Ote tutkimusraportista joka julkaistaan kokonaisuudessaan syksyn 2013 aikana Piipponen Sirkka-Liisa & Pekola-Sjöblom Marianne (toim.) 2013: KUNTADEMOKRATIA JA JOHTAMINEN VALTUUSTOKAUDELLA 2009 2012 (julkaistaan Kuntaliiton Acta-sarjsa marrkuussa 2013) LUKU 4: Kunnan tarjoamat osallistumis-, vaikuttamis- ja palautetavat Marianne Pekola-Sjöblom 4.1. Taustaa Kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen tavat ja voimakkuus riippuvat paitsi kunkin omaehtoisesta aktiivisuudesta myös kunnan toiminnan avoimuudesta ja kunnsa vallitsevta toiminta- ja päätöksentekokulttuurista. Myös lainsäädännöllä pyritään osaltaan luomaan ja vahvistamaan osallistumisen edellytyksiä. Perustuslaissa todetaan, että kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Perustuslaki sisältää myös useita muita lakipykäliä, jotka koskevat osallistumista ja vaikuttamista. Lain 14 pykälässä säädetään vaali- ja osallistumisoikeuksista kunnta mm. seuraavti: Jokaisella Suomen kansalaisella ja masa vakinaisesti uvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla. Kuntalain (365/1995) neljänteen lukuun on koottu kunnan ukkaiden osallistumisoikeuteen liittyviä säännöksiä, jotka osin lähtevät kuntalaisten oikeuksista, osin kunnan velvollisuuksista. Luku sisältää lakipykälät äänioikeudesta ja äänestysoikeudesta, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, aloiteoikeudesta, tiedottamisesta, kunnallisesta kansanäänestyksestä sekä kansanäänestysaloitteesta. Oikaisuvaatimusta ja kunnallisvalitusta koskevat säännökset löytyvät erillisestä kokonaisuudesta kuntalain luvusta 11. Hallintolaissa (434/2003), jonka tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoioissa, säännellään mm. ian vireilläolon ilmoittamisesta ja vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta. Kuntalain ja hallintolain lisäksi myös erillislaeissa on säännöksiä tiedonsaannista ja osallistumisesta, joista mainittakoon mm. maankäyttö- ja rakennuslaki sekä nuorisolaki. Julkisuuslaissa eli laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säädetään julkisuusperiaatteen ensisijaisuudesta, mikä edellyttää, että kunnan toiminta on mahdollisimman avointa. Laki sähköisestä ioinnista viranomaistoiminnsa (13/2003), jonka tarkoituksena on lisätä ioinnin sujuvuutta ja joutuisuutta sekä tietoturvallisuutta, sisältää mm. sähköisten iointipalvelujen järjestämistä koskevaa sääntelyä. * Tässä luvussa selvitetään kuntalaisten osallistumis-, vaikuttamis- ja palautemahdollisuuksia kuntien näkökulmta; millaisia tiedottamisen kanavia, kuntalaismielipiteiden kartoittamistapoja ja palautteen antamisen kanavia kunnissa on käytössä. Edellä mainittujen lisäksi tarktellaan lähemmin kuntalaisaloitteita. Tulokset perustuvat pääisa kuntien hallintojohtajille keväällä 2012 tehdyn kyselyjen vtauksiin.
4.2. Tiedottamisen kanavat kunnissa Kuntalain 29 pykälän mukaan kunnan on tiedotettava ukkailleen kunnsa vireillä olevista ioista, niitä koskevista suunnitelmista, ioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Lakipykälä sisältää myös toteamuksen, että ukkaille on tiedotettava, millä tavoin ioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Kunta kuitenkin itse päättää tiedottamisen laajuudesta ja tavoista. Kuntalain 50 pykälässä todetaan puolestaan, että valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin mm. tiedottamisesta. Kuntaliiton vuonna 2012 kyselystä saatujen tietojen mukaan käytännössä katsoen kaikilla kunnilla on nykyisiä omaa kuntaa ja sen toimintoja esittelevät kotisivut. Sen lisäksi valtaossa kuntia (86%) järjestetään tiedotustilaisuuksia, joiden kautta kuntalaisilla on mahdollisuus saada suoraa informaatiota kunnsa kulloinkin vireillä olevista suunnitelmista ja valmistelusta. Kylä- ja kaupunginosatilaisuuksia on sen sijaan järjestetty vain neljässä kymmenestä kunnta. Myös viranhaltijoiden järjestämät keskustelufoorumit ja johtavien luottamushenkilöiden kuulemiskierrokset ovat vähemmän käytettyjä tiedottamisen väyliä; ensin mainittua tapaa on käytetty runsasa kolmanneksessa vtanneita kuntia (35%) ja jälkimmäistä alle viidenneksessä (17%). Lähiötuvat, uktalot tai vtaavat ovat puolestaan hyvin harvoin käytettyjä kanavia kunnan ja kuntalaisten välillä. (kuvio 1) Kuvio 1. Kunnissa käytettyjen erilaisten tiedottamisen kanavien yleisyys kunnissa valtuustokaudella 2009-2012 (% kyselyyn vtanneista kunnista, N=202). Lähde: Hallintojohtajakysely 2012 Runsasa kuudessa kymmenestä kunnta käytetään tiedottamisen kanavina yhteispalvelupisteitä, kirjtoja ja kouluja. Nämä voivat toimia niin yhdensuuntaista tiedottamista kuin vuorovaikutteisuutta kuntalaisten kanssa sisältävinä kanavina. Pääsääntöisesti yhdensuuntaisiksi tiedottamisen tavoiksi on kunnan internet-sivujen lisäksi luokiteltavissa kotitalouksiin jaettavat kuntapalveluja esittelevät esitteet (55%), kunnan tiedotuslehti (45%), paikallislehtien sisältämät kuntivut (41%) sekä kunnan infopisteet ja/tai ostoskeskusten ilmoitustaulut (37%). Toistaiseksi vähän käytetyt sosiaalisen median kanavat ja paikallisradio tai kaapelitelevisio edustaa potentiaalista vuorovaikutteisuutta sisältäviä tiedottamista. (kuvio 1) Kyselyyn vtanneet kunnat ovat maininneet myös muun musa seuraavia muita tiedottamisen kanavia: - kaupungintalon avoimet ovet (Haapavesi) - ukyhteyshenkilö (Lappeenranta) - ns. torikokoukset (Luoto) - yrityskahvit (Humppila)
- suorakirjeet kuntalaisille (Lapua) - kunnan vuosikertomuksen postitus joka talouteen (Alavus) Kuntalaisille järjestettävät tilaisuudet voivat koskea joitain tiettyjä teemoja kuten kouluverkkoioita ja maankäyttöä. Tilaisuuksia voidaan järjestää myös kohdennetusti, esimerkiksi uusille ukkaille. Taulukko 1. Kunnissa käytettyjen erilaisten tiedottamisen kanavien yleisyys kunnissa valtuustokaudella 2009-2012 kuntakokoluokittain tarkteltuna (% kyselyyn vtanneista kunnista, N=202). Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 alle 5000 5000-10 000 10 001 20 000 20 001 50 000 50 001 100 000 yli 100 000 Kaikki kunnat Kunnan internet-sivut 98 100 100 100 100 100 99 Tiedotustilaisuudet 81 84 87 96 89 100 86 Yhteispalvelupiste, kirjto, 60 59 50 80 78 100 63 koulut Kuntapalvelujen esitteet kotitalouksille 51 53 43 56 89 100 55 Kunnan tiedotuslehti 48 26 43 48 89 88 45 Kuntivut paikallislehdissä 44 43 43 32 22 25 41 Kylä- ja kaupunginosatilaisuudet 32 35 37 52 78 88 40 Kunnan infopisteet/ 39 26 27 32 78 88 37 ostoskeskusten ilmoitustaulut Viranhaltijoiden järjestämät keskustelutilaisuudet 28 28 23 60 67 88 35 Sosiaalisen median kanavat 22 26 37 60 67 88 34 Paikallisradio/kaapelitelevisio 27 31 23 44 44 63 32 Johtavien luottamushenkilöiden 13 10 17 28 56 38 17 kuulemiskierrokset Lähiötuvat, uktalot 0 2 0 12 33 75 6 N= 79 51 30 25 9 8 202 Erilaisia tiedottamisen kanavia on lähes poikkeuksetta käytetty yleisimmin suurimmissa kunnissa. Tiedottamiskanavien käyttö yleistyy usein selvästi yli 20 000 ukkaan kunnissa. Poikkeuksen tästä yleisestä trendistä tekee paikallislehtien käyttö, mikä on yleisintä pienimmissä alle 5000 ukkaan kunnissa. Johtavien luottamushenkilöiden kuulemistilaisuudet sen sijaan ovat käytössä 50 001 100 000 ukkaan kunnissa useammin kuin sitä pienemmissä ja suuremmissa kunnissa. Luottamushenkilöiden kuulemistilaisuuksia järjestetään vtausten mukaan tyypillisesti esimerkiksi kuntaliitoksen toteuttaneissa kunnissa kuten muun musa Kouvolsa, Salossa ja Lappeenrannsa. (taulukko 1) Taulukko 2. Kunnissa käytettyjen erilaisten tiedottamiskanavien yleisyys valtuustokaudella 2009-2012. Kuntakokoluokittainen tarktelu. (N=202) Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 Kuntakokoluokka tiedottamiskanavien vaihteluväli N= lkm keskimäärin min - max alle 5000 5,5 1 9 79 5000 10 000 5,3 2 11 51 10 001 20 000 5,4 2 10 30 20 001 50 000 7,2 3 11 25 50 001 100 000 9,0 5 12 9 yli 100 000 10,5 8 13 8 Kaikki kunnat 6,0 1-13 202 Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kyselyyn vtanneissa 202 kunnsa on käytössä keskimäärin kuusi erilaista tiedottamiskanavaa, vaihdellen yhdestä kolmeentoista kanavaan. Kuntakokoluokittain tarkteltuna tiedottamiskanavien määrä vaihtelee puolestaan alle 20 000 ukkaan kuntien keskimäärin viidestä tavta suurimpien, yli 100 000 ukkaan kaupunkien
runsaeen kymmeneen erilaiseen tiedottamisen kanavaan. Käytettyjen tiedottamiskanavien määrät lisääntyvät erityisesti yli 20 000 ukkaan kunnissa. (taulukko 2) Kuntakokoluokkien sisäiset vaihtelut niin tiedottamiskanavien yleisyydessä yleensä ottaen kuin myös yksittäisen kartoittamistavan kohdalla voivat olla kuitenkin suuria. Laajimmat tiedottamiskanavien määrät löytyvät kyselyyn vtanneiden kunnista Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä, Lappeenrannta ja Hämeenlinnta. 4.3. Kuntalaismielipiteiden kartoittamistavat kunnissa Kuntaliiton kyselyssä kartoitettiin kuntien käyttämien tiedottamiskanavien lisäksi myös kuntalaismielipiteiden kartoittamistapoja. Kyselyn kysymysmuotoilu on seuraava: Millä tavoin kunnsanne on kartoitettu kuntalaisten mielipiteitä. Valmiita vtausvaihtoehtoja oli tarjolla 10 kappaletta, lisäksi oli mahdollista nimetä jokin muu kuin listsa mainittu tapa. Vtausvaihtoina kussakin kohdsa oli ei tai kyllä. Koska kyselykohtiin vtanneiden kuntien määrä vaihteli 131:sta 184:ään, mikä on selvästi vähemmän kuin koko kyselyyn vtanneiden joukko, on kysymyskohta analysoitu niin, että kyllä-vtaukset on lkettu kaikista kyselyyn vtanneista 202 kunnta. Tulosten mukaan kuntalaistilaisuudet edustavat yleisintä tapaa kartoittaa kuntalaismielipiteitä. Niitä järjestetään kahdekssa kymmenestä kyselyyn vtanneesta kunnta. Useampi kuin kaksi kolmesta kunnta käyttää myös yhdistysten ja järjestöjen kuulemisia (74%) sekä iakkyselyjä (71%) kuntalaisten näkemysten kartoittamiseen. Yli puolet kunnista kerää kuntalaispalautetta hallinnolle sekä tekee iakkyselyjen lisäksi myös kuntalaiskyselyjä. Vajaa puolet kunnista käyttää kuntalaismielipiteiden kartoittamiseen luottamushenkilöiden jalkauttamista kentälle. Yhteissuunnittelutilaisuuksia järjestetään noin kolmossa kuntia. Sen sijaan yhä edelleen vain harvsa kunnsa käytettyjä kuntalaismielipiteiden kartoitustapoja ovat keskustelupalsta internetissä (15%), kuntalaishatattelut (12%) sekä kansalaisraadit ja verkkovaltuustot (5%). (kuvio 2) Kuvio 2. Kunnissa käytettävien erilaisten kuntalaismielipiteiden kartoittamistapojen yleisyys valtuustokaudella 2009-2012 (% kyselyyn vtanneista kunnista, N=202). Lähde: Hallintojohtajakysely 2012
Kyselyyn vtanneet kunnat ovat maininneet myös muun musa seuraavia muita käytössään olevia kuntalaismielipiteiden kartoitustapoja: - ns. järjestöparlamentti (Lemi) - nuorisovaltuustot, vanhus- ja vammaisneuvostot, kylien neuvottelukunnat, mökkiläisfoorumit (Viitaari) - ikäihmisten kuuleminen ja ikäohjelman yhteiskehittäminen (Oulu) - sähköinen kuntalaisaloite ja palautekanava (Kuusamo) - vapaa-ajan ukkaille tehtävät kyselyt (Rautjärvi) - yrittäjien aamukahvitilaisuudet kuukausittain (Kaustinen) Erilaisista kuntalaismielipiteiden kartoittamistavoista kuntalaistilaisuuksia, iakkyselyjä, yhdistysten ja järjestöjen kuulemisia sekä kuntalaispalaute hallinnolle on käytössä enemmistössä kuntia kuntakoosta riippumatta, samaten kuntalaiskyselyjä aivan pienintä kuntakokoluokkaa lukuun ottamatta. Taulukko 3. Kunnissa käytettävien erilaisten kuntalaismielipiteiden kartoittamistapojen yleisyys kunnissa valtuustokaudella 2009-2012 kuntakokoluokittain tarkteltuna (% kyselyyn vtanneista kunnista, N=202). Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 alle 5000 5000-10 000 10 001 20 000 20 001 50 000 50 001 100 000 yli 100 000 Kaikki kunnat Kuntalaistilaisuudet 80 73 73 96 89 100 80 Asiakkyselyt 63 78 70 84 100 100 74 Yhdistysten ja järjestöjen 66 71 63 88 89 75 71 kuuleminen Kuntalaispalaute hallinnolle 51 57 60 92 89 100 62 Kuntalaiskyselyt 46 65 63 76 78 88 60 Luottamushenkilöiden jalkautuminen 43 35 47 68 56 63 46 kentälle Yhteissuunnittelutilaisuudet 27 35 33 48 78 75 37 Keskustelupalsta internetissä 6 18 10 24 33 50 15 Kuntalaishatattelut 10 6 3 20 33 50 12 Kansalaisraadit, verkkovaltuustot 0 6 10 0 33 25 5 Muista tavoista luottamushenkilöiden jalkautumista kentälle käytetään enemmistössä yli 20 000 ukkaan kuntia ja yhteissuunnittelutilaisuuksia yli 50 000 ukkaan kunnissa. Keskustelupalstat internetissä ja kuntalaishatattelut edustavat tapoja, jotka ovat suurimpia kaupunkeja lukuunottamatta suhteellisen vähäisesti käytössä. Niitäkin vähäisemmin vielä toistaiseksi on ollut käytössä kansalaisraadit ja verkkovaltuustot. Taulukko 4. Kunnissa käytössä olevien erilaisten kuntalaismielipiteiden kartoittamistapojen yleisyys v. 2012. Kuntakokoluokittainen tarktelu. (lkm, N=202) Kuntakokoluokka Kartoittamistapojen vaihteluväli N= lkm keskimäärin min - max alle 5000 3,9 0 8 79 5000 10 000 4,4 0 8 51 10 001 20 000 4,3 0 10 30 20 001 50 000 6,0 1 8 25 50 001 100 000 6,8 3 10 9 yli 100 000 7,3 5 10 8 Kaikki kunnat 4,6 0-10 202
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kyselyyn vtanneissa kunnissa on käytössä keskimäärin viisi erilaista kuntalaisten kartoittamistapaa. Niitä käytetään sitä enemmän, mitä suuremmta kunnta on kyse, vaihdellen pienimpien kuntien keskimäärin neljästä tavta suurimpien kaupunkien keskimäärin seitsemään tapaan. Kuntakoon ja yksittäisen kartoittamistavan yleisyyden välisessä yhteydessä voi olla kuitenkin suurtakin vaihtelua. Vaihtelut ko. tapojen käytössä näkyvät paitsi kuntakokoluokkien välillä myös kuntakokoluokkien sisällä samansuuruisia kuntia verrattaessa. Eniten, kaikkiaan 10 erilaista kuntalaismielipiteiden kartoittamistapaa löytyy kuntien omien ilmoitusten perusteella Tampereelta, Lappeenrannta ja Hämeenkyröstä. (taulukko 4) 4.4. Palautekanavat kunnissa Kuntalaistilaisuuksissa, erilaisissa kuulemisissa, yhteissuunnittelutilaisuuksissa ym. vtaavissa kuntalaismielipiteitä kartoittavissa yhteyksissä kunta saa kuntalaisiltaan näkemyksiä, evästyksiä ja kysymyksiä kunnan toimintaan liittyvistä kysymyksistä. Kunnissa kerätään kuntalaispalautetta lisäksi säännöllisesti myös muutoin kuin iak- ja kuntalaiskyselyjen kautta. Kunnille keväällä 2012 tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin erilaisten käytettyjen tiedottamiskanavien ja kuntalaismielipiteiden kartoittamistapojen lisäksi myös erilaisten palautekanavien käytön yleisyydestä. Kysymys oli muotoiltu seuraavanlaisesti: Mitkä seuraavista tavoista antaa palautetta viranhaltijoille ja luottamushenkilöille on käytössä / hyödynnetään kunnsanne? Kysymyksessä annettiin seitsemän valmista palautekanava vaihtoehtoa, joista vtaajaa pyydettiin valitsemaan kolme yleisintä. Lisäksi oli mahdollista itse ilmoittaa mahdollisen muun käytössä olevan kanavan. Kuvio 3. Kunnissa käytettävien erilaisten palautekanavien yleisyys valtuustokaudella 2009-2012. Niiden kuntien osuus, joissa ko. palautekanava kuuluu kolmen yleisimmin joukkoon. (%, N=202). Lähde: Hallintojohtajakysely 2012 Lähes kaikissa kunnissa on käytössä palautekanavana sekä sähköposti että henkilökohtainen suora palaute. Kolmanneksi yleisimmäksi palautekanavaksi nousi palautteen antaminen kunnalle kunnan internet-sivuston kautta. Tämä pätee kahteen kolmesta kunnta. Edellä lueteltua kolmea palautekanavaa hieman harvemmin yleisimmin käytössä olevia palautetapoja edustaa paikallis-/aluelehtien yleisönostot (57%). Aloitelaatikko, paikallisradio/kaapelitelevisio sekä palautepuhelin lukeutuvat ylipäätään harvemmin käytössä oleviin palautekanaviin, ja vielä harvemmin edustavat tyypillisimpiä palautekanavia kunnissa. Kyselyyn vtanneet kunnat ovat maininneet myös muun musa seuraavia muita palautekanavia: - keskustelupalstat (Stamala) - tavallinen kirjeposti (Lumijoki, Sodankylä) - paikallislehden tekstiviestikopit (Loimaa) - kunnan postilaatikot kunnanvirton ja yhteispalvelupisteen oven pielissä (Hämeenkoski)
- iakforum-toiminta (Pirkkala) Taulukko 5. Kunnissa käytettävien erilaisten palautekanavien yleisyys kunnissa valtuustokaudella 2009-2012 kuntakokoluokittain tarkteltuna (%, N=202). Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 alle 5000 5000-10 000 10 001 20 000 20 001 50 000 50 001 100 000 yli 100 000 Kaikki kunnat Henkilökohtainen suora palaute 99 100 90 84 89 75 95 Palaute sähköpostilla 96 94 93 100 100 75 95 Palaute kunnan internetsivuilta 54 71 73 80 78 75 66 Paikallis-/aluelehtien yleisönostot 51 63 60 68 56 50 57 Aloitelaatikko 22 18 17 12 11 25 18 Palautepuhelin 1 2 0 0 0 13 3 Paikallisradio/kaapelitelevisio 1 2 0 12 0 13 1,5 N 79 51 30 25 9 8 202 Kunnissa yleisimmin käytettyjen palautekanavien kohdalla ei ole nähtävissä erityisen merkittäviä vaihteluita erikokoisten kuntien keskuudessa. Palautteen anto suoraan tai sähköpostitse ovat kuntakoosta riippumatta hyvin kattavti käytettyjä palautetapoja. Myös kunnan internetsivustojen kautta sekä paikallis-/aluelehtien yleisönostojen kautta saatava palaute on kolmen yleisimmän palautekanavan joukossa kunkin kokoluokan kunnissa. Kyselyyn vtanneista kunnista peräti 67 valitsi erilaisista palautekanavista kolmen yleisimmän sijta neljästä seitsemään palautekanavaa. Vtanneista kunnista Stamalan vtauksessa oli valittu kaikki seitsemän listattua palautekanavaa. Turku, Hirvensalmi ja Kajaani olivat puolestaan valinneet seitsemästä palautekanavta kuusi. Toisessa ääripäässä kolme kuntaa oli valinnut vain yhden palautekanavan: yhdessä kunnsa henkilökohtaisen suoran palautteen ja kahdessa muussa kunnsa palautteen sähköpostitse. 4.5. Esimerkkejä kuntien kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen edistämisestä Kunnille annettiin keväällä 2012 toteutetussa ns. faktakyselyssä mahdollisuus kertoa myös vapati oman kunnan kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavoista. Seuraavsa valotetaan muutamin konkreettisin, erikokoisten kuntien arkea kuvaavin esimerkein. Tekstit ovat suoria lainauksia kuntien antamista vtauksista. Monet pienet kunnat viittaavat vtauksissaan kuntalaisten suorat yhteydenotot päättäjiin. Pienessä kunnsa vaikuttaminen kunnan päätöksentekoon on helppoa. Kaikki valtuutetut ja hallituksen jäsenet sekä viranhaltijat ja työntekijät ovat tuttuja kuntalaisille ja tuttuja keskenään. Vaikuttaminen on siten suoraa ja sitä tapahtuu jatkuvti. (Pyhäntä) Karstula (4500.): Vuonna 2010 toteutettiin Ideamylly 2010, jossa saatiin kuntalaisista ja sidosryhmiltä satoja esityksiä (kirjoitettuna 15 sivua). Ne on kaikki käyty läpi, huomioitu Karstula-strategia 2015 laatimisessa, kunnan talousarviossa sekä muutoinkin jatkotyöstetty kuntaorganisaatiossa. Kärsämäki (2800.): Yrittäjille kerran kuussa iltacaffe-ajankohtaisia ioita, matkailuyrittäjille 3 kertaa vuodessa ajankohtaisilta, vaalitentit kulloisissakin eduskunta- ja kunnallisvaaleissa, kunnanjohtajan kuukausitapaamiset kuntalaisille, avoimet ovet -päivä kerran vuodessa.
Rautjärvi (3800.): Kunnanhallituksen ja johtavien viranhaltijoiden kyläkierrokset. Kunnan esittelypiste kylämessuilla. Kunnan esittely- ja palautepiste kesätorilla. Sosiaali- ja terveystoimikunnan kuntalaispalautepäivät, 2 päivää vuonna 2010. Asukkaiden, yrittäjien ja yhdistysten yhteinen suunnitteluilta learning cafe -toimintamallilla kylän kehittämishankkeeseen liittyen. Kuntauudistukseen liittyvä info ja nuorten kuuleminen sähköisellä kyselyllä peruskoulun 7.-9. luokkien ja lukion oppilaille, sekä avoin sähköinen kysely kunnan nettisivuilla. Viitaari (7100.): Kesäukkaiden palautetta otetaan vtaan ja käydään vuoropuhelua kaupungin edustajien kanssa mökkiläisfoorumissa. Nuoret antavat palautetta nuorisovaltuuston ja kummivaltuutettujen kautta. Vanhus- ja vammaisneuvostot toimivat aktiivisesti ja antavat palautetta. Kyläyhdistykset antavat palautetta kaksi kertaa vuodessa pidettävissä kyläilloissa. Kuntalaiset antavat palautetta n. kerran vuodessa pidettävissä demokratiailloissa. Yrittäjät antavat palautetta yrittäjien ja kaupungin yhteisen yrittäjätoimikunnan kautta. Ntola (15 000.): Kunnsa otettiin käyttöön syyskuussa 2011 kuntalaisten internet-pohjainen ideointijärjestelmä nimeltään Idearumpu. Em. järjestelmän käyttö on ollut alusta lähtien hyvin suosittua. Parhaat ideat palkitaan. Kuntalaisaloitejärjestelmä on yhä perinteisellä mallilla. Suurissa kunnissa ja kaupungeissa sekä kuntajaon muutoksia toteuttaneissa kunnissa osallistumis- ja vaikuttamistapojen kehittämiseen panostetaan usein monipuolisesti ja systemaattisesti. Espoo (252 000.): Espoon tavat toimia mm. seuraavti: (Kuntalain mukainen) Aloite kunnan toimintaa koskevissa ioissa ja oikaisuvaatimus päätöksistä; Asukillat; Asukkyselyt; Asiakkyselyt; Asiakraadit; Espoon kaupungin internet sivut www.espoo.fi/palaute; Nuorten aloitekanava; Yhteys suoraan tavatessa, puhelimella, kirjeitse tai sähköpostilla; Vanhusneuvosto; Nuorisovaltuusto; Vammaisneuvosto; Monikulttuuriiain neuvottelukunta; Ta-arvotoimikunta; Johtokunnat; Oppilparlamentit; Asukfoorumit; Asukyhdistykset; Paikallisyhdistykset; Seurat. Tavoitteena on kehittää Espoota entistä uk- ja iaklähtöisemmäksi. Menetelmiä ja käytänteitä kehitetään jatkuvti (esim. työpajat, iakraadit, nettikyselyt ja keskustelut, turvallisuus- ja kaavakävelyt jne.) Asukfoorumit ovat avoimia ukiltoja. Asukfoorumitoiminta on kuntalaisten vapaaehtoiseen aktiivisuuteen perustuvaa uktoimintaa oman alueensa kehittämisen ja hyvinvoinnin puolesta. Asukfoorumit eivät ole löyhälläkään lenkillä sidoksissa kaupungin luottamushenkilöorganisaatioon. Ne ovat siis verrattavissa esimerkiksi paikallisiin omakoti- tai kaupunginosayhdistyksiin, mutta edustavat alueellisesti laajempaa ukpohjaa, eli koko suuraluetta. Tärkeä osa toimintaa on toimia yhteistyössä kaikkien suuralueella toimivien uktahojen ja yhdistysten kanssa. Jyväskylä (132 000.): Käytössä olevia osallistamismuotoja on mm. maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvissä suunnittelussa sekä isojen hankkeiden eri vaiheissa. Kuntajoen muutoksen jälkeen on järjestetty säännöllisesti kylä- ja uinaluekuulemisia. Perustettu vanhusraati, päivähoitoraati, kansalaisraateja jne. Merkittävin osallistamisen uusi muoto oli 2011 toteutettu Kaupungin Kang (vanhan tehdalueen suunnittelu työpaikka-, uin- ja virkistysalueeksi). Mallia jatketaan vtaavissa hankkeissa. Lappeenranta (72 000.): Toteutettu laaja "Asukkaiden Lappeenranta"-ohjelma. Perustettu 7 alueraatia ja toimeenpantu kymmeniä ukkaiden tekemiä aloitteita. Lisätty sähköistä viestintää ja palautteen antomahdollisuuksia. KH ettanut oman lähiötoimikunnan, jonka yhtenä tehtävänä välittää ukviestejä kaupungin organisaatiolle. Kuntalaisten edustajat mukana aluekeskusten kehittämistyöryhmissä.
Rovaniemi (61 000.): Rovaniemen kaupungissa on ukiamies, joka toimii linkkinä kaupungin ja kyläyhdistysten/uktoimikuntien välillä. Kylien ja kaupunginosien kuulemistilaisuudet ovat säännönmukaisia. Kaavoitus järjestää lukuisia työpajoja alueilla, joissa on meneillään kaavan laatiminen. Suunnitteilla on ottaa käyttöön sähköinen osallistumisympäristö (olemme mukana VM:n Sadehankkeessa). Yläkemijoen aluelautakunta on toiminut jo 20 vuotta ja sen mallin mukaista toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi haja-utusalueille ympäri kaupunkia. Kaupunki perusti tämän vuoden alusta uuden oman tiedotuslehden. WWW-sivujen kautta voi saada tietoa ja antaa palautetta. Rovaniemellä toimii seuraavia foorumeita: ikäihmisten neuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto, ICTfoorumi, matkailufoorumi. 4.6 Kunnalliset kansanäänestykset kuntalaisen lakisääteisenä vaikuttamistapana Neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna 1990. Kansanäänestyksen toimeenpanosta päättää valtuusto. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan ukkaista. Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Suomen tapaan myös Ruotsin, Norjan ja Islannin kuntalaeissa on säännelty kunnallisesta kansanäänestyksestä, Tansksa sen sijaan ei. Nykyisen kuntalain mukaan kunnallista kansanäänestystä ei voida järjestää kunnallis- eikä valtiollisten vaalien eikä valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä. Kansanäänestys vtaa menettelytavaltaan kunnallisvaaleja, mikä tekee järjestelmästä kalliin ja hankalan toteuttaa. Käynnissä olevan kuntalain uudistuksen yhteydessä on esillä lainsäädännön muutos, joka mahdollistaisi kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisen muiden vaalien yhteydessä (Valtiovarainministeriö 2013). Vuosien 1991 2012 aikana on järjestetty yhteensä 60 kunnallista kansanäänestystä, joista kahdeksan valtuustokaudella 2009-2012 (taulukko x). Valtaosa kaikista kunnallisista kansanäänestyksistä on koskenut kuntaliitoksia. Valtuustokauden 2009-2012 kansanäänestyksistä kuntaliitoksia koski seitsemän ja yksi koski kaupungin nimeä. Kunnalliset kansanäänestykset ovat luonteeltaan neuvoa-antavia. Valtuuston päätös noudatti kansanäänestyksen tulosta kaikkiaan kahdekssa kymmenestä tapauksesta. Valtuustokaudella 2009-2012 valtuuston päätös oli äänestystuloksen vtainen kahdessa tapauksessa. Kunnallisissa kansanäänestyksissä äänestysaktiivisuus on yleensä korkea. Koko kaudella 1991-2012 se on vaihdellut vuonna 1992 Lohjan kaupungin tiejärjestelyjä koskevan kansanäänestyksen 38,9 prosentista vuonna 2003 Mietoisissa järjestetyn, kuntaliitosta Mynämäen kanssa koskevan kansanäänestyksen 87,2 prosenttiin. Valtuustokaudella 2009-2012 äänestysaktiivisuus kunnallisessa kansanäänestyksessä vaihteli puolestaan Nummi-Pusulan vuoden 2011 äänestyksen 53,7 prosentista Oravaisten vuoden 2010 äänestyksen 80,2 prosenttiin.
Taulukko 6. Kunnalliset kansanäänestykset valtuustokaudella 2009-2012. Lähde: Oikeusministeriö 2012. Ajankohta Aihe Äänestys % Tulos (% kyllä ja ei) Valtuuston päätös Artjärvi 13.12.2009 kuntaliitos 73,2 Orimattila 68 Iitti 26 Oravainen 14.2.2010 kuntaliitos 80,2 kyllä: 53,8 ei: 44,3 Vöyri- Maksamaa 14.2.2010 kuntaliitos 66,8 kyllä: 76,3 ei: 17,4 Hollola 29.8.2010 kuntaliitos 63,4 kyllä: 15,3 ei: 83,1 Vähäkyrö 15.5.2011 kuntaliitos 63,8 kyllä: 48,5 ei: 49,1 Länsi- Turunmaa Nummi- Pusula 22.5.2011 kaupungin nimi 71,6 Parainen: 57,7 Länsi-Turunmaa: 40,1 25.9.2011 kuntaliitos 53,7 kyllä: 55,2 ei: 42,7 Siuntio 25.9.2011 kuntaliitos 66,5 kyllä: 34,3 ei: 63,5 Tuloksen mukainen Päätös: Liitos Orimattilan kanssa 2011 Tuloksen mukainen Liitos Vöyri- Maksamaan kanssa 2011 Tuloksen mukainen Tuloksen mukainen Tuloksen vtainen Liitos Oravaisten kanssa 2011 ei liitosta Liitos Vaan kanssa 2013 Tuloksen mukainen Nimenmuutos Parainen 2012 Tuloksen mukainen Tuloksen vtainen. HAO määräsi valituksen johdosta päätöksen täytäntöönpanokieltoon. Liitos Lohjan kanssa 2013 Liitos Lohjan kanssa ei toteutunut Kuntalaisten mielipiteet kunnallisista kansanäänestyksistä Vaikka kuntalaiset pitävät kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä vaikuttamistapana, toivovat he myös mahdollisuutta äänestää kunnallisissa kansanäänestyksissä. Kuntalaiskyselyissä iaa kartoitettiin väittämän Tärkeimmistä ioista päätettäessä tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys välityksellä. Viime valtuustokaudella vuosina 2008 ja 2011 tehdyissä kyselyissä runs puolet kuntalaisista (52%) näkee kunnalliset kansanäänestykset tärkeinä, vtaavti neljännes (24%) ei. Kansanäänestystä toivotaan selvästi enemmän kuin aiemmalla seurantajaksolla 1996-2004. Vuonna 2004 kansanäänestystä kannattavien oli alimmillaan, vain runs kolmannes (35%) kuntalaisista. 2008 52 23 25 2011 52 24 24 0 % 20 % 40 % 60 % % vtanneista 80 % 100 % samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä eri mieltä Kuvio 4. Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Tärkeimmistä ioista päätettäessä tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys. Vtausten %-jakaumat vuosina 2008 ja 2011. (N= väh. 10 648) Lähteet: ARTTU-kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011. Asiaa kartoitettiin menneellä valtuustokaudella myös ARTTU-päättäjäkyselyssä vuonna 2010. Kuntien luottamushenkilöistä eli kuntalaisia selvästi harvempi, toisin sanoen vain runs viidennes (27%) kannatti kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä.
4.7 Aloiteoikeus kuntalaisen lakisääteisenä vaikuttamistapana Kuntalaisten aloiteoikeus on yksi konkreettinen kuntalain säännös, jonka avulla kunnan ukkaille turvataan oikeus tehdä kunnalleen aloitteita sen toimintaan liittyvissä ioissa. Kuntalaisten aloiteoikeudella on takanaan pitkä historia, sillä siitä säädettiin ensi kerran jo vuoden 1976 kunnallislaissa. Silloista kuntalakia valmistellut Kunnallishallintokomitea (1973) piti ukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien painottamista itseisarvona, siitä huolimatta, että aloiteoikeuden konkreettista hyötyä pidettiin vähäisenä suhteessa ioiden valmistelun työmäärään. Vuoden 1995 kuntalakiin ei tehty varsinaisia aloiteoikeuteen liittyviä muutoksia. Viranomaisten velvoitteet sen sijaan lisääntyivät jonkin verran. Kuntalaisaloitetta on pidetty perinteisesti suomalaisena erikoisuutena, ja sitä on jopa aikanaan kutsuttu Euroopan komission Alueiden komitean luettelossa eurooppalaisista paikallisista hallinnon innovaatiosta suomalaiseksi innovaatioksi. Ruotsissa keskusteltiin ja valmisteltiin aloiteoikeuden sisällyttämisestä kuntalakiin pitkään. Ruotsalaiset kunnat ovatkin voineet ottaa aloiteoikeuden käyttöön vta vuodesta 2002 lähtien. Norjsa aloiteoikeutta koskeva kuntalain pykälä tuli voimaan heinäkuussa 2003 eli puolitoista vuotta Ruotsin jälkeen. Tanskan kuntalaki ei sen sijaan edelleenkään sisällä kuntalaisten aloiteoikeutta. Kuntalaiset voivat tehdä aloitteita valtuuston jäsenten kautta. Norjan kuntalain mukaan kuntalaiset voivat kaikissa kunnissa tehdä kuntalaisaloitteita samalla tavoin kuin Suomessakin. Ruotsissa sitä vtoin kunnanvaltuusto voi itse päättää ottaako käyttöön kuntalaisaloitteen. Vuoden 2007 tiedon mukaan kaksi kolmesta Ruotsin kunnta, ts. 194 kuntaa, sekä vajaa puolet maakäräjistä on ottanut käyttöön aloitejärjestelmän. Ruotsissa vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan vajaa kolmannes (30%) aloitteista johtaa positiiviseen päätökseen. Vtaavaa selvitystä ei ole tehty Suomessa. Kuntaliiton tekemien kartoitusten mukaan kuntalaisaloitteita on valtuustokauden 2009-2012 aikana tehty aikaisempien vuosien tapaan vähäisessä määrin. Samalla kuntalaisaloitteiden määrä on pysynyt hyvinkin stabiilina keskimäärin kahdekssa aloitteessa kuntaa kohti per vuosi. Määrä on pysynyt stabiilimpina kuin edellisellä valtuustokaudella. Viime valtuustokauden viimeiseltä vuodelta 2012 ei vielä ole lukumääräistä tietoa käytettävissä, mutta on oletettavaa, että aloitteiden määrä kyseisenä vaalivuonna on noussut edellisvuosista ainakin hieman aivan kuten oli nähtävissä valtuustokauden 2005-2008 viimeisen vuoden osalta. 2005 2006 2007 6,8 7,2 7,3 2008 2009 2010 2011 8,6 8,4 8,3 8,4 0 2 4 6 8 10 12 Kuvio 5. Kunnissa tehtyjen kuntalaisaloitteiden määrä keskimäärin vuosina 2005-2011. (%, N=max 229). Lähde: Hallintojohtajakyselyt 2010 ja 2012 Kuntalaisaloitteiden määrä on keskimäärin sitä suurempi mitä ukmäärältään suuremmta kunnta on kyse. Alle 2 000 ukkaan kunnissa aloitteita tehtiin vuoden 2011 aikana keski-
määrin vajaat kolme aloitetta, yli 100 000 ukkaan kunnissa keskimäärin 71. Kuntakohtaiset erot vaihtelevat suuresti tehtyjen aloitteiden määrän osalta, myös samankokoisten kuntien välillä. (taulukko 5) Taulukko 7. Kunnissa tehtyjen kuntalaisaloitteiden määrät erikokoisissa kunnissa keskimäärin vuonna 2011. (N=196) Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 Kuntakokoluokka Aloitteiden lkm keskimäärin vaihteluväli N= min - max alle 5000 2,6 0-75 77 5000 10 000 3,6 0-22 49 10 001 20 000 6,8 0 51 30 20 001 50 000 15,7 1 40 24 50 001 100 000 20,4 4-73 9 yli 100 000 71,3 7-187 7 Kaikki kunnat 8,4 0-187 196 Valtaossa kuntia, noin seitsemässä kymmenestä kunnta, on tehty korkeintaan viisi aloitetta vuoden aikana. Noin viidesossa kuntia ei ole tehty yhtäkään kuntalaisaloitetta. Nämä kunnat ovat alle 20 000 ukkaan kuntia. Vajasa kymmenesossa kuntia on tehty vuosittain yli 20 aloitetta. Yli 50 aloitetta on tehty kahdesta kolmeen prosenttiin kunnista. (taulukko 6) Taulukko 8. Kunnissa tehtyjen kuntalaisaloitteiden määrät vuosina 2008-2011. (N=196) Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 Aloitteiden määrä 2008, 2009, 2010, 2011, % kunnista % kunnista % kunnista % kunnista 0 kpl 29 20 20 19 1 5 kpl 46 54 51 52 6 10 kpl 11 10 14 11 11 20 kpl 7 8 6 9 21 50 kpl 5 6 6 6 yli 50 kpl 2 2 3 3 Yhteensä Vtanneiden kuntien määrä 100 % 100 % 100% 100 % 218 229 161 196 Kuntalaisaloitteiden aihealueet Kuntalaisaloitteita tehdään tyypillisesti omaa lähiympäristöään koskevista ioista. Yleisimmin niiden on todettu käsittelevän teknisiä palveluja. Vuoden 2011 kyselyn mukaan tekniset palvelut lukeutuvat kolmen yleisimmän hallinnonalan joukkoon peräti 63 prosentissa kyselyyn vtanneista kunnista ja 76 prosentissa niistä kunnista, joissa on tehty ko. vuonna vähintään yksi kuntalaisaloite. (taulukko 7) Aloitteen aiheena on muu musa liikenneturvallisuus (nopeusrajoitukset, hidteet, kevyen liikenteen väylien rakentaminen, katuvalaistus), katujen ylläpito, puistot, liikuntapaikat. Muut hallinnonalat mainitaan kolmen yleisimmän kuntalaisaloitteiden hallinnonalan teknistä sektoria selvästi harvemmin. Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista tehdään toiseksi tyypillisimmin aloitteita noin neljässä kymmenestä kunnta. Aloitteet koskevat esimerkiksi kouluverkon säilymistä, koulukuljetuksia tai kirjtoautoja. Sosiaalitoimi nousee kolmen yleisimmän hallinnonalan joukkoon joka neljännessä kunnsa ja terveydenhuolto joka viidennes-
sä kunnsa. Useat kuntalaisaloitteet koskevat lten kotihoidon tuen kuntalisää ja vanhusten palveluja. (taulukko 7) Hallintoa ja päätöksentekoa edustava aihe, kuntaliitosten selvittäminen, on ollut niinikään usean aloitteen aiheena, joko sen tarpeellisuuden puolesta tai sen tekemättä jättämisestä. Taulukko 9. Kuntalaisaloitteiden yleisimmät aihealueet / hallinnonalat kunnissa 2011. Niiden kuntien osuus, jotka nimenneet ko. hallinnonalan kuntalaisaloitteiden kolmen yleisimmin edustaman hallinnonalan joukkoon.* (% vtanneista, N= xxx) Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 Hallinnonala Kunnat, jotka nimenneet ko. Kunnat, jotka nimenneet N hallinnonalan kolmen yleisimmän joukkoon (kaikki kyselyyn vtanneet kunnat) ko. hallinnonalan kolmen yleisimmän joukkoon (kunnat, joissa tehty vähintään yksi aloite vuonna 2011) Tekniset palvelut 63 76 128 (121) Sivistys-, kulttuuri- ja 41 47 83 (75) vapaa-ajan palvelut Sosiaalitoimi 25 31 51 (49) Terveydenhuolto 20 25 40 (39) Hallinto ja päätöksenteko 18 22 37 (35) Koulutuspalvelut 14 16 29 (26) Jokin muu 4 4 8 (6) Kaikki kunnat 202 159 202 (159) *Tarkka kysymysmuotoilu: Mihin hallinnonalaan kuntalaisaloitteissa käsiteltävät iat pääisa kuuluvat? Valitkaa kolme yleisintä. Kuntalaisaloitteet kuntalaisten näkökulmta Osana KuntaSuomi 2004 tutkimusohjelmaa (1995-2004) ja Par-arviointitutkimusohjelmaa (ARTTU) on Kuntaliiton toimesta tehty laajoja kuntalaiskyselyjä vuosina 1996, 2000, 2004, 2008 ja 2011. Kuntalaiskyselyissä on kartoitettu erilaisten suorien vaikuttamistapojen käytön yleisyyttä kuntalaisten keskuudessa sekä arviota vaikuttamistapojen vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon. Kuntalaisaloitteet edustavat yhtä systemaattisesti kartoitettua suoraa vaikuttamistapaa. Kyselyjen mukaan kuntalaisaloite on jatkuvti kuulunut vähäisimmin käytettyjen suorien vaikuttamistapojen joukkoon; vain kolmesta neljään prosenttia kyselyihin vtanneista kuntalaisista on ilmoittanut tehneensä kuntalaisaloitteen. (Pekola-Sjöblom 2011, 2013) 10 8 6 4 3 4 3 3 2 0 2000 2004 2008 2012 Kuvio 6. Ne kuntalaiskyselyyn vtanneet, jotka ilmoittaneet tehneensä kuntalaisaloitteen v. 2000, 2004, 2008 ja 2012. (%, N=10532-12992) Lähteet: KuntaSuomi 2004-kuntalaiskyselyt 2000 ja 2004, ARTTU-kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011.
Kuntalaisaloitteen vaikuttavuus jakaa mielipiteet; noin neljännes pitää hyvänä vaikuttamistapana ja runs neljännes ta huonona vaikuttamistapana. Kuntalaisaloitteen tehneet pitävät aloitteen tekemistä parempana vaikuttamistapana kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta aloitteen tekemisestä. (emt.) 2000 19 52 29 2004 17 53 30 2008 26 47 27 2011 24 47 29 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvä vaikuttamistapa Ei hyvä, ei huono vaikuttamistapa Kuvio 7. Kuntalaisten näkemykset kuntalaisaloitteiden vaikuttamisen tehokkuudesta kunnan päätöksentekoon. Vtausten %-jakaumat v. 2000, 2004, 2008 ja 2011. (N=7435-10077) Arviot kuntalaisaloitteen vaikuttavuudesta vaihtelevat jonkin verran vtaajan taustan mukaan Kuntalaisaloitetta hyvänä vaikuttamistapana pitäviä ovat erityisesti naiset, alle 30-vuotiaat, suomenkieliset, vähän koulutetut, opiskelijat, lapsia/omaista/kotia hoitavat, kunnsa tai kuntataustaisessa organisaatiossa työskentelevät lapsiperheelliset kuntalaiset. (emt.) 4.9 Tiivistelmä ja johtopäätökset Tässä luvussa on selvitetty kuntalaisten osallistumis-, vaikuttamis- ja palautemahdollisuuksia kuntien näkökulmta. Tarktelussa ovat olleet kuntien tarjoamat tiedottamisen kanavat, kuntalaismielipiteiden kartoittamistavat sekä palautteen antamisen kanavat. Tulokset perustuvat pääosin kuntien hallintojohtajille keväällä 2012 tehdyn kyselyn vtauksiin. Ko. kysymyspattereita ei ole sisältynyt Kuntaliiton aiemmin tekemiin hallintojohtajakyselyihin, minkä takia näiden kysymysten osalta puuttuu ajallinen vertailu. Näiden lisäksi on tarkteltu yhtä kuntalaissa säädeltyä kuntalaisten suoraa osallistumiskanavaa eli kuntalaisaloitteita. Tarktelua on tehty sekä kuntien että kuntalaisten näkökulmta. Enemmistössä kuntia on käytetty tiedottamisen kanavina kunnan internet-sivuja, tiedotustilaisuuksia, yhteispalvelupisteitä (ml kouluja ja kirjtoja) sekä kotitalouksille jaettavia kuntapalvelujen esitteitä. Sitä vtoin muun musa sosiaalisen median kanavat ja paikallisradio ovat vähemmän käytettyjä tiedottamisen muotoja. Oletettavaa kuitenkin, on että varsinkin sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt ja lisääntyy merkittävästi kunnissa jo lähivuosien aikana. Kuntalaismielipiteitä kartoitetaan kunnissa erityisesti kuntalaistilaisuuksien, iakkyselyjen sekä yhdistysten ja järjestöjen kuulemisen kautta. Enemmistössä kuntia myös kuntalaispalaute hallinnolle ja kuntalaiskyselyt ovat olleet käytössä viime valtuustokaudella. Sitä vtoin internetin keskustelupalstat, kuntalaishatattelut, kansalaisraadit ja verkkovaltuustot ovat olleet edelleen vähän käytettyjä tapoja kuulla kuntalaisten mielipiteitä.
Kuntien palautekanavien joukossa sähköpostipalaute ja henkilökohtainen suora palaute ovat ylivoimaisesti yleisimpiä palautekanavia lähes kaikkien kuntien mielestä. Yli puolet kunnista on nostanut myös kunnan internet-sivujen sekä paikallis-/aluelehtien yleisönostojen kautta tulevan palautteen yleisimpien palautekanavien joukkoon. Kunnallisia kansanäänestyksiä on sen koko voimsaoloaikana 1991-2013 tehty kaikkiaan 60, joista valtuustokaudella 2009-2012 kahdeksan. Kunnallisia kansanäänestyksiä on käytetty lähes yksinomaan kuntaliitosioissa. Vain kuudessa tapauksessa (10%) on ollut kyse muusta kuin mielipiteen ilmaisusta suunniteltuun kuntaliitokseen. Äänestysaktiivisuus on yleensä melko korkeata ja valtuustojen päätökset ovat pääsääntöisesti noudattaneet neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulosta. Enemmistö kuntalaisista näkee suotavana kunnallisten kansanäänestysten järjestämistä päätettäessä tärkeimmistä ioista. Vuosina 2008 ja 2011 tehdyissä kuntalaiskyselyissä 52 prosenttia antoi kannatuksensa kansanäänestysten järjestämiselle. Kuntalaisaloitteet ovat edelleen vähän käytetty vaikuttamisen muoto - siitäkin huolimatta, että se on ollut kuntalaisten lakisääteinen oikeus jo vuodesta 1976 lukien. Kuntalaisaloitteiden keskimäärät ovat nousseet 2000-luvulla yllättävänkin vähän, ja edelleen vuonna 2011 aloitteita on tehty keskimäärin vain runsaat kahdeksan per kunta. Näyttäisikin siltä, että kuntalaisaloite on edelleen melko tuntematon vaikuttamisen kanava. Erilaiset tiedottamisen, kuntalaismielipiteen kartoittamisen sekä palautteenkeruun kanavat ovat tyypillisesti sitä runsaammin ja laaja-alaisemmin käytettävissä mitä suuremmta kunnta on kyse. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska kuntalaisten ja kunnan (päättäjien) välinen etäisyys kvaa kuntakoon kvaessa. jolloin tarvitaan henkilökohtaisten ja suorien kontaktien lisäksi enemmän systemaattista väylänrakentamista kunnan ja kuntalaisten välille. Kuitenkin on huomattava, että kuntien välillä on eroja paitsi erikokoisten kuntien välillä myös samankokoisten kuntien kesken. Tässä luvussa on kuntien välisiä vaihteluita avattu paitsi tiltollisin taulukoin myös esittelemällä erikokoisissa kunnissa käytössä olevia kuntalaistiedottamisen ja -vaikuttamisen muotoja. Nostetuista esimerkeistä käy hyvin ilmi, että suurten kaupunkien lisäksi myös monessa ukluvultaan pienessä kunnsa on tehty ja tehdään monipuolista työtä kuntalaisten äänen kuuluville saattamiseksi. Kuntalaisten ja kunnan välisen vuorovaikutuksen sekä osallistumis- ja vaikuttamistapojen kehittäminen on kaiken kaikkiaan jatkuvaa työtä, ja edustaa työsarkaa, jossa tuskin koskaan maailmaa saadaan tehtyä valmiiksi.