Sappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka. Heljä Oikarinen
|
|
- Saara Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Sappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka Heljä Oikarinen Sappirakon tai sappiteiden syöpä pitäisi löytää jo varhaisvaiheessa. Yleensä helposti saatava kaikukuvaus on hyvä alkuvaiheen tutkimus selviteltäessä epäselviä vatsavaivoja tai keltaisuutta. Sen avulla pystytään nykyisin löytämään melko hyvin sappirakon tai sappiteiden syöpä ja etenkin sappitietukos. Myös spiraalitietokonetomografia on herkkä ainakin sappirakon ja maksaportin alueen syövän sekä sappitietukoksen suhteen, ja sitä voidaankin käyttää epäselvissä tapauksissa. Kaikuohjattu ohutneulanäyte tai endoskooppisesti sappitieahtauman alueelta otettu solunäyte voivat varmistaa diagnoosin. Syövän levinneisyyden selvittelyssä kaikukuvausta ja tietokonetomografiaa käytetään usein toisiaan täydentävinä tutkimuksina. Endoskooppista ja perkutaanista kolangiografiaa tarvitaan etenkin asennettaessa stenttiä sappitietukokseen. Myös magneettikolangiografia osoittaa hyvin sappitietukoksen ja tuo näkyviin myös tukoksen ylä- ja alapuoliset sappitiet. Magneettitutkimukset tuovat lisäapua diagnostiikkaan ja voivat tulevaisuudessa korvata monia muita tutkimuksia. Suomessa diagnosoidaan vuosittain yhteensä noin 300 sappirakon ja sappiteiden syöpää. Yleisin pahanlaatuinen kasvain on adenokarsinooma. Muita tämän alueen syöpiä ovat muut karsinoomat, sarkoomat, karsinoidituumorit ja etäpesäkkeet. Syöpä voi olla oireeton tai aiheuttaa epäspesifisiä vatsavaivoja. Sen yhteydessä saattaa esiintyä myös kroonista kolekystiittiä tai kolangiittia. Jo pienikin maksanulkoinen kasvain voi aiheuttaa keltaisuutta, mutta perifeerinen maksansisäinen ja maksaportin syöpä (Klatskinin tuumori) sekä sappirakon syöpä ovat usein jo pitkälle edenneitä aiheuttaessaan keltaisuuden. Sappirakon syöpä leviää herkästi ympäristöönsä jo varhaisvaiheessa (van Leeuwen ja Fockens 1999). Sappirakon ja sappiteiden syövän ennuste on huono lukuun ottamatta ampullaarista syöpää. Histologian lisäksi kasvaimen levinneisyys ja sappiteiden syövässä myös sen sijainti ovat tärkeimmät ennusteeseen vaikuttavat tekijät. Sappirakon syöpään liittyy sappikivilöydös noin 80 %:ssa tapauksista. Syöpä löydetäänkin useimmiten sattumalta sappirakkoleikkauksen yhteydessä. Ennusteen parantamiseksi se pitäisi löytää jo varhaisvaiheessa, ja levinneisyys tulisi selvittää tarkasti parhaan hoidon valitsemiseksi. Parantuminen on mahdollista, jos kasvain on rajoittunut sappirakkoon tai on paikallisesti resekoitavissa. Leikkaustekniikan kehittyminen on lisännyt vaatimuksia myös sappitiesyövän diagnostiikan ja levinneisyyden selvittelyn suhteen. Tulisi löytää erityisesti ne potilaat, joilla syövän resektio on mahdollista. Palliatiiviseksikin jäävä leikkaus parantaa elämänlaatua ja saattaa pidentää elinaikaa (Haribhakti ym. 1997, Keogan ym. 1997, Isenberg ja Wong 1999, van Leeuwen ja Fockens 1999). Sappirakko- ja sappitiesyövässä laboratorioarvot saattavat viitata sappitietukokseen ja tuumorimarkkerien pitoisuudet voivat olla suurentuneet. Diagnoosi voidaan varmistaa sappi- Duodecim 2002;118:
2 tieahtauman alueelta endoskooppisen harjan avulla otetulla sytologisella näytteellä tai ampullaarisessa syövässä histologisella näytteellä. Kuvantamismenetelmillä ja niiden avulla ohjatulla ohutneulanäytteellä on kuitenkin keskeinen rooli diagnostisessa selvittelyssä. Sappirakkosyövän kuvantaminen Tavanomaisista röntgentutkimuksista ei ole juuri apua itse sappirakkosyövän diagnostiikassa. Kaikututkimuksen herkkyys primaarin sappirakkotuumorin diagnostiikassa on vaihdellut ja laitteiden kehityksen myötä parantunut yli 90 %:iin. Sappikivet voivat häiritä tuumorin näkyvyyttä. Syöpä saattaa näkyä sappirakon syrjäyttävänä tuumorina (eksofyyttinen) (kuva 1 A), sappirakon sisäisenä kasvaimena (polypoottinen) tai sappirakon seinämän paksuuntumana (infiltratiivinen). Viimeksi mainittu on ollut vaikein löytää (Oikarinen ym. 1993, Rooholamini ym. 1994). Tuumorilöydös ei ole kuitenkaan B A C Kuva 1. Sappirakkosyöpä. Kuvat ovat samasta potilaasta. A) Kaikukuvaus osoittaa tuumorin täyttävän koko sappirakon (nuolet). Sappirakossa näkyy myös sappikivi (avoin nuoli). B) Sama löydös magneettikuvassa (T2): sappirakon täyttävä tuumori (nuolet) ja sappikivi (avoin nuoli). C) Magneettikuvasta (T1-rasvasaturaatio) on havaittavissa, että tuumorikudosta on levinnyt myös maksaportin alueelle (nuolet). Tuumorikudoksen keskellä näkyy suonia (avoin nuoli). D) Magneettikolangiografiassa näkyy maksansisäinen sappitielaajentuma (nuolet). Maksanulkoiset sappitiet näkyvät vain osittain (avoimet nuolet) tuumorikudoksen aiheuttamien tukosten vuoksi. Pohjukaissuolta (tähti) näkyy kuvan alalaidassa. D 2074 H. Oikarinen
3 spesifinen. Siitä voidaan ottaa luotettavasti ohutneulanäyte kaikuohjauksessa sytologiseen tutkimukseen, jonka diagnostinen tarkkuus on ollut jopa 95 % (Shukla ym. 1997). Erotusdiagnostiikassa tulee huomioida mm. tuumorimainen liete, sappirakon tulehdus ja muut sappirakon seinämää paksuntavat tilat sekä hyvänlaatuiset polyypit ja alueen muut pahanlaatuiset tuumorit (Soyer ym. 1997). Alkuvaiheen syövistä suurin osa on polyyppimaisia. Uusilla laitteilla pystytään näkemään pieniäkin polyyppeja. Kaikukuvaukseen yhdistetyllä dopplertekniikalla on pyritty erottamaan sappirakon hyvänlaatuisia muutoksia pahanlaatuisista, mutta tulokset ovat vasta viitteellisiä (Komatsuda ym. 2000). Invasiivisempaa endoskooppista kaikukuvausta on käytetty polyyppien ja seinämäpaksuuntuman erotusdiagnostiikassa sekä syövän seinämäinvaasion diagnostiikassa. Polyyppien erotusdiagnostiikassa on saatu lupaavia tuloksia (Azuma ym. 2001). Tietokonetomografian (TT) tekninen kehitys, kuten spiraalikuvaus ja monileike-tt sekä niihin liittyvä kuvauksen nopeutuminen, on mahdollistanut maksan alueen kuvauksen yhden hengityksenpidätyksen aikana, jolloin saadaan ohuet leikkeet ilman liikeartefakteja. Monileike- TT:ssä saadaan kuvatiedostosta laadukkaita reformaatiokuvia, joista sappitiet ovat arvioitavissa. TT:llä voidaan tehdä kolmivaiheinen varjoainetutkimus, jossa kuvataan valtimo- ja laskimovaihe sekä myöhäisvaihe, mikä auttaa muutosten löytämistä ja niiden luonteen ja levinneisyyden selvittelyä. Myös TT-angiografia on nykyään mahdollinen (Hann ym. 2000, Zandrino ym. 2002). TT:n herkkyys sappirakkosyövän suhteen on ollut yli 90 %, mutta tälläkään menetelmällä saatu löydös ei ole spesifinen. Myös TT:llä pystytään erottamaan syövän kolme yllä mainittua tyyppiä (Rooholamini ym. 1994). TT:llä on pyritty erottamaan neoplastisia polyyppeja ei-neoplastisista analysoimalla polyypin muotoa ja näkyvyyttä natiivi- ja varjoainekuvauksessa. Tulokset ovat vasta viitteellisiä (Furukawa ym. 1998). Julkaisuja magneettikuvauksen (MK) hyödystä sappirakkosyövän diagnostiikassa on vasta vähän. MK:ta on pidetty kuitenkin suhteellisen herkkänä (Sagoh ym. 1990, Soyer ym. 1997) (kuva 1 B). Nykyään ovat mahdollisia myös maksan kuvaus yhden hengityksenpidätyksen aikana, kolmiosainen dynaaminen varjoainekuvaus ja magneettiangiografia (MRA) (Hann ym. 2000). Myös MK:n avulla on pyritty erottamaan sappirakon pahanlaatuisia muutoksia hyvänlaatuisista. Alustavat tulokset ovat lupaavia (Yoshimitsu ym. 1997). Sappiteiden syövän kuvantaminen Sappiteiden syöpä saattaa alkaa mistä tahansa sappiteiden alueelta. Maksansisäisiin syöpiin kuuluvat perifeeriset ja maksaportin alueen sappitiesyövät. Bifurkaation kaudaalipuolelta alkavat kasvaimet ovat maksanulkoisia (Lee ym. 2001). Perifeeriset maksansisäiset sappitiesyövät voidaan luokitella myös maksan tuumoreihin, ja ampullan tuumorit luokitellaan usein omaksi ryhmäkseen. Sappitiesyöpäpotilas joutuu usein tutkimuksiin keltaisuuden vuoksi. Kolangiografiaa on käytetty totunnaisesti sappitietukoksen selvittelyyn. Se näyttääkin hyvin tukoksen tai kaventuman ja sen tason. Kuitenkin endoskooppisessa retrogradisessa kolangiografiassa (ERC) saattavat jäädä näkymättä tukoksen yläpuoliset ja perkutaanisessa transhepaattisessa kolangiografiassa (PTC) tukoksen alapuoliset sappitiet. Näitä kuvauksia tarvitaan etenkin hoidettaessa sappitietukosta muovi- tai metallistentin avulla. Kaikukuvauksella pystytään löytämään tukos ja määrittämään sen taso ja usein syykin. Tukoksen sijainti voi antaa viitteitä syystä (Mittelstaedt 1997) (kuva 2). Sappiteiden syövän erotusdiagnostiikasta mainittakoon muut pahanlaatuiset muutokset, kuten maksa- ja imusolmukemetastaasit sekä lähikudosten syövät, esimerkiksi haimasyöpä. Niin ikään sappitiekivet tai hyvänlaatuiset kasvaimet ja ahtaumat, kuten primaariin sklerosoivaan kolangiittiin (PSC) liittyvät sappitiekaventumat, voivat aiheuttaa erotusdiagnostisia ongelmia. Myös PSC:tä voi komplisoida sappitiesyöpä (Lee ym. 2001). Kaikukuvauksen herkkyys löytää Klatskinin tuumori tai maksan ulkopuolinen sappitiesyöpä on ollut kirjallisuuden mukaan yli 90 %. Käytän- Sappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka 2075
4 A Kuva 2. Laajentuneita maksansisäisiä sappiteitä (nuolet) maksan vasemmassa lohkossa (kaikukuva). nössä kuitenkin esimerkiksi maksaportin alueen pientä tuumorimuutosta voi olla vaikea nähdä. Myös sappitiesyöpä saattaa näkyä kaikukuvauksessa (tai TT:ssä) polyyppimaisena, tuumorimaisena tai infiltratiivisena (Tillich ym. 1998, Bloom ym. 1999, Soto ym. 2000). Endoskooppinen kaikukuvaus on osoittautunut myös herkäksi sappitiesyövän diagnostiikassa (Palazzo 1999). Spiraali-TT:llä löytyy sappitietukos ja sen taso hyvin ja Klatskinin tuumori yli 90-prosenttisesti (Feydy ym. 1999) (kuva 3), mutta tälläkin menetelmällä pienen kasvaimen löytyminen voi olla vaikeaa. Perifeerisellä maksansisäisellä sappitiesyövällä on TT:ssä tyypillisiä piirteitä, ja TT pystyy osoittamaan myös sappitiesyöpään liittyvän maksalohkoatrofian (Freeny 1999). TT ja kaikututkimus eivät ole kuitenkaan spesifisiä myöskään sappiteiden syövän suhteen, vaan lisäksi tarvitaan sytologinen näyte. Neulanäytteen otto maksaportin alueen tuumorista sisältää kuitenkin riskejä suurten suonten läheisyyden vuoksi. Omassa tutkimuksessamme sekä kaikukuvauksella että TT:llä löydettiin kaikki perifeeriset maksansisäiset sappitiesyövät, mutta huonommin ductus hepaticuksen, ductus choledochuksen ja papilla duodeni majorin tuumorit. Erityisesti infiltratiivisia syöpiä oli vaikea löytää (Päivänsalo ym. 1993). B C Kuva 3. Sappiteiden syöpä TT-tutkimuksessa. Kuvat ovat samasta potilaasta. A) Laskimovaiheen kuvassa näkyy heterogeenista massaa (nuolet) maksaportin alueella porttilaskimon (avoin nuoli) ympärillä. Ductus choledochus ei ole näkyvissä tuumorin vuoksi. B) Jälkisarjassa sama tuumorimassa näkyy tihentymänä (nuolet) sappitiesyövälle tyypilliseen tapaan. C) Laskimovaihe: syöpä on laajentanut maksansisäisiä sappiteitä (nuolet). Laskimot näkyvät varjoainetehosteisina (avoin nuoli). Magneettikolangiografia (MRC) näyttää hyvin sappitietukoksen ja sen tason ja tuo näkyviin myös tukoksen ylä- ja alapuoliset sappitiet. Sitä pidetäänkin monissa sappitiesairauksissa yhtä diagnostisena menetelmänä kuin ERC:tä H. Oikarinen
5 Kuitenkin myös MRC:llä on vaikea erottaa hyvänlaatuisia muutoksia pahanlaatuisista (Pavone ym. 1999, Pääkkö ym. 2000). Sappitiesyövässä tarvitaan MRC:n lisäksi myös tavalliset T1- ja T2-painotteiset magneettikuvat sekä varjoainekuvat tuumorin diagnosoimiseksi ja sen laajuuden selvittämiseksi (Soto ym. 2000, Braga ym. 2001). Myös positroniemissiotomografia (PET) on osoittautunut lupaavaksi menetelmäksi sappitiesyövän ja kaukaisempien etäpesäkkeiden diagnostiikassa (Kluge ym. 2001). Ampullaarinen syöpä voi olla pieni ja vaikea löytää. Kaikukuvaus ja TT saattavat tuolloin osoittaa vain sappi- ja haimateiden laajentumisen (double-duct sign). Itse tuumori voi löytyä endoskopian ja biopsian tai endoskooppisen kaikukuvauksen avulla. Myös endoskooppisessa retrogradisessa kolangiopankreatikografiassa (ERCP) saattavat näkyä sekä tuumori että tiehyiden laajentumat. Pienen tuumorin ollessa kyseessä ERCP saattaa näyttää myös lievän kaventuman ja osoittaa ongelmia varjoaineen kulussa. Endoskooppisella ja intraduktaalisella kaikukuvauksella pystytään selvittämään kasvaimen kokoa ja sen levinneisyyttä ympäristöönsä mutta ei kaukaisempia etäpesäkkeitä. Myös MRC voi osoittaa sappi- ja haimateiden laajentumisen. MK:ssakin pieni ampullan tuumori voi jäädä näkymättä tai aiheuttaa erotusdiagnostisia ongelmia. Vertailevia tutkimuksia eri menetelmien herkkyyksistä ampullan syövässä on tehty vähän, ja tulokset ovat olleet vaihtelevia (Palazzo 1998, Cannon ym. 1999, Soto ym. 2000). Sappirakko- ja sappitiesyövän levinneisyyden diagnostiikka Sappirakon ja sappiteiden syöpä leviää ympäristöönsä, mm. imusolmukkeisiin, maksaan, verisuoniin, haimaan, pohjukaissuoleen, vatsakalvoon taikka sappirakon tai sappiteiden alueelle. Ampullan syöpä ei useinkaan metastasoi vaan leviää paikallisesti. Uusilla kuvantamismenetelmillä pystytään siis yleensä löytämään itse syöpä hyvin, mutta uusimpien menetelmien herkkyydestä syövän levinneisyyden selvittelyssä on tehty melko vähän tutkimuksia, ja tulokset ovat olleet vaihtelevia. Sappitiesyövän osalta tutkimukset koskevat pääasiassa Klatskinin tuumoria (Levy ym. 2001). Tavanomaista angiografiaa käytetään edelleen joskus levinneisyyden selvittelyssä. Kaikukuvauksella, jota on täydennetty dopplertekniikalla, on tutkimusten mukaan havaittu melko hyvin sappirakkosyövän tai Klatskinin tuumorin leviäminen maksaan, sappiteihin tai porttilaskimoon, mutta huonommin esimerkiksi imusolmukkeiden tai vatsakalvon etäpesäkkeet (Hann ym. 1997, Bach ym. 1998). Millään menetelmällä ei pystytä löytämään varmasti kaikkia pahanlaatuisia imusolmukkeita. Invasiivisempi endoskooppinen, laparoskooppinen tai leikkauksenaikainen kaikukuvaus lisätutkimuksena tarkentaisi levinneisyysdiagnostiikkaa (Haribhakti ym. 1997, Palazzo 1999). Tutkimusten mukaan TT on ollut suhteellisen herkkä selvittämään sappirakkosyövän tai Klatskinin tuumorin leviämistä maksaan ja jälkimmäisen leviämistä myös porttilaskimoon mutta epätarkempi muun leviämisen diagnostiikassa (Ohtani ym. 1996, Soyer ym. 1997, Tillich ym. 1998, Feydy ym. 1999). Kaikukuvaus ja TT osoittavat sappitietukoksen yhtä hyvin (Oikarinen ym. 1993). MRC löytää hyvin sappitietukoksen, ja MK:ta pidetään melko herkkänä osoittamaan sappirakkosyövän aiheuttamat maksamuutokset (kuva 1 C ja D). Se saattaa paljastaa myös imusolmukemuutoksia ja taudin leviämistä verisuoniin (Sagoh ym. 1990, Soyer ym. 1997). MK täydennettynä varjoainekuvauksella, MRC:llä ja MRA:lla on osoittanut myös sappitiesyövässä edellä mainittuja muutoksia (Guthrie ym. 1996, Zhang ym. 1999, Soto ym. 2000). Tutkimuksia MK:n tarkkuudesta verrattuna muihin menetelmiin on kuitenkin julkaistu vähän. Lisätutkimuksia kaivataankin etenkin monileike-tt:n ja MK:n herkkyydestä levinneisyysdiagnostiikassa. Lopuksi Kuvantamistekniikan valinta riippuu tutkimuksen saatavuudesta, hinnasta ja diagnostisesta hyödystä. Tulisi valita menetelmä, joka on vähiten invasiivinen ja joka antaa eniten tietoa halvimmalla. Primaarimenetelmällä tulee lisäksi Sappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka 2077
6 olla taudin suhteen hyvä herkkyys. Kuvantamismenetelmät kehittyvät jatkuvasti. Eri menetelmiä vertailevat tutkimukset tulevat aina vähän jälkijunassa, ovat toteutukseltaan vaihtelevia ja heijastavat myös eri tutkimuskeskusten laite- ja intressieroja. Kaikukuvaus on hyvä alkuvaiheen tutkimus keltaisuuden tai epäselvien vatsavaivojen selvittelyssä. Se on noninvasiivinen, yleensä helposti saatava ja vähäoireisillekin sopiva menetelmä. Tuumoriepäilyn herättyä TT ja MK antavat lisätietoa ja ohutneulabiopsia tai endoskooppinen harjasolunäyte usein tiedon pahanlaatuisuudesta. Etenkin syövän levinneisyyden selvittelyssä tarvitaan useita toisiaan täydentäviä menetelmiä. Sen lisäksi, että ERC voi antaa lisätietoa sappitieahtaumasta, sitä tai PTC:tä käytetään hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Tulevaisuudessa MK yhdistettynä MRC:hen ja MRA:han saattaa korvata monia muita tutkimuksia. MK:hon sopiva toimenpidetekniikka on myös kehitteillä. Kirjallisuutta Azuma T, Yoshikawa T, Araida T, Takasaki K. Differential diagnosis of polypoid lesions of the gallbladder by endoscopic ultrasonography. Am J Surg 2001;181: Bach AM, Loring LA, Hann LE, Illescas FF, Fong Y, Blumgart LH. Gallbladder cancer: can ultrasonography evaluate extent of disease? J Ultrasound Med 1998;17: Bloom CM, Langer B, Wilson SR. Role of US in the detection, characterization, and staging of cholangiocarcinoma. Radiographics 1999;19: Braga HJ, Imam K, Bluemke DA. MR imaging of intrahepatic cholangiocarcinoma: use of ferumoxides for lesion localization and extension. AJR 2001;177: Cannon ME, Carpenter SL, Elta GH, ym. EUS compared with CT, magnetic resonance imaging, and angiography and the influence of biliary stenting on staging accuracy of ampullary neoplasms. Gastrointest Endosc 1999;50: Feydy A, Vilgrain V, Denys A, ym. Helical CT assessment in hilar cholangiocarcinoma: correlation with surgical and pathologic findings. AJR 1999;172:73 7. Freeny PC. Computed tomography in the diagnosis and staging of cholangiocarcinoma and pancreatic carcinoma. Ann Oncol 1999; 10 Suppl 4:S12 7. Furukawa H, Kosuge T, Shimada K, ym. Small polypoid lesions of the gallbladder. Differential diagnosis and surgical indications by helical computed tomography. Arch Surg 1998;133: Guthrie JA, Ward J, Robinson PJ. Hilar cholangiocarcinomas: T2-weighted spin-echo and gadolinium-enhanced FLASH MR imaging. Radiology 1996;201: Hann LE, Greatrex KV, Bach AM, Fong Y, Blumgart LH. Cholangiocarcinoma at the hepatic hilus: sonographic findings. AJR 1997; 168: Hann LE, Winston CB, Brown KT, Akhurst T. Diagnostic imaging approaches and relationship to hepatobiliary cancer staging and therapy. Semin Surg Oncol 2000;19: Haribhakti SP, Kapoor VK, Gujral RB, Kaushik SP. Staging of carcinoma of the gallbladder an ultrasonographic evaluation. Hepatogastroenterology 1997;44: Isenberg G, Wong RCK. Benign and malignant ampullary tumors. Kirjassa: Brandt LJ (toim.). Clinical practice of gastroenterology. Philadelphia: Churchill Livingstone, 1999, s Keogan MT, Seabourn JT, Paulson EK, McDermott VG, Delong DM, Nelson RC. Contrast-enhanced CT of intrahepatic and hilar cholangiocarcinoma: delay time for optimal imaging. AJR 1997; 169: Kluge R, Schmidt F, Caca K, ym. Positron emission tomography with [(18)F]fluoro-2-deoxy-D-glucose for diagnosis and staging of bile duct cancer. Hepatology 2001;33: Komatsuda T, Ishida H, Konno K, ym. Gallbladder carcinoma: color Doppler sonography. Abdom Imaging 2000;25: van Leeuwen DJ, Fockens P. Tumors of the extrahepatic biliary tract and gallbladder. Kirjassa: Brandt LJ (toim.). Clinical practice of gastroenterology. Philadelphia: Churchill Livingstone, 1999, s Lee WJ, Lim HK, Jang KM, ym. Radiologic spectrum of cholangiocarcinoma: emphasis on unusual manifestations and differential diagnoses. Radiographics 2001;21: Levy AD, Murkata LA, Rohrmann CA. Gallbladder carcinoma: radiologicpathologic correlation. Radiographics 2001;21: Mittelstaedt CA. Ultrasound of the bile ducts. Semin Roentgenol 1997; XXXII: Ohtani T, Shirai Y, Tsukada K, Muto T, Hatakeyama K. Spread of gallbladder carcinoma: CT evaluation with pathologic correlation. Abdom Imaging 1996;21: Oikarinen H, Päivänsalo M, Lähde S, Tikkakoski T, Suramo I. Radiological findings in cases of gallbladder carcinoma. Eur J Radiol 1993; 17: Palazzo L. Staging of ampullary carcinoma by endoscopic ultrasonography. Endoscopy 1998;30 Suppl 1:A Palazzo L. Imaging and staging of bilio-pancreatic tumours: role of endoscopic and intraductal ultrasonography and guided cytology. Ann Oncol 1999;10 Suppl 4:25 7. Pavone P, Laghi A, Catalano C, Panebianco V, Fabiano S, Passariello R. MRI of the biliary and pancreatic ducts. Eur Radiol 1999;9: Päivänsalo M, Oikarinen H, Tikkakoski T, Puumala K, Suramo I. Radiological findings in bile duct carcinoma. Fortschr Röntgenstr 1993;159:4 9. Pääkkö E, Oikarinen H, Suramo I. Magneettikolangiografia. Duodecim 2000;116: Rooholamini SA, Tehrani NS, Razavi MK, ym. Imaging of gallbladder carcinoma. Radiographics 1994;14: Sagoh T, Itoh K, Togashi K, ym. Gallbladder carcinoma: evaluation with MR imaging. Radiology 1990;174: Shukla VK, Pandey M, Kumar M, ym. Ultrasound-guided fine needle aspiration cytology of malignant gallbladder masses. Acta Cytol 1997;41: Soto JA, Alvarez O, Lopera JE, Munera F, Restrepo JC, Correa G. Biliary obstruction: findings at MR cholangiography and cross-sectional MR imaging. Radiographics 2000;20: Soyer P, Gouhiri M, Boudiaf M, ym. Carcinoma of the gallbladder: imaging features with surgical correlation. AJR 1997;169: Tillich M, Mischinger H-J, Preisegger K-H, Rabl H, Szolar DH. Multiphasic helical CT in diagnosis and staging of hilar cholangiocarcinoma. AJR 1998;171: Yoshimitsu K, Honda H, Kaneko K, ym. Dynamic MRI of the gallbladder lesions: differentiation of benign from malignant. J Magn Reson Imaging 1997;7: Zandrino F, Benzi L, Ferretti ML, Ferrando R, Reggiani G, Musante F. Multislice CT cholangiography without biliary contrast agent: technique and initial clinical results in the assessment of patients with biliary obstruction. Eur Radiol 2002;12: Zhang Y, Uchida M, Abe T, Nishimura H, Hayabuchi N, Nakashima Y. Intrahepatic peripheral cholangiocarcinoma: comparison of dynamic CT and dynamic MRI. J Comput Assist Tomogr 1999; 23: HELJÄ OIKARINEN, LT, erikoislääkäri helja.oikarinen@ppshp.fi OYS:n radiologian klinikka PL 50, OYS 2078
7 Mitä opin 1. Sappirakon syöpään a) liittyy sappikivilöydös noin 20 %:ssa tapauksista b) liittyy sappikivilöydös noin 80 %:ssa tapauksista c) ei yleensä liity sappikiviä 2. Kaikukuvaus a) on hyvä alkuvaiheen tutkimus keltaisuudessa tai epäselvissä vatsavaivoissa b) ei pysty yleensä osoittamaan sappitietukosta c) on melko herkkä tutkimus sappirakon ja sappiteiden tuumorin suhteen 3. Magneettikolangiografia a) näyttää sappitietukoksen b) on monissa sappitiesairauksissa ERC:tä huonompi tutkimus c) tuo näkyviin tukoksen ylä- ja alapuoliset sappitiet 4. Monia toisiaan täydentäviä kuvantamismenetelmiä tarvitaan yleensä a) ampullan tuumorin diagnostiikassa b) sappirakkosyövän levinneisyyttä selvitettäessä c) sappitiesyövän levinneisyyttä selvitettäessä Oikeat vastaukset sivulla
Sappiteiden tilan selvittäminen radiologisin
Katsaus Eija Pääkkö, Heljä Oikarinen ja Ilkka Suramo on luotettavaksi, nopeaksi ja riskittömäksi osoittautunut uusi sappiteiden kuvantamismenetelmä. Sen avulla voidaan tutkia sappitietukoksen syitä, sappitiekiviä,
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotSappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa
Katsaus Panu Mentula, Esko Kemppainen ja Pauli Puolakkainen Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Sappikivet ovat toiseksi yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja
LisätiedotSappitietukoksen mini-invasiivinen hoito
Katsaus tieteessä Juha Grönroos professori, ylilääkäri TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka juha.gronroos@tyks.fi Arto Saarela LT, kirurgian apulaisylilääkäri OYS, operatiivinen tulosalue Sappitietukoksen
LisätiedotKaikuendoskopian kliininen käyttö
Endoskopia Jari Koskenpato ja Martti Färkkilä Kaikuendoskopia mahdollistaa normaalin gastroskopian tai duodenoskopian ohella maha-suolikanavan seinämän ja sen viereisten rakenteiden tarkastelun ultraäänitekniikalla.
LisätiedotPaksu- ja peräsuolisyövän PET/CT
Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset
LisätiedotVatsaontelon parenkyymielimet ja suolisto
Näin tutkin Magneettikuvaus vai tietokonetomografia vatsaontelon tutkimuksessa? Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala Tietokonetomografia- ja magneettikuvauslaitteiden ripeä kehitys viime vuosina on luonut
LisätiedotKATSAUS. Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa. Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala
KATSAUS Magneettikuvaus tarkentaa ylävatsan diagnostiikkaa Juha Halavaara ja Pekka Tervahartiala Magneettikuvaus vahvakenttälaitteilla ja nykyaikaisilla pintakeloilla antaa tarkan käsityksen ylävatsan
LisätiedotEndoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat
Endoskopia Leena Kylänpää ja Jorma Halttunen Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on jo 40 vuotta vanha toimenpide.
LisätiedotOireesta diagnoosiin minkä kuvantamistutkimuksen valitsen vatsan kuvaukseen?
Katsaus tieteessä Eija Pääkkö dosentti, osastonylilääkäri OYS, kuvantaminen eija.paakko@ppshp.fi Oireesta diagnoosiin minkä kuvantamistutkimuksen valitsen vatsan kuvaukseen? Kaikukuvaus on hyvä ensilinjan
LisätiedotMitä uutta ERCP-toimenpiteissä?
Katsaus tieteessä Johanna Laukkarinen dosentti, erikoislääkäri TAYS, gastroenterologian vastuualue johanna.laukkarinen@fimnet.fi Mitä uutta ERCP-toimenpiteissä? Endoskooppista retrogradista kolangiopankreatikografiaa
LisätiedotPään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)
Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotEndoskooppisen ultraäänitutkimuksen osuvuus haimakasvainten erotusdiagnostiikassa
Endoskooppisen ultraäänitutkimuksen osuvuus haimakasvainten erotusdiagnostiikassa Aapo Jalkanen Lääketieteen kandidaatti Helsinki 16.10.2014 Tutkielma aapo.jalkanen@helsinki.fi Ohjaaja: Dos. Hanna Seppänen
LisätiedotSappirakko ja sappitiet
SAPPITEIDEN KASVAIMET POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu kasvain (tuumori) sappiteissä. Sappiteiden kasvaimista puhuttaessa tarkoitetaan sappirakossa, isoissa sappiteissä tai pienemmissä sappitiehyissä esiintyviä
LisätiedotKilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander
Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan
LisätiedotLuuston SPECT ja PETCT
Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT
LisätiedotKroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
LisätiedotIAP syyskokous 2008 Lasiseminaari
IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä
LisätiedotRuoansulatuskanavan palliatiivinen kirurgia
TEEMA: PALLIATIIVINEN HOITO Juha Saarnio, Heikki Huhtinen ja Juha Grönroos 418 Palliatiivisella kirurgialla viitataan parantumattomasti syöpäsairaan oireita lievittäviin ja usein myös elämänlaatua parantaviin
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotKeski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös
Kliinis-patologinen kokousselostus Matti Vauhkonen, Merja Raade, Veli-Pekka Lehto ja Martti Färkkilä Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös P otilas on 55-vuotias mies, jolla todettiin
LisätiedotEndoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP)
HOITOSUOSITUS Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama hoitosuositusryhmä Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) DUODECIM 1999; 115 (11): 1261 7 Käypä Hoito -suositusten taustalla
LisätiedotRADIOLOGIAAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIRJA Oppimistavoitteet
RADIOLOGIAAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIRJA Oppimistavoitteet YO KOULUTUSPAIKAT OSASTOT Sivu THORAX Röntgen 1 Meilahti 2 VATSA Röntgen 2 Mei 3 KORVA Röntgen 2 Mei 4 URO Röntgen 2 Mei 5 ANGIO Röntgen 3 Mei
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotRadiologiset menetelmät ovat tulleet yhä tärkeämmäksi
Hepatologia Radiologia maksasairauksien diagnostiikassa Kirsti Numminen, Heikki Mäkisalo ja Pekka Tervahartiala Kuvantamismenetelmien kehittyminen on parantanut huomattavasti maksasairauksien diagnostiikkaa.
LisätiedotCOPYRIGHT. Heikki Mäkisalo. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT Heikki Mäkisalo Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! Mitkä maksan kasvaimet hoidetaan maksansiirrolla? Milloin metastaasikirurgia kannattaa? Heikki Mäkisalo
LisätiedotJaakko Niinimäki, OYS
Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotOhutsuolen magneettikuvaus
Katsaus KAARINA PARTANEN JA MERJA RAADE Magneettikuvaus on uusi, säderiskitön ohutsuolen kuvantamismenetelmä. Se edellyttää esivalmisteluna ohutsuolen laajentamista nesteellä. Samoja hengityksenpidätyssekvenssejä
LisätiedotHAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA
HAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA Heini Hölsä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto
LisätiedotGynekologisten syöpien PET/CT. el Johanna Hynninen 9.4.2010
Gynekologisten syöpien PET/CT el Johanna Hynninen 9.4.2010 Sisältö Kohdunkaulan syöpä Munasarjasyöpä Kohdunrungonsyöpä Kohdunkaulan syöpä Maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpä Kehittyy esiasteiden
LisätiedotUudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa
Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotMAGNEETTIKUVAUKSEN HYÖDYLLISYYS KOHDUNKAULASYÖPÄPOTILAILLA
MAGNEETTIKUVAUKSEN HYÖDYLLISYYS KOHDUNKAULASYÖPÄPOTILAILLA Emilia Pitkäkangas Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Synnytys- ja naistentautioppi Toukokuu 2015
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotEila Lantto HUS-Kuvantaminen
Eila Lantto HUS-Kuvantaminen } Mitä sattumalöydöksellä tarkoitetaan? } Sattumalöydösten esiintyminen ja merkitys } Miten sattumalöydökseen tulisi suhtautua, jos se löytyy Maksasta Sappirakosta Pernasta
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotKuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!
Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotItsestään laajenevien metallisten verkkoputkien
Endoskopia Paulina Salminen ja Heikki Huhtinen Maha-suolikanavan stentit Metallisten verkkoputkien eli stenttien käyttö ruoansulatuskanavassa on viime vuosien aikana yleistynyt merkittävästi ja stenttihoidon
LisätiedotValtimoiden kuvantaminen
Valtimoiden kuvantaminen Duodecim 1997;113(20):2021 Pekka Keto, Arto Haapanen, Timo Kallio Katsaus Angiografia on edelleen verisuonten perustutkimusmenetelmä. Se mahdollistaa verisuonipuuston laajan kuvaamisen.
LisätiedotTietokonetomografia maha-suolikanavan diagnostiikassa. Seppo Lähde ja Ilkka Suramo
Näin tutkin Tietokonetomografia maha-suolikanavan diagnostiikassa Seppo Lähde ja Ilkka Suramo Totunnainen käsitys tietokonetomografian sopimattomuudesta maha-suolikanavan sairauksien diagnostiikkaan on
LisätiedotKaulakyhmy ohutneulabiopsia diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa
Timo Atula, Jussi Tarkkanen ja Katri Aro TEEMA: SYTOLOGIA Kaulakyhmy ohutneulabiopsia diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa Selvitettäessä aristamattoman kaulakyhmyn syytä ovat tutkimuksen lähtökohtina
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotSappikivitaudin hoito
Sappikivitaudin hoito Lähde: Jørgensen, T. Behandling af patienter med galdesten. En medicinsk teknologivurdering. DIKE (Dansk Institut for Klinisk Epidemiologi) / Statens Institut for Medicinsk Teknologivurdering.
LisätiedotUusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa
Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus 9.10.2017 Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa Paksuneulanäytteet (PNB) ovat pitkälti korvanneet ohutneulanäytteet, koska seulonnassa otetaan useasti
LisätiedotKatsaus tieteessä. myös osittain päällystettyjä ja kaksikerroksisia stenttejä, joilla pyritään välttämään stentin tukkeutuminen
Katsaus tieteessä Ilona Keränen LT, erikoislääkäri ilona.keranen@hus.fi Anna Lepistö dosentti, osastonylilääkäri Leena Kylänpää dosentti, osastonylilääkäri HYKS Vatsakeskus, vatsaelinkirurgia ja endoskopia
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotKasvainsairauksien kirurginen hoito
Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotSYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT
SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia MÄÄRITELMIÄ Laatukontrolli (quality control) Menettelyt toivotun laatutason todentamiseksi
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotPOIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA
POIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA SIDONNAISUUDET Ei tämän luennon kannalta merkittäviä sidonnaisuuksia Poikkeavat maksa-arvot
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Perinnöllinen polykystinen maksatauti. Hanna Järvinen, Martti Färkkilä, Krister Höckerstedt ja Helena Kääriäinen
ALKUPERÄISTUTKIMUS Perinnöllinen polykystinen maksatauti Hanna Järvinen, Martti Färkkilä, Krister Höckerstedt ja Helena Kääriäinen Polykystinen maksa esiintyy tavallisimmin aikuisiän polykystisen munuaistaudin
LisätiedotMunasarjakystat. Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät 19.9.2014 Maarit An;la, KYS
Munasarjakystat Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät 19.9.2014 Maarit An;la, KYS Sidonnaisuudet Dos., synnytys- ja naistentau0en erikoislääkäri, gynekologisen onkologian lisäkoulutus Päätoimi
LisätiedotRintojen magneettikuvaus rintasyövän tarkentavassa diagnostiikassa
Julkaistu 9.2.2012 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN HALO-ryhmä: Ilkka Koskivuo LT, plastiikkakirurgian erikoislääkäri TYKS ilkka.koskivuo@tyks.fi Anna-Leena Lääperi LT, radiologian erikoislääkäri,
LisätiedotVentrikkeli ca primaari vartalon ct, strukturoitu lausunto, alustava versio 1/2017
Ventrikkeli ca primaari vartalon ct, strukturoitu lausunto, alustava versio 1/2017 Tuumori: sijainti: kardia, corpus, antrum, pylorus morfologia: polyyppi, ulseraatio, paikallinen seinämäpaksuuntuma, semi/sirkulaarinen
LisätiedotLeena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen
Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee
LisätiedotSappiteiden sytologiaa Murikka-opisto 20.5.2011. Leena Krogerus HY ja HUSLAB
Sappiteiden sytologiaa Murikka-opisto 20.5.2011 Leena Krogerus HY ja HUSLAB Taustaa PSC-preneoplastinen tila nuorilla ihmisillä Hoito: Maksansiirto Muita neoplasialle altistavia tekijöitä Kongenitaaliset
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotRanneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka
Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Keuhkojen tietokonetomografialla ohjatut ohutneulabiopsiat
ALKUPERÄISTUTKIMUS Keuhkojen tietokonetomografialla ohjatut ohutneulabiopsiat Matti Isokangas, Tapani Tikkakoski, Anna-Lena Autio, Hannu Tuominen, Pekka Nikula ja Timo Keistinen Tutkimuksessa analysoitiin
LisätiedotLeikkauksenaikainen magneettikuvaus neurokirurgiassa. Jani Katisko, Sanna Yrjänä, Markku Lappalainen, Teemu Leppänen ja John Koivukangas
Katsaus Leikkauksenaikainen magneettikuvaus neurokirurgiassa Jani Katisko, Sanna Yrjänä, Markku Lappalainen, Teemu Leppänen ja John Koivukangas Magneettikuvauslaitteistojen kehittyminen avonaisemmiksi
LisätiedotSpondylartropatioiden moderni kuvantaminen
Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen Antti Lamminen osastonylilääkäri HUS Kuvantaminen, HYKS Meilahden sairaala Kuvantamislöydökset ovat aina olleet oleellisessa roolissa selkärankareuman ja muiden
LisätiedotJuha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy
Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö
LisätiedotMRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen
MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570
LisätiedotRintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen
Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotMitä teen, kun löydän maksasta pesäkkeen? Mäkisalo, Heikki.
https://helda.helsinki.fi Mitä teen, kun löydän maksasta pesäkkeen? Mäkisalo, Heikki 2016 Mäkisalo, H & Lantto, E 2016, ' Mitä teen, kun löydän maksasta pesäkkeen? ' Duodecim, Vuosikerta. 132, Nro 18,
LisätiedotGynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa
Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 Mika Helste Sisältö Taustaa Mitä? Kuka Miten ja miksi? Miten on mennyt? Mitä jatkossa? 1 Syövät Keski-Suomessa
LisätiedotKoolonin- ja peräsuolen syöpä eli kolorektaalisyöpä
Alkuperäistutkimus Suuret kolorektaaliset adenoomat Jyrki Mäkelä, Niina Riekkinen, Nina Rotko ja Seppo Laitinen Tasaisesti yleistyvän kolorektaalisyövän ennustetta on pyritty parantamaan seulonnan ja seurannan
LisätiedotHaiman kirurgiaa. Tuula Kiviluoto HYKS Kirurginen sairaala
Haiman kirurgiaa Tuula Kiviluoto HYKS Kirurginen sairaala 22.11.2012 oireita Costello, E. & Neoptolemos, J. P. (2011) New insights for early intervention and detection Nat. Rev. Gastroenterol. Hepatol.
LisätiedotKoulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka
TAMPEREEN YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS ABDOMINAALIRADIOLOGIA/RADIOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka Tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on laaja tietämys
LisätiedotAluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava
kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12
LisätiedotSappikivitauti vatsaoireiden syy vai sattumalöydös?
Tieteessä katsaus Jukka Harju LT, erikoislääkäri HYKS Vatsakeskus jukka.harju@hus.fi Sappikivitauti vatsaoireiden syy vai sattumalöydös? Sappikiviä esiintyy 10 15 %:lla väestöstä, mutta korkeintaan viidesosalle
LisätiedotMUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO
MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä
LisätiedotUroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008
Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotKeuhkoputkien kaikutähystys milloin tarpeen?
Annamari Rouhos, Milla Katajisto ja Maija Halme NÄIN TUTKIN Keuhkoputkien kaikutähystys milloin tarpeen? Keuhkoputkien kaikutähystys (endobronchial ulrasound, EBUS) ja sen avulla otettava neulabiopsianäyte
LisätiedotGlioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto
Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen
LisätiedotLAATUA PAPANÄYTTEISSÄ. Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia
LAATUA PAPANÄYTTEISSÄ Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia 32-VUOTIAS NAINEN Sytologia skriinattu NILM, vastattu lopulta AGC-NOS tämän perusteella Sytologia skriinattu NILM, vastattu lopulta AGC-NOS,
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotPerusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot
Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotLaparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa
Alkuperäistutkimus Harry Nisen, Ilkka Perttilä, Harri Juusela, Martti Ala-Opas ja Kimmo Taari Laparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa Vuosina 1998 2005 tehtiin
LisätiedotTarvitaanko akuutin vatsan diagnostiikassa kuvantamista? Kaarina Partanen Dos., os.ylil. Meilahden röntgenr
Tarvitaanko akuutin vatsan diagnostiikassa kuvantamista? Kaarina Partanen Dos., os.ylil. Meilahden röntgenr Mitä useimmin epäill illään päivystysosaston vatsakipuisilla? Appendisiittia, abskessia, divertikuliittia,
LisätiedotEturauhassyövän magneettikuvaus
Anu Kenttämies ja Antti Rannikko KATSAUS Eturauhassyövän magneettikuvaus Eturauhassyöpä on ennusteeltaan hyvin vaihteleva sairaus. Tautikirjon ääripäissä ovat hyvin erilaistuneet, lähes normaaliksi ikääntymiseksi
LisätiedotPositroniemissiotomografian ja tietokonetomografian yhdistelmä syövän diagnostiikassa
Marko Seppänen, Sami Kajander, Jukka Kemppainen ja Heikki Minn KATSAUS Positroniemissiotomografian ja tietokonetomografian yhdistelmä syövän diagnostiikassa Aineenvaihdunnan kuvantaminen sokerianalogia
LisätiedotMitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018
Mitä silmänpohjan autofluoresenssi kertoo? Kai Kaarniranta SSLY kevät 2018 Autofluoresenssikuvaus Non-invasiivinen, nopea kuvantamismenetelmä Antaa tietoa verkkokalvon Vaurio- ja rappeuma-asteesta Vaurion
Lisätiedot