Hämeen liiton julkaisu Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014

Transkriptio

1 Hämeen liiton julkaisu 2013 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014

2 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Valokuvat: Pirjo Orava, Elisa Putti Julkaisu IB 71 ISBN ISSN Hämeenlinna 2013

3 SISÄLLYS MAAKUNTAJOHTAJAN SAATESANAT TOIMINTAVUODELLE Johdanto 5 2. Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 5 3. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 5 A. HÄMEEN LIITTO 5 4. Hämeen liiton strategia ja toiminta 6 Liiton viraston toiminnan ja henkilöstön organisoituminen 7 5. Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuuston toiminta Tarkastuslautakunnan toiminta Maakuntahallituksen toiminta 8 6. Hämeen kesäyliopisto 8 B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA SEN TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2014 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE Hämeen Kesäyliopisto: 11 C. TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA SEN PERUSTELUOSA SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Talousarvion yleisperustelut ja sitovuusaste Talousarvio vuodelle Käyttötalousosa Investointiosa Rahoitusosa Tuloslaskelma 15 Talousarviotaulukot vuodelle 2014 ja suunnitelmavuosille Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014

4 MAAKUNTAJOHTAJAN SAATESANAT TOIMINTAVUODELLE 2014 Vuosi 2014 aloittaa uuden 7. vuosikymmenen Hämeen liiton toiminnassa. Samalla se avaa uuden ohjelmakauden niin kansallisessa kuin EU:n rakennerahastojen hyödyntämiseen perustuvassa aluekehittämistyössä. Uuden ohjelmakauden tehokas käynnistäminen on Hämeen liiton tärkein tehtävä vuonna Tämä on aiempaa haastavampaa, koska suoraan käytettävissämme oleva aluekehittämisohjelmien rahoitus putoaa selvästi. Toisaalta etumme on, että tiedämme, mitä tehdä. Kiitos Häme-ohjelman, jonka valmistelimme laajaan osallistumiseen ja vuorovaikutukseen perustuen vuoden 2013 aikana jo aiemmin Etelä- Suomen yhteistoiminta-alueella tehtyyn tulevaisuustarkastelutyöhön perustuen. Häme-ohjelmassa sanat ovat tekoja eli ohjelman painopisteet ja hankekokonaisuudet aluekehityslainsäädännön mukaisesti ohjaavat viranomaisten ja toivottavasti myös muiden toimijoiden kehittämistyötä. Vain näin saadaan tuloksia aikaiseksi. Vähemmän hankkeita ja enemmän vaikuttavuutta haastava, mutta täysin mahdollinen yhtälö. Hämeen liitolta se edellyttää aiempaa aktiivisempaa otetta hanketoiminnan aktivoinnissa ja yhteensovittamisessa. Maakunnan vetovoiman ydin on hyvä sijaintimme ja sen maksimaalinen hyödyntäminen. Tähän liittyen toimimme aktiivisesti muun muassa kasvukäytävien kehittämisessä ja liikennejärjestelmäsuunnittelun sekä maakuntakaavoituksen ajantasaistamisessa. Vetovoimastamme väestökehityksessä ja erityisesti matkailussa on syytä olla huolissaan. Tarkoituksenamme onkin uudistaa Häme-markkinointia yhteistyössä matkailualan yritysten kanssa tavoitteena erityisesti se, että kasvavat matkailijavirrat Venäjältä löytäisivät paremmin Hämeen ainutlaatuiset mahdollisuudet. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten luomisessa maakunnan liiton lakisääteinenkin rooli vahvistuu vuoden 2014 alusta. Pyrimme tähän osaltamme vastaamaan yhteistyössä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Vuonna 2014 on varauduttava myös edunvalvonnassa jo seuraavaan vuoteen eli uuteen hallitusohjelmaan ja muun muassa liikennepoliittisen selonteon tavoiteasetteluun. Maakunnan painopisteitä ja tavoitteita on tarpeen yhdessä tarkentaa ja priorisoida. Käynnistetty edunvalvontaverkosto on tässä tärkeässä roolissa. Olemme tässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa pyrkineet selkeyttämään liiton tavoitteenasettelua sekä mittareita ja seurantatapoja. Talouden osalta elämme jatkossakin suurta nuukuutta noudattaen. Kuntaosuuksien kahden prosentin kasvu ensi vuodelle ja suunnitelmakaudelle on maltillinen. Käytettävissämme olevat voimavarat kohdistamme siten, että liiton lakisääteiset ja muut tehtävät tulevat laadukkaasti hoidetuiksi ja erityisesti Häme-ohjelman mukainen kehittämistyö lähtee sujuvasti liikkeelle. Myös Hämeen liiton strategian uudistaminen on ajankohtaista vuonna Hämeenlinnassa Timo Reina maakuntajohtaja 4

5 A. HÄMEEN LIITTO 1. JOHDANTO Toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja talousarviossa 2014 Hämeen liiton tavoiteasetantaa on pyritty kehittämään ja selkeyttämään. Maakuntavaltuusto asettaa, taloussäännön mukaisesti, Hämeen liitolle, mukaan luettuna Kesäyliopistolle, tavoitteet suunnitelmakaudelle sekä hyväksyy niihin perustuvat määrärahat ja tuloarviot. Lisäksi toiminnan onnistumista ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten maakuntavaltuusto hyväksyy vuodelle 2014 mittarit / seurantatavat. Kuntalain edellyttämä kolmen vuoden taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan. Hämeen liiton toiminnan tavoitteet määritellään koko suunnitelmakaudelle Vuoden 2014 tavoitteiden täyttymisen seurannalle on määritelty kriteerit. Maakuntavaltuuston päättämiin tavoitteisiin ja hyväksymään talousarvioon perustuva työohjelma sekä talousarvio käyttötalous 1 tasoisena viedään maakuntahallituksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Maakuntavaltuustolle annetaan alkusyksyllä 2014 väliarvio valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisesta. 2. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Tuleva vuosi sisältää paljon epävarmuustekijöitä. Kansainvälisen, etenkin euroalueen, talouden kehitysnäkymät ovat edelleen epävakaat eikä euroalueella kokonaisuutena ole odotettavissa juurikaan kasvua vielä vuonna Samoin Suomen talouskasvun ennustetaan olevan erittäin vähäistä ja julkinen sektori hakee keinoja kustannusten nousun katkaisemiseksi. Hämeen maakunnan yleinen kehitys on moneen muuhun Suomen maakuntaan verrattuna ollut vuonna 2013 kuitenkin kohtuullista eikä suurta notkahdusta ole tapahtunut. Talouden ja tuotannon voimakas rakennemuutos koettelee kuitenkin myös Kanta-Hämettä, erityisesti Forssan seutua. Tulevaisuuden haasteita ovat julkisen talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälisessä ja kotimaisessa kilpailussa sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset. Maakunnan palvelurakennetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan tarkastelemaan ottaen huomioon valtakunnalliset linjaukset. Mahdollisesti toteutuvat merkittävät kunta- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat pidemmällä aikavälillä myös maakunnan liittojen rooliin, tehtäviin ja aluejakoihin. Suunnittelukaudella erityisesti päätetyn suoriin vaaleihin perustuvan metropolihallinnon luominen Uudellemaalle saattaa heijastua myös Kanta-Hämeen alueelle ja Hämeen liittoon. Kanta-Hämeen kehitys nojaa vahvasti hyvään logistiseen asemaan sekä maakuntaa halkovien kasvukäytävien hyödyntämiseen. Jatkossa korostuu aiempaa selkeämpien maakunnallisten kehittämisen painopisteiden valinta aluekehitysrahoituksen supistuessa. Myös Hämeen vetovoiman eteen on tehtävä aktiivisesti ja systemaattista työtä, jotta maakunta pärjää kilpailussa asukkaista, matkailijoista, yrityksistä ja investoinneista. Edunvalvontaa on tarve vahvistaa. Tulevaisuutta ei voi tietää, siksi sitä on koko ajan tehtävä. Tulevaisuuden tekemisessä yhteistyö ja verkostoituminen ovat entistäkin tärkeämpiä, niin maakunnalle kuin Hämeen liitollekin. 3. MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Hämeen liiton laatima maakuntasuunnitelma linjaa pitkän tähtäyksen strategiset tavoitteet. Maakuntaohjelmassa täsmennetään ja konkretisoidaan lähivuosina tarvittavat toimenpiteet. Suunnittelukaudelle valmisteltavassa Hämeohjelmassa nämä asiakirjat on tarkoitus yhdistää samaan kokonaisuuteen. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen liittojen tulevaisuustyö antaa osaltaan perustan yhteisten pidemmän aikavälisen tavoitteiden asettamiselle. Maakunnan suunnittelujärjestelmää on tarkoitus uudistaa vuoden 2014 alusta myös niin, että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja yhdistetään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi, jonka maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) hyväksyy. Se kattaisi sekä kansallisen että EU-rahoituksen suuntaamisen. 5 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014

6 Maakuntakaava määrittelee maankäytön kehittämisen suuntaviivat. Suunnittelujaksolla valmistellaan toista maa- Hämeen liitto palvelee kuntia omistajiaan ja maakunnan muita toimijoita niiden tarpeista lähtien: kuntavaihekaavaa, jossa linjataan erityisesti luonnonvarojen käyttöä. 4. HÄMEEN LIITON STRATEGIA JA TOIMINTA Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon nojaava, liitto vetää strategiset linjat liitto kokoaa voimat ja luo suunnittelu- ja toteuttamisvalmiutta liitto palvelee toteuttajia. Hämeen liiton päätöksentekijät määrittelevät tavoittei- asiantunteva ja uudistuva maakunnallinen palveluorganisaa- den saavuttamiseksi tarvittavat toimintaprosessit, joita tarkis- tio, joka kokoaa ja jäsentää maakunnan kehittämisnäkemyk- tetaan säännöllisesti. sen ja toteuttamisvoiman. Hämeen liitto on maakunnallis- Maakunnan liiton tehtävänä on koota, jäsentää ja sovit- ten, eteläsuomalaisten ja kansainvälisten kehittäjäverkostojen taa yhteen maakunnan kehittämisnäkemys ja toteuttamisvoi- avaintoimija. Maakuntahallituksen linjauksen mukaan Hä- ma. Liiton toiminta perustuu kuntien ohjaukseen ja kunnal- meen liitto toimii siten, että ihmiset haluavat ja voivat asua ja lisvaalien tuloksena syntyvään kansanvaltaiseen päätöksente- tehdä työtä Hämeessä, Etelä-Suomen suurimpien kaupunki- koon. Hämeen liitto on yhteistyöorganisaatio, joka toimii ver- en keskellä. kostomaisesti kuntien, seutukuntien, koulutus- ja tutkimuslai- Kehittämisnäkemys perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon ja yhteiseen, demokraattiseen päätöksentekoon. Toteutusvoima kootaan mahdollisimman tehokkaasti siten, että tarvittavat voimavarat maakunnasta ja sen ulkopuolelta ovat käytössä. 6 tosten, valtion viranomaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa.

7 HÄMEEN LIITON MISSIO: Ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä ja asua Hämeessä Haluavat = vetovoima, houkuttelevuus ja todellisuus sen takana Voivat = elinvoima, mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja asua, saavutettavuus Tehdä työtä = yritystoiminta, yrityspalvelut Asua = hyvä peruselämä, asunnot ja asuinympäristöt, peruspalvelut ja vapaa-ajan palvelut, saavutettavuus LIITON VIRASTON TOIMINNAN JA HENKILÖSTÖN ORGANISOITUMINEN Maakuntajohtaja Timo Reina Strategiaprosessi ja yleisjohto Edunvalvonta ja yhteistyö Kunta- ja aluehallinnon uudistaminen Maakuntien yhteistoiminta Henkilöstön ja organisaation kehittäminen Kesäyliopisto Jari Tiainen Rehtori Elinvoima Matti Lipsanen Kehittämisjohtaja Aluekehittämisen strategiatyö Aluekehittämisen ohjelmatyö Maakunnan kehittämisraha Aluekehittämishankkeet Maakunnallinen osaamis- ja koulutusyhteistyö Maakunnallinen elinkeinoyhteistyö Tilastot ja tietopalvelu Maakunnan vetovoima ja markkinointi Kansainväliset asiat Alueiden kehittämiseen liittyvät yhteistyöelimet ja -verkostot Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Maakuntakaava Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikenne- ja infrahankkeet Luonnonvarat ja ympäristö Maankäyttö ja fyysinen ympäristö Luonnonsuojelu- ja kulttuuriympäristöt Asuminen Yhdyskuntatekniikka, energiahuolto sekä vesi- ja jätehuolto Tietoliikenne Toimintaympäristöt Heikki Pusa Suunnittelujohtaja Virkistysalueyhdistys Vanajavesisäätiö yhteistyö Liiton toimitilapalvelut Sidosryhmäyhteistyö ja yleinen edunvalvonta Viestintä Yhteyspalvelut Jouko Ylipaavalniemi Yhteysjohtaja Maakunnallinen palvelu- ja hallintoyhteistyö Hankemaksatukset ja -tarkastukset Kulttuuri- ja kotiseututoiminta Taloushallinto Henkilöstöasiat Asiakirjahallinto Toimistopalvelut Tietohallinto 7 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014

8 5. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO 5.1. MAAKUNTAVALTUUSTON TOIMINTA Hämeen liiton ylintä päätösvaltaa käyttää 54 -jäseninen maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuutetut ja varavaltuutetut ovat omien kuntiensa kunnanvaltuuston jäseniä. Jäsenkuntien edustajainkokous kokoontui helmikuussa 2013 valitsemaan syksyn 2012 kunnallisvaalien perusteella maakuntavaltuustoon jäsenkuntia edustavat jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kunnallisvaalikaudelle Maakuntavaltuuston keskeinen tehtävä on päättää maakunnan kehittämistä ohjaavista strategisista linjauksista, suunnitelmista, toimenpideohjelmista ja maankäytön alueellisista suunnitelmista. Maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy vuosittain liiton toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion. Valtuusto asettaa sitovat tavoitteet talousarviovuoden toiminnalle. Kevätvaltuusto hyväksyy edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, jossa esitetään valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA Tarkastuslautakunta vastaa liiton hallinnon ja talouden tarkastuksesta ja sen järjestämisestä. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen ja kontrolloi sitä, että kuntayhtymän tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla. Maakuntavaltuusto valitsi toimikaudekseen uuden tarkastuslautakunnan valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessa keväällä Tarkastuslautakuntaan valittiin neljä jäsentä, joista puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat maakuntavaltuuston jäseniä. Vuonna 2013 tarkastuslautakunta valmisteli ja käsitteli tilintarkastusyhteisön kilpailutuksen valtuustokaudelle MAAKUNTAHALLITUKSEN TOIMINTA Maakuntavaltuusto valitsi keväällä 2013 jäsenet yksitoistajäseniseen maakuntahallitukseen. Jäsenet valittiin maakunnan kolmelta seutukunnalta niiden edellisen vuoden lopun väestömäärien suhteessa. Maakuntahallituksen muodostamisessa noudatettiin syksyn 2012 kunnallisvaalien poliittista äänijakaumaa maakunnassa sekä tasa-arvolakia. Hallituksen toimikausi on sama kuin valtuuston toimikausi. Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset sekä hyväksyy vuosittain laadittavan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman. Maakuntahallitus päättää kehittämishankkeille myönnettävistä alueellisista kehittämistuista. Niitä ovat maakunnan kehittämisraha ja Euroopan aluekehitysrahaston rakennerahastovarat sekä niihin sisältyvä valtion vastinrahoitus. Maakuntahallituksen tehtävänä on valmistella ja tehdä esitykset valtuustolle kaikista keskeisistä strategisista suunnitelmista ja asiakirjoista, liiton toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta sekä muista valtuustokäsittelyyn menevistä asioista. Lisäksi maakuntahallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi maakuntahallitus asettaa tavoitteet / tekee toimintalinjaukset liiton toiminnalle. Maakuntahallitus seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista kolmannesvuosittain osavuosikatsauksissa. 6. HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Lukuvuosi 2014 on Hämeen kesäyliopiston 43. toimikausi. Kesäyliopisto on maakunnallinen Hämeen liiton organisaatiossa toimiva ja kuntayhtymän ylläpitämä vapaan sivistystyön ympäri vuoden toimiva oppilaitos, jonka olemassaolon, vaikuttavuuden ja kehittymisen edellytys on ajassa kiinni oleva, ensisijaisesti Kanta-Hämeen maakunnan aikuisväestön osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaava koulutustarjonta. Kesäyliopistotoimintaa tukevat Kanta-Hämeen 11 kuntaa. Lisäksi kesäyliopisto saa vapaan sivistystyön lain (632/1998) mukaista valtionosuutta. Suurin osa toimintarahoitusta on opiskelijoiden kurssimaksuja. Hämeen kesäyliopiston ydintehtävänä on kumppanuuksiin ja verkostoihin perustuvan avoimen korkeakouluopetuksen järjestäminen eli toimiminen maakunnan avoimena yliopistona : Yhteistyöyliopistot tuottavat avoimen yliopistoopetuksen palvelut (opetuksen sisältö, vastaavuus, opettajat) 8

9 ja kesäyliopisto järjestää opetuksen (opiskelijat, rahoitus, tilat, materiaali, neuvonta, ohjaus ja muu tuki). Kesäyliopiston ohjelmassa on avoimen korkeakouluopetuksen lisäksi työelämässä tarvittavia taitoja ja osaamista kehittävää omaehtoista koulutusta sekä muuta vapaan sivistystyön lain mukaista koulutusta. Ylläpitämisluvan mukaisesti lukuvuoden 2014 koulutustarjonnassa painottuvat yhteiskunnalliset aineet, hallinnon ala, humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala sekä sosiaali- ja terveysala. Toimimme alueella, jossa ei ole omaa tiedeyliopistoa. Näin ollen kesäyliopistolla on merkitystä maakunnan osaamistason nostajana. 9 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014

10 B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA SEN TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE 2014 SEKÄ SUUNNITELMAVUOSILLE Hämeen liitto: 1. Uudistaa ja ajantasaistaa maakuntakaavaa siten, että sillä luodaan kestävät edellytykset ihmisten asua ja tehdä työtä Hämeessä. Mittari / seurantatapa 2014: Valmistellaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos siten, että se voidaan esitellä lähetekeskustelua varten maakuntavaltuustolle sen kevätkokouksessa Laaditaan vuonna 2014 maakuntavaltuuston käsittelyyn seurantaraportti maakuntakaavan toteutumisesta. Valmistellaan ehdotus 2. vaihemaakuntakaavaksi siten, että ehdotus voidaan viedä maakuntavaltuuston päätettäväksi vuonna Edistää liikennejärjestelmän palvelutasoa kasvu- ja kehityskäytäviin perustuen, maakuntaa tasapuolisesti kehittäen. Mittari / seurantatapa 2014: Liikennejärjestelmäsuunnitelman seuranta ja toteutuminen HHT-kasvukäytävän, Helsinki-Forssa-Pori liikennekäytävän ja itä-länsi suuntaisten yhteyksien kehittämisen ohjelmointi ja toimenpiteiden jäsentyminen 3. Käynnistää vuonna 2014 Häme-ohjelman toteuttamisen, joka jatkuu koko ohjelmakauden ajan. Ohjelmaa toteutetaan muodostamalla riittävän suuria, vaikuttavia kehittämisen kokonaisuuksia liittyen kasvukäytäviin ja saavutettavuuteen, asumiseen, biotalouteen, valmistavaan teollisuuteen sekä kansainvälistymiseen ja vetovoimaisuuteen. Hankekokonaisuuksien taakse kootaan voimavarat kunnista, maakunnasta, valtiolta, Euroopan unionista sekä yrityksistä. Mittari / seurantatapa 2014: Häme-ohjelman toteuttamissuunnitelma ja seurantaraportti Häme-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden määrä, laatu ja koko Kyky rahoituskanavien tehokkaaseen hyödyntämiseen 4. Vahvistaa yhteistyötä ja verkostoja Kanta-Hämeessä, Etelä- Suomen yhteistoiminta-alueella, HHT-kasvukäytävällä, muiden naapurimaakuntien kanssa sekä kansainvälisesti. Mittari / seurantatapa 2014: Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella toteutetaan viittä maakuntaohjelmiin kirjattua yhteistä hankekokonaisuutta Päijät-Hämeen ja Uudenmaan kanssa HHT-kasvukäytäväkokonaisuuden organisoituminen sekä hankkeiden käynnistyminen ja toteutuminen Hämeen liiton yhteistyö Itämeren alueen maakuntahallintojen verkostossa (BSSSC) yhdessä puheenjohtajana toimivan Uudenmaan liiton kanssa 5. Valmistelee ja jäsentää maakunnan tavoitteet seuraavaa hallitusohjelmaa varten maakunnan kuntia ja muita keskeisiä toimijoita kuullen. Tavoitteita asetettaessa kiinnitetään erityistä huomiota maakuntaa halkovien kasvukäytävien kehittämiseen ja hyödyntämiseen, alueen elinkeinojen kasvun ja kansainvälistymisen vahvistamiseen, luonnonvarojen kestävän käytön edellytyksiin sekä julkisen sektorin palvelujen turvaamiseen ja tehostamiseen. Mittari / seurantatapa 2014: Maakuntaan koottu edunvalvontaverkosto toimii säännöllisesti ja aktiivisesti. Maakunnan tavoitteet on hyväksytty maakuntavaltuustossa keväällä Uudistaa Häme-markkinointia siten, että maakunnan yhteiset markkinointipanostukset vahvistavat maakunnan matkailullista vetovoimaa Venäjältä, erityisesti Pietarin alueelta, Suomeen suuntautuvaan kasvavaan matkailijapotentiaalin. Mittari / seurantatapa 2014: Häme-markkinoinnin uusi toimintamalli ja kohdentaminen on otettu käyttöön yhteistyössä seudullisten matkailun kehittäjätoimijoiden sekä alan yritysten kanssa. Konkreettisia edellytyksiä venäläisten matkailijoiden määrän kasvulle on luotu. 10

11 7. Tarjoaa alustan maakunnallisen elinkeinotoiminnan tehokkaammalle yhteensovittamiselle alkavan ohjelmakauden sisällöllisten painopisteiden toteuttamiseksi ja rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Tavoite liittyy myös valmisteltavana olevan uuden alueiden kehittämislain toimeenpanoon. Mittari / seurantatapa 2014: Maakunnassa järjestetään vuosittain maakunnallinen elinkeinopäivä. Liitto on koonnut maakunnan keskeiset elinkeinojen kehittäjätahot yhteen säännöllisesti. 8. Seuraa aktiivisesti maan hallituksen elokuussa 2013 päättämän metropolihallinnon muotoutumista pyrkien vaikuttamaan erityisesti siihen, että Kanta-Hämeen toiminnallinen yhteistyö laajalla metropolialueella jatkuu luontevana ja maakunnallisten jaotusten mahdollisissa muutoksissa Kanta-Hämeen maakunnan alue pidetään yhtenä kokonaisuutena. 9. Uudistaa liiton strategian ottaen huomioon erityisesti Häme-ohjelman sekä uuden rakennerahastokauden tarpeet ja painotukset. Strategia valmistellaan tiiviissä yhteistyössä liiton jäsenkuntien ja keskeisten alueen kehittäjäkumppaneiden kanssa. Mittari / seurantatapa 2014: Strategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa vuonna Kehittää ja suuntaa toimintaansa muuttuvan toimintaympäristön ja maakunnan tarpeiden mukaisesti huolehtien siitä, että henkilöstön asiantuntemus ja työyhteisön toimintakyky mahdollistavat liiton tehtävien tuloksellisen hoitamisen. Mittarit / seurantatapa 2014: Hämeen liiton houkuttelevuus työpaikkana Henkilöstökyselyn tulokset ja tuloksiin reagointi Henkilöstöstrategian toimeenpano Mittari / seurantatapa 2014: Maakunnan näkemykset ovat oikea-aikaisesti ja selkeästi metropolihallinnon valmisteluprosessissa huomioon otettavissa. Metropolihallintoa sekä mahdollista laajempaa alue- ja maakuntahallinnon uudistamista koskevat kysymyksenasettelut ja linjaukset ovat tarpeen mukaan maakuntavaltuuston ja -hallituksen asialistalla. HÄMEEN KESÄYLIOPISTO: 11. Tuottaa monipuolista ja asiakaslähtöistä koulutusta ja kehittää kesäyliopistotoimintaa vapaan sivistystyön lainsäädännön ja uudistetun ylläpitämisluvan mukaisesti. Mittarit/seurantatapa 2014: Kesäyliopiston koulutustarjonnan määrällinen ja laadullinen raportti: koulutustoiminnan kysyntä, tehokkuus ja taloudellisuus, voimavarat ja asiakastyytyväisyys (taulukko 1) Kesäyliopiston strategia ja kehittämisohjelma on päivitetty Kuntayhteistyömalli on otettu käyttöön maakunnan kuntien asiakkuuden ja yhteistyön vahvistamiseksi. 11 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014

12 KESÄYLIOPISTOTOTOIMINTA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Muutos % Tavoitteet ja mittarit toteutuma tavoite tavoite KOULUTUSTOIMINNAN KYSYNTÄ - Lähiopetuskurssien lukumäärä ,5 - Kaikki kurssit yhteensä ,5 - Opetustunnit ,5 - Opiskelijatunnit ,2 - Opiskelijamäärä (netto opiskelijamäärä) ,0 - Osallistumismäärä (brutto opiskelijamäärä) ,0 TEHOKKUUS JA TALOUDELLISUUS - Opetustunnin hinta 204,2 189,4 211,1 216,3 221,5 +11,4 - Koulutustoiminnan menot/opiskelijatunti 9,7 9,6 10,5 10,4 10,5 +10,4 - Maksutulot/opiskelija 131,4 160,0 164,3 175,0 181,3 +2,7 - Toimintamenot/osanottaja 155,7 186,7 188,7 193,8 193,9 +1,1 VOIMAVARAT - Henkilökunnan työvuodet (toimisto) 6,5 7,0 7,0 7,1 7,1 0,0 - Opetushenkilökunnan lukumäärä kpl ,0 ASIAKASTYYTYVÄISYYS - Koulutuksen arviointi, toiminnan laatu 4,30/5 4,10/5,0 4,15/5,0 4,15/5,0 4,15/5,0 +1,2 Taulukko 1. Kesäyliopiston koulutustoiminnan mittarit TA 2014 ja TS ja vertailu vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja vuoden 2012 toteutumaan. 12

13 C. TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA SEN PERUSTELUOSA SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT JA SITOVUUSASTE Hämeen liiton talousarvio laaditaan kuntalain ja kirjanpitolain edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelmassa esitetään toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi osoitetut henkilöstö- ja talousresurssit. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, johon on sisällytettävä käyttötalous- ja tulos-laskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Käyttötalousosassa maakuntavaltuusto hyväksyy sitovasti toimintakatteen seuraaville tulosalueille: Luottamushenkilöhallinto (valtuusto, tarkastuslautakunta ja hallitus) Hämeen liiton operatiivinen toiminta, Projektit, Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta. Projektit edesauttavat liiton tavoitteiden saavuttamista, mutta niiden talousarviot yhteensä esitetään erikseen ulkopuolisen rahoituksen ja sen edellyttämän projektikohtaisen talousseurannan vuoksi. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää maakuntavaltuuston Hämeen liiton toiminnalle asettamat tavoitteet talousarviovuodelle 2014 ja suunnitelmavuosille TALOUSARVIO VUODELLE 2014 Hämeen liiton toiminnan taloudellisen perustan muodostavat jäsenkuntien maksut liitolle. Maakuntahallitus linjasi kokouksessaan talousarvion valmistelun lähtökohdaksi jäsenkuntien maksuosuuksien kahden prosentin korotuksen vuodelle Tämä taloudellinen resurssipohja asettaa raamit Hämeen liiton toiminnalle ja on ollut osaltaan vaikuttamassa asetettaviin tavoitteisiin. merkitsee euron lisäystä liiton vuosituloihin, jotka käytetään luottamushenkilöhallinnon, operatiivisen toiminnan, kesäyliopiston johtokunnan ja kesäyliopistotoiminnan rahoittamiseen. Projektitoiminta rahoitetaan pääasiassa muulla rahoituksella kuin jäsenkuntien maksuosuuksilla. Jäsenkuntakuntakohtaiset maksuosuudet määräytyvät verovuoden 2012 kunnallis- ja yhteisöverokertymien suhteen mukaisesti. Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2014 taulukko on sivulla 20. Taloussuunnitelmavuosina 2015 ja 2016 maksuosuuksia on suunniteltu korotettavaksi kahdella prosentilla. KÄYTTÖTALOUSOSAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinto sisältää maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan toimintatulot ja menot. Talousarviossa on varauduttu luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioiden, matkakorvausten sekä muiden kokouskustannusten maksamiseen. Maakuntavaltuusto kokoontuu kahteen varsinaiseen kokoukseen vuonna Lisäksi varaudutaan yhden valtuustoseminaarin kustannuksiin. Tarkastuslautakunta varautuu pitämään viisi kokousta. Lisäksi varaudutaan uuden sopimuksen mukaisiin tilintarkastuspalkkioihin sekä lautakunnan jäsenten koulutukseen. Maakuntahallitus kokoontuu vuoden 2014 aikana yksitoista kertaa. Lisäksi hallitus varautuu Päijät-Hämeessä pidettävään Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen hallitusten yhteiseen työseminaariin. Operatiivinen toiminta Liiton operatiivinen toiminta on organisoitu kolmelle vastuualueelle: Elinvoima, Toimintaympäristöt ja Yhteyspalvelut KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan toimintatuotoissa jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2014 ovat yhteensä euroa. Maksuosuuksien korotus kahdella prosentilla vuodesta 2013 Vastuualueiden määrärahat ovat yhteisiä. Operatiivisen toiminnan toimintakuluihin on varattu , jossa on kasvua / 0,1 % vuoden 2013 talousarviosta. Henkilöstökulut muodostavat 67,0 % operatiivisen toiminnan kuluista. Operatiivisen toiminnan vuoden 13 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014

14 2014 kuluihin sisältyy kahdeksantoista vakituisen ja yhden määräaikaisen henkilön palkkarahat. Henkilöstöresurssia suunnataan yleishallinnon palvelutehtävistä aluekehittämisen asiantuntijatehtäviin. Palkkojen osalta on varauduttu hyvin maltillisiin, kustannusvaikutuksiltaan vähäisiin korotuksiin erityisesti vuosina 2014 ja Muissa kuin projektiluonteisissa tehtävissä pyritään vakituisiin palvelussuhteisiin. Lisäksi Hämeen liitto varautuu ostamaan vähäisessä määrin tilapäistä asiantuntija-apua mm. yhteistyökumppaneilta. Samalla yhteistyöstä pyritään saamaan yhteistyöstä molemminpuolista etua. Palvelujen ostoihin on varattu ja niiden osuus on 25,5 % operatiivisen toiminnan toimintakuluista. Palvelujen ostoihin sisältyvät muun muassa asiantuntija-/ konsulttipalvelukset, ICT-palveluiden osto, taloushallinnon palveluiden osto, painatusten ja ilmoitusten kustannukset, posti- ja telepalvelut, puhtaanapito, rakennusten ja koneiden kunnossapito sekä liiton yhteistoimintaosuuksien rahoitus. Asiantuntija- ja konsulttipalvelusten ostoon on varattu Tällä summalla hankitaan mm. 2. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksiä, osallistutaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykseen, varaudutaan liikenneväylien ajankohtaisiin hankkeisiin ja varaudutaan muun erityisasiantuntemuksen ostoihin. Asiantuntijapalveluissa on myös varattu HHT-kehityskäytävähankkeeseen osallistumiseen. Ko. määräraha katetaan Tutkimus- ja kehittämisrahastosta. Yhteistoimintaosuuksiin on varattu , josta maksetaan Helsingin EU-toimiston kustannusten korvaamisen Brysselissä, Suomen Kuntaliitto ry:n palvelumaksu ja muut jäsenyysmaksut, joita ovat Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Hämeen Kauppakamarin, Riihimäen Hyvinkään kauppakamarin, Suomen Tieyhdistys ry:n, Pro Rautatien, Pro Ysitien sekä Suomen Kylätoiminta ry:n jäsenmaksut. Hämeen liitto omistaa sen käytössä olevat 792,5 neliön toimitilat ja Kesäyliopiston käytössä olevat 104 neliön toimitilat. Liiton käytössä olevien tilojen yhtiövastikkeisiin on varattu ja koneiden ja laitteiden vuokriin , eli yhteensä 3,4 % operatiivisen toiminnan kuluista. Kesäyliopistolla on oma yhtiövastikevaraus talousarviossaan. Kiinteistössä toteutettujen kohtuullisen mittavien parannustöiden vuoksi rahoitusvastike kiinteistössä tullee nousemaan. Operatiivisen toiminnan toimintatuotot ovat yhteensä , josta jäsenkuntien maksuosuudet ovat (98,8 %). Operatiivisen toiminnan toimintakate on Toimintakate on tarkoitus saada lähelle nollaa suunnitelmakauden lopussa. Liiton omat projektit Hämeen liitto toteuttaa itse projekteja, jotka ovat Hämeen liiton strategian mukaisia ja edistävät maakunnan kehittämistavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2014 liiton hallinnoimana toimii tämänhetkisen tiedon mukaan yksi varsinainen projekti ja kesäyliopistossa samoin yksi projekti. Maakuntahallitus päättää tarvittaessa uusien projektien käynnistämisestä toimintavuoden aikana. Projektien menot katetaan projektirahoituksella eikä projekteilla ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Projektien hallinnointi edellyttää kuitenkin liitolta hyvää maksuvalmiutta. Projektien toimintamenot ja tulot vuonna 2014 ovat yhteensä , joka on euroa (77,9 %) vähemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Projektien toimintakate on 0 euroa. Vuoden 2014 ajan jatkuu Viestejä Vanajavedellä -projekti ja Kesäyliopistossa AVO2-hanke. AVO2-hankkeen rahoitus mahdollistuu vuoden 2013 käyttämättä jääneistä hankerahoista. Hanketta rahoitetaan valtakunnallisesta Manner-Suomen ESR-kehittämisohjelmasta ja hankkeen koordinaattorina toimii Suomen eoppimiskeskus ry. Hämeen kesäyliopiston osuus rahoituksesta vuosina ja jatkovuonna 2014 on yhteensä Projektien vuoden 2014 talousarvioissa on varauduttu yhden kokoaikaisen ja kahden osa-aikaisen työntekijän palkkaan. Hämeen kesäyliopisto Kesäyliopiston talousarvioesityksessä kuntien maksuosuuksia on korotettu kahdella prosentilla vuodesta Kurssimaksujen korotustarve vuodelle 2014 on 2 5%. Vuoden 2014 talousarviossa kesäyliopistotoiminnan tulot ovat euroa (+1,7 %) ja menot euroa (+2,0 %). Toimintakate on Toimintakatteessa on otettu huomioon vuosien 2011 ja 2012 ylijäämät ( ). Opiskelijoiden rahoitusosuus eli maksutulot ovat 55 % (kesäyliopistoissa keskimäärin 45 %), valtionosuus ja muut tuet tulorahoituksesta ovat 28 % (kesäyliopistoissa n. 31 %). Valtionosuus on arvioitu 3370 opetustunnin mukaan eli säilyvän lähes vuoden 2013 tasolla. Valtion avustuksissa on huomioitu laatu- ja kehittämishankeavustukset sekä opintoseteliavustukset, mutta ei mahdollisia koulutushankeavustuksia. Jäsenkuntien maksuosuudet kaikista tuloista pysyvät 15 %:n tasolla. 14

15 Henkilöstökulujen osuus kesäyliopistotoiminnan toimintamenoista on 50 % (51% v. 2013). Välittömien opetuskulujen eli kouluttajien palkkojen, asiantuntijakorvausten (kouluttajat) ja matka- sekä majoituskustannusten osuus menoista on 45% (46% v. 2013). Kesäyliopistotoiminnan resursseina ovat toimiston kuuden vakinaisen opetuksen suunnittelusta ja kurssijärjestelyistä vastaavan henkilön ja 440 kouluttajan työpanos. Vuokrissa on huomioitu kesäyliopiston uudet syksyllä 2013 käyttöönotetut koulutustilat Verkatehtaalla. Opetus keskitetään omiin tiloihin, mutta lisätiloja vuokrataan tarpeen mukaan muilta Verkatehtaan toimijoilta, lähinnä Vanaveden opistolta ja Suomen Yrittäjäopistolta. Kesäyliopisto käyttää edelleen myös Seminaarin koulun auditoriota ja eri hotellien koulutustiloja. Opetustilojen ja laitteiden vuokramenojen kasvun arvioidaan olevan runsaat 4 %. Kesäyliopistotoiminnan vuoden 2014 sitova toimintakate on euroa. Toimintatuottojen ja -kulujen kokonaissumman pieneneminen johtuu projektien määrän ja volyymin pienenemisestä eurolla / 77,9 %:lla vuoden 2013 talousarviosta. Vuoden 2014 tuloslaskelmassa toimintatuottojen ja -kulujen erotus, toimintakate, on Vuosikate on , joten poistoja ei kateta. Vuoden 2014 tilikauden tulokseksi tulee Poistoerojen vähennysten sekä Tutkimus- ja kehittämisrahastotuloutuksen jälkeenkin tilikausi on alijäämäinen, Alijäämä pienentää liiton taseessa vielä olevia edellisten vuosien ylijäämiä. Taloussuunnitelman mukaan vuoden 2015 tilikausi päätyy vielä alijäämäiseksi, mutta vuonna 2016 lähelle nollatulosta INVESTOINTIOSA Investointiosassa esitetään varaus liiton toimitilojen kunnostamiseen RAHOITUSOSA Toiminnan ja investointien rahavirran ja rahoituksen yhteen laskeminen osoittaa kuntayhtymän rahavirtojen muutoksen. Rahoitusosassa ei ole sitovia määrä-rahoja. Rahavarat pienenevät :lla TULOSLASKELMA Vuodelle 2014 laaditussa talousarvioesityksessä toimintatuottoja on yhteensä (muutos -17,0 % vuoden 2013 talousarvioon verrattuna). Toimintatuotoista 64,3 % on jäsenkuntien maksuosuuksia, joita on laskettu kannettavan yhteensä Tukien ja avustusten osuus toimintatuotoista on (16,0 %) ja maksutulojen (18.6 %). Talousarvioesityksessä vuoden 2014 toimintakulut ovat (muutos -17,4 % vuoden 2013 talousarvioon verrattuna). Toimintakuluista henkilöstökulujen osuus on eli 60,4 %. Henkilöstökuluihin sisältyy henkilökunnan palkkojen ja sivukulujen lisäksi luottamushenkilöiden ja kesäyliopiston luennoitsijoiden palkkiot sivukuluineen. Palvelujen ostojen osuus on eli 30,4 % toimintakuluista. 15 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014

16 16

17 TALOUSARVIOTAULUKOT VUODELLE 2014 JA SUUNNITELMAVUOSILLE KÄYTTÖTALOUSOSA LIITON TOIMISTO Luottamushenkilöhallinto TALOUSARVIO Muutos-% TP 2012 TA TA TS 2015 TS 2016 euro euro euro TA 2013 euro euro Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate Operatiivinen toiminta Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate , Projektit Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate KESÄYLIOPISTO Kesäyliopiston johtokunta Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate Kesäyliopistotoiminta Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate , YHTEENSÄ Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate , (valtuuston sitovuustaso tummennettu) TULOSLASKELMAOSA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT VUOKRAT MUUT KULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE SUUNNITELMANMUKAISET POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON MUUTOS RAHASTOJEN MUUTOS TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2014

18 INVESTOINTIOSA Toimielin: Tehtävä: Maakuntahallitus Operatiivinen toiminta Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Menot 0, , ,00 0,00 0,00 Tulot Nettomenot 0, , ,00 0,00 0,00 Perustelut v. 2014: Liiton toimitilojen kunnostaminen. RAHOITUSOSA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys - Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Lainakanta

19 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET Jäsenkuntien maksuosuusarvio vuodelle 2014 Kunnallisverot Yhteisöverot Verot Liiton Kesä- Maksuosuus yhteensä % toimisto yliopisto yhteensä euro euro euro 2014 FORSSA , HATTULA , HAUSJÄRVI , HUMPPILA , HÄMEENLINNA , JANAKKALA , JOKIOINEN , LOPPI , RIIHIMÄKI , TAMMELA , YPÄJÄ , YHTEENSÄ , Luottamushenkilöhallinto Liiton operatiivinen toiminta Projektit 0 Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta Yhteensä Lähde: Verohallinto/Veronsaajien palvelut TALOUSSUUNNITELMAVUODET TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS % + 2 % + 2 % + 2 % + 2 % Liiton toimisto Kesäyliopisto Yhteensä Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio

20 Hämeen liitto Regional Council of Häme Niittykatu 5, FI Hämeenlinna tel +358 (0)