Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Transkriptio

1 RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi vanhemmat vaikuttavat myös laajemmin lasten kasvuympäristöön omissa kunnissaan. Kaikkea toimintaa ei välttämättä aina edes tunnisteta vaikuttamistyöksi. Vaikuttamistoiminnan merkitys Yli puolet (59 %) vastaajista pitää vaikuttamistoiminnan merkitystä omassa yhdistyksessään suurena tai melko suurena. Vaikuttamistoimintaa ei ollut ollenkaan tai se oli vähäistä 4 % yhdistyksiä. Alakouluissa vaikuttamistoimintaa oli hieman enemmän kuin ylä- tai yhtenäiskouluissa. Vaikuttamistoiminnan merkitys korostui alueyhdistysten toiminnassa (Kuvio 1.). KUVIO 1. Vaikuttamistoiminnan merkitys ryhmittäin. Vastaajien lukumäärä 191. Eri ryhmien tulosten keskinäisessä vertailussa tulee huomioida, että päiväkotien ja alueyhdistysten vastauksia on lukumääräisesti selvästi vähemmän kuin muissa ryhmissä. Muut ryhmä sisältää toisen asteen oppilaitosten vanhempainyhdistyksiä ja yksittäisiä kannatusyhdistyksiä.

2 RAPORTTI 2/6 Kohteet ja keinot Vanhempainyhdistykset pyrkivät vaikuttamaan eniten muihin vanhempiin, koulun ja päiväkodin henkilökuntaan sekä kunnan virkamiehiin. Opettajia lähestytään sekä suoraan että ammattiliittojen kautta. Koulujen vanhempainyhdistyksissä pyritään vaikuttamaan myös oppilaisiin, joko suoraan tai oppilaskunnan kautta. Lisäksi vanhempainyhdistykset vaikuttavat paikallisesti kauppiaisiin, yrittäjiin, koko kylä- ja asuinyhteisöön, mutta myös koko Suomen tasolla kauppaketjuihin, viranomaisiin, muihin järjestöihin ja Vanhempainliittoon. Suosituimpia vaikuttamisenkeinoja ovat erilaisten tilaisuuksien ja kampanjoiden järjestäminen sekä lausuntojen antaminen ja kannanotot. Myös suorat yhteydenotot viranhaltijoihin ja päättäjiin sekä asioiden yleiseen keskusteluun nostaminen ovat yleisesti käytössä olevia vaikuttamiskeinoja. Yläkouluissa ja toisella asteella järjestetään hieman muita koulutusasteita innokkaammin erilaisia vaikuttamistilaisuuksia ja - kampanjoita. Myös lobbaamista käytetään yläkouluissa ja lukioissa useammin kuin muissa ryhmissä. Alueyhdistyksissä käytetään kattavasti kaikkia vaikuttamisen keinoja. Edellä mainittujen lisäksi kuulemistilaisuuksiin osallistuminen, kuntalaisaloitteet, selvitysten ja tutkimusten laatiminen, työryhmissä työskentely ja mediajulkisuus ovat alueyhdistysten aktiivisia vaikuttamiskeinoja. Vanhemmat ovat tottuneita vaikuttajia Vanhempainyhdistysten puheenjohtajista 88 % on tehnyt vaikuttamistyötä yksityisenä henkilönä, työelämässä tai muussa yhteydessä. Kokemusta löytyy niin kouluista kuin päiväkodeista ja alueyhdistystäkin. Vaikuttamiskokemusta omaavilla on useammin tarvetta vaikuttaa, kuin niillä vastaajilla joilla kokemusta ei ole. Yhteydenotot kunnanvaltuutettuihin olivat yleisempiä vaikuttamiskokemusta omaavilla. Merkittävin ero näiden kahden ryhmän vastauksissa on osallistumis- ja kuulemiskäytäntöjä kouluissa ja kunnissa selvittävissä kysymyksissä. Vaikuttamiskokemusta omaavat haluavat vaikuttaa useammin lasten osallisuusasioihin kouluissa ja kunnissa, vanhempainiltoihin ja vanhempien osallistumismahdollisuuksiin kouluissa ja päiväkodeissa. Myös lausuntopyyntöjen saaminen ja tiedonkulku ovat asioita joihin vaikuttamiskokemusta omaavat haluavat vaikuttaa selvästi useammin. Vaikuttamisessa tehdään yhteistyötä Koulut, oppilaskunnat, opettajat, kuntien nuoriso-, sivistys-, liikunta- ja kulttuuritoimet, nuoriso- ja eläkeläisneuvostot ovat vanhempainyhdistysten yhteistyökumppaneita vaikuttamisasioissa. Myös seurakuntien, asukas- ja kyläyhdistysten, seurojen, yhdistysten ja alueen muiden kansalaistoimijoiden kanssa tehtävä vaikuttamisyhteistyö on yleistä. Tiivistä yhteistyötä eri koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien vanhempainyhdistysten kanssa pidetään tärkeänä.

3 RAPORTTI 3/6 Mihin halutaan vaikuttaa? Mieluiten halutaan vaikuttaa tapahtumiin ja teemapäiviin, vanhempainiltoihin, tiedonkulkuun ja vanhempien osallistumismahdollisuuksiin. Kouluissa halutaan vaikuttaa myös opettajien ja hoitajien määrään, ryhmäkokoihin, lasten osallistumismahdollisuuksiin ja kuulemiskäytäntöihin halutaan vaikuttaa (Kuvio 2).. Vähiten vaikuttamisen tarvetta on varhaiskasvatussuunnitelmissa, loma-ajankohdissa ja koulupäivien pituudessa. Viimeisen kahden vuoden aikana vanhempainyhdistykset ovat vaikuttaneet eniten tapahtumiin ja teemapäiviin, vanhempainiltoihin, koulujen ja päiväkotien viihtyisyyteen, ulkoilu ja välituntien viettomahdollisuuksiin. Tapahtumiin ja teemapäiviin on keskitytty erityisesti alakouluissa. Päiväkotien vanhempainyhdistysten vastauksissa korostuivat lomien ajankohdat sekä hoitopäivien alkamis- ja loppumisajat. Loma-aikoihin on vaikuttanut 44 % vastaajista ja yli kolmannes (33 %) hoitopäivien pituuksiin. Myös hoitajien määrän oli vaikutettu koulujen vanhempainyhdistyksiä useammin. KUVIO 2. Kouluissa ja päiväkodeissa vaikuttaminen Turvallisuusasiat nousivat esiin vapaissa kysymyksissä. Koulu ja piha-alueen turvallisuus, liikennejärjestelyt ja koulukuljetukset ovat aiheita joihin on jo vaikutettu ja halutaan vaikuttaa jatkossakin. Merkittävintä hajontaa on ryhmäkokoa ja lasten vaikuttamismahdollisuuksia kartoittavien kysymysten tuloksissa. 39 % vastaajista haluaa vaikuttaa ryhmäkokoihin. Vastaavasti 36 % ei koe ollenkaan tarvetta vaikuttaa ryhmien kokoihin tai ei osannut sanoa. Tyytyväisimpiä ryhmäkokoihin ollaan päiväkodeissa ja

4 RAPORTTI 4/6 alakouluissa. Tärkeimpänä ryhmäkokoihin vaikuttamista pidetään alueyhdistyksissä ja yhtenäiskouluissa. Alle 100 oppilaan kouluissa ollaan tyytyväisempiä ryhmäkokoihin kuin isoimmissa kouluissa. Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa halutaan ryhmäkokoihin vaikuttaa muita maakuntia useammin. Kainuussa, Lapissa ja Keski-Suomessa ollaan tyytyväisimpiä. Hajontaa on myös halussa vaikuttaa lasten osallisuusmahdollisuuksiin ja kuulemiskäytäntöihin kouluissa. Yhdistyksistä neljännes (25 %) pitää tärkeänä niihin vaikuttamista, kun kolmannes (31 %) kokee, ettei niissä ole vaikuttamistarvetta tai ei osaa sanoa. Yläkouluissa osallisuusmahdollisuuksiin ollaan hieman tyytyväisempiä kuin muilla asteilla. Suurten ja pienten koulujen vastaukset eivät eroa toisistaan. Mieluiten lasten osallistumismahdollisuuksiin ja kuulemiskäytäntöihin halutaan vaikuttaa Keski-Pohjanmaalla, Pohjois- Karjalassa ja Pirkanmaalla. Tyytyväisimpiä lasten osallisuusmahdollisuuksiin ollaan Lapissa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Kuntapäätösten ja niiden seurausten arviointi lasten näkökulmasta on halutuin vanhempainyhdistysten kuntatason vaikuttamisen aihe (Kuvio 3). Pohjanmaalla, Lapissa ja Kymenlaaksossa lapsivaikutusten arviointiin halutaan vaikuttaa suhteessa useammin kuin muissa maakunnissa. Kunnan palveluihin ja toimintaan halutaan vaikuttaa tasaisesti kaikilla kouluasteilla, alueyhdistyksissä, päiväkodeissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Asiat, joihin kunnissa halutaan vaikuttaa, ovat samoja kaikissa ryhmissä, eikä merkittäviä eroja ryhmien kesken ole. Vanhemmat toivovat saavansa enemmän tietoa lapsi- ja kouluasioiden valmistelussa kunnissa ja haluavat vaikuttaa lasten osallisuus- ja kuulemiskäytäntöihin sekä lapsi- ja nuorisopolitiikkan. Lisäksi halutaan vaikuttaa mm. liikennejärjestelyihin, koulukuljetuksiin, lähiliikuntapaikkoihin ja leikkipuistoihin. Tyytyväisimpiä oltiin päivähoitojärjestelyihin, henkilökunnan pätevyyteen ja lasten kulttuuripalveluihin. KUVIO 3. Kunnissa ja kaupungeissa vaikuttaminen

5 RAPORTTI 5/6 Suosituimmista kuntatason vaikuttamisasioista eniten hajontaa oli pätevän henkilökunnan palkkaamisessa kouluihin ja päiväkoteihin. Siihen halusi vaikuttaa 37 % puheenjohtajista, mutta 39 % arvioi ettei ole mitään vaikuttamistarvetta. Vaikuttamista halusi useimmin niiden yhdistysten puheenjohtajat, joilla on vaikuttamiskokemusta ja joiden hallituksen jäsen on asettumassa kunnallisvaaliehdokkaaksi. Kuntavaaleissa vaikuttaminen Yli neljännes (26 %) yhdistyksistä pyrkii, tai pyrkii mahdollisesti, vaikuttamaan kuntavaaleissa. Vajaa puolet (45 %) yhdistyksistä ei vaikuta kuntavaaleissa. Noin kolmannes vastaajista (28 %) ei osaa sanoa. Alueyhdistyksissä vaaleihin vaikuttaminen on yleisempää kuin muissa ryhmissä (Kuvio 4). Kuntavaaleihin vaikuttaminen on yleisempää yhdistyksissä joissa hallituksen jäsen on asettumassa ehdokkaaksi. Niistä yhdistyksistä joissa on oma ehdokas, vajaa kolmannes (28 %) ei pyri vaikuttamaan kuntavaaleissa. Niistä yhdistyksistä joissa ei omaa ehdokasta ei ole puolet eivät ole vaikuttamaan kuntavaaleissa. Vanhempainyhdistykset käyttävät monia eri keinoja vaaleissa vaikuttamiseen. Yhdistyksissä laaditaan kirjelmiä, järjestetään paneelikeskusteluita, haastetaan ehdokkaita tutustumaan koulun arkeen ja kampanjoidaan sopivien ehdokkaiden puolesta. KUVIO 4. Kuntavaaleissa vaikuttaminen ryhmittäin. Vastaajien lukumäärä 191. Useammasta kuin joka kymmenennestä yhdistyksestä (12 %) on hallituksen jäsen asettumassa ehdokkaaksi kuntavaaleissa. Mahdollisesti ehdokkaaksi asettuvia hallituksen jäseniä on 14 % yhdistyksistä. Vajaa puolet (41 %) vastaajista kertoo ettei heidän hallituksensa jäseniä ole ehdokkaina. Loput (33 %) eivät osanneet vastata. Vaikuttamistoiminnan merkitys kokonaisuudessaan arvioitiin suuremmaksi niissä yhdistyksissä joissa oli oma ehdokas kuin niissä joissa ei ollut.

6 RAPORTTI 6/6 Enemmistö (74 %) vanhempainyhdistysten puheenjohtajista arvioi kunnallisen luottamustehtävän vievän paljon aikaa. Yli puolet pitää kunnallispolitiikkaa kiinnostavana (56 %) ja arvioi voivansa vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin kunnanvaltuutettuna. Kunnallista luottamustehtävää pidetään arvostettuna. Vanhempainyhdistysten vaikuttamistoiminnan esteet Suurin osa (86 %) vanhempainpuheenjohtajista pitää toimijoiden puutetta suurimpana haittana. Tämä korostuu erityisesti yläkoulujen ja yli 300 oppilaan koulujen vanhempainyhdistysten vastauksissa. Toinen merkittävä vaikuttamista haittaava este on ajanpuute (80 %). Se koetaan haittana yleisesti kaikenkokoisissa kouluissa ja kaikilla oppiasteilla. Ajanpuute korostui erityisesti päiväkodeissa (90 %) ja alueyhdistyksissä (87 %). Kiinnostuksen laimenemista pitkäjänteisessä vaikuttamistyössä piti ongelmana 64 %. Taloudellisten resurssien puutteen nimesi noin puolet (49 %) vaikuttamistoiminnan esteeksi. Henkilöiden vaihtuvuus ja osaamisen puute arvioitiin harvimmin vaikuttamistoiminnan esteeksi. Suurta merkitystä ei ollut myöskään aiempien vaikuttamistoimien tuloksilla. Noin kolmannes oli täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että vaikuttamistoimintaa haittaa vaikuttamista tukevan materiaalin vähyys. Vanhempainyhdistyksille sopivaa vaikuttamistoiminnanopasta toivottiin myös avoimissa vastauksissa. Avoimissa vastauksissa tuotiin esille myös se, että puheenjohtajille ja muille hallituksen jäsenille tarvitaan enemmän tietoa vaikuttamistavoista. Vaikuttamistoimintaa haittaavien asioiden arvioinnissa ei ole merkittäviä eroja sen välillä, onko vastaajalla kokemusta vaikuttamistoiminnasta vai ei. Vastaajat joilla ei itsellään ole aiempaa vaikuttamiskokemusta, arvioivat hieman useammin kiinnostuksen laimenemisen ja taloudelliset resurssit haitaksi kuin he, joilla on vaikuttamiskokemusta. Tutkimuksesta Kutsu sähköiseen kyselyyn lähetettiin 809:lle sähköpostisoitteensa liittoon ilmoittaneelle vanhempainyhdistyksen puheenjohtajalle välisenä aikana. Vastauksia saatiin 191 kpl (23 %). Vastaajista suurin osa edusti alakoulun vanhempainyhdistystä (66 %). Loput vastaajista sijoittuivat yläkoulujen (16 %), yhtenäiskoulujen (7 %), päiväkotien (5 %), alueyhdistysten (4 %) ja toisen asteen vanhempainyhdistyksiin. Uudenmaan vanhempainyhdistyksistä tuli määrällisesti eniten vastauksia (28 %). Myös Pirkanmaan vanhempainyhdistykset vastasivat aktiivisesti (14 %). Muista maakunnista tuli tasaisesti vastauksia, lukuun ottamatta Etelä-Karjalaa josta ei tullut yhtään vastausta. LIITTEET Webropol-yhteenveto tutkimuksesta ja tuloksista