ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS,

IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 30. päivänä elokuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa 1074. Alueen määrittely Alueen sijainti IMATRA Kaupunginosa 74, VUOKSENNISKA Asemakaavan muutos: Korttelin 46 osa sekä virkistysaluetta. Kaavamuutosalue sijaitsee Honkaharjun alueella Vuoksenniskalla. Alue rajautuu Honkaharjun terveys-ja hyvinvointipalvelualueeseen, asuinpientaloalueeseen, moottoriurheiluhalliin ja Mäntyrinteen kerrostaloalueeseen. Kaavan vireilletulo: 4.1.2015 (kuulutus vireilletulosta, Uutisvuoksi) Kaavan laatija: asemakaava-arkkitehti Jaana Huovinen, puh. 020 617 4422 sähköposti: jaana.huovinen@imatra.fi osoite: Virastokatu 2, 55100 Imatra

Sisällysluettelo: 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Nykytilanne:... 3 1.2 Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet... 3 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Maakuntakaava... 4 2.2 Yleiskaava... 5 2.3 Asemakaava... 5 2.5 Suunnittelutilanne... 6 3. SELVITYS ALUEESTA... 6 3.1 Maanomistus... 6 3.2 Maisema- ja kaupunkikuva... 7 3.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.5 Liikenne... 15 3.6 Yhdyskuntatekninen huolto... 16 3.7 Luonnonympäristö... 17 3.8 Palvelut... 19 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET... 19 4.1 Asemakaavan mitoitus ja aluevaraukset... 19 4.2 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan... 19 4.3 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon... 19 4.4 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuurihistoriaan... 20 4.5 Rakentamisen aikaiset haitat... 20 4.6 Vaikutukset elinympäristön viihtyisyyteen... 20 4.7 Liikenteelliset vaikutukset... 20 4.8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 21 LIITTEET: 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 21 Liite 1: Liite 2. Liite 3: Liite 4: Liite 5: Poistuva kaava Johtokartta Sisäilmatutkimukset ja riskirakenteet, Kumppanuustalo (Raksystems,2015) Imatran koulurakennusten rakennushistoriaselvitys (Ramboll, 2016) Seurantalomake (ehdotusvaihe) 2 / 22

1 TIIVISTELMÄ 1.1 Nykytilanne: Asemakaavan muutos on käynnistetty Imatran kaupungin aloitteesta. Kaavoitettava kohde on kuulunut vuosien 2015 sekä 2016-2017 asemakaavahankkeisiin (Kaavoituskatsaus ja ohjelma 2016-2017, KAKELA, 7, 23.02.2016). Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 1,3 ha ja se on Imatran kaupungin omistuksessa. Kaavamuutosalue sijaitsee Vuoksenniskantien ja Saimaan välisellä harjualueella Vuoksenniskan kaupunginosassa. Alue on keskellä Vuoksenniskan taajamaa ja lähellä Vuoksenniskan kaupallisia palveluja. Honkaharjun alueelle on keskittynyt kaupungin terveys- ja sosiaalipalveluita; alueella sijaitsevat Honkaharjun sairaala ja terveysasema, Vuoksenniskan vuoropäiväkoti sekä ryhmäkoti Villa Vanamo. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Näreharjun moottoriurheiluhalli. Kaavamuutosalueella sijaitsee vuonna 1952 rakennettu III-kerroksinen rapattu harjakattoinen koulurakennus, osoitteessa Honkaharju 7. Honkaharjun koulun toiminta päättyi vuonna 2006, jonka jälkeen koulutoiminta siirtyi Vuoksenniskan koululle. Honkaharjun koulun nimi muutettiin Kumppanuustaloksi, jonka tiloja ovat hyödyntäneet mm. yhdistykset ja urheiluseurat. Kumppanuustalossa on ollut myös vuokrattavia asuntoja. Kaava-alueen rajaus (viistoilmakuva: Lentokuva Vallas 2014) 1.2 Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Kaavamuutoksen tarve on syntynyt Kumppanuustalon (Vuoksenniskan kansakoulun) jäädessä tyhjilleen. Keväällä 2015 valmistuneessa 3 / 22

kuntotutkimuksessa rakennuksesta löytyi runsaasti kosteusvaurioihin viittaavia mikrobikasvustoja. Raportin laatinut Raksystems suositteli tilojen poistamista käytöstä. Rakennus on ollut tyhjillään vuoden 2015 lopusta lähtien ja rakennus on tarkoitus purkaa. Kaavamuutoksella mahdollistetaan palvelutalon rakentaminen Honkaharjun alueelle. Samalla tarkistetaan suunnittelualueen kaavamääräykset ja pysäköintialueiden mitoitus tulevaa tarvetta vastaaviksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä Vuoksenniskan palveluja, vahvistaa Vuoksenniskan elinvoimaisuutta ja seudullista asemaa Imatran pohjoisena kaupunkikeskustana. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Maakuntakaava Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa kaava-alue on merkitty julkisten palveluiden alueeksi (py). Merkintä osoittaa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien julkisten palveluiden ja hallinnon alueet ja kohteet. Kaava-alue sisältyy kaupunki/ taajamarakenteen kehittämisen kohdealueeseen (kk), jossa on erityistä painetta tarkastella ja suunnitella aluetta toiminnallisena kokonaisuutena. Suunnittelussa on huolehdittava siitä, että kohdealueelle sijoittuvat toiminnat ja alueen maankäytön ratkaisut eheyttävät kaupunki/taajamarakennetta. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. 4 / 22

2.2 Yleiskaava Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupungin valtuustossa 19.4.2004. Yleiskaavassa kaava-alue on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Kumppanuustalo on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Ote Imatran yleiskaavasta Kestävä Imatra 2020. 2.3 Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava1025 (vahvistettu 29.3.2011). Voimassa olevassa asemaakaavassa alue on merkitty julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e=0,60, mikä vastaa 6008 k-m2. Kerrosluku on neljä. Kumppanuustalo on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr-6): Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. 5 / 22

Ote ajantasa-asemakaavasta. 2.5 Suunnittelutilanne Rakennusjärjestys Pohjakartta Imatran rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.6.2016 ja tullut voimaan 1.8.2016. Pohjakartan tulee täyttää MRL:n 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. 3. SELVITYS ALUEESTA 3.1 Maanomistus Kaavamuutosalue on Imatran kaupungin omistuksessa. Kiinteistöä hallinnoi Imatran Seudun Yritystilat Oy. 6 / 22

Ote maanomistuskartasta (lähde: StellaWeb) 12/2017). Vaalean vihreä: maanomistaja Imatran kaupunki; valkoinen, yksityinen maanomistus. 3.2 Maisema- ja kaupunkikuva Kaavamuutosalue sijaitsee Immalanjärven ja Saimaan välisellä kannaksella. Vuoksenniskan länsiosa kuuluu ensimmäisen Salpausselän reunamuodostumaan. Salpausselkä syntyi noin 10 600-11 00 vuotta sitten mannerjään sulamisvaiheessa. Jäätikön edestakaiset liikkeet kasasivat moreenia jäätikön reunan eteen korkeaksi valliksi. Moreenin sekaan tuli hiekkaa ja soraa. Vuoksenniskalla ensimmäinen Salpausselkä kulkee alueen läpi selväpiirteisenä harjanteena lounaasta koilliseen. Vuoksenniskan keskustassa harjualueen itäosat muodostavat maisemallisesti tärkeän rinnevyöhykkeen. Vuoksenniska on yksi Imatran kolmesta päätaajamasta. Vuoksenniskan keskusta sijaitsee nauhamaisesti lounais-koillissuuntaisena harjun ja radan välillä. Lähes koko keskusta-alue mahtuu neliökilometrin suuruiselle alueelle. Keskusta jatkuu pitkin Torikadun vartta radan ali kaakkoon kohti Immalanjärveä. Pitkittäiset yhdensuuntaiset kadut on rakennettu tiiviinä kortteleina. Vuoksenniskan keskeisen kaupparaitin, Vuoksenniskantien, suuntaisesti. Vuoksenniskantie muodostaa ehyen kaupunkimaisen katutilan, jota reunustavat liike- ja asuinrakennukset. Vuoksenniskantien ja Torikadun varrelle on keskittynyt alueen kaupalliset palvelut. Omakotitaloalueet sijaitsevat selkeinä kokonaisuuksina harjun päällä ja rautatien itäpuolella.vapaata vihreää aluetta on keskusta-alueen ympärillä runsaasti länsiosan harjualueella sekä Immalanjärven läheisyydessä. 7 / 22

Kaupunkikuvallisesti tärkeä solmukohta sijaitsee Torikadun ja Vuoksenniskantien risteyksessä, josta avautuu tärkeä näkymäakseli harjulta alas kohti Immalanjärveä. Kumppanuustalon sijainti on merkitty vihreällä ympyrällä kuvan vasemmassa reunassa (rakennetun kulttuuriympäristön kohde). Vuoksenniskan maisemallinen ja kaupunkikuvallinen tarkastelu (lähde: Imatran Vuoksenniskan keskustan kehittämisohjelma 2010, Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä, Pöyry Finland Oy, Tuomas Santasalo ky). 8 / 22

3.3 Rakennettu ympäristö Honkaharjun alueelle on keskittynyt kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja, johon kuuluvat mm. Honkaharjun sairaala ja terveysasema. Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1952 rakennettu koulu, joka on alun perin nimetty Vuoksenniskan kansakouluksi. Nykyisin Kumppanuustaloksi kutsuttu rakennus on voimassa olevassa asema- ja yleiskaavassa merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Kaavamuutosaluetta rajaa pohjoispuolella sodan jälkeen rakennettu pientaloalue ja Näreharjun moottoriurheiluhalli (1982). Eteläpuolella kaavaalue rajautuu Mäntyrinteen katualueeseen. Kaava-alueen länsipuolella sijaitsee ryhmäkoti Villa Vanamo (2012) sekä kaksikerroksinen asuinrakennus (1938). Harjun alapuolella Vuoksenniskantien varressa Mäntyrinteen alueella sijaitsee 1950- ja 1960-luvulla rakennettuja kolmikerroksisia lamellitaloja. Honkaharjun alueelle on keskittynyt kaupungin terveys- ja sosiaalipalvelut sekä Vuoksenniskan vuoropäiväkoti. Kuvassa Villa Vanamon vasemmalla puolella näkyvä ryhmäkoti Eevala on purettu syksyllä 2017. 9 / 22

Asuinrakennus (1938) os. Honkaharju 8, (kuva: JH, 2016). Ryhmäkoti Villa Vanamo (2012), os. Honkaharju 5B, (kuva: JH, 2016). 10 / 22

Honkaharjun sairaala (1964) os. Honkaharju 4 a. Imatran aluesairaalahanke oli esillä 1950-luvun puolivälistä saakka mutta sairaalan rakentaminen alkoi vasta 1960- luvun alussa. Imatran aluesairaala vihittiin käyttöön vuonna 1964 (kuva: JH, 2016). Kumppanuustalo (Vuoksenniskan kansakoulu) Kumppanuustalo (Vuoksenniskan kansakoulu) on rakennettu vuonna 1952. Kaava-alueella sijaitsevan Kumppanuustalon (Vuoksenniskan kansakoulu) ulkohahmo ja julkisivut ovat säilyneet miltei muuttumattomina. Julkisivussa ainoat muutokset ovat vuonna 1984 rakennettu luiska sekä asunto-osan uusi sisäänkäynti vuonna 1998. Kouluosan ikkunoita uusittiin vuonna 2015. Muutoin rakennuksessa on alkuperäiset ikkunat ja ulko-ovet. Rakennuksen kaikissa rakennusosissa on harjakatto ja niiden kattomateriaalina on punainen savitiili. Räystäs on avomallinen ja aluslaudoitus ja ruoteet on maalattu vihreiksi. Savupiiput on muurattu punatiilestä, mutta ne on myöhemmin pellitetty. Ikkunalistat ja pellit ovat harmaiksi maalattuja. Sokkeli on tummanharmaata rappausta. Osa ulko-ovista on maalattu, mutta osassa on säilynyt alkuperäinen lämpimän ruskea petsaus. Sisäänkäyntikatoksen vuolukivilaatoitus on julkisivuissa, lattiassa sekä katossa kannattelevissa pilareissa. 11 / 22

Kumppanuustalo (Vuoksenniskan kansakoulu) muodostuu kolmesta osasta, Rakennusmassan länsisiivessä sijaitsevat urheilu- ja juhlasalitilat, kolmikerroksisessa keskimmäisestä osassa luokka- ja opetustilat ja itäsiivessä koulun henkilökunnan asunnot. Imatralla kouluhammashoito aloitettiin 1948, kun Imatralle perustettiin kouluhammaslääkärin virka. Vastaanotto sijoitettiin Teppanalan koululle. Toinen vastaanotto aloitti vuonna 1952 Vuoksenniskan kansakoululla (kuva: JH, 2016). Kumppanuustalon (Vuoksenniskan kansakoulu) rakennushistoriaselvitys Kumppanuustalosta on tehty rakennushistoriaselvitys kesällä 2016 (Ramboll). Rakennushistoriaselvityksen tavoitteena oli koota tiedot rakennuksen historiasta, muutosvaiheista ja nykytilasta sekä tarkastella rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Kumppanuustalo on kokonaisuutena kohtalaisesti säilynyt. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt hyvin; ulko-ovia, ikkunoita ja parvekkeen kaiteita on säilynyt alkuperäisinä ja rakennuksen julkisivumateriaalit ja massoittelu ovat alkuperäiset. Sisätiloissa on tehty käyttötarkoituksen muutoksia; mm. opetustiloja on koulun lakkauttamisen jälkeen muutettu toimistotiloiksi. Ensimmäiset luonnokset Vuoksenniskan kansakoulun suunnitelmista laadittiin vuosina 1946 ja 1947 (arkkitehti Jalmari Lankinen). Koulurakennuksen suunnittelu kesti pitkään ja arkkitehti vaihtui kesken suunnittelutyön. Koulurakennus valmistui vuonna 1952. Lopullisten piirustusten laatimisesta vastasi Imatran kauppalan arkkitehtiosasto (arkkitehti Aleksis Lindqvist). Rakennuksen arkkitehtuurissa on piirteitä tuon ajan kansakoulujen tyyppipiirustuksista. Koulun käytävän päätteenä ovat laajat ikkunapinnat, suuri välituntikatos ja erikorkuisiin rakennusosiin perustuva massoittelu. 12 / 22

Ylhäällä: Kotikuusen istutustilaisuus Vuoksenniskan kansakoulun pihalla 30.5.1967 (kuva: Imatran kaupungin keskusarkisto). Vasemmalla: kuusia samalla kohtaa vuonna 2016. Rakennushistorialliset arvot: Rakennustaiteellisesti Kumppanuustalo edustaa melko tavanomaista 1950- luvun koulurakentamista. Pitkä suunnitteluaika ja arkkitehdin vaihtuminen näkyvät rakennuksessa siirtymänä alkuperäisten suunnitelmien selkeälinjaisesta funkiksesta hieman vapaampaan 1950-luvun modernismiin. Rakennuksen arkkitehtuurissa on piirteitä tuon ajan kansakoulujen tyyppipiirustuksista. Koulun käytävän päätteenä ovat laajat ikkunapinnat, suuri välituntikatos ja korkuisiin rakennusosiin perustuva massoittelu. Rakennuksen suunnittelija arkkitehti Aleksis Lindqvist suunnitteli koulun virkatyönään Imatran kauppalan arkkitehtinä. (Lähde:Imatran koulurakennusten rakennushistoriaselvitys, Ramboll 2016). 13 / 22

IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu Rakennuksessa on säilynyt useita alkuperäisiä yksityiskohtia kuten pääsisäänkäynnin ruskeaksi petsatut puiset pariovet ja messinkiset ottimet. Julkisivussa, ulkoportaissa ja kannatinpilareissa on käytetty aikakaudelle tyypillistä liuskekivetystä. (kuva: Ramboll 2016) Historialliset arvot: Kumppanuustalon historialliset arvot liittyvät ennen kaikkea sen historialliseen taustaan osana maamme kansakoulujen rakentamista ja oppivelvollisuuslakia. Lisäksi rakennus liittyy tiiviisti Imatran alueen kasvuun teollisuuden ja suurten ikäluokkien myötä sekä esikaupunkialueen lasten olojen kohentumiseen. (Lähde:Imatran koulurakennusten rakennushistoriaselvitys, Ramboll 2016). Vuoksenniskan kansakoulu myrskyn jälkeen vuonna 1957. (kuvaaja Eino Mäkinen. Imatran kaupunginmuseon kuva-arkisto). Ympäristöarvot: Koulurakennus sijaitsee Vuoksenniskan keskusta-alueen etelälaidalla. harjun päällä. Honkaharju niminen katu päättyy kaava-alueelle. Rakennus

ei ole taajamakuvallisesti kovin merkittävä. (Lähde:Imatran koulurakennusten rakennushistoriaselvitys, Ramboll 2016). Näkymä Honkaharjulta Kumppanuustalon suuntaan. Oikealla ryhmäkoti Villa Vanamo (kuva: JH, 08/2016). 3.5 Liikenne Vuoksenniskalla autoliikenne painottuu Vuoksenniskantielle, jota pidetään kaupunginosan pääraittina. Liikenne Honkaharjun kaavamuutosalueelle ohjautuu Vuoksenniskantiellä sijaitsevan Tammiharjun kiertoliittymän kautta. Liikenne Honkaharjussa on vähäistä, koska alueelta ei ole läpikulkuliikennettä Vuoksenniskan keskustaan. Honkaharjun katu päättyy kaava-alueeseen. Honkaharjun alueen terveys- ja sosiaalipalvelujen asiakaspaikoitus toimii korttelikohtaisesti keskitetyin pysäköintijärjestelyin ja kadunvarsipysäköintinä. Honkaharjun alueella on kevyenliikenteenraitti, joka johtaa kaava-alueelle asti. Kaava-alueen eteläpuolelta on kevyenliikenteen yhteys Mäntyrinteen alueelle. Kaavoitettava alue on hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Lähimmät paikallisliikenteen pysäkit sijaitsevat Vuoksenniskantien varrella mutta Honkaharjun sairaalan kohdalla käyvät kääntymässä paikallisliikenteen vuorot: 15 / 22

Näkymä kaava-alueelta Mäntyrinteeseen. Kevyenliikenteen väylä yhdistää Kumppanuustalon piha-alueen Vuoksenniskan keskustaan. 3.6 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavoitettava alue kuuluu valmiin kunnallistekniikan piiriin. 16 / 22

Ote johtokartasta (lähde: KeyAquaImatra) kaukolämpö vesijohto vesijohto, ei käytössä viemäri 3.7 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue sijaitsee keskellä rakennettua ympäristöä. Kumppanuustaloa ympäröi pohjois-, länsi- ja eteläpuolella laajat hiekkakentät, jotka ovat toimineet koulun toimiessa urheilu- ja leikkialueina. Rakennuksen edustalla on laaja sorapintainen pysäköintikenttä. Rakennuksen itäpuolella sijoittuu viheralue, joka on toiminut asunto-osan suojaisana piha-alueena, Piha-alueilla kasvaa muutamia komeita mäntyjä. Kaava-alueen etelärinne on pääosin sekametsää. 17 / 22

Maa- ja kallioperä Kumppanuustalon pohjoispuoleisella viheralueella kasvaa komeita mäntyjä. Imatran rakennusgeologisen aluejaon mukaan kaava-alue kuuluu karkearakeisten kitkamaalajien alueeseen, jossa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Luokkaan II kuuluvilla alueilla maaperä on enimmäkseen routimatonta, kantavaa ja yleensä kaivettavuudeltaan hyvää. Pohjavesi on tavallisesti niin syvällä, ettei siitä ole haittaa perustuskaivantoja tehtäessä. Tiiveyden mukaan sallittu pohjarasitus vaihtelee 3-5 kp/cm2. Radon Pohjavesi Kaavoitettava alue kuuluu kohonneen radontason alueeseen. Mittaustuloksissa 1-9 % ylittää 400 Bg/m 3. Rakennuspaikan radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaava-alue sijaitsee Vuoksenniskan pohjavesialueella, joka on III-luokan pohjavesialuetta (PvAlueTunnus 0515303; Suomen ympäristökeskus; Karpalo-karttapalvelu). Kaakkois-Suomen ELY-keskus on aloittanut pohjavesien rajausten ja luokittelun tarkastamistyön. Tehtävä perustuu vuonna 2015 uudistettuun lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Uuden lainsäädännön myötä kaikki pohjavesialueet tullaan tarkistelemaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden kannalta uudelleen. Tavoitteena on selkeyttää pohjavesien suojelua ja täsmentää vesipuitedirektiivin edellyttämää pohjavesistä riippuvaisten maa- ja pintavesiekosysteemien huomioon ottamista. Rajaus- ja luokitustyö on tarkoitus valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä. 18 / 22

3.8 Palvelut Kaavamuutosalue sijaitsee Honkaharjun terveyspalvelujen äärellä sekä lähellä Vuoksenniskan kaupallisia palveluja. Lähin päivittäistavarakauppa ja postipalvelut sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä Vuoksenniskantien varrella. Vuoksenniska on ollut vetovoimainen kaupunkiosakeskus ja kauppapaikka. Vuoksenniskan vahvuutena on pidetty sen seudullista asemaa; pohjoisten kuntien asukkaat Ruokolahdelta ja Rautjärveltä ovat käyttäneet kaupunginosan palveluja. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Vuoksenniskantien varrelle. Erikoiskauppojen määrä Vuoksenniskantien varrella on vähentynyt viime vuosikymmeninä ja alueella on paljon tyhjiä liiketiloja. Päivittäistavarakaupat ovat keskittyneet Torikadun ympäristöön. Vuoksenniskan alueelle tulee sijoittumaan yksi Imatran kolmesta koulukeskuksesta. Tämä vahvistaa kaupunginosan asemaa ja sen palveluja. 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 4.1 Asemakaavan mitoitus ja aluevaraukset Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä: A= 13202 m 2 Aluevaraukset: Palvelu- ja asuinrakennusten korttelialue (PA) A= 10013 m 2 Lähivirkistysaluetta (VL) A= 3189 m 2 Autopaikkoja on varattava: Palveluasuminen 1 autopaikka / 200 k-m², 1 pyöräpaikka/300 k-m² Asunnot 1 autopaikka/85 k-m², 1,5 pyöräpaikkaa/asunto Rakennusoikeus: korttelin 46 tontti 5 6007,8 k-m 2 4.2 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan Tasokas uudisrakentaminen parantaa Vuoksenniskan kaupunkiympäristön yleisilmettä ja viihtyvyyttä. Vuoksenniskan Honkaharjun alueelle on keskittynyt kaupungin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja. Uudisrakennus sijoittuu keskelle rakennettua ympäristöä, joten vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan ovat vähäiset. 4.3 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Alue kuuluu valmiin vesi- ja viemäriverkoston piiriin. Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon ovat vähäiset. 19 / 22

4.4 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuurihistoriaan Kaupunkikuvan, rakennushistorian ja paikallishistorian kannalta Vuoksenniskan merkittävimpiä rakennuksia ovat 1930-, -50- ja -60- luvun pankki-, liike- ja julkiset rakennukset. Vuoksenniskan kehittämisohjelman yhteydessä (Imatran Vuoksenniskan kehittämisohjelma 2010, Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy, Pöyry Finland Oy, Tuomas Santasalo Ky) on Honkaharjun koulu lueteltu yhdeksi arvokkaista rakennuskulttuurikohteista Vuoksenniskalla: Honkaharjun koulu. Vuonna 1951 valmistunut entinen koulurakennus edustaa sotien jälkeisen ajan vähäeleistä pehmeää funkista. Rakennus on muutettu Kumppanuustaloksi vuonna 2005. Rakennuksessa on toiminut Imatran taidemuseo. Kaavamuutoksella on vaikutuksia rakennettuun ympäristöön siten, että kaava mahdollistaa tontilla sijaitsevan Kumppanuustalon (Vuoksenniskan kansakoulu) purkamisen. Rakennus on suojeltu voimassa olevassa yleis- ja asemakaavassa. Rakennuksen purkamisella menetetään osa Vuoksenniskan ja Imatran rakennusperintöä ja kerroksellisuutta. Vuoksenniskan kansakoululla on ollut osaltaan merkittävä rooli Imatran kansanopetuksen 150-vuotisessa historiassa. 4.5 Rakentamisen aikaiset haitat Nykyisen rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen saattavat aiheuttaa hetkellisiä melu- ja pölyhaittoja sekä liikenteen lisääntymistä Honkaharjun alueella. 4.6 Vaikutukset elinympäristön viihtyisyyteen Kaava-alueella sijaitseva Kumppanuustalo ei ole käytössä ja tyhjä kiinteistö on altis ilkivallalle. Piha-alueella sijaitsee koulutoiminnan jäljiltä käytöstä poistettu urheilukenttä, Urheilutapahtumat ja liikuntatoiminta on keskitetty Vuoksenniskan koulun alueelle, joka on yksi Imatran tulevasta kolmesta koulukeskuksesta. Laadukas ympäristöön sopiva uudisrakennus parantaa alueen viihtyisyyttä ja kaupunkikuvaa Honkaharjun alueella. Rakennushanke tuo elinvoimaa Vuoksenniskan alueelle ja vahvistaa Vuoksenniskan asemaa ympäröivää asutusta palvelevana monipuolisena aluekeskuksena. 4.7 Liikenteelliset vaikutukset Honkaharjun katuverkko säilyy ennallaan. Kaavamuutos ei aiheuta katuverkon tai erillisten paikoitusalueiden rakentamista; pysäköinti on kaava-alueella tonttikohtaista. Liikennemäärät alueella eivät merkittävästi lisäänny kaavamuutoksen myötä. Kevyen liikenteen reitit kiinteistölle säilyvät ennallaan. 20 / 22

4.8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. Yleiskaava on keskeisin väline valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisessä. Kaavoitettava alue sijaitsee alueella, joka Imatran yleiskaavassa Kestävä Imatra 2020 on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Imatralla on käynnistetty uuden yleiskaavan laatiminen, jonka yhteydessä tullaan tarkistamaan alueen tuleva käyttötarkoitus. Kaavaratkaisu noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta ja elinympäristön laadusta. Vuoksenniska kehittyy ja vahvistuu rakennushankkeiden myötä yhtenä Imatran kaupunkiosakeskuksena ja kauppapaikkana. 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Osalliset Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat Imatran Seudun Vammaisneuvosto Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Hyvinvointipalvelut Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Etelä-Karjalan pelastuslaitos Sähkö- ja puhelinyhtiöt Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan museo Museovirasto Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen Kaavasuunnitelman esittelystä ja vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella kaupunkilehti Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Kaavahankkeen luonnosvaiheen kuulemiseen liittyvä esittely-tilaisuus järjestetään Imatran kaupungintalolla. Osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta ja arvioida kaavan vaikutuksia. Lausunnot ja palautteet Kaavaluonnoksesta pyydetään palautetta osallisilta, joita ovat: kaavaalueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat, Imatran Seudun Vammaisneuvosto, Nuorisovaltuusto, Vanhusneuvosto, Hyvinvointipalvelut, Etelä-Karjalan museo, Museovirasto, Etelä-Karjalan liitto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, 21 / 22

Etelä-Karjalan pelastuslaitos, sähkö- ja puhelinyhtiöt ja kaupunkikehitys ja tekniset palvelut toimialojen sidosryhmät. Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27, 32 ) Kaavaehdotus on nähtävillä vähintään 30 päivää; kuulutus kaupunkilehti Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla sekä lähetetään kirjeitse tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajille. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville kaupungintalolle, jolloin on mahdollisuus muistutusten tekoon. Muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena yhteystietoineen ja jätettävä kaupungin hallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra tai kirjaamo@imatra.fi. Hyväksyminen (MRL 52 ) Koska asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä, kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tieto hyväksymisestä lähetetään niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 70101 Kuopio Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman vuoden 2018 aikana. Imatra 12.1.2018 Laatinut Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti 22 / 22