TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLI (TKM) OULUN YLIOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

Transkriptio

1 TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLI (TKM) OULUN YLIOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Liiallinen hallinnoiminen, pienimpienkin yksityiskohtien määrääminen ja säätäminen merkitsee inhimillisen kyvyn ja inhimillisen vapauden halveksimista. J.V.Snellman, 1856 Versio

2 Sisällys 1 Yliopisto toiminnan kehittämisen mallin lähtökohtana Oulun yliopiston kuvaus Oulun yliopiston perustehtävä, visio ja arvot Yliopisto-organisaation erityisluonteesta Koulutuksen laadunvarmistuksen historiaa Oulun yliopistossa Toiminnan kehittämisen mallin keskeiset käsitteet, periaatteet ja tavoitteet Keskeiset käsitteet Toiminnan kehittämisen mallille asetetut tavoitteet Periaatteet Yhteistyö Kehittävä arviointi Hyvien käytäntöjen levittäminen Toiminnan kehittämisen mallin periaatteet käytännössä Arviointikäytännöt Yksiköiden itsearviointi Yliopiston sisäiset arvioinnit ja auditoinnit Ulkoiset arvioinnit ja auditoinnit Laatutyön toimijat ja vastuut Laatudokumentaation tuottaminen Toiminnan kuvaamisen logiikka Toiminnan kehittämisen mallin dokumentaation kokonaisuus Laadunvarmistuskäytännöt toiminnoittain Tutkimuksen laadunvarmistus Yleistä Arviointikäytännöt Toimijoiden tehtävät ja vastuut Koulutuksen laadunvarmistus Yleistä Arviointikäytännöt Toimijoiden tehtävät ja vastuut Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunvarmistus Yleistä Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on seurausta tutkimuksessa ja koulutuksessa onnistumisesta Arviointikäytännöt sekä toimijoiden tehtävät ja vastuut Tukipalveluiden laadunvarmistus Toiminnan kehittämisen mallin yhteys toiminnanohjaukseen ja johtamiseen Yksikkötaso Yksikköpalaverit Kehityskeskustelut Yksikön keskustelu- ja informaatiotilaisuudet Yliopistotaso Yliopiston strategia Toiminnanohjauksen käytännöt ja asiakirjat Yliopiston palkitsemiskäytännöt Arviointitieto yliopiston toiminnan kehittämisessä Toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja ohjeet Johtaminen ja yleishallinto Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tutkimus Koulutus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Liitteet Liite 1. Tutkimuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet. Ohjematriisi yksiköille Liite 2. Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet. Ohjematriisi yksiköille Liite 3. Oulun yliopiston toiminnanohjauksen indikaattorit (SAS SPM -mittaristo) Liite 4. Ehdotus Oulun yliopiston toiminnanohjauksen indikaattoreiksi (SAS SPM mittarit). Sisältää myös OMP:n tunnusluvut. (versio )

3 1 Yliopisto toiminnan kehittämisen mallin lähtökohtana 1.1 Oulun yliopiston kuvaus Vuonna 1958 perustettu Oulun yliopisto on Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja. Oulun yliopisto kouluttaa erikoisalojen asiantuntijoita ja monialaisia osaajia kuudessa tiedekunnassa kahdeksalla koulutusalalla 45 eri koulutusohjelmassa. Kaikilla aloilla voidaan suorittaa jatkotutkintona lisensiaatin- ja tohtorintutkinto. Tutkimusta tehdään kaikissa yliopiston laitoksissa, osastoissa ja laboratorioissa. Lisäksi yliopistossa toimii tiedekuntien välisiä erikoisalojen tutkimusyksiköitä. Oulun yliopistossa on opiskelijaa ja 3000 työntekijää. Yliopisto hyödyntää laajaa monitieteisyyttään, nykyaikaista tutkimus- ja koulutusympäristöään sekä tiiviitä suhteitaan elinkeinoelämän ja muiden kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Kuvio 1. Oulun yliopiston organisaatio Oulun yliopiston perustehtävä, visio ja arvot Oulun yliopiston strategian 1 mukaan yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta, sivistystä ja kulttuuria, vahvistaa kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista sekä turvata korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus vaikutusalueellaan. Oulun yliopiston visio on, että vuonna 2012 se on tiedeyliopisto, jonka tutkimus ja siihen kytkeytyvä opetus ovat korkeaa kansainvälistä tasoa. Yliopistossa on kolme tutkimuksen painoalaa, informaatioteknologia ja langaton viestintä, biotekniikka ja molekyylilääketiede sekä pohjoisuus ja ympäristö. Painoaloilla yliopiston osaaminen on maailman huippua. Painoalojen lisäksi yliopistolla on kansainvälisesti vahvaa osaamista useilla tieteenaloilla. Oulun yliopisto sitoutuu tiedeyhteisönä yleisiin tieteellisen toiminnan periaatteisiin ja hyvästä tieteellisestä käytännöstä annettuihin suosituksiin. Oulun yliopiston toimintaa ohjaavat arvot ovat yhteisöllisyys, edelläkävijyys ja kumppanuus. 1 Oulun yliopiston strategia vuosille < 3

4 1.3 Yliopisto-organisaation erityisluonteesta Yliopisto on organisaationa erityinen ja sen tehtävä on ainutlaatuinen. Yliopisto tuottaa uutta tietoa avoimessa tieteellisessä prosessissa, jonka tulokset julkistetaan kaikkien arvioitavaksi. Tutkimukseen perustuva koulutus turvaa tieteen jatkuvuuden ja tuottaa tieteellisesti päteviä asiantuntijoita tutkimustyöhön ja muun työelämän palvelukseen. Yliopiston tuloksellisuus ja vaikuttavuus syntyvät viime kädessä tutkimuksen tieteellisestä merkittävyydestä ja oppimisen syvällisyydestä. Yliopisto toimii oman erityislaatunsa vuoksi sekä sisäisen että ulkoisen epävarmuuden kentässä. Menestyksekäs toiminta edellyttää joustavuutta ja muutosvalmiutta, siis optimaalista kykyä innovatiiviseen ongelmanratkaisuun. Tieteellisen menetelmän perusperiaate on itseään korjaavuus. Laadunvarmistuksen näkökulmasta se tarkoittaa toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja muutosvalmiutta. Kriittistä keskustelua menettelytavoista kunnioitetaan, ja siitä halutaan oppia Koulutuksen laadunvarmistuksen historiaa Oulun yliopistossa Oulun yliopistossa systemaattinen laadunvarmistus aloitettiin lukuvuonna , jolloin hallituksen päätöksellä 3 otettiin käyttöön opetuksen itsearviointijärjestelmä. Järjestelmän rakentaminen aloitettiin vuonna 1992 toteutetun yliopiston kokonaisarvioinnin 4 suositusten pohjalta. Järjestelmän rakentamisessa on hyödynnetty olemassa olevaa monitieteistä kulttuuria ja sen toimivia käytänteitä. Yliopistotason järjestelmä on muodostanut laadunvarmistuksen kehikon ja sisältänyt yliopiston suositukset laadunvarmistuksen yksikkökohtaisista käytännöistä. Laadunvarmistuksen toteuttaminen on ollut ennen kaikkea yksiköiden vastuulla siitä syystä, että koulutuksessa kyseessä ovat luovat opettamisen ja oppimisen prosessit, joiden yhteisiä suuntaviivoja ei voi tai on erittäin vaikea etukäteen, ylhäältäpäin määrätä tai päättää. Järjestelmää rakennettaessa keskiöön nostettiin opiskelijan oppimisen edistäminen ja tukeminen. Opiskelija nähdään tärkeänä yhteistyökumppanina. Opiskelijapalautteen avulla voidaan löytää oppimista häiritseviä ja tukevia tekijöitä. Lähtökohtana on, että opetuksen arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja sen tulee antaa mahdollisuuksia kehittämiseen ja laadun parantamiseen. Yksiköt ovat arvioineet opetuksen ja sen tukitoimien onnistumista ja ongelmia vuosittaisessa itsearviointiraportissa, jonka laatimisen avuksi yliopisto on tehnyt arviointimatriisin ja -kriteerit. Palautteen keräämisessä on alusta saakka korostettu laadullista eli sanallista palautetietoa, jotta ongelmat nousisivat aidosti esiin ja samalla saataisiin kehittämisehdotuksia. Palautteen käsittelyn kollegiaaliseksi foorumiksi lanseerattiin Palautepäivä-käytäntö, joka on vuosittainen tai lukukausittainen yksikön yhteinen keskustelu- ja kehittämisareena arvioinnille. Järjestelmää rakennettaessa jokaiseen yksikköön tai koulutusohjelmaan perustettiin opetuksen kehittämistyöryhmä (OKTR), jonka tehtävänä on ollut koordinoida ja kehittää yksikön opetusta ja sen tukitoimia. Opiskelijat ovat olleet mukana laatutyössä erityisesti opetuksen kehittämistyöryhmien kautta, sillä jokaisessa ryhmässä on ollut opiskelijoilla 4 5 edustajan edustus. OKTR:t ovat osoittautuneet järjestelmässä erittäin tärkeäksi elementiksi. Opetuksen itsearviointijärjestelmän käyttö ja kehittäminen ovat tuottaneet runsaasti kokemustietoa, jota on hyödynnetty rakennettaessa kaikki toiminnot kattavaa laatujärjestelmää. 5 2 Ks. lisätietoa Oulun yliopiston laatujärjestelmän taustasta: Karjalainen, A Koulutuksen laatujärjestelmän perusteet. Oulun yliopiston lausunto OPM:n muistiosta Korkeakoulutuksen laadunvarmistus. 3 Opetuksen laadun parantaminen Oulun yliopistossa -kehittämisohjelma hyväksyttiin Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa Oulun yliopiston kokonaisarviointi Liuhanen, A-M. (toim.). Oulun yliopiston hallintoviraston julkaisuja 6. 5 Karjalainen, A. & Sippola, P Opetusta kehittävä laadunarviointijärjestelmä Oulun yliopistossa. Teoksessa Hämäläinen, K. & Moitus, S. (toim.): Laatua korkeakoulutukseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 6; Alaniska, H Opiskelija Oulun yliopistossa taustaa OOLA-projektille. Teoksessa Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja

5 2 Toiminnan kehittämisen mallin keskeiset käsitteet, periaatteet ja tavoitteet 2.1 Keskeiset käsitteet Laatu Oulun yliopistossa laatu tarkoittaa kokonaisuuden tasolla tarkoituksenmukaista ja hyvin tehtyä arkista työtä, jota jokainen yliopistolainen tekee oman itsensä, tieteenalansa ja työyhteisönsä hyväksi. Laatujärjestelmä eli Toiminnan kehittämisen malli Korkeakoulun laatujärjestelmällä tarkoitetaan laadunvarmistuksen organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista, prosesseista ja resursseista muodostuvaa kokonaisuutta, jonka avulla yliopisto turvaa ja kehittää toimintansa laatua. Oulun yliopiston laatujärjestelmä kattaa kaikki toiminnot ja sitä kutsutaan Toiminnan kehittämisen malliksi. Nimellä halutaan korostaa laatujärjestelmän kehittävää luonnetta. Mallin rakentamisen lähtökohtina ovat olleet hyödyllisyys, keveys ja yksinkertaisuus. Yliopiston hallitus hyväksyi Toiminnan kehittämisen mallin Toiminnan kehittämisen malli kattaa kaikki yliopiston toiminnot. Mallin keskiössä ovat ydintoimintojen eli tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän laadunvarmistuksen ja kehittämisen käytännöt. Tukipalveluiden tehtävänä on edistää ydintoimintojen onnistumista ja kehittämistä. Hyvällä johtamisella ja toiminnanohjauksella huolehditaan toiminnan strategisesta suunnittelusta, yliopiston tavoitteiden asettamisesta sekä tavoitteissa onnistumisen seuraamisesta. Ydintoiminnot, tukipalvelut, johtaminen, toiminnanohjaus ja laatujärjestelmä eivät ole erillisiä, vaan ne muodostavat kokonaisuuden (kuvio 2). Laatujärjestelmän tehtävä on tuottaa tietoa toiminnanohjauksen ja johtamisen tueksi. Toiminnanohjaus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Koulutus Johtaminen Tutkimus Tukipalvelut Laatujärjestelmä Kuvio 2. Laatujärjestelmä osana yliopiston toiminnan kokonaisuutta. 2.2 Toiminnan kehittämisen mallille asetetut tavoitteet Yliopisto on asettanut Toiminnan kehittämisen mallin tavoitteet, jotka ohjaavat mallin periaatteita ja laadunvarmistuksen käytäntöjä. Tavoitteena on, että: - kaikki henkilöstöryhmät ja opiskelijat sekä sidosryhmät osallistuvat yliopiston toiminnan kehittämiseen, - laatujärjestelmän yhteistyöelinten tehtävät ovat selkeät sekä niiden vastuut ja yhteys päätöksentekoelimiin on määritelty, - tukipalveluiden tehtävät ja vastuut ovat selkeät ja ne ovat kiinteässä yhteydessä ydintoimintoihin, 5

6 - toiminnan kehittäminen perustuu riittävän tarkan ja mahdollisimman reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varaan, - toiminnan kehittämiskohdat havaitaan ja yhteisö tuntee käytännöt, joilla havaittuihin ongelmiin puututaan, - hyvät käytännöt leviävät ja löydetään uusia tapoja niiden levittämiseksi yliopiston kaikissa toiminnoissa, - toiminnan laatu on näkyvää. 2.3 Periaatteet Toiminnan kehittämisen mallin käytännöt rakentuvat yhteistyön, kehittävän arvioinnin sekä hyvien käytäntöjen levittämisen periaatteiden varaan. Valitut periaatteet nousevat yliopisto-organisaation erityisluonteesta ja Toiminnan kehittämisen mallille asetetuista tavoitteista Yhteistyö Toiminnan kehittämisen mallin ensimmäinen periaate on yliopistoyhteisön jäsenten tietoinen ja järjestelmällinen yhteistyö ja sen kehittäminen kaikissa toiminnoissa. Yhteistyön onnistuminen edellyttää toimijoiden ja toimielinten vastuiden määrittelemistä organisaation kaikilla tasoilla. Yhteistyörakenteilla halutaan varmistaa henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien osallistuminen yliopiston toiminnan kehittämiseen Kehittävä arviointi Kehittävä arviointi on osa kaikkien toimintojen menestyksellistä hoitamista. Arviointi tarkoittaa kriittistä tulosten tarkastelua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointitiedon perusteella tehdään yhteisiä johtopäätöksiä toiminnan tilasta ja sovitaan toiminnan kehittämisestä. Myös arviointikäytäntöjen ajantasaisuutta, luotettavuutta, hyödyllisyyttä ja yhteensopivuutta arvioidaan säännöllisesti. Yhteistyössä tehtävät arvioinnit vahvistavat yhteistyökulttuuria ja edistävät innovatiivisten ratkaisujen löytämistä. Yhteistyö ja kehittävä arviointi luovat sillan yliopiston tavoitteiden ja tulosten välille Hyvien käytäntöjen levittäminen Toiminnan kehittämisen mallissa tähdätään innovatiivisten ratkaisujen luomiseen yksiköissä ja näiden levittämiseen hyvinä käytäntöinä yli yksikkörajojen. Yliopistolta edellytetään muutosvalmiutta, innovatiivisuutta ja uusiutumiskykyä. Se vaatii jatkuvaa hyvien käytäntöjen etsimistä, tunnistamista, kuvaamista, hyödyntämistä ja levittämistä yliopiston kaikissa toiminnoissa yli yksikkörajojen. Hyvät käytännöt ovat hyviksi koettuja toimintatapoja, joita yksiköt voivat soveltaa oman rakenteensa ja toimintakulttuurinsa mukaisesti. Hyvien käytäntöjen levittäminen lisää yliopistoyhteisön tietoisuutta erilaisista toiminnan kehittämisen mahdollisuuksista. 2.4 Toiminnan kehittämisen mallin periaatteet käytännössä Valittujen periaatteiden pohjalta on tunnistettu, systematisoitu ja nostettu esiin olemassa olevia laadunvarmistuksen käytäntöjä. Valtaosa käytännöistä on ollut olemassa jo ennen kaikki toiminnot kattavan laatujärjestelmän pystyttämistäkin. Malli rakentuu koko yliopiston yhteisistä käytännöistä ja sen lisäksi yksikkö- ja alakohtaisista käytännöistä. Kuviossa 3 on esimerkinomaisesti kuvattu Toiminnan kehittämisen mallin periaatteita ilmentäviä yhteistyön, kehittävän arvioinnin ja hyvien käytäntöjen levittämisen käytäntöjä. 6

7 Palautepäivät Itsearviointiraportit Missä mennään -tilaisuudet Kurssipalautteen hyödyntäminen Opintopolkupalautteen hyödyntäminen Työelämäpalautteen hyödyntäminen Ohjauksen kehittämistyöryhmä Etiikkatyöryhmä Palaute- ja arviointitiedon Toiminnan (tunnuslukujen) seuraaminen ja tiedon käsittely TETR:it Vastuumatriisi hyödyntäminen Valmistuneiden opiskelijoiden työllisyyden ja sijoittumisen seuraaminen Tehtävien ja vastuiden määrittely Kehittävä arviointi Tutkimuksen kokonaisarviointi (RAE) Opiskelijoiden hyvinvointityöryhmä Ulkoiset ja sisäiset arvioinnit ja auditoinnit Valtakunnalliset ja sisäiset laatuyksiköt OKTR:t Koulutusneuvosto Ydintoimintojen yhteistyöelimet yliopiston kaikilla tasoilla Yhteistyö Toiminnan kehittämisen mallin käytännöt Innovaatioallianssin johtoryhmä Yksiköiden sisäiset ja väliset vakiintuneet palaverikäytännöt Hyvien käytäntöjen levittäminen Ad fontes -palkinto Alumnitoiminta KopoKlupit Konferenssit Palkitsemiskäytännöt Tutkimusneuvosto Opintoasiainpäällikköpalaverit Julkaisut ja tiedotuslehdet Hyvien käytäntöjen tarjotin Seminaarit Benchmarking Tunnustuspalkinnot hyvästä työstä henkilökunnalle ja opiskelijoille Uutta opetuksessa -sarja OpinTori Aktuumi ja Tietopisto Yliopiston ja yksiköiden Laatukäsikirjat verkossa KOTKAn katselmukset Ulkoiset ja sisäiset auditoinnit Vuoden alumni -palkinto Kuvio 3. Toiminnan kehittämisen mallin periaatteet käytännössä. 3 Arviointikäytännöt Kaikista ydintoiminnoista ja tukipalveluista on määritelty onnistumisen kannalta kriittiset tehtäväkokonaisuudet, jotka ovat myös Oulun yliopistossa jatkuvan arvioinnin kohteena. Ydintoimintojen arviointimenetelmien tarkempi kuvaus on esitetty kunkin toiminnon osalta erikseen luvussa Yksiköiden itsearviointi Mallin ytimenä on jatkuva yksikkökohtainen itsearviointi, jota tehdään toimintokohtaisten arviointiohjeiden mukaisesti. Itsearviointi kehittää akateemisen yhteisön kykyä seurata ja arvioida oman toiminnan perusteita, tavoitteita ja tuloksia kriittisesti ja systemaattisesti. Yksiköt tarkastelevat toimintansa onnistumista sekä havaittuja kehittämistarpeita toimielimissään ja kehittämistilaisuuksissa, kuten palautepäivässä. Yksiköiden arviointitilaisuudet on tarkoitettu oman toiminnan kehittämiseen, mutta niihin voidaan kutsua myös muita yliopistolaisia sekä sidosryhmien edustajia. 7

8 Arviointitietoa käsitellään yliopiston johdon kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa tulosneuvotteluohjeiden mukaisesti. 3.2 Yliopiston sisäiset arvioinnit ja auditoinnit Yksiköt laativat vuosittain opetuksen itsearviointiraportin yliopiston ohjeiden mukaisesti. Arviointitietoa käsitellään tulosneuvotteluissa ja raporttien pohjalta yksiköille jaetaan tulossopimuskaudelle tuloksellisuusrahaa (sisäiset laatuyksiköt) sekä määrärahaa keskeisiksi osoitettuihin kehittämishankkeisiin. Vuodesta 2010 alkaen raportointia uudistetaan sisältämään kaikki ydintoiminnot. Jatkossa kunkin toiminnon vastuullinen tukipalveluyksikkö valmistelee itsearviointiraporttien pohjalta tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilaa kuvaavan raportin, joka käsitellään ja hyväksytään kunkin toiminnon yliopistotason yhteistyöelimessä. Raportteja käytetään kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. Kunkin toiminnon vastuullinen tukipalveluyksikkö kokoaa lisäksi yksiköiden itsearviointiraporteista hyviä käytäntöjä, jotka julkaistaan yliopiston laatutyön www-sivuilla. Yliopisto toteuttaa sisäisiä arviointeja yhteistyö- tai päätöksentekoelinten suunnitelman mukaisesti. Nämä arvioinnit voivat koskea yksittäistä laitosta, tiedekuntaa, koulutusohjelmaa, tutkimushanketta, tms. ydintoimintoihin liittyvää tehtäväkokonaisuutta tai tutkimus- tai kehittämishankkeiden rahoittamista. Lisäksi ulkoisiin auditointeihin valmistaudutaan toteuttamalla Toiminnan kehittämisen mallin sisäinen auditointi noin puoli vuotta ennen ulkoista auditointia. Sisäisissä arvioinneissa ja auditoinneissa havaitut hyvät käytännöt julkaistaan yliopiston internet-sivustolla. Yliopistotason yhteistyöelimet, tutkimus- ja koulutusneuvostot, järjestävät työpaja-, koulutus- ja tiedotustilaisuuksia arvioinneissa ja auditoinneissa havaittujen hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja omaksumiseksi. 3.3 Ulkoiset arvioinnit ja auditoinnit Yliopiston hallitus tekee päätökset määräajoin toteutettavista kansallisista tai kansainvälisistä ulkoisista arvioinneista, jotka kohdistuvat ydintoimintoihin tai tukipalveluihin. Ulkoiset arvioinnit antavat mahdollisuuden oman toiminnan tason määrittelyyn ja vertailuun suhteessa valtakunnallisiin tai kansainvälisiin kriteereihin. Oulun yliopistossa on tehty kaikkia ydintoimintoja koskevat kokonaisarvioinnit vuosina 1992 ja Tutkimuksen kokonaisarviointi on tehty vuonna 2007 ja hallitus on päättänyt toteuttaa sen jatkossa joka kuudes vuosi. Oulun yliopiston laatujärjestelmä auditoidaan Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnitelman mukaisesti kuuden vuoden välein. Ulkoiset arvioinnit ja auditoinnit toimintojen kansainväliset arvioinnit laatujärjestelmän auditoinnit Yliopiston sisäiset arvioinnit ja auditoinnit Yksikön itsearviointi sekä raportointi yliopiston ohjeiden mukaisesti tulonneuvottelut sisäiset laatuyksiköt ja palkitseminen sisäiset auditoinnit Kuvio 4. Arviointikäytännöt. 8

9 4 Laatutyön toimijat ja vastuut Oulun yliopiston laatujärjestelmää valmistelee rehtorin asettama Laatutyön ohjausryhmä, TOPQA (Tutkimus, Opetus, Palvelut, Quality, Assurance). Työryhmä on asetettu vuosille Ohjausryhmä vastaa Oulun yliopiston laatujärjestelmän eli toiminnan kehittämisen mallin rakentamisesta ja hyödyntämisestä yhteistyössä yksiköiden ja hallintopalveluiden kanssa. Ohjausryhmä ottaa työssään huomioon yliopiston tiedonhallinnan kokonaisuuden ja sen kehittämistarpeet. Laatutyön ohjausryhmän TOPQAn jäsenet ( ) vararehtori Rauli Svento, puheenjohtaja vararehtori Riitta Keiski vararehtori Heikki Ruskoaho professori Jaakko Kujala hallintojohtaja Hannu Pietilä kehittämispäällikkö Mailis Aaltonen opetuksen kehittämispäällikkö Asko Karjalainen johtaja Leila Risteli johtaja Anna-Maija Liuhanen suunnittelija Katariina Alha opiskelija Milja Seppälä opiskelija Osmo Kauppila suunnittelija Suvi Eriksson, sihteeri suunnittelija Jenni Harju, sihteeri (vv.) Yliopiston hallitus hyväksyy Toiminnan kehittämisen mallin yleiset periaatteet. Sen vastuulla on myös seurata, arvioida ja kehittää laatujärjestelmää. Kuviossa 5 on esitetty toiminnan kehittämisen mallin yhteistyöelimet toiminnoittain yliopiston eri tasoilla. Yhteistyöelinten ja yliopiston päätöksentekoelinten vastuut määritellään tarkemmin kunkin toiminnon osalta erikseen kappaleessa 6. YLIOPISTON JOHTO Rehtorit ja hallitus YLIOPISTOTASON YHTEISTYÖELIMET Tutkimusneuvosto (ent. tiedeneuvosto) Koulutusneuvosto (KOTKA) Innovaatioallianssin johtoryhmä TIEDEKUNNAN YHTEISTYÖELIMET Tiedekunnan tutkimustoimikunta Tiedekunnan koulutustoimikunta Tutkimus- ja koulutustoimikunta yhteistyössä YKSIKÖN YHTEISTYÖELIMET Tutkimuksen edistämistyöryhmä Opetuksen kehittämistyöryhmä TETR ja OKTR yhteistyössä TUKIPALVELUT Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Opetuksen kehittämisyksikkö Hallintopalvelut TUTKIMUS KOULUTUS YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Kuvio 5. Toiminnan kehittämisen mallin yhteistyöelimet toiminnoittain yliopiston eri tasoilla. 9

10 5 Laatudokumentaation tuottaminen 5.1 Toiminnan kuvaamisen logiikka Yliopiston toiminnot sisältävät tehtäväkokonaisuuksia, kuten opintojen ohjaus, tutkimusprojektin johtaminen tai henkilöstön perehdyttäminen. Tehtäväkokonaisuudet koostuvat tehtävistä kuten henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen, tutkimusprojektin aikataulutus tai kulkukoodien luovuttaminen. Tehtävissä on työvaiheita, joita voidaan joissakin tapauksissa kuvata peräkkäisinä. Tätä havainnollistetaan kuviossa 6. Toiminto (esim. koulutus) Tehtäväkokonaisuus (esim. opintojen ohjaus) Tehtävä (esim. HOPSin ohjaus) OHJEET KESKUSTELUT SEURANTA Työvaiheet Kuvio 6. Käsitteiden hierarkia toiminnan kuvaamisessa. Toiminnan kuvaaminen tarkoittaa tehtäväkokonaisuuksien, tehtävien tai työvaiheiden sanallista tai kuvallista esittämistä sekä tarvittavien ohjeiden laatimista. Toimintaa kuvataan, jotta yliopiston käytännöt olisivat eri organisaatiotasojen toimijoille läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Kuvausten avulla voidaan paremmin tunnistaa toiminnan pullonkauloja ja kehittämiskohteita, määritellä vastuita ja kehittää työnjakoa sekä lisätä toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Koska kuvaaminen kuitenkin vaatii paljon työtä ja käytännöt kehittyvät jatkuvasti, kannattaa kuvaamistyötä tehdä maalaisjärjellä. Suuren tekstimäärän tuottamisen ei pidä olla itsetarkoitus. 5.2 Toiminnan kehittämisen mallin dokumentaation kokonaisuus Tässä laatukäsikirjassa on kuvattu Toiminnan kehittämisen mallin yleisten periaatteiden lisäksi ydintoimintojen laadunvarmistuskäytännöt ja vastuut, tukipalveluiden laadunvarmistuksen periaatteet sekä mallin yhteys yliopiston toiminnanohjaukseen ja johtamiseen. Yliopiston strategiaan pohjautuen yksiköiden laatutiimien jäsenet ovat osana Laatutyön asiantuntija - koulutusta tunnistaneet ja määritelleet tutkimuksen ja koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet, joiden pohjalta on laadittu ohjematriisit yksiköille laatudokumentaation tekemisen tueksi. Lisäksi tukipalveluyksiköt ovat nk. vastuumatriisin avulla tunnistaneet ja selkiyttäneet tehtäviään ja vastuitaan tutkimuksen ja koulutuksen kriittisiin tehtäväkokonaisuuksiin liittyen. Laatukäsikirjan liitteenä (liitteet 1 ja 2) ovat ohjematriisit yksiköille Toiminnan kehittämisen mallin edellyttämän dokumentaation tekemiseen. Matriiseissa on määritelty tehtävät, joiden kuvaamista ja vastuullisten toimijoiden nimeämistä yksiköiltä vähimmillään edellytetään omassa laatudokumentaatiossaan. Myös muita tehtäviä voidaan kuvata, jos se on toimijoiden mielestä tarpeellista ja palvelee toiminnan selkiyttämistä ja vaihtoehtoisten käytäntöjen olemassaolon tunnistamista ja tiedostamista. Koska yksiköt ja tieteenalat ovat keskenään heterogeenisia, yksiköiltä ei ole edellytetty yhdenmukaista, kaikille samanlaista dokumentaation rakennetta tai jäsennystapaa. 10

11 Kaikkien yksiköiden tehtävien ja laadunvarmistuskäytäntöjen kuvaukset löytyvät kunkin yksikön www-sivuilta tai wikistä. Linkit yksiköiden dokumentaatioon löytyvät laatutyön www-sivuilta. Tutkijan työn tueksi on valmisteilla Toolbook for Research -niminen verkkosivusto ja opetustyön tueksi on tehty Opetusopas Oulun yliopiston opettajalle 6. Opiskelijalle hyödyllistä tietoa opiskelun tueksi on koottu yliopiston Opiskelijalle-verkkosivuille 7. Myös yliopiston tukipalveluyksiköiden www-sivuilta löytyy runsaasti tietoa ja opastusta opiskelun ja opetuksen tueksi 8. Toiminnan kehittämisen mallin dokumentaation kokonaisuus on esitetty kuviossa 7. TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLIN LAATUKÄSIKIRJA TOR - Toolbook for research OPETUS- OPAS OPISKELIJAN OPAS OHJEET YKSIKÖILLE TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN KRIITTISTEN TEHTÄVÄKOKO- NAISUUKSIEN OHJEMATRIISIT TUKIPALVELU- YKSIKÖIDEN VASTUUMATRIISI WIKISSÄ TUKIPALVELU- YKSIKÖIDEN TEHTÄVIEN SEKÄ LAADUNVARMISTUS- KÄYTÄNTÖJEN KUVAUKSET WWW- SIVUILLA TAI WIKISSÄ PERUS-, ERILLIS- JA ALUEYKSIKÖIDEN SEKÄ PAINOALAONGANISAATIOIDEN LAATUKÄSIKIRJAT (KRIITTISTEN TEHTÄVIEN JA LAADUNVARMISTUS- KÄYTÄNTÖJEN KUVAUKSET SEKÄ VASTUIDEN MÄÄRITTELYT) OVAT YKSIKÖIDEN / TIEDEKUNTIEN WIKISSÄ TAI WWW-SIVUILLA Henkilöstöpalveluiden kuvaus Opetus- ja opiskelijapalveluiden kuvaus Talouspalveluiden kuvaus Tietohallintopalveluiden kuvaus Tilapalveluiden kuvaus Tutkimus- ja innovaatiopalveluiden kuvaus Viestintäpalveluiden kuvaus Kuvio 7. Toiminnan kehittämisen mallin dokumentaation kokonaisuus. 6 Karjalainen, A Opetusopas Oulun yliopiston opettajalle. Oulun yliopisto. Opetuksen kehittämisyksikkö. < 7 Oulun yliopiston opiskelijoille < 8 Ks. esim. Oulun yliopiston palvelut < 11

12 6 Laadunvarmistuskäytännöt toiminnoittain 6.1 Tutkimuksen laadunvarmistus Yleistä Oulun yliopisto on osa maailmanlaajuista tiedeyhteisöä. Yliopisto on tiedekuntineen ja erillislaitoksineen monitieteinen tutkimusympäristö, jossa on tutkimustoiminnalle hyvät edellytykset. Vaikka tieteenteon peruselementit ovat alasta riippumatta samat, vaikuttavat eri tieteenaloilla erilaiset tieteen traditiot. Oulun yliopisto ottaa huomioon tieteenalojen erityispiirteet ja tutkimusta kehitetään tieteenalojen ehdoilla. TIETEEN TRADITIO TIEDEYHTEISÖ JATKUVA ARVIOINTI JA STRATEGINEN SUUNNITTELU Jatkotutkimus Julkaisut Innovaatiot Opinnäytteet Tutkimusaineistot Suunnittelu Tieteellinen työskentely Idea Päätös Osaaminen Resurssit Osaaminen TUKIPALVELUT TOIMINNANOHJAUS Ongelma Aineisto Raportointi Menetelmä UUSI TIETO Hallinnollinen päättyminen Kuvio 8. Tutkimustoiminnan yleiskuvaus. Oulun yliopistossa on tutkimuksen kriittisiksi tehtäväkokonaisuuksiksi tunnistettu seuraavat: 1. Tutkimuksen strateginen johtaminen 2. Tutkimushenkilöstön rekrytointi 3. Tutkimusrahoitus 4. Infrastruktuurin hankinta, ylläpito, (yhteis)käyttö ja tuki 5. Tutkijakoulutus ja jatko-opinnot 6. Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus 7. Tieteellinen julkaiseminen 8. Tutkimustulosten levittäminen ja hyödyntäminen 9. Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen Kriittiset tehtäväkokonaisuudet sekä niihin sisältyviä tehtäviä on kuvattu liitteessä 1. HUOM! Laatukäsikirjan seuraavaan päivitysversioon lisätään kriittisten tehtävien osalta yliopistotason päätöksenteon ja kehittämisen vastuut, laadun kriteerit sekä viittaukset tukipalveluihin ja olemassa oleviin ohjeisiin. Oulun yliopiston tavoitteena on, että tutkimus on kaikilla aloilla korkeaa kansainvälistä tasoa. Tiedelähtöinen peruskoulutus ja tieteellinen jatkokoulutus luovat pohjan laadukkaalle tutkimukselle. Tutkimuksen päätuloksena on uusi tieto, joka julkaistayliopistotason laatukäsikirjaan lisätään kriittisten tehtävien osalta yliopistotason päätöksenteon ja kehittämisen vastuut, laadun kriteerit sekä viittaukset tukipalveluihin ja olemassa oleviin ohjeisiin.an kunkin tieteenalan käytäntöjen mukaisesti mm. tieteellisinä artikkeleina, kirjoina, raportteina ja opinnäytteinä. Niiden tieteellistä laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintuneiden arviointikäytäntöjen avulla. Tutkimuksen merkittävyys ilmenee tuotetun tiedon käytössä, tieteellisessä 12

13 keskustelussa, jatkotutkimuksessa sekä käytännön sovellutuksissa. Tutkimuksesta raportoidaan lisäksi rahoittajalle sekä muille yhteistyötahoille. Toiminnan kehittämisen mallissa kiinnitetään huomiota niihin organisaation tukitoimiin, joilla varmistetaan tutkimuksen ja sen tieteellisen laadun jatkuvuus ja edelleen kehittyminen yliopistossamme. Yksiköllä tulee olla itselleen laadittuna ja yksikön henkilökunnalle ja jatko-opiskelijoille tiedotettuna selkeä kirjallinen tieto/ohjeistus laadunvarmistuksen yksikkökohtaisista yksityiskohdista. Ulkoisessa auditoinnissa nämä yksikön omat ohjeet on voitava esittää. Tutkimuksen laadunvarmistuksen perusrakenteeseen voi yhdistää erilaisia toimintakäytäntöjä, erilaisten laatujärjestelmien osia ja toimintoja sekä ulkoisen arvioinnin (auditoinnit, akkreditoinnit) menettelytapoja, jos se on yksikön toiminnan kannalta hyödyllistä tai välttämätöntä. Eri oppiaineilla ja koulutusaloilla on paitsi erilaiset tieteenalakulttuurit ja toimintamallit myös erilainen intressiympäristö. Kaikki erityispiirteet tulee huomioida siinä määrin, kuin niistä on aidosti hyötyä yksikön tutkimuksen laadun turvaamiselle ja kehittämiselle. Oulun yliopiston tutkimuksen laadunvarmistuksen lähtökohtana on vastuullisten toimijoiden yhteistyö ja kumppanuus. Tästä syystä laadunvarmistuksen rakenne on vastuiden ja yhteistyön määrittelyä. Tutkimuksen laadun ja tuloksellisuuden ratkaisee viimekädessä se, että tutkimuksen parissa työskentelevät tekevät jokapäiväisen työnsä hyvin. Tutkimuksen laadunvarmistus on kiinteässä yhteydessä yliopiston toiminnanohjaukseen ja niiden kytkeytyminen esitetään luvussa 7. Uusi yliopistolaki muuttaa johtamisen ja toiminnanohjauksen käytäntöjä. Uusi kokonaisuus täsmentyy kevään 2009 aikana Arviointikäytännöt Laadunvarmistusjärjestelmässä on kolme arviointitasoa: 1) jatkuva itsearviointi yksikkötasolla, 2) tutkimuksen laadun arviointi yliopiston tasolla, 3) määräajoin tai tarvittaessa suoritettavat ulkoiset arvioinnit Yksikön itsearviointi Yksiköt arvioivat omaa tutkimustoimintaansa jatkuvasti. Tarkasteltavia asioita ovat muun muassa: merkittävät ulkopuolisella rahoituksella toteutetut tutkimushankkeet, muu kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, tutkimuksen teknologinen ja taloudellinen vaikuttavuus, tutkijakoulutusta tukevat toimenpiteet (esim. tiedekuntien tutkijakoulut ja muut organisoidut tutkijakoulutuksen muodot), yliopiston menestys avainhenkilöstön rekrytoinnissa, julkaisujen profiilitiedot. Yliopiston hallintopalvelut tuottaa yksiköille niiden toimintaa kuvaavat keskeiset tunnusluvut ja tilastotiedot. Yksiköiden edellytetään seuraavan näitä tietoja ja käsittelevän niitä lukuvuosittain järjestettävässä Missä mennään -arviointitilaisuudessa tai muussa vastaavassa tilaisuudessa. Tilaisuudessa tarkastellaan myös yksikön ydintoimintojen itsearvioinnin tuloksia sekä arvioidaan toiminnan onnistumista ja siihen liittyviä kehittämistarpeita. Yksikön sisäiset Missä mennään -arviointitilaisuudet ovat tarkoitettu ensisijaisesti yksikön omalle henkilökunnalle ja opiskelijoille. Vuosittainen arviointitieto tuodaan mukaan yliopiston johdon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin tulosneuvotteluohjeiden mukaisesti. SAS SPM -portaalissa tutkimustoiminnan onnistumista kuvaavia tunnuslukija ovat seuraavat: Refereejulkaisujen määrä suhteessa professorien määrään Refereejulkaisujen määrä suhteessa opetus ja tutkimushenkilöstöön Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen määrä professoria kohden Muun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä professoria kohden Tohtoritutkinnot suhteessa professorien määrään Tohtoritutkintojen määrä suhteessa tavoitteisiin Muun kuin budjettirahoituksen suhde kokonaisrahoitukseen Yliopiston sisäinen arviointi 13

14 Yksiköt laativat tutkimuksen itsearviointiraportin yliopiston ohjeiden mukaisesti. Raportointikäytäntö on aloitettu tutkimuksen osalta vuonna Tutkimuksen itsearviointiraportin laatimisesta vastaa tutkimuksen edistämistyöryhmä (TETR). Itsearvioinnissa käytetään tutkimusneuvoston suunnittelemaa ja hallituksen hyväksymää lomaketta. Itsearviointiraportti toimii yksikön oman toiminnan kehittämisen työkaluna sekä auttaa yksikköä, tiedekuntaa ja yliopistoa tohtorintutkintojen ennakoinnissa ja tutkimuksen kehittämis- ja tukitoimien kohdistamisessa. Arviointitietoa käsitellään tulosneuvotteluissa ja raporttien pohjalta yksiköille jaetaan tulossopimuskaudelle tuloksellisuusrahaa (sisäiset laatuyksiköt). Itsearviointiraporttien kautta yliopiston johto saa tietoa tutkimuksen tilasta yksikkö-, tiedekunta- ja yliopistotasoilla. Raporttien pohjalta valitaan 5-10 tutkimuksen sisäistä laatuyksikköä, jotka palkitaan myös taloudellisesti. Lisäksi yksiköt voivat esittää itsearviointiraportin liitteenä rahoitushakemuksen johonkin tutkimustoiminnan kehittämishankkeeseen. Valinnan valmistelee Tutkimus- ja innovaatiopalvelut ja päätöksen tekee rehtori tutkimusneuvoston esityksestä. Vuodesta 2010 alkaen itsearviointiraportointia uudistetaan sisältämään kaikki ydintoiminnot. Jatkossa Tutkimus- ja innovaatiopalvelut (TUPA) ja tutkimusneuvosto laativat itsearviointiraporttien tutkimusosuuksien pohjalta "Tutkimuksen tila Oulun yliopistossa" -raportin. Raporteista annetaan myös palaute kaikille yksiköille. TUPA raportoi vuosittain havainnoistaan ja laatujärjestelmän toiminnasta tutkimuksesta vastaavalle vararehtorille. Lisäksi TUPA kokoaa yksiköiden itsearviointiraporteista hyviä käytäntöjä, jotka julkaistaan yliopiston laatutyön www-sivuilla Yliopiston ulkoiset arvioinnit Ulkoisten arvioinnin tavoitteena on mitata tutkimuksen laatua Oulun yliopistossa ja siten antaa välineitä sen parantamiseksi. Välillisenä tavoitteena on pyrkiä kohottamaan tutkimuksen arvostusta yliopiston sisällä ja nostaa yliopiston profiilia kansainvälisenä tiedeyliopistona. Tutkimuksen kokonaisarviointi (Research Assessment Exercise, RAE 9 ) on tehty vuonna 2007 ja hallitus on päättänyt toteuttaa sen jatkossa joka kuudes vuosi. Tällöin kaikki yksiköt tekevät arviointineuvoston ohjeen mukaisen arviointiraportin. Arviointi mahdollistaa yksiköissä tapahtuvan tutkimuksen kansainvälisen laatuvertailun kuuden vuoden välein. Tutkimusneuvosto toimii arvioinnin johtoryhmänä, joka koordinoi suunnittelua ja toteutusta. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut vastaa virkamiesvalmistelusta ja esittelee asiat hallitukselle ja rehtorille sekä palkkaa tarvittaessa työntekijän tai työntekijöitä arvioinnin organisointia varten. Lisäksi jokaiseen yksikköön nimetään tutkimuksen kokonaisarvioinnista vastaava henkilö. Kunkin tieteenalan huippua edustava kansainvälinen paneeli arvioi yksiköiden tutkimuksen laadukkuutta. Arvioinneissa ovat olennaisessa osassa yksiköiden omat tutkimusstrategiat. Arviointikriteereinä käytetään yleisesti käytettyjä tiedeindikaattoreita, erityisesti julkaisutietoja. Yksiköt kirjaavat julkaisutietonsa Oulun yliopisto tutkii -tietokantaan vuosittain. Paneelit perustavat arvionsa ensisijaisesti julkaisutietoihin suhteessa laitoksen henkilöstömäärään. Taustatietoina käytetään myös tietoja tutkijakoulutuksesta sekä raha-, henkilöja laiteresursseista. Arvioitsijoiden antama palaute käydään läpi ja yksiköt laativat suunnitelmat raporteissa ilmenneiden heikkouksien korjaamiseen. Ulkoisia arviointeja ovat myös muun muassa Suomen akatemian järjestämät tieteenalakohtaiset tutkimuksen laadunarvioinnit. Yliopiston laatujärjestelmä auditoidaan Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) suunnitelman mukaisesti kuuden vuoden välein. Auditointi koskee kaikkia toimintoja ja se toteutetaan auditointikäsikirjan mukaisesti. 9 Tutkimuksen kokonaisarvioinnin 2007 arviointiraportit < 14

15 6.1.3 Toimijoiden tehtävät ja vastuut Taulukossa 1 on kuvattu tutkimuksen laadunvarmistuksen toimijoiden tehtävät ja vastuut. Yksikkötasolla vastuutetut tehtävät voidaan hoitaa myös tiedekuntatasolla, mikäli tiedekunta niin päättää. Taulukko 1. Toimijoiden tehtävät ja vastuut laatujärjestelmässä. Vastuulliset toimijat Tehtävät Aika Yksikkötaso Tutkimuksen edistämistyöryhmä (TETR) Tutkimuksen laadunvarmistusta varten yksikössä on tutkimuksen edistämistyöryhmä (TETR) tai muu vastuullinen yhteistyöelin, joka koordinoi ja kehittää yksikön tutkimusta ja sen tukitoimia. Ryhmän jäsenet edustavat professorikuntaa, mahdollisia muita tutkimusryhmien johtajia, tutkijatohtoreita ja väitöskirjaansa valmistelevia nuorempia tohtoreita. Ryhmä voidaan organisoida vapaasti yksikön/tiedekunnan koosta ja organisoitumisesta riippuen. Jos yksikössä on useita tutkimussuuntia, tulee TETRssä olla näiden tasapuolinen edustus. Erityisesti pienissä yksiköissä myös TETRn ja OKTRn yhdistäminen on mahdollista. Yksikössä määritellään TETRn organisointi, tehtävät ja menettelytavat yksikön oman organisoitumisen ja toiminnan mukaisesti. Yksikössä määritellään TETR:n organisointi, tehtävät ja menettelytavat yksikön oman organisoitumisen ja toiminnan mukaisesti. Tiedekuntataso Tiedekunnan tutkimustoimikunta Yliopistotaso Tutkimusneuvosto Toiminnanohjauksen kannalta oleelliset tehtävät - Tutkimuksen strategian valmistelu ja seuraaminen määräajoin - Ydintoimintojen itsearviointiraportin tuottaminen tutkimuksen osalta - Tutkimuksen kehittämismäärärahojen hakeminen ja kohdentaminen - Toiminnanohjauksen asiakirjojen valmistelu - Vuosittainen Missä mennään -tilaisuus yhteistyössä opetuksen kehittämisryhmän kanssa - Esitykset laitosneuvostolle/tiedekunnan tutkimusneuvostolle tutkimukseen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyvistä palkitsemisista Muita tehtäviä esim. - Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja esitysten tekeminen - Tutkijoiden rekrytointiin ja tutkimuslaiteinvestointeihin liittyvät esitykset ja linjanvedot - Tutkijoiden koulutustarpeen kartoitus, koulutuksen ideointi, tilaaminen ja/tai järjestäminen - Tutkijan urakehitystä tukevan toiminnan organisointi - Esitysten ja lausuntojen tekeminen yksikköneuvostolle, tiedekuntaneuvostolle jne. - Erilaisten tutkimuksen kehittämistilaisuuksien järjestäminen - Laitoskohtaiset spesifit tehtävät Edistää tutkimusyhteistyötä tiedekunnan sisällä ja kehittää tutkimustyön tukitoimia Tutkimusneuvosto toimii koko yliopiston tasolla yliopiston hallituksen tukena tieteellisen tutkimuksen strategisena asiantuntijaelimenä. Se organisoi tutkimustoiminnan sisäisiä ja ulkoisia arviointeja ja tekee ehdotuksia tutkimuksen ja 15

16 Yliopiston hallitus Rehtori / rehtoraatti Etiikkatyöryhmä Tutkimus- ja innovaatiopalvelut tutkijakoulutuksen kehittämisestä ja tukitoimista. Yliopiston strategian hyväksyminen Arvioinnin toteuttamisesta päättäminen Yliopiston strategian laatiminen ja seuranta Tulosneuvottelut tiedekuntien kanssa, arviointitieto mukana Yliopiston eettisten ohjeiden laatiminen ja niistä tiedottaminen/ja niiden levittäminen Tutkimuksen laadunarvioinnin toimivuuden seuraaminen ja tukeminen sekä tarvittavan koulutuksen järjestäminen ja opastuksen antaminen 16

17 6.2 Koulutuksen laadunvarmistus Yleistä Yliopistokoulutus on tiedelähtöistä; se varmistaa tiedeyhteisön jatkuvuuden ja osaavien tutkijoiden ja asiantuntijoiden valmistumisen suunnitellussa ajassa. Laadukas opetus helpottaa, nopeuttaa ja syvällistää opiskelijan oppimista. Syvällisen oppimistuloksen saavuttamisessa keskeisiä tekijöitä ovat opettajien opetusosaaminen ja opiskelijoiden opiskelutaidot. Koulutuksen laadun ja tuloksellisuuden ratkaisee viimekädessä opettajien ja opiskelijoiden yhteistyö perustasolla - yksiköissä ja koulutusohjelmissa. Opiskelija on yhtälailla vastuussa opetuksen ja oppimisen onnistumisesta kuin opettajakin. TIEDEYHTEISÖ TUTKIMUS JATKUVA ARVIOINTI JA STRATEGINEN SUUNNITTELU OPETUSSUUNNITELMATYÖ Valmistuneet Rekrytointi Valmistuneet Rekrytointi Opiskelijarekrytointi Kandidaattikoulutus Maisterikoulutus Tohtorikoulutus Valmistuneet Rekrytointi Opiskelijan toiminta Opiskelijan toiminta Opiskelupolku Opettajan toiminta Oppiminen Ohjaajan toiminta Oppiminen TUKIPALVELUT TOIMINNANOHJAUS JA JOHTAMINEN Kuvio 9. Koulutustoiminnan yleiskuvaus. Oulun yliopistossa on koulutuksen kriittisiksi tehtäväkokonaisuuksiksi tunnistettu seuraavat: 1. Koulutuksen strateginen johtaminen 2. Opiskelijoiden rekrytointi ja valinta 3. Opetushenkilöstön rekrytointi 4. Koulutuksen infrastruktuurin hankinta, ylläpito, käyttö ja tuki 5. Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen 6. Opetuksen suunnittelu ja toteutus 7. Opintojen ohjaus 8. Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet sekä niihin sisältyviä tehtäviä on kuvattu liitteessä 2. HUOM! Laatukäsikirjan seuraavaan päivitysversioon lisätään kriittisten tehtävien osalta yliopistotason päätöksenteon ja kehittämisen vastuut, laadun kriteerit sekä viittaukset tukipalveluihin ja olemassa oleviin ohjeisiin. Koulutuksen laadunvarmistus on kiinteässä yhteydessä yliopiston toiminnanohjaukseen ja niiden kytkeytyminen esitetään luvussa 7. Uusi yliopistolaki muuttaa johtamisen ja toiminnanohjauksen käytäntöjä. Uusi kokonaisuus täsmentyy kevään 2009 aikana. Koulutuksen laadunvarmistuksessa on tämän oppaan mukaiset yhtenevät toimintaperiaatteet ja rakenteet kaikissa Oulun yliopiston yksiköissä. Toiminnan yksityiskohdat ja prosessit ovat yksikkötason toimijoiden päätettävissä, ja niitä voidaan kehittää ilman rajoituksia vastamaan muuttuvia tarpeita ja olosuhteita. Koulutuksen laadunvarmistuksen perusrakenteeseen voidaan yhdistää erilaisia toimintakäytäntöjä, erilaisten laatujärjestelmien osia ja toimintoja sekä ulkoisen arvioinnin (auditoinnit, akreditoinnit) menettelytapoja, jos se on yksikön toiminnan kannalta hyödyllistä tai välttämätöntä. Eri oppiaineilla ja koulutusaloilla on paitsi erilaiset tieteenalakulttuurit ja toimintaympäristö, myös erilaiset toimintakäytännöt. Kaikki yksikön omat 17

18 käytännöt tulee huomioida ja säilyttää, jos niistä on aidosti hyötyä yksikön opetuksen laadun turvaamiselle ja kehittämiselle. Yksiköllä tulee olla itselleen laadittuna ja yksikön opettajille ja opiskelijoille tiedotettuna selkeä kirjallinen tieto/ohjeistus laadunvarmistuksen yksikkökohtaisista yksityiskohdista. Yksikön omat ohjeet on voitava esittää myös ulkoisessa auditoinnissa. Kaikilta yksiköiltä edellytettävät vähimmäiskuvaukset on esitetty koulutuksen kriittisten tehtäväkokonaisuuksien ohjematriisissa liitteessä Arviointikäytännöt Laadunvarmistusjärjestelmässä on kolme arvioinnin tasoa: 1) jatkuva itsearviointi yksikkötasolla, 2) koulutuksen sisäinen arviointi yliopiston tasolla ja 3) määräajoin tai tarvittaessa suoritettavat ulkoiset arvioinnit tai auditoinnit. Ulkoiset arvioinnit voivat koskea koko yliopistoa, tiedekuntaa, yksikköä tai yksittäistä koulutusohjelmaa. OPETUKSEN SUUNNITTELU OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OULUN YLIOPISTON YKSIKKÖ O P E T U K S E N A R V I O I N T I PALAUTE- JA SEURANTATIEDON KERÄÄMINEN kurssipalaute, palaute oppimisesta, työelämäpalaute, opintojen edistymisen ja kuormittavuuden seuraaminen, jne. KEHITTÄÄ ORGANISOI PALAUTTEESEEN JA SEURANTATIETOON REAGOINTI Välittömiä toimenpiteitä tarvittaessa. Vaikutus opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. OPETUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ koostuu noin 5 opettajasta ja 5 opiskelijasta. Opetuksen kehittämisen ja arvioinnin koordinoija ja tukitoimija yksikössä. OKTRn rinnalle voidaan tarvittaessa nimittää myös muita kehittämistyöryhmiä. JÄRJESTÄÄ PALAUTEPÄIVÄT JA MISSÄ MENNÄÄN -TILAISUUS Opettajien, opiskelijoiden ja muiden intressiryhmien yhteisiä palaute- ja kehittämistilaisuuksia, joita järjestetään 1-2 kertaa vuodessa. Tilaisuuksissa tarkastellaan opetustehtävässä onnistumista ja esille nousseita ongelmia sekä etsitään kehittämisvaihtoehtoja. LAATII YHTEISTYÖSSÄ JA TIEDOTTAA ITSEARVIOINTI- RAPORTTI Yksikkö laatii kirjallinen itsearvion ensisijaisesti omaan käyttöönsä. Se julkaistaan myös yksikön www-sivuilla. Raportti tuo opetustehtävään liittyvät kysymykset koko yksikön tietoisuuteen. Yliopisto palkitsee vuosittain raporttien pohjalta noin kymmenen yksikköä sekä jakaa määrärahaa kehittämishankkeisiin. YLIOPISTON JOHTO JA HALLITUS palkitsee laadukkaasta opetuksesta (sisäiset laatuyksiköt, hyvän opettajan palkinnot) ja myöntää määrärahaa kehittämishankkeisiin. KOULUTUKSEN TUKIYKSIKÖT OPETUKSEN KEHITTÄMISYKSIKKÖ seuraa ja koordinoi opetuksen kehittämistä ja laadunvarmistusta, laatii itsearviointiraportin ohjeet, koostaa raporteista yhteenvedon sekä antaa yksiköille palautetta. OHJAUS- JA TYÖELÄMÄPALVELUT kerää opintopolkupalautetta ja työllisyyden seurantatietoa. CAMPUS FUTURUS jakaa hankerahoitusta tvt:n opetus- ja tutkimuskäytön edistämiseen. KOULUTUSNEUVOSTO (KOTKA) laatii opetuksen kehittämisen toimintaohjelman, tekee opetuksen arviointeja ja sisäisiä auditointeja, sekä tukee yksiköiden opetuksen kehittämishankkeita. Kuvio 10. Koulutuksen laadun arvioinnin ja kehittämisen elementit Yksikön itsearviointi Koulutuksen laadun arviointi ja kehittäminen yksikkötasolla rakentuu muun muassa taulukossa 2 kuvatuista elementeistä. Taulukko 2. Koulutuksen laadun arvioinnin ja kehittämisen elementit yksikkötasolla. Opetuksen kehittämistyöryhmät Kaikissa yksiköissä tulee toimia opetuksen kehittämistyöryhmä (OKTR). Työryhmä voi olla myös pääaine- tai koulutusohjelmakohtainen ja sen nimi voi vaihdella yksiköittäin. Yksikön johtaja vastaa työryhmän perustamisesta. Laitosneuvosto hyväksyy työryhmän kokoonpanon, tehtävät ja toimikauden sekä nimeää ryhmälle puheenjohtajan. Työryhmään nimetään aidosti opetuksen 18

19 kehittämisestä kiinnostuneita opettajia ja opiskelijoita. Suositus on, että OKTRssä on vähintään 4-5 opiskelijajäsentä, jotta opiskelijoiden näkökulma ja ääni tulee riittävästi esiin. Yksikkö valitsee opiskelijajäsenet yhteistyössä ainejärjestön kanssa. OKTRn puheenjohtaja vastaa työryhmän koollekutsumisesta. Palaute- ja seurantatiedon kerääminen Opetuksen palautepäivät Opetuksen kehittämistyöryhmä koordinoi ja kehittää yksikön opetusta ja sen tukitoimia. Työryhmä tarkastelee yksikön opetusta kokonaisuutena ja kiinnittää erityistä huomiota opiskelijoiden opintojen etenemiseen sekä opetussuunnitelman laatimiseen ja toteutumiseen. Työryhmä myös suunnittelee koulutuksen laadunvarmistuksen yksityiskohtaisen toteutuksen ja yksikkökohtaiset erityisratkaisut sekä seuraa ja valvoo laatujärjestelmän toimintaa. Kaikista kursseista kerätään opiskelijapalaute. Palautteen keruun ja hyödyntämisen menettelyt suunnittelee opetuksen kehittämistyöryhmä. Kurssipalautteen keruu toteutetaan siten, opiskelijapalautetta saadaan riittävästi ja sen hyödyntäminen tehdään opiskelijoille ja henkilökunnalle näkyväksi. Suositus on, että opiskelijoilta kerätään vähintäänkin laadullista palautetta kurssin oppimista edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä sekä sen kehittämisideoista. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti opiskelijoiden oppimisen seurantaan ja oppimispalautteen keräämiseen. Opettaja tai OKTR laatii palautteista koosteen, joka toimitetaan asianomainen opettajan, opiskelijoiden, OKTR:n ja yksikköjohdon tietoon. Palautteissa esiin nousseita (erityisesti koko yksikköä, koulutusohjelmaa tai laajempaa opiskelijaryhmää koskevia) asioita tai ongelmia suositellaan käsiteltävän myös palautepäivässä. Suositus on, että yksiköt käyttävät palautteen keruussa PalauteOodia. Oulun yliopiston ohjeet opiskelijapalautteen käsittelyyn löytyvät osoitteesta Ohjaus- ja työelämäpalvelut tuottaa säännöllisesti tietoa valmistuneiden työllisyydestä ja sijoittumisesta työelämään. Tiedot löytyvät osoitteesta Yksiköiden edellytetään seuraavan näitä tietoja ja käsittelevän niitä joko palautepäivässä tai muussa vastaavassa tilaisuudessa. Yksiköitä suositellaan keräämään palautetta myös valmistuneilta ja työelämässä toimivilta alumneilta sekä muilta intressiryhmiltä. Yksikön (OKTRn) tulee omista lähtökohdistaan määritellä tarvittavat palautekanavat ja huolehtia niiden toimivuudesta. Opetuksen palautepäivä on lukuvuosittain tai lukukausittain järjestettävä avoin foorumi, johon sekä opettajat että opiskelijat osallistuvat. Palautepäivän nimi on yksikön vapaasti päätettävissä, tärkeintä on laaja osallistuminen. Yksikkö (OKTR) ja opiskelijat järjestävät palautepäivän yhteistyössä. Palautepäivä rauhoitetaan opetukselta ja muulta toiminnalta ja siihen varataan aika ja tila jo lukujärjestystä tehtäessä. Palautepäivää varten voidaan kerätä lukuvuosipalautetta, tehdä kyselyitä, analysoida muutoin kerättyä palautetta tai selvittää palautteissa ilmenneiden ongelmien taustoja. Palautepäivässä voidaan käyttää monenlaisia työskentelymenetelmiä, esimerkiksi ryhmätyötä, jossa opettajien ja opiskelijoiden tiimeissä ratkotaan opetusjärjestelyissä kohdattuja ongelmia. Palautepäiviin voidaan myös kutsua alumneja tai koulutuksen kannalta keskeisten intressitahojen edustajia. Toiminnan jatkuva seuraaminen ja Missä mennään - arviointitilaisuuden järjestäminen Opiskelijat (ainejärjestön opintovastaavan johdolla) työstävät palautepäivästä muistion, joka toimitetaan opetuksen kehittämisyksikköön, tiedekunnan opintoasiainpäällikölle ja ylioppilaskunnan koulutuspoliittiselle sihteerille. Yliopiston hallintopalvelut tuottaa yksiköille niiden toimintaa kuvaavat keskeiset tunnusluvut ja tilastotiedot kaikkien ydintoimintojen osalta SAS SPM -portaaliin. Yksiköiden edellytetään seuraavan näitä tietoja ja käsittelevän niitä lukuvuosittain järjestettävässä Missä mennään -arviointitilaisuudessa tai muussa vastaavassa tilaisuudessa. Tilaisuudessa tarkastellaan myös yksikön ydintoimintojen itsearvioinnin tuloksia sekä arvioidaan toiminnan onnistumista ja siihen liittyviä kehittämistarpeita. Missä mennään -tilaisuus on tarkoitettu ensisijaisesti yksikön henkilökunnalle ja opiskelijoille, mutta tilaisuuteen voidaan 19

20 kutsua myös yhtestyötahojen edustajia. Vuosittainen arviointitieto tuodaan mukaan yliopiston johdon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin tulosneuvotteluohjeiden mukaisesti Yliopiston sisäinen arviointi Sisäinen arviointi yliopiston tasolla tarkoittaa mm. yksikön tuloksellisen ja laadukkaan opetustyön palkitsemista ja tukemista sekä koulutusta koskevien (määrällisten) kuvaajien, trendien ja tunnuslukujen tuottamista johtamisen tueksi. Opetuksen tuloksellisuudesta kertovat tunnusluvut haetaan yliopiston tietojärjestelmistä SAS SPM - portaaliin, jonne on määritelty opetusministeriön asettamien tunnuslukutavoitteiden pohjalta yhteensä 20 tunnuslukua. Nämä on esitetty kokonaisuudessaan luvussa 6.5. Vertailutietoina (tavoitetietoina) SAS SPM:ssä ovat kyseisen koulutusalan valtakunnalliset keskiarvot. Portaaliin on pääsy yliopiston henkilökunnalla ja opiskelijoilla. Koulutukseen liittyviä tunnuslukuja on viisi: Maisteritutkinnot suhteessa opetushenkilöstöön Maisteritutkintojen määrä suhteessa tavoitteeseen Laitoksen antamat opintoviikot suhteessa opetushenkilöstöön Opiskelijoiden suorittamat opintoviikot suhteessa läsnäoleviin perustutkinto-opiskelijoihin Opintoviikon hinta Yksiköt raportoivat koulutuksen laadusta ja esiin tulleiden ongelmien ratkaisusta ydintoimintojen itsearviointiraportissa. Opetuksen kehittämisyksikkö (OKY) antaa yksiköille palautetta raporteista, raportoi opetuksen tuloksellisuudesta ja laadusta sekä itsearviointijärjestelmän toiminnasta johdolle sekä laatii yksiköiden itsearviointiraporttien pohjalta koosteen Oulun yliopiston opetuksen tilasta. Itsearviointiraporttien perusteella valitaan noin kymmenen koulutuksen sisäistä laatuyksikköä, jotka palkitaan myös taloudellisesti. Lisäksi yksiköt voivat esittää itsearviointiraportin liitteenä rahoitushakemuksen johonkin opetuksen kehittämishankkeeseen. Esityksen laatuyksiköiden valinnasta ja kehittämismäärärahojen jakamisesta tekee opetuksen kehittämisyksikkö ja päätöksen tekee hallitus. Vuosittain myönnetään hyvän opettajan palkinto yhdelle Oulun yliopiston opettajalle yliopiston avajaisten yhteydessä. Yksiköt tekevät esityksen palkittavasta opettajasta yhdessä opiskelijajärjestön kanssa. Esityksen liitteenä toimitetaan opettajan opetusportfolio. Hyvän opettajan valinnan tekee rehtori. Koulutusneuvosto (KOTKA) arvioi vuosittain noin 100 yksiköiden esittämää opetuksen kehittämishanketta ja osoittaa kehittämismäärärahan parhaille hankkeille. Esimerkiksi vuonna 2008 rahoitettiin yli 40 hanketta. KOTKA tekee myös omia laadunarviointijärjestelmän toimintaan kohdistuvia arviointeja. Ohjaus- ja työelämäpalvelut (OTP) seuraa Oulun yliopistosta valmistuneiden maistereiden ja tohtoreiden työllistymistä ja työuran kehittymistä. Se toimittaa vuosittain yksiköille valmistuneiden opiskelijoiden työllistymistiedot ja valmistuneille tehtyjen palautekyselyiden tiedot Yliopiston ulkoiset arvioinnit KKAn kolmen vuoden välein toteuttama valtakunnallinen yliopistokoulutuksen laatuyksikköarviointi on kiinteä osa koulutuksen laadunvarmistusta. Kaikki yliopiston yksiköt osallistuvat laatuyksikköarvioinnin sisäiseen valintaan. Tällöin yksiköt tekevät arviointiraportin arviointineuvoston ohjeiden mukaisesti. Laatuyksikköarviointi mahdollistaa koulutuksen valtakunnallisen laatuvertailun kolmen vuoden välein. Valtakunnalliset ja kansainväliset ulkoiset arvioinnit toteutetaan yliopiston ja perusyksiköiden strategian ja päätöksentekoelinten päätösten mukaisesti. Oulun yliopistossa on tehty kaikkia ydintoimintoja koskevat kokonaisarvioinnit vuosina 1992 ja Yliopisto suosittelee, että yksiköt tekevät tulossopimuskauden aikana vertailevaa arviointia (benchmarking) jonkin ulkomaisen laatuyliopiston kanssa. Tässä apua tarjoaa yliopiston kansainvälisten asioiden yksikkö. Jokainen koulutusohjelma tai yliopiston yksikkö, joka tarvitsee opetustyönsä tueksi tai asiakassuhteista ja intressitahoista johtuen jonkin ulkoisen arvioinnin menettelyn, esimerkiksi akkreditoinnin, on oikeutettu yliopiston tuella hankkimaan arvioinnin. 20