Kaavoituskatsaus 2012

Kaavoituskatsaus 2012 JALASJÄRVEN KUNTA

KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kaavoituskatsaus 2012 on hyväksytty Jalasjärven kunnanhallituksessa 2.4.2013 Kaavoituskatsauksesta säädetään Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :ssä: Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsaus ei ole kunnan kaavoitusohjelma, vaan siinä kerrotaan katsausta laadittaessa tiedossa olevista kaavoitushankkeista. Esiteltyjen kaavahankkeiden aluerajaukset saattavat muuttua työn edetessä. Lisäksi vuoden kuluessa saattaa ilmetä aivan uusiakin kaavahankkeita, jotka eivät ole olleet tiedossa tätä kaavoituskatsausta tehtäessä. Kaavoitus on maankäytön suunnittelua. Sen yhteydessä päätetään rakentamisesta, rakennusten suojelusta, liikenteen ja palvelujen järjestämisestä ja muista asuinympäristöön ja viihtyisyyteen vaikuttavista asioista. Ratkaisut vaikuttavat lukuisten ihmisten arkipäivään. Maankäytön suunnittelu ja siitä päättäminen on avointa ja kansanvaltaista. Suunnittelun vireillä olosta tiedotetaan ja sen alkuvaiheissa kuullaan vaikutuspiirissä olevia. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausuntoja ja varataan mahdollisuus muistutusten tekoon. Kaavat vahvistuvat valtuuston päätöksin. Mahdolliset valitukset valtuuston päätöksistä tehdään Vaasan hallinto-oikeuteen. Kaavojen sisällöstä on säädetty melko väljästi. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon hyvälle ympäristölle asetettavia erilaisia vaatimuksia. Kaavoissa sovitetaan usein vastakkaistenkin tarpeiden välisiä ristiriitoja. Ratkaisut tehdään - joskus hyvinkin pitkälle - tulevaisuuteen tähdäten. Myös kestävän kehityksen periaate tulee ottaa huomioon kaavoituksessa. Asiantuntijat tarvitsevat tietoa suunnittelua varten tarpeistasi ja toiveistasi. Kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden kuuluu myös kuunnella asukkaiden mielipiteitä. KAAVOITUSKATSAUS ON AVAUS OSALLISTUMISEEN Osallistuminen on mahdollista vain, jos suunnittelun alkamisesta saadaan tieto. Tämän varmistamiseksi kunta laatii vähintään kerran vuodessa kaavoituskatsauksen, jossa esitetään ajankohtaiset ja merkittävät kaavahankkeet. Katsaus on avaus asukkaiden ja kunnan vuoropuhelulle kaavoituksessa. Siitä tiedotetaan kulloinkin sopivalla tavalla esim. lehdissä ja kunnan www-kotisivuilla osoitteessa www.jalasjarvi.fi

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavaprosessin yhteydessä tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelman sisältöön ja laajuuteen vaikuttaa kaavan tarkoitus ja merkitys. Suunnitelmassa ohjelmoidaan osallistuminen ja vuorovaikutus kaavaprosessissa sekä kaavan vaikutusten arviointi. Osallisille tulee antaa mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua joko kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. KANNANOTOT VALMIISEEN EHDOTUKSEEN Kaavaehdotuksen valmistuttua siitä hankitaan lausuntoja ja se asetetaan julkisesti nähtäville. Tänä aikana on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus laaditusta ehdotuksesta. Muistutus on vapaamuotoinen, mutta yleensä sen tulisi sisältää täsmällinen kannanotto ehdotuksen sisältöön. Muistutus voidaan laatia myös useamman henkilön yhteisenä. Tiedon saaminen ehdotuksen nähtävänä olosta vaatii omatoimisuutta. Asiasta ilmoitetaan virallisten kuulutusten tapaan kunnan ilmoitustaululla sekä nykyisen ilmoituskäytännön mukaan Jalasjärvi - Peräseinäjoki kunnallissanomat lehdessä. Mikäli kaava-alueen joku maanomistajista asuu toisella paikkakunnalla, saa hän tiedon kaavan nähtävänä olosta kirjeellä mikäli hänen osoitteensa on kunnan tiedossa. On kuitenkin hyvä muutoinkin seurata kaavahankkeen etenemistä ja varmistua sen nähtävänä olon ajankohdasta. Kunta voi tarkistaa kaavaehdotusta muistutusten johdosta. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, on se asetettava uudelleen nähtäville. KAAVAEHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN Vuoden 2000 alusta voimaan astuneen Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla yleiskaava- ja asemakaava-asioista päättää valtuusto. Valtuuston päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Tämä on kuitenkin usein liian myöhäinen vaihe vaikuttaa kaavan sisältöön, koska sen yhteydessä ei kaavaa voi enää muuttaa, vaan valtuuston päätös joko pysytetään tai se kumotaan. Valitusviranomainen ja valitusaika näkyvät päätöspöytäkirjasta ja sen liitteenä olevasta valitusosoituksesta, jonka voi tilata kunnan hallintotoimistosta. OSALLISTUMINEN ON OIKEUTESI Viimeaikaiset lainmuutokset ovat vähentäneet valtion kuntiin kohdistamaa valvontaa. Hyvän ympäristön edellytykset ratkaistaan pääosin kunnassa. Kunnan jäsenenä voit vaikuttaa siihen, miten valistunut kunnan kaavoituskäytäntö on. Kunnanhallituksen ja valtuuston rooli kaavojen hyväksyjinä ja poikkeamislupien myöntäjänä vahvistuu. JALASJÄRVEN KUNNAN KAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena kaavoittajana Jalasjärven kunnassa toimii mittausteknikko Insinööri Antti Tala, yhteystiedot puh 040-5502575 ja e-mail antti.tala@jalasjarvi.fi

Jalasjärvellä kaavoitus kuuluu kunnanhallituksen toimialueeseen ja kaavoitusta johtaa kunnanjohtaja Esko Kalevi Juntunen. Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavoitusohjelman 2008-2012 16.6.2008. MAAKUNTAKAAVOITUS Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1.12.2003 ja Ympäristöministeriö vahvistanut 23.5.2005 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaan ei ole tehty muutoksia vuoden 2012 aikana. Maakuntakaavan vaihekaava 1. Tuulivoima on vireillä. Vaihekaavan asiakirjat ovat nähtävillä Etelä-pohjanmaan liiton verkkosivuilla. YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.4.2008. Hyväksytty yleiskaava käsittää Kirkonseudun ja laajasti sen ympäristöä. Alueen laajuus on noin 7600 ha ja se käsittää Kirkonseudun lisäksi Keskikylän, Hirvijärven, Jokipiin ja Sikakylän alueet Juustoportilta Seinäjoentien varren Kulman risteykseen ja Jalastossa Matoluomaan saakka. Yleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan tarkistus Hirvijärven alueelle hyväksyttiin 27.1.2011 TUULIVOIMAN TUOTANTOA OHJAAVA ALUEKAAVOITUS Jalasjärven kunnan alueella on potentiaalisia alueita tuulivoima alueiksi. Tuulivoimaselvityksissä on Ilvesjoen, Vasikkanevan ja Korvanevan alueet soveltuvat parhaiten tuulivoimatuotantoon. Valmisteilla olevaan maakuntakaavaan osoitetaan mahdolliset laajemmat alueet. Kunnan ohjaukseen jäävät pienemmät alle 10 voimalaitosyksikköä käsittävien puistojen suunnittelu ja kaavoitus toteutus. Jalasjärven kunta suhtautuu myönteisesti tuulivoiman rakentamiseen ja on valmis neuvottelemaan toimijoiden kanssa kaavan tarpeesta ja toteuttamisesta.

ASEMAKAAVOITUS ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 215 Kaavamuutos korttelissa 215 koskee Vanhustenkotiyhdistyksen hanketta rakentaa vanhusten tukiasuntoja, jossa on tarve muuttaa korttelin kaavamerkintä YL kaavamerkintään YS. Suurin sallittu rakennuspaikan tehokkuus 2300 muutetaan tehokkuuskerroinluvuksi 0,60. Kaavamuutoksella muutetaan rakennuspaikan käyttötarkoitus, joten hyväksymispäätös tehdään kunnanvaltuustossa. Kaavan muutoskustannuksista vastaa Jalasjärven Seudun Vanhustenkotiyhdistys ja siitä tehdään kaavoitussopimus. Kunnanhallitus päättää 30.1.2012 asettaa korttelin 215 asemakaavaluonnoksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutos hyväksyttiin valtuustossa 10.5.2012

ASEMAKAAVAN MUUTOS / HAVERINTIEN M-ALUE Kunnanvaltuusto on 22.9.2011 hyväksynyt 2,4 ha:n maa-alueen ostamisen Jukka ja Antti Alalammilta Haverintien varrelta. Kirkonseudun asemakaavassa ko. kortteli on M- aluetta (maa- ja metsätalousalue). Nyt esitetään kaavamuutoksen käynnistämistä, jolla kaavamerkintä M muutetaan merkintöihin ET ja AR. ET tarkoittaa yhdyskuntateknisen huollon rakennusten ja laitosten (kuten palo- ja pelastusasemat) korttelialuetta. AR tarkoittaa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta.

ASEMAKAAVAN MUUTOKSET: ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 521 Iloniemen alueella olevan korttelin 521 muuttamisesta Y-kaavamerkinnästä AO ja AR käyttötarkoitukseen on tehty alustavia selvityksiä. Alueelle on ollut kiinnostusta rakentaa omakotitaloja ja rivitaloja. Alueen käyttötarkoitus tarkentuu asemakaavan ajantasaisuuden arvioinnissa. ASEMAKAAVAN MUUTOS JOKIPII / URHO VILJANMAA OY:N ALUE Urho Viljanmaa Oy on esittänyt kunnalle Jokipiin kaavan laajentamista siten, että se sallii teollisuusrakentamisen sijoittamisen nykyisten tuotantotilojen viereiselle alueelle Jokipiin kylässä. Kaavan muutoksen tekemisestä laaditaan kaavoitussopimus, jonka mukaan Urho Viljanmaa Oy maksaa kaavamuutoksesta aiheutuvat kustannukset. Nykyiset tuotantotilat sijaitsevat tilalla Nahkala 1:302. Lisärakentamisesta on jätetty poikkeuslupahakemus. Aiottu rakentaminen sijoittuu yleiskaavan mukaisille AP/s4 alueille, joissa ei sallita teollisuusrakentamista. Jokipiin asemakaavassa alue on AMmerkinnällä. Kaavan muutoksella alueelle lisätään TY-merkintä, joka on teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueen kaavoituksesta tehty esisuunnitelmia.

ASEMAKAAVOITUS KÄRJENMÄENTIEN ALUEELLA Jalasjärven keskustan tuntumasta länteen lähtevän Kärjenmäentien varrella on toiminnassa oleva kiviainesmurskaamo, maa-ainesten käsittelyalue, hiekkapuhaltamo yms. Lisäksi kunnanvaltuusto on syyskuussa hyväksynyt kauppakirjan n. 10 ha:n alueen myynnistä maa-aineksen ottoa varten. Alueella oleva ja sinne suunnitteilla oleva toiminta edellyttää asemakaavan muutosta. Alue on Jalasjärven osayleiskaavassa merkitty M-3/T ja M-2 merkinnöillä. M-3/T tarkoittaa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, joka on tarkoitus osayleiskaavan toteutusvuoden 2025 jälkeen osoittaa teollisuus- ja varastoalueeksi. Alue tulee suunnitella asemakaavalla. M-2 tarkoittaa Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue varataan metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle on sallittua maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Uudisrakentaminen tulee sijoittaa siten, että maiseman kannalta tärkeät metsäreunat säilyvät vapaina rakentamiselta. Alueelle tulevat kaavamerkinnät tarkentuvat kaavatyön yhteydessä.

KIVISTÖNKYLÄN ASEMAKAAVOITUS (VT 3 ja VT 19 risteysalueen) : Kunnanhallitus on päättänyt 01.12.2008 laatia asemakaavan Kivstönkylän alueelle. Suunnittelualueen pinta-ala on n.400 ha. Tiehallinto laatii samanaikaisesti tiesuunnitelman VT 3 ja VT 19 risteysalueelle. Kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi ehdotus tulee vuoden 2011. Kaava on Jalasjärven mittakaavassa erittäin merkittävä ja sen toteutuminen kestää 15 20 vuotta, jopa kauemmin. Toimitila- ja työpaikkaalueella on myös maakunnallisia vaikutuksia, sillä sinne sijoittunee palveluja ja työpaikkoja, joita käyttävät myös ympäristökuntien asukkaat ja ohikulkijat. Kaava-alue tulee lisäämään Jalasjärven palvelutarjontaa ja mahdollistaa alueella olemassa olevien yritysten lisärakentamisen. Erityisen hyvin alue sopii näkyvyytensä ja saavutettavuutensa vuoksi tilaa vievälle erikoiskaupalle, kuten auto- ja huonekalukaupalle. Alueelle muodostuu runsaasti uusia asuintontteja, jotka lisäävät merkittävästi Jalasjärven kunnan tonttitarjontaa. Asemakaava täydentää Jalasjärven keskustaajaman rakennetta ja samalla laajentaa sitä luoteeseen. Kaava-alue yhdistää ajan kuluessa Jokipiin ja keskustan taajamarakenteen. Valtateiden uudet linjaukset on tehty tiehallinnon yleissuunnitelman mukaisesti. Kaavan toteutuessa myös liikenneturvallisuus paranee. Liikenteen meluvaikutuksia on torjuttu suoja-alueilla, työpaikkojen sijoittamisella liikenneväylien viereen sekä erillisellä meluestemääräyksellä. Kaava suojelee riittävällä tavalla luonnon- ja rakennussuojelukohteet. Kunnallistaloudellisesti kaavan toteuttamisen ja tonttien myynnin avulla voidaan saada takaisin niitä investointeja, joita Jalasjärven kunta on kaava-alueelle tehnyt ja tulee tekemään. Mikäli alue houkuttelee - kuten odotettavissa on - uusia asukkaita ja yrityksiä sekä sitouttaa vanhoja, nousevat välilliset positiiviset taloudelliset vaikutukset verotuloineen niin suuriksi, että alueen rakentaminen on kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Asemakaavan toteutuksessa ovat mukana sekä yksityinen että julkinen sektori. Jalasjärven kunta rakentaa kadut ja kunnallistekniikan myöhemmin päätettävässä aikataulussa sekä saattaa tontit rakennuskelpoiseksi kaavan saatua lainvoiman. Tiehallinto rakentaa uudet tielinjaukset ja niihin liittyvät järjestelyt heti, kun valtio on osoittanut niille rahoituksen. Itse tonttien ja rakennusten rakentaminen tapahtuu pääosin yksityisten voimin. Jalasjärven kunta päättää missä järjestyksessä kaava-alueen uudet korttelit toteutetaan. Jalasjärven kunnanhallituksella on oikeus tehdä kaavoitusta koskevia maankäyttösopimuksia, joissa sovitaan maanomistajan velvollisuudesta osallistua kaavoituksesta, muusta suunnittelusta ja yhdyskuntatekniikan toteuttamisesta samoin kuin julkisten tai yleisten palvelujen kehittämisestä aiheutuneisiin tai vastaisuudessa aiheutuviin kustannuksiin. Kunnan tulee käydä maapoliittiset neuvottelut maanomistajan kanssa ja tehdä maankäyttösopimus (pidetty 7.12.2011). Maankäyttösopimus on allekirjoitettava molemmin puolin ja siinä oleva sopimuskorvaus on maksettava kunnalle, kun maanomistaja myy omistamansa maa-alueen tai osan siitä kolmannelle osapuolelle tai kun maanomistaja hakee omistamalleen maa-alueelle tai sen osalle rakennuslupaa. Sopimukset hyväksyy kunnanhallitus. Sopimukset astuvat voimaan kun Kivistönkylän asemakaava on lainvoimainen. Kaavan paalutuskustannuksista vastaa kukin maanomistaja omistamillaan alueilla. Mikäli maankäyttösopimusta ei synny, kunta perii MRL 91 c-p :n mukaisen täysimääräisen kehittämiskorvauksen.

Liikennevirasto on suunnitellut väliaikaista kiertoliittymää hoitamaan liikenne järjestelyjä. Alueelle suunnitellaan myös katuverkostoa palvelemaan tulevan teollisuusalueen sekä aikuiskoulutuskeskuksen puoleista liikennettä. Kaava vahvistunee alueelle 2013. JALASJÄRVEN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN AJANTASAISUUDEN ARVIOINTI Tehtävänä on laatia Jalasjärven asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi, joka koskee julkisten ja kaupallisten palveluiden tarvetta ja sijoittumista Jalasjärven keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Tarve on tullut esiin mm. Iloniemen kaavamuutoksen yhteydessä. Kuntakeskuksen alueella on voimassa Keskustan asemakaava, jota on laadittu useassa eri vaiheessa vuosikymmenten aikana. Lisäksi alueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 2008 hyväksymä oikeusvaikutteinen Jalasjärven keskustan osayleiskaava, jossa on ilmaistu tavoitteita tuleville asemakaavamuutoksille. Yleiskaavoituksen yhteydessä laadittiin mm. kaupallinen selvitys Jalasjärven keskustan kehittämisestä (Entrecon Oy 2006). Selvityksessä on tarkasteltu mm. Jalasjärven kaupallisia näkymiä, kauppojen sijoittumisen suuntausta ja vaikutuksia, maankäytöllisiä näkökohtia sekä annettu suosituksia tulevaisuutta ajatellen. Tehtävässä on tarkoitus käyttää pohjana laadittua kaupallista selvitystä, mutta sen ajantasaisuus ja tarkistustarpeet on aluksi arvioitava. Työssä kartoitetaan eri hallintokuntien näkemykset tulevaisuuden kiinteistöinvestointitarpeista ja niiden vaihtoehtoisista sijoituspaikoista vähintäänkin 5-10 vuoden ajalle. Samalla listataan nykyiset kiinteistöt, niiden tiedossa oleva käyttökelpoisuus kyseiseen tarkoitukseen sekä laajentamismahdollisuudet. Käytännössä työ tapahtuu vuorovaikutteisesti kokoustamalla ao. hallintokuntien kanssa. Konsultti analysoi mahdollisesti jo laaditut sektoriselvitykset sekä tarvittaessa ohjaa hallintokuntien työskentelyä tavoitteiden ja tarpeiden määrittelyssä oman toimialansa osalta. Tarvekartoituksessa huomioidaan seuraavat julkiset palvelut: Terveys- ja vanhustenhuollon palvelut JIK: hoiva- ja asumispalvelut, terveydenja sairaanhoito, ympäristöterveydenhuolto Sosiaalipalvelut: sosiaalityö ja kehitysvammahuolto Sivistyspalvelut: varhaiskasvatuspalvelut (päivähoito ja esiopetus), koulutuspalvelut (perusopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, lukio ja kansalaisopisto), vapaa-aikapalvelut (liikunta, nuoriso, kulttuuri ja kirjastopalvelut) Hallintopalvelut, tekniset palvelut (jätehuolto, pelastustoimi, vesihuolto), ruokapalvelut Kaupallisten palvelujen tarvekartoitus perustuu laadittuun selvitykseen (Entrecon 2006) ja sen mahdolliseen ajantasaistukseen. Selvityksen mukainen kaupallisten kiinteistöjen yhteenlaskettu pinta-ala oli v. 2006 n. 18 000 k-m2. Uudet tarpeet käydään läpi elinkeinotoimen kanssa. Samalla listataan nykyiset kiinteistöt, niiden tiedossa oleva käyttökelpoisuus kyseiseen tarkoitukseen sekä laajentamismahdollisuudet. Tarvittaessa voidaan järjestää neuvottelu myös yrittäjäjärjestön tms. tahon näkökohtien kuulemiseksi.

Tehtävässä käydään läpi voimassa olevan asemakaavan tilanne palveluihin soveltuvien, vapaiden ja muutettavissa olevien tonttien osalta. Työ sisältää arvion toteutettavuudesta ja soveltuvuudesta erilaisiin käyttötarpeisiin. Arvioinnissa huomioidaan mm. tontin pinta-ala ja kerrosala, maanomistussuhteet, liikenteellinen sijainti, synergia olemassa olevien toimintojen kanssa, ympäristölliset vaatimukset (kulttuuriympäristö, maisema, luonto), laajennusmahdollisuudet. Arviointi laaditaan yhteistyössä tilaajan kanssa. Työn raportointi sisältää julkisten ja kaupallisten palvelujen tarvekartoituksen, nykyisten maankäyttövarausten arvioinnin ja esityksen rakennushankkeiden vaihtoehtoisista sijoituspaikoista. Työn tulokset esitellään kunnanhallitukselle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen ja Jalasjärven kunnan välinen maankäyttö- ja rakennuslain 8 :n mukainen kehittämiskeskustelu pidettiin 21.2.2012 Jalasjärvi 16.1.2013 Antti Tala mittausteknikko