Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin



Samankaltaiset tiedostot
Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari

Kuru-hankkeen tiedotustilaisuus

FOODSPILL - Ruokahävikin määrä ja vähentämiskeinot elintarvikeketjussa

Ruokahävikki Suomessa Diasarja Ravintolafoorumi 2016

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Tampereen seudun ILMANKOS

Ruokaa päätyy hävikkiin kaikkialla maailmassa

Ruokahävikki ja pakkausvalinnat kotitalouksissa - Kuluttajan matkassa kaupasta kotiin

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Hävikkiruokaa kuluttajille - työpaja

Ilmastolounas-esittely

Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Mittatikun uudet sovellukset

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

Aineistot löytyvät osoitteesta:

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

Ruokahävikki Suomessa

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa

Kirsi Silvennoinen, Agrifood Research Finland Ruokahävikki Suomessa; tutkimustuloksia ja hankeuutisia Food waste in Finland; research results and

Ilmastoseminaari Minna Partti, HSY

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Ravinto ja ilmastonmuutos

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

K-RYHMÄN RUOKAHÄVIKKITUTKIMUS

Ruokajätteen ja -hävikin seurannan ja tiekartan valmistelu Suomessa

Hiilijalanjälkilaskelmat

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin

Vähänkö hyvää! -lautasella

PARHAAT KÄYTÄNNÖT RUOKA- APUTOIMINNASSA Identification of best practice models for enhanced food redistribution

K-ryhmän Hävikkitutkimus 2018

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ennusteyhteistyöllä tehoa elintarviketoimitusketjuun Kyösti Orre

Tuontihedelmien ja vihannesten sivuvirrat. Kirjallisuusselvitys Katri Joensuu

Mitä kuluttajat ajattelevat elintarvikkeiden ilmastoviestinnästä?

LA 29/2016 vp Lakialoite laiksi elintarvikelain muuttamisesta / ruokahävikki

Ruokajätteen hinta julkishallinnolle ja kotitalouksille

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

Ilmastonmuutos lautasella Pääsihteeri Leo Stranius

Ruokavalintojemme ilmastovaikutukset Millaisia vaikutuksia ruokavalinnoillamme on ilmastoon?

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Luomu Suomessa Päivitetty

Roosa Luukkanen. Ruoasta roskaksi ruokahävikin muodostuminen kotitalouksien arjessa

LUOMUTUOTTEIDEN. mahdollisuudet ja markkina-aukot kaupan valikoimassa. Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry

Kananmunamarkkinat ja ruokatrendit Kanaristeily Siipikarjaliitto. Saarnivaara, Pasi Kantar TNS Agri

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Froodly hävikkiruoka app. Kokeilun paikka

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomulle on kysyntää!

Kuluttajatutkimus. Käyttäjäkokemus tuote- ja pakkauskehityksen tukena - case valmisruoat. Makery ja PTR

Ruokaa Sydänystävälle!

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry.

Ruokajärjestelmän kiertotalous, kestävyys ja hävikki

Ruokajätteen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt.

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Löytyykö Suomesta yhteinen suunta hiilijalanjälkien viestintään?

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Miten kotitalouden ruokakorilla voi vaikuttaa vesistökuormitukseen?

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Lisää luomua! Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Ruoka ja ilmastonmuutos

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys

Hiilijalanjälki. = tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikainen ilmastokuorma

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Ruoka ja ympäristö. Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Muurame Hyvän kasvun paikka. Resurssiälykäs kunta Helsinki

Ruokahävikki EU:n kasvavat vaatimukset ja ruokahävikin seuranta ja vähentäminen Suomessa

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

Pakkausten suunnittelulla voidaan vaikuttaa ruokahävikin määrään

MUOVIPAKKAUKSET. Tietopaketti niiden käytöstä, kierrätyksestä ja ympäristövaikutuksista. Amerplast

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Ympäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin.

& KESTÄVÄ ARKI. Neuvonnan johtaja Teija Jerkku #Järkiruokaa lautasella -seminaari

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi

Valmiiksi pakattujen hedelmä- ja vihannestuotteiden punnitusselvitys 4/2018

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Pakkaus on hyvis, ei pahis

Luomu Suomessa 2017 Päivitetty

Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen ja ruokahävikin vähentäminen vuokraasuntokiinteistöissä. Biotalouspäivät Aino Kainulainen, HSY

Ympäristö lautasella. Lounaslautasten ympäristökuormitus

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Kasvista kansalaisjärjestöjen pöytään?

Inno-torin kyselyiden tuloksia

Ekokokki-kurssi

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Transkriptio:

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin ECOPAF-hankkeen tiedotustilaisuus 16.5.2013 Juha-Matti Katajajuuri, MTT, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi Hanna Hartikainen, MTT, hanna.hartikainen@mtt.fi Karetta Timonen (MTT), Satu Jokinen (PTR), Virpi Korhonen (PTR)

Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Muut ympäristövaikutukset KHK-päästöt Ilmastovaikutus Ilmastovaikutukset 0 10 20 30 40 50 Alkutuotanto Teollisuus Kauppa Ravintolat Ostosmatkat Ruoan valmistus ja säilytys Seppälä ym. 2009

Ympäristövaikutuksia syntyy koko ketjussa Hävikki on ekologisesti ja taloudellisesti kestämätöntä! Kuluttaja Kauppa Lannoiteteollisuus Viljely Rehuteollisuus Kotieläintuotanto Energiantuotanto Elintarviketeollisuus Kuljetus Kuljetukset Ruokapalvelut Pakkausteollisuus Jätehuolto ja kierrätys Jäteveden käsittely

Foodspill 2010-2012: Ketjun ruokahävikki 335 460 miljoonaa kiloa vuodessa noin 10-15 % kulutetusta ruoasta Ilmastopäästöissä kotitalouksien ruokahävikki vastaa yksinään n.100 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä! 27 % 35 % Teollisuus 75-140 milj. kg Kotitaloudet 120-160 milj. kg 18 % Kauppa 65-75 milj. kg 20% Ravitsemispalvelut 75-85 milj. kg Silvennoinen ym. 2012

Esimerkki elintarvikkeen ilmastovaikutuksesta: Kariniemen hunajamarinoitu broilerin fileesuikale -ketju kg CO 2 -ekv./1000 kg tuotetta 1600 1200 800 400 0 N2O CH4 CO2 Katajajuuri ym. 2007, 2013 3,6 kg CO 2 -ekv/kg tuotetta

Ruisleivän ilmastovaikutus 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 PP 9kpl, ei hävikkiä PP9 kpl, hävikki 1 pala PP9kpl, hävikki 0,5 palaa PP 4kpl, hävikki 0 palaa PP 4kpl, hävikki 1 pala PP 4kpl, hävikki 0,5 palaa PE 9kpl, hävikki 0 Tuotteen tuotantoketju Pakkauksen valmistus PE 9kpl, hävikki 1 pala PE 9kpl, hävikki 0,5 palaa kg CO2-ekvt lopputuotetta Paperi 9kpl, hävikki 0 Kuluttajahävikki Jätehuolto Paperi 9kpl, hävikki 1 pala Paperi 9 kpl, hävikki 0,5 palaa Silvenius ym. 2011

Pakkauksen osuus ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista - Tärkeintä on ettei ruokahävikkiä synny! Ruisleivän pakkausmateriaalin, loppukäsittelyn ja leipähävikin ilmastovaikutusvertailu 100g C02-ekv/100g lopputuotetta (pl. leivän tuotanto) 250 200 150 100 50 0 Muovi*, ei hävikkiä Muovi*, 0,5 palaa hävikkiä Muovi*, 1 pala hävikkiä Paperi**, ei hävikkiä Paperi**, 0,5 palaa hävikkiä Paperi**, 1 pala hävikkiä Pakkauksen jätehuolto Pakkauksen valmistus Kuluttajahävikin jätehuolto Kuluttajahävikki *Pakkaus muovia ** Pakkaus paperia Silvenius ym. 2011

Kuluttajakysely 2013, MTT Kuluttajien ajatuksia ruuan ympäristövaikutuksista pakkaus nousee vahvasti esille Vähän pakkausmateriaalia Pieni hiilijalanjälki Lähiruoka Kotimaisuus Luonnonmukaisuus Ympäristömerkki Tuotantoeläinten hyvinvointi Eettiset tuotantotavat Prosessoimattomuus/ jalostamaton Tehokas tuotantoketju Puhtaus Luonnollinen Vähän/ei lainkaan e-koodeja/lisäaineita Tuottajien oikeudet/ reiluus Terveelllisyys Suuri pakkauskoko Vähäkalorinen EOS Muu, mikä? Climate Communication 2 -hanke: Kuluttajilta kysyttiin, mitkä asiat liittyvät ympäristöystävällisiin elintarvikkeisiin? Vähän pakkausmateriaalia sai eniten kannatusta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Hartikainen 2013

Foodspill (2010-2012): Ruokahävikki kotitalouksissa Tutkimukseen osallistui 380 kotitaloutta Tutkimuksen rakenne: 1. Taustatietojen keruu o Sosio-demografiset tiedot, osto- ja kulutuskäyttäytymiseen sekä ruokahävikkiin liittyvät asenteet 2. Ruokahävikin punnitseminen ja kirjaaminen o Vastaajat punnitsivat jokaisen ruokahävikkierän ja kirjasivat painon, laadun ja poisheiton syyn 2 viikolta 3. Ruokaostojen seuranta o Vastaajat keräsivät ruokaostokuitit 3 viikolta Silvennoinen ym. 2012

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä ECOPAF-hanke (2011-2013) Tarkastelussa Foodspill-tutkimuksen 380 talouden kuittiaineisto kolmelta viikolta Lisäksi kuluttajatutkimusta: puhelinhaastatteluja ja onlineryhmäkeskusteluja

380 talouden ostokuittien koodaus Pvm, kauppa, kauppatyyppi Tuote: Kevytmaito 1,5% Pakkaus: kartonkitölkki(nestepakkaus) Tuotteen paino: 1,5 l (arvio) Tuotteen/pakkauksen hinta: 1,29 Tuoteryhmä: Maito Tuote: Kurkku Pakkaus: muovikääre/-pussi Tuotteen paino/pakkauskoko: 0,295 kg Tuotteen/pakkauksen hinta: 0,87 Tuoteryhmä: vihannekset; kurkku Säilytysmuoto: tuore

Kotitalouksien ruokahävikki vuodessa Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu ruokahävikki on n. 120-160 miljoonaa kiloa/vuosi Keskimäärin 23 60 Yhden hengen talous 27 27 Henkilöä kohden taloudessa Pariskunta 21 42 Talous * Lapsiperhe 22 * 82 Kiloa ruokahävikkiä/vuosi *Keskimäärin 3,8 henkeä Silvennoinen ym. 2012

Ruokahävikin koostumus Kotiruoka Vihannekset Hedelmät Leipä Maitotuote (ei maito) Maito Peruna Liha/kala Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) Riisi/pasta Marjat Kananmuna Napostelu Voi, öljy 3 % 2 % 2 % 1 % 0,3 % 0,2 % 12 % 12 % 10 % 9 % 8 % 7 % 7 % 5 % 19 % 24 %: Kotiruoka ja valmis- /noutoruoka Silvennoinen ym. 2012

Ruokahävikin koostumus Kotiruoka Vihannekset Hedelmät Leipä Maitotuote (ei maito) Maito Peruna Liha/kala Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) Riisi/pasta Marjat Kananmuna Napostelu Voi, öljy 3 % 2 % 2 % 1 % 0,3 % 0,2 % 12 % 12 % 10 % 9 % 8 % 7 % 7 % 5 % 19 % 33 %: Vihannekset, juurekset, hedelmät, marjat Silvennoinen ym. 2012

Ruokahävikin koostumus Kotiruoka Vihannekset Hedelmät Leipä Maitotuote (ei maito) Maito Peruna Liha/kala Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) Riisi/pasta Marjat Kananmuna Napostelu Voi, öljy 3 % 2 % 2 % 1 % 0,3 % 0,2 % 12 % 12 % 10 % 9 % 8 % 7 % 7 % 5 % 19 % 24 %: Maitotuotteet, liha/kala Silvennoinen ym. 2012

Ruokahävikin koostumus Kotiruoka Vihannekset Hedelmät Leipä Maitotuote (ei maito) Maito Peruna Liha/kala Valmis-/noutoruoka Viljatuote (ei leipä) Riisi/pasta Marjat Kananmuna Napostelu Voi, öljy 3 % 2 % 2 % 1 % 0,3 % 0,2 % 12 % 12 % 10 % 9 % 8 % 7 % 7 % 5 % 19 % 15 %: Leipä, viljatuote, riisi/pasta Silvennoinen ym. 2012

Ruokahävikin koostumus 33 % vihannekset, juurekset, hedelmät, marjat 24 % kotiruoka, valmis- ja noutoruoka 24 % maito, maitotuotteet, liha, kala 15 % leipä, viljatuotteet, riisi, pasta Silvennoinen ym. 2012

Mitä ruokaa menee eniten hävikkiin suhteessa ostettuun määrään? Peruna Leipä Hedelmät Marjat Vihannekset Riisi/pasta Viljatuote (ei leipä) Valmis-/noutoruoka Maitotuote (ei maito) Kananmuna Liha/kala Juusto Maito Voi, öljy Napostelu 0,6 % 0,6 % 1,9 % 4,2 % 3,5 % 3,1 % 3,1 % 8,5 % 8,4 % 8,4 % 7,5 % 6,9 % 5,9 % 5,4 % 5,3 %

Mitä ruokaa menee eniten hävikkiin suhteessa ostettuun määrään? Peruna Leipä Hedelmät Marjat Vihannekset Riisi/pasta Viljatuote (ei leipä) Valmis-/noutoruoka Maitotuote (ei maito) Kananmuna Liha/kala Juusto Maito Voi, öljy Napostelu 0,6 % 0,6 % 1,9 % 8,5 % 8,4 % 8,4 % 7,5 % 6,9 % 5,9 % 5,4 % 5,3 % 4,2 % 3,5 % 3,1 % 3,1 % Kokonaisuudessaan ~ 6 % ostetusta ruoasta päätyy hävikkiin

Mitä ruokaa menee eniten hävikkiin suhteessa ostettuun määrään? Peruna Leipä Hedelmät Marjat Vihannekset Riisi/pasta Viljatuote (ei leipä) Valmis-/noutoruoka Maitotuote (ei maito) Kananmuna Liha/kala Juusto Maito Voi, öljy Napostelu 0,6 % 0,6 % 1,9 % 4,2 % 3,5 % 3,1 % 3,1 % 8,5 % 8,4 % 8,4 % 7,5 % 6,9 % 5,9 % 5,4 % 5,3 %

Kotitalouksissa joissa syntyy eniten ruokahävikkiä ostetaan eniten ruokaa (kg) henkilöä kohden Eniten ruokahävikkiä Keskimäärin ruokahävikkiä Vähiten ruokahävikkiä Ostettu ruoka kg/ hlö/ vuosi 120 100 80 60 40 20 0

Kotitalouksissa joissa syntyy eniten ruokahävikkiä käytetään eniten rahaa ruokaan henkilöä kohden 500 Rahaa 400 ruokaan/ hlö/ 300 vuosi 200 100 Eniten ruokahävikkiä Keskimäärin ruokahävikkiä Vähiten ruokahävikkiä 0

Ruoan poisheiton syyt ruoan poisheiton hetkellä Pilaantunut, homehtunut 29 Parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä mennyt 19 Jäi lautastähteeksi Ruokaa valmistettiin liikaa 14 13 Ei haluttu syödä enää Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei uskalleta ottaa riskiä 9 10 Muu syy 7 0 5 10 15 20 25 30 35 Silvennoinen ym. 2012

Ruokahävikin myötä euroja roskiin henkilöä kohden vuosittain Kotiruoka 15 Liha/kala 11 Leipä 9 Valmis-/noutoruoka 8 Vihannekset 8 Hedelmät/marjat Maitotuote (ei maito) 6 6 ~ 80 euroa Muu 4 Juusto 4 Riisi/pasta/viljatuote(ei leipä) 3 Peruna 2 Maito 2

Ruokahävikin myötä euroja roskiin henkilöä kohden vuosittain Kotiruoka 15 Liha/kala 11 Leipä 9 Valmis-/noutoruoka 8 Vihannekset Hedelmät/marjat Maitotuote (ei maito) Muu 4 6 6 8 ~ 36 % rahallisesta hävikistä Juusto 4 Riisi/pasta/viljatuote(ei leipä) 3 Peruna 2 Maito 2

Ruokahävikin myötä euroja roskiin henkilöä kohden vuosittain Kotiruoka 15 Liha/kala 11 Leipä 9 Valmis-/noutoruoka 8 Vihannekset Hedelmät/marjat Maitotuote (ei maito) Muu 4 6 6 8 ~ 30 % rahallisesta hävikistä Juusto 4 Riisi/pasta/viljatuote(ei leipä) 3 Peruna 2 Maito 2

Ruokahävikin myötä euroja roskiin taloudessa vuosittain Yhteensä heitämme vuosittain satojen miljoonien eurojen edestä ruokaa roskakoriin kotona Yhden hengen talous 103 103 Henkilöä kohden taloudessa Pariskunta 73 145 Talous Lapsiperhe 74 283 Euroa *Keskimäärin 3,8 henkeä

Onko ruokahävikillä ja pakkausvalinnoilla yhteyttä?

Pakkaukset ovat yksineläjälle liian isoja kun ei ole tarjolla tarpeeksi pieniä pakkauksia niin ottaa sen isomman leivät saisivat olla pienemmissä pakkauksissa, koska ei aina kerkiä syömään kaikkea (Yhden hengen talous) Mä oon lopettanut suurien, kuten mandariinipussien tai omenapussien oston niin mä en harrasta niitä vaikka ne tulisi kilohinnaltaan halvemmaksi, sillä oon oppinut, että silloin on aika paljon menny hukkaan (Lapsiperhe) Leipä on ihan älyttömän iso, et isot pakkaukset paahtoleivissä ei saa ees pienempiä. Se joka valmistaa niitä, niin pitäis miettiä erikokoisia talouksia. Me ollaan niin kun tuottajien orjia et ostetaan mitä on leipää menee hukkaan pakkauskoon takia (Pariskunta)

Pienemmät pakkauskoot: Kuinka merkittävä keino vähentää kotitaloutenne ruokahävikkiä? 56 % Yhden hengen talous 5=Erittäin merkittävä 4 3 2 1=Ei merkittävä Pariskunta Lapsiperhe 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Myydäänkö valmiiksi pakatut tuotteet mielestäsi liian isoissa pakkauksissa? (Aina/usein/joskus) Lapsiperhe Pariskunta Yhden hengen talous Tuoreet hedelmät Liha tai lihavalmisteet Vihannekset ja juurekset Kala tai kalajalosteet Perunat Leipä Juusto Marjat Kuivatuotteet Säilykkeet Virvoitusjuomat Valmisruoat Noutoruoka Mehut Kananmunat Muut maitovalmisteet Maito 0 10 20 30 40 50 60 70 Ref: MTT:n KURU-hanke (Kuluttajien ruokahävikin Vähentäminen), Silvennoinen et al., julkaistaan 6/2013 %

Minkä kokoisia pakkauksia kotitaloudet ostavat? kasvisperäiset tuotteet Pakkauskoko = Ruokaa (g)/ pakkaus 1200 Yhden hengen talous Pariskunta Lapsiperhe 800 400 0 Pienemmissä talouksissa ostettiin ainoastaan perunaa selvästi pienemmissä pakkauskooissa kun taas muissa tuoteryhmissä eroja ei juuri ole

Miten paljon (kg) kotitaloudet ostavat henkilöä kohden? kasvisperäiset tuotteet Ruokaa (kg)/ Hlö/vuosi 60 Yhden hengen talous Pariskunta Lapsiperhe 40 20 0 Pienet taloudet ostivat eniten ruokaa henkilöä kohden. Tämän näkee erityisesti vihanneksissa, hedelmissä ja leivässä.

Minkä kokoisia pakkauksia kotitaloudet ostavat? eläinperäiset tuotteet Pakkauskoko = Ruokaa (g)/ pakkaus 1200 Yhden hengen talous Pariskunta Lapsiperhe 800 400 0

Miten paljon (kg) kotitaloudet ostavat henkilöä kohden? eläinperäiset tuotteet Ruokaa (kg)/ Hlö/vuosi 120 Yhden hengen talous Pariskunta Lapsiperhe 80 40 0 Lapsiperheet ostavat selkeästi eniten maitoa. Muuten eroja ei juuri ole.

Vaikuttaako pakkauskoko kotitalouksien ruokahävikkiin? Pohdintaa Kaikissa tuoteryhmissä ei ole välttämättä saatavilla riittävän pieniä pakkauskokoja Talous tarvitsee erilaisia elintarvikkeita, joten jos sopivia pakkauskokoja ei löydy, niin ostosten kokonaismäärä voi nousta yli tarpeen syntyy hävikkiä Tuotteiden korkeammat kilohinnat voivat vähentää kuluttajien kannustimia ostaa pienempiä pakkauksia Taustalla voi olla myös välipitämättömyys/ymmärtämättömyys pakkauskoon ja hävikin välillä Ymmärtääkö kuluttaja rahallisen menetyksen? Moni kuluttaja vertailee kaupassa tuotteiden hintoja, mutta harva miettii, että syödyn ruoan kilohinta nousee korkeammaksi kuin se ostettaessa oli, jos osa ruoasta päätyy roskiin

Yhteenveto 1/2 Kotitaloudet kantavat kotiin yli 400 kiloa ruokaa henkilöä kohden, mistä menee roskiin 23 kiloa Esimerkiksi joka 12:sta peruna, hedelmä ja leipä menee roskakoriin Roskiin menee eniten kasvisperäisiä ruokatuotteita Eläinperäisiä tuotteita menee vähemmän roskiin mutta niiden osuus roskiin menevistä euroista on lähes yhtä paljon kuin kasvisperäisten ruokatuotteiden Yhden hengen taloudet heittävät vuosittain rahaa roskiin ruokahävikin muodossa n.100 euroa, pariskunnat n.150 euroa ja lapsiperheet peräti n.280 euroa

Yhteenveto 2/2 Kotitalouksissa joissa käytetään eniten rahaa ruokaa ja ostetaan ruokaa eniten syntyy myös eniten ruokahävikkiä Ruoan ostomäärillä näyttäisi olevan yhteys ruoan pilaantumiseen ja päiväyksien vanhentumiseen, jotka ovat keskeisimmät syyt kotitalouksien ruokahävikkiin Pienet kotitaloudet ostavat pääsääntöisesti samankokoisia pakkauksia kuin suuret kotitaloudet Pienet kotitaloudet ostavat eniten ruokaa henkilöä kohden Yli puolet yhden hengen kotitalouksista kokevat, että ostamalla pienempiä pakkauskokoja he voisivat vähentää ruokahävikkiään erittäin merkittävästi tai merkittävästi