KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1.

Transkriptio

1 KUNTALAISTEN SALLISUUS TULEVAISUUDESSA Vaihtoehtoja, malleja Edustuksellinen - Suora - Käyttäjälähtöinen Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1 Kolme roolia Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 2

2 sallisuus kaavoituksessa Asemakaavojen vuorovaikutuksen vähimmäisprosessi Vireilletulo Kaavoituskatsaus, kuulutus/kirje osallisille, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnosvaihe Kuulutus/kirje osallisille, luonnosten arviointi, esittelyt, neuvottelut Ehdotus Kaavaehdotus nähtävänä, kuulutus/kirje, mahdolliset muistutukset, lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta Hyväksyminen KH, KV, hyväksymispäätös (valitusosoitus), kuulutus hyväksymisestä, voimaantulo salliset Maanomistajat, -haltijat Rajanaapurit Tarpeelliset lautakunnat Usein pelastuslaitos, perusturvakeskus, vesi- ja energiayhtiöt Kaavan luonteen mukaan osallisten piiri laajenee Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 3 Alueellinen lähidemokratia Alueellinen toimielin on kunnan osa-alueen asioita hoitamaan asetettu toimielin, joka toimii joko virallisena osana kunnan organisaatiota tai epävirallisena yhteistyöelimenä kunnan ja kunnan osaalueen asukkaiden välillä. Toimielimen tehtävänä on yksi tai useampi seuraavista: lisätä alueen asukkaiden ja kunnan vuorovaikutusta osallistua alueen palvelujen, maankäytön ja budjetin suunnitteluun toimia omaehtoisesti ja/tai yhteistyössä kunnan kanssa alueen kehittämiseksi osallistua alueen palvelujen järjestämiseen Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 4

3 Alueellinen lähidemokratia Suomen kunnissa toimi vuonna 2012 yhteensä 63 alueellista toimielintä, kaikkiaan 59 kunnassa. Alueellisilla toimielimillä on erilaisia nimiä, erimerkiksi: kylien neuvottelukunta, kyläneuvosto, aluetoimikunta, aluelautakunta, alueraati, asukastoimikunta Alueelliset toimielimet voidaan jakaa keskustelufoorumeihin ja päätösvaltaisiin toimielimiin. Suurin osa toimielimistä on keskustelufoorumeita. Päätösvaltaiset toimielimet käyttävät toimivaltaa ja taloudellista päätösvaltaa mm. palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä ja alueen kehittämisessä. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 5 Esimerkkejä alueellisesta lähidemokratiasta Suomessa Vantaa: Aluetoimikunnat Toimivat seitsemällä suuralueella, jotka kattavat koko Vantaan. Aluetoimikuntien jäsenet valitaan poliittisin perustein. Kokoontuvat noin viisi kertaa vuodessa. Keskeisin tehtävä aluerahan jaosta päättäminen. Rahaa jaetaan 1 /alueen asukas. Aluetoimikunnat Vantaan sivuilla Rovaniemi: Yläkemijoen aluelautakunta Esimerkki todellisen päätös- ja toimivallan siirtämisestä asukkaiden lähelle. Aluelautakunnalla on taloudellinen vastuu ja palvelujen järjestämisvastuu Yläkemijoen alueella (n asukasta). Vastaa myös alueen kehittämistoiminnasta. Aluelautakunta Yläkemijoen sivuilla Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 6

4 Rovaniemen uusin malli (esittely Porissa) Kukin aluelautakunta hyväksyy valtuuston myöntämän määrärahan ja valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden pohjalta palvelubudjetin, joka sisältää tehtäväalueittaisetpalvelutilaukset kpgin omalle palvelutuotannolle Lisäksi mahdolliset palveluhankinnat ulkopuolisilta palvelutuottajilta Palvelutilaukset perustuvat tuotteistettuihin, hinnoiteltuihin ja laadultaan määriteltyihin palveluihin Lautakunta voi tarvittaessa ohjata päätöksillään kpgin palvelutuotantoa palvelutilauksen toteutumiseksi tai päättää tilauksen muuttamisesta yhteensä 6 kpl ei kpgin keskustassa 12,4 % väestöstä Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 7 Aluelautakunnat ja lähidemokratia Rovaniemi Kylien elinvoimaa turvaavia kehittämisen moottoreita Todellinen päätösvalta lähipalveluista budjetteineen Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen myötä lisääntyvä yhteisöllisyys ja yhteisvastuu Mahdollistaa resurssien kohdentamisen ja nopean reagoinnin paikallisten tarpeiden mukaisesti, välitön asukaspalaute Aluelautakunnan virallisen aseman merkitys (=painoarvo) suhteissa eri yhteistyötahoihin niin kaupungin sisällä kuin ulospäinkin (vrt. esim. kylätoimikunnat, urheiluseurat) Tehtävän vastuullisuus julkisen vallan ja yhteisten varojen käyttämisessä sekä yhdenvertaisuuden toteutumisessa kaikilla alueilla

5 Esimerkkejä alueellisesta lähidemokratiasta Suomessa Mikkeli: Kylien neuvottelukunta ja aluejohtokunnat Kylien neuvottelukunnassa on edustaja jokaisesta entisen Mikkelin maalaiskunnan kylätoimikunnasta. Kylien neuvottelukunnalla ei ole delegoitua päätösvaltaa ja se on antanut viime vuosina vain muutamia lausuntoja. Anttolan ja Haukivuoren aluejohtokunnat kokoontuvat useammin ja niillä on virallinen asema kunnan organisaatiossa. Aluejohtokuntien jäseninä on alueen asukkaita, joista osa valitaan poliittisin perustein. Lisäksi johtokunnissa on KH:n edustaja. Aluejohtokunnilla on ratkaisuvaltaa yhteispalvelupisteen ja kirjaston toiminnasta, toimintamäärärahan käytöstä ja jakamisesta ja koulun johtokuntana koulun työsuunnitelmasta. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 9 Esimerkkejä alueellisesta lähidemokratiasta Suomessa Suomussalmi: Kyläparlamentti Kyläparlamentti kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, aina eri kylässä keskustelemaan etukäteen valmistelluista ajankohtaisista kysymyksistä. Kyläparlamenttiin osallistuu kunnan johtavia viranhaltijoita ja päättäjiä sekä edustaja jokaisesta Suomussalmen 21 kylästä. Ei virallista asemaa eikä päätösvaltaa. Tavoitteena on tuoda valmistelua ja päätöksentekoa lähemmäs kuntalaisten arkea. Toimintatapa on koettu toimivaksi ja tarpeelliseksi. Kyläparlamentti on esimerkki kunnan ja kuntalaisten välisestä toimivasta deliberatiivisesta demokratiasta. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 10

6 Esimerkkejä muista Pohjoismaista Norja Kunnanosalautakuntia, jotka voivat olla joko pienoiskuntia tai kevyempiä toimielimiä slossa kaupunginosilla on laaja päätösvalta ja palveluvastuu. Kaupunginosavaltuustot valitaan vaaleilla. Kunnanosat vastaavat perusterveydenhuollosta, päivähoidosta, vapaa-aikatoiminnasta ja vanhus- ja vammaispalveluista. Yleisempää on, että kunnanosalautakunta ainoastaan tekee aloitteita ja antaa lausuntoja (esim. Stavanger). Norjassa vapaamuotoinen kuntalais- ja asukastoiminta on yleistä. Erilaiset yhdistykset vastaavat esim. puistojen ja teiden hoidosta. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 11 Esimerkkejä muista Pohjoismaista Ruotsi Yleisin alueellinen toimielin on kunnanosalautakunta. Keskisuurten kaupunkien kunnanosalautakuntia on lakkautettu viime vuosikymmeninä, mutta toisaalta suurkaupunkeihin (Tukholma, Göteborg, Malmö) on perustettu uusia. Kunnanosalautakunnat vastaavat nk. pehmeistä lähipalveluista. sassa kunnista kunnanosaorganisaatiolla on vain neuvoaantava rooli. Tanska Tanskan malli perustuu laajaan ja pakolliseen käyttäjädemokratiaan. Alueellisilla toimielimillä ei ole vahvaa jalansijaa. Kouluissa ja päiväkodeissa on vanhemmista koostuva käyttäjäneuvosto, joka päättää budjetista ja toimintasuunnitelmista. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 12

7 Muita kuntalaisten osallisuuden malleja Hämeenlinna ja Jyväskylä Jyväskylässä toimii neljä asiakasraatia: sosiaali- ja perhepalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, vammaispalvelut, vanhuspalvelut. Raadit ovat kokoontuneet 4-9 kertaa vuodessa. Raatilaisiksi on valittu vapaaehtoisia palvelujen käyttäjiä. Hämeenlinnassa toimii viisi lautakuntajaon mukaista vaikuttajaraatia: lapset ja nuoret, elämänlaatu, ikäihmiset, terveys ja toimintakyky sekä yhdyskunta, ympäristö ja rakentaminen. Raadit ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2013 alussa. Raatilaiseksi on saanut ilmoittautua. Raatien puheenjohtajat on valittu vapaaehtoisten raatilaisten keskuudesta. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 13 Muita kuntalaisten osallisuuden malleja Helsingin demokratiapilotti: Kaupunkilaisten raati Yksi Helsingin vuoden 2013 demokratiapiloteista. Raadin tehtävänä on muodostaa yhteinen julkilausuma Helsingin pysäköintipolitiikasta. Julkilausuma otetaan huomioon päätöksenteossa, kun pysäköintipolitiikkaa uudistetaan. Raatiin valittiin 16 helsinkiläistä ilmoittautuneiden joukosta. Raatilaiset edustavat tasapuolisesti miehiä ja naisia, eri puolilla kaupunkia asuvia, autoilevia ja ei-autoilevia, lapsiperheitä ja lapsettomia, omistus- ja vuokra-asujia, työssäkäyviä ja työelämän ulkopuolella olevia sekä eri ikäisiä helsinkiläisiä. Raadin työn pohjalta kootaan käsikirja tulevien raatien työn tueksi. Lahti: Lahen D 300 vapaaehtoisen kuntalaisen muodostama paneeli Käytetään käyttäjäkokemusten, -mielipiteiden ja -näkemysten kartoittamiseen tuotteiden, palveluiden ja kaupunkiympäristön kehittämisessä. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 14

8 Muita kuntalaisten osallisuuden malleja ulu: ulun raati ulun raadit ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia. Järjestetään kerran vuodessa eri puolilla ulua tietystä ennalta valitusta aiheesta. Tilaisuuksien puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Keväällä 2013 neljässä ulun raadissa käsiteltiin aihetta ulun palvelumalli Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 15 Kysely 2013 Kaikki kunnat netissä, kansalaisraadit yleistyvät Kuntalaisten mielipiteitä kartoitetaan kunnissa yleisimmin kuntalaistilaisuuksien, asiakaskyselyjen sekä yhdistysten ja järjestöjen kuulemisen kautta. Enemmistössä kuntia myös kuntalaispalaute hallinnolle ja kuntalaiskyselyt ovat olleet käytössä viime valtuustokaudella. Sähköpostipalaute ja henkilökohtainen suora palaute ovat ylivoimaisesti yleisimpiä palautekanavia lähes kaikkien kuntien mielestä. Yli puolet kunnista on nostanut myös kunnan internetsivujen sekä paikallislehtien yleisönosastojen kautta tulevan palautteen yleisimpien palautekanavien joukkoon. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 16

9 Kysely 2013 Näitäkin keinoja käytetään kuntalaisten kuulemiseen, tiedottamiseen ja osallistamiseen: kaupungintalon avoimet ovet (mm. Haapavesi), asukasyhteyshenkilö (mm. Lappeenranta), "torikokoukset" (mm. Luoto), yrityskahvit (mm. Humppila, Kaustinen), suorakirjeet kuntalaisille (mm. Lapua), kunnan vuosikertomuksen postitus joka talouteen (mm. Alavus), järjestöparlamentti (mm. Lemi), mökkiläisfoorumi, vapaa-ajan asukkaille tehtävät kyselyt (mm. Viitasaari, Rautjärvi), sähköinen kuntalaisaloite ja palautekanava (Rautjärvi), verkon keskustelupalstat (mm. Sastamala), kirjeposti (mm. Lumijoki, Sodankylä), paikallislehden tekstiviestipalstat (mm. Loimaa) Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 17 Lähteet VM 27/2012 Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Esimerkkikuntien/hankkeiden/toimijoiden nettisivustot, kts. linkit VM uutiskirjeet: Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma M 51/2012 Kansalaisfoorumit edustuksellisessa päätöksenteossa. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 18