Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa
|
|
- Heli Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Panu Mentula, Esko Kemppainen ja Pauli Puolakkainen Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa Sappikivet ovat toiseksi yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja Suomessa. Nykykäsityksen mukaan sappi- ja haimatiehyen yhteiseen laskukohtaan kiilautunut kivi käynnistää haimatulehduksen. Aikaisempien tutkimusten perusteella on uskottu, että tukoksen nopea laukaisu vähentää haimatulehdukseen liittyvää sairastuvuutta. Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) ja papillotomia tarjoavat menetelmän tukoksen laukaisemiseksi. Viimeisimpien tutkimusten perusteella kiireellisen ERCP:n aihe on tarkentunut siten, että tutkimuksesta on hyötyä ainoastaan silloin, kun vaikeaan akuuttiin haimatulehdukseen liittyy akuutti kolangiitti. Kiireetön ERCP ja papillotomia voitaisiin tehdä samalla hoitojaksolla valikoidusti ainoastaan potilaille, joilla sappitiehytkivi ei alkuvaiheen seurannan perusteella itsestään ole tullut sappiteiden läpi. Muille tulisi tehdä sappirakon poistoleikkaus heti haimatulehduksen rauhoituttua. S appikivitauti on yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja maailmassa. Suomessa se aiheuttaa akuuteista haimatulehduksista noin joka viidennen ja on alkoholin jälkeen toiseksi yleisin etiologinen tekijä. Jos akuuttia haimatulehdusta potevalla todetaan sappirakko- tai sappitiehytkivet, on sappikivitautia pidettävä haimatulehduksen etiologisena tekijänä. Sappikivien olemassaolo ei kuitenkaan sulje pois muiden etiologisten tekijöiden kuten alkoholinkäytön osuutta akuutin haimatulehduksen syntyyn. Jos potilaalla on todettavissa useampi akuutille haimatulehdukselle altistava tekijä, tulisikin tutkimus- ja hoitotoimenpiteissä huomioida kaikki etiologiset tekijät. Yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan sappiteihin joutuneen sappikiven aiheuttama haimatiehyen tukos sappi- ja haimatiehyen yhteisen laskukohdan alueella papilla duodeni majorissa (»papilla Vateri») voi saada aikaan akuutin haimatulehduksen. Usein tämä tukos laukeaa Duodecim 2007;123: itsestään kiven kulkeutuessa edelleen pohjukaissuoleen. Toisaalta on esitetty sekä kokeellisten että kliinisten tutkimusten perusteella, että tukostilanteen jatkuessa haiman tulehdusreaktio pahenee (Ründzi ym. 1993, Acosta ym. 1997). Tämä puoltaisi tukoksen mahdollisimman varhaista laukaisua, varsinkin kun vaikeaan akuuttiin haimatulehdukseen liittyy huomattavaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Sappikivien varhaisen kirurgisen hoidon on satunnaistetussa tutkimuksessa osoitettu lisäävän huomattavasti kuolleisuutta akuuttiin haimatulehdukseen (Kelly ja Wagner 1988), eikä sitä voida sen vuoksi suositella. Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatikografian (ERCP) yhteydessä tehty papillotomia ja tukkivan sappitiehytkiven poisto tarjoaa vähemmän kajoavan menetelmän kirurgiseen hoitoon verrattuna. Toimenpide onkin laajalti käytössä akuutin sappikivien aiheuttaman haimatulehduksen hoidossa. 2449
2 ERCP:n ja papillotomian vaikuttavuus ERCP:n vaikuttavuudesta sappikivien aiheuttaman akuutin haimatulehduksen hoidossa on julkaistu kaikkiaan neljä satunnaistettua tutkimusta. Ensimmäinen yhden keskuksen tutkimus (Neoptolemos ym. 1988) osoitti varhaisen toimenpiteen vähentävän sairastuvuutta, mutta vain vaikeassa akuutissa haimatulehduksessa. ERCP:n hyötyä korosti edelleen Hongkongissa tehty tutkimus (Fan ym. 1993), joka osoitti varhaisen ERCP:n vähentävän sappiperäisiä sepsiksiä ja lähinnä akuuttia kolangiittia akuutissa haimatulehduksessa. Toimenpiteellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta kehittyvien elinhäiriöiden tai haimakomplikaatioiden kuten haimanekroosin tai pseudokystien määrään. Saksalaisten myöhemmin tekemässä monikeskustutkimuksessa osoitettiin kuitenkin, että potilaat, joilla ei ole obstruktiivista ikterusta, eivät hyödy varhaisesta ERCP:stä ja papillotomiasta. Toimenpideryhmässä esiintyi jopa enemmän komplikaatiota kuin konservatiivisesti hoidetuilla (Fölsch ym. 1997). Tuorein julkaistu tutkimus on tehty Buenos Airesissa. Siinä selvitettiin ERCP:n merkitystä sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa potilailla, joilla oli kliinisesti osoitettavissa sappitietukos mutta ei kliinistä kolangiittia (Charcot n triadi: oikean puoleinen ylävatsakipu, keltaisuus ja kuume yli 38,4 C). ERCP ja papillotomia, jotka tehtiin 48 tunnin kuluessa oireiden alusta, eivät vähentäneet haimatulehduksen vaikeusastetta minkään mittausmenetelmän mukaan. Haimatulehduksen vaikeusastetta kuvaavat muutokset tietokonetomografiassa olivat samankaltaisia, eikä toimenpiteellä ollut vaikutusta elinvaurioiden määrään tai kuolleisuuteen (Oría ym. 2007). Akuutin kolangiitin merkitys akuutin pankreatiitin yhteydessä ERCP:n roolia akuutissa sappikivitaudin aiheuttamassa haimatulehduksessa käsitteli myös tuore Annals of Surgeryn pääkirjoitus (Vitale 2007). Tässä ja Orían ym. tutkimuksen (2007) pohdinnassa selitetään näiden neljän tutkimuksen osin ristiriitaiset tuloksia potilaiden erilaisella valinnalla. Onkin käynyt ilmi, että tutkimuksissa, joissa varhainen ERCP osoittautui hyödylliseksi (Neoptolemos ym ja Fan ym. 1993), huomattavalla osalla (40 % ja 50 %) endoskooppiseen hoitoon satunnaistetuista potilaista oli tukoksen aiheuttavan kiven lisäksi myös kolangiitti. Kolangiitti pahentaa akuuttiin haimatulehdukseen liittyvää yleistynyttä tulehdusreaktiota ja lisää siten sairastuvuutta, mikä selittäisi hyvin ERCP:n ja endoskooppisen papillotomian hyödyllisyyden. Antibioottiprofylaksin käyttö akuutissa haimatulehduksessa voi omalta osaltaan vaikuttaa edullisesti mahdolliseen samanaikaiseen kolangiittiin ja siten vähentää sen haitallisia vaikutuksia. Näiden satunnaistettujen tutkimusten perusteella varhaisen ERCP:n ja endoskooppisen papillotomian aiheeksi saadaan ainoastaan samanaikainen akuutti kolangiitti, koska muista syistä tehtynä toimenpiteestä ei ole osoitettu olevan hyötyä. Käytännön työssä ongelmaksi muodostuu kuitenkin kolangiitin diagnoosin vaikeus, mitä myös Oría ym. (2007) pohtivat artikkelissaan. Koska kolangiitin oireisto on osittain samankaltainen akuutin haimatulehduksen oireiden kanssa (kuume ja ylävatsakipu), ei Charcot n triadia voida pitää riittävän tarkkana diagnosoimaan kolangiittia. Usein kolangiitin diagnoosi varmistuukin vasta ERCP:ssä. Toisaalta Orían ym. tutkimus osoitti, että kolangiittioireiden puuttuessa voitiin turvallisesti pidättäytyä kiireellisestä ERCP:stä. Kolangiitti saattaa toki kehittyä myös viiveellä, minkä takia potilaan oireistoa tulisikin seurata kehittyvän kolangiitin varalta. Haimatulehduksen uusiutumisen ehkäisy Sappikivien aiheuttama akuutti haimatulehdus näyttää uusiutuvan herkästi, ellei altistavaa tekijää eli sappikivitautia hoideta ajoissa (Frei ym. 1986). Uusiutuvan tulehduksen mekanismi on sama kuin primaarivaiheen tulehduksessa eli papillaan kiilautuneen sappikiven aiheuttama haimatiehyen tukos. Uusiutuvan tulehduksen välttämiseksi potilaalle tulisi tehdä joko ERCP ja endoskooppinen papillotomia tai sitten varhainen kolekystektomia P. Mentula ym.
3 Viimeaikaiset hoitosuositukset ovatkin suositelleet sappirakon poistoleikkausta heti akuutin haimatulehduksen rauhoituttua jo samalla hoitojaksolla (Uhl ym. 2002). Lievässä haimatulehduksessa tämä on useimmiten turvallista jo noin 4 6 vuorokautta tulehduksen alun jälkeen, kun taas vaikean tulehduksen rauhoittuminen saattaa viedä jopa kuusi viikkoa. Pelkkä sappirakon poistoleikkaus ei kuitenkaan poista haimatulehduksen uusiutumisriskiä, jos potilaalla on samanaikaisesti sappitiehytkivet. Näiden olemassaolo tuleekin aina selvittää, jotta hoito osattaisiin kohdistaa myös niihin. Sappitiehytkivien esiintyvyys akuutissa sappikivien aiheuttamassa haimatulehduksessa on vaihdellut eri sarjoissa välillä 9 72 %. Useimmiten se on ollut noin %. Selvästi useammin tiehytkiviä löytyy, jos todetaan jokin sappitietukokseen viittaavista löydöksistä, kuten laajentuneet sappitiet kaikututkimuksessa tai suurentunut plasman bilirubiini-, AFOS-, ALAT-, ASAT- tai gammaglutamyylitransferaasiarvo (Barkun ym. 1994). Mikään näistä yksittäisistä testeistä ei ole riittävän herkkä tai spesifinen toteamaan sappitiehytkiveä. Spesifisyys paranee selvästi sen mukaan, miten suuria poikkeamat viitearvoista ovat ja kuinka moni arvo on samanaikaisesti suurentunut. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että mitä varhaisemmin sappitiehyitä tutkitaan akuutin haimatulehduksen alun jälkeen, sitä enemmän tiehytkiviä todetaan (Oría ym. 2007). Tämä sopii siihen, että osa pienistä sappitiehytkivistä kulkeutuu ajan mittaan itsestään sappiteiden läpi. Hoito Sappikivien aiheuttaman akuutin haimatulehduksen hoito eroaa muusta syystä syntyneiden akuuttien haimatulehduksien hoidosta ainoastaan sappikivitautiin kohdistuvien toimenpiteiden osalta. Tutkimus- ja hoitokäytännöt ovat luonnollisesti riippuvaisia paikallisista olosuhteista ja voimavaroista. Oheinen hoitokaavio (kuva) on laadittu tuoreimpien tutkimustulosten pohjalta, eikä se perustu mihinkään olemassa olevaan hoitokäytäntöön. Koska akuutissa sappikivien aiheuttamassa haimatulehduksessa huomattava osa sappitiehytkivistä kulkeutuu itsestään pohjukaissuoleen, saattaisi alkuvaiheessa riittää potilaan seuranta edellä mainituin verikokein, ellei epäillä kolangiittia. Potilaat, joiden laboratorioarvot suurenevat tai jäävät seurannassa suurentuneiksi, olisi syytä tutkia tarkemmin mahdollisten sappitiehytkivien varalta (Cohen ym. 2001). Magneettikolangiografia (MRC) on noninvasiivinen ja lähes ERCP:n veroinen sappitiehytkivien toteamisessa. Turvallisuutensa vuoksi sitä voidaan suositella ensisijaisena menetelmänä silloin, kun kaikukuvauksen ja laboratoriotutkimusten perusteella epäillään sappitiehytkiveä (Makary ym. 2005). Jos kuitenkin sappitiehytkiven todennäköisyys on erittäin suuri kuten silloin, kun potilas on selvästi ikteerinen ja maksanulkoiset sappitiet näyttävät laajentuneilta kaikututkimuksessa, saattaa olla aiheellista edetä suoraan ERCP:hen ilman edeltävää MRC:tä (Barkun ym. 1994). Jos ennen sappirakon poistoleikkausta ei ole selvitetty mahdollista sappitiehytkivien oley d i n a s i a t Sappikivet ovat toiseksi yleisin akuutin haimatulehduksen aiheuttaja Suomessa. Valtaosalla potilaista sappitiehytkivet kulkeutuvat itsestään suoleen akuutin pankreatiitin alkuvaiheessa. Kiireellinen endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) ja endoskooppinen papillotomia ovat tarpeen silloin, kun potilaalla on akuutin haimatulehduksen aikana akuutti kolangiitti. Todetut sappitiehytkivet tulisi poistaa, jottei akuutti haimatulehdus uusiutuisi. Kolekystektomia tulisi tehdä akuutin haimatulehduksen rauhoituttua, mielellään samalla hoitojaksolla. Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa 2451
4 Onko potilaalla vaikea akuutti haimatulehdus? Onko viitteitä* sappitietukoksesta? Onko viitteitä* sappitietukoksesta? Onko kliinistä epäilyä kolangiitista? (Charcot'n triadi) Maksa-arvot suurenevat seurannassa Maksa-arvot pienenevät viitealueelle seurannassa Suurenevat Maksa-arvot seurannassa Jäävät suurentuneiksi Pienenevät viitealueelle Todetaanko MRC:ssä tiehytkiveä? Kiireellinen ERCP Todetaanko MRC:ssä tiehytkiveä? ERCP samalla hoitojaksolla ERCP samalla hoitojaksolla LCC samalla hoitojaksolla tulehduksen rauhoituttua (5 10 vrk taudin alusta) Kiireetön LCC Kiireetön LCC LCC samalla hoitojaksolla tulehduksen rauhoituttua (3 6 viikkoa taudin alusta) *Kaikukuvauksessa näkyvä sappitielaajentuma tai suurentuneet maksa-arvot (ALAT, AFOS tai bilirubiini) Kuva. Kaavio sappikivien aiheuttaman akuutin haimatulehduksen tutkimuksesta ja hoidosta. ERCP = endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia, MRC = magneettikolangiografia, LCC = laparoskooppinen kolekystlektomia Powered by yfiles massaoloa, tulisi leikkauksen yhteydessä tehdä kolangiografia, jos laboratoriotutkimukset tai kaikukuvaus herättävät siitä epäilyä. Joissain keskuksissa tehdään leikkauksenaikainen kolangiografia rutiinitutkimuksena kaikille sappikivipotilaille. Tiehytkivien todennäköisyys on kuitenkin erittäin pieni, alle 4 %, kun kaikki sappitietukokseen viittaavat laboratorioarvot ovat viitealueella eikä sappitielaajentumaa esiinny (Collins ym. 2004). Jos kolangiografia tehdään vasta leikkauksen yhteydessä, kirurgilla tulisi olla valmiudet poistaa kuvauksessa todetut sappitiehytkivet samassa yhteydessä myös laparoskooppisesti. Toisaalta ERCP on usein mahdollista tehdä myös leikkauksen jälkeen. Yksiköissä, joissa ERCP:n tekeminen hallitaan hyvin ja toimenpiteeseen liittyy siten usein vähemmän komplikaatioita, sappitiehytkivien olemassaolo on pyritty selvittämään ja ERCP ja endoskooppinen papillotomia tarvittaessa tekemään ennen leikkausta. Vaikka Orían ym. (2007) tutkimuksen perusteella kiireellinen 2452 P. Mentula ym.
5 ERCP ei ole tarpeen kuin pienelle osalle akuuttia sappikivien aiheuttamaa haimatulehdusta sairastavista, osaavissa käsissä kiireellisen ERCP: n ja endoskooppisen papillotomian tekeminen obstruktiivisen ikteruksen yhteydessä myös ilman kolangiittia näyttäisi olevan samanarvoinen konservatiivisen seurannan kanssa. Lopuksi ERCP:tä ja endoskooppista papillotomiaa voidaan pitää varsin aiheellisena toimenpiteenä silloin, kun sappitiehytkivet ovat tiedossa tai niitä epäillään vahvasti. ERCP:n etuna on tällöin myös vähäoireisten kolangiittien toteaminen. Papillotomian myötä tarve sappirakon kiireelliseen poistoon häviää ja potilaan leikkaus voidaan järjestää kiireettömänä. Jos potilaalla ei ole kolangiittia, tiehytkiven poisto ei paranna haimatulehduksen ennustetta mutta estää tulehduksen uusiutumista. Koska uusien tutkimustulosten perusteella kiireellinen ERCP ja endoskooppinen papillotomia ovat tarpeen ainoastaan vaikeassa sappikivien aiheuttamassa akuutissa pankreatiitissa, johon liittyy kolangiittiepäily, muita potilaita voidaan tutkia muilla menetelmillä. ERCP:hen tulee ohjata valikoiden ne potilaat, joille se on aiheellinen tiehytkivien poistamiseksi. Valtaosa akuuttiin sappikivien aiheuttamaan haimatulehdukseen sairastuneista ei tarvitse ERCP-tutkimusta ja endoskooppista papillotomiaa, ja näille potilaille tulisikin tehdä kolekystektomia heti akuutin haimatulehduksen rauhoituttua sen uusiutumisen ehkäisemiseksi. Kirjallisuutta Acosta JM, Rubio Galli OM, Rossi R, ym. Effect of duration of ampullary gallstone obstruction on severity of lesion of acute pancreatitis. J Am Coll Surg 1997;183: Barkun AN, Barkun JS, Fried GM, ym. Useful predictors of bile duct stones in patients undergoing laparoscopic cholecystectomy. Ann Surg 1994;220:32 9. Cohen ME, Slezak L, Wells CK, ym. Prediction of bile duct stones and complications in gallstone pancreatitis using early laboratory trends. Am J Gastroenterol 2001;96: Collins C, Maguire D, Ireland A, Fitzgerald E, O Sullivan GC. A prospective study of common bile duct calculi in patients undergoing laparoscopic cholecystectomy: natural history of choledocholithiasis revisited. Ann Surg 2004;239: Fan ST, Lai ECT, Mok FPT, ym. Early treatment of acute biliary pancreatitis by endoscopic papillotomy. N Engl J Med 1993;328: Frei GJ, Frei VT, Thirlby RC, McClelland RN. Biliary pancreatitis: clinical presentation and surgical management. Am J Surg 1986;151: Fölsch UR, Nitsche R, Ludtke R, ym. Early ERCP and papillotomy compared with conservative treatment for acute biliary pancreatitis: The German Study Group on Acute Biliary Pancreatitis. N Engl J Med 1997;336: Kelly TR, Wagner DS. Gallstone pancreatitis: a prospective randomized trial of the timing of surgery. Surgery 1988;104: Makary MA, Duncan MD, Harmon JW, ym. The role of magnetic resonance cholangiography in the management of patients with gallstone pancreatitis. Ann Surg 2005;241: Neoptolemos JP, London NJ, James D, ym. Controlled trial of urgent endoscopic retrograde cholangiopancreatography and endoscopic sphincterotomy versus conservative treatment for acute pancreatitis due to gallstones. Lancet 1988;2: Oría A, Cimmino D, Ocampo C, ym. Early endoscopic intervention versus early conservative management in patients with acute gallstone pancreatitis and biliopancreatic obstruction. Ann Surg 2007;245:10 7. Ründzi M, Saluja A, Lerch MM, ym. Early ductal decompression prevents the progression of biliary pancreatitis: an experimental study in the opossum. Gastroenterology 1993;105: Uhl W, Warshaw A, Imrie C, ym. IAP Guidelines for the Surgical Management of Acute Pancreatitis. Pancreatology 2002;2: Vitale GC. Early management of acute gallstone pancreatitis. Ann Surg 2007;245:18 9. PANU MENTULA, LT, osastonlääkäri panu.mentula@hus.fi ESKO KEMPPAINEN, dosentti, ylilääkäri PAULI PUOLAKKAINEN, dosentti, kliininen opettaja HUS, gastroenterologisen ja yleiskirurgian klinikka Meilahden sairaala PL 340, HUS Sappikivitaudin hoito sappikivien aiheuttamassa akuutissa haimatulehduksessa 2453
Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotEndoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP)
HOITOSUOSITUS Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama hoitosuositusryhmä Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) DUODECIM 1999; 115 (11): 1261 7 Käypä Hoito -suositusten taustalla
LisätiedotSappitietukoksen mini-invasiivinen hoito
Katsaus tieteessä Juha Grönroos professori, ylilääkäri TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka juha.gronroos@tyks.fi Arto Saarela LT, kirurgian apulaisylilääkäri OYS, operatiivinen tulosalue Sappitietukoksen
LisätiedotEndoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat
Endoskopia Leena Kylänpää ja Jorma Halttunen Endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian uudet tekniikat Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on jo 40 vuotta vanha toimenpide.
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotSappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa
Alkuperäistutkimus Hannu Paajanen, Anu Turunen, Satu Suuronen ja Seppo Ojala Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1995 2004 tehtiin 1 133 laparoskooppista
LisätiedotHaimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta. Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue
Haimatulehdusdiagnostiikka kliinikon näkökulmasta Esko Kemppainen, Ylilääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS-sairaanhoitoalue Akuutin haimatulehduksen insidenssi kovin vaihteleva maailmanlaajuisesti
LisätiedotMitä uutta ERCP-toimenpiteissä?
Katsaus tieteessä Johanna Laukkarinen dosentti, erikoislääkäri TAYS, gastroenterologian vastuualue johanna.laukkarinen@fimnet.fi Mitä uutta ERCP-toimenpiteissä? Endoskooppista retrogradista kolangiopankreatikografiaa
LisätiedotSappikivitaudin hoito
Sappikivitaudin hoito Lähde: Jørgensen, T. Behandling af patienter med galdesten. En medicinsk teknologivurdering. DIKE (Dansk Institut for Klinisk Epidemiologi) / Statens Institut for Medicinsk Teknologivurdering.
LisätiedotSappi- ja haimateiden tähystystoimenpiteet
Alkuperäistutkimus JUHANI SAND, JUHA UUSIMÄKI, SARI RÄTY, TUULA TYRVÄINEN JA ISTO NORDBACK Sappi- ja haimateiden tähystystoimenpiteet onnistuvat myös polikliinisesti Sappitiehytkivien poisto sekä sappi-
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotAIKUISTEN AKUUTTI VATSAKIPU KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2012
AIKUISTEN AKUUTTI VATSAKIPU KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUONNA 2012 Heidi Saarelainen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
LisätiedotA kuutti pankreatiitti (AP) on yleinen
Pauli Puolakkainen ja Leena Kylänpää Akuutti pankreatiitti on yleinen sairaus. Yleisimmät etiologiset tekijät ovat haitallinen alkoholinkäyttö ja sappikivitauti. Se saattaa myös syntyä monen eri tekijän
LisätiedotOIREELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSET KYS:SSA VUOSINA 2008 2010
OIREELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSET KYS:SSA VUOSINA 2008 2010 Maria Heinola Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Huhtikuu 2015 ITÄ-SUOMEN
LisätiedotVoiko endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian aiheuttamia haimatulehduksia välttää?
Antti Siiki ja Johanna Laukkarinen Voiko endoskooppisen retrogradisen kolangiopankreatografian aiheuttamia haimatulehduksia välttää? Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia (ERCP) on ensisijainen
LisätiedotSappirakko ja sappitiet
SAPPITEIDEN KASVAIMET POTILASOHJE 1 Sinulla on todettu kasvain (tuumori) sappiteissä. Sappiteiden kasvaimista puhuttaessa tarkoitetaan sappirakossa, isoissa sappiteissä tai pienemmissä sappitiehyissä esiintyviä
LisätiedotAlkoholi- ja sappiperäinen akuutti pankreatiitti kliininen kuva ja hoitotulokset KYS:ssa vuosina
Alkoholi- ja sappiperäinen akuutti pankreatiitti kliininen kuva ja hoitotulokset KYS:ssa vuosina 2008 2010 Marianne Niskanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotSappiteiden tilan selvittäminen radiologisin
Katsaus Eija Pääkkö, Heljä Oikarinen ja Ilkka Suramo on luotettavaksi, nopeaksi ja riskittömäksi osoittautunut uusi sappiteiden kuvantamismenetelmä. Sen avulla voidaan tutkia sappitietukoksen syitä, sappitiekiviä,
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotSTATIINIEN KÄYTÖN JA SUKUPUOLEN VAIKUTUS OI- REELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSIIN KUOPI- ON YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA
STATIINIEN KÄYTÖN JA SUKUPUOLEN VAIKUTUS OI- REELLISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOTULOKSIIN KUOPI- ON YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA Jussi Mäki Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotSappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka. Heljä Oikarinen
Katsaus Sappirakon ja sappiteiden syövän kuvantamisdiagnostiikka Heljä Oikarinen Sappirakon tai sappiteiden syöpä pitäisi löytää jo varhaisvaiheessa. Yleensä helposti saatava kaikukuvaus on hyvä alkuvaiheen
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotKeski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös
Kliinis-patologinen kokousselostus Matti Vauhkonen, Merja Raade, Veli-Pekka Lehto ja Martti Färkkilä Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös P otilas on 55-vuotias mies, jolla todettiin
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotAKUUTIN KOLEKYSTIIN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008 2010
AKUUTIN KOLEKYSTIIN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2008 2010 Keski-Oja, Pauli Syventävien opintojen tutkielma Kirurgian klinikka Oulun yliopisto Joulukuu 2014 Ohjaaja Jyrki Mäkelä OULUN
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotRuoansulatuskanavan palliatiivinen kirurgia
TEEMA: PALLIATIIVINEN HOITO Juha Saarnio, Heikki Huhtinen ja Juha Grönroos 418 Palliatiivisella kirurgialla viitataan parantumattomasti syöpäsairaan oireita lievittäviin ja usein myös elämänlaatua parantaviin
LisätiedotSAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ
SAPPITIEVAURIOT SAPPIKIRURGIAN YHTEYDESSÄ Santtu Hytönen Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kirurgia Toukokuu 2015 1
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotVirtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011
Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotAIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet. 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS 1.3.2012
Autoimmuunimaksasairaudet 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS AIH= Autoimmuunihepatiitti PBC= Primaari biliaari kirroosi PSC= Primaari sklerosoiva kolangiitti Tyyppi 1 AIH Tyyppi 2 5 19%
LisätiedotPOIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA
POIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA SIDONNAISUUDET Ei tämän luennon kannalta merkittäviä sidonnaisuuksia Poikkeavat maksa-arvot
LisätiedotAppendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus
Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotHAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA
HAIMAN DUKTAALISEN ADENOKARSINOOMAN ENNUSTE SUOMESSA: ERI HOITOMUOTOJEN JAKAUMA Heini Hölsä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotVARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS
20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotONKO ERCP TURVALLINEN PÄIVÄKIRURGISESTI SUORITETTUNA?
ONKO ERCP TURVALLINEN PÄIVÄKIRURGISESTI SUORITETTUNA? Mäkelä, Katariina Syventävien opintojen tutkielma Gastroenterologinen kirurgia Oulun yliopisto 05/2017 Ohjaajat: Palm Jukka, Mäkelä Jyrki OULUN YLIOPISTO
LisätiedotAkuutin haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito
Tieteessä katsaus teema Haimasairaudet Johanna Laukkarinen gastrokirurgian apulaisprofessori, ylilääkäri, vastuualuejohtaja Tampereen yliopisto ja TAYS, gastroenterologian vastuualue johanna.laukkarinen@pshp.fi
LisätiedotAlkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017
Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotLaparoskopia nopeasti yleistynyt menetelmä vatsan alueen leikkauksissa
Endoskooppinen kirurgia Laparoskopia nopeasti yleistynyt menetelmä vatsan alueen leikkauksissa Juhani Sand, Markku Luostarinen ja Isto Nordback Diagnostinen laparoskopia sai alkunsa jo vuosisadan alussa.
LisätiedotIkteerinen potilas päivystyksessä
KATSAUS TEEMA Juha Saarnio, Leena Kylänpää ja Ritva Koskela Ikteerinen potilas päivystyksessä Ihon tai skleerojen keltaisuus on yleinen syy potilaan hakeutumiselle päivystyspoliklinikkaan. Päivystävän
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotALKUPERÄISTUTKIMUS. Akuutin alkoholipankreatiitin. jälkeisten glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden
ALKUPERÄISTUTKIMUS Akuutin alkoholipankreatiitin jälkeiset glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt Juha Saltevo, Kati Valtola, Jukka-Pekka Mecklin, Antero Palmu, Leo Niskanen ja Markku Laakso Tutkimuksessa selvitettiin
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotValdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille
Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset
LisätiedotKatsaus tieteessä. myös osittain päällystettyjä ja kaksikerroksisia stenttejä, joilla pyritään välttämään stentin tukkeutuminen
Katsaus tieteessä Ilona Keränen LT, erikoislääkäri ilona.keranen@hus.fi Anna Lepistö dosentti, osastonylilääkäri Leena Kylänpää dosentti, osastonylilääkäri HYKS Vatsakeskus, vatsaelinkirurgia ja endoskopia
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotULTRAÄÄNIDISSEKTIOTEKNIIKAN SOVELTUVUUS ELEKTIIVISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOON
ULTRAÄÄNIDISSEKTIOTEKNIIKAN SOVELTUVUUS ELEKTIIVISEN SAPPIKIVITAUDIN HOITOON Mari Kinnunen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma ItäSuomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kirurgia
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotMilloin dacryocystorhinostomia?
Milloin dacryocystorhinostomia? Juha Seppä OYL, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti Osaamiskeskusjohtaja, aistinelinsairaudet, Kuopion Yliopistollinen Saitraala Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia
LisätiedotAKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS
AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS 1 Terveiset Oulusta! 2 SISÄLTÖ Gynekologinen akuutti vatsapotilas Ei-gynekologisia
LisätiedotOngelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit
Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta
LisätiedotKrooninen alavatsakipu, suolistokipu? LT, erikoislääkäri Markku Pajala 23.9.2015
Krooninen alavatsakipu, suolistokipu? LT, erikoislääkäri Markku Pajala 23.9.2015 Kiitos kutsusta sidonnaisuudet Lääketehtaiden koulutusalaisuudet MSD, AbboF Lääketehtaiden koulutusmatkat MSD, AbboF, Takeda
LisätiedotSappikivitauti vatsaoireiden syy vai sattumalöydös?
Tieteessä katsaus Jukka Harju LT, erikoislääkäri HYKS Vatsakeskus jukka.harju@hus.fi Sappikivitauti vatsaoireiden syy vai sattumalöydös? Sappikiviä esiintyy 10 15 %:lla väestöstä, mutta korkeintaan viidesosalle
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotSeulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen
Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto
LisätiedotLEIKO Leikkaukseen kotoa kulma
LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotEsimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli
Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotNaisen Sterilisaatio
Naisen Sterilisaatio El Outi Nevalainen alueellinen koulutus 27.10.2017 Sterilisaatio Sterilointi eli sterilisaatio on kirurginen toimenpide, jonka ensisijainen ja ihmisillä pääasiallinen tarkoitus on
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotEnnen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?
Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät
LisätiedotAKUUTIN HAIMATULEH- DUKSEN JA SAPPIRAKKO- TULEHDUKSEN HOITO
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA AKUUTIN HAIMATULEH- DUKSEN JA SAPPIRAKKO- TULEHDUKSEN HOITO Perehdytysmateriaali Kuopion yliopistollisen sairaalan osastolle
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotReumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Taudin toteaminen perustuu oireisiin
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
Lisätiedot