Sairaaloiden tuottavuus 2017

Transkriptio

1 Päälöydökset Keskussairaaloiden tuottavuus nousi viisi prosenttia ja yliopistossairaaloiden tuottavuus laski viisi prosenttia vuosina Tuottavuuserot ovat pienimmät yliopistosairaaloissa ja ovat kaventuneet viime vuosina. Tuottavin yliopistosairaala vuonna 2017 oli Tampereen yliopistosairaala. HYKS-sairaanhoitoalueen kunnat saivat potentiaalista säästöä keskimäärin vähäisemmästä somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä noin 71 milj. euroa. Vuonna 2017 somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksista 54 prosenttia aiheutui yliopistosairaaloiden toiminnasta ja 37 prosenttia keskussairaaloiden toiminnasta. Pirjo Häkkinen Petri Matveinen ISSN Yliopistosairaaloiden tuottavuus laskenut vuonna 2017 Julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoitopalvelujen tuottavuus (ilman psykiatriaa) laski kaksi prosenttia vuosina Tuottavuus nousi tänä aikana viisi prosenttia keskussairaaloissa ja vastaavasti laski viisi prosenttia yliopistosairaaloissa ja kuusi prosenttia muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat). Tuottavuus laski yliopistosairaaloissa vuonna 2017 yhden prosenttiyksikön edelliseen vuoteen verrattuna. Tuottavin yliopistosairaala episodeilla mitattuna vuonna 2017 oli Tampereen yliopistollinen sairaala. Tuottavin keskussairaala oli Mikkelin keskussairaala. Muista sairaaloista (aluesairaalat tai vastaavat) tuottavin oli Valkeakosken sairaala. Tuottavuuserot ovat kaventuneet viime vuosina kaikissa sairaalaryhmissä. Ne olivat pienimmät yliopistosairaaloiden välillä, jossa tuottavuuserot olivat keskimäärin 2,4 prosenttia vuonna Somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja käytettiin asukasta kohti vähiten HYKSsairaanhoitoalueen kunnissa vuonna Alueella käytettiin palveluja 11 % vähemmän kuin maassa keskimäärin. Vastaavat laskennalliset kustannukset olivat kuusi prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin. Palvelujen vähäisestä käytöstä johtuen alue säästi potentiaalisesti yhteensä noin 71 miljoonaa euroa. Taulukko 1. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain 2017 Alue: sairaanhoitopiiri; HUS/sairaanhoitoalue Vakioidut episodit/ as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/as, indeksi koko maa=100 Kustannusten maan keskitasoon Kustannusten yhteensä /as Käytöstä johtuva kustannusten / as Tehottomuudesta johtuva kustannusten /as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -alue Hyvinkääan alue Lohjan alue Länsi-Uudenmaan alue Porvoon alue Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Koko maa

2 Tilastoraporttiin liittyvät sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannat löytyvät osoitteesta: Somaattinen erikoissairaanhoito Somaattinen erikoissairaanhoito käsittää kaiken muun erikoissairaanhoidon paitsi psykiatristen erikoisalojen hoidon. Kliinisenä erikoisalana yleislääketiede on suuntautunut perusterveydenhuoltoon, joten se ei sisälly sairaaloiden tuottavuustiedoissa somaattiseen erikoissairaanhoitoon. Poikkeuksen tästä muodostavat yhteispäivystyksen yleislääketieteen päivystyskäynnit, jotka sisältyvät vuoden 2017 päivystyskäynteihin. Tuottavuus Tuottavuus on toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välinen suhde. Panoksina on käytetty sairaalan tai sen erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos käsittää hoitoepisodien painotetun summan (ks. alla). Episodi Potilaan koko hoitoprosessi eli kaikki vuodeosastohoitojaksot, päiväkirurgian hoitojaksot, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana. Episodien painottamisella otetaan huomioon potilasrakenne voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa. Alueellinen tarkastelu on sairaanhoitopiirikohtainen, kuntakohtainen tai maakuntakohtainen (HE 15/2017). Mukana ovat julkisten sairaaloiden tuottama somaattinen erikoissairaanhoito sekä yksityisten sairaaloiden tuottama somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito ja päiväkirurgia. Aluetarkastelussa episodi käsittää alueen väestön saman terveysongelman hoitamisen eri sairaaloissa kalenterivuoden aikana. Käsitteistä ja menetelmistä tarkemmin tilastoraportin luvuissa 3 5. THL TILASTORAPORTTI

3 Sisällys 1. Palvelutuotannon, kustannusten ja tuottavuuden kehitys sairaaloittain Palvelutuotannon kehitys vuosina Hoitotoiminnan kustannusten kehitys vuosina Hoitotoiminnan tuottavuuden kehitys vuosina Episodituottavuuden kehitys Episodituottavuuden kehitys sisätautien erikoisalalla Episodituottavuuden kehitys kirurgian erikoisalalla Hoitotoiminnan tuottavuuserot vuonna Palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus alueittain Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus somaattisilla erikoisaloilla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus sisätautien erikoisalalla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus kirurgian erikoisalalla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus naistentautien ja synnytysten erikoisalalla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus lastentautien erikoisalalla Palvelujen käyttö ja kustannusten t kunnittain Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuus, kustannukset ja käyttö maakunnittain Käsitteet Aineistot Menetelmät Sairaaloiden toiminnan sisällön ja vaikeusasteen kuvaaminen Liitetaulukot Taulukoissa käytetyt symbolit THL TILASTORAPORTTI

4 1. Palvelutuotannon, kustannusten ja tuottavuuden kehitys sairaaloittain Julkisten sairaaloiden erikoissairaanhoitopalvelujen tuottavuus (ilman psykiatriaa) laski kaksi prosenttia vuosina (kuvio 1). Tuottavuus nousi tänä aikana lähes viisi prosenttia keskussairaaloissa ja vastaavasti laski viisi prosenttia yliopistosairaaloissa ja kuusi prosenttia muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat). Tuottavuus laski yliopistosairaaloissa vuonna 2017 yhden prosenttiyksikön edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvio 1. Tuottavuuden kehitys sairaalaryhmittäin vuosina ; indeksi 2013 = Yliopistosairaala Keskussairaala Muut sairaalat Yhteensä Tuottavuus on tuotoksen ja panoksen välinen suhde. Sairaaloiden palvelutuotanto (episodituotos) nousi ajanjaksolla kahdeksan prosenttia ja reaalikustannukset (panos) 10 prosenttia (kuvio 2). Vuonna 2017 palvelut nousivat kolme prosenttiyksikköä ja kustannukset 4,5 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvio 2. Tuotoksen ja kustannusten kehitys sairaalaryhmissä yhteensä vuosina ; indeksi 2013 = 100; mukana myös perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköt Episodituotos Deflatoidut kustannukset Yliopistollisten sairaaloiden palvelutuotanto nousi tarkastelujakson aikana kahdeksan prosenttia ja vastaavat kustannukset 14 prosenttia (kuvio 3). Palvelutuotanto nousi vuodesta 2016 vuoteen 2017 verrattuna neljä prosenttiyksikköä ja reaalikustannukset viisi prosenttiyksikköä. THL TILASTORAPORTTI

5 Kuvio 3. Tuotoksen ja kustannusten kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = Episodituotos Deflatoidut kustannukset Keskussairaaloiden palvelutuotanto nousi tarkastelujakson aikana 14 prosenttia ja vastaavat kustannukset kahdeksan prosenttia (kuvio 4). Palvelutuotanto nousi vuodesta 2016 vuoteen 2017 verrattuna kuusi prosenttiyksikköä ja vastaavat reaalikustannukset neljä prosenttiyksikköä. Kuvio 4. Tuotoksen ja kustannusten kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = Episodituotos Deflatoidut kustannukset Muissa sairaaloissa (aluesairaalat tai vastaavat) palvelutuotanto ja reaalikustannukset laskivat erityisesti vuonna 2017 ja vuonna 2015 (kuvio 5). Vuoden 2017 luvut ovat puutteelliset, koska Pohjois-Kymen sairaalasta ei ole saatu kustannuseikä Hilmo-tietoja vuodelta Pohjois-Kymen sairaalan kustannusten osuus vuonna 2016 oli muun sairaalaryhmän kustannuksista 11 prosenttia ja episodituotoksesta 12 prosenttia. Varkauden sairaala on toimittanut vuonna 2017 Hilmotiedoissa ainoastaan omana toimintana tuotetut erikoissairaanhoidon hoitojaksot. Käynnit puuttuvat kokonaan samoin kuin Terveystalolle ulkoistetut erikoissairaanhoidon palvelut. Varkauden sairaalan kustannukset sisältävät kuitenkin koko erikoissairaanhoidon ml. Terveystalon tuottamat ulkoistetut palvelut. Muun sairaalaryhmän yhteensä luku sisältää myös Jokilaakson sairaalan toimittamat tiedot vuonna Jokilaakson sairaalan tietoja ei sisälly muiden vuosien lukuihin. Muun sairaalaryhmän luvut sisältävät Valkeakosken ja Vammalan sairaaloiden tiedot, vaikka nämä sairaalat yhdistettiin vuoden 2017 alussa osaksi Tampereen yliopistollista sairaalaa. THL TILASTORAPORTTI

6 Kuvio 5. Tuotoksen ja kustannusten kehitys muissa sairaaloissa (aluesairaaloissa tai vastaavissa) vuosina ; indeksi 2013 = Episodituotos Deflatoidut kustannukset Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa on tapahtunut runsaasti toiminnallisia muutoksia vuosien välisenä aikana. Monia perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköitä on lakkautettu tänä aikana. Tämän sairaalaryhmän tietoihin liittyy myös muita enemmän puutteita, joten tiedot ovat tältä osin ainoastaan suuntaa-antavia (kuvio 6). Kuvio 6. Tuotoksen ja kustannusten kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = Episodituotos Deflatoidut kustannukset Palvelutuotannon kehitys vuosina Yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden toimintaan on vaikuttanut vuonna 2015 voimaan astunut Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (652/2013). Päivystystoimintoja on keskitetty yhä enemmän yliopisto- ja keskussairaaloihin. Yhteispäivystystoiminta kokonaisuudessaan on kirjattu jo vuosien ajan monissa sairaaloissa erikoissairaanhoitoon joko akuuttilääketieteeseen tai perinteisille erikoisaloille. Vuoden 2017 tiedot on haluttu yhdenmukaistaa siten, että toiminta- ja kustannustiedot sisältävät sairaaloiden koko yhteispäivystyksen ml. akuuttilääketieteen yleislääketieteen päivystystoiminnan (15 Y) sekä yleislääketieteen erikoisalan (98) päivystystoiminnan. Tämä näkyy päivystyskäyntien määrän voimakkaana lisääntymisenä yliopisto- ja keskussairaaloissa sekä muussa sairaalaryhmässä (liitetaulukko 6). Liitetaulukossa seitsemän on esitetty päivystyskäyntien lukumäärä erikoisaloittain ja sairaaloittain vuonna Akuuttilääketieteen erikoisalaa ei ole otettu vielä käyttöön kaikissa päivystävissä sairaaloissa, minkä vuoksi erikoisalakohtaisten päivystyskäyntien määrissä on suuria eroja sairaaloiden välillä. Palvelutuotannon määrä painotetuilla episodeilla mitattuna on noussut kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa vuosina (taulukko 2, liitetaulukko 1). Painotettujen episodien määrä nousi eniten (11 %) tänä aikana Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) ja vähiten (3 %) Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). Palvelutuotanto on noussut erityisesti tarkastelujakson kahden viimeisen vuoden aikana. THL TILASTORAPORTTI

7 Taulukko 2. Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 Painotetut episodit Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS 1) TYKS 2) Yhteensä ) Valkeakosken ja Vammalan sairaalat yhdistettiin vuoden 2017 alusta osaksi TAYS:n toimintaa, mutta ne eivät sisälly 2017 TAYS:n lukuihin. 2) Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin vuonna 2015 osaksi TYKS:n toimintaa. TYKS:n koko aikasarjan tietoihin on sisällytetty em. sairaaloiden tiedot. Toiminta yliopistosairaaloissa on muuttunut yhä avohoitopainotteisemmaksi (liitetaulukot 5 8). Vuosina ajanvarauskäyntien määrät ovat lisääntyneet yliopistosairaaloissa 11 prosenttia ja päivystyskäynnit 85 prosenttia, kun vuoden 2017 tiedoissa on mukana koko yhteispäivystys. Vuodeosastojaksot ml. päiväkirurgian hoitojaksot ovat puolestaan vähentyneet tänä aikana yhden prosentin. Eniten vuodeosasto- ja päiväkirurgian hoitojaksot ovat vähentyneet KYS:ssa (11 %) ja eniten nousseet HYKS:ssa (5 %). HYKS:ssa ovat lisääntyneet eniten lastentautien ja silmätautien hoitojaksot. KYS:n hoitojaksojen vähennykset koskevat lähes kaikkia erikoisaloja lukuun ottamatta akuuttilääketieteen erikoisalaa. Päivystyskäynnit nousivat yliopistosairaaloista eniten Oulun yliopistollisessa sairaalassa (134 %) ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (127 %). TYKS:n ja KYS:n päivystyskäyntien nousu kohdistui erityisesti vuodelle 2016, kun koko akuuttilääketieteen päivystystoiminta otettiin mukaan käyntitietoihin. Muiden yliopistosairaaloiden koko yhteispäivystys sisällytettiin vasta vuoden 2017 lukuihin, mikä on nostanut päivystyskäyntien määrää aikasarjan edellisistä vuosista. Yliopistosairaalat HYKS:aa lukuun ottamatta ovat ottaneet käyttöön akuuttilääketieteen erikoisalan (Liitetaulukko 7). Ajanvarauskäynnit lisääntyivät TAYS:aa (-1 %) lukuun ottamatta kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa vuosina (liitetaulukko 8). Eniten kasvua ajanvarauskäynneissä oli KYS:ssa (26 %), jossa eniten nousi tänä aikana naistentautien ja synnytysten erikoisalan ajanvarauskäynnit (97 %). Keskussairaaloiden palvelutuotannon määrän kehityksessä vuosina oli suuria sairaalakohtaisia vaihteluja (taulukko 3, liitetaulukko 2, liitetaulukot 5 6 ja 8). Palvelutuotanto kasvoi episodeilla mitattuna kaikissa muissa keskussairaaloissa paitsi Kainuun ja Savonlinnan keskussairaaloissa. Kainuun sotessa on päivitetty vuonna 2017 potilastietojärjestelmä, josta Hilmo-tiedot poimitaan THL:een. Potilastietojärjestelmän ohjelmavirheiden vuoksi tiedot ovat osittain puutteellisia, millä saattaa olla vaikutusta Kainuun keskussairaalan tietoihin. Painotettujen episodien määrä nousi eniten vuosina Mikkelin ja Satakunnan keskussairaaloissa (molemmissa 28 %). Molemmissa sairaaloissa nousi erityisesti vuonna 2017 painotettujen päivystyskäyntien määrä (liitetaulukko 2). Päivystyskäyntien absoluuttinen määrä on lisääntynyt tänä aikana Mikkelin keskussairaalassa 180 prosenttia ja Satakunnassa 170 prosenttia (liitetaulukko 6). Molemmissa sairaaloissa nousi myös ajanvarauskäyntien määrä (24 27 %) ja hoitojaksojen määrä (11 %). Vuosina päivystyskäyntien määrä lisääntyi runsaasti lähes kaikissa keskussairaaloissa, koska koko yhteispäivystys on sisällytetty sairaaloiden päivystyskäynteihin. Siirtymisvuodet vaihtelevat sairaaloittain esim. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa otettiin koko akuuttilääketieteen erikoisala käyttöön jo vuonna Ainoastaan Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan keskussairaaloiden päivystyskäynteihin eikä kustannuksiin ole vielä sisällytetty yhteispäivystyksen yleislääketieteen osuutta. Vaasan keskussairaalassa on yhteispäivystyksen yleislääketieteen osuus kirjattu akuuttilääketieteen erikoisalalle ja muut päivystyskäynnit on kirjattu perinteisille erikoisaloille. Vaasan keskussairaalassa on vähentynyt päivystyskäyntien määrä monella erikoisalalla, eniten kuitenkin naistentautien ja synnytysten erikoisalalla (56 %) sekä neurologiassa (65 %). Ajanvarauskäyntien määrä on myös noussut kaikissa keskussairaaloissa vuosina Eniten ajanvarauskäynnit kasvoivat tänä aikana Keski-Suomen keskussairaalassa (49 %). Suurimmat muutokset Keski-Suomessa tapahtuivat viimeisen tarkasteluvuoden 2017 aikana. Lastentautia lukuun ottamatta kasvu koski kaikkia erikoisaloja, eniten silmätautien erikoisalaa. Lisäksi Keski-Suomen keskussairaalassa oli akuuttilääketieteen ajanvarauskäyntejä vuonna Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa väheni ajanvarauskäyntien määrä vuonna 2017 edellisestä vuodesta noin :lla (20 %). Vähennys kohdistui lähes kaikille erikoisaloille. Vuodeosasto- ja päiväkirurgian hoitojaksojen muutoksissa oli suuria vuosittaisia eroja keskussairaaloiden välillä. Eniten hoitojaksojen määrä nousi Vaasan keskussairaalassa (13 %) ja väheni eniten Kainuun keskussairaalassa (17 %). Kainuun lukuihin on saattanut vaikuttaa potilastietojärjestelmän vaihdosten aiheuttamat ongelmat Hilmo-tietoihin. THL TILASTORAPORTTI

8 Taulukko 3. Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 Painotetut episodit Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Myös muun sairaalaryhmän sairaaloissa palvelutuotannon kehitys on vaihdellut runsaasti (taulukko 4, liitetaulukko 3 ja liitetaulukot 5 6 ja 8). Tässä sairaalaryhmässä on tapahtunut runsaasti muutoksia tarkastelujakson aikana. Sairaaloiden määrä on supistunut edellisistä vuosista, kun Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin vuonna 2015 osaksi TYKS:n toimintaa. Näiden sairaaloiden aikasarjatiedot on siirretty myös osaksi TYKS:n tietoja. Vuonna 2017 Valkeakosken ja Vammalan sairaalat yhdistettiin osaksi TAYS:n toimintaa, vaikka ne vielä tässä tilastoraportissa on sisällytetty muuhun sairaalaryhmään. Mäntän sairaalan erikoissairaanhoito siirtyi osaksi TAYS:n toimintaa vuoden 2013 alussa Ylä Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen toiminnan loputtua. Mäntän sairaala lakkautettiin kokonaan vuoden 2014 lopussa. Jokilaakson sairaala oli mukana vuonna 2014, mutta se on jäänyt seurannasta pois vuonna Ne sisältyvät kuitenkin tämän sairaalaryhmän yhteensä lukuihin. Muun ryhmän sairaaloissa palvelutuotanto episodeilla mitattuna väheni vuosien välisenä aikana kaikissa muissa sairaaloissa paitsi Lohjan, Oulaskankaan, Porvoon, Raaseporin, Turunmaan ja Valkeakosken sairaaloissa (taulukko 4). Varkauden sairaalan tiedot ovat puutteelliset, koska sieltä on toimitettu ainoastaan oman toiminnan vuodeosastopalvelu, mutta erikoissairaanhoidon avohoitotiedot puuttuvat kokonaan samoin kuin Terveystalolle ulkoistetut palvelut. Pohjois-Kymen sairaala ei ole toimittanut THL:een Hilmo-rekisteritietoja vuonna Muiden sairaaloiden episodien määrän väheneminen johtui pitkälle vuodeosastopalvelujen ja osittain myös ajanvarauskäyntien määrän vähentymisestä. Muun sairaalaryhmän sairaaloista yli puolessa ei päivystetä lainkaan tai on vain vähäisessä määrin päivystyskäyntejä (liitetaulukot 6-7). Päivystyskäyntien määrä oli noussut vuonna 2017 niissä sairaaloissa, jotka päivystivät, koska koko yhteispäivystys sisältyi vuoden 2017 lukuihin. THL TILASTORAPORTTI

9 Taulukko 4. Painotettujen episodien määrän kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 1) Painotetut episodit Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Pohjois-Kymen sairaala 1) Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Rauman sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala 2) Vammalan aluesairaala 2) Varkauden sairaala 3) Yhteensä 4) ) Pohjois-Kymen sairaalan Hilmo-tietoja ei saatu vuodelta ) Valkeakosken sairaala ja Vammalan aluesairaala yhdistettiin vuonna 2017 osaksi TAYS:ia. 3) Varkauden sairaalan 2017 tiedoista puuttuu erikoissairaanhoidon käyntitiedot sekä koko Terveystalolle ulkoistettu palvelutuotanto. 4) Yhteensä luku sisältää myös Jokilaakson sairaalan vuoden 2014 tiedot. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden osalta tiedoissa on ollut paljon puutteita, erityisesti avohoitokäyntejä ei ole pystytty toimittamaan Hilmo-aineiston vaatimalla tavalla. Myös näiden sairaaloiden toiminnoissa on tapahtunut muutoksia (taulukko 5, liitetaulukot 4 6 ja 8). Haminan seudun perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksikkö lakkautettiin vuonna 2015 ja siirrettiin osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Imatran erikoislääkärijohtoinen terveyskeskustoiminta itsenäisenä yksikkönä päättyi vuoden 2014 aikana. Nokian kaupungin terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan toiminta päättyi vuoden 2015 alusta. Pieksämäen erikoislääkärijohtoisen sairaalan toiminta päättyi Heinolan terveyskeskuksen erikoissairaanhoidossa naistentautien ja synnytysten erikoisalan toiminta päättyi vuoden 2014 aikana. Heinolan terveyskeskuksen erikoissairaanhoito käsittää sisätautien ja kirurgian elektiivistä avohoito- ja päiväkirurgista toimintaa, joskin nekin ovat vähentyneet. Käyntitiedoissa on ollut puutteita Kuusamon, Oulun ja Porin erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa. Tampereen erikoislääkärijohtoisen terveyskeskussairaalan kohdalla on tapahtunut koodausvirhe Hilmo-poiminnassa vuoden 2015 tiedoissa. Tästä syystä vuonna 2015 päivystyskäynneissä oli noin käyntiä, jotka olisivat kuuluneet ajanvarauskäynteihin. Poimintaohjelma on korjattu vuoden 2016 tietojen osalta, mutta vuoden 2015 tietoja ei ole korjattu jälkikäteen. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tiedot eivät ole vertailukelpoisia puutteellisten aineistojen vuoksi. Myös tämän sairaalaryhmän toiminnot ovat laajuudeltaan hyvin erilaisia. Esim. Helsingin perusterveydenhuollon somaattinen erikoissairaanhoito on lähes kokonaan sisätautien erikoissairaanhoitoa. Helsingin terveyskeskuksen sisätautien päivystys on edelleen Suomen suurin sisätautien päivystävä yksikkö julkisella sektorilla. Sen osuus julkisen sektorin sisätautien päivystyskäynneistä oli 23 prosenttia vuonna 2017, kun seuraavaksi suurimman HYKS:n osuus sisätautien päivystyskäynneistä oli 20 prosenttia. Porin terveyskeskuksen erikoissairaanhoidon casemix (tarkemmin kohdassa 3 Käsitteet) on korkea, koska hoito painottuu muita sairaaloita enemmän vuodeosastohoitoon. Siellä on hoidettu myös muutamia kuntoutuspotilaita, joilla on pitkä keskimääräinen hoitoaika. THL TILASTORAPORTTI

10 Taulukko 5. Painotettujen episodien määrän kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Painotetut episodit tk-sairaalat Haminan seudun terveyskeskus 1) Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus 2) 100 Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus 3) Nokian terveyskeskus 1) Oulun terveyskeskus 4) Pieksämäen terveyskeskus 5) Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Turun terveyskeskus Yhteensä ) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta lakannut vuonna ) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta lakannut vuonna ) Kuusamon erikoislääkärijohtoisen tk:n indeksiä ei ole voitu laskea, koska vuoden 2013 laskennan lähtötason tiedot puuttuuvat 4) Oulun erikoislääkärijohtoisesta toiminnasta on ilmoitettu kustannuksia erikoisalakohtaisille käynneille, mutta Hilmo-tietoja on vain yleislääketieteen hoitojaksoista eikä lainkaan erikoisalakohtaisia käyntitietoja vuosina ) Pieksämäen erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta lakannut Liitetaulukoissa 1 4 on esitetty painotettujen avo- ja laitoshoidon suoritteiden sekä yhteensä kaikkien hoitojaksojen (=DRG-pisteiden) kehitys indekseinä sairaaloittain vuosina Liitetaulukoissa 5 8 on esitetty samalta ajanjaksolta vuodeosastohoitojaksojen (ml. päiväkirurgia), päivystyskäyntien sekä ajanvarauskäyntien kehitys absoluuttisina lukuina. Sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannoissa on tarkempia tuottajakohtaisia, palvelutuotantoa kuvaavia tietoja. Tietokannoissa Jokilaakson sairaalan tiedot ovat nimellä Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. 1.2 Hoitotoiminnan kustannusten kehitys vuosina Hoitotoiminnasta aiheutuneet kustannukset nousivat reaalisesti kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa (taulukko 6). Kustannuskehitys on ollut maltillisinta Tampereen ja Turun yliopistollisissa sairaaloissa, joissa reaalikustannukset (deflatoidut kustannukset) nousivat 12 prosenttia vuosina Vastaavana ajanjaksona kustannukset nousivat eniten Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (17 %). Vuonna 2017 reaalikustannukset nousivat yliopistollisissa sairaaloissa kuusi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen Vuoden 2017 kustannuksiin sisältyy koko yhteispäivystystoiminnasta aiheutuneet kustannukset, mikä on osaltaan lisännyt kyseisen vuoden kustannuksia. Taulukko 6. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 Deflatoidut kustannukset Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Hoitotoiminnasta aiheutuneiden kustannusten kehitys vaihteli keskussairaaloissa huomattavasti enemmän kuin yliopistosairaaloissa (taulukko 7). Ainoastaan Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan keskussairaaloiden päivystyskäynteihin eikä kustannuksiin ole vielä sisällytetty yhteispäivystyksen yleislääketieteen osuutta. Monissa keskussairaaloissa on koko yhteispäivystys ml. yleislääketieteen päivystys sisältynyt jo vaihdellen vuodesta alkaen sekä kustannus- että suoritetietoihin. Kustannusten vähentymiseen esim. Savonlinnan keskussairaalassa ovat vaikuttaneet myös toiminnalliset muutokset. THL TILASTORAPORTTI

11 Taulukko 7. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 Deflatoidut kustannukset Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä sairaalatyyppi Muiden sairaaloiden ryhmässä kustannuskehityksessä oli myös suurta vaihtelua (taulukko 8). Kustannuskehitykseen on vaikuttanut erityisesti näissä sairaaloissa tapahtuneet toiminnalliset muutokset. Kustannukset nousivat tai pysyivät ennallaan kahdeksassa sairaalassa ja laskivat viidessä sairaalassa vuosina Eniten kustannukset nousivat Lohjan sairaalassa (19 %), jossa palvelutuotanto nousi tänä aikana 20 prosenttia. Kustannukset nousivat Lohjan sairaalassa neurologian erikoisalaa sekä ihotautien ja allergologian erikoisalaa lukuun ottamatta muilla erikoisaloilla. Lisäksi kustannusten nousua vuonna 2017 aiheutti Lohjan sairaalassa yhteispäivystyksen yleislääketieteen kustannukset. Kustannukset laskivat eniten vuosina Raahen ja Rauman sairaaloissa, molemmissa 23 prosenttia. Raahessa vähentyivät erityisesti kustannukset sisätaudeilla ja Raumalla kirurgian erikoisalalla. THL TILASTORAPORTTI

12 Taulukko 8. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 Deflatoidut kustannukset Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Pohjois-Kymen sairaala 1) Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Rauman sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala 2) Vammalan aluesairaala 2) Varkauden sairaala 3) Yhteensä 4) ) Pohjois-Kymen sairaalan kustannustietoja ei saatu vuodelta ) Valkeakosken sairaala ja Vammalan aluesairaala yhdistettiin vuonna 2017 osaksi TAYS:ia. 3) Varkauden sairaalan kustannustiedot sisältävät myös sairaalan Terveystalolle ulkoistamat erikoissairaanhoidon palvelut ) Yhteensä luku sisältää myös Jokilaakson sairaalan vuoden 2014 tiedot. Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa kustannuskehityksen vaihtelu on ollut erittäin suurta sairaaloiden toimintaprofiilimuutosten takia (taulukko 9). Taulukko 9. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Deflatoidut kustannukset tk-sairaalat Haminan seudun terveyskeskus 1) Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus 2) 100 Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus 3) Nokian terveyskeskus 1) Oulun terveyskeskus 4) Pieksämäen terveyskeskus 5) Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Turun terveyskeskus Yhteensä ) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta lakannut vuonna ) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta lakannut vuonna ) Lähtötason vuoden 2013 kustannustietoja ei ole ilmoitettu, joten indeksiä ei voitu laskea 4) Oulun erikoislääkärijohtoisesta toiminnasta on ilmoitettu kustannuksia erikoisalakohtaisille käynneille, mutta Hilmo-tietoja on vain yleislääketieteen hoitojaksoista eikä lainkaan erikoisalakohtaisia käyntitietoja vuosina ) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta lakannut vuonna Kustannustietoja ei ole saatu vuodelta THL TILASTORAPORTTI

13 1.3 Hoitotoiminnan tuottavuuden kehitys vuosina Episodituottavuuden kehitys Tuottavuuden kehitykseen vaikuttavat sekä kustannukset että palvelutuotanto. Jos esimerkiksi kustannukset ja palvelutuotanto kehittyvät samassa suhteessa, niin tuottavuus säilyy entisellään. Jos taas kustannukset nousevat, mutta palvelutuotanto pysyy entisellään, tuottavuus laskee. Palvelutuotantoa mitataan tässä episodeilla. Palvelutuotannon mittaamisessa on otettu huomioon sairauksien hoidon vaikeusaste painottamalla episodeja episodikustannuspainoilla. Käsitteitä ja menetelmiä on kuvattu tarkemmin luvussa 3. Episodituottavuuden kehityksessä on sairaalakohtaisia eroja (taulukot 10 13). Keskimäärin paras tuottavuuden kehitys eri sairaalaryhmistä oli keskussairaaloissa. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuuden kehitystä ei voi verrata vuosittain, koska näiden sairaaloiden toiminnoissa on tapahtunut runsaasti muutoksia ja datassa on muita sairaalaryhmiä enemmän puutteita. Tuottavuus laski kaikissa yliopistosairaaloissa vuosien välisenä aikana (taulukko 10). Tuottavuus laski tänä aikana vähiten TYKS:ssa (2 %) ja eniten KYS:ssa (12 %). Kaikissa yliopistosairaaloissa reaalikustannukset nousivat enemmän kuin vastaava palvelutuotanto kasvoi, mikä aiheutti tuottavuuden laskun. Tuottavuus nousi OYS:ssa vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna kaksi prosenttiyksikköä ja pysyi entisellään TAYS:ssa. Taulukko 10. Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 Episodituottavuus Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Episodituottavuus nousi Etelä-Karjalan, Kainuun, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Karjalan keskussairaaloita lukuun ottamatta muissa keskussairaaloissa vuosina (taulukko 11). Tuottavuus nousi eniten tänä aikana Mikkelin keskussairaalassa (25 %) ja laski eniten Kainuun keskussairaalassa (12 %). Mikkelin keskussairaalan tuottavuuden nousu perustuu ennen kaikkea palvelutuotannon voimakkaaseen kasvuun, johon on osaltaan vaikuttanut yleislääketieteen päivystyskäyntien sisällyttäminen erikoissairaanhoidon palvelutuotantoon. Samanaikaisesti kustannuskehitys on ollut erittäin maltillista. Myös sairaalan vuodeosastohoitojaksojen, erityisesti sisätautien erikoisalalla, ja ajanvarauskäyntien määrät ovat kasvaneet. Lapin keskussairaalan tuottavuuden lasku perustui ennen kaikkea kustannusten nousuun, mutta myös vuoden 2017 Hilmo-tiedoista oli puutteita toimenpidekoodien poiminnan kanssa. Kainuun keskussairaalan Hilmo-tietojen poimintaan on liittynyt 2017 suuria ongelmia sairaalan siirtyessä käyttämään uutta potilashallinnon tietojärjestelmää. Tällä on todennäköisesti ollut vaikutusta palvelutuotantoa koskeviin lukuihin, koska episodituottavuuden lasku on ollut poikkeuksellisen suuri vuonna Sairaaloiden tuottavuuden kehityksessä vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna on suuria sairaalakohtaisia eroja. Eniten tuottavuus nousi tänä aikana Satakunnan keskussairaalassa. THL TILASTORAPORTTI

14 Taulukko 11. Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 Episodituottavuus Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Muiden sairaaloiden ryhmässä episodituottavuus nousi vuosina neljässä sairaalassa ja laski yhdeksässä sairaalassa (taulukko 12). Tuottavuus nousi tänä aikana eniten Raaseporin sairaalassa (6 %), jossa erityisesti kustannusten nousu on ollut tänä aikana maltillista. Taulukko 12. Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 Episodituottavuus Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Pohjois-Kymen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Rauman sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala 1) Vammalan aluesairaala 1) Varkauden sairaala 2) Yhteensä 3) ) 2) 3) Valkeakosken sairaala ja Vammalan aluesairaala yhdistettiin vuonna 2017 osaksi TAYS:ia. Varkauden sairaalan kustannustiedot sisältävät myös sairaalan Terveystalolle ulkoistamat erikoissairaanhoidon palvelut Vuoden 2017 Hilmo-tiedoista puuttuu kaikki Terveystalon ulkoistetut tiedot sekä oman toiminnan erikoissairaanhoidon avohoitotiedot. Yhteensä luku sisältää myös Jokilaakson sairaalan vuoden 2014 tiedot. Muiden sairaaloiden ryhmässä on tapahtunut runsaasti toiminnallisia muutoksia kuten esim. Valkeakosken ja Vammalan sairaaloiden liittyminen osaksi TAYS:n toimintaa vuonna Varkauden sairaalan tuottavuusluku 2017 ei ole vertailukelpoinen, koska Hilmo-tiedoista puuttui valtaosa. Osan erikoissairaanhoidon toiminnoista Varkaudessa tuottaa yhteistyösopimuksen pohjalta Terveystalo. Terveystalon toiminnasta aiheutuneet kustannukset olivat tiedoissa mukana, mutta THL TILASTORAPORTTI

15 Hilmo-tiedoista puuttuivat kokonaan Terveystalon ulkoistetut palvelut sekä oman tuotannon koko erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminta. Erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa tuottavuuden kehityksessä on sairaalakohtaisia vaihteluja (taulukko 13). Sairaalat poikkeavat suuresti toisistaan sekä tuotantoprofiilin että kustannusten osalta (liitetaulukko 11). Datassa on myös puutteita. Taulukko 13. Episodituottavuuden kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa vuosina ; indeksi 2013 = 100 Erikoislääkärijohtoiset Episodituottavuus tk-sairaalat Haminan seudun terveyskeskus 1) Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Imatran terveyskeskus 2) 100 Kuopion terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus 3) Nokian terveyskeskus 1) Oulun terveyskeskus 4) Pieksämäen terveyskeskus 5) Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Turun terveyskeskus Yhteensä 6) ) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta loppui vuonna ) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta loppui vuonna ) Indeksin laskennan lähtötason 2013 kustannustiedot ja Hilmo-tiedot puuttuvat. 4) Oulun erikoislääkärijohtoisesta toiminnasta on ilmoitettu kustannuksia erikoisalakohtaisille käynneille, mutta Hilmo-tietoja on vain yleislääketieteen hoitojaksoista eikä lainkaan erikoisalakohtaisia käyntitietoja vuosina ) Erikoislääkärijohtoinen tk-toiminta loppui ) Yhteensä lukuihin sisältyy Kuusamon ja Oulun lukuja Episodituottavuuden kehitys sisätautien erikoisalalla Akuuttilääketieteen erikoisala on käytössä HYKS:iä lukuun ottamatta muissa yliopistosairaaloissa. Tällä on vaikutusta erikoisalakohtaisiin vertailutietoihin erityisesti päivystystoiminnan osalta. Oulun ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa oli sisätautien päivystyskäyntejä vuonna 2017 noin pari sataa. OYS:ssa sisätautien päivystyskäyntien vähentyminen alkoi jo vuonna 2015 ja TAYS:ssa Aikaisemmin sisätautien erikoisalalle kirjatut päivystyskäynnit kirjataan nyt erikoissairaanhoidon akuuttilääketieteen erikoisalalle (15E). TYKS otti akuuttilääketieteen erikoisalan käyttöön vuonna Siellä on kuitenkin edelleen ollut vuosina sisätautien päivystyskäyntejä keskimäärin noin käyntiä vuodessa, mutta ne ovat vähentyneet aikaisempiin vuosiin verrattuna lähes 60 %:lla. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa oli vuonna 2017 sisätautien päivystyskäyntejä edelleen 8 864, vaikka sairaala siirtyi käyttämään akuuttilääketieteen erikoisalaa jo osittain vuonna Sairaaloilla on ollut vaikeuksia kustannusten kohdentamisessa eri erikoisaloille. Akuuttilääketieteellä ja kustannusten kohdentamisella eri erikoisaloille saattaa olla vaikutusta erikoisalakohtaisiin tuottavuustietoihin, mutta sairaalan kokonaistuottavuuteen niillä ei pitäisi olla vaikutusta. THL TILASTORAPORTTI

16 Taulukko 14. Sisätautien episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa ; indeksi 2013 = 100 Sisätautien episodituottavuus Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Sisätautien erikoisalan episodituottavuus huononi vuosina yliopistollisissa sairaaloissa HYKS:aa lukuun ottamatta (taulukko 14). Sisätautien tuottavuus laski tuona aikana eniten KYS:ssa ja OYS:ssa. Näissä sairaaloissa sisätautien kustannukset olivat nousseet huomattavasti verrattuna palvelutuotannon kehitykseen. Myös keskussairaaloissa on otettu käyttöön akuuttilääketieteen erikoisala, minkä seurauksena sisätautien päivystyskäyntien määrä vähentyi keskussairaaloissa yli käynnillä (27 %) vuosien välillä. Kanta-Hämeen, Keski- Suomen (2017 lähtien), Lapin (2016 lähtien), Länsi-Pohjan, Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen keskussairaaloissa oli vuosina vain muutamia päivystyskäyntejä sisätautien erikoisalalla. Seinäjoen keskussairaalassa on otettu käyttöön akuuttilääketieteen erikoisala vuonna Siellä on edelleen myös sisätautien erikoisalan päivystyskäyntejä, vaikka niiden lukumäärä on vähentynyt 33 % prosenttia vuonna 2017 verrattuna vuoteen Akuuttilääketieteen erikoisala on otettu käyttöön myös Satakunnan ja Vaasan keskussairaaloissa vuonna 2017, mutta käyttöönotolla ei näyttäisi olevan vaikutusta sisätautien päivystyskäyntien määrän kehitykseen. Savonlinnan keskussairaalassa otettiin akuuttilääketieteen erikoisala käyttöön vuonna 2016 ja sisätautien päivystyskäyntien määrät ovat siellä pysyneet aika lailla ennallaan verrattuna vuoteen Sisätautien erikoisalan tuottavuus keskussairaaloissa nousi kaksi prosenttia vuosien välisenä aikana (taulukko 15). Tuottavuuden kehitys vaihteli erittäin paljon sairaaloiden välillä. Tuottavuus nousi tänä aikana kahdeksassa keskussairaalassa ja laski samoin kahdeksassa keskussairaalassa. Sisätautien tuottavuus nousi eniten tänä aikana Mikkelin keskussairaalassa (37 %) ja laski eniten Lapin keskussairaalassa (18 %). Taulukko 15. Sisätautien episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa ; indeksi 2013 = 100 Sisätautien episodituottavuus Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Sisätautien päivystystoimintaa oli vuonna 2017 muiden sairaaloiden ryhmässä Lohjan, Oulaskankaan, Porvoon, Raaseporin ja Valkeakosken sairaaloissa. Monessa sairaalassa palvelutuotanto on muuttunut, esim. päivystystoiminta oli lopetettu. Sisätautien episodituottavuus laski Oulaskankaan, Rauman ja Turunmaan sairaaloita lukuun ottamatta muissa sairaaloissa vuosina (taulukko 16). Sisätautien tuottavuus nousi eniten Turunmaan sairaalassa ja laski eniten Raahen sairaalassa. Taulukko 16. Sisätautien episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa ; indeksi 2013 = 100 THL TILASTORAPORTTI

17 Sisätautien episodituottavuus Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Pohjois-Kymen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Rauman sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala 1) Yhteensä ) Varkauden Hilmo-tiedoista 2017 puuttuu Terveystalolle ulkoistetut palvelut ja oman toiminnan käyntitiedot Episodituottavuuden kehitys kirurgian erikoisalalla Yliopistollisten sairaaloiden kirurgian erikoisalan episodituottavuus laski kaikissa yliopistosairaaloissa vuosina (taulukko 17). Vähiten kirurgian episodituottavuus laski tänä aikana TYKS:ssa (1 %) ja eniten OYS:ssa (19 %). OYS:ssa kirurgian erikoisalan kustannukset nousivat 18 prosenttia, mutta palvelutuotanto episodeilla mitattuna laski neljä prosenttia. Kirurgian erikoisalan päivystyskäynnit vähenivät OYS:ssa, TAYS:ssa ja vähemmässä määrin TYKS:ssa, kun niissä otettiin akuuttilääketieteen erikoisala käyttöön. Vastaavasti näiltä osin pitäisi myös kustannusten siirtyä akuuttilääketieteen erikoisalalle. Taulukko 17. Kirurgian episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa ; indeksi 2013 = 100 Kirurgian episodituottavuus Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Kirurgian erikoisalan episodituottavuus nousi kahdeksassa keskussairaalassa ja laski kahdeksassa keskussairaalassa vuosina (taulukko 18). Kirurgian tuottavuus nousi tänä aikana eniten Mikkelin keskussairaalassa (27 %), missä palvelutuotanto oli lisääntynyt, mutta kirurgian erikoisalalle kohdennetut kustannukset olivat vähentyneet. Tuottavuus laski eniten Kainuun keskussairaalassa, jossa puolestaan kirurgian erikoisalalle kohdennetut kustannukset olivat nousseet ja palvelutuotanto laskenut. THL TILASTORAPORTTI

18 Taulukko 18. Kirurgian episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa ; indeksi 2013 = 100 Kirurgian episodituottavuus Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Muiden sairaaloiden ryhmässä kirurgian episodituottavuus nousi tai pysyi ennallaan kuudessa sairaalassa ja laski seitsemässä sairaalassa vuosina (taulukko 19). Eniten episodituottavuus nousi tänä aikana Varkauden sairaalassa (27 %) ja laski eniten Pietarsaaren sairaalassa (17 %). Taulukko 19. Kirurgian episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa ; indeksi 2013 = 100 Kirurgian episodituottavuus Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Lohjan sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Pohjois-Kymen sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Raaseporin sairaala Rauman sairaala Turunmaan sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala 1) Yhteensä ) Varkauden Hilmo-tiedoista 2017 puuttuu Terveystalolle ulkoistetut palvelut ja oman toiminnan käyntitiedot. THL TILASTORAPORTTI

19 1.4 Hoitotoiminnan tuottavuuserot vuonna 2017 Tuottavuutta on tarkasteltu kahdella eri mittausmenetelmällä. Toisessa tuotoksena on käytetty painotettuja avo- ja laitoshoitojaksoja (= NordDRG Full -hoitojaksot = DRG-pisteet) ja toisessa painotettuja episodeja. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuuserot ovat viime vuosina kaventuneet. Vuonna 2017 episodituottavuuserot yliopistollisten sairaaloiden välillä olivat keskimäärin 2,4 prosenttia, kun vuonna 2013 ne olivat 2,8 prosenttia. Tuottavimman ja tuottamattomimman yliopistollisen sairaalan välinen ero vuonna 2017 oli kuusi prosenttia ja vuonna 2013 vastaavasti seitsemän prosenttia. Yliopistollisista sairaaloista paras episodituottavuus vuonna 2017 oli Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (kuvio 7). TAYS:n episodituottavuus oli neljä prosenttia parempi kuin yliopistosairaaloissa keskimäärin. Tuottavuudeltaan heikoimmat yliopistosairaalat olivat HYKS ja KYS, joiden tuottavuus oli kaksi prosenttia alhaisempi kuin yliopistosairaaloissa keskimäärin. Käytettäessä mittarina DRG-tuotosta (DRG-pisteitä), niin TYKS on tuottavuudeltaan paras yliopistosairaala. Kuvio 7. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus vuonna 2017; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 TAYS OYS TYKS KYS HYKS Episodituottavuus DRG-tuottavuus Episodituottavuuserot (episodi) keskussairaaloissa ovat yliopistosairaaloita suuremmat. Keskussairaaloiden väliset tuottavuuserot ovat pysyneet lähes samoina viime vuosina. Vuonna 2017 tuottavuuserot keskussairaaloiden välillä olivat keskimäärin kahdeksan prosenttia, samoin kuin vuonna Sen sijaan tuottavimman ja tuottamattomimman keskussairaalan väliset erot ovat kaventuneet vuosien välillä. Tuottavimman ja tuottamattomimman keskussairaalan välinen ero oli 27 prosenttia (ilman Kainuun lukuja 25 %) vuonna 2017, kun se vuonna 2013 oli 47 prosenttia. Tuottavuudeltaan paras keskussairaala vuonna 2017 oli Mikkelin keskussairaala ja tuottavuudeltaan heikoin oli Savonlinnan keskussairaala (kuvio 8). Kainuun Hilmo-data on puutteellinen, joten tuottavuuslukuun on suhtauduttava kriittisesti. Myös Lapin keskussairaalan keskussairaalan Hilmo-tietojen toimenpide tiedoissa oli puutteita. THL TILASTORAPORTTI

20 Kuvio 8. Keskussairaaloiden tuottavuus vuonna 2017; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Muiden sairaaloiden ryhmässä paras tuottavuus vuonna 2017 oli Valkeakosken sairaalassa ja heikoin Raaseporin sairaalassa (kuvio 9). Valkeakosken ja Vammalan sairaalat olivat jo vuonna 2017 osa Tampereen yliopistollista keskussairaalaa, vaikka ne vielä tässä raportissa kuuluvat muiden sairaaloiden ryhmään. Kuvio 9. Muiden sairaaloiden tuottavuus vuonna 2017; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Valkeakosken sairaala Rauman sairaala Forssan sairaala Oulaskankaan sairaala Iisalmen sairaala Raahen sairaala Turunmaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Vammalan aluesairaala Lohjan sairaala Raaseporin sairaala Episodituottavuus DRG-tuottavuus Keskimääräinen tuottavuusero muussa sairaalaryhmässä on kaventunut huomattavasti viime vuosina. Vuonna 2017 tuottavuusero oli entisten aluesairaaloiden ja vastaavien sairaaloiden välillä keskimäärin 4,5 prosenttia, kun se vuonna 2013 THL TILASTORAPORTTI

21 oli seitsemän prosenttia. Tuottavimman ja tuottamattomimman muun sairaalan välinen ero oli 22 prosenttia vuonna 2017, kun se vuonna 2013 oli 37 prosenttia. Kuvio 10. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuus vuonna 2017; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Heinolan terveyskeskus Porin terveyskeskus Kuopion terveyskeskus Tampereen terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Turun terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus pisodituottavuus 5RG-tuottavuus Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tietoihin tulee suhtautua edelleen kriittisesti. Näiden sairaaloiden palvelutuotanto ja potilaiden vaikeusaste (casemix) poikkeaa hyvin paljon toisistaan. Myös tietojen kirjaamisessa sekä Hilmo-poiminnassa ja kustannusten poiminnassa on eroja, mikä myös osittain saattaa selittää tuottavuuseroja. Pienimmässä Heinolan erikoislääkärijohtoisessa terveyskeskussairaalassa on ainoastaan pienimuotoista sisätautien ja kirurgian erikoissairaanhoidon avohoitotoimintaa, joiden toiminnasta aiheutuvat kustannukset ovat alle miljoonan, kun suurimman Helsingin erikoislääkärijohtoisen terveyskeskussairaalan kustannukset vastaavat keskussairaaloiden kustannuksia (83 milj. ). Helsingin perusterveydenhuollon erikoissairaanhoito ainoana tähän sairaalaryhmään kuuluvana päivystystää myös ympärivuorokautisesti. Porin perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon vuodeosastolla on korkea casemix, joka osaltaan parantaa tuottavuutta. Porissa on hoidettu korkean kustannuspainon omaavia pitkäaikaisia kuntoutuspotilaita, jotka nostavat huomattavasti casemixiä. (Kuvio 10). DRG-pisteen laskennalliset kustannukset Liitetaulukossa 9 on esitetty DRG-pisteen laskennalliset kustannukset sairaaloittain ja niiden t sairaalaryhmän keskikustannuksesta vuonna Yliopistollisista sairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Turun yliopistollisessa sairaalassa (634 ). Keskussairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Keski-Suomen keskussairaalassa (496 ) ja muussa sairaalaryhmässä matalin DRG-pisteen kustannus oli Forssan sairaalassa (489 ). Erikoislääkärijohtoisista terveyskeskussairaaloista matalin DRG-pisteen kustannus oli Heinolan terveyskeskuksessa (522 ). Sairaaloiden toiminta- ja tuottavuustietokannoista (Benchmarking-tietokannat) löytyvät NordDRG Full -ryhmäkohtaiset laskennalliset kustannukset sairaaloittain. Lisäksi tietokannasta löytyy sairaalaryhmäkohtaiset keskimääräiset kustannukset NordDRG-ryhmittäin. THL TILASTORAPORTTI

22 2. Palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus alueittain 2017 Alueellisessa tarkastelussa episodiin (alue-episodi) lasketaan kaikki potilaalle saman sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa annettu hoito riippumatta siitä, missä sairaalassa tai sairaanhoitopiirissä hoito on annettu (luku 3, kuvio 12). Tarkastelu ei sisällä psykiatrian erikoisaloja. Alueellisessa sairaanhoitopiirien tarkastelussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on jaettu viiteen sairaanhoitoalueeseen. HUS:iä ei ole muista piireistä poiketen tarkasteltu sairaanhoitopiirin tasolla. Aluetaulukoissa (taulukot ja liitetaulukko 12) on esitetty somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö (episodeina) ja palvelujen käytöstä aiheutuvat laskennalliset kustannukset sairaanhoitopiiri-, sairaanhoitoalue- tai kuntakohtaisesti vuonna Lisäksi maakuntakohtaisessa tarkastelussa (kuvio 11) on esitetty palvelujen käyttö ja palvelujen käytöstä aiheutuvat laskennalliset kustannukset maakunnittain. Aluenäkökulmassa palvelujen käyttöä tarkastellaan väestön asuinpaikan mukaan. Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttavat tekijät on jaettu kahteen osaan: palvelujen käyttöön ja tuottavuuteen. Palvelujen käytöllä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon alueen väestö on käyttänyt palveluja suhteessa maan keskitasoon. Palvelujen käyttöä mitataan painotetuilla hoitoepisodeilla, jotka huomioivat alueiden erilaiset potilasrakenteet. Ikä- ja sukupuolivakioinnilla otetaan huomioon alueiden erot ikä- ja sukupuolirakenteessa. Tuottavuus tässä kuvaa sitä, kuinka edullisesti alueen potilaat on hoidettu. Tuottavuutta mitataan painotettujen episodien kustannuksilla. Liitetaulukossa 10 on esitetty oman sairaanhoitopiirin sairaaloiden tai HUS:n alueella oman sairaanhoitoalueen sairaaloiden osuus alueen laskennallisista kokonaiskustannuksista erikoisaloittain. Esim. HYKS-sairaanhoitoalueen sisätautien laskennallisista kustannuksista HYKS:n osuus on 70 prosenttia. Loput kustannuksista tulevat lähinnä Helsingin perusterveydenhuollon sisätautien yksiköstä, yksityissektorin sisätautien laitospalveluista ml. päiväkirurgia ja muiden HYKS:n ulkopuolisten sairaaloiden sisätautien palveluista. HYKS-sairaanhoitoalueen syöpätautien ja sädehoidon kustannuksista 98 prosenttia koostuu HYKS:n syöpäklinikan kustannuksista. THL ei kerää yksityissektorin hoitoilmoitustietoja avohoitokäynneistä, joten ne eivät sisälly sairaaloiden tuottavuustietoihin. Sen sijaan yksityissektorin päiväkirurgia ja vuodeosastohoito sisältyy aluetietoihin. Erikoisalakohtaisessa tarkastelussa tulee ottaa huomioon, että osassa sairaanhoitopiirin alueista kirjataan päivystyskäynnit pääsääntöisesti akuuttilääketieteen erikoisalalle, jolloin esim. sisätautien ja kirurgian päivystyskäyntien määrä on hyvin vähäinen. Joissakin sairaaloissa saatetaan kirjata vielä koko yhteispäivystys ml. yleislääketieteen päivystyskäynnit perinteisille erikoisaloille kuten esim. sisätaudeille ja kirurgiaan. Kirjaamiskäytäntöjä on käsitelty tarkemmin kohdassa 1.1 ja 1.3 ja laatuselosteessa. 2.1 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus somaattisilla erikoisaloilla sairaanhoitopiireittäin Somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö episodeilla mitattuna oli vuonna 2017 runsainta Länsi-Pohjan alueella, jossa se oli 26 prosenttia yli maan keskitason. Vastaavat laskennalliset kustannukset olivat Länsi-Pohjan alueella 23 prosenttia yli maan keskitason (taulukko 20). Väestön runsas palvelujen käyttö lisäsi alueen kustannuksia maan keskitasoon verrattuna, mutta muuta maata keskimäärin edullisemmin tuotettujen palveluiden käyttö vähensi alueen kokonaiskustannuksia. Kokonaiskustannukset muuhun maahan verrattuna voivat olla korkeat, vaikka sairaalat toimivat tehokkaasti, jos alueen palvelujen käyttö on runsasta. Palvelujen käytössä on otettu huomioon väestön ikä- ja sukupuolirakenne. Somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö oli vähäisintä HYKS-sairaanhoitoalueella (11 % alle maan keskitason). Koska alueella käytettiin muuta maata vähemmän palveluja, niin vakioidut laskennalliset kustannukset olivat kuusi prosenttia alle maan keskitason. Näin ollen potentiaalista säästöä alue sai muuta maata keskimäärin vähäisemmästä palvelujen käytöstä, vaikka alue käytti muuta maata keskimäärin kalliimmin tuotettuja palveluja. Esim. HYKS-alueella potentiaalinen säästö vuonna 2017 oli noin 58 euroa asukasta kohden (yhteensä noin 71 milj. euroa). Korkeimmat somaattisen erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset olivat Länsi-Pohjan alueella (23 prosenttia yli maan keskitason). Korkeampiin kustannuksiin Länsi-Pohjassa vaikutti muuta maata huomattavasti runsaampi palvelujen käyttö. Jos Länsi-Pohjassa olisi käytetty somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja kuten maassa keskimäärin, niin potentiaalista säästöä alueelle olisi tullut noin 16 miljoonaa euroa. Alhaisimmat somaattisen erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset vuonna 2017 koko maahan verrattuna olivat Keski-Suomessa (10 % alle maan keskitason). Samaan aikaan palvelujen käyttö oli kaksi prosenttia yli maan keskitason. Alue sai käyttämiensä palveluiden tuottavuudesta johtuen potentiaalista säästöä 27 miljoonaa euroa. Alueen somaattisen erikoissairaanhoidon laskennallisista kustannuksista 88 prosenttia aiheutui Keski-Suomen keskussairaalan toiminnasta (liitetaulukko 10). THL TILASTORAPORTTI

23 Taulukko 20. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2017 Kustannusten maan keskitasoon Alue 1) Vakioidut episodit/ as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/as, indeksi koko maa=100 Kustannusten yhteensä /as Käytöstä johtuva kustannusten / as Tehottomuudesta johtuva kustannusten /as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -alue Hyvinkääan alue Lohjan alue Länsi-Uudenmaan alue Porvoon alue Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp 2) Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Koko maa 3) ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2) Kymenlaakson luvuista puuttuu Pohjois-Kymen sairaalan tiedot. 3) Koko maan alueellisissa luvuissa mukana myös Ahvenanmaa. 2.2 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus sisätautien erikoisalalla Sisätautien erikoisalan palvelujen käyttö episodeilla mitattuna oli suurinta Länsi-Pohjan alueella (26 % yli maan keskitason). Vaikka Länsi-Pohjassa käytettiin sisätautien palveluja paljon, niin paremmasta tuottavuudesta johtuen sisätautien laskennalliset kustannukset olivat siellä vain 14 prosenttia muuta maata korkeammat (taulukko 21). Sisätautien laskennalliset kustannukset olivat kuitenkin Länsi-Pohjan alueella palvelujen runsaasta käytöstä johtuen koko maahan verrattuna maan korkeimpia. Sisätautien palvelujen käyttö oli alhaisinta Keski-Suomessa (13 % alle maan keskitason). Muuta maata vähäisemmästä palvelujen käytöstä sekä käytettyjen palvelujen hyvästä tuottavuudesta johtuen sisätautien laskennalliset kustannukset olivat myös maan alhaisimmat (26 % alle maan keskitason). Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä sisätaudeilla on vain muutamia päivystyskäyntejä, koska päivystyskäyntien kirjaamisessa käytetään akuuttilääketieteen erikoisalaa, jonne kirjaantuvat myös sisätautien terveysongelmien takia päivystykseen tulleet asiakkaat. THL TILASTORAPORTTI

24 Taulukko 21. Sisätautien ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2017 Alue 1) Vakioidut episodit/as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten maan keskitasoon Kustannusten yhteensä /as Käytöstä johtuva kustannusten /as Tehottomuudesta johtuva kustannusten /as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp 2) Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Koko maa 3) ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2) Kymenlaakson luvuista puuttuu Pohjois-Kymen sairaalan tiedot. 3) Koko maan alueellisissa luvuissa mukana myös Ahvenanmaa. THL TILASTORAPORTTI

25 2.3 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus kirurgian erikoisalalla Taulukko 22. Kirurgian ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2017 Alue 1) Vakioidut episodit/as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten maan keskitasoon Kustannusten yhteensä /as Käytöstä johtuva kustannusten /as Tehottomuudesta johtuva kustannusten /as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sha Porvoon sairaanhoitoalue Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp 2) Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Koko maa 3) ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2) Kymenlaakson luvuista puuttuu Pohjois-Kymen sairaalan tiedot. 3) Koko maan alueellisissa luvuissa mukana myös Ahvenanmaa. Kirurgian erikoisalan palvelujen käyttö 2017 oli runsainta Itä-Savossa (30 % yli maan keskitason). Itä-Savon runsaasta palvelujen käytöstä ja korkeista tuotantokustannuksista johtuen laskennalliset kustannukset kirurgian erikoisalalla olivat myös maan korkeimmat (45 prosenttia yli maan keskitason). (Taulukko 22) Kirurgian erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö oli alhaisinta Pirkanmaalla (9 % alle maan keskitason). Palvelujen vähäisestä käytöstä johtuen alueella oli myös muuta maata alhaisemmat kirurgian laskennalliset kustannukset (6 % alle maan keskitason). Pirkanmaalla päivystystoiminta kirjataan pääsääntöisesti akuuttilääketieteen erikoisalalle, joten kirurgian erikoisalan päivystyskäyntejä on hyvin vähän. Matalimmat kirurgian erikoisalan laskennalliset kustannukset (15 % alle maan keskitason) olivat Keski-Pohjanmaalla muuta maata keskimäärin tehokkaammin tuotettujen palvelujen johdosta. Kirurgian kustannukset olivat 53 asukasta kohden pienemmät kuin maassa keskimäärin. THL TILASTORAPORTTI

26 2.4 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus naistentautien ja synnytysten erikoisalalla Taulukko 23. Naistentautien ja synnytysten ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain 2017 Alue 1) Vakioidut episodit/as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten maan keskitasoon Kustannusten yhteensä /as Käytöstä johtuva kustannusten /as Tehottomuudesta johtuva kustannusten /as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp 2) Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Koko maa 3) ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2) Kymenlaakson luvuista puuttuu Pohjois-Kymen sairaalan tiedot. 3) Koko maan alueellisissa luvuissa mukana myös Ahvenanmaa. Naistentautien ja synnytysten erikoisalalla palveluja käytettiin vuonna 2017 koko maahan verrattuna eniten Kainuussa (31 % yli maan keskitason; taulukko 23). Kainuussa palvelujen käytöstä ja tehottomuudesta aiheutuneet laskennalliset kustannukset olivat myös maan korkeimmat (72 prosenttia yli maan keskitason). Kainuun Hilmo-tiedoissa on ollut ongelmia, joka on saattanut vaikuttaa tuloksiin. Naistentautien ja synnytysten erikoisalan palvelujen käyttö oli ikä- ja sukupuoli huomioon ottaen vähäisintä Kymenlaaksossa (7 % alle maan keskitason). Kymenlaakson tiedoista puuttuu Pohjois-Kymen sairaalan sekä Hilmo- että kustannustiedot, millä on todennäköisesti vaikutusta alueen vähäiseen palvelujen käyttöön ja pieniin laskennallisiin kustannuksiin. THL TILASTORAPORTTI

27 2.5 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus lastentautien erikoisalalla Taulukko 24. Lastentautien ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2017 Alue 1) Vakioidut episodit/as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten maan keskitasoon Kustannusten yhteensä /as Käytöstä johtuva kustannusten /as Tehottomuudesta johtuva kustannusten /as Helsingin ja Uudenmaan shp - HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkaan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp 2) Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Koko maa 3) ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2) Kymenlaakson luvuista puuttuu Pohjois-Kymen sairaalan tiedot. 3) Koko maan alueellisissa luvuissa mukana myös Ahvenanmaa. Lastentautien palvelujen käyttö oli runsainta Länsi-Pohjan alueella (taulukko 24). Palvelujen runsaasta käytöstä (53 % yli maan keskitason) johtuen lastentautien kustannusten (49 % yli maan keskitason) maan keskitasosta oli Länsi- Pohjassa myös maan korkein. Käytettyjen palvelujen tehokkuus kuitenkin vähensi hieman kustannuksia. Korkeimmat lastentautien laskennalliset kustannukset olivat Länsi-Pohjan lisäksi Etelä-Savossa (42 % yli maan keskitason) johtuen sekä palvelujen muuta maata runsaammasta käytöstä että käytettyjen palvelujen tuotannon tehottomuudesta. Pirkanmaalla ja Porvoon sairaanhoitoalueella käytettiin vähiten lastentautien erikoisalan palveluja (molemmissa 16 % alle maan keskitason). Palvelujen vähäisestä käytöstä johtuen lastentautien laskennalliset kustannukset olivat myös alle maan keskitason: Pirkanmaalla 20 prosenttia alle maan keskitason ja Porvoon sairaanhoitoalueella 10 prosenttia alle maan keskitason. 2.6 Palvelujen käyttö ja kustannusten t kunnittain Ikä- ja sukupuolivakioitu somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen kuntakohtainen käyttö episodeilla mitattuna vuonna 2017 oli runsainta Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Merikarvian kunnassa (40 % yli maan keskitason) ja Länsi- THL TILASTORAPORTTI

28 Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvissa Kemin (34 % yli maan keskitason) ja Keminmaan (32 % yli maan keskitason) kunnissa. Näiden kuntien somaattisen erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset olivat myös maan korkeimpia. (Liitetaulukko 12) Korkeimmat somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut laskennalliset kustannukset olivat Enonkosken (38 % yli maan keskitason), Keminmaan (34 % yli maan keskitason) ja Kaavin (32 % yli maan keskitason) kunnissa. Näissä kunnissa oli myös palvelujen käyttö maan korkeimpia. Väestömäärältään pienissä kunnissa saattaa palvelujen satunnainen korkea käyttö heilauttaa lukuja huomattavasti. Suurista kunnista (yli asukasta) somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö oli runsainta Kuopiossa (15 % yli maan keskitason), Lahdessa (8 % yli maan keskitason), Turussa (8 % yli maan keskitason) ja Oulussa (6 % yli maan keskitason). Vastaavasti myös laskennalliset kustannukset olivat korkeat sekä palvelujen runsaasta käytöstä että tehottomuudesta johtuen Oulussa (24 % yli maan keskitason), Kuopiossa (23 % yli maan keskitason) ja Turussa (12 % yli maan keskitason). Vaikka Lahdessa palvelujen käyttö oli runsasta, niin käytettyjen palvelujen tehokkuudesta johtuen laskennalliset kustannukset olivat kaksi prosenttia alle maan keskitason. Helsinkiläisten ikä- ja sukupuolivakioitu somaattisen erikoissairaanhoitopalvelujen käyttö oli 13 prosenttia muuta maata vähäisempää ja vastaavat kustannukset olivat kuusi prosenttia alle maan keskitason. Espoossa palvelujen käyttö oli 11 prosenttia ja kustannukset kahdeksan prosenttia alle maan keskitason. Vantaalla palvelujen käyttö oli seitsemän prosenttia ja kustannukset neljä prosenttia alle maan keskitason. Tampereella palvelujen käyttö oli prosentin yli maan keskitasoa ja kustannukset kahdeksan prosenttia yli maan keskitason. Jyväskylässä palvelujen käyttö oli viisi prosenttia yli maan keskitason ja kustannukset kuusi prosenttia alle maan keskitason. Vähiten somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja käytettiin vuonna 2017 ikä- ja sukupuoli vakioituna Kuhmoisissa (33 % alle maan keskitason), Kuusamossa (21 % alle maan keskitason) ja Kauniaisissa (20 % alle maan keskitason). Kuhmoisissa palvelujen vähäisen käytön lisäksi käytettyjen palvelujen hyvästä tuottavuudesta johtuen laskennalliset somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat myös maan alhaisimmat (41 % alle maan keskitason). Kuusamossa ja Kauniaisissa oli myös muuta maata vähäisemmästä käytöstä johtuen laskennalliset kustannukset maan alhaisimpia. Seuraavaksi alhaisimmat laskennalliset ikä- ja sukupuolivakioidut somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset vuonna 2017 olivat Kivijärvellä (32 % alle maan keskitason) ja Jämsässä (27 % alle maan keskitason). Näissä kunnissa käytettiin myös palveluja muuta maata vähemmän. 2.7 Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuus, kustannukset ja käyttö maakunnittain Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttavat tekijät maakuntakohtaisessa (HE 15/2017) tarkastelussa jaetaan sairaanhoitopiiritarkastelun tapaan kahteen osaan: palvelujen käyttöön ja tuottavuuteen. Palvelujen käyttöä tarkastellaan maakunnittain eli kuinka paljon alueen väestö on käyttänyt palveluja suhteessa maan keskitasoon. Palvelujen käyttöä mitataan aivan kuten sairaanhoitopiiri- ja kuntakohtaisessa tarkastelussa painotetuilla hoitoepisodeilla, jotka huomioivat alueiden erilaiset potilasrakenteet. Maakuntakohtaisessa tarkastelussa on otettu huomioon alueiden erot potilaan iän ja sukupuolen suhteen. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon alueiden eroja sairastavuudessa tai tietyissä sosioekonomisissa tekijöissä (ns. tarvevakiointi). Tuottavuus taas kuvaa sitä, kuinka edullisesti alueen potilaat on hoidettu. Tuottavuutta mitataan painotettujen episodien kustannuksilla aivan kuten sairaanhoitopiiri- ja kuntakohtaisissa tiedoissa. Sairaaloiden tuottavuustietokannoissa maakuntakohtaisessa tarkastelussa on palvelujen käyttö ja kustannukset vakioitu iän ja sukupuolen mukaan. Tarkastelu ei sisällä niissä tarvevakiointia. Korkeimmat ikä- ja sukupuolivakioidut somaattisen erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti laskettuna 220 /as olivat vuonna 2017 Kainuussa (kuvio 11). Ylityksestä 100 /as johtui keskimääräistä suuremmasta palvelujen käytöstä ja 120 käytettyjen palvelujen huonommasta tuottavuudesta. Alhaisimmat ikä- ja sukupuolivakioidut somaattisen erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti laskettuna -140 /as olivat Kymenlaaksossa. Alituksesta 62 /as johtui muuta maata keskimääräistä vähäisemmästä palvelujen käytöstä ja 77 /as käytettyjen palvelujen paremmasta tuottavuudesta. Kymenlaakson aineistosta puuttui Pohjois-Kymen sairaalan palvelutuotanto ja siitä aiheutuneet kustannukset. THL TILASTORAPORTTI

29 Kuvio 11. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitujen menojen sekä palvelujen käytön ja tuottavuuden maan keskiarvosta (euro/asukas) maakunnittain (HE 15/2017) vuonna Mitä suurempi positiivinen euromäärä/as, sitä suuremmat kustannukset maan keskitasoon verrattuna. THL TILASTORAPORTTI