Sappitietukoksen mini-invasiivinen hoito
|
|
- Raimo Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Juha Grönroos professori, ylilääkäri TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Arto Saarela LT, kirurgian apulaisylilääkäri OYS, operatiivinen tulosalue Sappitietukoksen mini-invasiivinen hoito Sappitietukoksen syynä on tavallisimmin sappitiekivi tai kasvain. Vaikea sapenkulkuhäiriö tulee hoitaa muutaman päivän ja lievempi muutaman viikon kuluessa. Leikkauskomplikaatiosta aiheutuva tukos tai tukoksen komplikaatio, kuten sappitietulehdus tai vaikea akuutti haimatulehdus, vaatii usein välittömän hoidon. Sappitietukos laukaistaan ensisijaisesti endoskooppisesti ja toissijaisesti perkutaanisesti, hankalissa tapauksissa näiden yhdistelmällä, ns. rendezvous-tekniikalla. Sappitietukospotilaan hoitopaikassa on oltava endoskooppisen sappitiekirurgian ja interventioradiologian erityisosaamista. Vertaisarvioitu VV Potilaan keltaisuuden syy ei useinkaan selviä tarkasti alkuvaiheessa ylävatsan kaikukuvauksella, mutta lähes aina kuvauksessa saadaan käsitys sappiteiden leveydestä, ja tällä on merkitystä hoitopaikan valinnassa. Laajentuneet sappitiet viittaavat sappitietukokseen eli gastrokirurgiseen syyhyn, laajentumattomat taas maksaperäiseen syyhyn, jolloin potilas ohjataan gastroenterologiselle osastolle. Bilirubiiniin ja alkaliseen fosfataasiin painottuva maksa- ja sappiarvojen nousu viittaa sapenkulun häiriöön, alaniiniaminotransferaasi- ja gammaglutamyylitransferaasiarvoihin painottuva nousu puolestaan maksan toimintahäiriöön. Sappitietukoksen syynä on tavallisimmin sappitiekivi tai kasvain (taulukko 1), ja kookkaat näistä näkyvät yleensä jo kaikukuvauksessa. Maksansisäisten sappiteiden laajeneminen viittaa kasvaimeen (1), mutta maksanulkoisten sappiteiden laajeneminen on epäspesifisempi löydös (2). Korkea bilirubiiniarvo ja sen jatkuva nousu herättää epäilyn kasvaimesta. Kun päätösrajana käytetään bilirubiiniarvoa 145 μmol/l, neljä viidestä sairaalan tulevasta sappitietukospotilaasta kyetään ryhmittelemään oikein kasvainpotilaisiin ja sappitiekivipotilaisiin (3). Yleensä sappitietukoksen syy selviää viimeistään varjoainetehosteisessa tietokonetomografiatutkimuksessa, magneettikuvauksessa tai tarvittaessa PET-kuvauksessa. Hyvin harvoin diagnoosi tehdään vasta endoskooppisessa retrogradisessa kolangiopankreatografiassa (ERCP), laparoskopiassa tai laparotomiassa. Vähitellen paheneva sapenkulkuhäiriö hoidetaan yleensä muutaman päivän tai viimeistään noin kahden viikon kuluessa. Leikkauskomplikaatiosta aiheutuva tukos tai tukoksen komplisoituminen esimerkiksi sappitietulehduksen tai vaikean akuutin haimatulehduksen vuoksi vaatii kuitenkin usein välittömän hoidon. Sappitietukos laukaistaan ensisijaisesti endoskooppisesti, toissijaisesti perkutaanisesti (taulukko 2). Hankalissa tapauksissa voidaan käyttää edellisten tekniikoiden yhdistelmää, ns. rendezvous-tekniikkaa. Mikäli potilaan muu tautitila vaatii laparoskopiaa tai laparotomiaa, voidaan harkita sappitietukoksen hoitamista samassa yhteydessä. Endoskooppinen hoito Sappi- ja haimateiden endoskooppiset toimenpiteet, kuten muukin endoskooppinen kirurgia, tehdään yleensä endoskopiayksikössä, mutta näitä toimenpiteitä voidaan tehdä myös leikkaussalissa tai kuvantamisyksikössä. Sappitietukoksen laadukas endoskooppinen hoito edellyttää keskittämistä. Suuressa osassa Suomea tässä on jo onnistuttukin, sillä kolmessa suurimmassa keskuksessa (HYKS, TYKS ja OYS) tehdään nykyään jo yli puolet (n /vuosi) maamme kaikista endoskooppisista sappi- ja haimatietoimenpiteistä (n /vuosi). Sappitietukoksen endoskooppinen hoito toteutetaan duodenoskopiateitse: sappitiet kanyloidaan ja kuvataan diagnoosin varmistamiseksi ja anatomian hahmottamiseksi, sappiteiden suuaukko usein väljennetään toimenpiteiden mahdollistamiseksi, ja tukos joko poistetaan tai ahdas kohta laajennetaan tai ohitetaan yhdellä tai useammalla endoproteesilla. Toimenpiteet tehdään läpivalaisukontrollissa potilaan ollessa kevyesti sedatoituna, useimmiten midatsolaa 833
2 katsaus Kirjallisuutta 1 Grönroos JM, Karvonen J, Hurme S, Salminen P. Stone or stricture: does the calibre of intrahepatic bile ducts predict the diagnosis? ANZ J Surg 2012;82:89. 2 Karvonen J, Kairisto V, Grönroos JM. The diameter of common bile duct does not predict the cause of extrahepatic cholestasis. Surg Laparosc Endosc Percutan Tech 2009;19: Karvonen J, Kairisto V, Grönroos JM. Stone or stricture as a cause of extrahepatic cholestasis do liver function tests predict the diagnosis? Clin Chem Lab Med 2006;44: Brand M, Bizos D, O Farrell P Jr. Antibiotic prophylaxis for patients undergoing elective endoscopic retrograde cholangiopancreatography. Cochrane Database Syst Rev 2010;6:CD Cheung J, Tsoi K, Quan W-L, Lau J, Sung J. Guidewire versus conventional contrast cannulation of the common bile duct for the prevention of post-ercp pancreatitis: a systematic review and meta-analysis. Gastrointest Endosc 2009;70: Löhr M, Aabakken L, Arnelo U ym. How to cannulate? A survey of the Scandinavian Association for Digestive Endosopy (SADE) in 141 endoscopists. Scand J Gastroenterol 2012;47: Grönroos JM, Vihervaara H, Gullichsen R, Laine S, Karvonen J, Salminen P. Double-guidewireassisted biliary cannulation: experiences from a single tertiary referral center. Surg Endosc 2011;25: Halttunen J, Keränen I, Udd M, Kylänpää L. Pancreatic sphincterotomy versus needle knife precut in difficult biliary cannulation. Surg Endosc 2009;23: Vihervaara H, Grönroos JM. Feasibility of the novel 3-step protocol for biliary cannulation a prospective analysis. Surg Laparosc Endosc Percutan Tech 2012;22: Palm J, Saarela A, Mäkelä J. Safety of Erlangen precut papillotomy: an analysis of 1044 consecutive ERCP examinations in a single institution. J Clin Gastroenterol 2007;41: Weinberg BM, Shindy W, Lo S. Endoscopic balloon sphincter dilatation (sphincteroplasty) versus sphincterotomy for common bile duct stones. Cochrane Database Syst Rev 2006;18:CD Liu Y, Su P, Lin S ym. Endoscopic papillary balloon dilatation versus endoscopic sphincterotomy in the treatment for choledocholithiasis: A meta-analysis. J Gastroenterol Hepatol 2012;27: Katanuma A, Maguchi H, Osanai M, Takahashi K. Endoscopic treatment of difficult common bile duct stones. Dig Endosc 2010;22:S90 7. Sappitiekivi Sappitiekivi (kuva 1) poistetaan tavallisesti pallokatetrilla tai joskus ns. Dormian korilla (13). Hankalissa poistoissa, esimerkiksi kivien ollessa kookkaita, distaalinen sappitierunko voidaan laajentaa sfinkterotomian jälkeen suurikaliiberisella pallolla (large balloon dilatation, LBD) kitaulukko 1. Sappitietukoksen tavallisimmat syyt. Sappitiekivi Kasvain Sappitietulehdus Akuutti sappirakkotulehdus Akuutti tai krooninen haimatulehdus Mirizzin oireyhtymä Sklerosoiva kolangiitti Iatrogeeninen sappitievaurio Sappitiekirurgian myöhäiskomplikaatiot taulukko 2. Sappitietukoksen mini-invasiiviset hoitomenetelmät. Endoskooppiset toimenpiteet Perkutaaniset toimenpiteet Rendezvous-toimenpiteet Laparoskooppiset toimenpiteet mia käyttäen. Nykyään suuri osa potilaista kotiutetaan jo toimenpidepäivänä toiminnan ollessa siten ns. päiväkirurgian luonteista. Hiljattain julkaistu Cochrane-katsaus (4) puoltaa jo pitkään vallinnutta kliinistä hoitokäytäntöä, jonka mukaan endoskooppisten sappi- ja haimatoimenpiteiden yhteydessä käytetään antibioottiprofylaksiaa. Ohjainvaijeriavusteinen sappiteiden kanylointi onnistuu paremmin kuin perinteinen katetrikanylointi, ja komplikaatiot ovat vähäisempiä (5). Gastroenterologisen endoskopian ja endoskooppisen kirurgian pohjoismaisen kehittämis- ja yhteistyöverkoston ANDRE:n (Allied Network for the Development and Research in Endoscopy) tuoreen selvityksen mukaan suurin osa johtavista pohjoismaisista endoskooppisen kirurgian keskuksista on siirtynyt ohjainvaijerikanylointitekniikkaan (6). Mikäli ohjainvaijeri luiskahtaa sappiteiden sijasta toistuvasti haimateihin, voidaan sappitiekanylointiin käyttää ns. kaksoisohjainvaijerimenetelmää. Omassa prospektiivisessa aineistossamme (7) sappiteiden kanylointi onnistui tällä menetelmällä kahdessa kolmasosassa tapauksista, ja tämä vähensi merkittävästi invasiivisempien kanylointimenetelmien tarvetta ja todennäköisesti myös komplikaatioita. Jos sappiteihin ei näilläkään keinoilla päästä, valitaan jokin ns. precut-avauksista. Selviä eroja eri precut-toimenpiteiden paremmuudessa ei ole. Kolmesta maamme suurimmasta keskuksesta helsinkiläiset suosivat haimasfinkterotomiaa, turkulaiset neulaveitsiavausta ja oululaiset Erlangen-papillotomiaa. Lopulta sappiteihin päästään lähes aina. Toimenpiteiden keskittämisen ansiosta suuren volyymin keskuksissa sappitiekanylointien onnistumisprosentti on lähes 100 % (8,9,10). Toimenpiteitä varten sappiteiden suuaukko väljennetään yleensä katkaisemalla sappiteiden sulkijalihas (endoskooppinen sfinkterotomia, EST). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää perinteistä pallolaajennusta. Vuodelta 2006 peräisin olevan Cochrane-katsauksen (11) ja tuoreen meta-analyysin (12) mukaan endoskooppinen sfinkterotomia on jonkin verran tehokkaampi ja turvallisempi, mutta pallolaajennusta kannattaa kuitenkin harkita esimerkiksi hyytymishäiriöpotilaille. kuva 1. Sappiteiden varjoainekuvauksessa nähdään runsaasti kiviä sappirakossa ja sappiteissä. 834
3 tieteessä 14 Feng Y, Zhu H, Chen X ym. Comparison of endoscopic papillary large balloon dilation and endoscopic sphincterotomy for retrieval of choledocholithiasis: a meta-analysis of randomized controlled trials. J Gastroenterol 2012;47: Antoniou SA, Antoniou GA, Makridis C. Laparoscopic treatment of Mirizzi syndrome: a systematic review. Surg Endosc 2010;24: Grönroos JM. How to avoid unnecessary laparotomies in Mirizzi syndrome? Gastrointest Endosc 2009;69: Bonin EA, Baron TH. Preoperative biliary stents in pancreatic cancer. J Hepatobiliary Pancreat Sci 2011;18: Wang Q, Gurusamy KS, Lin H, Xie X, Wang C. Preoperative biliary drainage for obstructive jaundice. Cochrane Database Syst Rev 2008;16:CD Moss AC, Morris E, Mac Mathuna P. Palliative biliary stents for obstructing pancreatic carcinoma. Cochrane Database Syst Rev 2006;19:CD Grönroos JM, Gullichsen R, Laine S, Salminen P. Endoscopic palliation of malignant obstructive jaundice in extremely elderly patients: plastic stent is enough. Minim Invasive Ther Allied Technol 2010;19: Bakhru MR, Kahaleh M. Expandable metal stents for benign biliary disease. Gastrointest Endosc Clin N Am 2011;21: Perri V, Familiari P, Tringali A, Boskoski I, Costamagna G. Plastic biliary stents for benign biliary diseases. Gastrointest Endosc Clin N Am 2011;21: Nordin A, Grönroos JM, Mäkisalo H. Treatment of biliary complications after laparoscopic cholecystectomy. Scand J Surg 2011;100: Aljiffry M, Renfrew PD, Walsh MJ, Laryea M, Molinari M. Analytical review of diagnosis and treatment strategies for dominant bile duct strictures in patients with primary sclerosing cholangitis. HPB (Oxford) 2011;13: Ho CS, Warkentin AE. Evidencebased decompression in malignant biliary obstruction. Korean J Radiol 2012;13: Grönroos JM. How to avoid unnecessary laparotomies in iatrogenic bile duct injuries? Am J Surg 2009;197: Martin DJ, Vernon DR, Toouli J. Surgical versus endoscopic treatment of bile duct stones. Cochrane Database Syst Rev 2006;19:CD Grönroos J. Sappitiehytkivien poisto endoskooppinen hoitovaihtoehto selvästi suosituin. Duodecim 2010;126: venpoiston helpottamiseksi (14). Tämä tekniikka on osoittautunut hyvin käyttökelpoiseksi menetelmäksi haastavissa tilanteissa. Mikäli kivenpoiston epäillään jäävän epätäydelliseksi, on väliaikaisen sappitie-endoproteesin asettaminen usein aiheellista, etenkin sappitietulehduksissa. Sappirakon laskutiehyeeseen juuttunut kivi saattaa joskus ahtauttaa sappiteitä. Tämä harvinainen ns. Mirizzin oireyhtymä on useimmiten viisainta hoitaa avoleikkauksella (15), mutta tietyissä tilanteissa endoskooppinen kirurgia yhdistettynä laparaskooppiseen kirurgiaan voi olla potilaalle miellyttävämpi hoitovaihtoehto (16). Muut tukokset Akuutissa sappirakkotulehduksessa ja haimatulehduksessa paikalliseen tulehdusreaktioon liittyvät lievät sapenkulun häiriöt korjautuvat yleensä itsestään, ja endoskooppista hoitoa tarkuva 2. Sappiteiden varjoainekuvauksessa nähdään kasvaimen aiheuttama sappitieahtauma kanyylin kärjen kohdalla. Kasvain Toinen yleinen sappitietukoksen aiheuttaja on kasvain (kuva 2), tavallisimmin haimasyöpä, joka valitettavan usein on diagnosointivaiheessa jo karannut leikkaushoidon ulottumattomiin. Jos leikkaus voidaan tehdä, sappitietukos kannattaa laukaista ensin endoskooppisesti ainakin sappitietulehdustilanteissa. Tuoreimman Medline-, Embase- ja Cochrane-tietokantoihin perustuneen katsausartikkelin (17) mukaan stenttausta tulee harkita ennen toimenpidettä myös vaikeissa sapenkulkuhäiriöissä tai leikkaukseen pääsyn viivästyessä sitä edeltäneessä Cochrane-katsauksessa (18) ei sen sijaan selvää suositussa kyetty antamaan ja preoperatiivista palliaatiota pidettiin tietyissä tilanteissa jopa haitallisena. Mikäli kasvaimen poistoleikkaus ei ole mahdollinen, endoskooppinen stenttaus (kuva 3) on leikkausta parempi palliaatio (19). Usein endoproteesin asettaminen onnistuu ilman sfinkterotomiaa, ja tarvittaessa papillan ulkoaukkoa voidaan laajentaa puikkolaajentimella. Endoproteesina voidaan käyttää pienikaliiberista muovistenttiä tai suurikaliiberista metalliverkkostenttiä. Muovistentit pysyvät auki 3 6 kuukautta. Metalliverkkostenttien käyttöä rajoittaa niiden moninkertainen hinta verrattuna muovistentteihin, mutta Cochrane-katsauksen (19) suosituksen mukaisesti metalliverkkostenttejä käytetään yhä enemmän, koska ne pysyvät auki 6 12 kuukautta. Vanhoille potilaille ja laajalti metastasoineissa taudeissa muovistentti on kuitenkin riittävä (20). Tukkeutunut tai paikaltaan siirtynyt stentti yleensä vaihdetaan, mutta metalliverkkostenttitukos hoidetaan tavallisesti asettamalla uusi stentti vanhan sisään. kuva 3. Sappitieahtauma hoidettu endoskooppisesti asetetulla muovistentillä. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Juha Grönroos, Arto Saarela: Ei sidonnaisuuksia. 835
4 katsaus Sappitietukos tulee hoitaa aina viipymättä. vitaan harvoin. Krooniseen haimatulehdukseen liittyvä sapenkulun häiriö voi sen sijaan olla hankalasti hoidettavissa, etenkin haiman ollessa kalkkeutunut. Osaamisen ja välineistön kehittymisen myötä suuri osa näistäkin potilaista voidaan kuitenkin hoitaa endoskooppisesti asettamalla ahtauman laajentamisen jälkeen sappiteihin itsestään laajeneva metalliverkkostentti (21) tai vierekkäin 3 6 muovistenttiä (22), jotka poistetaan 6 12 kuukauden kuluttua. Näitä hoitomuotoja vertaileva pohjoismainen satunnaistettu etenevä monikeskustutkimus on parhaillaan meneillään. Väliaikaiseen stenttaukseen on kehitetty myös biohajoavia sappitiestenttejä, mutta niiden käyttö ei ole toistaiseksi laajamittaista, sillä hajoamisvaiheessa stentin palaset saattavat aiheuttaa sapenkulun häiriöitä. Sappileikkauksiin liittyvät sappitievauriot ovat valitettavasti lisääntyneet laparoskooppiseen tekniikkaan siirryttäessä. Niiden diagnosoinnin ja hoidon kulmakivi on monialainen yhteistyö. Iatrogeenisissa sappitievaurioissa sappitiet eivät yleensä ole täysin tukossa (Amsterdamin luokituksessa tyypin A, B ja C vauriot), ja tällöin vaurio saadaan yleensä hoidetuksi endoskooppisesti. Endoskooppisessa hoidossa käytetään laajennuksia ja joko useita vierekkäin asetettuja muovistenttejä tai poistettavaa, päällystettyä metalliverkkostenttiä. Viime aikoina on näissäkin tapauksissa käytetty yhä enemmän metalliverkkostenttejä. Mikäli iatrogeeninen sappitietukos ei reagoi suotuisasti endoskooppiseen hoitoon, tulee operatiivista hoitoa harkita. Täydellinen tukos (Amsterdam D) on aina laparotomian aihe (23). Leikkaushoitoon päädyttäessäkin mahdollinen sappiperitoniitti tulee kuitenkin ensin rauhoittaa mini-invasiivisin menetelmin (23). Sklerosoivassa kolangiitissa sappitietukoksia on yleensä useita ja ne sijaitsevat pääosin intrahepaattisissa sappiteissä. Laajennusta ja stenttausta käytetään lähinnä yhden pääahtauman hoidossa, joskaan kirjallisuudesta ei löydy asiaa käsitteleviä satunnaistettuja tutkimuksia (24). Perkutaaninen hoito Toimenpideradiologien perkutaanista reittiä (perkutaaninen transhepaattinen kolangiografia) käytetään sappitietukoksen hoidossa mm. kasvaimen tukkiessa maha-suolikanavan yläosan tai leikkauksen muutettua anatomisia rakenteita niin, että endoskooppinen hoito ei ole mahdollinen tai se on vaikea toteuttaa, esimerkiksi ahtautuneen hepatikojejunostomian hoidossa. Myös korkealla sijaitsevien, esimerkiksi hilusalueen, pahanlaatuisten sappitietukosten palliatiivisessa hoidossa perkutaaninen menetelmä on edelleen ensisijainen ja paras (25). Tarvittaessa molemmat maksansisäiset päähaarat voidaan stentata erikseen, joko perkutaanisesti tai endoskooppisesti. Mikäli sen sijaan useat maksansisäiset sappitiet ovat tukossa, päästään tyydyttävään tulokseen vain harvoin, vaikka käytettäisiin sekä endoskooppisia että perkutaanisia menetelmiä. Kasvaimen aiheuttama tukos on hoidettu perkutaanista reittiä käytettäessä perinteisesti kaksivaiheisesti asettamalla ensin dreeni ja myöhemmin endoproteesi, mutta nykyään suositaan yksivaiheista välitöntä stenttausta. Sappitiekivien hoidossa perkutaanista hoitomuotoa käytetään hyvin harvoin. Rendezvous-hoito Erityisen hankalissa tilanteissa parhaat tulokset saavutetaan yhdistämällä perkutaaninen ja endoskooppinen toimenpide eli ns. rendezvoustoimenpiteellä. Tässä tekniikassa toimenpideradiologi vie ohjainvaijerin maksan läpi sappiteihin ja edelleen ongelma-alueen läpi pohjukaissuoleen endoskopistille, jolloin haluttu toimenpide onnistutaan yleensä tekemään. Erityisesti sappitievauriopotilaiden hoidon varhaisvaiheessa, jolloin laparotomiaa tulee useimmiten välttää hankalan sappiperitoniitin vuoksi, yhdistelmätoimenpide voi osoittautua erinomaiseksi hoitovaihtoehdoksi (26). Yhdistelmätekniikka saattaa myös helpottaa papillan löytymistä, kanylointia ja toimenpiteiden suorittamista potilaille, joille on aiemmin tehty ventrikkeliresektio. Näiden potilaiden toimenpiteissä kaksoispalloavusteinen ohutsuolitähystin helpottaa etenemistä ohutsuolessa. Laparoskooppinen hoito Jos sappirakko on aiemmin poistettu, on endoskooppinen sappitiekivenpoisto ensisijainen menetelmä. Jos sappirakko on tallella ja kiviä todetaan sekä sappirakossa että sappiteissä, voidaan sappitiekivet poistaa laparoskooppisesti sappirakon poistoleikkauksen yhteydessä tai endoskooppisesti, yleensä ennen sappirakon poistoa. Cochrane-katsauksessa (27) yksi- ja kaksivaiheisen toimenpiteen välillä ei todettu lääke 836
5 tieteessä tieteellisiä eikä kustannuseroja. Laparoskooppinen tekniikka sappitiekiven poistamiseksi ei ole ainakaan toistaiseksi yleistynyt laajamittaiseen käyttöön Suomessa (28). Kasvaimen aiheuttamassa sappitietukoksessa laparoskooppista hoitomuotoa käytetään hyvin harvoin. Lopuksi Sappitietukos tulee hoitaa aina viipymättä, mielellään lähipäivinä mutta viimeistään lähiviikkoina, sillä tilan pitkittyminen lisää sairastavuutta ja jopa kuolleisuutta. Tukos hoidetaan ensisijaisesti endoskooppisesti ja toissijaisesti perkutaanisesti, ja hankalissa tapauksissa käytetään näiden yhdistelmää, ns. rendezvoustekniikkaa. Mikäli potilaan muu tautitila vaatii laparoskopiaa tai laparotomiaa, voidaan harkita sappitietukoksen hoitamista samassa yhteydessä. Sappitietukoksen laadukkaan hoidon kulmakivi on keskittäminen, ja potilaat tuleekin hoitaa sellaisissa kirurgisissa keskuksissa, joissa on avokirurgian kokemuksen lisäksi riittävä asiantuntemus ja osaaminen erityisesti endoskooppisen sappitiekirurgian mutta myös sappi teiden interventioradiologian alalla. n English summary > in english Mini-invasive treatment of bile duct obstruction Lääkärikompassi kouluttaa Lääkäri yrittäjänä Kun lääkäri perustaa osakeyhtiön Koulutuksessa opitaan, mitä toimenpiteitä osakeyhtiön perustaminen edellyttää. Tilaisuudessa käsitellään mm. verotusta, osingon jakoa sekä menestyksellistä talouden hoitoa Lääkärin ja osakeyhtiön verokohtelu Koulutus selvittää verolakien muutokset yrityksen, henkilön ja osakkeenomistajan verotuksessa. Lisäksi annetaan korkeimman hallinto-oikeuden viimeisimpien ratkaisujen avulla kuva verotuksen soveltamiskysymyksistä Suomessa. Kurssilla käsitellään myös arvonlisäverolakia terveydenhuoltoon soveltuvin osin. Kouluttaja KHT Riitta Kallio-Saukkonen Koulutuspaikka Lääkäritalo, Mäkelänkatu 2, Helsinki Hinta alv. 24 % / kurssi Ilmoittautuminen tai puh. (09) viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssia Suomen LKOMP Lääkärilehti ilmoituspohjat.indd 11/20133vsk
6 english summary Juha Grönroos M.D., Ph.D., Professor, Chief Surgeon Division of Digestive Surgery and Urology, Turku University Hospital Arto Saarela M.D., Ph.D., Associate Chief of Surgery Department of Surgery, Oulu University Hospital Mini-invasive treatment of bile duct obstruction Bile duct obstruction is usually caused by bile duct stones or strictures. As a rule, the treatment of biliary obstruction should be active and occur in severe cases within the next few days and in mild cases within the next few weeks, since any delay is associated with an increase in morbidity and even mortality. Mini-invasive treatment, particularly endoscopic and percutaneous procedures, is the treatment of choice in bile duct disorders such as biliary obstruction. In difficult cases, rendezvous procedures are of utmost importance. Patients suffering from bile duct obstruction should be treated in expert surgical centres by a multidisciplinary team including experienced ERCP endoscopists and interventional radiologists. 837a
Mitä uutta ERCP-toimenpiteissä?
Katsaus tieteessä Johanna Laukkarinen dosentti, erikoislääkäri TAYS, gastroenterologian vastuualue johanna.laukkarinen@fimnet.fi Mitä uutta ERCP-toimenpiteissä? Endoskooppista retrogradista kolangiopankreatikografiaa
LisätiedotRuoansulatuskanavan palliatiivinen kirurgia
TEEMA: PALLIATIIVINEN HOITO Juha Saarnio, Heikki Huhtinen ja Juha Grönroos 418 Palliatiivisella kirurgialla viitataan parantumattomasti syöpäsairaan oireita lievittäviin ja usein myös elämänlaatua parantaviin
LisätiedotEndoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat
Endoskopia Leena Kylänpää ja Jorma Halttunen Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on jo 40 vuotta vanha toimenpide.
LisätiedotSappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa
Katsaus Panu Mentula, Esko Kemppainen ja Pauli Puolakkainen Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Sappikivet ovat toiseksi yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotKroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
LisätiedotEndoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP)
HOITOSUOSITUS Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama hoitosuositusryhmä Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) DUODECIM 1999; 115 (11): 1261 7 Käypä Hoito -suositusten taustalla
LisätiedotVoiko endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian aiheuttamia haimatulehduksia välttää?
Antti Siiki ja Johanna Laukkarinen Voiko endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian aiheuttamia haimatulehduksia välttää? Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on ensisijainen
LisätiedotKatsaus tieteessä. myös osittain päällystettyjä ja kaksikerroksisia stenttejä, joilla pyritään välttämään stentin tukkeutuminen
Katsaus tieteessä Ilona Keränen LT, erikoislääkäri ilona.keranen@hus.fi Anna Lepistö dosentti, osastonylilääkäri Leena Kylänpää dosentti, osastonylilääkäri HYKS Vatsakeskus, vatsaelinkirurgia ja endoskopia
LisätiedotSappi- ja haimateiden tähystystoimenpiteet
Alkuperäistutkimus JUHANI SAND, JUHA UUSIMÄKI, SARI RÄTY, TUULA TYRVÄINEN JA ISTO NORDBACK Sappi- ja haimateiden tähystystoimenpiteet onnistuvat myös polikliinisesti Sappitiehytkivien poisto sekä sappi-
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotLaparoskooppinen kohdunpoisto
Gynekologinen peruskirurgia tänään Laparoskooppinen kohdunpoisto GKS 19.9.2014 Marjaleena Setälä PHKS marjaleena.setala@phsotey.fi Sidonnaisuudet Ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Laparoskooppisen
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotSappirakko ja sappitiet
SAPPITEIDEN KASVAIMET POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu kasvain (tuumori) sappiteissä. Sappiteiden kasvaimista puhuttaessa tarkoitetaan sappirakossa, isoissa sappiteissä tai pienemmissä sappitiehyissä esiintyviä
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotSappiteiden tilan selvittäminen radiologisin
Katsaus Eija Pääkkö, Heljä Oikarinen ja Ilkka Suramo on luotettavaksi, nopeaksi ja riskittömäksi osoittautunut uusi sappiteiden kuvantamismenetelmä. Sen avulla voidaan tutkia sappitietukoksen syitä, sappitiekiviä,
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotSappikivitaudin hoito
Sappikivitaudin hoito Lähde: Jørgensen, T. Behandling af patienter med galdesten. En medicinsk teknologivurdering. DIKE (Dansk Institut for Klinisk Epidemiologi) / Statens Institut for Medicinsk Teknologivurdering.
LisätiedotSappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa
Alkuperäistutkimus Hannu Paajanen, Anu Turunen, Satu Suuronen ja Seppo Ojala Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1995 2004 tehtiin 1 133 laparoskooppista
LisätiedotSappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka. Heljä Oikarinen
Katsaus Sappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka Heljä Oikarinen Sappirakon tai sappiteiden syöpä pitäisi löytää jo varhaisvaiheessa. Yleensä helposti saatava kaikukuvaus on hyvä alkuvaiheen
LisätiedotHAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA
HAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA Heini Hölsä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto
LisätiedotItsestään laajenevien metallisten verkkoputkien
Endoskopia Paulina Salminen ja Heikki Huhtinen Maha-suolikanavan stentit Metallisten verkkoputkien eli stenttien käyttö ruoansulatuskanavassa on viime vuosien aikana yleistynyt merkittävästi ja stenttihoidon
LisätiedotOIREELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSET KYS:SSA VUOSINA 2008 2010
OIREELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSET KYS:SSA VUOSINA 2008 2010 Maria Heinola Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Huhtikuu 2015 ITÄ-SUOMEN
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotCOPYRIGHT Tuula Kiviluoto. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT Tuula Kiviluoto Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! Milloin, miten ja missä haimasyöpä kannattaa leikata? Tuula Kiviluoto Meilahti / Kirurgian klinikka Haiman
LisätiedotAppendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus
Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform
LisätiedotIkteerinen potilas päivystyksessä
KATSAUS TEEMA Juha Saarnio, Leena Kylänpää ja Ritva Koskela Ikteerinen potilas päivystyksessä Ihon tai skleerojen keltaisuus on yleinen syy potilaan hakeutumiselle päivystyspoliklinikkaan. Päivystävän
LisätiedotSAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ
SAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ Santtu Hytönen Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kirurgia Toukokuu 2015 1
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotKaikuendoskopian kliininen käyttö
Endoskopia Jari Koskenpato ja Martti Färkkilä Kaikuendoskopia mahdollistaa normaalin gastroskopian tai duodenoskopian ohella maha-suolikanavan seinämän ja sen viereisten rakenteiden tarkastelun ultraäänitekniikalla.
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
Lisätiedot23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg
Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,
LisätiedotSaako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti?
Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous Kuopio 19. 20.9.2013 Saako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti? el Saija Vuolio, Lapin Keskussairaala Historiaa Saksalainen Georg Kelling teki ensimmäisen
LisätiedotONKO ERCP TURVALLINEN PÄIVÄKIRURGISESTI SUORITETTUNA?
ONKO ERCP TURVALLINEN PÄIVÄKIRURGISESTI SUORITETTUNA? Mäkelä, Katariina Syventävien opintojen tutkielma Gastroenterologinen kirurgia Oulun yliopisto 05/2017 Ohjaajat: Palm Jukka, Mäkelä Jyrki OULUN YLIOPISTO
LisätiedotPotilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotKeski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös
Kliinis-patologinen kokousselostus Matti Vauhkonen, Merja Raade, Veli-Pekka Lehto ja Martti Färkkilä Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös P otilas on 55-vuotias mies, jolla todettiin
LisätiedotSappikivitauti vatsaoireiden syy vai sattumalöydös?
Tieteessä katsaus Jukka Harju LT, erikoislääkäri HYKS Vatsakeskus jukka.harju@hus.fi Sappikivitauti vatsaoireiden syy vai sattumalöydös? Sappikiviä esiintyy 10 15 %:lla väestöstä, mutta korkeintaan viidesosalle
LisätiedotA kuutti pankreatiitti (AP) on yleinen
Pauli Puolakkainen ja Leena Kylänpää Akuutti pankreatiitti on yleinen sairaus. Yleisimmät etiologiset tekijät ovat haitallinen alkoholinkäyttö ja sappikivitauti. Se saattaa myös syntyä monen eri tekijän
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotMilloin dacryocystorhinostomia?
Milloin dacryocystorhinostomia? Juha Seppä OYL, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti Osaamiskeskusjohtaja, aistinelinsairaudet, Kuopion Yliopistollinen Saitraala Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotLaparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa
Alkuperäistutkimus Harry Nisen, Ilkka Perttilä, Harri Juusela, Martti Ala-Opas ja Kimmo Taari Laparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa Vuosina 1998 2005 tehtiin
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotLymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen
Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotKuppirevisiot. Tyks/FAR Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019
Kuppirevisiot Tyks/FAR 2018 Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019 Kuppirevisiot Tyks 2018, acetabulum-komponentti peräisen syyn mukaan jaoteltuna Uusintaleikkauksen syy Lukumäärä Aseptinen irtoaminen, acetabulum
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotHysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011
Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot
LisätiedotAKUUTIN KOLEKYSTIIN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008 2010
AKUUTIN KOLEKYSTIIN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008 2010 Keski-Oja, Pauli Syventävien opintojen tutkielma Kirurgian klinikka Oulun yliopisto Joulukuu 2014 Ohjaaja Jyrki Mäkelä OULUN
LisätiedotKROONINEN. 1.3.2012 Leena Kylänpää, Vatsaelinkirurgian dosentti HYKS Gastrokirurgian klinikka
KROONINEN HAIMATULEHDUS 1.3.2012 Leena Kylänpää, Vatsaelinkirurgian dosentti HYKS Gastrokirurgian klinikka Krooninen pankreatiitti esiintyvyys Suomessa 5-7 / 100 000 / vuosi Alkoholi aiheuttama yleisempi
LisätiedotKIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO
KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotVarsirevisiot. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa
Varsirevisiot IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgiankurssi 24. 26.4.2019 Turku Jarmo Kangas MD Tekonivelsairaala Coxa SIDONNAISUUDET TEKONIVELSAIRAALA COXA VASTAANOTTO LÄÄKÄRIKESKUS MEHILÄINEN KOULUTUSMATKOJA
LisätiedotVirtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011
Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotSimulaattorit kirurgikoulutuksessa
Katsaus Tom Scheinin Simulaattorit kirurgikoulutuksessa Tehokkaaseen erikoistumiskoulutukseen käytetään eri syistä entistä vähemmän aikaa. Samalla sairaaloiden johtoon kohdistuu paineita taloudellisuuden
LisätiedotPäihdelääketieteen Päivät 2015
Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää
LisätiedotVaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla
Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla Tapio Väyrynen LL, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala GYNEKOLOGISEN KIRURGIAN SEURAN KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 26.9.2008 Sidonnaisuudet kahden
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotAIKUISTEN AKUUTTI VATSAKIPU KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2012
AIKUISTEN AKUUTTI VATSAKIPU KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2012 Heidi Saarelainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
LisätiedotLaparoskopia nopeasti yleistynyt menetelmä vatsan alueen leikkauksissa
Endoskooppinen kirurgia Laparoskopia nopeasti yleistynyt menetelmä vatsan alueen leikkauksissa Juhani Sand, Markku Luostarinen ja Isto Nordback Diagnostinen laparoskopia sai alkunsa jo vuosisadan alussa.
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotHyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä
LisätiedotMaksan kasvainten tuhoaminen paikallishoidoilla
Julkaistu verkossa ensin 11.4.2011 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS TIETEESSÄ HALO-RYHMÄ: ARNO NORDIN LT, erikoislääkäri HYKS, elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka, Meilahden sairaala KIRSTI NUMMINEN
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotPäihdelääketieteen Päivät 2015
Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää
LisätiedotHaimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta. Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue
Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue Akuutin haimatulehduksen insidenssi kovin vaihteleva maailmanlaajuisesti
LisätiedotVaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:
Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotTavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10.
Tavoitteet Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video 1 Anatomiaa Caspar Bartholin nuorempi löysi v. 1677 (Tanska) Bartholinin rauhanen on
LisätiedotSEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman
SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman Sisältö Johdanto Reisiluun kaulan murtuma potilas Mitä RCT:t kertoo Rekisteri tilastoja Yhteenveto Johdanto Yleinen
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotKoska refluksitaudin todellisia syitä ei täysin
Refluksitauti Tuula Kiviluoto Refluksitaudin primaarihoito ovat elämäntapaohjeet ja lääkitys. Vain osa potilaista tarvitsee leikkausta. Hyvä leikkaustulos edellyttää potilaiden huolellista valintaa ja
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotKaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS
Kaihileikkauksen komplikaatiot Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskuluja: Johnson & Johnson Intraoperatiiviset komplikaatiot Takakapseliruptuura +/- lasiaismenetys
Lisätiedot6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.
6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli
LisätiedotAIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet. 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS 1.3.2012
Autoimmuunimaksasairaudet 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS AIH= Autoimmuunihepatiitti PBC= Primaari biliaari kirroosi PSC= Primaari sklerosoiva kolangiitti Tyyppi 1 AIH Tyyppi 2 5 19%
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotKilpirauhasen kirurgiaa. Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala
Kilpirauhasen kirurgiaa Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala Esityksen kulku johdanto anatomiaa kirurgin kannalta lukuja leikkaustapa imusolmukekirurgiaa
LisätiedotLEIKO Leikkaukseen kotoa kulma
LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170
LisätiedotHAIMAN HÄNNÄN POISTOLEIKKAUKSEN JÄLKEISET KOMPLIKAATIOT
HAIMAN HÄNNÄN POISTOLEIKKAUKSEN JÄLKEISET KOMPLIKAATIOT LK Elena Alanko Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Haimatutkimusryhmä 06/2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen
LisätiedotÓlafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik)
Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Yhteenvetoa väitöskirjasta / FINHYST 2006 Hysterectomy for benign indications in Finland 30.3.2012 HY GKS 27.9.2012 Tea Brummer Osatyöt
LisätiedotZenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys
Tuomas Klockars, Eero Sihvo, Heikki Rihkanen, Jarmo Salo ja Antti Mäkitie KATSAUS Zenkerin divertikkelin hoito ja potilaiden tyytyväisyys Zenkerin divertikkeli on alanielun pullistuma, jonka syntymekanismi
LisätiedotAkillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011
Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala
Lisätiedot