SISÄLTÖ Miksi kasvukirja?... 4 Mitä on kasvu?... 8 Henkilökohtainen matka kasvuun... 11 Asenne = sydän... 24 Naiset kasvuyrittäjinä... 32 Mukavuusalueen ulkopuolella... 41 Asiakas johtaa brändiä... 49 Tykkää ja tule tykätyksi... 60 Suuri idea ja wow-efekti... 71 Kulttuuri tekee kasvun... 85 Strategian vallankumous... 104 Sijoittajat kasvun tukena... 110 Asiakas tuotelähtöisyyden edelle... 119 Kumppanoidu... 125 Pidä pallo pyörimässä... 130 Nöyryys ja ajoitus avaimet onneen?... 132 Yksinkertaistamisen taika... 136 Tee maailmassa hyviä asioita - kasvuyritysten asia?... 141 Loppusanat... 145 Kiitossanat... 146 3
Miksi kasvukirja? Tämä kirja pohjautuu omakohtaisiin ja haastateltujen kokemuksiin sydämellä tekemisen tärkeydestä. 4 Nokian menestystä ja huimaa kasvua ei voi unohtaa. Vielä tänä päivänä Nokian kasvukauden kulttuuri 1990-luvun lopusta 2000-luvulle ja ennen kaikkea sen asennepohja ovat esimerkillisiä. Minulle työskentely Nokiassa oli yksi urani huippuhetkiä ja todellinen kasvuyritysunelma. Työskentelin vuosina 1997 2005 Nokiassa. Koin ja elin sen historian kovimman kasvuvaiheen. Nokiassa oli kasvukautena yrittäjyyskulttuuri, jonka hyvistä ja kasvuyrityksille soveltuvista käytännöistä tulenkin poimimaan palasia. Samaa kas vu-unelmaa näen nyt esimerkiksi peliyhtiöiden Supercellin ja Rovion elävän. Nokian lisäksi olen ammentanut inspiraationi tähän kirjaan kansainvälistyvistä kasvuyrityksistä, joille olen toiminut neuvonantajana kansainvälistymiseen, hengen puhaltamiseen organisaatioon, markkinointiin, sijoittajayhteyksiin tai erilaisiin laajentumishankkeisiin liittyvissä asioissa. Tyypillisesti nämä ovat yrityksiä, jotka ovat olleet olemassa 2 4 vuotta, niillä on jo asiakkuuksia Suomesta ja ne hakevat seuraavaa kasvupyrähdystä. Yritykset voivat olla ns. C-yrityksiä, joilla on jo pari rahoituskierrosta takanaan tai alkuvaiheen yrityksiä, jotka hakevat kasvua suoraan maailmalta. Myös startup-yrityksissä on kulttuurisia ja asenteellisia elementtejä, jotka voivat olla päteviä kasvuyrityksille tai jopa suurille yrityksille, joiden kasvu on lakannut. Startup-yrityksiin olen saanut tutustua toimiessani coachina mm. Aalto Startup Saunassa ja Aalto Start- Up Centerissä. Aalto yliopistolla on ollut merkittävä rooli kannustaessaan uutta sukupolvea yrittäjyyteen ja perustamaan omia startupyrityksiä, joissa on sisäänrakennettuna nopeaan kansainväliseen kasvuun tähtäävä born global -ajattelu. Oppeja otetaan ristiin rastiin, ja kumppanuuksia solmitaan tänä päivänä yrityskokoon katsomatta. Kasvuyritys sanana on melko tuore suomalaisessa kielenkäytössä. Ensimmäiset maininnat asiasta löytyvät vasta vuodelta 2005 nykyisin Lontoossa professorina toimivan Erkko Aution mainitsemana Helsingin Sanomien artikkelissa 1. Etlan tutkimuksen mukaan Suomen suurin ongelma on juuri kasvuhaluttomuus 2. Startup-yrityksistä suuri osa on lyhytikäisiä, mutta pidemmälle päästyään ne saavat kas- 1 Helsingin Sanomat 24.11.2005. 2 Pajarinen, M., Rouvinen, P. & Ylä-Anttila, P. (2006) Uusyrittäjien kasvuhakuisuus. KTM Julkaisuja 29/2006.
vuunsa rahoitusta pääomasijoittajilta. Monet näistä päätyvät osaksi suurempia yrityksiä. Luonteenomaista näille yrityksille on lyhytikäisyyden lisäksi suuri riskinotto ja sarjayrittäjyys. Startup-yritykset ovat born global -yrityksiä ja niitä leimaa vahva kasvuhaluisuus. Britanniassa näistä yrityksistä käytetään nimitystä high growth start - up (nopean kasvun startup-yritys). Juuri startup-yrityksissä on sellaista innostumisen, tekemisen ja innovoinnin kulttuuria, jota voidaan soveltaa hyvin kasvuyrityksissä tai isommissakin yrityksissä. Startup-yrityksen asenne- ja kulttuurioppeja jakaa tässä kirjassa mm. Gajatri Studios. Tyypillisesti näiden yritysten haasteet liittyvät kansainvälistymiseen, jakeluteiden rakentamiseen ja ovien aukaisuun sijoittajiin. Suomalaisen peliyritys Supercellin on arvioitu olevan yksi maailman nopeimmin kasvanut yritys. Kulttuuri ja asenne, jolla yrityksen kasvunopeus on saavutettu, ovat kiinnostavia oppimisen kannalta, vaikka yritys ei liikevaihdon suuruudella kilpailisikaan vielä tänä päivänä teollisuusyritysten kanssa. Tosin on vain kuukausien kysymys, milloin Supercell kipuaa suuruusluokassaan samaan sarjaan. Kirjassa nostetaan haastattelujen pohjalta esiin kasvuyritysten rocktähtiä, kuten näitä nopeasti kasvavia peli- ja viihdealan yrityksiä. Haastatellut yritykset, mm. Supercell ja Rovio toimivat inspiraationa kaikille kasvuyrittäjille tai kasvusta kiinnostuneille. Peliteollisuus on Suomessa kovassa kasvussa. Vuonna 2013 peliteollisuuden liikevaihdon on arvioitu nousevan 800 miljoonaan euroon. Kerron myös muiden toimialojen yrityksistä, piilossa olevista helmistä. Jotkut niistä ovat jo kasvaneet haasteellisesta taloudellisesta tilanteesta huolimatta erittäin nopeasti, jopa useiden satojen miljoonien eurojen liikevaihtoon. Tällaiset yritykset saattavat olla merkittäviä työllistäjiä tai viennin moottoreita. Niiden kokemukset innostavat vaikkapa kuolemanlaakson yrityksiä ja yrityksiä, jotka hakevat uutta kasvua. Kirjaan on haastateltu toimitusjohtajia tai hallituksen puheenjohtajia suomalaisista kasvuyrityksistä, kuten EM Group, Planmeca, Kemppi, Normet, 3 Step IT, DealDash, Trulia, Ledil, Blancco ja Oilon. Tarkoituksena on tarjota hyvin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kasvua aikaansaadaan ja minkälaisia vaikutuksia sillä on. Näiden yritysten kasvusta voivat kaikki kasvusta kiinnostuneet hakea myös inspiraatiota ja vaikutteita. Erityisesti se, miten kansainvälistyminen on tapahtunut, minkälaisilla panostuksilla ja ennen kaikkea millaisella asenteella, on hyödyllisiä ymmärtää niin miljoonien eurojen liikevaihdon kuin startup-vaiheen yrityksissä. 5
6 Haastattelut ovat avanneet asioita, jotka eivät näy perinteisissä vuosikertomuksissa. Itse olen halunnut ymmärtää, miten tämän kokoisia yrityksiä johdetaan ja syventää osaamistani yli 40 miljoonan euron liikevaihdon yrityksistä. Itseäni on kiehtonut myös perinteisten teollisuusyritysten ja tämän päivän startup-yritysten kontrasti. Juuri perinteiset teollisuusyritykset ovat muutoksen kynnyksellä. Siten päivitys esimerkiksi tämän ajan johtamistyyleihin, kipinän ylläpitämiseen ja brändin johtamiseen ovat ajankohtaista. Uskon, että voin omalta osaltani näillä alueilla auttaa kuromaan umpeen kuilua. Tämän päivän markkinointi on brändin johtamista kulttuurin avulla. Kumppanuuksia tai sijoitussopimuksia solmitaan siten, että ne soveltuvat yrityksen kulttuuriin, tai kasvuyrityksen toimitusjohtaja toimii itse markkinoijana ja ajaa esimerkillään markkinointihenkistä kulttuuria yrityksen toimintatapoihin. Markkinointi elää suuren murroksen aikaa ja selvimmin tämä näkyy kasvuyrityksissä. Kasvuyrityksen toimitusjohtaja saattaa kirjoittaa blogia, solmia strategisia kumppanuuksia, verkottua ja antaa lausuntoja medialle. Tai näin saattaa toimia kuka vain yrityksen työntekijä. Tämähän on kaikki markkinointia! Sitä ei voi siirtää markkinointiosastolle. Lisäksi asiakkaat päättävät yhä enenevässä määrin mitä brändiä suosivat. Voidaankin sanoa, että valta brändin johtamisesta on siirtynyt käyttäjälle, asiakkaalle, kuluttajalle. Mielestäni sana brändin johtaminen on sopivampi termi kuin markkinointi, joka nähdään monissa yrityksissä operatiivisena toimintona ja kulueränä. Yleisesti ottaen haluan kirjallani tuoda yhteen kaiken kokoiset yritykset ottamaan oppeja toisistaan. Jokaisella yrityksellä on oma tapansa toimia, eikä mitään salaista reseptiä kasvuun ole olemassa. Haluan osoittaa, että kasvu on mahdollista oikeanlaisella asenteella ja kulttuurilla yrityskokoon katsomatta. Suomi tarvitsee innostavia esimerkkejä, jotta kasvuyrityksiä syntyisi lisää, kasvuyritykset pääsisivät seuraavalle tasolle, vienti kasvaisi, investointeja valuisi Suomeen ja työpaikkoja syntyisi lisää. Kyse on ennen kaikkea ihmisistä, sillä yksittäiset ihmiset luovat kasvuyrityksen kulttuurin asenteellaan. He johtavat myös brändiä sydämellään ja intohimollaan. Oikealla asenteella avataan ovia, ylitetään tavoitteita ja epäonnistutaankin välillä. Kirjassa käsitellään mm. sitä, miten kipinä organisaatioon sytytetään tunneasioiden kautta. Siksi olen omistanut erityisen suuren osan kirjasta tämän aiheen käsittelylle. Kirjassa pohditaan johtajuuttakin yrityskulttuurin kautta.
Luova idea ja samalla iso idea, voi olla yksinkertainen temppu, joka kiidättää yrityksen kasvuun. Angry Birds on tästä hyvä esimerkki. Eihän kyseessä ole muuta kuin yksinkertainen idea. Linnut ampuvat ritsalla munia varastavia possuja! Strategia nivoutuu luoviin tekoihin ja vain tekojen avulla syntyy kasvua. Siksi strategian kasvuyrityksessä tulisi olla niin joustava, että laiva pystytään tarvittaessa kääntämään nopeasti. Lisäksi pallon on pyörittävä jatkuvasti. On haettava uusia mahdollisuuksia, verkostoiduttava ja innovoitava jatkuvasti. Kasvua käsitteleviä kirjoja on paljon. En väitä, että kirjassa käsitellyt asiat olisivat ainoita kasvuun vaikuttavia keinoja, vaan yksi näkökulma kasvuun kokemusteni perusteella. Tämä kirja pohjautuu omakohtaisiin ja haastateltujen kokemuksiin sydämellä tekemisen tärkeydestä. Kirjasta on rajattu ulkopuolelle kasvuyrityksen talousjohtamiseen, hallintoon, juridiikkaan, riskienhallintaan ja yritysjärjestelyihin liittyvät kysymykset. Myöskään alkuvaiheen liiketoimintamallien kehittämistä kirjassa ei käsitellä, koska näistä asioista löytyy kirjallisuutta maailmalta muutenkin. Sosiaalista mediaa ja jonkin verran digitaalisuuttakin pohditaan ja annetaan perusvinkkejä, mutta ei mennä syvällisesti esimerkiksi yksittäisiin sosiaalisen median kanaviin. Työurani varrella olen saanut esimiehiltäni palautetta positiivisuudesta, sosiaalisuudesta ja siitä, että innostun uusista asioista. Toivonkin, että Kasvun sydän välittää tätä innostumisen henkeä ja tulee toimimaan inspiraationa kaikille kasvusta kiinnostuneille. Kirja tulee tarjoamaan lisäksi konkreettisia vinkkejä kasvun ylläpitämiseksi ja vauhdittamiseksi. Koska liike-elämä ja elämä itsessään nivoutuvat yhteen, kirjassa otetaan lisäksi oppeja myös elävästä elämästä. Tätä kaikkea on Kasvun sydän. Espoossa, syyskuu 2013 Maria Sipilä 7