Kuntademokratian mielikuvia, faktoja ja käytäntöjä Tietoisku Kuntamarkkinoilla klo 12:00 12:45, kokoustila 3.4

Transkriptio

1 Kuntademokratian mielikuvia, faktoja ja käytäntöjä Tietoisku Kuntamarkkinoilla klo 12:00 12:45, kokoustila 3.4 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto Sirkka-Liisa Piipponen, tilastoasiantuntija, Kuntaliitto Sari Pikkala, yliopistonlehtori, Åbo Akademi

2 Myytti 1: Äänestäminen ei enää juurikaan kiinnosta kansalaisia?

3 100 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa , % % % 90 Äänestysprosentti ,0 71,3 66,2 74,8 79,3 76,7 75,6 78,5 78,1 74,0 70,5 70,9 61,3 55,9 58,6 61,2 58, Ennakkoon äänestäneiden osuus kaikista äänestäneistä, % 18,3 38,1 34,9 37,7 39,1 39,9 42,4 Kuntavaalit yksipäiväisiksi v vaaleista lukien ,3 6,8 8,0 9, Lähde: Tilastokeskus / Kuntaliitto

4 95 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa eri Pohjoismaissa ja 2000-luvulla SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA ISLANTI ,3 82,0 86,6 84,4 82,3 85,0 83,2 *** 79,4 81,6 Ruotsi ,2 70,9 67,6 66,0 62,8 61,3 78,1 77,9 70,1 60,4 59,0 58,6 55,9 78,7 69,5 61,2 73,5 65,8 64,2 61,2 58,3 Islanti 2010 Tanska 2009 Norja 2011 Suomi * Ruotsissa järjestetään samanaikaisesti kunta-, maakäräjä- (landsting) ja eduskuntavaalit (riksdagen). ** Norjassa järjestetään samanaikaisesti kunta- ja maakäräjävaalit (fylkesting). *** Tanskassa kunta- ja eduskuntavaalit (folketinget) järjestettiin v tavallisesta poiketen samanaikaisesti Lähteet: Pohjoismaiden vaalitilastot / MPS, Kuntaliitto

5 Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Kunnallisvaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntani asioihin. Vastausten %-jakaumat v Faktaa: 1996* % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista samaa mieltä neutraali eri mieltä *vuoden 1996 kyselyssä kysymysmuotoilu oli äänestäminen ainut keino vaikuttaa Lähteet: KuntaSuomi 2004 ja ARTTU-kuntalaiskyselyt / Kuntaliitto, Pekola-Sjöblom 2012 ym.

6 Myytti 2: Nuoria ei kunnallispolitiikka kiinnosta?

7 18-29-vuotiaiden osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valtuutetuista kuntavaaleissa ,6 % 10,0 % 5,7 % 7 [pvm] Lähde: Tilastokeskus / SLP, Kuntaliitto

8 Myytti 3: Eläkeläiset valtaavat valtuustot?

9 Valtuutettujen ikäjakauma v. 2013, % v v. 26% v v v. Yli 64-vuotiaiden osuus valituista vuosien kuntavaaleissa, % ,0 3,9 5,7 7,8 12,2 9 [pvm] Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto, SLP

10 Myytti 4: Naisten ja miesten tasa-arvo on jo saavutettu kunnallispolitiikassa?

11 Naisten osuus valituista valtuutetuista kuntavaaleissa , % ,7 14,7 18,1 22,2 25,2 27,2 30,0 31,5 34,4 36,4 36,7 36, [pvm] Lähde: Tilastokeskus

12 Naiset ovat selvästi aliedustettuja hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistoissa Hallitusten puheenjohtajat Valtuustojen puheenjohtajat Naisten %-osuus Valtuustojen puheenjohtajat Hallitusten puheenjohtajat [pvm] Lähde: Pikkala, Sari (2013): Paras-uudistus ja tasa-arvo.

13 Myytti 5: Maahanmuuttajat valtaavat valtuustot!

14 Vieraskielisiä valtuutettuja 43 Vieraskielisiä eli muun kuin suomen-, ruotsin- ja saamenkielisiä äänioikeutetuista 4,1%, ehdokkaista 1,8% ja valituista 0,4%. Vieraskielisiä asettui ehdokkaaksi kuntavaaleissa 2012 kaikkiaan 680.» Vieraskielisten ehdokkaiden määrä nousi 141:llä.» Suurin vieraskielisten ryhmä venäjä, 172 ehdokasta ja toiseksi suurin ryhmä viro, 66 ehdokasta. Valtuustoihin valituista 0,4% eli 43 on vieraita kieliä puhuvia. Viime vaaleissa 0,3% eli 34 valtuutettua.» Eniten vieraskielisiä tuli valituksi Uudellamaalla, erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa. Ruotsinkielisiä valtuutettuja 622 ja saamenkielisiä 16. Lähde: Tilastokeskus : Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kunnallisvaaleissa

15 Myytti 6: Kuntien työntekijät päättävät itse omista asioistaan?

16 Valtuutettujen työnantajasektori 2009 (%) 23% 16 [pvm]

17 Myytti 7: Valtuusto on kunta pienoiskoossa?

18 Ehdokkaiden ja valtuutettujen taustat Ehdokkaaksi seuloutuu väkeä, joka on hyväosaisempaa kuin kuntalaiset keskimäärin Valtuutetuiksi seuloutuu väkeä, joka on hyväosaisempaa kuin ehdokkaat keskimäärin Valtuustoissa yliedustettuja ovat: Miehet Keski-ikäiset Perheelliset Työlliset; julkisella sektorilla työskentelevät ja yrittäjät Koulutetut Hyvätuloiset Kantasuomalaiset 18 [pvm] Lähde: Pikkala, Sari (2013): Kuntavaalit liitoskunnissa kuuluuko alueiden ääni?

19 Myytti 8: Valtuustoissa istuvat samat tyypit kaudesta toiseen?

20 Valtuustoihin valituista uusia (ei valtuustossa ed. kaudella) kuntavaaleissa (%) ,7 42,2 41,0 42,8 42,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100, ,0 42,8 41,0 42,2 42,7 20 [pvm] Lähde: Pikkala, Sari (2013): Kuntavaalit liitoskunnissa kuuluuko alueiden ääni?

21 Myytti 9: Vaaleissa kuntalaiset antavat kenkää valtuutetuille, jotka ovat hoitaneet asioita huonosti?

22 Valtuustokauden valtuutetut syksyn 2012 kuntavaaleissa Valtuutettujen vapaaehtoinen luopuminen selittää suurimman osan valtuutettujen vaihtuvuudesta 30 % Ei ehdokkaana 53 % Ehdokkaana, ei valittu 17 % Ehdokkaana, valittu 22 [pvm] Lähde: Pikkala, Sari (2013): Kuntavaalit liitoskunnissa kuuluuko alueiden ääni?

23 Myytti 10: Liitoskunnissa äänestetään aina oman (vanhan) kunnan ehdokasta?

24 Vanhojen kuntarajojen mukaisessa tarkastelussa kunnat, jotka yhdistyivät valtuustokausien ja alussa Liitoskunnissa äänestetään vaihtelevasti myös yli vanhojen kuntarajojen Keskuskunnissa oman ehdokkaan äänestäminen yleisempää kuin liitosten reuna-alueilla Reunakuntien alueella oman (vanhan) kunnan ehdokasta äänestäneiden osuus vaihteli o vuoden 2008 vaaleissa 58 prosentista (Pertteli) 94 prosenttiin (Lehtimäki, Jurva) o vuoden 2012 vaaleissa 62 prosentista (Kiiminki, Oulunsalo) 92 prosenttiin (Nilsiä) 24 [pvm] Lähde: Pikkala, Sari (2013): Kuntavaalit liitoskunnissa kuuluuko alueiden ääni?

25 Myytti 11: Luottamushenkilöillä ei ole mitään todellista vaikutusvaltaa?

26 Niiden päättäjien osuus, jotka kokevat onnistuneensa vaikuttamispyrkimyksissään hyvin (%) Viranhaltija Hallitus (+valtuusto/ltk) Valtuusto (+ltk) Vain lautakunta Lähteet: KuntaSuomi ja ARTTU-päättäjäkyselyt 26 Siv Sandberg: Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki [pvm]

27 Myytti 12: Kokopäiväisiä luottamushenkilöitä ei meillä tarvita?

28 Luottamushenkilöiden ajankäyttö ja jatkoaikeet Keskeiset havainnot ja johtopäätökset: Luottamustehtävien ajankäyttövaatimukset ovat lisääntyneet merkittävästi 2000-luvulla. Yli asukkaan kunnissa kunnanhallituksen jäsenen viikkotyömäärä vastaa puolipäivätyötä. Suurin osa (64 %) luottamushenkilöistä kokee, että luottamustehtävien hoito vie sopivasti aikaa. Luottamushenkilöiden halukkuus asettua ehdolle seuraavissa kunnallisvaaleissa on lisääntynyt vuodesta 1995, mutta kokemukset luottamustehtävän kuormittavuudesta syövät jatkohaluja. Lähde: Siv Sandberg: Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki Kysely luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille 40 ARTTU-kunnassa syksyllä (VILU-kyselytutkimus)

29 Siv Sandberg: Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2012.

30 Koko- tai osa-aikaiset luottamushenkilöt yleistyvät etenkin suurissa kunnissa Pormestari» Tampere» Pirkkala Osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja» Hämeenlinna» Rovaniemi» Järvenpää» Espoo (varapj) Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja» Turku» Lahti» Oulu» Pori (linjattu, päätetään 2014) Osa-aikainen valtuuston puheenjohtaja» Hämeenlinna Lähde: Kuntaliitto

31 Muissa Pohjoismaissa kokopäiväisiä luottamushenkilöitä valtaosassa kuntia Ruotsi: Kommunalråd lähes kaikissa kunnissa, 4v. Ainoastaan 21 kunnassa (7%) ei ollut kokopäivätoimista poliitikkoa vuonna Norja: Ordförer, valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja, yleensä kokopäivätoiminen, 4v. Tanska: Borgmästare, valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja, kokopäiväinen luottamustehtävä 4v. 31 [pvm] Kuntaliitto / mps

32 Myytti 13: Luottamushenkilöt istuvat vain kokouksissa?

33 Erilaisten työskentelymuotojen yleisyys kuntien valtuustoissa vuonna 2012 (N=max 202) Seminaarityöskentely Valtuustoryhmien sisäiset neuvottelut Kokousten yhteydessä pidettävät infot/esittelyt Valtuustoryhmien väliset kokoukset 82 Iltakoulut 65 Puheenjohtajiston kokoukset Skenaario-/tulevaisuustyöskentely Kyselytunnit 41 Lähetekeskustelut 37 Kokousten kierrätys/jalkauttaminen kentälle Tiimi-/työryhmätyöskentely % vastanneista kunnista (N=max 202) Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps

34 Myytti 14: Kuntien luottamushenkilöt nostavat huimia kokouspalkkioita?

35 Luottamushenkilöpalkkioista vuonna 2013* Valtuutetun kokouspalkkio: noin 73 euroa vaihteluväli: pienin 20,25 euroa (Savukoski), suurin 355 euroa (Helsinki) Valtuuston puheenjohtajan kokouspalkkio: 106 euroa vaihteluväli: pienin 30 euroa (Jämijärvi), suurin 470 euroa (Helsinki) Luottamushenkilöt maksavat palkkioistaan yleensä ns. puolueveroa omalle puolueelleen. Suuruus vaihtelee puolueittain ja kunnittain *Kuntaliiton palkkiokysely, ennakkotieto, tiedot n. 70 prosentista kunnista

36 Myytti 15: Kunnilla ei ole tarjota kunnon osallistumis- ja vaikuttamistapoja?

37 Kunnissa käytössä olevat kuntalaisten mielipiteiden kartoittamisen tavat vuonna 2012 (% vastanneista, N= ) Kuntalaistilaisuudet Yhdistysten ja järjestöjen kuuleminen Asiakaskyselyt Kuntalaispalaute hallinnolle 77 Kuntalaiskyselyt 70 Luottamushenkilöiden jalkautuminen kentälle 61 Yhteissuunnittelutilaisuudet 49 Keskustelupalsta internetissä Kuntalaishaastattelut Kansalaisraadit, verkkovaltuustot Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps

38 Kuntalaisten näkemykset suorien osallistumis- ja vaikuttamistapojen vaikuttavuudesta Ennemmin tehokasta kuin tehotonta (5): talkootyöhön osallistuminen päiväkodin, koulun tms. vanhempainiltaan osallistuminen yhteydenotto kunnan viranhaltijaan yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön kunnanosa-/kylätoimintaan osallistuminen Vuorovaikutusta sisältäviä vaikuttamistapoja! Ennemmin tehotonta kuin tehokasta (8): yleisönosastokirjoituksen kirjoittaminen rahan antaminen paikalliseen kysymykseen liittyvään kampanjaan vetoomuksen allekirjoittaminen kaavoitukseen liittyvään yleisötilaisuuteen osallistuminen asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaaminen kuntalaisaloitteen tekeminen kunnan järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistuminen palautteen antaminen palveluista Ei tehokasta, ei tehotonta (1): valituksen tai oikaisuvaatimuksen tekeminen Lähde: ARTTU Kuntalaiskysely 2011 / Pekola-Sjöblom 2012 ym

39 Myytti 16: Kuntalaisaloitteilla ei ole mitään virkaa?

40 Kuntalaisaloitteet suomalainen innovaatio - lakisääteinen oikeus v alkaen Noin seitsemässä kymmenestä kunnasta on tehty korkeintaan viisi (5) aloitetta vuoden aikana, noin viidesosassa kuntia ei ole tehty yhtäkään kuntalaisaloitetta ,8 7,2 7,3 8,6 8,4 8,6 8,8 Aloitemäärissä paikoin suuriakin kuntakohtaisia vaihteluita, myös samankokoisten kuntien välillä * 2011* Kunnissa tehdyt kuntalaisaloitteet keskimäärin *ennakkotieto Lähde: Suomen Kuntaliitto.

41 Hyviä kuntalaisaloitekäytäntöjä Hyviä esimerkkejä kunnista: Siuntio Tuusula Kuntalaisaloite.fi palvelu alkaen 41 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

42 Kuntademokratiatiedon keskus Kattavaa tietoa kuntademokratiasta Kunnat.netissä Demokratia ja osallisuus Kuntavaali- ja demokratiatilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot Karttapalvelu Kuntanavigaattori mm. äänestysaktiivisuus ja valtuustopaikat puolueittain, myös monipuolisesti eri indikaattoreita Kunnittaisia aikasarjoja Kuntakuvaaja-palvelussa sisältää mm. kunnittaiset aikasarjat ehdokasmääristä ja äänestysprosenteista 42