhoito siirtyi osaksi TAYS:n toimintaa vuoden 2013 alussa Ylä Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen toiminnan loputtua. Mäntän sairaala lakkautettiin kokonaan vuoden 2014 lopussa. Uusina sairaaloina tiedonkeruuseen on tullut mukaan vuonna 2014 Rauman sairaala sekä Pohjois-Kymen sairaala. Nämä sairaalat toimittivat taannehtivasti myös aikaisempien vuosien kustannustietoja. Terveys Oy:n omistama Jokilaakson sairaala oli mukana vuonna 2014, mutta se on jäänyt seurannasta pois vuonna Nämä sairaalat eivät näy aikasarjoissa, koska laskenta lähtee vuoden 2011 indeksistä. Ne sisältyvät kuitenkin tämän sairaalaryhmän yhteensä lukuihin. Muun ryhmän sairaaloissa palvelutuotanto supistui vuosien välisenä aikana kaikissa muissa sairaaloissa paitsi Lohjan, Oulaskankaan, Porvoon, Raaseporin ja Turunmaan sairaaloissa (taulukko 3). Lohjan sairaalassa on muista tämän sairaalaryhmän toiminnasta poiketen lisääntynyt myös hoitojaksojen määrä, erityisesti vuonna 2015 (8 %). Lisäksi Lohjan sairaalassa on noussut tänä aikana päivystyskäyntien (15 %) ja ajanvarauskäyntien (6 %) määrä. Päivystyskäyntien määrä on noussut myös Raaseporin sairaalassa (entinen Länsi-Uudenmaan aluesairaala), koska niihin on sisältynyt vuodesta 2014 lähtien myös yleislääketieteen päivystyskäyntejä. Palvelutuotanto laski eniten Vammalan aluesairaalassa (37 %), jossa toimintaprofiilia on muutettu viime vuosien aikana osana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kokonaisuutta. Sairaalan päivystystoiminta on lopetettu samoin kun synnytystoiminta. Taulukko 3. Painotettujen episodien määrän kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 1) Painotetut episodit Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä 2) ) Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin vuonna 2015 TYKS:iin. Myös kaikki aikasarjatiedot on siirretty TYKS:n tietoihin. 2) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka tulleet mukaan laskentaan vuoden 2011 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois- Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden osalta tiedoissa on ollut paljon puutteita, erityisesti avohoitokäyntejä ei ole pystytty toimittamaan Hilmo-aineiston vaatimalla tavalla. Myös näiden sairaaloiden toiminnoissa on tapahtunut muutoksia. 9

10 Haminan seudun perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksikkö on lakkautettu vuonna 2015 ja siirretty osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Imatran erikoislääkärijohtoinen terveyskeskustoiminta itsenäisenä yksikkönä päättyi vuoden 2014 aikana. Nokian kaupungin terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan toiminta päättyi Heinolan terveyskeskuksen erikoissairaanhoidossa naistentautien ja synnytysten erikoisalan toiminta päättyi vuoden 2014 aikana. Vuonna 2015 Heinolan terveyskeskuksen erikoissairaanhoito käsittää sisätautien ja kirurgian elektiivistä avohoito- ja päiväkirurgista toimintaa, joskin nekin ovat vähentyneet. Käyntitiedoissa on ollut puutteita Kuopion, Kuusamon, Oulun ja Porin erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa. Pieksämäen erikoislääkärijohtoisen sairaalan Hilmo-tiedoissa oli virheitä, joten Pieksämäen tiedot on poistettu aineistosta. Tampereen erikoislääkärijohtoisen terveyskeskussairaalan kohdalla on tapahtunut koodausvirhe Hilmo-poiminnassa. Tällä on ollut vaikutusta päivystyskäyntien ja ajanvarauskäyntien määriin. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tiedot eivät ole vertailukelpoisia puutteellisten aineistojen vuoksi. Myös tämän sairaalaryhmän toiminnot ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia. Esim. Helsingin perusterveydenhuollon somaattisen erikoissairaanhoidon toiminta käsittää lähes kokonaan sisätautien erikoissairaanhoitoa. Helsingin terveyskeskuksen sisätautien päivystys on edelleen Suomen suurin sisätautien päivystävä yksikkö julkisella sektorilla. Sen osuus julkisen sektorin sisätautien päivystyskäynneistä oli 18 prosenttia vuonna 2015, kun seuraavaksi suurimman HYKS:n osuus sisätautien päivystyskäynneistä oli 14 prosenttia. Taulukko 4. Painotettujen episodien määrän kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2010 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Painotetut episodit tk-sairaalat Haminan seudun terveyskeskus 1) Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus 1) Kuopion terveyskeskus 2) Kuusamon terveyskeskus 2) Nokian terveyskeskus 1) Oulun terveyskeskus 3) Pieksämäen terveyskeskus 4) Porin terveyskeskus 4) Tampereen terveyskeskus 5) Turun terveyskeskus Yhteensä ) Haminan seudun ja Nokian avohoitokäyntien tiedot puuttuvat vuodelta Nokian erikoislääkärijohtoinen sairaalatoiminta päättyi vuoden 2015 alusta. Imatran erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta päättyi vuonna 2014 ja Haminan seudun ) Kuopion ja Kuusamon erikoislääkärijohtoisista tk-sairaaloista puuttui vuonna 2015 Hilmo-tiedoista avohoitokäynnit. 3) Oulun tk:sta on ilmoitettu erikoisalakohtaisia kustannustietoja, mutta Hilmo-tietojen kautta on saatu vain yleislääketieteen hoitojaksoja eikä erikoisalakohtaisia käyntejä lainkaan. 4) Pieksämäen ja Porin tk:n erikoisalakohtaiset Hilmo-tiedot virheelliset, joten aineistot on poistettu. 5) Tampereen erikoislääkärijohtoisen tk-sairaalan Hilmon avohoitotiedoissa virheellisyyksiä. Liitetaulukoissa 1 4 on esitetty painotettujen avo- ja laitoshoidon suoritteiden sekä yhteensä kaikkien hoitojaksojen (=DRG-pisteiden) kehitys indekseinä sairaaloittain. Liitetaulukoissa 5 7 on esitetty vuodeosastohoitojaksojen (ml. päiväkirurgia), päivystyskäyntien sekä ajanvarauskäyntien kehitys absoluuttisina lukuina. Sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannoissa on tarkempia tuottajakohtaisia, palvelutuotantoa kuvaavia tietoja. Tietokannoissa Jokilaakson sairaalan tiedot ovat nimellä Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. 10

11 1.2 Hoitotoiminnan kustannusten kehitys vuosina Hoitotoiminnasta aiheutuneet kustannukset nousivat reaalisesti kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa (taulukko 5). Kustannuskehitys on ollut maltillisinta Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa reaalikustannukset (deflatoidut kustannukset) nousivat 6 prosenttia vuosina Vastaavana ajanjaksona kustannukset ovat kasvaneet eniten KYS:ssa (14 %). TAYS:n reaalikustannukset pysyivät vuonna 2015 edellisen vuoden tasolla. Muissa yliopistosairaaloissa kustannukset nousivat tänä aikana 3 5 prosenttia. Taulukko 5. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Deflatoidut kustannukset Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Hoitotoiminnan kokonaiskustannukset laskivat Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Mikkelin, Satakunnan ja Savonlinnan keskussairaaloissa reaalisesti vuosina (taulukko 6). Kanta-Hämeessä kustannukset ovat pudonneet erityisesti vuosien vuonna Kustannusmuutokset näyttäisivät liittyvän päivystysjärjestelyihin. Kanta-Hämeessä otettiin akuuttilääketieteen erikoisala käyttöön vuonna 2015 ja sen myötä on siirretty 10,6 milj. euroa perustason akuuttilääketieteeseen (15Y), mikä ei kuulu sairaaloiden tuottavuusvertailuun. Näin ollen erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset ovat vähentyneet edellisestä vuodesta. Keski-Suomessa kustannukset laskivat vuonna 2015 useimmilla erikoisaloilla verrattuna vuoteen 2014, mutta eniten kustannukset laskivat fysiatriassa (34 %), vaikka erikoisalalla käyntien määrät ovat nousseet (22 %). Myös Mikkelin keskussairaalassa kustannukset vähenivät vuonna Vähennys on jakautunut tasaisesti lähes kaikille erikoisaloille. Taulukko 6. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Deflatoidut kustannukset Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä

12 Muiden sairaaloiden ryhmässä kustannuskehitys vaihteli yliopisto- ja keskussairaaloita enemmän (taulukko 7). Kustannuskehitykseen on vaikuttanut erityisesti näissä sairaaloissa tapahtuneet toiminnalliset muutokset. Kustannukset nousivat viidessä sairaalassa vuosina Vastaavana aikana kustannukset laskivat seitsemässä sairaalassa. Eniten kustannukset nousivat Lohjan sairaalassa (12 %), jossa palvelutuotanto nousi tänä aikana seitsemän prosenttia. Kustannukset laskivat eniten Vammalan aluesairaalassa (34 %), jossa myös toimintaprofiilia on suunnitelmallisesti muutettu. Vammalan aluesairaalassa kustannukset ovat laskeneet mm. naistentautien ja synnytysten erikoisalalla, koska näiden erikoisalojen toiminta on loppunut lähes kokonaan vuoden 2012 aikana ja siirtynyt osaksi TAYS:n toimintaa. Sairaalassa on lopetettu myös erikoissairaanhoidon päivystystoiminta, mikä näkyy kustannusten vähenemisenä. Taulukko 7. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Deflatoidut kustannukset Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä 1) ) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka tulleet mukaan laskentaan vuoden 2010 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois- Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa kustannuskehityksen vaihtelu on ollut erittäin suurta sairaaloiden toimintaprofiilimuutosten takia (taulukko 8). Taulukko 8. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Deflatoidut kustannukset tk-sairaalat Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Turun terveyskeskus Yhteensä sairaalatyyppi

13 1.3 Hoitotoiminnan tuottavuuden kehitys vuosina Episodituottavuuden kehitys Tuottavuuden kehitykseen vaikuttavat sekä kustannukset että palvelutuotanto. Jos esimerkiksi kustannukset ja palvelutuotanto kehittyvät samassa suhteessa, niin tuottavuus säilyy entisellään. Jos taas kustannukset nousevat, mutta palvelutuotanto pysyy entisellään, tuottavuus laskee. Palvelutuotantoa mitataan tässä episodeilla. Palvelutuotannon mittaamisessa on otettu huomioon sairauksien hoidon vaikeusaste painottamalla episodeja episodikustannuspainoilla. Käsitteitä ja menetelmiä on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Episodituottavuuden kehityksessä on sairaalakohtaisia eroja (taulukot 9 12). Keskimäärin paras tuottavuuden kehitys eri sairaalaryhmistä oli keskussairaaloissa. Näissä sairaaloissa on kustannuskehitys keskimäärin ollut yliopistosairaaloihin ja muuhun sairaalaryhmään verrattuna maltillisempaa. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuuden kehitystä ei voi verrata vuosittain, koska näiden sairaaloiden datassa on paljon puutteita. Yliopistollisista sairaaloista paras tuottavuuden kehitys oli TAYS:ssa, jonka tuottavuus nousi 15 prosenttia vuosina (taulukko 9). TAYS:n tuottavuuden kehitykseen vuosien välillä vaikutti erityisesti toiminnan lisääntyminen sekä vuodeosasto- että polikliinisessa hoidossa. Tähän on vaikuttanut osaltaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden toimintaprofiilien muutokset. Lisäksi TAYS:n hoitoilmoitusaineiston laadun parantuminen kirjaamisen ja aineistojen poimintojen vuoksi on tarkentanut tuottavuusarviota. TAYS:n tuottavuus pysyi lähes ennallaan vuosina Tuottavuuden nousuun vuonna 2015 on vaikuttanut erityisesti se, että reaalikustannukset ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Vuosina tuottavuus laski yliopistollisista sairaaloista eniten KYS:ssa (11 %). Tänä aikana KYS:ssa reaalikustannukset nousivat huomattavasti enemmän kuin palvelutuotanto. Taulukko 9. Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Episodituottavuus Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Episodituottavuus nousi Kymenlaakson ja Lapin keskussairaaloita sekä Hyvinkään sairaalaa lukuun ottamatta muissa keskussairaaloissa vuosina Keskussairaaloissa tuottavuus kasvoi erityisesti vuonna Tuottavuus nousi eniten vuosina Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa (20 %) ja laski eniten Hyvinkään sairaalassa ja Lapin keskussairaalassa (3 %). Keski-Pohjanmaan keskussairaalan tuottavuuden nousu perustuu ennen kaikkea palvelutuotannon kasvuun. Keski-Pohjanmaalla lisääntyivät vuonna 2015 sekä vuodeosastohoitojaksojen määrä että ajanvaraus- ja päivystyskäyntien määrä. Ajanvarauskäynteihin sisältyi kuitenkin sinne kuulumattomia vuodeosastopotilaiden konsultaatiokäyntejä. 13

14 Taulukko 10. Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Episodituottavuus Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Muiden sairaaloiden ryhmässä episodituottavuus nousi seitsemässä sairaalassa ja laski viidessä sairaalassa (taulukko 11). Tuottavuus nousi vuosina eniten Pietarsaaren sairaalassa (11 %) ja laski eniten Valkeakosken sairaalassa (12 %). Pietarsaaren sairaalassa on tänä aikana palvelutuotanto vähentynyt 15 prosentilla, mutta kustannukset ovat laskeneet vielä enemmän 24 prosentilla. Valkeakosken sairaalassa on tuottavuuden kehitykseen vaikuttanut erityisesti vuosien palvelutuotannon lasku suhteessa nouseviin kustannuksiin. Taulukko 11. Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Episodituottavuus Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä 1) ) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka ovat tulleet mukaan laskentaan vuoden 2011 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois- Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala

15 Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa tuottavuuden kehityksessä on sairaalakohtaisia vaihteluja (taulukko 12). Sairaalat poikkeavat suuresti toisistaan sekä tuotantoprofiilin että kustannusten osalta (liitetaulukko 10). Vuoden 2015 aineistossa on myös paljon puutteita. Tuottavuus on noussut Helsingin ja Turun erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa. Tampereen aineisto ei ole vertailukelpoinen tuottavuuden kehityksen osalta. Taulukko 12. Episodituottavuuden kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Episodituottavuus tk-sairaalat Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Turun terveyskeskus Yhteensä Episodituottavuuden kehitys sisätautien erikoisalalla Akuuttilääketieteen erikoisalan käyttöönotto saattaa vaikuttaa erikoisalakohtaisten tietojen vertailukelpoisuuteen. Tämä erikoisala on käytössä yliopistosairaaloista KYS:ssa, OYS:ssa ja TYKS:ssa. Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa oli sisätautien päivystyskäyntejä vuonna 2015 ainoastaan 171 kappaletta, koska aikaisemmin sisätauteihin kirjaantuneet päivystyskäynnit kirjaantuvat nyt erikoissairaanhoidon akuuttilääketieteen erikoisalalle (15 E). Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on edelleen sisätautien päivystyskäyntejä ( kpl), mutta ne ovat vähentyneet 66 prosenttia vuonna 2015 verrattuna vuoteen Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa akuuttilääketieteen erikoisalalle on kirjaantunut hoitojaksoa ja 327 ajanvarauskäyntiä, mutta ei yhtään päivystyskäyntiä. Sairaaloilla on ollut vaikeuksia myös kustannusten kohdentamisessa eri erikoisaloille. Akuuttilääketieteellä ja kustannusten kohdentamisella eri erikoisaloille saattaa olla vaikutusta myös erikoisalakohtaisiin tuottavuustietoihin, mutta sairaalan kokonaistuottavuuteen ym. niillä ei pitäisi olla vaikutusta. Taulukko 13. Sisätautien episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa ; indeksi 2011 = 100 Sisätautien episodituottavuus Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Sisätautien erikoisalan episodituottavuus huononi vuosina yliopistollisissa sairaaloissa TAYS:ia lukuun ottamatta (taulukko 13). Sisätautien tuottavuus laski tuona aikana eniten OYS:ssa. Sisätautien kustannukset OYS:ssa olivat nousseet 11 prosenttia vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka sisätautien päivystyskäynnit olivat siirtyneet 15

16 akuuttilääketieteeseen. Toisaalta vuonna 2015 sisätautien ajanvarauskäyntien määrä OYS:ssa nousi 19 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan hoitojaksojen määrä oli pysynyt lähes ennallaan. Myös keskussairaaloissa on otettu käyttöön akuuttilääketieteen erikoisala, minkä seurauksena sisätautien päivystyskäyntien määrä on vähentynyt keskussairaaloissa. Päijät-Hämeen, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen ja Länsi-Pohjan keskussairaaloissa oli vuonna 2015 vain muutama päivystyskäynti sisätautien erikoisalalla. Myös Lapin ja Seinäjoen keskussairaaloissa on otettu käyttöön akuuttilääketieteen erikoisala vuonna Näissä sairaaloissa on myös sisätautien päivystyskäyntejä edelleen, vaikka niiden lukumäärä on vähentynyt vuodesta 2014: Lapissa 29 prosenttia ja Seinäjoella 43 prosenttia. Savonlinnan keskussairaalassa lisääntyi vuonna 2015 sisätautien päivystyskäyntien määrä 96 prosentilla vuodesta 2014, kun yhteispäivystyksestä tuli osa erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa. Sisätautien ajanvarauskäyntien ja hoitojaksojen samoin kuin kustannusten kehityksessä oli myös suuria sairaalakohtaisia vaihteluja. Sisätautien tuottavuus keskussairaaloissa nousi 9 prosenttia vuosien aikana (taulukko 14). Tuottavuus nousi erityisesti vuonna Tuottavuuden kehitys vaihteli erittäin paljon sairaaloiden välillä. Tuottavuus nousi 12 keskussairaalassa ja laski neljässä vuosina Tuottavuus nousi eniten tänä aikana Mikkelin keskussairaalassa (33 %) ja laski eniten Hyvinkään sairaalassa (14 %). Etelä-Savossa sisätautien palvelutuotanto nousi samanaikaisesti kun reaalikustannukset laskivat. Hyvinkään sairaalassa sisätautien erikoisalan reaalikustannukset nousivat suhteessa enemmän kuin palvelutuotanto nousi, mikä näkyy tuottavuuden heikentymisenä. Taulukko 14. Sisätautien episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa ; indeksi 2011 = 100 Sisätautien episodituottavuus Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Muiden sairaaloiden ryhmässä sisätautien episodituottavuuden kehityksessä oli myös suuria sairaalakohtaisia vaihteluja. Monessa sairaalassa palvelutuotanto oli muuttunut, esim. päivystystoiminta oli lopetettu. Episodituottavuus nousi neljässä sairaalassa ja laski kahdeksassa vuosina (taulukko 15). Sisätautien tuottavuus nousi eniten Oulaskankaan sairaalassa (28 %) ja laski eniten Raahen sairaalassa (24 %). Oulaskankaan sairaalassa sisätautien palvelutuotanto on noussut, kun vastaavana aikana kustannukset ovat laskeneet. Raahessa sekä sisätautien kustannukset että palvelutuotanto ovat vähentyneet huomattavasti vuosien välillä. Vuoden 2015 sisätautien palvelutuotantoon ei sisältynyt vuodeosastohoitojaksoja eikä päivystyskäyntejä. 16

17 Taulukko 15. Sisätautien episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa ; indeksi 2011 = 100 Sisätautien episodituottavuus Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä 1) ) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka tulleet mukaan laskentaan vuoden 2011 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois- Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala Episodituottavuuden kehitys kirurgian erikoisalalla Yliopistollisten sairaaloiden kirurgian erikoisalan episodituottavuus nousi vuosina KYS:iä lukuun ottamatta muissa yliopistosairaaloissa (taulukko 16). Eniten kirurgian episodituottavuus nousi TAYS:ssa (16 %) ja laski eniten tänä aikana KYS:ssa (7 %). OYS:ssa kirurgian erikoisalan päivystyskäyntejä oli vain 300, koska päivystyskäynnit kirjaantuvat siellä akuuttilääketieteen erikoisalalle (15E). Taulukko 16. Kirurgian episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa ; indeksi 2011 = 100 Kirurgian episodituottavuus Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Kirurgian erikoisalan episodituottavuus nousi vuosina Kainuun ja Kymenlaakson keskussairaaloita lukuun ottamatta muissa keskussairaaloissa (taulukko 17). Tuottavuus kasvoi erityisesti vuonna Tänä aikana on myös tarkennettu kirjaamisia ja poimintoja Hilmoon, millä saattaa olla vaikutusta sairaaloiden tuottavuuden kehitykseen. Kirurgian tuottavuus nousi vuosina eniten Mikkelin keskussairaalassa (26 %) ja laski eniten Kymenlaakson keskussairaalassa (7 %). 17

18 Taulukko 17. Kirurgian episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa ; indeksi 2011 = 100 Kirurgian episodituottavuus Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä sairaalatyyppi Muiden sairaaloiden ryhmässä kirurgian episodituottavuus nousi eniten vuosina Raahen sairaalassa (17 %) ja laski eniten Iisalmen sairaalassa (10 %). Raahen sairaalassa oli kirurgian palvelutuotanto lisääntynyt enemmän kuin kustannukset olivat nousseet tänä aikana. Iisalmen sairaalassa oli kirurgian palvelutuotanto laskenut suhteessa enemmän kuin kustannukset olivat laskeneet, minkä vuoksi tuottavuus laski. (Taulukko 18) Taulukko 18. Kirurgian episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa ; indeksi 2011 = 100 Kirurgian episodituottavuus Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä 1) ) Yhteensä luku sisältää myös ne sairaalat, jotka tulleet mukaan laskentaan vuoden 2011 jälkeen: Rauman sairaala 2012, Pohjois-Kymen sairaala 2013 ja Jokilaakson sairaala

19 1.4 Hoitotoiminnan tuottavuuserot vuonna 2015 Tuottavuutta on tarkasteltu kahdella eri mittausmenetelmällä. Toisessa tuotoksena on käytetty painotettuja avo- ja laitoshoitojaksoja (= NordDRG Full -hoitojaksot = DRG-pisteet) ja toisessa painotettuja episodeja. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuuserot ovat viime vuosina hieman kaventuneet. Vuonna 2015 tuottavuuserot yliopistollisten sairaaloiden välillä olivat keskimäärin 3 prosenttia, kun vuonna 2011 ne olivat 5 prosenttia. Tuottavimman ja tuottamattomimman yliopistollisen sairaalan välinen ero vuonna 2015 oli 9 prosenttia ja vuonna 2011 vastaavasti 18 prosenttia. Yliopistollisista sairaaloista paras episodituottavuus vuonna 2015 oli Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (kuvio 8). TAYS:n episodituottavuus oli 6 prosenttia parempi kuin yliopistosairaaloissa keskimäärin. Käytettäessä mittarina DRG - tuotosta (DRG-pisteet), TAYS ja TYKS olivat tuottavuudeltaan parhaita yliopistosairaaloita. Tuottavuudeltaan heikoin yliopistosairaala oli HYKS, jonka tuottavuus oli 3 prosenttia alhaisempi kuin yliopistosairaaloissa keskimäärin. Kuvio 8. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 TAYS OYS TYKS KYS HYKS Episodituottavuus DRG-tuottavuus Tuottavuuserot keskussairaaloissa ovat yliopistosairaaloita suuremmat. Keskussairaaloiden väliset tuottavuuserot ovat hieman kaventuneet viime vuosina. Vuonna 2015 tuottavuuserot keskussairaaloiden välillä olivat keskimäärin 7 prosenttia samoin kun vuonna Tuottavimman ja tuottamattomimman keskussairaalan välinen ero oli 29 prosenttia vuonna 2015, kun se vuonna 2011 oli hieman korkeampi, 31 prosenttia. Tuottavuudeltaan parhaat keskussairaalat vuonna 2015 olivat Päijät-Hämeen, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan keskussairaalat ja episodituottavuudeltaan heikoin oli Vaasan keskussairaala (kuvio 9). 19

20 Kuvio 9. Keskussairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Päijät-Hämeen keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Satakunnan keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Lapin keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Vaasan keskussairaala Episodituottavuus DRG-tuottavuus Muiden sairaaloiden ryhmässä paras episodituottavuus oli vuonna 2015 Pietarsaaren sairaalassa ja heikoin tuottavuus Iisalmen sairaalassa. Kuvio 10. Muiden sairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Pietarsaaren sairaala Rauman sairaala Vammalan aluesairaala Turunmaan sairaala Forssan sairaala Pohjois-Kymen sairaala Valkeakosken sairaala Raahen sairaala Oulaskankaan sairaala Raaseporin sairaala Porvoon sairaala Varkauden sairaala Lohjan sairaala Iisalmen sairaala Episodituottavuus DRG-tuottavuus 20

21 Keskimääräinen tuottavuusero muussa sairaalaryhmässä ei ole kaventunut viime vuosina. Vuonna 2015 tuottavuusero oli aluesairaaloiden ja vastaavien sairaaloiden välillä keskimäärin 8 prosenttia. Tilanne oli sama myös viisi vuotta aikaisemmin. Sen sijaan tuottavimman ja tuottamattomimman sairaalan välinen ero on kaventunut tänä aikana. Ero oli 31 prosenttia vuonna 2015, kun se vuonna 2011 oli huomattavasti korkeampi, 53 prosenttia. Kuvio 11. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Heinolan terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Turun terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Episodituottavuus DRG-tuottavuus Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tietoihin tulee suhtautua edelleen kriittisesti. Näiden sairaaloiden palvelutuotanto ja potilaiden vaikeusaste (casemix) poikkeaa hyvin paljon toisistaan. Myös tietojen kirjaamisessa sekä Hilmo-poiminnassa ja kustannusten poiminnassa on eroja, mikä myös osittain saattaa selittää tuottavuuseroja. Kuusamon ja Kuopion aineistosta puuttuu kokonaan avohoitokäynnit. Suurimpien ja päivystävien erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden, Helsingin, Tampereen ja Turun tuottavuuserot ovat melko vähäiset (kuvio 11). DRG pisteen laskennalliset kustannukset Liitetaulukossa 8 on esitetty DRG-pisteen laskennalliset kustannukset sairaaloittain ja niiden poikkeamat sairaalaryhmän keskikustannuksesta vuonna Yliopistollisista sairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Turun yliopistollisessa sairaalassa (649 ). Keskussairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Pohjois-Karjalan keskussairaalassa (560 ) ja muussa sairaalaryhmässä matalin DRG-pisteen kustannus oli Turunmaan sairaalassa (516 ). Erikoislääkärijohtoisista terveyskeskussairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Heinolan terveyskeskuksessa (616 ). Sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannasta (Benchmarking-tietokannat) löytyvät NordDRG Full -ryhmäkohtaiset laskennalliset kustannukset sairaaloittain. Lisäksi tietokannasta löytyy sairaalaryhmäkohtaiset keskimääräiset kustannukset DRG-ryhmittäin. 21

22 2. Palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus alueittain 2015 Alueellisessa tarkastelussa episodiin (alue-episodi) lasketaan kaikki potilaalle saman sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa annettu hoito riippumatta siitä, missä sairaalassa tai sairaanhoitopiirissä hoito on annettu (luku 3, kuvio 12). Tarkastelu ei sisällä psykiatrian erikoisaloja. Alueellisessa tarkastelussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on jaettu viiteen sairaanhoitoalueeseen. HUS:ia ei ole muista piireistä poiketen tarkasteltu lainkaan sairaanhoitopiirin tasolla. Aluetaulukoissa (taulukot ja liitetaulukko 11) on esitetty somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö (episodeina) ja palvelujen käytöstä aiheutuvat laskennalliset kustannukset sairaanhoitopiiri-, sairaanhoitoalue- tai kuntakohtaisesti. Aluenäkökulmassa palvelujen käyttöä tarkastellaan väestön asuinpaikan mukaan. Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttavat tekijät on jaettu kahteen osaan: palvelujen käyttöön ja tuottavuuteen. Palvelujen käytöllä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon alueen väestö on käyttänyt palveluja suhteessa maan keskitasoon. Palvelujen käyttöä mitataan painotetuilla hoitoepisodeilla, jotka huomioivat alueiden erilaiset potilasrakenteet. Ikä- ja sukupuolivakioinnilla otetaan huomioon alueiden erot ikä- ja sukupuolirakenteessa. Muita palvelujen käyttöön vaikuttavia tekijöitä kuten sairastavuusindikaattoreita tai sosioekonomisia tekijöitä ei ole otettu huomioon tässä tilastoraportissa 1. Tuottavuus tässä kuvaa sitä, kuinka edullisesti alueen potilaat on hoidettu. Tuottavuutta mitataan painotettujen episodien kustannuksilla. Taulukoissa on esitetty myös kustannusten poikkeamat maan keskitasosta euromääräisenä. Kustannusten poikkeama on lisäksi jaettu palvelujen käytöstä ja tuottavuudesta johtuvaan poikkeamaan. Esimerkiksi jos sairaanhoitopiirin väestön somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat verrattuna koko maahan keskimääräistä suuremmat, syynä voi olla toisaalta se, että alueen väestö käyttää palveluja muuta maata runsaammin tai toisaalta se, että käytettyjen palvelujen tuotantokustannukset ovat muuta maata kalliimmat. Liitetaulukossa 9 on esitetty oman sairaanhoitopiirin sairaaloiden tai HUS:n alueella oman sairaanhoitoalueen sairaaloiden osuus alueen laskennallisista kokonaiskustannuksista erikoisaloittain. Esim. HYKS-sairaanhoitoalueen sisätautien laskennallisista kustannuksista HYKS:n osuus on 70 prosenttia. Loput kustannuksista tulevat lähinnä Helsingin perusterveydenhuollon sisätautien yksiköistä, yksityissektorin sisätautien laitospalveluista ml. päiväkirurgia ja muiden HYKS:n ulkopuolisten sairaaloiden sisätautien palveluista. HYKS-sairaanhoitoalueen syöpätautien ja sädehoidon kustannuksista 99 prosenttia koostuu HYKS:n syöpäklinikan kustannuksista. THL ei kerää yksityissektorin hoitoilmoitustietoja avohoitokäynneistä, joten ne eivät sisälly sairaaloiden tuottavuustietoihin. Sen sijaan yksityissektorin päiväkirurgia ja vuodeosastohoito sisältyy tietoihin. 2.1 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus somaattisilla erikoisaloilla Somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö episodeilla mitattuna oli vuonna 2015 runsainta Länsi-Pohjan alueella 27 prosenttia yli maan keskitason. Vastaavat laskennalliset kustannukset olivat Länsi-Pohjan alueella 25 prosenttia yli maan keskitason (taulukko 19). Väestön runsas palvelujen käyttö lisäsi näiden alueiden kustannuksia maan keskitasoon verrattuna, mutta muuta maata keskimäärin edullisemmin tuotettujen palveluiden käyttö vähensi alueen kokonaiskus- 1 Häkkinen U, Vähänen M. Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuotavuus ja käyttö. Optimi 1/2017, Terveysja sosiaalitalouden uutiskirje, THL 22

23 tannuksia. Kokonaiskustannukset muuhun maahan verrattuna voivat olla korkeat, vaikka sairaalat toimivat tehokkaasti, jos alueen palvelujen käyttö on runsasta. Palvelujen käytössä on otettu huomioon väestön ikä- ja sukupuolirakenne. Somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö oli vähäisintä HYKS-sairaanhoitoalueella (11 % alle maan keskitason). Koska alueella käytettiin muuta maata vähemmän palveluja, vakioidut laskennalliset kustannukset olivat alle maan keskitason, HYKS-sairaanhoitoalueella 4 prosenttia. Näin ollen potentiaalista säästöä alue sai muuta maata keskimäärin vähäisemmästä palvelujen saatavuudesta, vaikka alue käytti muuta maata keskimäärin kalliimmin tuotettuja palveluja. Esim. HYKS-alueella potentiaalinen säästö oli noin 40 euroa asukasta kohden (noin 47 milj. euroa). Korkeimmat somaattisen erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset vuoden 2014 tapaan olivat Itä-Savossa (28 prosenttia yli maan keskitason). Korkeampiin kustannuksiin vaikuttivat sekä muuta maata runsaampi palvelujen käyttö että käytettyjen palvelujen korkeammat tuotantokustannukset. Jos Itä-Savossa olisi tuotettu erikoissairaanhoidon palveluja kuten maassa keskimäärin, niin potentiaalista säästöä alueelle olisi tullut noin 14 miljoonaa euroa. Alhaisimmat somaattisen erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset vuonna 2015 koko maahan verrattuna olivat Keski-Suomessa (11 % alle maan keskitason). Samaan aikaan palvelujen käyttö oli 7 prosenttia alle maan keskitason. Alue sai muuta maata vähäisemmästä palvelujen käytöstä sekä käyttämiensä palveluiden tuottavuudesta johtuen potentiaalista säästöä 29 miljoonaa euroa. Alueen somaattisen erikoissairaanhoidon laskennallisista kustannuksista 89 prosenttia aiheutui Keski-Suomen keskussairaalan toiminnasta. Taulukko 19. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2015 Alue 1) Vakioidut Vakioidut laskennalliset episodit/ as, kustannukset/ indeksi koko as, indeksi koko maa=100 maa=100 Kustannusten poikkeama maan keskistasoon Kustannusten poikkeama yhteensä / as Käytöstä johtuva kustannusten poikkeama / as Tehottomuudesta johtuva kustannusten poikkeama / as Väestö Helsingin ja Uudenmaan shp HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Yhteensä ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 23

24 2.2 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus sisätautien erikoisalalla Sisätautien erikoisalan palvelujen käyttö episodeilla mitattuna oli runsainta Kainuussa (40 % yli maan keskitason) ja Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueella (40 % yli maan keskitason). Vaikka Kainuussa ja Länsi-Uudellamaalla käytettiin sisätautien palveluja paljon, niin muuta maata keskimäärin alhaisempien tuotantokustannusten vuoksi sisätautien kokonaiskustannukset olivat Kainuussa 11 prosenttia ja Länsi-Uudellamaalla 25 prosenttia muuta maata korkeammat (taulukko 20). Sisätautien laskennalliset kustannukset olivat kuitenkin Länsi-Uudellamaalla palvelujen runsaasta käytöstä johtuen koko maahan verrattuna maan korkeimmat. Sisätautien palvelujen käyttö oli alhaisinta Lapissa (16 % alle maan keskitason). Muuta maata vähäisemmästä palvelujen käytöstä johtuen sisätautien laskennalliset kustannukset olivat 5 prosenttia alle maan keskitason. Taulukko 20. Sisätautien ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2015 Alue 1) Vakioidut episodit/ as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama maan keskistasoon Kustannusten poikkeama yhteensä / as Käytöstä johtuva kustannusten poikkeama / as Tehottomuudesta johtuva kustannusten poikkeama / as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 24

25 2.3 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus kirurgian erikoisalalla Kirurgian erikoisalan palvelujen käyttö 2015 oli runsainta Itä-Savossa (34 % yli maan keskitason). Itä-Savon runsaasta palvelujen käytöstä ja korkeista tuotantokustannuksista johtuen laskennalliset kustannukset kirurgian erikoisalalla olivat 53 prosenttia yli maan keskitason. (Taulukko 21) Kirurgian erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö oli alhaisinta HYKS -sairaanhoitoalueella (9 % alle maan keskitason). Palvelujen vähäisestä käytöstä johtuen alueella oli 3 prosenttia muuta maata alhaisemmat kirurgian laskennalliset kustannukset. Matalimmat kirurgian erikoisalan laskennalliset kustannukset (16 % alle maan keskitason) olivat Etelä-Savossa muuta maata vähäisemmän palvelujen käytön ja tehokkaasti tuotettujen palvelujen johdosta. Kirurgian kustannukset olivat 63 asukasta kohden pienemmät kuin maassa keskimäärin. Taulukko 21. Kirurgian ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2015 Alue 1) Vakioidut episodit/ as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama maan keskistasoon Kustannusten poikkeama yhteensä / as Käytöstä johtuva kustannusten poikkeama / as Tehottomuudesta johtuva kustannusten poikkeama / as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 25

26 2.4 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus naistentautien ja synnytysten erikoisalalla Naistentautien ja synnytysten erikoisalalla palveluja käytettiin vuonna 2015 koko maahan verrattuna eniten Kainuussa vuoden 2014 tapaan (53 % yli maan keskitason). Kainuussa palvelujen käytöstä ja tuottavuudesta aiheutuneet laskennalliset kustannukset olivat myös maan korkeimmat (88 prosenttia yli maan keskitaso). (Taulukko 22) Naistentautien ja synnytysten erikoisalan palvelujen käyttö oli ikä- ja sukupuoli huomioon ottaen vähäisintä HYKS - sairaanhoitoalueella (9 % alle maan keskitason). Myös erikoisalan laskennalliset kustannukset olivat maan alhaisimpia (9 % alle maan keskitason). Muuta maata vähäisemmästä palvelujen käytöstä ja muuta maata tehokkaammasta palvelujen tuotantotavasta johtuen HYKS-alueen kunnat saivat laskennallista säästöä 8,5 asukasta kohti (10 milj. euroa). Taulukko 22. Naistentautien ja synnytysten ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain 2015 Alue 1) Vakioidut episodit/ as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama maan keskistasoon Käytöstä Tehottomuudesta Kustannusten johtuva johtuva poikkeama kustannusten kustannusten yhteensä / poikkeama / poikkeama / as as as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue torvoon sairaanhoitoalue Etelä-Karjalan shp Etelä-tohjanmaan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-tohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Länsi-tohjan shp tirkanmaan shp tohjois-karjalan shp tohjois-tohjanmaan shp tohjois-savon shp täijät-hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 26

27 2.5 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus lastentautien erikoisalalla Lastentautien palvelujen käyttö oli runsainta Kainuussa (taulukko 23). Palvelujen runsaasta käytöstä johtuen lastentautien kustannusten poikkeama maan keskitasosta oli Kainuussa myös maan korkeimpia (taulukko 23). Käytettyjen palvelujen tehokkuus kuitenkin vähensi kustannuksia. Korkeimmat lastentautien laskennalliset kustannukset olivat Länsi-Pohjan alueella johtuen sekä palvelujen muuta maata runsaammasta käytöstä että käytettyjen palvelujen tuotannon tehottomuudesta. Kanta-Hämeessä käytettiin vähiten lastentautien erikoisalan palveluja (15 % alle maan keskitaso). Palvelujen vähäisestä käytöstä johtuen lastentautien laskennalliset kustannukset olivat myös alle maan keskitason (14 %). Taulukko 23. Lastentautien ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2015 Alue 1) Vakioidut episodit/ as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama maan keskistasoon Käytöstä Kustannusten johtuva poikkeama kustannusten yhteensä / poikkeama / as as Tehottomuudesta johtuva kustannusten poikkeama / as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 27

28 2.6 Palvelujen käyttö ja kustannusten poikkeamat kunnittain Ikä- ja sukupuolivakioitu somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen (episodit) kuntakohtainen käyttö vuonna 2015 oli runsainta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvissa Simon (41 % yli maan keskitason), Tervolan (40 % yli maan keskitason) ja Kemin kunnissa (38 % yli maan keskitason). Näiden kuntien somaattisen erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset olivat myös maan korkeimpia. (Liitetaulukko 11) Korkeimmat somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut laskennalliset kustannukset käytön tavoin olivat Simon (44 % yli maan keskitason) ja Tervolan (39 % yli maan keskitason) kunnissa sekä Kainuun sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Puolangan (42 % yli maan keskitason) kunnassa. Väestömäärältään pienissä kunnissa saattaa palvelujen satunnainen korkea käyttö heilauttaa lukuja huomattavasti. Suurista kunnista somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö oli runsainta Lahdessa (13 % yli maan keskitason), Kuopiossa (10 % yli maan keskitason) ja Turussa (10 % yli maan keskitason). Vastaavasti myös laskennalliset kustannukset olivat korkeat palvelujen runsaasta käytöstä että tehottomuudesta johtuen Kuopiossa (23 % yli maan keskitason) ja Turussa (12 % yli maan keskitason). Vaikka Lahdessa palvelujen käyttö oli runsasta, niin käytettyjen palvelujen tehokkuudesta johtuen laskennalliset kustannukset olivat 4 prosenttia alle maan keskitason. Helsinkiläisten ikä- ja sukupuolivakioitu somaattisen erikoissairaanhoitopalvelujen käyttö oli 11 prosenttia muuta maata vähäisempää ja vastaavat kustannukset olivat 4 prosenttia alle maan keskitason. Espoossa palvelujen käyttö oli 13 prosenttia ja kustannukset 6 prosenttia alle maan keskitason. Vantaalla palvelujen käyttö oli 10 prosenttia ja kustannukset kolme prosenttia alle maan keskitason. Tampereella palvelujen käyttö oli 4 prosenttia alle maan keskitasoa ja kustannukset maan keskitasoa. Oululaisten palvelujen käyttö oli 3 prosenttia alle maan keskitason ja kustannukset vastaavasti 3 prosenttia yli maan keskitason. Jyväskylässä palvelujen käyttö oli 6 prosenttia ja kustannukset 8 prosenttia alle maan keskitason. Vähiten somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja käytettiin vuonna 2015 ikä- ja sukupuoli vakioituna Luhangalla (30 % alle maan keskitaso), Konnevedellä (28 % alle maan keskitason) ja Karstulassa (20 % alle maan keskitason) Keski- Suomessa. Palvelujen vähäisestä käytöstä ja myös hyvästä tuottavuudesta johtuen laskennalliset somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat näissä kunnissa myös maan alhaisimpia. Alhaisimmat laskennalliset ikä- ja sukupuolivakioidut somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset vuonna 2015 olivat Jämsässä Pirkanmaalla (42 % alle maan keskitason) ja Konnevedellä Keski-Suomessa (40 % alle maan keskitason). 28

29 3. Käsitteet Tuottavuus Tuottavuudella tarkoitetaan toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välistä suhdetta. Tuotokset Erikoissairaanhoidon tuotoksen mittaaminen perustuu sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus-hankkeessa kehitettyyn mittariin, episodiin. Episodi on toiminnan varsinainen lopputuote. Episodi on hyvin lähellä hoidettu potilas ja hoitokokonaisuus käsitteitä. Tuottavuusaineistoissa episodi kattaa potilaan tietyn terveysongelman hoidon yhden kalenterivuosien aikana. Episodia käytetään mittarina sekä tuottajatarkastelussa että alueellisessa tarkastelussa. Episodin laskennasta on enemmän raportissa, joka käsittelee erikoissairaanhoidon episodien laskemista kansallisessa tilastoinnissa 2. Episodituotos määräytyy tuottavuusaineiston aikasarja- ja poikkileikkausaineistoissa eri tavalla. Kokonaistuotos Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos käsittää episodien painotetun summan. Episodi Episodi tarkoittaa potilaan koko hoitoprosessia, eli kaikkia vuodeosasto- ja päiväkirurgian hoitojaksoja, avohoitokäyntejä, toimenpiteitä sekä muita suoritteita, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi yhden kalenterivuoden aikana. Episodi sisältää potilaalle saman sairauden vuoksi tapahtuneet hoitojaksot ja avohoitokäynnit (NordDRG Full - jaksot). Episodin DRG-ryhmä ja erikoisala määräytyy episodin korkeimman DRG-painokertoimen omaavan hoitojakson mukaan. Henkilön samaan DRG-ryhmään kuuluvat hoitojaksot ja käynnit liitetään samaan episodiin erikoisalasta riippumatta. Eri DRG-ryhmään kuuluva hoitojakso tai käynti liitetään samaan episodiin, jos hoitojakson tai käynnin päätai sivudiagnoosi kuuluu samaan ICD-luokkaan kolmen merkin (kirjain ja kaksi numeroa) tarkkuudella kuin tarkasteltavan hoitojakson tai käynnin päädiagnoosi. Episodiryhmiä voi olla yhtä paljon kuin NordDRG Full -ryhmiä. Yhdellä henkilöllä voi olla useita eri episodeja sairauksista riippuen. Toisaalta yksi suorite, kuten hoitojakso, voi kuulua vain yhteen episodiin. Päivystyskäynti sisällytetään samaan episodiin sitä heti seuraavan hoitojakson kanssa (+1 päivä sekä tuottajaepisodissa oltava lisäksi sama palveluntuottaja). Mikäli henkilöllä on alkanut samana päivänä kaksi eri vuodeosastohoitojaksoa, joista toinen hoitojakso on loppunut samana päivänä (vuodeosastohoitojakson lähtö- ja tulopäivä on sama), yhdistetään samaan episodiin. Samalla erikoisalalla ilman diagnoositietoa olevat avohoitokäynnit yhdistetään samaan episodiin. Yksittäiset käynnit ilman diagnoositietoa eri erikoisaloilla muodostavat yhden käynnin sisältävän episodin. Tuottajakohtainen episodi Tuottajakohtaisessa tarkastelussa episodiin lasketaan potilaan saman sairauden vuoksi yksittäisessä sairaalassa annettu koko hoito. Hoitokokonaisuutta tarkastellaan tällöin sairaalakohtaisesti. Tuottavuustarkastelussa poikkileikkausvertailu 2 Linna M, Rauhala A, Lauharanta J, Virtanen M, Häkkinen P, Matveinen P. Erikoissairaanhoidon episodien laskeminen kansallisessa tilastoinnissa. Arviointihankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Avauksia 25/

30 tehdään aina sairaalaryhmien sisällä, ts. keskussairaaloita verrataan toisiin keskussairaaloihin ja yliopistollisia sairaaloita toisiin yliopistollisiin sairaaloihin. Sairaaloita verrataan toisiinsa ainoastaan poikkileikkausnäkökulmassa. Alue-episodi Alueellisessa tarkastelussa episodiin lasketaan potilaan saman sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa annettu koko hoito riippumatta siitä, missä sairaalassa tai sairaanhoitopiirissä hoito on annettu. Näkökulma on tällöin väestölähtöinen. Alue-episodit sisältävät myös potilaiden vuodeosastojaksot (ml. päiväkirurgia) erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa sekä yksityisissä sairaaloissa. Lisäksi alue-episodeihin sisältyy erikoislääkärijohtoisten terveyskeskusyksiköiden avohoitotiedot. Kuviossa 12 on esitetty kaksi mahdollista tapaa määritellä episodi. Alue-episodi (A) sisältää potilaan saaman hoidon kaikissa eri sairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä. Tuottajakohtainen episodi (B) kattaa potilaan hoidon yksittäisessä sairaalassa. Alue-episodeissa potilaan hoitoketjua seurataan yli sairaala- ja sairaanhoitopiirirajojen. Näiden episodien laskeminen mahdollistaa kunta- ja sairaanhoitopiiritason alueellisen eli väestötason tuottavuusvertailun. Kuvio 12. Potilaan hoitoepisodit erikoissairaanhoidossa: Alue-episodi (A) käsittää hoidon kolmessa sairaalassa ja kahdessa sairaanhoitopiirissä. Tuottajakohtainen episodi (B) käsittää hoidon yhdessä sairaalassa 3. A) Alueepisodi Sairaanhoitopiiri 1 Sairaanhoitopiiri 2 Potilaan hoitokokonaisuuteen liittyvät tapahtumat 3 eri sairaalassa DRG1 DRG2 DRG3 DRG4 DRG5 DRG6 Avokäyntejä Sairaala x Hoitojaksoja Sairaala y Sairaala z Potilaan hoitoon liittyvät tapahtumat yhdessä sairaalassa (z) B) Tuottajakohtainen episodi - Painotetut episodit Painotetut episodit kuvaavat episodiin kuuluvan hoidon vaikeusastetta. Painotetut episodit saadaan kertomalla episodit episodipainokertoimilla. Episodin määrä muuttuu painotettuna suuremmaksi, jos episodiin kuuluvat potilaat ovat keskimääräistä vaikeahoitoisempia. Episodin painokerroin Episodin painokerroin on kustannuspaino. Se kuvaa kuhunkin episodiin kuuluvien NordDRG Full -hoitojaksojen keskimääräisen kustannuksen ja kaikkien episodien keskimääräisen kustannuksen suhdetta. 3 Linna M, Häkkinen U. Alueellisten hoitoketjujen tuottavuusvertailu - Uusi tapa tarkastella erikoissairaanhoidon kustannuksia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2000: 37,

31 Episodin painokertoimet saadaan jakamalla episodin NordDRG Full -ryhmän (määräytyy episodin painavimman DRGryhmän mukaan) keskikustannus kaikkien episodien keskimääräisellä kustannuksella. Episodin keskikustannus saadaan keskiarvona yhteenlasketuista episodiin kuuluvista NordDRG Full -painokertoimilla painotetuista laskennallisista keskikustannuksista. DRG (Diagnosis Related Group) DRG on luokitusjärjestelmä, jossa potilaan saama hoito ryhmitellään päädiagnoosin, mahdollisten hoitoon vaikuttavien sivudiagnoosien, suoritettujen toimenpiteiden, hoitoajan sekä potilaan iän ja sukupuolen ja sairaalasta poistumistilan mukaan kliinisesti mielekkäisiin ryhmiin. Kunkin ryhmän sisällä hoitojakson vaatima voimavarojen kulutus on keskimäärin samaa luokkaa. Pohjoismaista DRG-luokitusta kutsutaan nimellä NordDRG. NordDRG Full -ryhmät sisältävät sekä avo- että laitoshoidon (käynnit ja hoitojaksot). DRG Full -painokerroin DRG Full -painokerroin on kustannuspaino. Se kuvaa kuhunkin DRG-ryhmään kuuluvien potilaiden keskimääräisten kustannusten suhdetta kaikkien potilaiden keskimääräisiin kustannuksiin. Painotetut hoitojaksot = DRG-pisteet Painotetut hoitojaksot kuvaavat hoidon vaikeusastetta. Painotetut hoitojaksot saadaan kertomalla hoitojaksot (avo- ja laitoshoito) DRG-kustannuspainoilla. Hoitojaksojen määrä muuttuu painotettuna suuremmaksi, jos hoitojaksot ovat keskimääräistä vaikeahoitoisempia. Casemix-indeksi Casemix-indeksi kuvaa sairaalassa hoidettujen potilaiden keskimääräistä hoidon vaikeusastetta. Mitä suurempi casemixindeksi on, sitä vaikeampihoitoisia potilaita sairaalassa hoidetaan. Casemix-indeksi = Painotetut hoitojaksot Hoitojaksot Panokset Panoksina käytetään sairaalan tai yhden erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Muusta kuin sairaalan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksi lääkäreiden erikoistumiskoulutukset ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaharjoittelijoiden ohjaus- ja opetustoiminta, kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden vuokraustoiminta (työsuhdeasunnot tms.) jne., ei sisällytetä tässä laskennassa panoksiin. Hintaindeksi Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI) mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) menojen hintakehitystä. Tilastoraportissa kokonaiskustannukset on deflatoitu vuoden 2011 hinta- ja kustannustasoon Tilastokeskuksen julkaisemalla julkisten menojen kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksillä

32 Julkinen/yksityinen sektori Julkinen sektori muodostuu kaikista sellaisista kotimaisista institutionaalisista yksiköistä, jotka ovat julkisyhteisön (kunta, kuntayhtymä) valvonnan alaisia. Kaikki muut kotimaiset yksiköt luetaan kuuluvaksi yksityiseen sektoriin. Tässä tilastoraportissa muodostavat julkisen sektorin palvelun kunnan tai kuntayhtymän (sairaanhoitopiiri) tuottamat palvelut. Muut kuin edellä mainitut palveluntuottajat muodostavat yksityissektorin. Teknisesti 6-alkuiset palveluntuottajatunnukset on poimittu Hoitoilmoitusrekisteritiedoista yksityisiksi palveluntuottajiksi. Poikkeuksen edellä mainitusta säännöstä tekee TAYS:n tytäryhteisöt Coxa Oy (Tekonivelsairaala Oy) ja TAYS Sydänkeskus. TAYS:n/Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ostamat palvelut (Hilmo -rekisteritiedot) ja niistä aiheutuneet kustannukset on siirretty osaksi TAYS:n toimintaa. Tämä on katsottu aiheelliseksi, jotta TAYS:n vertailukelpoisuus muihin yliopistosairaaloihin säilyy. TAYS/Pirkanmaa on ulkoistanut tekonivelkirurgian ja sydänsairauksien hoidon näihin sairaaloihin, joiden pääomistaja on Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Jokilaakson sairaala tuli uutena sairaalana tietotuotantoon mukaan vuonna Jokilaakson sairaala tarjoaa aluesairaalapalveluita Jämsän seudulle. Sairaalan toiminnasta vastaa Jokilaakson terveys Oy. 4. Aineistot Sairaaloiden Benchmarking-tietojärjestelmässä ovat mukana kaikki sairaanhoitopiirit, seitsemän aikaisemmin sairaanhoitopiireihin kuulunutta sairaalaa sekä kuusi erikoislääkärijohtoista terveyskeskussairaalaa. Tästä tilastoraportista on jätetty ulkopuolelle aineistopuutteiden vuoksi seuraavat sairaalat: Oulun erikoislääkärijohtoinen terveyskeskussairaala, koska Hilmon käyntitiedot puuttuvat ja vuodeosastotoiminta käsittää yleislääketieteen. Myös kustannukset on kohdistettu pääosin geriatrian (27,8 milj. ) ja yleislääketieteen (2,3 milj. ) erikoisaloille ja vähäisessä määrin sisätautien (1,2 milj. ) erikoisalalle. Porin erikoislääkärijohtoinen terveyskeskussairaala, koska Hilmon käyntitiedot puuttuivat. Pieksämäen erikoislääkärijohtoinen terveyskeskussairaala, koska käyntitiedot olivat virheelliset. Alueellisessa tarkastelussa on mukana myös yksityissairaaloiden vuodeosastohoito sekä lähes koko yksityissektorin päiväkirurgia. Aineisto ei sisällä psykiatrian erikoissairaanhoitoa. Alueellisessa tarkastelussa mukana ovat myös erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden avo- ja laitoshoidon tiedot. Sairaaloiden tuottavuustiedot perustuvat yksilötason hoitoilmoitusrekisteritietoihin ml. yksilötason avohoitokäyntitiedot (Hilmo) sekä sairaalan kokonais- ja erikoisalatason kustannustietoihin. Hoitoilmoitusrekisterin tietoja, ml. erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien yksilötason diagnoosi- ja toimenpidetiedot, käytetään tuottavuusaineiston hoitojaksojen ja käyntien DRG-ryhmittelyssä ja episodien muodostuksessa. Siksi diagnoosija toimenpidetietojen kirjaamisella ja poimimisella potilastietojärjestelmistä Hilmo-tietoihin on keskeinen vaikutus tuloksiin. Kustannustiedot kerätään sairaanhoitopiiri-, sairaala- ja erikoisalatasolla. Kustannustiedot perustuvat tilinpäätöstietoihin, erikoisalojen toiminnallisiin tuloslaskelmiin ja sisäisiin kustannuslaskentaraportteihin. Kustannustietojen poiminnassa ja kohdentamisessa erikoisaloittain saattaa olla sairaalakohtaisia eroja, jotka vaikuttavat myös tuloksiin. Yksityissairaaloiden kustannukset on arvioitu alue-episodeissa koko maan keskiarvokustannusten mukaan. Vastaavat suoritetiedot perustuvat hoitoilmoitusrekisteritietoihin. Kirjaamiskäytäntöjen ja kustannuslaskennan yhdenmukaistamiseksi on tehty valtakunnallisella tasolla kehittämistyötä, mikä parantaa aineiston laatua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää sairaaloiden ja eri alueiden hoitotoiminnan vertailun mahdollistavaa tietojärjestelmää (ns. Benchmarking-kuutiot), josta saa monipuolista tietoa sairaalapalvelujen käytöstä, kustannuksista ja tuottavuudesta sairaanhoitopiireittäin, sairaaloittain, kunnittain sekä erikoisaloittain. Myös tämä tilastoraportti perustuu Benchmarking-kuutioista poimittuihin tietoihin. Ennakkotiedot julkaistiin syyskuussa ensimmäisen kerran julkiseen käyttöön. Ennakkotietoja on päivitetty useamman kerran julkistamisen jälkeen. Kuutioissa Jokilaakson sairaala on nimellä Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. 32

33 5. Menetelmät Tuotoksen mittaamisen keinoja arvioidaan jatkuvasti ja pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään tarvittaessa muutoksia. Hoitokäytäntöjen muutokset asettavat tuotosmittareiden kehittämiselle edelleen suuria haasteita. Menetelmiin ei ole tehty edelliseen vuoteen verrattuna muutoksia. DRG-järjestelmä ryhmittelee potilaat diagnoosien ja tehtyjen toimenpiteiden perusteella. Tuottavuusmittauksen kannalta on oleellista kyetä mittaamaan "tuotos" eli palvelujen sisältö riittävän tarkasti. Minimivaatimus vertailujen mielekkyyden varmistamiseksi on käyttää potilasryhmittelyä, joka ottaa huomioon erot eri potilasryhmien voimavarojen kulutuksessa. DRG-ryhmittelyn onnistuminen perustuu diagnoosien ja toimenpiteiden oikeaan ja tarkkaan kirjaamiseen. Kirjaamiskäytännöissä on edelleen sairaalakohtaisia eroja, millä saattaa olla vaikutusta tuloksiin. Myös aineistojen poiminnoissa Hilmotietoihin saattaa olla puutteita, jolloin esim. toimenpiteitä jää kokonaan pois Hilmo-tiedonkeruusta. DRG-ryhmä Tuottavuusaineistossa hoitoa tarkastellaan potilasryhmäkohtaisesti. Potilasryhminä käytetään sekä poikkileikkaus- että aikasarjatarkasteluissa NordDRG Full -ryhmiä 5, jotka muodostetaan ryhmittelemällä sairaaloiden potilaskohtaiset avo- ja vuodeosastohoitojaksot hoito-ongelman ja voimavarojen kulutuksen mukaan samankaltaisiin potilasryhmiin. Lähes 600 NordDRG Classic -ryhmän lisäksi Full -ryhmittely sisältää avohoitopotilaille tehdyt tähystykset (700-alkuiset ryhmät), pientoimenpiteet (800-alkuiset ryhmät), kalliit lääkehoidot, diagnostiset toimenpiteet sekä sädehoidon (900-alkuiset ryhmät). DRG-ryhmittelijänä on käytetty sekä aikasarjoissa että poikkileikkaustarkasteluissa vuoden 2015 NordDRG Fullryhmittelijää. Vertailukelpoisuuden takia aikasarjassa ryhmitellään kaikki vuodet samalla ryhmittelijällä. Hilmo-tiedot eivät sisällä systemaattista lääkehoidon tietoa. Keskeisiä lääkehoitoja NordDRG Full -ryhmittelyn kannalta ovat kalliit lääkehoidot, joihin kuuluvat erityisesti kalliit sytostaattihoidot. Osa sairaaloista kirjaa nämä hoidot W-alkuisilla toimenpidekoodeilla. Aiemmin HUS:n osalta käytettiin poikkileikkausaineistoissa heidän omaa valmiiksi ryhmittelemäänsä aineistoa, jossa kalliit lääkehoidot on otettu huomioon. Kustannuspainot ja potilasrakenne Aineistossa kullekin NordDRG Full -ryhmälle annetaan kustannuspaino, joka kuvaa kyseisen potilasryhmän avo- ja vuodeosastohoidon vaatimaa suhteellista voimavarojen tarvetta. Kustannuspainoina on käytetty THL:n laskemia vuoden 2015 NordDRG Full -painoja, joita on korjattu siten, että ne vastaavat koko maan vuoden 2015 potilasrakennetta eli casemixiä. Laskennassa on käytetty Helsingin ja Uudenmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirien potilaskohtaisia kustannustietoja, jotka on toimitettu osana Hilmo 2015 rivitason tietoa. Aikaisemmin kustannuspainot on laskettu pelkästään HUS:n potilaskohtaisista kustannustiedoista. Kustannuspainojen laskennassa ovat mukana myös tilastollisesti poikkeavat kustannukset, eli ns. outlier-kustannukset (poikkeuksellisen kalliit tai halvat kustannukset). Tuottavuuden näkökulmasta on tärkeää, että kaikki hoidoista aiheutuneet kustannukset ovat mukana kustannuspainojen laskennassa. Avohoitokäynti, josta on puuttunut diagnoosi (DRG-ryhmä 999O, lyhyt hoito ilman diagnoosia) kustannuspainoksi on annettu 0,1. Edellisen vuoden tilastoraportissa tämän ryhmän kustannuspainoksi annettiin alin HUS:n aineistosta (930A) laskettu kustannuspaino 0,

34 Tuotos Tuottavuuden mittaamisessa ollaan kiinnostuneita tuottavuuden muutoksesta jollakin aikavälillä tai tuottavuuden vertailusta suhteessa toisiin, vastaaviin yksiköihin. Sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmässä tuotosta mitataan kahdella tavalla: Välisuoritteina, joita ovat hoitojaksot (DRG) ja avohoitokäynnit (DRG) sekä loppusuoritteina, joita ovat episodit. Tuottavuustietojärjestelmässä hoitopäivät, hoitojaksot ja avohoitokäynnit ovat välisuoritteita tuotoksen aikaansaamiseksi. Loppusuorite eli varsinainen tuotos on episodi, joka muodostaa perustan tuottavuuden mittaamiselle. Yksi episodi sisältää sairauden tai terveysongelman parantamisen kaikki vaiheet eli kaikki yhdelle potilaalle saman sairauden vuoksi kalenterivuoden aikana kertyneet hoitojaksot ja avohoitokäynnit. Episodi eroaa käsitteestä "hoidettu potilas", koska tuottavuusaineisto osittuu yhden vuoden jaksoihin. Tuotoksia laskettaessa erityyppisten episodien määrät painotetaan (kerrotaan) niille lasketuilla kustannuspainokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien määrät. Panokset Aineiston panoksina käytetään sairaaloiden kokonaiskustannuksia ilman psykiatriaa. Sairaalan kokonaiskustannukset muodostetaan sairaalan toimintakuluista, käyttöomaisuuden poistoista sekä vieraan pääoman kuluista. Toimintakulut koostuvat pääosin henkilöstömenoista, materiaalien ja palvelujen ostoista sekä vuokramenoista. Kustannustietoja on yhdenmukaistettu vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Kokonaiskustannuksista vähennetään ne kustannuserät, jotka eivät liity erikoissairaanhoidon toimintoihin tai sairaalan omiin palveluihin välittömästi tai välillisesti tukipalveluina. Kehitysvammahuollon ja perusterveydenhuollon kustannukset on jätetty pois niissä sairaanhoito-/terveydenhuoltopiireissä, jotka vastaavat myös näiden palvelujen tuottamisesta. Sairaalat toimittavat kustannustiedot vuosittain THLään erillisen kustannusohjeen mukaisesti. Sairaaloiden ryhmittely Sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietojärjestelmässä sairaalat on jaettu neljään ryhmään: yliopistollisiin sairaaloihin, keskussairaaloihin, muihin sairaaloihin sekä erikoislääkärijohtoisiin terveyskeskussairaaloihin. HYKS sisältää Jorvin ja Peijaksen sairaalat. Hyvinkään sairaala on siirretty keskussairaalaryhmään, koska se vastaa suuruudeltaan ja tuotevalikoimaltaan keskussairaalatasoa. Vuodesta 2015 lähtien Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala on fuusioitu osaksi TYKS:iä. Muiden sairaaloiden ryhmään kuuluvat lähinnä aikaisemmat aluesairaalat ja yksittäiset, aiemmin sairaanhoitopiireihin kuuluneet sairaalat, kuten Rauman ja Iisalmen sairaalat. Tilastoraportissa on käytetty sairaaloista seuraavia lyhenteitä: HYKS = Helsingin yliopistollinen keskussairaala KYS = Kuopion yliopistollinen sairaala OYS = Oulun yliopistollinen sairaala TAYS = Tampereen yliopistollinen sairaala TYKS = Turun yliopistollinen keskussairaala. Sairaanhoitoalue (HUS) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on jaettu sairaanhoitoalueisiin. Suurin näistä on HYKS-sairaanhoitoalue, ja muut ovat Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet. Kullakin sairaanhoitoalueella on oma lautakuntansa, jonka tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa konsernin strategiaa ja talouden hallintaa. HUS:n toivomuksesta aluetaulukoissa sairaanhoitopiiriä tarkastellaan sairaanhoitoalueittain. Näin HUS voi hyödyntää Benchmarkingtietoja tarkoituksenmukaisemmin. 34

35 6. Sairaaloiden toiminnan sisällön ja vaikeusasteen kuvaaminen Sairaaloiden toiminnassa, potilasrakenteessa ja kustannuksissa on suuria eroja. Sairaaloiden hoitotoiminnasta aiheutuvat kustannukset ilman psykiatriaa vaihtelevat HYKS:n yli miljardista Heinolan erikoislääkärijohtoisen sairaalan yhteen miljoonaan (liitetaulukko 10). Yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden osuus kustannuksista on 89,3 prosenttia (taulukko 24). Taulukko 24. Julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset ilman psykiatrista sairaanhoitoa vuonna 2015 Sairaalatyyppi Euro % Yliopistosairaalat ,1 Keskussairaalat ,2 Muut sairaalat ,4 Erikoislääkärijoht. tk-sairaalat 1) ,3 Yhteensä ,0 1) Mukaan otettu sairaaloiden ilmoittamat kustannustiedot, vaikka sairaala olisi suoritetietojen puutteiden vuoksi poistettu tuottavuusvertailusta Muiden sairaaloiden ja perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon monissa yksiköissä ei ole päivystystoimintaa, mikä vaikuttaa sairaalan toiminnan luonteeseen. Liitetaulukossa 10 on sairaalan potilasrakennetta kuvaavana indeksinä käytetty casemix-indeksiä. Se on laskettu erikseen vuodeosasto- ja päiväkirurgisille hoitojaksoille, avohoitojaksoille sekä yhteensä avo- ja vuodeosastohoitojaksoille (NordDRG Full -hoitojaksot). Jos sairaalan toiminta on vuodeosastopainotteista, niin NordDRG Full -hoitojaksoista laskettu casemix on korkeampi kuin avohoitopainotteisimmilla sairaaloilla. Suurimmat erot potilasrakenteessa casemix-indeksillä arvioituna on erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa. Terveyskeskusaineistossa saattavat yksittäiset painoarvoltaan kalliit hoidot aiheuttaa casemix-indeksin nousun. Lukumääräisesti pienessä aineistossa saattaa muutamien satunnaisten kustannuksiltaan kalliiden hoitojen vaikutus näkyä casemixindeksissä. Terveyskeskustoiminnasta ei ole saatavilla potilaskohtaisia kustannustietoja, joten niiden tuottavuusvertailussa joudutaan käyttämään yhteisiä DRG-kustannuspainoja. Koska tuottavuusvertailu tehdään sairaalaryhmien sisällä, niin painot kohtelevat kaikkia erikoislääkärijohtoisia terveyskeskussairaaloita suhteessa toisiinsa samalla tavalla. Mielenkiintoista on myös havaita, että Helsingin perusterveydenhuollossa toteutettava somaattinen erikoissairaanhoito, joka käsittää pääosin sisätautien erikoissairaanhoitoa, on kustannuksiltaan suurempi kuin monen pienen keskussairaalan. Myös Lohjan sairaalan tuotanto on lähellä pienimpiä keskussairaaloita. Arvioitaessa sairaalakohtaisia tuottavuustietoja on hyvä tarkastella myös sairaalan toimintaprofiilia kokonaisuutena. 35

36 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina Liitetaulukko 2. Painotettujen suoritteiden kehitys keskussairaaloissa vuosina Liitetaulukko 3. Painotettujen suoritteiden kehitys muissa sairaaloissa vuosina Liitetaulukko 4. Painotettujen suoritteiden kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina Liitetaulukko 5. Vuodeosasto- ja päiväkirurgiahoitojaksojen määrä sairaalaryhmittäin ja sairaaloittain Liitetaulukko 6. Päivystyskäyntien määrä sairaalaryhmittäin ja sairaaloittain vuosina Liitetaulukko 7. Ajanvarauskäyntien määrä sairaalaryhmittäin ja sairaaloittain vuosina Liitetaulukko 8. DRG-pisteen kustannukset sairaaloittain somaattisilla erikoisaloilla vuonna 2015 Liitetaulukko 9. Oman sairaanhoitopiirin tai sairaanhoitoalueen (HUS) sairaaloiden kustannusten osuus alueen kuntien somaattisen erikoissairaanhoidon laskennallisista kustannuksista erikoisaloittain vuonna 2015 Liitetaulukko 10. Sairaaloiden tunnuslukuja somaattisilla erikoisaloilla vuonna 2015 (lajittelu kustannusten mukaan) Liitetaulukko 11. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2015 Taulukoissa käytetyt symbolit - = Ei yhtään tapausta.. = Tietoa ei ole kerätty tai se on liian epävarma esitettäväksi 36

37 Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Yliopistosairaala 2011 (lkm) Painotetut avo- ja laitoshoitojaksot = DRG-pisteet HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Painotetut laitoshoitojaksot HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Painotetut päivystyskäynnit HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Painotetut ajanvarauskäynnit HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017

38 Liitetaulukko 2. Painotettujen suoritteiden kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2015 = 100 Keskussairaala 2011 (lkm) Painotetut avo- ja laitoshoitojaksot = DRG-pisteet Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Painotetut laitoshoitojaksot Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017

39 Liitetaulukko 2. Painotettujen suoritteiden kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2015 = 100 Painotetut päivystyskäynnit Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Painotetut ajanvarauskäynnit Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017

40 Liitetaulukko 3. Painotettujen suoritteiden määrän kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Muut sairaalat 2011 (lkm) Painotetut avo- ja laitoshoitojaksot = DRG-pisteet Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä Painotetut laitoshoitojaksot Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä Painotetut päivystyskäynnit Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017

41 Liitetaulukko 3. Painotettujen suoritteiden määrän kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Muut sairaalat 2011 (lkm) Painotetut ajanvarauskäynnit Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017

42 Liitetaulukko 4. Painotettujen suoritteiden määrän kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Keskussairaala 2011 (lkm) Painotetut avo- ja laitoshoitojaksot = DRG-pisteet Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus 1) Turun terveyskeskus Yhteensä Painotetut laitoshoitojaksot Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Turun terveyskeskus Yhteensä Painotetut päivystyskäynnit Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus 1) Turun terveyskeskus Yhteensä THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical report 6/2017

43 Liitetaulukko 4. Painotettujen suoritteiden määrän kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2011 = 100 Keskussairaala 2011 (lkm) Painotetut ajanvarauskäynnit Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus 1) Turun terveyskeskus Yhteensä ) Toimitetussa Hilmo-datassa poimintavirhe päivystys- ja ajanvarauskäyntien 2015 osalta. THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical report 6/2017

44 Liitetaulukko 5. Vuodeosasto- ja päiväkirurgiahoitojaksojen määrä sairaalaryhmittäin ja sairaaloittain vuosina Yliopistosairaalat 2011 lkm 2012 lkm 2013 lkm 2014 lkm 2015 lkm Muutos 2015/2014 lkm Muutos 2015/2014 % Muutos 2015/2011 % HYKS ,84-0,08 KYS ,30-10,76 OYS ,12 0,16 TAYS ,49 2,78 TYKS ,15-8,55 Yhteensä ,63-2,67 Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala ,93 2,56 Hyvinkään sairaala ,68 0,27 Kainuun keskussairaala ,45-3,14 Kanta-Hämeen keskussairaala ,23-1,89 Keski-Pohjanmaan keskussairaala ,87 4,56 Keski-Suomen keskussairaala ,59-7,38 Kymenlaakson keskussairaala ,36-23,36 Lapin keskussairaala ,73-3,02 Länsi-Pohjan keskussairaala ,16-9,29 Mikkelin keskussairaala ,14-0,15 Pohjois-Karjalan keskussairaala ,26-5,10 Päijät-Hämeen keskussairaala ,03 13,36 Satakunnan keskussairaala ,03-16,16 Savonlinnan keskussairaala ,71-16,31 Seinäjoen keskussairaala ,91-3,57 Vaasan keskussairaala ,18 0,20 Yhteensä ,96-4,23 Muut sairaalat Forssan sairaala ,86-2,07 Iisalmen sairaala ,23-1,23 Jokilaakson sairaala Lohjan sairaala ,66 1,86 Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala ,91-13,67 Pietarsaaren sairaala ,64-20,99 Pohjois-Kymen sairaala ,45 Porvoon sairaala ,41-5,67 Raahen sairaala ,51-36,95 Raaseporin sairaala ,53 8,04 Rauman sairaala ,78 Turunmaan sairaala ,44-13,94 Valkeakosken sairaala ,12-17,46 Vammalan aluesairaala ,83-40,85 Varkauden sairaala ,81-16,87 Yhteensä ,10 3,48 Erikoislääkärijohtoinen tk-sairaala Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus ,46-86,38 Helsingin terveyskeskus ,93 22,57 Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus ,24-10,67 Kuusamon terveyskeskus ,53-23,44 Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus ,53 26,30 Turun terveyskeskus ,17 22,22 Yhteensä ,14-19,63 Kaikki sairaalat yhteensä ,79-3,63 THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical report 6/2017

45 Liitetaulukko 6. Päivystyskäyntien määrä sairaalaryhmittäin ja sairaaloittain vuosina Yliopistosairaalat 2011 lkm 2012 lkm 2013 lkm 2014 lkm 2015 lkm Muutos 2015/2014 lkm Muutos 2015/2014 % Muutos 2015/2011 % HYKS ,57 10,2 KYS ,67 11,3 OYS ,83-4,0 TAYS ,50 2,5 TYKS ,28 9,8 Yhteensä ,20 7,4 Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala ,27 1,6 Hyvinkään sairaala ,28 4,9 Kainuun keskussairaala ,52 23,0 Kanta-Hämeen keskussairaala ,62-23,1 Keski-Pohjanmaan keskussairaala ,16 5,7 Keski-Suomen keskussairaala ,50-8,5 Kymenlaakson keskussairaala ,16 11,1 Lapin keskussairaala ,14 42,5 Länsi-Pohjan keskussairaala ,49 101,3 Mikkelin keskussairaala ,04 0,1 Pohjois-Karjalan keskussairaala ,28 126,2 Päijät-Hämeen keskussairaala ,72 162,0 Satakunnan keskussairaala ,58 4,8 Savonlinnan keskussairaala ,75 122,3 Seinäjoen keskussairaala ,67 12,2 Vaasan keskussairaala ,50 6,2 Yhteensä ,90 35,3 Muut sairaalat Forssan sairaala ,41-54,3 Iisalmen sairaala ,21-17,0 Jokilaakson sairaala Lohjan sairaala ,17 8,4 Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala ,74-1,0 Pietarsaaren sairaala ,60-93,4 Pohjois-Kymen sairaala ,16 Porvoon sairaala ,50-3,8 Raahen sairaala ,09-54,9 Raaseporin sairaala ,49 68,4 Rauman sairaala ,77 Turunmaan sairaala ,33-83,8 Valkeakosken sairaala ,13 9,2 Vammalan aluesairaala ,59-99,3 Varkauden sairaala ,92-81,0 Yhteensä ,50-2,3 Erikoislääkärijohtoinen tk-sairaala Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus ,51 23,6 Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus 1) , ,2 Turun terveyskeskus ,99 264,9 Yhteensä ,99 63,0 Kaikki sairaalat yhteensä ,54 21,0 1) Toimitetussa Hilmo-datassa poimintavirhe päivystys- ja ajanvarauskäyntien 2015 osalta. THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical report 6/2017

46 Liitetaulukko 7. Ajanvarauskäyntien määrä sairaalaryhmittäin ja sairaaloittain vuosina Yliopistosairaalat 2011 lkm 2012 lkm 2013 lkm 2014 lkm 2015 lkm Muutos 2015/2014 lkm Muutos 2015/2014 % Muutos 2015/2011 % HYKS ,75 12,18 KYS ,10 17,91 OYS ,31 8,89 TAYS ,42 3,98 TYKS ,44 10,22 Yhteensä ,13 10,53 Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala ,25 23,95 Hyvinkään sairaala ,22 4,95 Kainuun keskussairaala ,67 21,20 Kanta-Hämeen keskussairaala ,54 33,52 Keski-Pohjanmaan keskussairaala ,99 69,42 Keski-Suomen keskussairaala ,79 18,56 Kymenlaakson keskussairaala ,25 10,44 Lapin keskussairaala ,63 10,11 Länsi-Pohjan keskussairaala ,70 36,80 Mikkelin keskussairaala ,96 22,98 Pohjois-Karjalan keskussairaala ,90 3,13 Päijät-Hämeen keskussairaala ,11 11,04 Satakunnan keskussairaala ,82 4,23 Savonlinnan keskussairaala ,39 27,64 Seinäjoen keskussairaala ,71 7,31 Vaasan keskussairaala ,14 12,80 Yhteensä ,27 16,31 Muut sairaalat Forssan sairaala ,30 37,45 Iisalmen sairaala ,81 54,05 Jokilaakson sairaala Lohjan sairaala ,28 6,16 Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala ,87-26,19 Pietarsaaren sairaala ,50-5,33 Pohjois-Kymen sairaala ,26 Porvoon sairaala ,72 12,52 Raahen sairaala ,70 5,73 Raaseporin sairaala ,58 6,90 Rauman sairaala ,97 Turunmaan sairaala ,07 11,28 Valkeakosken sairaala ,40-3,57 Vammalan aluesairaala ,45-28,79 Varkauden sairaala ,03 73,08 Yhteensä ,75 29,70 Erikoislääkärijohtoinen tk-sairaala Haminan seudun terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus ,45 33,95 Imatran terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus 1) ,50-14,71 Turun terveyskeskus ,71 26,91 Yhteensä ,70-30,81 Kaikki sairaalat yhteensä ,89 12,03 1) Toimitetussa Hilmo-datassa poimintavirhe päivystys- ja ajanvarauskäyntien 2015 osalta. THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical report 6/2017

47 Liitetaulukko 8. DRG-pisteen kustannukset sairaaloittain somaattisilla erikoisaloilla vuonna 2015 Sairaalatyyppi Sairaala DRG-pisteet Kustannukset Kustannukset/ DRG-piste sairaalatyypin keskikustannuksesta/drgpiste Lkm Euro Euro Euro Yliopistosairaala OYS Yliopistosairaala HYKS Yliopistosairaala KYS Yliopistosairaala TAYS Yliopistosairaala TYKS Yliopistosairaala Yhteensä Keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Keskussairaala Lapin keskussairaala Keskussairaala Vaasan keskussairaala Keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Keskussairaala Satakunnan keskussairaala Keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Keskussairaala Kainuun keskussairaala Keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Keskussairaala Hyvinkään sairaala Keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaala Mikkelin keskussairaala Keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Keskussairaala Yhteensä Muut sairaalat Iisalmen sairaala Muut sairaalat Varkauden sairaala Muut sairaalat Lohjan sairaala Muut sairaalat Oulaskankaan sairaala Muut sairaalat Pohjois-Kymen sairaala Muut sairaalat Valkeakosken sairaala Muut sairaalat Porvoon sairaala Muut sairaalat Raaseporin sairaala Muut sairaalat Raahen sairaala Muut sairaalat Vammalan aluesairaala Muut sairaalat Pietarsaaren sairaala Muut sairaalat Forssan sairaala Muut sairaalat Rauman sairaala Muut sairaalat Turunmaan sairaala Muut sairaala Yhteensä Terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus Terveyskeskus Turun terveyskeskus Terveyskeskus Heinolan terveyskeskus Terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Terveyskeskus Yhteensä Kaikki sairaalat Yhteensä THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017

48 Liitetaulukko 9. Oman sairaanhoitopiirin tai sairaanhoitoalueen (HUS) sairaaloiden kustannusten osuus alueen kuntien somaattisen erikoissairaanhoidon laskennallisista kustannuksista erikoisaloittain vuonna 2015 Alue Erikoisalat yhteensä Sisätaudit Kirurgia Neurokirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Hammas-, suu- ja leukasairaudet 1) Ihotaudit ja allergologia Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -sairaanhoitoalue 89,7 69,6 95,7 95,6 97,8 98,4 99,4 97,1 8,4 99,2 99,3 81,6 99,2 97,7 13,1 - Hyvinkään sairaanhoitoalue 59,0 73,0 56,7 11,5 67,8 51,6 0,6 60,2 0,0 1,3 11,5 67,1 61,1 93,4 8,4 - Lohjan sairaanhoitoalue 3) 55,2 68,1 55,7 11,5 68,2 17,9 51,7 50,1 0,0 67,6 5,4 71,1 1,1 88,7 1,4 - Länsi-Uudenmaan sha 55,3 69,9 60,3 7,7 39,9 37,2 0,9 66,5 0,0 2,8 6,9 5,6 2,3 87,6 17,8 - Porvoon sairaanhoitoalue 54,9 70,7 55,9 8,8 72,2 42,2 0,6 1,8 0,0 1,1 4,3 64,3 0,9 84,8 7,9 Etelä-Karjalan shp 86,7 90,6 85,2 19,8 95,6 74,0 81,2 89,3 88,5 98,3 95,7 95,5 82,7 96,8 1,8 Etelä-Pohjanmaan shp 85,0 84,5 83,4 22,6 93,8 82,4 95,8 79,5 86,3 96,4 46,6 93,1 16,6 94,9 98,9 Etelä-Savon shp 80,5 88,2 80,4 13,8 83,9 70,2 84,2 80,7 88,6 94,8 45,6 92,8 17,4 93,9 12,7 Itä-Savon shp 82,3 94,7 82,8 15,9 59,2 47,2 93,9 87,8 93,1 97,1 18,9 84,3 93,0 98,0 26,6 Kainuun shp 79,7 88,1 77,3 11,2 90,8 68,8 88,2 74,4 88,5 88,1 16,3 89,4 89,8 94,9 5,4 Kanta-Hämeen shp 71,8 69,1 69,3 17,1 81,3 58,1 81,4 75,8 86,8 90,5 62,5 86,6 74,1 92,0 96,5 Keski-Pohjanmaan shp 82,0 92,5 78,4 14,9 92,3 67,8 83,5 82,6 88,9 95,6 57,6 94,6 9,4 96,0 4,5 Keski-Suomen shp 89,1 93,4 89,5 14,5 96,2 75,4 90,6 89,7 97,2 97,6 98,6 91,5 16,9 94,7 8,3 Kymenlaakson shp 62,9 56,5 59,9 11,3 80,6 57,5 74,5 78,7 98,5 85,5 92,0 62,8 85,0 84,1 2,9 Lapin shp 81,1 88,6 76,6 13,3 92,1 77,9 91,4 73,2 92,3 97,6 44,8 93,3 85,9 98,1 97,2 Länsi-Pohjan shp 80,0 89,7 79,2 13,9 91,6 68,4 88,4 73,0 69,1 91,8 46,6 88,4 7,5 87,5 96,9 Pirkanmaan shp 86,4 84,4 83,8 90,6 88,6 91,7 89,5 88,6 98,0 97,5 96,8 75,1 98,1 95,8 11,5 Pohjois-Karjalan shp 87,4 93,9 85,5 15,8 94,7 63,0 96,3 90,9 90,8 96,9 96,7 90,4 98,4 97,9 99,2 Pohjois-Pohjanmaan shp 90,2 84,9 87,2 98,0 93,4 91,7 95,6 93,6 97,9 96,9 97,8 92,1 97,3 94,8 95,9 Pohjois-Savon shp 87,9 80,0 87,8 94,9 95,9 92,4 89,3 92,1 98,6 90,6 97,7 85,6 17,3 94,5 95,0 Päijät-Hämeen shp 87,2 91,9 85,5 16,5 94,3 75,5 95,7 89,0 95,8 95,9 69,6 88,5 95,0 95,1 99,3 Satakunnan shp 75,6 83,6 70,8 16,3 87,1 64,0 90,3 67,6 89,8 85,0 76,8 82,2 91,4 96,0 8,3 Vaasan shp 75,3 79,9 80,1 23,0 74,9 59,0 74,3 81,8 90,7 88,5 88,4 72,6 84,8 76,5 5,1 Varsinais-Suomen shp 92,2 83,0 96,1 96,0 98,9 87,9 92,6 93,0 98,6 97,8 98,1 97,2 56,2 98,4 96,5 Syöpätaudit Neurologia Lastenneurologia Keuhkosairaudet Akuuttilääketiede 2) 1) HUS:n hammas, suu- ja leukasairauksien kustannukset ja suoritteet sisältyvät kirurgian erikoisalan toimintaan. 2) Akuuttilääketieteen erikoisalan käyttö vaihtelee sairaanhoitopiireissä; osassa sairaanhoitopiirejä päivystystoiminta kirjataan muille erikoisaloille. 3) Esim. Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien somaattisen erikoissairaanhoidon laskennallisista kustannuksista 55 % aiheutuu Lohjan sairaalan omista kustannuksista. THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017

49 Liitetaulukko 10. Sairaaloiden tunnuslukuja somaattisilla erikoisaloilla vuonna 2015 (lajittelu kustannusten mukaan) Painotetut avo- ja laitoshoitojaksot Avo- ja laitoshoitojaksot Avo- ja laitoshoitojaksot/ episodi Painotetut laitoshoitojaksot Laitoshoitojaksot Painotetut päivystyskäynnit THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017 Sairaala Kustannukset Painotetut episodit Episodit Päivystyskäynnit euro lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % HYKS , ,10 6,38 0, ,3 TYKS , ,06 5,58 0, ,3 TAYS , ,21 6,37 0, ,0 OYS , ,23 6,12 0, ,1 KYS , ,16 5,88 0, ,1 Keski-Suomen ks , ,86 4,79 0, ,6 Päijät-Hämeen ks , ,96 4,63 0, ,9 Seinäjoen ks , ,94 5,22 0, ,0 Satakunnan ks , ,85 4,50 0, ,1 Pohjois-Karjalan ks , ,04 5,02 0, ,9 Vaasan ks , ,91 4,70 0, ,7 Kanta-Hämeen ks , ,93 4,53 0, ,9 Etelä-Karjalan ks , ,94 5,13 0, ,2 Kymenlaakson ks , ,84 4,77 0, ,0 Lapin ks , ,88 4,10 0, ,2 Hyvinkään sairaala , ,04 4,69 0, ,3 Mikkelin ks , ,99 5,00 0, ,9 Helsingin tk , ,86 4,21 0, ,7 Keski-Pohjanmaan ks , ,83 4,44 0, ,9 Kainuun ks , ,93 4,69 0, ,3 Länsi-Pohjan ks , ,81 4,47 0, ,1 Lohjan sairaala , ,01 4,86 0, ,0 Savonlinnan ks , ,67 4,35 0, ,2 Porvoon sairaala , ,03 4,80 0, ,0 Tampereen tk , ,71 3,53 0, ,4 Pohjois-Kymen sairaala , ,90 4,23 0, ,2 Raaseporin sairaala , ,84 4,53 0, ,9 Turun tk , ,49 4,38 0, ,8 Oulaskankaan sairaala , ,28 3,94 0, ,0 Valkeakosken sairaala , ,88 3,60 0, ,8 Pietarsaaren sairaala , ,02 4,26 0, ,6 Iisalmen sairaala , ,51 3,86 0, ,8 Forssan sairaala , ,77 3,87 0, ,2 Rauman sairaala , ,71 4,10 0, ,2 Raahen sairaala , ,79 3,43 0, ,6 Turunmaan sairaala , ,76 3,47 0, ,4 Vammalan aluesairaala , ,17 4,03 0, ,2 Varkauden sairaala , ,51 3,42 0, ,0 Kuusamon tk , ,11 3,11 0 4,5 Heinolan tk , ,69 2,48 0, ,0 Kuopion tk , ,92 5, ,3 Casemixindeksi yht. Casemixindeksi/vuo deos+päiki Casemixindeksi/ avohoito Käyntien %/avo- ja laitosjaksot Painotetut ajanvarauskäynnit Ajanvarauskäynnit Yhteensä , ,00 5,28 0, ,4 Hp/ hoitojakso

50 Liitetauluko 11. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannustan ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2015 Kustannusten poikkeama maan keskitasoon Tehottomuudesta Vakioidut Käytöstä Vakioidut laskennalliset Kustannusten johtuva johtuva episodit /as, kustannukset/as, poikkeama kustannusten kustannusten indeksi koko indeksi koko yhteensä / poikkeama / poikkeama / maa=100 maa= as as as Väestö lkm Kunta Sairaanhoitopiiri Akaa Pirkanmaan shp Alajärvi Etelä-Pohjanmaan shp Alavieska Pohjois-Pohjanmaan shp Alavus Etelä-Pohjanmaan shp Asikkala Päijät-Hämeen shp Askola Porvoon sairaanhoitoalue Aura Varsinais-Suomen shp Enonkoski Itä-Savon shp Enontekiö Lapin shp Espoo HYKS -sairaanhoitoalue Eura Satakunnan shp Eurajoki Satakunnan shp Evijärvi Etelä-Pohjanmaan shp Forssa Kanta-Hämeen shp Haapajärvi Pohjois-Pohjanmaan shp Haapavesi Pohjois-Pohjanmaan shp Hailuoto Pohjois-Pohjanmaan shp Halsua Keski-Pohjanmaan shp Hamina Kymenlaakson shp Hankasalmi Keski-Suomen shp Hanko Länsi-Uudenmaan sha Harjavalta Satakunnan shp Hartola Päijät-Hämeen shp Hattula Kanta-Hämeen shp Hausjärvi Kanta-Hämeen shp Heinola Päijät-Hämeen shp Heinävesi Pohjois-Karjalan shp Helsinki HYKS -sairaanhoitoalue Hirvensalmi Etelä-Savon shp Hollola Päijät-Hämeen shp Honkajoki Satakunnan shp Huittinen Satakunnan shp Humppila Kanta-Hämeen shp Hyrynsalmi Kainuun shp Hyvinkää Hyvinkään sairaanhoitoalue Hämeenkoski Päijät-Hämeen shp Hämeenkyrö Pirkanmaan shp Hämeenlinna Kanta-Hämeen shp Ii Pohjois-Pohjanmaan shp Iisalmi Pohjois-Savon shp Iitti Päijät-Hämeen shp Ikaalinen Pirkanmaan shp Ilmajoki Etelä-Pohjanmaan shp Ilomantsi Pohjois-Karjalan shp Imatra Etelä-Karjalan shp Inari Lapin shp Inkoo Länsi-Uudenmaan sairaanh Isojoki Etelä-Pohjanmaan shp Isokyrö Etelä-Pohjanmaan shp Jalasjärvi Etelä-Pohjanmaan shp Janakkala Kanta-Hämeen shp Joensuu Pohjois-Karjalan shp Jokioinen Kanta-Hämeen shp Joroinen Etelä-Savon shp Joutsa Keski-Suomen shp Juankoski Pohjois-Savon shp Juuka Pohjois-Karjalan shp Juupajoki Pirkanmaan shp Juva Etelä-Savon shp Jyväskylä Keski-Suomen shp THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017 1

51 Liitetauluko 11. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannustan ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2015 Kustannusten poikkeama maan keskitasoon Tehottomuudesta Vakioidut Käytöstä Vakioidut laskennalliset Kustannusten johtuva johtuva episodit /as, kustannukset/as, poikkeama kustannusten kustannusten indeksi koko indeksi koko yhteensä / poikkeama / poikkeama / maa=100 maa= as as as Väestö lkm Kunta Sairaanhoitopiiri Jämijärvi Satakunnan shp Jämsä Pirkanmaan shp Järvenpää Hyvinkään sairaanhoitoalue Kaarina Varsinais-Suomen shp Kaavi Pohjois-Savon shp Kajaani Kainuun shp Kalajoki Pohjois-Pohjanmaan shp Kangasala Pirkanmaan shp Kangasniemi Etelä-Savon shp Kankaanpää Satakunnan shp Kannonkoski Keski-Suomen shp Kannus Keski-Pohjanmaan shp Karijoki Etelä-Pohjanmaan shp Karkkila Lohjan sairaanhoitoalue Karstula Keski-Suomen shp Karvia Satakunnan shp Kaskinen Vaasan shp Kauhajoki Etelä-Pohjanmaan shp Kauhava Etelä-Pohjanmaan shp Kauniainen HYKS -sairaanhoitoalue Kaustinen Keski-Pohjanmaan shp Keitele Pohjois-Savon shp Kemi Länsi-Pohjan shp Kemijärvi Lapin shp Keminmaa Länsi-Pohjan shp Kemiönsaari Varsinais-Suomen shp Kempele Pohjois-Pohjanmaan shp Kerava HYKS -sairaanhoitoalue Keuruu Keski-Suomen shp Kihniö Pirkanmaan shp Kinnula Keski-Suomen shp Kirkkonummi HYKS -sairaanhoitoalue Kitee Pohjois-Karjalan shp Kittilä Lapin shp Kiuruvesi Pohjois-Savon shp Kivijärvi Keski-Suomen shp Kokemäki Satakunnan shp Kokkola Keski-Pohjanmaan shp Kolari Lapin shp Konnevesi Keski-Suomen shp Kontiolahti Pohjois-Karjalan shp Korsnäs Vaasan shp Koski tl Varsinais-Suomen shp Kotka Kymenlaakson shp Kouvola Kymenlaakson shp Kristiinankaupunki Vaasan shp Kruunupyy Keski-Pohjanmaan shp Kuhmo Kainuun shp Kuhmoinen Pirkanmaan shp Kuopio Pohjois-Savon shp Kuortane Etelä-Pohjanmaan shp Kurikka Etelä-Pohjanmaan shp Kustavi Varsinais-Suomen shp Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan shp Kyyjärvi Keski-Suomen shp Kärkölä Päijät-Hämeen shp Kärsämäki Pohjois-Pohjanmaan shp Köyliö Satakunnan shp Lahti Päijät-Hämeen shp Laihia Vaasan shp THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017 2

52 Liitetauluko 11. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannustan ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2015 Kustannusten poikkeama maan keskitasoon Tehottomuudesta Vakioidut Käytöstä Vakioidut laskennalliset Kustannusten johtuva johtuva episodit /as, kustannukset/as, poikkeama kustannusten kustannusten indeksi koko indeksi koko yhteensä / poikkeama / poikkeama / maa=100 maa= as as as Väestö lkm Kunta Sairaanhoitopiiri Laitila Varsinais-Suomen shp Lapinjärvi Porvoon sairaanhoitoalue Lapinlahti Pohjois-Savon shp Lappajärvi Etelä-Pohjanmaan shp Lappeenranta Etelä-Karjalan shp Lapua Etelä-Pohjanmaan shp Laukaa Keski-Suomen shp Lemi Etelä-Karjalan shp Lempäälä Pirkanmaan shp Leppävirta Pohjois-Savon shp Lestijärvi Keski-Pohjanmaan shp Lieksa Pohjois-Karjalan shp Lieto Varsinais-Suomen shp Liminka Pohjois-Pohjanmaan shp Liperi Pohjois-Karjalan shp Lohja Lohjan sairaanhoitoalue Loimaa Varsinais-Suomen shp Loppi Kanta-Hämeen shp Loviisa Porvoon sairaanhoitoalue Luhanka Keski-Suomen shp Lumijoki Pohjois-Pohjanmaan shp Luoto Vaasan shp Luumäki Etelä-Karjalan shp Luvia Satakunnan shp Maalahti Vaasan shp Marttila Varsinais-Suomen shp Masku Varsinais-Suomen shp Merijärvi Pohjois-Pohjanmaan shp Merikarvia Satakunnan shp Miehikkälä Kymenlaakson shp Mikkeli Etelä-Savon shp Muhos Pohjois-Pohjanmaan shp Multia Keski-Suomen shp Muonio Lapin shp Mustasaari Vaasan shp Muurame Keski-Suomen shp Mynämäki Varsinais-Suomen shp Myrskylä Päijät-Hämeen shp Mäntsälä Hyvinkään sairaanhoitoalue Mänttä-Vilppula Pirkanmaan shp Mäntyharju Etelä-Savon shp Naantali Varsinais-Suomen shp Nakkila Satakunnan shp Nastola Päijät-Hämeen shp Nivala Pohjois-Pohjanmaan shp Nokia Pirkanmaan shp Nousiainen Varsinais-Suomen shp Nurmes Pohjois-Karjalan shp Nurmijärvi Hyvinkään sairaanhoitoalue Närpiö Vaasan shp Orimattila Päijät-Hämeen shp Oripää Varsinais-Suomen shp Orivesi Pirkanmaan shp Oulainen Pohjois-Pohjanmaan shp Oulu Pohjois-Pohjanmaan shp Outokumpu Pohjois-Karjalan shp Padasjoki Päijät-Hämeen shp Paimio Varsinais-Suomen shp Paltamo Kainuun shp Parainen Varsinais-Suomen shp THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017 3

53 Liitetauluko 11. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannustan ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2015 Kustannusten poikkeama maan keskitasoon Tehottomuudesta Vakioidut Käytöstä Vakioidut laskennalliset Kustannusten johtuva johtuva episodit /as, kustannukset/as, poikkeama kustannusten kustannusten indeksi koko indeksi koko yhteensä / poikkeama / poikkeama / maa=100 maa= as as as Väestö lkm Kunta Sairaanhoitopiiri Parikkala Etelä-Karjalan shp Parkano Pirkanmaan shp Pedersöre Vaasan shp Pelkosenniemi Lapin shp Pello Lapin shp Perho Keski-Pohjanmaan shp Pertunmaa Etelä-Savon shp Petäjävesi Keski-Suomen shp Pieksämäki Etelä-Savon shp Pielavesi Pohjois-Savon shp Pietarsaari Vaasan shp Pihtipudas Keski-Suomen shp Pirkkala Pirkanmaan shp Polvijärvi Pohjois-Karjalan shp Pomarkku Satakunnan shp Pori Satakunnan shp Pornainen Porvoon sairaanhoitoalue Porvoo Porvoon sairaanhoitoalue Posio Lapin shp Pudasjärvi Pohjois-Pohjanmaan shp Pukkila Päijät-Hämeen shp Punkalaidun Varsinais-Suomen shp Puolanka Kainuun shp Puumala Etelä-Savon shp Pyhtää Kymenlaakson shp Pyhäjoki Pohjois-Pohjanmaan shp Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaan shp Pyhäntä Pohjois-Pohjanmaan shp Pyhäranta Varsinais-Suomen shp Pälkäne Pirkanmaan shp Pöytyä Varsinais-Suomen shp Raahe Pohjois-Pohjanmaan shp Raasepori Länsi-Uudenmaan sairaanh Raisio Varsinais-Suomen shp Rantasalmi Itä-Savon shp Ranua Lapin shp Rauma Satakunnan shp Rautalampi Pohjois-Savon shp Rautavaara Pohjois-Savon shp Rautjärvi Etelä-Karjalan shp Reisjärvi Keski-Pohjanmaan shp Riihimäki Kanta-Hämeen shp Ristijärvi Kainuun shp Rovaniemi Lapin shp Ruokolahti Etelä-Karjalan shp Ruovesi Pirkanmaan shp Rusko Varsinais-Suomen shp Rääkkylä Pohjois-Karjalan shp Saarijärvi Keski-Suomen shp Salla Lapin shp Salo Varsinais-Suomen shp Sastamala Pirkanmaan shp Sauvo Varsinais-Suomen shp Savitaipale Etelä-Karjalan shp Savonlinna Itä-Savon shp Savukoski Lapin shp Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan shp Sievi Pohjois-Pohjanmaan shp Siikainen Satakunnan shp Siikajoki Pohjois-Pohjanmaan shp THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017 4

54 Liitetauluko 11. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannustan ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2015 Kustannusten poikkeama maan keskitasoon Tehottomuudesta Vakioidut Käytöstä Vakioidut laskennalliset Kustannusten johtuva johtuva episodit /as, kustannukset/as, poikkeama kustannusten kustannusten indeksi koko indeksi koko yhteensä / poikkeama / poikkeama / maa=100 maa= as as as Väestö lkm Kunta Sairaanhoitopiiri Siikalatva Pohjois-Pohjanmaan shp Siilinjärvi Pohjois-Savon shp Simo Länsi-Pohjan shp Sipoo Porvoon sairaanhoitoalue Siuntio Lohjan sairaanhoitoalue Sodankylä Lapin shp Soini Etelä-Pohjanmaan shp Somero Varsinais-Suomen shp Sonkajärvi Pohjois-Savon shp Sotkamo Kainuun shp Sulkava Itä-Savon shp Suomussalmi Kainuun shp Suonenjoki Pohjois-Savon shp Sysmä Päijät-Hämeen shp Säkylä Satakunnan shp Taipalsaari Etelä-Karjalan shp Taivalkoski Pohjois-Pohjanmaan shp Taivassalo Varsinais-Suomen shp Tammela Kanta-Hämeen shp Tampere Pirkanmaan shp Tervo Pohjois-Savon shp Tervola Länsi-Pohjan shp Teuva Etelä-Pohjanmaan shp Tohmajärvi Pohjois-Karjalan shp Toholampi Keski-Pohjanmaan shp Toivakka Keski-Suomen shp Tornio Länsi-Pohjan shp Turku Varsinais-Suomen shp Tuusniemi Pohjois-Savon shp Tuusula Hyvinkään sairaanhoitoalue Tyrnävä Pohjois-Pohjanmaan shp Ulvila Satakunnan shp Urjala Pirkanmaan shp Utajärvi Pohjois-Pohjanmaan shp Utsjoki Lapin shp Uurainen Keski-Suomen shp Uusikaarlepyy Vaasan shp Uusikaupunki Varsinais-Suomen shp Vaala Pohjois-Pohjanmaan shp Vaasa Vaasan shp Valkeakoski Pirkanmaan shp Valtimo Pohjois-Karjalan shp Vantaa HYKS -sairaanhoitoalue Varkaus Pohjois-Savon shp Vehmaa Varsinais-Suomen shp Vesanto Pohjois-Savon shp Vesilahti Pirkanmaan shp Veteli Keski-Pohjanmaan shp Vieremä Pohjois-Savon shp Vihti Lohjan sairaanhoitoalue Viitasaari Keski-Suomen shp Vimpeli Etelä-Pohjanmaan shp Virolahti Kymenlaakson shp Virrat Pirkanmaan shp Vöyri Vaasan shp Ylitornio Länsi-Pohjan shp Ylivieska Pohjois-Pohjanmaan shp Ylöjärvi Pirkanmaan shp Ypäjä Kanta-Hämeen shp Ähtäri Etelä-Pohjanmaan shp THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017 5

55 Liitetauluko 11. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannustan ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2015 Vakioidut laskennalliset kustannukset/as, indeksi koko Kustannusten poikkeama maan keskitasoon Tehottomuudesta Käytöstä johtuva johtuva kustannusten kustannusten poikkeama / poikkeama / Kunta Sairaanhoitopiiri Vakioidut episodit /as, indeksi koko maa=100 maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / as as as Väestö lkm Äänekoski Keski-Suomen shp THL/SVT Tilastoraportti/FOS Statistikrapport/OSF Statistical Report 6/2017 6

56 Laatuseloste (SVT) Sairaaloiden tuottavuus Laatuseloste Tilastotietojen relevanssi Tilastoraportti sisältää sairaalapalveluiden käyttöä, kustannuksia ja tuottavuutta koskevia tietoja sairaanhoitopiireittäin, sairaaloittain, kunnittain ja erikoisaloittain. Lisäksi sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustiedot (Benchmarkingtiedot) sisältävät tietoa NordDRG Full -potilasryhmittäin. Tilastoraportti on tarkoitettu sairaaloiden hoitotoiminnan vertailuun, ohjaukseen, arviointiin, päätöksentekoon ja suunnitteluun. Tilastotarkastelussa ovat mukana kaikki sairaanhoitopiirit ja seitsemän aikaisemmin sairaanhoitopiireihin kuulunutta sairaalaa. Pohjois-Kymen sairaala (entinen Kuusankosken aluesairaala) tuli uudestaan mukaan tuottavuustietoihin vuonna Tällöin sairaala toimitti myös vuoden 2013 kustannustiedot. Sairaala ei pystynyt organisaatiomuutosten takia toimittamaan välivuosina tietoja. Myös Rauman sairaala tuli uudestaan mukaan vuonna Rauman sairaala on kuulunut aikaisemmin Satakunnan sairaanhoitopiiriin ja ollut silloin mukana tuottavuustiedoissa. Sairaala toimitti vuonna 2015 kustannustiedot vuosilta Alueellisessa tarkastelussa on mukana myös yksityissairaaloiden erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito sekä lähes koko yksityissektorin päiväkirurgia. Yksityissektorin osuus laskennallisista kustannuksista vuonna 2015 oli 1,97 prosenttia. Laskelmassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ostamat palvelut Coxan tekonivelsairaalasta ja TAYS:n sydänsairaalasta on sisällytetty TAYS:n kustannuksiin. Jokilaakson sairaala tuli uutena sairaalana tietotuotantoon mukaan vuonna Jokilaakson sairaala tarjoaa aluesairaalapalveluita Jämsän seudulle. Sairaalan toiminnasta vastaa Jokilaakson terveys Oy. Jokilaakson sairaala ei ole enää vuonna 2015 mukana tuottavuusvertailussa, koska se ei ole tuottanut enää kustannustietoja. Tilastoraportissa sairaalat on ryhmitelty sairaalatyypeittäin seuraavasti: Yliopistosairaalat Keskussairaalat. Keskussairaaloihin on sisällytetty Hyvinkään sairaala, vaikka se ei virallisesti ole keskussairaala. Sen toiminnan laajuus on lähempänä keskussairaaloita kuin muuta sairaalaryhmää. Muut sairaalat käsittävät lähinnä aikaisempia aluesairaaloita ja vastaavia. Tähän ryhmään on sisällytetty myös aikaisemmin sairaanhoitopiireihin kuuluneet sairaalat. Näitä ovat: Forssan sairaala, Iisalmen sairaala, Pietarsaaren sairaala, Pohjois-Kymen sairaala (tullut mukaan 2014), Raahen sairaala, Rauman sairaala (tullut mukaan 2014) ja Varkauden sairaala. Tämän sairaalaryhmän määrä on pienentynyt. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluneen Mäntän sairaalan toiminta erikoissairaanhoitoa tuottavana yksikkönä päättyi vähitellen vuosien aikana. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvat Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala on vuoden 2015 alusta fuusioitu osaksi Turun yliopistollista sairaalaa. Erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat. Tähän ryhmään on sisällytetty perusterveydenhuollon yhteydessä toimivat erikoislääkärijohtoiset sairaalat pois lukien yllä mainitut muuhun sairaalaryhmään kuuluvat perusterveydenhuollossa toimivat erikoislääkärijohtoiset sairaalat. Vuodesta 2006 alkaen sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustiedoissa on ollut mukana seitsemän erikoislääkärijohtoista terveyskeskussairaalaa ja vuodesta 2007 alkaen mukaan tuli vielä viisi uutta erikoislääkärijohtoista terveyskeskussairaalaa. Tämän sairaalaryhmän määrä on pienentynyt vuoden 2015 aikana, koska osa näistä yksiköistä (Haminan seutu, Imatra vuodesta 2014, Nokia) on siirtynyt osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Lisäksi Oulun, Pieksämäen ja Porin erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaalat on jätetty puuttuvien tietojen takia vuoden 2015 tuottavuusvertailusta pois. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tiedot on raportoitu sekä poikkileikkaustiedoissa että aikasarjoissa samalla tavalla kuin muutkin sairaalatyypit lukuun ottamatta sisätautien ja kirurgian erikoisalakohtaista tuottajavertailua. Tämän sairaalatyypin erikoisalatuotanto vaihtelee muita sairaalaryhmiä enemmän, mistä syystä ne jätettiin erikoisalatarkastelun ulkopuolelle. Nämä tiedot löytyvät kuitenkin sähköisistä sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannoista (Benchmarking-tietokannoista). 1

57 Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tietoihin tulee suhtautua kuitenkin varauksella, koska tietojen laadussa on vielä parantamisen varaa sekä Hilmo-aineiston että kustannustietojen osalta. Lisäksi toimintaprofiilit poikkeavat melko paljon toisistaan, mikä vaikeuttaa vertailua. Aineisto luo kuitenkin hyvän pohjan tietojen laadun kehittämiselle jatkossa. Tilastoraportti ei sisällä psykiatrian erikoissairaanhoitoa. Tilastoaineisto perustuu sairaaloiden toimittamiin terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteritietoihin (Hilmo). Tietojen keruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008), lakiin sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tilastotoimesta (409/2001), valtakunnallisia henkilörekistereitä koskevaan lakiin (566/1989) sekä asetukseen valtakunnallisista henkilörekistereistä (1671/1993). Tietoja on täydennetty sairaaloiden toimittamilla kokonais- ja erikoisalatason kustannustiedoilla. Tilastoraportti pohjautuu Stakesin ja sairaanhoitopiirien yhdessä vuosien aikana kehittämään sairaaloiden toiminnan ja tuottavuuden seurannan tietojärjestelmään. Tilastoraportin tekstiosassa on kuvattu keskeiset käsitteet ja määritelmät. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Toiminta- ja tuottavuustiedoissa hoitoa tarkastellaan potilasryhmäkohtaisesti. Potilasryhminä käytetään NordDRG Full -ryhmiä, jotka muodostetaan ryhmittelemällä sairaaloiden potilaskohtaiset avo- ja vuodeosastohoitojaksot hoitoongelman ja voimavarojen kulutuksen mukaan samankaltaisiin potilasryhmiin. Aikasarjatarkasteluissa on kaikki vuodet ryhmitelty vuoden 2015 NordDRG Full -ryhmittelijällä samoin kuin vuoden 2015 poikkileikkaustarkastelussa. Aineistossa kullekin NordDRG-ryhmälle annetaan kustannuspaino, joka kuvaa kyseisen potilasryhmän vaatimaa suhteellista voimavarojen tarvetta. Kustannuspainoina on käytetty THL:n laskemia vuoden 2015 NordDRG Full -raakapainoja, joita on korjattu siten, että ne vastaavat koko maan vuoden 2015 potilasrakennetta eli casemixiä. Laskenta pohjautuu Helsingin ja Uudenmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien Hilmon mukana toimitettuihin rivitason kustannustietoihin. Painojen laskentaan on otettu mukaan myös poikkeuksellisen kalliiden ja halpojen hoitojaksojen kustannukset (ns. outlier-kustannukset). Tuottavuutta on mitattu tuottavuuden muutoksena omassa toiminnassa vuosien aikavälillä (aikasarjaanalyysi) tai tuottavuutta suhteessa toisiin, vastaaviin yksiköihin (poikkileikkaus vuonna 2015). Näkökulma voi olla tuottajakohtainen tai alueellinen. Alueellisessa näkökulmassa tarkastellaan tietyn alueen, sairaanhoitopiirin tai kunnan väestön käyttämiä palveluja ja niistä aiheutuneita laskennallisia kustannuksia. Alueellisessa näkökulmassa on otettu huomioon alueen väestön ikä- ja sukupuolirakenne. Tuottavuustiedoissa hoitopäivät, hoitojaksot ja avohoitokäynnit ovat välisuoritteita tuotoksen aikaansaamiseksi. Loppusuorite eli varsinainen tuotos on episodi, joka muodostaa perustan tuottavuuden mittaamiselle. Tuotoksia laskettaessa erityyppisten episodien määrät korjataan niille lasketuilla kustannuspainokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien määrät. Aineistossa panoksina käytetään sairaaloiden kokonais- ja erikoisalakohtaisia kustannuksia. Sairaalat toimittavat kustannustiedot vuosittain erillisen ohjeen mukaan THL:een. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen oikeellisuus riippuu tiedontuottajasta. Alustavat suorite- ja kustannustiedot kootaan yhteen erikoisaloittain THL:ssa ja tietoja verrataan vastaaviin edellisen vuoden tietoihin. Tiedot toimitetaan sairaaloihin tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi toimitetaan myös DRG ryhmitelty Hilmo-aineisto. Mikäli Hilmoaineiston mukana tulee erikoisalakohtaisia suoritetietoja, joille sairaala ei ole ilmoittanut kustannustietoja, niin sairaalasta saadun palautteen mukaan siirretään suoritteet niille erikoisaloille, joihin kustannukset on kohdistettu. Esim. lastenkirurgian (L20) erikoisalan suoritteet siirretään sairaalasta saadun palautteen mukaan joko kirurgian tai lastentautien erikoisaloille. Erikoisalakohtaisia vertailuja on vaikeuttanut sairaaloiden yhteispäivystys ja akuuttilääketieteen erikoisalan käyttöönotto. Lähtökohtana vertailuissa on ollut, että yleislääketieteen osuus sairaalan toiminnasta jätetään sekä suoritteiden että kustannusten osalta pois. Osassa sairaaloita yhteispäivystys on siirretty osaksi erikoissairaanhoitoa ja osassa sairaaloita on otettu akuuttilääketieteen (15) erikoisala käyttöön eivätkä kaikki sairaalat erottele akuuttilääketiedettä perustason (15Y ja erikoistason (15E) päivystystoiminnaksi. THL on julkaissut sairaaloiden tuottavuus 2015 ennakkotiedot syyskuussa Ennakkotietojen pohjalta on tietoja korjattu sairaaloista saatujen palautteiden ja THL:n havaitsemien virheiden pohjalta. 2

58 Tietojen vertailtavuutta heikentää sairaaloiden erilainen tai puutteellinen diagnoosi- ja toimenpidetietojen kirjaaminen perustietojärjestelmiin sekä tietojen yhdistely perustietojärjestelmistä THL:n hoitoilmoitustietosisällöksi. Hoitoilmoitusaineiston tietosisällöstä puuttuu systemaattinen lääkehoitotietojen keruu. Kaikki erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat eivät ole toimittaneet Hilmo-tiedon keruuseen liittyviä erikoissairaanhoidon käyntitietoja tai THL:n automaattinen tiedon vastaanotto on palauttanut tiedot virheellisenä lähettäjälle. Ongelmana terveyskeskuksissa on käyntien osalta, että käytössä saattaa olla Avohilmon potilashallinnon järjestelmä, joten hoitoilmoitustiedon saattaminen Hilmo-formaatin mukaiseen muotoon saattaa tuottaa suuria ongelmia tiedon tuottajille. DRG-ryhmittelijän ominaisuudet ja DRG-kustannuspainot eivät nykyisellään ota välttämättä riittävästi huomioon potilaiden vaikeusastetta. Kustannuspainojen laskennan laajentaminen kaikkiin niihin sairaaloihin, jotka ovat toimittaneet Hilmon mukana myös rivitason kustannustiedot, on saattanut lisätä tietojen luotettavuutta. Vuoden 2015 aikana on myös arvioitu episodialgoritmin toimivuutta. Siihen on tehty pieniä tarkennuksia. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tässä tilastoraportissa tarkastellaan vuosien tietoja. Tuottavuustarkastelun aikajaksoksi on sovittu sairaanhoitopiirien kanssa viisi vuotta. Jotta palvelutuotantoa voidaan vertailla eri vuosien välillä, jokainen vuosi on ryhmitelty viimeisen tarkasteluvuoden NordDRG Full -ryhmittelijällä. Tilastoraportti ilmestyy vuosittain. Tilastojen julkistamista hidastaa sairaaloista tulleet puutteelliset tai virheelliset aineistot, joita joudutaan korjaamaan ja täydentämään jälkikäteen. THL julkaisi syyskuussa 2016 sairaaloiden tuottavuus 2015 ennakkotiedot sähköisinä toiminta- ja tuottavuustietokantoina. Ennakkotietoja on jouduttu päivittämään useampaan kertaan tiedoissa havaittujen virheiden vuoksi. Aikaisemmat tilastoraportit löytyvät: Sähköiset tietokannat (sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannat = Benchmarking-kuutiot) päivitetään uusilla tiedoilla, joten aikaisempia kuutioita ei ole saatavilla julkisesti verkosta. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastoraportti julkaistaan kokonaisuudessaan THL:n verkkosivuilla verkkojulkaisuna: Tilastoraportissa julkaistavat tiedot pohjautuvat sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietoihin (Benchmarking-kuutiot). Ensimmäiset tiedot ovat olleet sairaaloiden käytössä elokuusta 2016 lähtien. Ennakkotiedot julkaistiin syyskuussa Perustietoja on korjattu ja täydennetty yhteistyössä sairaaloiden kanssa. Tilastojen vertailukelpoisuus Aineiston laatua ja luotettavuutta on parannettu jatkuvasti. Sairaaloiden kirjaamiskäytännöissä ja kustannuslaskennassa on edelleen eroja, jotka saattavat vaikuttaa tuloksiin. Kirjaamiskäytäntöjen ja kustannuslaskennan yhdenmukaistamiseksi tehdään valtakunnallisella tasolla kehittämistyötä, mikä parantaa aineiston laatua. Myös kansallinen ja kansainvälinen DRG:n kehittämistyö parantaa tämän aineiston laatua. Tilastojen vertailukelpoisuuteen tulee suhtautua varauksella erityisesti erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden osalta. Niiden toiminta vaihtelee eri sairaaloissa ja eri erikoisaloilla. DRG-mittausmenetelmä ei välttämättä pysty kaikkia näitä eroja ottamaan riittävästi huomioon. Muiden sairaaloiden ryhmässä on tapahtunut myös rakenteellisia muutoksia, millä on vaikutusta vertailutietoihin. Kaikki tähän sairaalaryhmään kuuluvat sairaalat eivät esim. päivystä. Vertailukelpoisuutta vaikeuttaa yhteispäivystyksen aiheuttamat muutokset päivystystoimintojen kirjaamisessa. Osalla sairaaloista koko yhteispäivystys kustannuksineen on siirretty osaksi erikoissairaanhoitoa. Tämä on lisännyt episodien lukumäärää. Päivystyskäyntejä kirjataan perinteisille erikoisaloille ja osassa sairaaloita akuuttilääketieteeseen. Kirjaamiskäytäntöjen erilaisuudella on vaikutusta erityisesti erikoisalakohtaiseen vertailuun. 3

59 Käyntitietojen poiminnat hoitoilmoitusaineistoon poikkeavat myös jonkin verran toisistaan. Hoitoilmoitukseen on saatettu vastoin Hilmo-ohjeita poimia hoitokirjeitä, lähetekonsultaatioita, E-käyntejä, vuodeosastopotilaiden konsultaatiokäyntejä sekä hoitajien puheluja. Tuottavuusaineistosta on THL:n toimesta pyydetty poistamaan sellaisia käyntitietoja, jotka nykyisen oppaan mukaan eivät kuulu Hilmo-aineistoon. Aineistossa saattaa kuitenkin joidenkin sairaaloiden osalta olla edelleen mukana sinne kuulumattomia käyntejä. Näiden käyntien merkitys on kuitenkin tuottavuuden näkökulmasta vähäinen, koska niiden kustannuspaino on alhainen. Usein nämä käynnit sisältyvät episodiin. Liitetaulukosta 10 näkyy, kuinka paljon eri sairaaloissa on avo- ja laitoshoitojaksoja episodia kohti. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tuottavuuden mittaamisessa on käytetty yleistä tuottavuuden mittaamistapaa: toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välistä suhdetta. Tuotoksena on käytetty yleisesti sairaaloissa käytössä olevia hoitojaksoja ja avohoitokäyntejä (NordDRG Full -hoitojaksoja) sekä loppusuoritteena sairaanhoitopiirien kanssa yhdessä kehitettyä episodia. Koska tuottavuuden vertailuun vaikuttaa keskeisesti sairaaloiden potilasrakenne, on tuotoksessa otettu huomioon sairaaloiden erilainen potilasrakenne NordDRG Full -ryhmityksellä ja niiden painokertoimilla. NordDrg on Pohjoismaissa ja Suomessa yleisesti käytetty luokitus, josta on olemassa julkiset luokitusperusteet. Vuoden 2015 tilastoraportin erityiskysymykset* Tuottavuustiedoista ovat poistuneet seuraavat sairaalat: Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala on liitetty osaksi Turun yliopistollista sairaalaa. Nämä sairaalat on poistettu muiden sairaaloiden ryhmästä. Niiden toiminta ja kustannukset on siirretty TYKS:n tietoihin myös aikasarjojen osalta. Jokilaakson sairaala (yksityinen sairaala) oli mukana vuonna 2014 ja poistunut jälleen vuonna 2015 vertailutiedoista. Sairaalan toiminnasta vastaa Jokilaakson terveys Oy. Nokian erikoislääkärijohtoinen terveyskeskussairaala on siirtynyt osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Haminan seudun erikoislääkärijohtoinen terveyskeskussairaala on siirtynyt osakasi perusterveydenhuollon toimintaa. Tilastoraportista on poistettu puutteellisten Hilmo-tietojen vuoksi: Oulun terveyskeskuksen erikoissairaanhoito, avohoitokäyntitiedot puuttuvat. Pieksämäen erikoislääkärijohtoinen terveyskeskussairaala, Hilmo-tiedoissa puutteita. Porin erikoislääkärijohtoinen terveyskeskussairaala, Hilmo-tiedoissa puutteita. Hilmo-rekisteritiedoista 2015 puuttui avohoitokäyntien osuudet alla mainituilta erikoislääkärijohtoisilta sairaaloilta. Mikäli yksikön toiminnassa on runsaasti polikliinista toimintaa, niin näiden tietojen puuttuminen vaikuttaa vertailutietoihin. Tuotos jää todellisuutta alhaisemmaksi. Käynneistä aiheutuneet kustannukset sisältyvät kuitenkin kustannustietoihin. Kuopion erikoislääkärijohtoinen terveyskeskussairaala Kuusamon erikoislääkärijohtoinen terveyskeskussairaala Tampereen erikoislääkärijohtoisella terveyskeskussairaalalla on ollut ongelmia Hilmo-tietojen poiminnassa. Päivystyskäyntien määrä on kasvanut virheellisen koodauksen vuoksi. Koodauksella on ollut vaikutusta myös virheellisiin ajanvarauskäyntien määriin. Hilmo-aineiston laadun tarkistaminen on viivästyttänyt poikkeuksellisen paljon tilastoraportin valmistumista. Ajanvarauskäynneissä ja erityisesti päivystyskäynneissä oli tapahtunut suuria muutoksia keskussairaaloissa. Tämä on vaikuttanut myös painotettujen episodien määrän nousuun. Päivystyskäyntien määrän nousuun on ilmeisesti vaikuttanut vuonna 2015 voimaan astunut Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (652/2013). Tämän seurauksena päivystystoimintaa on keskitetty yhä enemmän yliopisto- ja keskussairaaloihin. Myös päivystyskäyntien kirjaamista on muutettu, mikä on vaikeuttanut erikoisalakohtaista vertailua. Yhteispäivystyksen kirjaaminen on siirretty kokonaan erikoissairaanhoitoon seuraavissa sairaaloissa. Nämä sairaalat ovat ilmoittaneet kustannustietojen yhteydessä myös näistä aiheutuneet kustannukset: Pohjois-Karjalan keskussairaala (kirjattu päivystyskäynnit ml. yhteispäivystys akuuttilääketieteen erikoisalalle vuodesta 2013 lähtien) Päijät-Hämeen keskussairaala (kirjattu päivystyskäynnit akuuttilääketieteen erikoisalalle, yhteispäivystys mukaan lukien vuodesta 2015) 4

60 Länsi-Pohjan keskussairaala (kirjattu päivystyskäynnit ml. yhteispäivystys vuodesta 2015 alkaen akuuttilääketieteeseen) Lapin keskussairaalan akuuttilääketieteen käynnit on kirjattu sekä yleislääketieteen (15Y) että erikoissairaanhoidon (15E) päivystyskäynneiksi akuuttilääketieteeseen. Kustannustiedot oli ilmoitettu ohjeen mukaisesti pelkästään erikoissairaanhoitoon liittyen. THL:ssä oli kuitenkin Hilmo-tiedoista poimittu koko akuuttilääketiede. Seinäjoen keskussairaala (kirjattu päivystyskäynnit ml. yhteispäivystys vuodesta 2015 akuuttilääketieteeseen). Keski-Pohjanmaan keskussairaala (yhteispäivystyksen yleislääketieteen käynnit sisältyvät erikoisalakohtaisiin päivystyskäynteihin vuodesta 2015). Savonlinnan keskussairaala (yhteispäivystyksen yleislääketieteen käynnit sisältyvät erikoisalakohtaisiin päivystyskäynteihin vuodesta 2015). Raaseporin sairaala, entinen Länsi-Uudenmaan sairaala (yhteispäivystyksen yleislääketieteen käynnit sisältyvät erikoisalakohtaisiin päivystyskäynteihin vuodesta 2015). Sairaaloilla on ollut ongelmia myös ajanvarauskäyntien Hilmo-poimintojen kanssa. Monet sairaalat ovat ulkoistaneet poiminnat. Poimintaohjelmia on voitu uusia ja sen seurauksena mukaan poimintaan on otettu myös sellaisia käyntejä, jotka eivät Hilmo-oppaan mukaisesti kuulu niihin. Aineistoja on pyritty korjaamaan mahdollisuuksien mukaan. Käynnit, joista puuttui diagnoositieto, olivat vähentyneet edellisestä vuodesta 11 prosentilla. DRG-ryhmälle, lyhyt hoito ilman diagnoosia (999O) on annettu vuonna 2015 mahdollisimman pieni kustannuspaino 0,11, kun vuonna 2014 se oli 0,21. Taulukosta 1 näkyy sairaaloiden käyntien lukumäärä, joista puuttuu diagnoositieto. Eniten näitä käyntejä oli Satakunnan keskussairaalassa. Taulukko 1. Käynnit, joista puuttuu diagnoosi, lyhyt hoito ilman diagnoosia (DRG 999O) Sairaala Käynnit Sairaala Käynnit Satakunnan keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Tampereen terveyskeskus Forssan sairaala Turun terveyskeskus Keski-Suomen keskussairaala Iisalmen sairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala HYKS Länsi-Pohjan keskussairaala KYS 648 Seinäjoen keskussairaala Pohjois-Kymen sairaala 618 Helsingin terveyskeskus Pietarsaaren sairaala 389 Varkauden sairaala Kymenlaakson keskussairaala 356 TAYS Kainuun keskussairaala 340 Vaasan keskussairaala Heinolan terveyskeskus 184 Lapin keskussairaala Valkeakosken sairaala 144 Pohjois-Karjalan keskussairaala Raaseporin sairaala 113 TYKS Hyvinkään sairaala 94 Rauman sairaala Oulaskankaan sairaala 79 Päijät-Hämeen keskussairaala Porvoon sairaala 61 OYS Lohjan sairaala 47 Mikkelin keskussairaala Raahen sairaala 44 Keski-Pohjanmaan keskussairaala Menetelmällisistä muutoksista episodialgoritmin tarkennuksilla on vain vähäinen vaikutus tuottavuuslukuihin. Kustannuspainojen laskennassa on käytetty vuonna 2015 kaikkien niiden sairaaloiden kustannustietoja, jotka on toimitettu osana Hilmon aineistoa rivitasoisena tietona. Aikaisemmin kustannuspainojen laskennassa on käytetty pelkästään HUS:n sairaaloiden kustannustietoja. 5