RANUAN KUNTA LUONNOS KUNTASTRATEGIA KUNNAN TALOUSARVIO 0 JA TALOUSSUUNNITELMA 0708 0
SISÄLLYSLUETTELO I RANUAN KUNTASTRATEGIA Visio 00. 3 Toimintaajatus.. 3 3 Arvot.. 3 4 Päämäärät ja tavoitteet 0 08... 3 Kehittämisohjelmat. 4. Elinkeinojen kehittämisohjelma.. 4. Maankäytön kehittämisohjelma. 7.3 Talous ja tuottavuusohjelma. 8.4 Henkilöstöohjelma.. 9. Hankintaohjelma 0. Viestintäohjelma... 0.7 Palveluohjelmat. II RANUAN KUNNAN VUODEN 0 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 0708 TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT. 3. Kuntalain säädökset talousarviosta ja suunnitelmasta 3. Edellisen vuoden talousarvion toteutuminen ja taloussuunnitelman laadintaan vaikuttavat yleiset kehitysnäkymät 3.3 Väestö ja työpaikat...4 Talousarvion rakenne ja talousarvion sitovuus 8. Taloussuunnitelman yhteenvetotaulukot hallintokunnittain. 9 KÄYTTÖTALOUSOSA 3 TULOSLASKELMAOSA. 73 4 INVESTOINTIOSA. 77 RAHOITUSOSA 78 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 79 7 KUNTAKONSERNIIN KUULUVILLE TYTÄRYHTEISÖILLE ASETET TAVAT TAVOITTEET. 8 8 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LIITTEET 8
I RANUAN KUNTASTRATEGIA Visio 00 Luontoon, yrittäjyyteen ja hyvinvointiin panostava elinvoimainen kunta Toimintaajatus 3 Arvot Kuntalaisille tarjotaan laadukkaat lähipalvelut sekä monipuoliset mahdollisuudet yrittämiseen. Kunnan arvoja ovat kestävä kehitys, palvelualttius, yhteisöllisyys ja oikeudenmukaisuus. 4 Päämäärät ja tavoitteet 0 08 Elinvoimainen kunta. Matkailun kehittäminen ja markkinointi. Työllistymisen ja yrittäjyyden edistäminen 3. Monipuolinen palvelutarjonta 4. Voimavarojen yhdistäminen ja yhteistyö. Kylien kehittäminen Puhtaan luonnon keskellä. Kestävän kehityksen huomioiminen luonnonvarojen hyödyntämisessä ja jalostamisessa. Ympäristön puhtaus ja viihtyisyys 3. Luontoaktiviteettien lisääminen 4. Hillabrändin rakentaminen ja kehittäminen Hyvinvoiva kuntalainen. Lähipalveluiden saatavuus. Kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 4. Yhteisöllisyyden ja avoimuuden edistäminen. Digitaalisten palveluiden saavutettavuus Laadukkaat lähipalvelut > Kuntatalouden tasapaino > Osaava ja sitoutunut henkilöstö > Ennakoiva päätöksenteko > Tavoitteellinen omistajaohjaus > Itsenäinen kunta 3
Kehittämisohjelmat. Elinkeinojen kehittämisohjelma Visio ja menestystekijät Kehittyvä yritystoiminta. Matkailukohteena kehittyminen eläinpuiston kehittäminen käyntikohteesta matkailukohteeksi luonto ja elämysmatkailun edistäminen ja tuotteistaminen; Simojoki, Simojärvi, Siuruanjoki, Litokaira, hillamatkailu paikalliskulttuurin ja perinnehistorian hyödyntäminen. Monipuolisen pienyrittäjyyden kehittäminen ja edistäminen uusien yritysten synnyttäminen ja olemassa olevien yritysten kasvun tukeminen palvelualoilla, matkailussa, maataloudessa ja teollisuudessa toimialojen monipuolistaminen digitalisaation hyödyntäminen 3. Maaseutuelinkeinon monipuolistaminen maaseutuelinkeinojen perusedellytysten turvaaminen ja liitännäiselinkeinojen edistäminen luonnontuotteiden (hilla/marjat, kala, poro, sienet, yrtit) jalostaminen lähi ja luomuruoan sekä luonnontuotteiden tuotantoedellytysten luominen ja saatavuus bioenergiavarojen (energiapuu, turve) hyödyntäminen ja jalostaminen 4. Kaivostoiminnan alihankintateollisuuden ja palveluiden kehittäminen alihankintateollisuus ja palveluyritysten kehittämismallin laatiminen osaamisen ja koulutuspaikkojen kartoittaminen ja varmistaminen 4
Toimivat palvelut ja infrastruktuuri. Monipuoliset palvelut laadukkaiden palveluiden saatavuuden turvaaminen kunnan oma tuotanto sekä hankinta palveluntarjoajilta kattavien ja laadukkaiden yritysneuvontapalveluiden tuottaminen koko kunnan alueelle rakennettavan kuituverkon hyödyntäminen digitaalisten palveluiden tarjoaminen. Myönteinen yrittäjyysilmapiiri keskustelu ja tiedotustilaisuudet sekä työpajat aktiivinen elinkeinoryhmä 3. Yritysten toimintaedellytykset monipuolinen yritysneuvontapalvelutarjonta tiestön ja infrastruktuurin parantaminen yritysten tarpeiden huomiointi kaavoitus ja investointipäätöksissä Yhteistyö tapa toimia. Yhteistyö lähialueiden kanssa yhteistyö kuntien ja yritysten sekä sidosryhmien välillä seutuyhteistyö aktiivinen elinkeinopolitiikka. Paikallisuus ja yhteisöllisyys voimavarana paikallisuuden, paikalliskulttuurin ja omien kilpailukykytekijöiden hyödyntäminen yhteistyö ja yhdessä tekemisen meininki kuntaimagon vahvistaminen eläinpuiston, luonnon ja hillan ympärille Vetovoimainen Laadukkaat kuntapalvelut Tulo ja kiinteistöveroprosentit maan keskitasolla Puhdas luonto Turvallinen asuinpaikka Asumisen edullisuus Yrittäjähenkinen ilmapiiri Hyvät harrastusmahdollisuudet
Valtuuston vahvistamat periaatteet kunnan ja yritysten välisissä suhteissa Elinkeinopoliittiset kehittämistoimet kohdistuvat koko yrityskenttään Kunta tarjoaa yrityksille maksutonta neuvontaa Kunta tarjoaa aktiivisesti edullisia rakennuskelpoisia tontteja Kunnan kotisivuilla ylläpidetään luetteloa myytävistä tai vuokrattavista liike ja teollisuustiloista Kunnan kotisivuilla ylläpidetään yritysten yhteystietoja ja yritysten kotisivulinkitystä Kunta myöntää kesätyöpaikkatukea yrityksille vahvistettujen periaatteiden ja valtuuston vahvistamien sitovien määrärahojen mukaisesti Kunta on mukana yhteismarkkinoinnissa vahvistettujen määrärahojen mukaisesti Kunta osallistuu erillispäätöksin kehittämishankkeiden omarahoitusosuuksiin Kunnan päätöksenteossa otetaan huomioon yritysvaikutukset Kunnan työllistämisyksikkö edistää ja koordinoi pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja välityömarkkinoiden kehittymistä Kunta mahdollistaa soveltuvien lähipalveluiden tuottamisessa palvelusetelin käytön
. Maankäytön kehittämisohjelma. Erillisessä maankäyttöstrategiassa on hahmotettu kaksi kunnan tulevaisuuden kehityskuvaa siten, että ensimmäisessä kehitystä jatketaan ilman kaivosta ja toisessa kehitystyössä on vahvasti mukana Suhangon kaivos kunta on aktiivinen maankäytön kehittäjä ja toimija keskustaajama eli kirkonkylä on jatkossakin tärkein asumisen, elinkeinojen ja palvelujen alue kylien säilyminen elinvoimaisina ja asuttuina on tärkeää; asutus kylillä pyritään ohjaamaan kyläkeskuksiin vesistöjen rannat ovat tärkein asumisen vetovoimatekijä virkistys ja matkailumahdollisuuksia kehitetään kunnan profiilia mökkikuntana kehitetään. Tonttivarannon tarpeet ja tavoitteet tonttien hintatason pitäminen kohtuullisena sekä hinnoittelun periaatteiden määrittäminen kunnan maanomistuksen lisääminen strategisesti merkittävillä alueilla teollisuustonttien varausmaksukäytäntö rakennuspaikkojen omarantaisuuden merkityksen huomiointi 3. Maapoliittiset toimintalinjat kunnan maanomistus ja hankinta pidetään aktiivisena ja ajantasaisena pääasiallinen maanhankintakeino on vapaaehtoinen maanhankinta etuostooikeutta voidaan käyttää maankäytön kannalta strategisilla alueilla maankäytön suunnittelun ja ohjauksen ensisijainen keino on kaavoitus; kaavoitusprosesseja kehitetään osallistavampaan suuntaan maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan ympäristön merkitys kunnan vetovoimaisuudelle; ympäristön hyvä tila, maisemalliset tekijät ja ympäristön hyödyntämisen mahdollisuus mm. virkistysreitein kuntalaisia kannustetaan osallistumaan lähialueidensa kehittämiseen 7
.3 Talous ja tuottavuusohjelma. Talouden tavoitteet ja painopistealueet Suunnitelmallinen ja ennakoiva talous mahdollistaa kunnan ja kuntakonsernin palveluiden tasaisen, vakaan, häiriöttömän ja oikeaaikaisen tarjonnan sekä palveluiden kehittämisen lainsäädännön ja ennalta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Investoinnit toteutetaan ja rahoitetaan siten, etteivät ne johda keskimääräistä korkeampaan velkaantumiseen. Maksuvalmiudesta huolehditaan jatkuvasti.. Tulorahoituksen riittävyys juoksevien menojen kattamiseen siten, että vuosikatetta kertyy suunnitelmakaudella vähintään 30030 euroa/asukas/vuosi. Rahoitusmuodoista käytetään kulloinkin edullisinta vaihtoehtoa (lainaraha/omien varojen sitominen) 3. Kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien pitäminen lähellä valtakunnallisia keskiarvoja 4. Maksu ja taksapolitiikan rakenteiden tarkastelu vuosittain ja kustannustason nousua vastaavien korotusten tekeminen. Investointien suuntaaminen tuottavuutta lisäävien peruspalveluiden kehittämiseen ja välttämättömiin peruskorjauksiin sekä infrastruktuuriin. Kuntakonsernin tytäryhteisöjen omistajapoliittiset linjaukset vahvistetaan vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä.. Tuottavuuden tavoitteet ja painopistealueet Tuottavuuden lisäämiseksi etsitään uusia, entistä parempia toimintatapoja, joilla palvelut voidaan tuottaa taloudellisesti edullisimmin. Tuottavuuden parantaminen ei merkitse palvelujen karsimista. Olennaista on tehtävien priorisointi, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sitoutuminen sekä seuranta. Henkilöstön kustannustietoisuutta ja tietoa toimintaympäristön muutoksista lisätään henkilöstö otetaan mukaan toiminnan ja talouden suunnitteluun sitouttamalla tuottavuustavoitteisiin.. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Palveluprosessien selkiyttäminen ja toiminnanohjauksen tehostaminen, sähköisten palvelujen kehittäminen ja uusien innovaatioiden käyttöönotto palvelutuotannon edullisuus ja tuottavuusnäkökulmasta 3. Hallinnonrajat ylittävän yhteistyön ja toimitilojen käytön tehostaminen 4. Organisaation, rakenteiden ja johtamisjärjestelmien kehittäminen valta ja vastuu oikealle tasolle. Hankintatoimen suunnitelmallisuuden tehostaminen sekä energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen huomioiminen hankinta/valintakriteereissä. 8
.4 Henkilöstöohjelma. Osaamisen ja ammattitaidon kehittämien työntekijöiden hyvä perehdyttäminen laajentuviin tehtäviin henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon varmistaminen, henkilökunnan vahvuuksien hyödyntäminen ja uudistumiskyvyn edistäminen henkilöstön kannustaminen ja tukeminen työnkierrossa, sisäisessä liikuteltavuudessa ja omatoimisessa kehittämisessä säännölliset kehityskeskustelut ja osaamiskartoitukset. Työhyvinvoinnin edistäminen luottamuksellinen ja kannustava työyhteisö terveellisen ja turvallisen työympäristön takaaminen henkilöstön työkyvyn, työilmapiirin sekä työyhteisön yhteistoiminnan edistäminen ja tukeminen työkyvyn seurannan ja varhaisen tuen toimintamallin noudattaminen suunnitellun ja tehokkaan työajan käytön periaate ja työjärjestelyjen toimivuus tehokkaan työterveyshuollon ja työsuojelutoiminnan ylläpitäminen 3. Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen myönteisen ja vastuullisen työnantajakuvan ylläpitäminen mehengen luominen ja yhdessä tekemisen edistäminen osaava, osallistuva sekä kannustava johtaminen henkilöstön oikea sijoittelu ja resursointi palvelutarpeen mukaan henkilöstön oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu henkilöstö ja työyhteisöasioissa, rekrytoinnissa sekä työ ja perheelämän yhteensovittamisessa 4. Palkkauksen ja palkitsemisen tasapuolisuus yhdenmukainen ja läpinäkyvä palkkausjärjestelmä vaativuuden arviointiin perustuvat tehtäväkohtaiset palkat ja ajan tasalla olevat tehtäväkuvaukset osaavan työvoiman saatavuuden ja paikkakunnalle sitouttamisen varmistaminen. Yhteistoiminta henkilöstön ja työnantajan välinen säännöllinen ja vuorovaikutteinen yhteydenpito henkilöstön osallistuminen toiminta ja muutosprosessien valmisteluun ja kehittämiseen avoin, ajantasainen ja säännöllinen henkilöstöviestintä johdon, henkilöstön ja luottamushenkilöiden välillä. 9
. Hankintaohjelma. Strategisten tavoitteiden tukeminen tuottavuuden ja palvelun laadun lisääminen työllisyyden edistäminen ja elinkeinotoiminnan kehittäminen. Tuottavuuden parantaminen hankintojen vaikuttavuuden painottaminen ja perusteltavuus palvelun kehittämistä edistävät hankinnat, jotka lisäävät palveluiden käytettävyyttä ja vastaavuutta asiakastarpeisiin alueellisen yhteistyön ja hankintarenkaiden hyödyntäminen 3. Elinkeinopolitiikan edistäminen hankintojen suunnittelu ennakoivasti ja pitkäjänteisesti yritysvaikutusarvioinnin toteuttaminen riittävä vuoropuhelu yrittäjien ja kunnan kesken 4. Ympäristö ja energiatavoitteiden edistäminen hankintojen elinkaariajattelun lisääminen (kustannukset/vaikutukset) vakiintuneiden ympäristökriteerien käyttäminen kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden toteuttaminen. Hankintaosaamisen parantaminen kokonaistaloudellisten hankintavaikutusten (työllisyys, verotulot) huomioon ottaminen hankintakokonaisuuden/osatarjousten huomioiminen hankintatoiminnassa lähituotannon huomioiminen hankintatoimen teknisen osaamisen lisääminen.. Viestintäohjelma Kunnan viestintä on luotettavaa, avointa, myönteistä ja totuudenmukaista selkeää, ajankohtaista ja ennakoivaa vuorovaikutteista, tasapuolista ja visuaalisesti miellyttävää. Viestinnän tavoitteena on tukea strategiassa vahvistettujen päämäärien saavuttamista tukea suunnittelua, johtamista, palvelutuotantoa, markkinointia ja tuloksellisuutta tehdä Ranua myönteisesti tunnetuksi edistää kuntalaisten tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuuksia edistää henkilöstön motivoitumista antaa oikea kuva koko kunnan ja kuntakonsernin toiminnasta ja kehittymisestä. 0
.7 Palveluohjelmat Perusturvapalvelut: Toimintaajatus: Järjestetään arkielämän sujumisen turvaavia ja hyvinvointia edistäviä asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia sosiaali ja terveydenhuollon palveluja koko kunnan alueella. Visio: Arvot: Sosiaali ja terveyspalvelut edistävät kuntalaisten turvallisuutta, hyvinvointia ja itsenäistä elämää sekä ennaltaehkäisevät ongelmia. Lähtökohtana palveluiden järjestämisessä on kuntalaisten tarpeet ja voimavarat, toimiva palvelujärjestelmä ja tavoiteltavien muutosten aikaansaaminen. Asiakaslähtöisyys, yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus, luotettavuus, ammattitaito ja luovuus Menestystekijät: Paikallisen kulttuurin tuntemus ja yhteisöllisyys Yhteisen osaamisen vahvistaminen ja jakaminen kunnan sisällä Monialainen ja hallintorajat ylittävä yhteistyö sekä yhteistyö muiden toimijatahojen ja kolmannen sektorin kanssa Kyky vastata joustavasti ja viiveettömästi toimintaympäristön ja palvelutarpeen muutoksiin Painopistealueet ja tavoitteet: Palveluja järjestetään voimassa olevaa lainsäädäntöä, sovellus ja toimintaohjeita sekä laatusuosituksia noudattaen Sote uudistuksen etenemistä seurataan tiiviisti ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin palvelutuotannon muokkaamiseksi sote kuntoon. Hankitaan tietoa ja pidetään henkilöstö ajan tasalla. Lisätään henkilöstön tietoisuutta kuntatalouden ja yleensäkin toimintaympäristön muutoksista sekä lisätään henkilöstön kustannustietoisuutta toiminnan eri tasoilla avaamalla palvelutuotannon kustannukset. Reagoidaan muutoksiin ennakoivasti. Laitospaikkoja vähennetään ja palvelurakennetta kehitetään palveluasumisen ja kotihoidon suuntaan lainsäädännön ja laatusuositusten edellyttämällä tavalla. Vahvistetaan johtamista, asiakaslähtöisiä toimintatapoja ja henkilöstön osallisuutta sekä sitoutumista joustavaan toimintakulttuuriin. Hankitaan asumispalveluja ja tukipalveluja tarvittaessa yksityissektoreilta täydentämään/korvaamaan kunnallista palvelutuotantoa. Vahvistetaan ja kehitetään ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä osaamista. Lisätään työllistymistä, koulutusta ja osallisuutta perustettavan Työllistämisyksikön avulla sekä mm. matalankynnyksen päihde ja mielenterveyspalvelujen palveluja kehittämällä. Hyvinvointikertomus toimii tiedolla johtamisen välineenä ja sen avulla johdetaan kehittämistavoitteita palveluille kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen pohjalta.
Sivistyspalvelut: Toimintaajatus: Laadukkaat esi ja perusopetuksen, lukion sekä vapaaajan palvelut oppijaja asiakaslähtöisesti. Toiminnan perustana on vahva paikallinen identiteetti ja aktiivinen kuntalainen. Korostetaan yrittäjähenkisyyttä ja vahvistetaan vuorovaikutusta kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin. Visio: Arvot: Korkeatasoisen koulutuksen ja vapaaajan palveluiden Ranua Elinikäinen kasvu ja oppiminen, hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Menestystekijät: Ammattitaitoinen ja monipuolisesti osaava henkilöstö Paikallinen kulttuuriperintö Monialainen yhteistyö ja osallisuus Nykyaikainen tiedonvälitys ja viestintä Painopistealueet ja tavoitteet: Säännöllinen toiminnan laadun ja määrän arviointi Monipuolisten palveluiden turvaaminen lähivuosina Elämisen ja oppimisen taitojen sekä osaamisen vahvistaminen Henkilöstön ja kuntalaisten sitoutuminen toiminnan kehittämiseen ja muutoksiin Tekniset palvelut: Toimintaajatus: Teknisten peruspalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen luotettavalla, tehokkaalla ja taloudellisella tavalla siten, että tuloksena on tyytyväinen asiakas. Visio: Arvot: Toimiva, viihtyisä, terveellinen ja turvallinen kunta kauniissa luonnossa Turvallisuus, taloudellisuus, luotettavuus, avoimuus, asiakaslähtöisyys Painopistealueet ja tavoitteet: Tehokas ja kilpailukykyinen palvelutuotanto Paikallisten voimavarojen käyttö Yritysvaikutusten huomioiminen kaikissa toiminnoissa Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen Yhteistyö ja vuorovaikutus Turvallinen ympäristö Palvelujen tuottaminen omana tuotantona yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa Kunnan kiinteistöjen tehokas ylläpito ja asuinrakennusten käyttöasteen parantaminen Moottorikelkkareittiverkoston ja safaritoiminnan alueiden rakentaminen Vapaaajan alueiden korkealaatuinen ylläpito Palvelujen tuottaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.
II RANUAN KUNNAN VUODEN 0 TA LOUSARVIO SEKÄ VUOSIEN 007 TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT. Kuntalain säädökset talousarviosta ja suunnitelmasta Kuntalain 0 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja suunnitelmassa on käyttötalous ja tuloslaskelmaosa sekä investointi ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.. Edellisen vuoden talousarvion toteutuminen ja taloussuunnitelman laadintaan vaikuttavat yleiset kehitysnäkymät Valtuuston 7..04 vahvistamassa vuoden 0 talousarviossa ennakoitiin, että vuosikatetta kertyisi.7.0 euroa ja tilikauden alijäämä olisi.30 euroa. Kunnan kokonaistalous on kehittynyt vuonna 0 vahvistettujen suunnitelmien mukaan ja valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet tullaan pääosin saavuttamaan. Kunnanhallitus asetti maaliskuussa 00.000 euron säästötavoitteen kasvaneiden työmarkkinatuen kuntaosuuskustannusten kattamiseksi. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu vuodesta 04 on noin 0.000 euroa, jota budjetin laadinnassa ei ole huomioitu. Toimintoja tehostamalla ja uusilla palvelurakenneratkaisuilla turvataan tarkoituksenmukainen ja laadukas palvelurakenne talouden resurssien niukentuessa. Kunnalla ei ole kattamattomia alijäämiä. 3
Kunnan maksuvalmius on ollut vielä hyvä ja maksuvalmiutta on tukenut kuntakonsernissa käytössä oleva konsernitili. Vuoden 0 talousarvioon merkitystä 4.000.000 euron lainasta on ollut tarpeen nostaa 3.000.000 euroa. Tämänhetkisten (syyskuu 0) arvioiden mukaan kunta tulee tekemään ylijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 0. Ylijäämästä tehdään investointivaraus, jonka kohteena on terveyskeskuksen peruskorjaus. Suomen talous on supistunut kolmena edellisenä vuonna. Työttömyysaste nousee lähelle kymmentä prosenttia kuluvana vuonna, ja sen ennustetaan pysyvän edelleen korkeana. Vuonna 0 työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio on ollut alhainen jo usean vuoden ajan. Trendinä alle kahden prosentin tasossa se on ollut vuodesta 99 alkaen. Vuonna 0 inflaatio kävi finanssikriisin jälkeen neljässä prosentissa, mutta on laskenut siitä lähtien ja painui negatiiviseksi keväällä 0. Investointien suotuisan kehityksen myötä vuoden 0 kasvuksi ennustetaan runsas prosentti. Kuluttajahintojen arvioidaan laskevan hienoisesti tänä vuonna. Ensi vuonna hintojen nousu kiihtyy mutta pysyy maltillisena. Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvämmin alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Julkinen talous on alijäämäinen myös ensi vuonna, joskin sopeutustoimet pienentävät alijäämää. Väestön ikääntymisestä johtuva menojen kasvu aiheuttaa pysyvän lisähaasteen julkisen talouden tasapainottamiselle. Suomen julkisen talouden alijäämä ylitti EU:n perussopimuksen määrittelemän kolmen prosentin viitearvon vuonna 04. Tämä raja ylittynee myös kuluvana vuonna. Euroopan komission kesäkuun arvion mukaan hallituksen vuodelle 0 päättämät sopeutustoimet riittävät pienentämään julkisyhteisöjen alijäämän alle kolmen prosentin ensi vuonna, mikä tarkoittaa alijäämäkriteerin täyttymistä. Hallitusohjelmassa sovittiin menoja vähentävistä tai maksutuloja korottavista toimenpiteistä, joilla tavoitellaan julkisen talouden noin 4 miljardin euron nettomääräistä sopeutusta vuoden 09 tasolla. Veroperustemuutosten vaikutukset eivät sisälly tähän kokonaisuuteen. Päätettyjen menotoimenpiteiden ja maksutulokorotusten nettomääräinen vaikutus julkiseen talouteen on arviolta noin 3, miljardia euroa vuoden 09 tasolla. Kuntien talous on lähivuosina koetuksella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan hieman alijäämäinen, ja alijäämä syvenee tarkastelujakson lopulla. Julkisen talouden suunnitelmassa asetettu kuntatalouden rahoitusasematavoite (alijäämä korkeintaan ½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon) merkitsee runsaan miljardin euron sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä. Päävastuu kuntatalouden sopeutuksesta on valtiolla, mutta myös kunnilla itsellään on merkittävä vastuu kuntatalouden tasapainottamisesta. Rahoitusasematavoitteen saavuttamisen tueksi hallitus on asettanut kuntatalouden menorajoitteen, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä kuntatalouden toimintamenoihin aiheutuvaa painetta. Kuntien valtionavut ovat vuonna 0 noin miljardia euroa ja vuosina 07 09 noin 0, miljardia euroa. Hallitusohjelma sisältää useita kuntien menojen kasvua hillitseviä ja siten kuntataloutta vahvistavia toimia. 4
Yhteisöveron osalta ei tällä hetkellä ole tiedossa vireillä olevia lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat tulevina vuosina merkittävästi yhteisöverokertymään. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jakoosuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 0 lopussa ja kuntien yhteisöveroosuus jää sen johdosta noin 8 miljoonaa alhaisemmaksi. Korotuksen poistuminen supistaisi Ranuan kunnan yhteisöverotuloja noin 90.000 euroa. Vuodelle 0 kiinteistöverotukseen esitetään muutoksia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten sekä rakentamattoman rakennusmaan veroprosenttien enimmäismäärään. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettaisiin siten, että se voi olla enintään,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0, prosenttiyksikön sijasta. Nykyisin 7 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa. Nykyisin 4 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotettaisiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta. Valtion talousarvioesityksen mukaan tuloverotukseen on vuodelle 0 tulossa pääasiassa verotusta keventäviä muutoksia. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät kuntien verotuloja noin miljoonalla eurolla. Veroperustemuutosten vaikutukset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisänä. Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja noin 8 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi veroperusteiden indeksitarkistus ansiotulojen kasvua vastaavasti vähentää kunnallisveron tuottoa noin 49 miljoonalla eurolla. Veroperustemuutokset vähentävät Ranuan kunnan tuloveroja kuntaliiton ennusteen mukaan noin 0.000 euroa. Ranuan kunnan kantokyky on suunnitelmakaudella koetuksella. Kunnan talous kiristyy merkittävästi erityisesti valtionosuusleikkauksista sekä yleisestä taloustilanteesta että kunnassa tapahtuvasta väestökehityksestä johtuen. Talousarvio ja suunnitelmakaudelle sisältyy Ranualla perusterveydenhuoltoon tehtäviä investointeja. Kunnan omia prosesseja joudutaan väestön vähenemisestä ja ikärakenteen nopeasta muutoksesta johtuen tehostamaan ja järjestelemään uudelleen siten, että resursseja suunnataan perusturvan hoivapalveluihin erityisesti koti ja palveluasumisen tukemiseen laitoshoidon sijaan. Toiminnoissa keskitytään olennaiseen, lisätään työajan käytön suunnittelua ja toiminnanohjausta tehokkuuden lisäämiseksi. Kunnan tuloveroprosenttia korotettiin 0, %yksikköä vuonna 0. Tuloveroprosentti säilytetään entisellään 9,7 %:ssa, josta efektiivinen (todellinen) veroaste verotulopohjaan tehtävien vähennysten jälkeen on ennusteen mukaan,74 % (v. 04,0 %). Kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan: vakinaisen asumisen kiinteistöveroprosentti 0,40 %, yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 % ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti,00 %. Talousarviovuonna 0 verotuloja odotetaan kertyvän yhteensä 9.40.000 euroa ja valtionosuuksia.000.000 euroa, mikä on 00.000 euroa vähemmän kuin vuodelle 0 arvioitu kertymä.
.3 Väestö ja työpaikat Ranuan väkiluku on muuttunut vuodesta 970 lukien alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukossa on esitetty myös Tilastokeskuksen uusin väestöennuste vuosille 00, 030 ja 040. Vuosi Väkiluku Muutos% Kehitys: 970 78 980 03 0,7 990 + 0,9 000 0 0,7 00 4337 4, 04 4093, Tilastokeskuksen ennuste: 00 38,4 030 34 0,3 040 34 3, Vuoden 0 elokuun lopussa kunnan väkiluku oli 4 0 asukasta. Vuodenvaihteen tilanteeseen verrattuna väestö on vähentynyt 4 asukkaalla ts.,0 prosentilla, kun vastaava vähennys vuonna 04 oli 4 asukasta ts., %. Kunnan tavoitteena oleva asukasluvun vakiinnuttaminen 4 00 asukkaaseen edellyttää Suhangon kaivoshankkeen toteutumista tai muun merkittävän työpaikkakokonaisuuden perustamista paikkakunnalle. Päätös kaivoksen mahdollisesta avaamisesta ei toteutune suunnitelmakaudella. Ranuan kunnan väestön ikä ja sukupuolirakenne 3..04 oli alla olevan taulukon mukainen (suluissa 0 vuotta aiemmin ollut tilanne/3..004). Taulukossa on vertailu myös Lapin kuntiin. Ranua Lappi Asukasluku, 4093 (487) 8748 (8443) joista 04 v. 9, % (,3),4 % (7,0) 4 v. 8, % (,),0 % (,0) yli v.,7 % (,),9 % (7,0) Naisia 47,9 % (47,7) 49,8 % (44,) Viimeisimmän vuodelta 03 saatavissa olevan tilaston mukaan Ranualla oli työvoimaa 89, joista työllisiä 9 ja työttömiä 30. Työvoiman ulkopuolella oli, joista alle 4vuotiaita 809, opiskelijoita 30, eläkeläisiä 88, varus/siviilipalvelumiehiä ja muita. Huoltosuhde (ts. elatussuhde = kuinka monta työhön osallistumatonta on yhtä työllistä kohti) oli vuonna 03,7 (v. 000,34). Väestöllinen huoltosuhde (ts. demografinen = kuvaa alle vuotiaiden ja yli vuotiaiden määrää sataa 4 vuotiasta kohden) oli vuonna 04 7, (v. 000,). Vanhuushuoltosuhde, mikä kuvaa yli
vuotiaiden määrää sataa 4 vuotiasta kohden oli Ranualla vuonna 03 37,0 (v. 000 4,). Alla olevassa taulukossa on esitettynä työttömyysasteet (keskimäärin kuukaudessa) vuosina 990, 000, 00, 03 ja 04. Vertailu on myös Lapin kuntiin yhteensä. 990 000 00 03 04 Ranua 7,8 3,8 4, 7,7 7,4 Lappi 7,8,0 3,7,4, Vuoden 0 syyskuun tiedon mukaan Ranualla oli työttömiä työnhakijoita 7 (edellisen vuoden vastaava luku 74) ja työttömyysaste oli, % (7,0 %). Lapissa vastaavat luvut olivat 3 0 (3 33) ja,9 % (, %). Alla olevassa taulukossa on esitettynä työpaikat työnantajasektorin mukaan Ranualla 3..0. Vertailussa myös Lappi. Ranua % Lappi % Työlliset 47 00,0 703 00,0 Palkansaajat 937 7, 984 88, Valtio 30 3, 07 8,9 Kunta 483, 007 3,3 Valtioenemm.Oy, 4, Yksityissektori 4 44,0 3408,7 Tuntematon 0, 30 0, Yrittäjät 30 4,9 8378,9 Alla olevassa kuviossa on esitettynä työpaikat toimialan mukaan Ranualla 3..0 300 0 00 0 00 0 0 7
.4 Talousarvion rakenne ja sitovuus Valtuusto hyväksyy tässä talousarviossa toimintamenot, toimintatulot ja toimintakatteen kunnanhallitusta ja hallintokuntia sitoviksi tulos/vastuualuetasolla. Kunnanhallitus ja lautakunnat vahvistavat sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I tasolla. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille ja määritellä samassa yhteydessä käyttösuunnitelman sitovuustason. Investointiosassa määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia taseryhmittäin (pitkävaikutteiset menot, maa ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, koneet ja kalusto sekä käyttöomaisuusarvopaperit). Kunnanhallitus ja tekninen lautakunta hyväksyvät investointiosan yksityiskohtaisemmat hankekohtaiset käyttösuunnitelmat. Tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa määrärahojen ja tuloerien luonteiset erät ovat sitovia valtuuston nähden. Poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. 8
. Taloussuunnitelman yhteenvetotaulukot hallintokunnittain Hallintokunta TP 04 TA 0 TAES 0 Muutos% TS 07 TS 08 Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 4 00 00,0 00 Toimintakulut 8 88 0 400 00,0 9 70 9 70 Toimintakate 4 4 00 00,0 9 70 3 070 Tarkastuslautakunta Toimintatuotot Toimintakulut 490 4 000 8 000 8, 8 000 8 000 Toimintakate 490 4 000 8 000 8, 8 000 8 000 Kunnanhallitus Toimintatuotot 30 8 38 989 94, 94 94 Toimintakulut 3 4 3 70 98 3 433 009 3,9 3 43 009 3 33 009 Toimintakate 00 847 4 939 7, 7 3 7 Perusturvaltk Toimintatuotot 9 9 3 9 77 033 3, 77 033 77 033 Toimintakulut 0 739 4 0 474 80 0 9 043 0,4 0 09 043 0 479 043 Toimintakate 8 09 30 7 84 83 7 83 00 0, 7 78 00 7 7 00 Sivistyslautakunta Toimintatuotot 0 4 99 7 943 073 4,9 943 073 943 073 Toimintakulut 0 38 399 0 0 440 9 84 9 3, 9 3 848 9 48 7 Toimintakate 9 88 9 8 84 8 898,9 8 93 77 8 43 99 Tekninen lautakunta Toimintatuotot 89 79 0 38 98 7,0 38 98 38 98 Toimintakulut 3 4 807 3 0 00 3 440 70,8 3 399 878 3 399 878 Toimintakate 8 4 9 90 90 8, 80 893 80 893 Koko kunta yhteensä Toimintatuotot 8 97 47 8 88 8 40 38 3, 8 40 38 8 4 8 Toimintakulut 38 99 080 37 88 070 37 9 37, 3 99 048 3 77 47 Toimintakate 9 37 08 9 9 949 8 87 93, 8 7 3 8 300 887 Alla olevassa kuviossa on esitetty toimintakate toimielimittäin talousarviovuonna 0. Seuraavalla sivulla on esitettynä kokonaistulojen ja menojen jakauma. Tekninen ltk 3% Sivistysltk 3% Keskusvaaliltk 0% Tarkastusltk 0% Kunnanhallitus 4% Perusturvaltk % 9
TULOT 0 Rahoitustuotot 0% Myyntituotot 9% Maksutuotot % Valtionosuudet 4% Tuet ja avustukset % Vuokratuotot % Muut toimintatulot 0% Verotulot 4% Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatulot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot MENOT 0 Muut toimintakulut 7 % Avustukset 4% Aineet/tarvikkeet % Palvelujen ostot 34% Rahoituskulut % Poistot 4 % Henkilöstökulut 4% Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet/tarvikkeet Avustukset Muut toimintakulut 0
TULOSLASKELMA TP 04 TA 0 TAES 0 TS 07 TS 08 Toimintatuotot 8 97 47 8 88 8 40 38 8 40 38 8 4 8 Toimintakulut 38 99 080 37 88 070 37 9 37 3 99 048 3 77 47 TOIMINTAKATE 9 37 08 9 9 949 8 87 93 8 7 3 8 300 887 Verotulot 9 83 0 9 30 000 9 40 000 9 40 000 9 40 000 Valtionosuudet 8 3 00 000 000 000 0 800 000 0 00 000 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot 7 89 00 000 3 000 3 000 3 000 Rahoituskulut 7 48 40 000 300 000 330 000 330 000 VUOSIKATE 94 7 0 40 08 47 337 4 3 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk.poistot 30 49 9 8 400 000 40 000 40 000 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 34 93 30 08 7 337 3 Poistoeron lisäys () tai vähennys (+) 9 4 Varausten lisäys () tai vähennys (+) 300 000 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 4 407 30 08 7 337 3 RAHOITUSOSA TP 04 TA 0 TAES 0 TS 07 TS 08 Tulorahoitus Vuosikate +/ 94 7 0 40 08 7 337 4 3 Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ 73 47 Investoinnit Investointimenot 07 039 0 000 3 90 000 3 430 000 0 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 7 900 000 000 Pys.vas.hyödykkeiden luovutustulot + 77 8 Toiminnan rahavirta +/ 3 444 3 8 949 83 93 8 3 4 3 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 9 4 Antolainasaamisten vähennykset + 00 000 000 000 000 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 4 000 000 00 000 00 000 00 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 49 80 49 80 9 80 9 80 79 80 Lyhytaikaisten lainojen muutos +/ Oman pääoman muutokset +/ Vaikutus maksuvalmiuteen 770 80 38 9 898 79 7 3 77 3 Lainakanta 3.. 49 77 03 9 973 0 8 803 9 8 33 33 Investointien tulorahoitus, % 7,8 7, 4,9 4,9 37,9 Kassavarat 3.. 80 98 83 389 84 97 77 074 44 37
KÄYTTÖTALOUSOSA Valtuusto asettaa käyttötalousosassa kunnan toiminnalle tavoitteet sekä vahvistaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Määrärahat ja tuloarviot on esitettynä bruttoperiaatteella. Toimielin: Tehtävä/tulosalue: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit Talous TP 04 TA 0 TAES 0 Muutos% TS 07 TS 08 00 Toimintatuotot 4 00 00,0 00 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 4 00 00,0 00 Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut 8 88 0 400 00,0 9 70 9 70 Henkilöstökulut 0 8 00 00,0 8 00 8 00 Palvelujen ostot 7 00 00,0 00 00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 70 00,0 70 70 Avustukset Vuokrat 00 800 00,0 Muut toimintakulut 330 00,0 Toimintakate 4 4 00 00,0 9 70 3 070 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 4 4 00 00,0 9 70 3 070 Vyörytyserät Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Kunnallisvaalit toimitetaan 4/07 ja presidentinvaalit /08.
Toimielin: Tehtävä/tulosalue: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta asetetaan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tilintarkastajan toimikausi on valtuustokausi eli neljä vuotta. Talous TP 04 TA 0 TAES 0 Muutos% TS 07 TS 08 00 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut 490 4 000 8 000 8, 8 000 8 000 Henkilöstökulut 3 8 00 3 800 4, 3 800 3 800 Palvelujen ostot 00 00 4 00,9 4 00 4 00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 00 00 0,0 00 00 Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 4 Toimintakate 490 4 000 8 000 8, 8 000 8 000 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 490 4 000 8 000 8, 8 000 8 000 Vyörytyserät Toimielin: Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: KUNNANHALLITUS Yleishallinto Kunnanjohtaja Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Tehtäväalueeseen kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, kunnanjohtaja, ystävyyskuntatoiminta, edustus/suhdetoiminta ja toimikunnat, jäsenmaksut, verotuskustannukset, velkaneuvonta ja löytöeläinten säilytys. Tavoitteen kohteen määrittely Tasapainoinen ja kestävä talous Mittari Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentit: vakinainen asuminen yleinen muut asuinrakennukset TP04 TA0 TAE0 TS07 TS08 9, 0,40 0,90,00 9,7 0,40 0,90,00 9,7 0,40 0,90,00 9,7 0,4 0,9,0 9,7 0,4 0,9,0 Tulorahoituksen riittävyys Vuosikate /asukas 48 9 34 30 30 3
kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuvat kulut Lainanotto pitkävaikutteisten investointien rahoittamiseen Lainamäärä /asukas 09 480 00 0 300 Hyvinvoiva henkilöstö Sairauspoissaolot pv/hlö Kehityskeskustelut käyty % Työhyvinvointikysely 3,3 00 Tehty < 00 Tehdään < 00 Tehdään < 00 Tehdään < 00 Tehdään Perustiedot: TP04 TA0 TAE0 TS07 TS08 Henkilöstö Kunnanjohtaja Talous TP 04 TA 0 TAES 0 Muutos% TS 07 TS 08 00 Toimintatuotot 47 00 00 00 00 Myyntituotot Maksutuotot 47 00 00 00 00 Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut 398 44 399 39 399 08 0, 399 08 399 08 Henkilöstökulut 8 0 0 0 489 0 489 0 489 Palvelujen ostot 84 7 93 3 9 3,0 9 3 9 3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 39 3 700 3 700 3 700 3 700 Avustukset 7 70 7 400 900 8, 900 900 Vuokrat 0 3 3 9 77 4, 77 77 Muut toimintakulut 799 00 00 00 00 Toimintakate 397 9 399 039 398 8 0, 398 8 398 8 Poistot ja arvonalentumiset 4 37 4 93 4 30,7 4 30 4 30 Tilikauden tulos 40 0 403 3 40 88 0, 40 88 40 88 Vyörytyserät 4 49 4 439 4 03 9, 4 03 4 03 Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Talousarviovuoden ja suunnitelmavuosien elosyyskuussa pidetään valtuuston talousarvioseminaari. * Vuonna 0 perustetaan ) SOTE:n kunnallinen ohjausryhmä, jonka tavoitteena on koordinoida SOTE:n valmistelua ja ohjata palvelutuotantoa SOTE kuntoon, ) Kuntarakenne 00 työryhmä, jonka tavoitteena on valmistella tulevaisuuden kuntarakennetta, resursseja ja palvelutuotantoa ja 3) Kunnan 00 vuotisjuhlatoimikunta, jonka tehtävänä on valmistella juhlavuoden ohjelmaa. * Keskustelun käyminen valtuuston jäsenten määrästä. Uuden kuntalain mukaan valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Jollei valtuusto tee päätöstä, valtuutettuja valitaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Hallintokuntien jäsenmäärästä päätetään hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä. * Hallintosäännön päivittäminen, konserniohjaukseen ja johtamiseen panostaminen. * Esimieskoulutusta suunnataan tiedolla ja muutoksessa johtamistaitojen lisäämiseen. Hyvinvointijohtamista lisätään kaikilla sektoreilla. * Koko henkilöstöä koskeva työhyvinvointikysely tehdään vuosittain. Työhyvinvointia edistetään kehityskeskustelujen, osaamiskartoituksen ja varhaisen tuen avulla. Hankitaan Hrtyökalu. 4
* Koko kunnan henkilöstöä koskeva koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain osastoittain ja aihealueittain. * Sähköinen TykyOnline hyvinvointiseteli otetaan käyttöön (00 ). * Kunnan toiminnoissa ja palveluissa varaudutaan Suhangon kaivoksen mahdolliseen avautumiseen. * Eläinpuistoa kehitetään yhteistoiminnassa Ranuan Seudun Matkailu Oy:n johdon ja hallituksen kanssa. * Toimintojen ja palvelutuotannon sopeuttaminen ikärakenteen voimakkaasta muutoksesta johtuen. * Osastojen välisen yhteistyötä sekä toiminnan tuottavuutta lisätään sekä toimitilojen käyttöä tehostetaan. * Henkilöstön liikuteltavuutta lisätään henkilöstö oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tehostetaan toiminnanohjausta ja työn suunnittelua ruuhkahuippujen tasaamiseksi. * Kuntaan perustettavaan työllistämisyksikköön siirretään kaikki työllisyydenhoidon palvelut. Kunnan yksiköt tarjoavat mahdollisimman paljon työpaikkoja työllistämisyksikön välitettäväksi eri työllistämisen keinoin. Tiivis yhteistyö yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. * Virkojen ja toimien (mukaan lukien myös määräaikaiset virat ja toimet) tullessa avoimiksi, niiden vakinainen täyttäminen ja määräaikainen täyttäminen yli puolen vuoden ajaksi edellyttää kaikissa tapauksissa kunnanhallituksen täyttölupaa. Yli kuusi kuukautta kestävien sijaisuuksien täyttämisestä päättää kunnanjohtaja henkilöstöpäällikön esityksestä. Lyhyet sijaisuudet hoidetaan tehtäviä sisäisesti järjestelemällä ilman sijaistyövoimaa. * Varaudutaan suunnitelmakaudella valtionosuuden vähenemiseen. Valtionosuusjärjestelmän uudistus ja valtioneuvoston päättämät valtionosuusleikkaukset merkitsevät Ranuan kunnalle noin miljoonan euron valtionosuusmenetystä, mikä vastaa noin %yksikön tuloveroprosentin korotusta, mikäli katettaisiin tuloveroilla. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa on neljän vuoden siirtymäaika. * Varaudutaan SOTE palvelutuotannon ja aluehallinnon uudistukseen. * Omakoti, järjestö, kylätoiminta, kylätalo ym. avustuksiin varataan 900 euroa. Määräraha jaetaan hakemusten perusteella. Kaikki avustukset tulee hakea asetetussa määräajassa. Myytäviin kannatus ja mainosilmoituksiin ei ole varattu määrärahaa. * Kunnan omistamien liike ja teollisuuskiinteistöjen yhtiöittämisen toteuttaminen talousarviovuonna sekä Ranuan Vesihuolto Oy:n, Ranuan Lämpö Oy:n ja Ranuan Kuituverkot Oy:n sulautumisvalmisteluiden aloittaminen suunnitelmakaudella. * Japanitalon tulevaisuus ratkaistaan talousarviovuonna. Liiketoiminnan pyörittämiseen haetaan ulkopuolista yrittäjää/yrittäjiä. Siihen saakka kunnan talousarviossa varaudutaan kiinteistön ylläpitomenoihin. Kunnan hallintokunnat eivät sitä vastoin varaa toimintamäärärahoja talousarvio ja suunnitelmavuosille. * Terveyskeskuksen Hyvinvointikeskus saneerauksen toteuttaminen vuosina 0 07. Saneerauksen kustannusarvio on milj. euroa. Samassa yhteydessä rakennetaan Lapin sairaanhoitopiirille vuokrattavat ensihoidon tilat sekä toteutetaan keittiön muutostyöt. Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: Toimisto ja sisäiset palvelut Hallintojohtaja sekä ruoka ja pesulapalveluiden osalta ruokapalvelupäällikkö Tulosyksikkö tuottaa tehokkaasti, joustavasti ja kustannuksiltaan edullisesti toimisto, henkilöstö ja ICTpalveluita sekä ruokahuoltoja pesulapalveluita. Tehtäväalueeseen kuuluvat toimistopalvelut, ICTpalvelut, henkilöstöpalvelut, työsuojelu, henkilöstön työterveyshuolto, ammattiyhdistystoiminta sekä koko kunnan ruokahuolto ja pesulapalvelut.
Tavoitteen kohteen määrittely Mittari TP04 TA0 TAE0 TS07 TS08 Ravitsemispalvelut: Perusturvatoimi: Ateriasuoritteet /suorite 3 3,39 880 3,7 830 3, 830 3, 830 3, Koulut: Ateriasuoritteet /suorite 0,78 800 3,0 38,93 38,93 38,93 Lukio: Ateriapalvelun laatukysely Arviointiasteikko (): Ruoan riittävyys Ruoan maku Ulkonäkö Lämpötila Ruokailutilanteen sujuvuus Henkilökunnan palvelualttius >4 >3 >3 >4 >3 >3 Pesulapalvelut: Suoritteet (kg) /suorite 78,98 77797,4 780,0 780,0 780,0 Perustiedot: TP04 TA0 TAE0 TS07 TS08 Henkilöstö Toimistopalvelut: Hallintojohtaja Kehittämispäällikkö Hallintosihteeri Laskentasihteeri Elinkeinosihteeri Palkkasihteeri Toimistosihteeri 8 9 8 8 8 ICTpalvelut: ICTpäällikkö ITasiantuntija Ruokapalvelut: Ruokapalvelupäällikkö Ruokapalveluesimies Ruokapalvelutyöntekijä 3½ 3½ 3 3 3 Pesula: Pesulatyöntekijä 3 3 3 3 3 Talous TP 04 TA 0 TAES 0 Muutos% TS 07 TS 08 00 Toimintatuotot 38 3 34 489 93 794, 93 794 93 794 Myyntituotot 3 9 30 489 9 94 4,8 9 94 9 94 Maksutuotot Tuet ja avustukset 7 3 000 00 80,8 00 00 Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut 73 49 7 70 44 37, 44 37 38 37 Henkilöstökulut 088 0 00 44 790 4,8 44 790 40 790 Palvelujen ostot 447 73 380 0 388 3, 388 3 388 3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 490 737 0 40 499 40, 499 40 479 40 Avustukset
Vuokrat 0 40 3 40 07 30,4 07 30 07 30 Muut toimintakulut 33 000 00 99,0 00 00 Toimintakate 4 7 0 8 48 3 4, 48 3 88 3 Poistot ja arvonalentumiset 7 048 99 84 0 07,8 0 07 0 07 Tilikauden tulos 37 30 3 30 70,9 30 70 90 70 Vyörytyserät 37 30 3 30 70,9 30 70 30 70 Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Talous ja henkilöstöhallinnon toimintojen ja tehtävien hoitoa jatketaan omana toimintana. Toimistohenkilöstön tehtäviä ja osaamisalueita sekä sisäistä töiden uudelleenorganisointia jatketaan. Henkilöstöä perehdytetään uusiin tehtäviin ja tehtävänkuvia laajennetaan tehtävien sisäisten järjestelyjen vuoksi. Myös vaihtoehtoisia palveluntuottamismalleja selvitetään. * Kunnan ITpalvelun tietoliikenneyhteyksien siirtäminen kuituverkon yhteyksiin. * Kuntaan varataan nuorten viikon/ h/pv kesätyöpaikkoja edelleen 30. Kesätyöpaikkojen myöntämisperiaatteena on, että kesätyöpaikan voi saada nuori, joka täyttää työllistämisvuonna vuotta. Lisäksi edellytetään, että nuori osallistuu työllistämisvuoden keväällä järjestettyyn nuorten kesätyöntekijöiden tietopaketti infoon. Toimintaa hallinnoi työllistämisyksikkö. * Sijaishenkilöstön käyttöä vähennetään ja työvoimaa ohjataan aikakriittisiin tehtäviin. Työllistämisyksikön palveluita hyödynnetään avustavissa tehtävissä kunnan kaikissa työyksiköissä. * Ruoanvalmistusmenetelmä muutetaan terveyskeskuksen keskuskeittiössä peruskorjauksen yhteydessä cook and chill menetelmäksi. Palveluyksiköiden jakelukeittiöt varustetaan tarvittavin kylmä ja kuumennuslaittein. Terveyskeskuksen keittiötoiminta siirretään saneeraustöiden ajaksi Marjaniemeen. Ruoanvalmistus ja jakelujärjestelyillä taataan toiminnan sujuvuus. * Päiväkodin, Timontien esikoulun ja ryhmäpäiväkodin ruoanvalmistus siirtyy koulujen keskuskeittiölle. * Käynnistetään ruokapalvelun ja kouluruokaasiakkaiden yhteistyö ja perustetaan ruokailutoimikunta. * Sähköisten palveluiden kehittäminen ja tarjoaminen palvelutuotantoon. Virtu palvelupisteen perustaminen. * Vuonna 0 Ranuan Kuituverkot Oy jatkaa valokuituverkon rakennustöitä täyteen laajuuteen, jolloin myös loputkin alueen tilaajista saadaan liitettyä palvelujen piiriin. Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: Maankäytön suunnittelu Kunnanjohtaja Yleiskaava, asemakaava ja muu maankäytön suunnittelu. Perustiedot: TP04 TA0 TAE0 TS07 TS08 Henkilöstö Tekninen johtaja /3 /3 /3 /3 /3 7
Talous TP 04 TA 0 TAES 0 Muutos% TS 07 TS 08 00 Toimintatuotot 4 000 7 000 0,0 7 000 7 000 Myyntituotot 4 000 7 000 0,0 7 000 7 000 Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut 4 44 0 3 789 43,3 3 789 4 789 Henkilöstökulut 4 73 00 789 0,9 789 789 Palvelujen ostot 30 793 8 00 38 000 0,4 38 000 0 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate 4 30 0 789 8, 789 38 789 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 4 30 0 789 8, 789 38 789 Vyörytyserät 79 49 4 9, 4 4 Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Suunnitelmakaudella käynnistetään keskustan osayleiskaavoitus ja tarvittaessa lähdetään uudistamaan ja laajentamaan asemakaavaalueita. * Varaudutaan aloittamaan maankäytön suunnittelu Portimojärven lähialueella, jos Suhangon kaivoksen avaamiseen tähtäävästä lopullisesta kannattavuusselvityksestä tehdään kaivosyhtiössä päätös. * Talousarviovuonna jatketaan Kolomaan alueen yleisilmeen parantamistoimenpiteitä asfaltoimalla teitä, rakentamalla valaistus ja asentamalla opastuskyltit. * Suunnitelmakaudella käynnistetään Teeritien asemakaavan päivittämistyö ja samassa yhteydessä siistitään alueen yleisilmettä. * Talousarvio ja suunnitelmavuosina varaudutaan pieniin kaavamuutoksiin. * Suunnitelmakaudella varaudutaan mahdollisen tuulivoimapuiston rakentamisen edellytysten luomiseen (yleiskaava). Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: Elinkeinoelämän kehittäminen Kunnanjohtaja Elinkeinoelämän ja matkailun kehittämisessä on tavoitteena yrittäjyyden edistäminen ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Tehtäväalueeseen kuuluvat hallinto, kehittäminen/neuvonta, avustukset, matkailu, markkinointi, messut, matkailuinfo ja uudet kehittämishankkeet. 8
Tavoitteen kohteen määrittely Uusien työpaikkojen luominen Toimivat yritykset Mittari Uudet yritykset/vuosi Uudet työpaikat TP04 TA0 TAE0 TS07 TS08 3 7 4 30 40 > > 30 > > 30 Asukasmäärän vakiinnuttaminen Asukasmäärä 4094 47 400 400 400 Työttömyyden vähentäminen Työttömyysaste (%) Työttömien määrä (lkm) 7,4 8 7,7 7,0 74,0 47,0 30 Talous TP 04 TA 0 TAES 0 Muutos% TS 07 TS 08 00 Toimintatuotot 80 0 000 00,0 0 000 0 000 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot 80 0 000 00,0 0 000 0 000 Muut toimintatuotot Toimintakulut 339 9 39 99 37 78, 37 78 347 78 Henkilöstökulut 9 30 8 0 0,7 8 0 8 0 Palvelujen ostot 3 339 9 347 900 4,4 900 4 900 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 44 00 00 83,3 00 00 Avustukset 008 4 000 0 000,9 0 000 0 000 Vuokrat 9 0 77,0 77 77 Muut toimintakulut 38 00 3 800 4, 3 800 3 800 Toimintakate 338 73 39 99 37 78 8,7 347 78 337 78 Poistot ja arvonalentumiset 47 38 880 37 93 3,3 37 93 37 93 Tilikauden tulos 339 430 79 39 37 8, 38 37 37 37 Vyörytyserät 3 39 4 3 3 98 7,3 3 98 3 98 Sanalliset tavoitteet ja perustelut: Elinkeinotoimi: Kunta toteuttaa elinkeinopolitiikkaa vahvistetun kuntastrategian ja elinkeinoohjelman mukaisesti. Painopisteinä ovat kehittyvä yritystoiminta, toimivat palvelut ja infrastruktuuri sekä yhteistyö tapa toimia. Elinkeinotoimen toimenpideohjelmassa on estettynä myös maaseutua ja kylien kehittämistä koskevat tavoitteet. Maaseututoimen toimita ja talous on esitetty sivuilla 333. Elinkeinon tavoitteena on vahvistaa yritystoiminnan edellytyksiä lisäämällä yksityisen sektorin työpaikkoja sekä tukea ja säilyttää olemassa olevia työpaikkoja. Tavoitteena on myös uusien yritysten perustaminen, työvoiman saatavuuden parantaminen ja työttömyyden vähentäminen. Elinkeinotoimi tekee tiiviistä yhteistyötä uuden työllistämisyksikön kanssa. Työn tärkeänä sisältönä on elinkeinoilmaston ja yrittäjyysilmapiirin kehittäminen. Kunnan elinkeinotoimen strateginen vastuu ja kehittämisvastuu on kunnanhallituksella ja kehittämistyötä johtaa kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen asettaman elinkeinoryhmän tehtävänä on koordinoida yritysilmapiirin kehittymistä, laatia elinkenoohjelmaan perustuvia yrittäjyysilmapiirin kehittämisen toimenpideehdotuksia, seurata ja tukea yritysvaikutusarvioinnin toteutusta ja kehittämistä sekä toteuttaa kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön tiivistämisen toimenpinteitä yhdessä kunnan elinkeinopalveluiden kanssa. 9
Kehittämispäällikön tehtäviin kuuluu mm. yritysten kehittämispalvelut ja asiakaspalvelutyö, yritystoiminnan, matkailun ja markkinoinnin sekä osaamisen kehittäminen ja edunvalvonta, kunnan elinkeinotoimen sekä matkailun ja markkinoinnin koordinointi ja tiivis yhteistyö eri sidosryhmiin. Asiantuntijatyötä ostetaan Rovaniemen Kehitys Oy:tä sopimuksen mukaan. Kehitys Oy:n hallituksen kuuluun ranualainen yrittäjä ja lisäksi kunnanjohtajalla on läsnäolooikeus kokouksissa. Rovaniemen Kehitys Oy:ltä ostettavien asiantuntijapalveluiden määrärahavaraus on 40 000, johon liittyy palvelusuunnitelma. Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:ltä hankittava matkailun peruspalveluun on varattu 0 000 määräraha ja kohdemarkkinointiin 0 000 harkinnanvarainen lisäraha. Toimenpideohjelma 008: Yhteistyön vahvistaminen kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyöstä muodostetaan tavoitteellinen allianssi. Kehittämistyön suunnittelu ja aikatauluttaminen allianssin jäsenten kanssa; Rovaniemen Kehitys Oy, Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy, BusinessOulu, ProAgria, Luke, oppilaitokset mm. MTI, LAO ja yliopisto, kauppakamari, rahoittajat Peräpohjolan Kehitys ry, ELY ja kylätoimikunnat sekä muut yhdistykset ja järjestöt. Elinkeinojen kehittäminen sovitun suunnitelman myötä, pienryhmähankkeiden kokoaminen, innovatiivisen toiminnan edistäminen sekä positiivisen hengen vahvistaminen. Yritysten kehittämispalvelut Kylien saaminen mukaan matkailun käyntikohteiksi ja ohjelmapalveluihin, kyläkuvien vahvistaminen puiston wildlife toimintaa tukevaksi. Yhteistyön jatkaminen kuntakonserniin kuuluvan Ranuan seudun Matkailu Oy:n kanssa eläinpuiston ja lähialueen masterplanin toteuttamissa. Matkailun viipymään pidentäminen masterplanissa olevien tavoitteiden mukaisesti. Hillaimagon vahvistaminen ja kehittäminen. Tiedottamista lisätään allianssin kautta ja luodaan tiedottamispohja joka kuvaa mm. matkailua, ohjelmapalvelua ja jalostusta. Mukaan myös muut marjat sekä sienet, kalat ja yrtit. Hillatorin viihtyisyyttä kehitetään yhtenäisen kaluston ja jääkarhuhahmojen avulla. Hillatorin tapahtumia toteutetaan yhdeksän kesätoripäivän ja neljän iltatorin myötä. Hillatorin toimintaa aktivoidaan ja tilaisuuksia lisätään erityisesti hyvän marjakesän aikana. Poimijoita aktivoidaan myymään myös muita marjoja ja sieniä. Elintarvikealan kehittäminen Elintarvikealaa kehitetään erityisesti matkailun kautta sekä lisätään lähiruoan käyttöä kunnan omassa keskuskeittiössä, paikallisissa kaupoissa ja ravintoloissa. Hillatori on myös hyvä näyteikkuna paikallisille elintarvikkeille. Elintarvikealan kehittämiseen on tehty ideahaku vuosille 008. Toimenpiteinä ovat yhteiset tilaisuudet, kiinnostuksen ja ideoiden kokoaminen, jalostaminen, paikallisten ravintolapalveluiden kehittäminen, tuotekehitys, koulutus ja testaustoiminta. Mukaan tarvitaan myös pakkaus ja brändäys. Mikäli hankerahaa ei saada, työ toteutetaan omana työnä pienemmässä mittakaavassa. Kehittämistyö toteutetaan verkostossa, jossa yritysten lisäksi toimivat mm. MTI ja ELYkeskus. Elintarvikkeiden esittely ja maistatus Elonkorjuutorilla syksyllä 0. Uudet kehittämishankkeet Hillanlehden kehittäminen aloitetaan olemassa olevalla tiedolla. Laaditaan TEKES hanke ja samaan aikaan edistetään jalostusta. Yhteishankkeen Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa mm. kaivosteollisuus ja biotalous. Kylien ja luonnonvaraasioiden kehittäminen yhteistyössä Luken kanssa. Sähköisten palveluiden ja etätyömahdollisuuksien hyödyntäminen. Sähköisten palveluiden sisällöt, testaaminen ja käyttöönotto. Yritysten toimintamahdollisuuksien lisääminen, mahdollisuudet mukaan markkinointiin sekä liiketoiminnassa että vapaaajan palveluissa. Kylät ja yhdistysten toiminta hoidetaan yhteistyössä Luken ja maaseututoimen kanssa. 30