Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Transkriptio

1 Hämeen tiepiiri, Hämeen liitto, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta 2007 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset Selvitys

2

3 Hämeen tiepiiri, Hämeen liitto, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset Selvitys Tiehallinto Hämeen tiepiiri Hämeen liitto Hämeenlinnan kaupunki Janakkalan kunta Hämeenlinna 2007 Sito-yhtiöt Strafica Oy

4 Kannen kuva: Sito-yhtiöt, Tapio Puurunen Pohjakartat: Genimap Oy, Lupa L4356 Maanmittauslaitos, Lupanro 20/MYY/07 TIEHALLINTO HÄMEEN LIITTO HÄMEENLINNAN KAUPUNKI JANAKKALAN KUNTA Hämeen tiepiiri Tekninen virasto Kunnanvirasto Åkerlundinkatu 5 B Niittykatu 5 Rauhankatu 8 Juttilantie TAMPERE HÄMEENLINNA HÄMEENLINNA TURENKI Puhelinvaihde Puhelinvaihde (03) Puhelinvaihde (03) 6211 Puhelinvaihde (03)

5 TIIVISTELMÄ Valtatiet 10 ja 12 muodostavat valtatien 1 (E18) ohella toisen merkittävän poikittaisyhteyden Suomen länsirannikolta Venäjän rajalle. Yhteydellä on merkittävä rooli Etelä-Suomen itä länsisuuntaisen liikenteen välittäjänä. Valtateiden 10 ja 12 muodostama yhteysväli Hämeenlinna Lahti sisältyy liikenne- ja viestintäministeriön runkoverkkoesitykseen. Selvityksessä on tarkasteltu valtateiden 10 ja 12 kehittämisvaihtoehtoja ja pitkän tähtäimen tavoitetilaa osuudella Renko Soramäki (Hollola). Työn päätavoitteena on ollut selvittää, millaiseen ratkaisuun valtateillä 10 ja 12 Kanta-Hämeessä tulee pitkällä tähtäyksellä varautua. Tarkasteltavana on ollut vertailuvaihtoehto 0 ja neljä päävaihtoehtoa (suluissa arvio vaihtoehdon rakentamiskustannuksista): 0) Valtatiellä ei tehdä järeitä parantamistoimenpiteitä (10 20 miljoonaa euroa). A) Valtatietä kehitetään nykyisellä paikallaan (160 miljoonaa euroa). B1) Hämeenlinnan kaupunkialueella valtatie 10 oikaisee tunnelissa Katumajärven alitse ja muilta osin valtateitä kehitetään nykyisellä paikallaan (222 miljoonaa euroa). B2) Valtatietä 10 kehitetään nykyisellä paikalla välillä Renko Katuma, valtatie alittaa Katumajärven ja jatkuu siitä uudessa maastokäytävässä valtatielle 12 Lammille. Valtatietä 12 parannetaan nykyisellä paikalla (266 miljoonaa euroa). C) Valtatie 10 rakennetaan uuteen maastokäytävään Hämeenlinnan eteläpuolelle Rengosta Lammille. Linjaus perustuu vuonna 1990 valmistuneeseen pääsuuntaselvitykseen. Valtatietä 12 parannetaan nykyisellä paikallaan. (230 miljoonaa euroa). Selvityksessä esitetään, että valtateitä 10 ja 12 parannetaan Kanta-Hämeessä vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa esitetään toteutettavaksi kehittämissuunnitelmassa Valtateiden 10 ja 12 parantaminen yhteysvälillä Hämeenlinna Tuulos Lahti esitetty ensimmäisen vaiheen kehittämishanke (noin 53 miljoonaa euroa; helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100) niin, että Kahiliston kohdalla toteutetaan eritasoliittymävaihtoehto. Toisessa vaiheessa esitetään toteutettavaksi Hämeenlinnan kohdan toimenpiteet valitun vaihtoehdon A tai B1 mukaisesti sekä valtateiden 10 ja 12 parantaminen tavoitetilan mukaiseen ratkaisuun. Koska vaihtoehdossa A esitetyt valtatien 10 Hämeenlinnan kohdan järeät parantamistoimenpiteet (4-kaistaistus ja eritasoliittymät) tulevat liikenteen toimivuuden näkökulmasta ajankohtaisiksi vasta noin 15 vuoden päästä, voidaan lopullinen päätös vaihtoehtojen A ja B1 välillä tehdä vasta 8 10 vuoden päästä. Suunnitteluprosessin kannalta olisi luontevaa, että vaihtoehtojen A ja B1 tarkempi tutkiminen ja vertailu tehtäisiin maakuntakaavaluonnosvaiheessa. Tämä selvitys täyttää maakuntakaavassa olevan suunnittelumääräyksen, joka koskee valtateiden 10 ja 12 välin Lammi Hämeenlinna pitkän tähtäyksen vaihtoehtoisten sijoitusratkaisujen selvittämistä. Selvityksen tuloksena voidaan sanoa, että maakuntakaavaan ei tarvitse palauttaa vaihtoehdon C mukaista linjausta. Selvityksessä vaihtoehdot suunniteltiin ja kuvattiin esisuunnittelutarkkuudella. Vaihtoehdoittain arvioitiin vaihtoehtojen kustannusarviot ja merkittävimmät vaikutukset sekä tekninen ja ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus. Selvityksen pääpaino oli vaikutusarvioissa ja vaihtoehtojen vertailussa. Vaihtoehtojen vertailussa suositeltavimmiksi vaihtoehdoiksi nousivat vaihtoehdot A ja B1. Vaihtoehdot A (yllä) ja B1 (alla).

6

7 ALKUSANAT Valtioneuvoston vahvistamassa Kanta- Hämeen maakuntakaavan tavoitteissa lausutaan, että Itä länsisuuntaista Ylisen Pietarin yhteyttä kehitetään Pietarin ja Skandinavian suuntiin. Hämeenlinna Lahti yhteysvälillä varaudutaan tulevaisuuden liikenteen palvelutason turvaamiseen. Poikittaisyhteyden kehittämismahdollisuuksia edistetään HHT-vyöhykkeeltä länteen Forssaan ja Turku Toijala Tampere-vyöhykkeelle. Valtatien 2 ja kantatien 54 kehittämiseen varaudutaan käynnissä olevien kehittämishankkeita pidemmällä aikavälillä. Maakuntakaavan tavoitteen kanssa linjassa on liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän esitys Suomen runkotieverkoksi. Valtateitä 10 ja 12 Hämeenlinnan ja Lahden välillä on esitetty runkotieverkkoon. Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ja jo vuosia aikaisemmin on pohdittu, minkälaisella väyläratkaisulla poikittaisen liikenteen palvelutaso parhaiten turvataan. Asiasta on alueella ristiriitaisia näkemyksiä. Nykyisten valtateiden 10 ja 12 parantamisen lisäksi esillä on ollut muun muassa kokonaan uuteen maastokäytävään sijoittuva Renko Lammi-linjaus ja Katumajärven alittava tunnelivaihtoehto. Vuonna 2005 valmistuneessa Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Tuulos Lahti parantamisen kehittämissuunnitelmassa osoitettiin toimenpiteet, joilla nykyiset valtatiet voidaan parantaa nykyisessä maastokäytävässä runkotieverkkotavoitteet täyttäviksi. Tämän selvityksen tavoitteeksi asetettiin sen määrittäminen, millaiseen valtatien 10 linjaukseen Kanta-Hämeessä on syytä varautua pitkällä aikavälillä. Tarkastelujen pääpaino on vaikutusarvioinnissa ja vaihtoehtojen vertailussa. Selvitys palvelee osaltaan maakuntakaavaprosessia. Maakuntakaavassa on suunnittelumääräys pitkän aikavälin vaihtoehtojen selvittämisestä. Selvityksen yhteydessä ei ole tarkoitus tehdä lopullisia päätöksiä kehittämisvaihtoehdoista vaan tuottaa aineistoa joko seuraavaa maakuntakaavoitusprosessia varten tai mahdollisesti jo sitä ennen maakuntahallinnossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten. Selvitys käynnistyi joulukuussa 2006 ja valmistui kesällä Tämä selvitys on osana Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman erillisselvityksiä. Samanaikaisesti tämän selvityksen kanssa on Varsinais-Suomessa tarkasteltu valtatien 10 kehittämistarpeita. Selvityksen tilasivat Tiehallinnon Hämeen tiepiiri, Hämeen liitto, Hämeenlinnan kaupunki ja Janakkalan kunta. Selvitystyön laatimista ohjasi hankeryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Tero Haarajärvi Hämeen tiepiiristä. Hämeen liiton edustajina hankeryhmässä olivat Harry Tast, Hannu Raittinen ja Heikki Pusa, Hämeenlinnan kaupungin Markku Vasama ja Jaakko Välimaa sekä Janakkalan kunnasta Juha Prittinen ja Rauno Kononen. Tiehallinnon keskushallintoa edusti Ilkka Komsi. Suunnittelutyön konsulttina toimi Sito-yhtiöt alikonsulttinaan Strafica Oy. Konsulttityöstä vastasi Tapio Puurunen. Pääsuunnittelijana ja projektisihteerinä toimi Ville-Mikael Tuominen, tie- ja liikenneteknisenä asiantuntija Olavi Janhunen, kallioteknisenä ja tunneliasiantuntijana Jannis Mikkola, ympäristöasiantuntijana Timo Huhtinen ja suunnitteluavustajana Jenni Karjalainen. Strafica Oy:n ennuste- ja liikennevaikutustyöstä vastasi Miikka Niinikoski. Valtateiden 10 ja 12 parantamista käsiteltiin luonnosvaiheessa Hämeenlinnan Raatihuoneella järjestetyssä sidosryhmäseminaarissa. Seminaariin osallistui henkilöä, jotka edustivat muun muassa liikenne- ja viestintäministeriötä, Tiehallintoa, Hämeen liittoa, kuljetusyrittäjiä, kauppakamaria, Hämeen ympäristökeskusta, puolustusvoimia ja Kanta-Hämeen kuntia. Myös tiedotusvälineet olivat edustettuina. Hämeenlinnassa elokuussa 2007 Hämeen tiepiiri Hämeen liitto Hämeenlinnan kaupunki Janakkalan kunta

8

9 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 7 Sisältö TIIVISTELMÄ 3 ALKUSANAT 5 1 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Selvitysalue Liikenneverkko Liikenneturvallisuus Maankäyttö ja kaavat Luonnon arvokohteet ja -alueet Rakennetun ympäristön arvokohteet ja -alueet Hankkeeseen liittyvät liikenteen ja ympäristön suunnitelmat, selvitykset ja päätökset 18 2 NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTE Nykyliikenne Liikenne-ennuste 20 3 SELVITYKSEN JA LIIKENNEKÄYTÄVÄN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET Selvityksen tavoitteet Valtatien 10 kehittämisen päätavoitteet Tiekohtaisia tarkempia tavoitteita ja teknisiä suunnittelun lähtökohtia 23 4 VAIHTOEHTOTARKASTELUT Tutkitut vaihtoehdot ja esikarsinta Vertailuun mukaan otettavien vaihtoehtojen kuvaukset Vaihtoehto 0: Mitään järeitä toimenpiteitä ei toteuteta Vaihtoehto A: Nykyisten valtateiden 10 ja 12 parantaminen Vaihtoehto B1: Katumajärven alitus Kankaisiin valtatielle Vaihtoehto B2: Katumajärven alitus Lammille valtatielle Vaihtoehto C: Uusi valtatie 10 Renko Lammi Vaikutusten arviointi Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön Toteutettavuus ja taloudelliset vaikutukset Vaihtoehtojen vertailuyhteenveto 40 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUkSet 41 6 JATKOTOIMENPITEET 43 liitteet 45

10 8 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys

11 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 9 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 1 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 1.1 Selvitysalue Selvitys koskee valtateitä 10 ja 12 Hämeenlinnan ja Lahden välillä. Uuden maastokäytävän vaihtoehtona tutkitaan myös linjaus Renkosta itään valtatielle 12 asti. Hämeenlinnan ja Lahden välinen yhteysväli koostuu valtatiestä 10 Hämeenlinnasta Tuulokseen ja valtatiestä 12 Tuuloksesta Lahteen. Tarkasteltavan alueen pituus on noin 80 kilometriä. Suunnittelualue sijoittuu Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille. Valtatie yhdistää Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntakeskukset toisiinsa. Alueen kunnat ovat Renko, Hämeenlinna, Janakkala, Hauho, Tuulos, Lammi, Hämeenkoski, Hollola ja Lahti. Suunnittelualueen merkittävimmät työssäkäyntialueet ovat Hämeenlinna ja Lahti, joiden alueella valtatiellä on merkittävästi muun muassa työmatkaliikennettä, josta osa kulkee joukkoliikenteellä. Erityisesti Hämeen- linnassa valtatie 10 sijaitsee osin kaupunkirakenteen sisällä ja palvelee pitkämatkaisen liikenteen ohella kaupunkiseudun sisäistä liikennettä. Samanaikaisesti tämän selvityksen kanssa on tutkittavana valtatien 10 Turun puoleisen pään uudet linjausvaihtoehdot valtatielle 9. Turun pään tarkastelut ovat osa Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnittelua. 1.2 Liikenneverkko Valtatiet 10 ja 12 osana Etelä-Suomen liikenneverkkoa Valtatiet 10 ja 12 muodostavat valtakunnallisesti ja erityisesti Etelä-Suomelle merkittävän itä länsisuuntaisen poikittaisen päätieyhteyden. Valtatiet ovat Hämeenlinnan ja Lahden välillä osa niin sanottua Ylinen Pietarintietä. Tällä osuudella valtatiet on ehdotettu sisältyväksi maan tärkeimpien pääteiden niin sanottujen runkoteiden verkkoon, joille liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut muita pääteitä korkeammat laatutasotavoitteet. Katumajärven alitus Runkotiet (3140 km) Moottoritie tai vastaava 2+2 tie Nykyinen valtatie 10 TTS-kauden moottoritiehanke Muu runkoverkko, ROVANIEMI 3 Tienumero 29 4 TORNIO-KEMI Muut päätiet (10120 km) OULU Vt 10 linjaus vuoden 1990 pääsuuntaselvityksen mukaan Valtatie Kantatie KOKKOLA PIETARSAARI 8 KAJAANI VAASA 19 4 IISALMI 5 KUOPIO SEINÄJOKI JOENSUU JYVÄSKYLÄ VARKAUS PORI 3 TAMPERE S:LINNA MIKKELI 6 RAUMA 8 9 LAHTI 4 KOUVOLA H:LINNA L:RANTA IMATRA TURKU 40 SALO 1 7 HELSINKI 50 7 KOTKA Kuva 1. Selvitysalue. Kuva 2. Liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus runkotieverkoksi Työryhmän ehdotus runkotieverkoksi

12 10 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Itä länsisuuntaista liikennettä palvelee E18- tien ja Ylinen Pietarintien lisäksi rautatieyhteys Turku Helsinki Pietari. Sen merkitys korostuu entisestään Helsinki Lahti-oikoradan valmistuttua. Ratayhteys kulkee Turusta Karjaan ja Helsingin kautta Lahteen ja sieltä edelleen Kouvolaan ja Luumäeltä etelään Vainikkalan kautta Pietariin. Radalta on myös tärkeä yhteys Luumäeltä itään Imatralle ja edelleen Joensuuhun. Kuva 3. Etelä-Suomen liikenne- ja kuljetusjärjestelmä (lähde: Etelä-Suomen yhteyskäytävä -projekti). Kuva 4. Suomen tärkeimmät kuljetusreitit tieverkolla. Valtatiellä 10 ja erityisesti valtatiellä 12 on henkilöliikenteen lisäksi keskeinen rooli teollisuuden kuljetuksille. Lahden ja Tuuloksen välillä liikkuu vuosittain 1,0 2,0 miljoonaa tonnia kustannustehokkuutta edellyttäviä kuljetuksia ja 0,5 1,0 miljoonaa tonnia täsmällisyyttä edellyttäviä kuljetuksia. Valtatien 12 raskaan liikenteen määrät ovat huomattavia. Raskaan liikenteen kuormitus on keskimääräistä valtatietä suurempi. Suurimmillaan raskaan liikenteen osuudet ovat noin 19 % kokonaisliikenteestä. Kuvassa 4 on esitetty Suomen tärkeimmät kuljetusreitit ja kuvassa 5 suurimmat tuotantokeskittymät. Itä länsisuuntaisten yhteyksien kehittäminen on nousemassa Etelä-Suomen alueella ensiarvoisen tärkeäksi, sillä on olemassa vaara, että vahvasti Helsinki-keskeinen säteittäinen tie- ja rataverkko ei enää kykene vastaamaan lähialueiden kehityksen tuomiin tarpeisiin. Liikenne- ja infrastruktuuriratkaisujen osalta erityisesti Pietarin alueen kansainvälisen merkityksen korostuminen kasvattaa tarvetta myös Etelä-Suomen poikittaisten yhteyksien kehittämiselle. Jo tällä hetkellä Kaakkois-Suomen raideverkolla on kapasiteettiongelmia. Myös rajan ylittävän tieliikenteen määrä on kasvanut voimakkaasti, mikä on lisännyt ongelmia Kaakkois- Suomen tieverkolla. Tulevaisuudessa rajaliikenteen helpottuminen lisännee tieliikenteen määrää edelleen. Poikittaisten ja kehämäisten yhteyksien parantaminen edistää myös Etelä-Suomen aluerakenteen tasapainoista kehittämistä keskuksien välisten yhteyksien parantuessa. Etelä-Suomen tärkein poikittainen tieyhteys on Eurooppatie E18, tieyhteys Turun ja Naantalin satamista pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaan rajanylityspaikalle. E18-reitti muodostuu pääosin kansallisista valtateistä 1 ja 7 sekä kantatiestä 50 (Kehä III). E18-tie on olennainen osa Pohjolan kolmion liikennekäytävää, joka yhdistää Pohjoismaiden pääkaupungit toisiinsa, Venäjälle ja Keski-Eurooppaan. Se kuuluu ensisijaisten eurooppalaisten liikennehankkeiden joukkoon myös Euroopan unionin laajenemisen jälkeen. E18-tielle rinnakkainen, pohjoisempi poikittaisyhteys on tieyhteys Länsi-Suomen rannikolta ja Turusta Forssaan ja Hämeenlinnan kautta Lahteen ja Kouvolaan sekä edelleen Lappeenrantaan, Pietariin ja Karjalaan (niin sanottu Ylinen Pietarintie). Ylinen Pietarintie muodostuu pääosin kansallisista valtateistä 9, 10 ja 12, ja Kouvolasta itään valtatiestä 6. Tie on tärkeä Etelä-Suomen keskusten kehittämisessä. Yhteys palvelee kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen yhteyksiä länsirannikon, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson, Etelä-Karjalan sekä Luoteis-Venäjän ja Pietarin välillä. Lisäksi se palvelee kauttakulkureittinä Venäjältä Ruotsiin ja Norjaan. Tieosuus muodostaa osan Kaakkois-Suomen tärkeimmästä paperiteollisuustuotteiden ja ulkomaankaupan kuljetusreitistä Suomenlahden satamiin. 20 suurimman seutukunnan teollisuuden ja rakentamisen (CDEF) tuotannon bruttoarvo on noin 75 % koko maan vastaavasta arvosta Valtateiden 10 ja 12 muodostamaa Hämeenlinna Lahti yhteysväliä käyttävästä liikenteestä merkittävä osa on pitkämatkaista liikennettä. Kuvassa 6 on esitetty yhteysväliä käyttävän liikenteen suuntautuminen olemassa olevien liikennevirta-aineistojen pohjalta sekä alueet, joille suuntautuvaan liikenteeseen tarkasteltavalla hankkeella on vaikutuksia. Pitkämatkaiselle liikenteelle on olemassa yhtä pitkä vaihtoehtoinen reitti, kantatie 54, Tammelan ja Hollolan välillä. Nykyisellään kantatie 54 on Hämeenlinnan kautta kulkevaa reittiä nopeampi ja valtaosan pitkämatkaisesta raskaasta liikenteestä voidaan olettaa käyttävän kantatietä 54. Valtatien 10 järeän parantamisen seurauksena voidaan pitkämatkasta liikennettä odottaa siirtyvän Hämeenlinnan kautta kulkevalle reitille. Kuvan 6 tilanteessa on kantatien 54 läpikulkuliikenne on siirtynyt kulkemaan Hämeenlinna Lahti yhteysvälin kautta. Kansainvälistä, Kaakkois-Suomen raja-asemille suuntautuvaa raskasta liikennettä yhteysvälillä on lähinnä Tuulos Hollola välillä. Raja-asemilla tehdyn liikennetutkimuksen mukaan tällaista liikennettä on noin 80 ajoneuvoa vuorokaudessa eli noin 10 % kaikesta raskaasta liikenteestä. Kuva 5. Suomen suurimmat tuotantokeskittymät.

13 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 11 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Kuva 6. Hämeenlinna Lahti yhteysväliä käyttävän liikenteen suuntautuminen ja hankkeen vaikutusalueet liikenteen suuntautumisen kannalta. Kuva 7. Kesänopeusrajoitukset valtateillä 3, 10 ja 12 ja kantatiellä 54. Nykyisen maantieverkon ominaisuuksia Valtatie 10 Rengon ja valtatien 3 välisellä osuudella on pääosin kaksikaistainen maantie ilman väylävalaistusta ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Luolajan eritasoliittymän (Aleksis Kiven katu risteää valtatien 10) ja Hattelmalan eritasoliittymän (valtatie 3) välisellä osuudella on tievalaistus, 2-ajoratainen poikkileikkaus ja ajoneuvoliikenteestä erotettuja kevyen liikenteen väyliä. Valtatie 10 sijoittuu Hattelmalan eritasoliittymän ja Ruununmyllyn välillä Hämeenlinnan kaupungin reuna-alueelle ollen tällä osuudella kaupunkipääväylä, jossa kevyt liikenne on eroteltu pääosin omille väylilleen. Hämeenlinnan kaupungin ulkopuolelta Tuulokseen valtatie 10 on kaksikaistainen maantie. Tuuloksessa valtatie 10 liittyy valtatiehen 12 Pohjoisen eritasoliittymässä. Valtatie 12 Tuuloksesta Hollolaan Lahden länsipuolelle on kaksikaistainen sekaliikennetie, jolla on yksi ohituskaistapari Lammin ja Hämeenkosken välillä. Lahden länsipuolella valtatiellä 12 on noin neljän kilometrin mittainen moottoriliikennetieosuus, jonka jälkeen valtatie jatkuu kaupunkipääväylänä Hollolan ja Lahden kaupunkirakenteessa. Tieosuudella ei ole tällä hetkellä rinnakkaistieyhteyttä. Pääosa valtateiden 10 ja 12 liittymistä on tasoliittymiä, joista useasta puuttuvat kanavoinnit tai väistötilat. Eritasoliittymiä on osuuden alkuosassa Aleksis Kiven kadun, valtatien 3 ja maantien 130 liittymien kohdalla sekä osuuden keskivaiheilla valtateiden 10 ja 12 liittymässä. Lisäksi osuuden itäpäässä on Kukonkoivun eritasoliittymä, jossa on rampit ainoastaan Lahden suuntaan. Hämeenlinnassa on kaksi kiertoliittymää. Hollolassa on liikennevaloliittymiä. Valtateillä on tiheästi yksityistieliittymiä ja etenkin valtatiellä 10 sekä valtatien 12 osuudella Pohjoisten liittymän ja Lammin välillä. Nopeusrajoitus 80 km/h kattaa 75 % valtatien 10 Renko Hämeenlinna Tuulos-välin tiepituudesta. Nopeusrajoitus 100 km/h on valtatiellä 10 vain Rengon ja Hämeenlinnan välisellä osuudella, noin 18 %:lla valtatien 10 tarkastellusta tiepituudesta. Loppuosalla valtatietä 10 nopeusrajoitus on km/h. Alhainen nopeusrajoitus sijoittuu Hämeenlinnan alueelle. Välillä Tuulos Lahti nopeusrajoitus 100 km/h kattaa 58 % valtatien 12 tiepituudesta. Valtateille 10 ja 12 vaihtoehtoisella reitillä, kantatiellä 54 nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h, Riihimäen kohdalla kantatien 54 nopeusrajoitus on 70 km/h. Kantatiellä 54 on keskikaiteellinen ohituskaistapari Lopella.

14 12 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Kuva 8. Automaattinen nopeusvalvonta suunnittelualueella. Kuva 9. Suunnittelualueen pääteiden hoitoluokat. Valtatiellä 12 on automaattinen nopeusvalvonta välillä Tampere Lahti. Kantatielle 54 toteutetaan automaattinen nopeusvalvonta vuoden 2007 aikana. Valtatien 10 osalta ei ole päätöstä automaattisen nopeudenvalvonnan toteuttamisesta. Yhteysvälillä Tammela Renko sekä valtateillä 10 ja 12 että kantatiellä 54 hoitoluokka on I. Tämä tarkoittaa, että hoitotasosta tingitään yöaikaan. Valtatie 10 on valaistu Hämeenlinnan kaupungin alueella, vilkkaimmissa liittymissä sekä Kukonkoivun eritasoliittymästä Lahden keskustaan. Valtatiellä 10 on noin kilometrin pituinen riista-aita Kankaisten ja Eteläisten välillä. Valtatiellä 12 on yksittäisiä riista-aitoja Lammin ja Kukonkoivun välillä yhteensä noin 14 kilometriä.

15 14 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Joukkoliikenne suunnittelualueella Forssan ja Lahden välinen joukkoliikenne tukeutuu linja-autoliikenteeseen. Valtateiden 10 ja 12 reitti Hämeenlinnan kautta on hieman nopeampi ja vuoroja on enemmän kuin kantatien 54 Riihimäen kautta kulkevalla reitillä. Pääosin nämä yhteydet ovat vaihdottomia pikavuoroja. Hämeenlinnan ja Lahden välillä juna on linja-autoa nopeampi, edullisempi ja vuorotarjonnaltaan kilpailukykyisempi vaihtoehto, taulukko 1. Hämeenlinnan alueella valtatie 10 Katuman ja Katisten liittymien väliseltä osuudelta on määritetty kehitettäväksi joukkoliikenteen laatukäytäväksi. 1.3 Liikenneturvallisuus Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälillä Renko Soramäki on rekisteröity vuosina yhteensä 571 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa loukkaantui 97 henkeä ja kuoli yhdeksän henkeä. Henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia oli yhteensä 78, joista kahdeksan oli kuolemaan johtaneita. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuusluokista yleisin on yksittäisonnettomuudet. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksista suurin osa on kohtaamisonnettomuuksia. Keskimäärin näinä vuosina tapahtui yhteysvälillä vuosittain 19,4 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Yhteysvälin onnettomuuksien jakautuminen onnettomuusluokkiin on esitetty taulukossa 2. Taulukon 2 mukaisista onnettomuuksista tapahtui valtatien 10 osuudella Renko Tuulos 412. Valtatien 10 onnettomuuksissa loukkaantui 63 ja kuoli neljä henkeä. Valtatien 10 onnettomuuksista 48 oli henkilövahinkoihin johtaneita, joista kolme oli kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Valtateillä 10 ja 12 yhteysvälillä Renko Lammi on vuosien aikana tapahtunut yhteensä 300 eläinonnettomuutta, joista 14 johti henkilövahinkoihin ja yksi niistä kuolemaan. Määrä on merkittävän suuri. Eläinonnettomuuksissa kuoli kaksi ja loukkaantui 19 henkilöä. Yhteysvälin eläinonnettomuuksista 85 % tapahtui valtatiellä 10. Kun valtateiden 10 ja 12 onnettomuushistoriaa verrataan (taulukko 3) muiden Suomen ja Hämeen tiepiirin valtateihin, voidaan todeta, että valtatiellä 10 osuudella Renko Tuulos sattuu keskimääräistä enemmän henkilövahinko-onnettomuuksia. Valtatiellä 12 osuudella Tuulos Lahti (kantatie 54) sattuu taasen lähes kaksinkertainen määrä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia kuin keskimäärin valtateillä. Taulukko 2. Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Renko Soramäki liikenneonnettomuudet vuosina Vt 10 ja 12 Renko Soramäki liikenneonnettomuudet v Nopein matka-aika 1 h 15 min - 59 min Matkan hinta 14,80 /12,70-5,20 (bussilla: pika/vakio) Vuoroja arkisin / suunta (pika + vakiot) kpl/vrk Vaihdolliset yhteydet vakiovuoroissa vaihto Hauholla tai Tuuloksessa - vaihto Riihimäellä Onnettomuuksia yhteensä Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia Loukkaantuneita Yksittäisonnettomuus Kääntymisonnettomuus Ohitusonnettomuus Risteämisonnettomuus Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia Kohtaamisonnettomuus Peräänajo-onnettomuus Mopedionnettomuus 1 Kevyen liikenteen onnettomuus Hirvionnettomuus Peuraonnettomuus Muu eläinonnettomuus 7 Muu onnettomuus Yhteensä (kpl) Kuolleita Taulukko 1. Yhteenveto joukkoliikenteen pitkämatkaisista yhteyksistä suunnittelualueella. Taulukko 3. Valtateiden 10 ja 12 liikenneturvallisuuden tunnuslukujen vertailu koko maan ja Hämeen tiepiirin valtateihin. Forssa Lahti linja-autolla Vt 10/12 Kt 54 Juna Nopein matka-aika 2 h 3 min 2 h 18 min - Matkan hinta (pikavuoro / vakiovuoro) 21,50 /18,60 21,50 /18,60 - Vuoroja arkisin / suunta (pika + vakiot) vuoroa vuoroa - Vaihdottomia + vaihdollisia yhteyksiä Hämeenlinna Lahti joukkoliikenteellä Henkilövahinkoaste (onn./100 milj.autokm) Henkilövahinkotiheys (onn./100 tie-km) Kuolemaan joht. onnettomuusaste (onn./100 milj.autokm) Kuolemaan joht. onnettomuustiheys (onn./100 tie-km) Valtatie 10 Renko Tuulos ka. v Valtatie 12 Tuulos Lahti (kt 54) ka. v Valtatiet Suomessa ka Valtatiet Hämeen tiepiirissä ka ,2 6,5 6,7 5,4 18,7 15,8 13,3 17,6 0,6 1,1 0,6 0,5 1,5 2,6 1,2 1,7

16 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 15 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 1.4 Maankäyttö ja kaavat Suunnittelualue sijoittuu Kanta-Hämeen alueelle Rengon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Hauhon, Lammin ja Tuuloksen kuntiin. Suunnittelualueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava, joka on vahvistettu valtioneuvostossa Valtatiet 10 ja 12 on esitetty Hattelmalasta Lammille ja edelleen Lahden suuntaan merkinnällä Merkittävästi parannettava tieyhteys. Maakuntakaava sisältää myös kaavaselostuksen sekä kaavamerkinnät, -määräykset ja suositukset, jossa on suunnittelumääräys valtatien 10 vaihtoehtoisten sijoitusratkaisujen selvittämisestä. Maakuntakaavassa ei ole mukana aiemmin esillä ollutta Katumajärven alitusta. Maankäyttö nykyisen valtatien varrella tiivistyy ja laajenee. Maakuntakaavassa uusia asuinalueita on esitetty Hämeenlinnan Kantolaan ja Ruununmyllyyn sekä Tuuloksessa Pannujärven itäpuolelle. Kevyen liikenteen yhteystarve on Hämeenlinnan kaupunkialueelta Myllykulmaan. Teollisuus- ja työpaikka-alueita valtatien läheisyydessä on Rengossa, Hämeenlinnan Kukostensyrjässä, Hauhon Eteläisten liittymän lähialueella, Tuuloksessa Pannujärven alueella sekä Lammilla Jahkolan alueella. Kaupan suuryksiköille on varaukset Hämeenlinnan Idänpäässä sekä Tuuloksen Pohjoisissa. Maakuntakaavoituksessa on huomioitu erityisesti kulttuuriympäristö ja sen käsittely. Kuva 12. Yleiskaava- ja asemakaava-alueiden rajat. Rajat on piirretty ympäristöhallinnon ympäristötietokannasta syksyllä 2006 otettujen tietojen pohjalta. Aluerajausten tiedoissa voi olla puutteita. Pohjakarttana on käytetty mustavalkoiseksi muutettua maakuntakaavaa. Kuva 11. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta, joka on vahvistettu valtioneuvostossa Suunnittelualue on nykyisen valtatien läheisyydessä suurimmaksi osin yleiskaavoitettua, kuva 12. Valtatien 10 välin Ruununmylly Pohjoinen eteläpuoleisella alueella on jonkin verran rantayleiskaavoja. Ranta-asemakaavoja on Tuuloksessa Jylisjärvellä, Jänisjärvellä, Janakkalassa Kankaistenjärvellä ja Sääjärvellä sekä Hämeenlinnassa Kankaistenjärvellä. Ranta-asemakaavat ovat pääasiassa kapeita kaistaleita järvien rannoilla, leveys alle 500 metriä. Asemakaavoitetut alueet sijoittuvat taajama-alueille tai liittyvät uusiin tai laajentuviin teollisuus- ja työpaikka-alueisiin. Rengossa keskustan pohjoispuolella on osayleiskaava. Hämeenlinnassa asemakaavoitettu alue ulottuu Ruununmyllyyn asti, pieniä alueita lukuun ottamatta. Hämeenlinnan itäosien osayleiskaavaa valmistellaan kahdessa vaiheessa ja vuoden 2007 alussa Katumäjärven itäpuolen osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa, mutta siitä on tehty kaksi valitusta. Hauholla Eteläisten alueen osayleiskaava on luonnosvaiheessa. Tuuloksessa on vuonna 2005 hyväksytty osayleiskaava alueella Syrjäntaka Pohjoinen Pannujärvi, asemakaavoitettuja alueita ovat muun muassa Pohjoisen ja Pannujärven työpaikka-alueet. Lammin kirkonkylällä on voimassa oleva osayleiskaava ja Lammin Jahkolan alueella valtatien 12 lounaispuolella on asemakaava. Rengon ja Hämeenlinnan Hattelmalanjärven välillä ei ole tienvarren läheisyydessä merkittäviä asutuskeskittymiä. Hämeenlinnassa nykyinen valtatie kulkee tiiviisti rakennetun ja asutun alueen läpi Katisten ja Idänpään välillä. Ruununmyllyn ja Siirin alueella on myös runsaasti asutusta valtatien lä-

17 16 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE heisyydessä. Valtatien melualueella on paljon asutusta. Katumajärven itäpuolen osayleiskaavassa on osoitettu alueelle paljon uutta asutusta lyhyellä aikavälillä. Kankaisten ja Hangasmäen kylissä on selkeät asuintalojen keskittymät. Rengon ja Hämeenlinnan välillä valtatien läheisyydessä risteilee useampia seudullisia ulkoilureittejä. Hämeenlinnan alueella tärkeitä virkistysalueita ovat Vanajaveden, Katumajärven ja Matkalammin ympäristöt. Valtateiden 3 ja 10 liittymäalueella valtatien 10 kanssa risteää ulkoilureitti. Tuuloksessa Pannujärven itäpuolella on pieni virkistysalue. 1.5 Luonnon arvokohteet ja -alueet Pohjavedet Suunnittelualueella on useita pohjavesialueita. Valtatien 10 vaikutusalueelle sijoittuu Hattelmalanharjun I-luokan pohjavesialue sekä Kankaisen ja Kuivaharjun III-luokan pohjavesialueet. Valtatien 12 alueella ovat Syrjäntaan, Suurmäen, Hauskalankankaan, Pohjoisen ja Ahvenlammen I-luokan pohjavesialueet. Valtatien 10 eteläpuolella on I-luokan pohjavesialue Vanajaveden eteläpäässä Hämeenlinnassa, Janakkalan Myllynkulmassa sekä Lammilla nykyisen maantien 292 liittymän läheisyydessä Jahkolassa. Rengossa on lähellä Janakkalan kunnan rajaa II-luokan pohjavesialue Katiskoski Pikku- Munakas-järven eteläpuolella. II-luokan pohjavesialueita on myös Harviala Janakkalassa, Hietamäki Hämeenlinnan ja Janakkalan rajalla, Tapulimäki Paapelinmaa Tuuloksen eteläosassa Jänisjärven ja Jylisjärven välissä sekä Rajaharju Teuronjärven kaakkoispuolella. III-luokan pohjavesialueita on suunnittelualueen eteläosissa Kesijärvi, Terrisuo sekä Kurkijärvi. Aiemmissa selvityksissä on suositeltu pohjaveden suojausta rakennettavaksi Hattelmalanharjun pohjavesialueelle, Tuuloksen Syrjäntakaan Pohjoisen liittymän läheisyyteen sekä valtatielle 12 Lahden suuntaan. Hauholla, Tuuloksessa ja Lammilla tienvarsiasutusta on keskittynyt valtatien läheisyyteen kyläalueille, muun muassa Eteläisiin ja Pohjoisiin sekä Tanttilaan ja Jahkolaan. Valtatiet 10 ja 12 kiertävät Tuuloksen ja Lammin keskustaajama-alueet. Harjujaksoa myötäilevät maakunnallisesti merkittävät ulkoilureitit, jotka risteävät valtatien kanssa muun muassa Pannujärvellä, Pohjoisissa ja Tanttilassa. Valtateiden varressa on paljon maataloja, joiden tilukset sijoittuvat usein kummallekin puolelle valtatietä. Maatalouskoneet käyttävät useilla osuuksilla valtatietä kulkiessaan tiluksille. Myös tien ylityksiä tapahtuu runsaasti ja valtateillä on paljon maa- ja metsätalousliittymiä, Maatalousliikenne hidastaa päätien liikennettä ja aiheuttaa turvallisuusriskejä. Valtatien läheisyydessä on koulut Ruununmyllyssä Hämeenlinnassa ja Pohjoisissa Tuuloksessa. Koulujen lähiympäristöjen lisäksi lapsia liikkuu valtateillä asutuskeskittymien läheisyydessä. Asutuskeskittymistä on usein järjestetty koulukuljetuksia lähimmille kouluille. Kuva 13. Pohjavesialueet.

18 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 17 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Suojelualueet Rengossa nykyisen valtatien 10 luoteispuolella on Natura verkoston soiden suojeluohjelmaan kuuluva Korpilamminsuo. Nykyisen valtatien eteläpuolelle jää Natura verkostoon kuuluva aarnioalue ja soiden suojeluohjelmaan kuuluva suojelualue Heinisuo. Hämeenlinnassa nykyisten valtateiden 10 ja 3 liittymäaluetta sivuavat lännessä Hattelmalanharjun luontokohteet. Alue kuuluu Natura verkostoon ja harjujensuojeluohjelmaan. Hattelmalanharju on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas harju- ja lehtokokonaisuus, jossa on monipuolista kasvillisuutta. Hämeenlinnan eteläpuolella Vanajaveden eteläpäähän sijoittuu Natura suojelualue. Janakkalan ja Tuuloksen kuntien rajalla sijaitsee Suursuon Natura alue. Onkijärven ympäristö on suojelualue. Katisessa on kaksi vanhojen tilojen suojeltua pihapiiriä ja suojeltu lehtikuusimetsikkö noin 30 metrin päässä nykyisestä tiealueesta. Paikallisesti arvokkaista kohteista voidaan mainita RuununmylIyn jokisuisto, joka sijoittuu Kahilistoon rajautuen valtatielle. Tämä luontokokonaisuus, on huomioitu Katumäjärven itäpuolen osayleiskaavassa suojelumerkinnällä. Kankaisten ja Hangasmäen alueella valtatien 10 pohjoispuolella oleva armeijan ampuma-alue muodostaa yhdessä tien eteläpuolella olevan UPM Kymmenen omistaman metsäalueen kanssa hirvien perinteisen talvehtimisalueen. Hirvikanta on vahva ja hirvet liikkuvat alueella runsaasti myös valtatien poikki läpi vuoden. Hauhon Eteläisten järvi on maakunnallisesti merkittävä lintuvesi, joka sijaitsee noin 400 metriä nykyisestä valtatiestä. Järvi on menettänyt linnustollista arvoaan osin rehevöitymisen vuoksi. Tuuloksen luontokohteet sijaitsevat melko etäällä valtateistä. Tuuloksen ja Lammin alueilla on useita maakunnallisesti arvokkaita harjumuodostumia, muun muassa Kuivaharjun, Suurimäen alueet, Tanttilan Pyssymäki sekä Kirkkokallion Orkkohoilon alueet on huomioitu maakuntakaavassa. Kuva 14. Luonnonsuojelu- ja Natura alueet.

19 18 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 1.6 Rakennetun ympäristön arvokohteet ja -alueet Hämeessä on paljon maisemallisesti arvokkaita alueita ja rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus ja monimuotoisuus on hyvin laajaa. Hämeen maakuntakaavoituksen yhteydessä on tehty maakunnallinen rakennuskulttuuriselvitys (Rakennettu Häme 2003). Kunnissa on tehty myös omia rakennusinventointeja ja suunnittelualueella on huomattavan paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joilla on suuri paikallinen merkitys. Vanajaveden ympäristö muodostaa Hämeen kulttuurimaiseman ytimen ja on maakunnan kulttuurialueista laajin ja merkittävin kokonaisuus. Alue muodostaa myös yhden maan merkittävimmistä kartanovyöhykkeistä. Maisemakuva muodostuu järvi- ja jokireiteistä ja vesistön suuntaisista harjujonoista. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella on useita arvokkaita kohteita. Kulttuuriympäristön vanhimmat kerrostumat ovat rautakaudelta, joka on ollut Hämeenlinnan merkittävin ja nykymaisemassa näkyvin esihistoriallinen ajanjakso. Suunnittelualueella valtatien 3 liittymäalueella on muutamia muinaismuistoja. Valtatien 10 läheisyydessä on kaksi kulttuurihistoriallisesti tärkeää kohdetta. Vanajan kirkko on rakennettu 1400-luvun loppupuolella. Katisten kartanon rakennukset ovat luvulta ja aluetta ympäröi englantilaistyylinen puisto. Alueella on myös useita muinaisjäännöksiä valtatien tuntumassa. Kokonaisuuteen liittyy myös vanha maantie Katumajärven länsipuolella. Muita Hämeenlinnan maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä nykyisen valtatien lähellä ovat Ruununmylly ja Kankaistenkylä. Valtatien 10 läheisyydessä kulkee vanha Ylinen Viipurintie, joka on ollut yksi maamme merkittävistä liikenneyhteyksistä, reitti Hämeenlinnasta Salpausselkiä myötäillen Viipuriin. Reitti ylittää valtatien 10 useassa kohdassa. Hauholla on merkittävä kulttuuriympäristöjen tihentymä. Valtatie 10 kulkee Vuolijokea myötäilevän Eteläisiin ulottuvan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen poikki. Myös Tuuloksessa ja Lammilla valtatie kulkee maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman halki. Tanttilassa on muinaismuistoja tien läheisyydessä. Kaitalan kylässä on paikallisesti arvokasta perinnemaisemaa. 1.7 Hankkeeseen liittyvät liikenteen ja ympäristön suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Valtateiden 10 ja 12 parantamisesta on laadittu useita suunnitelmia ja selvityksiä. Näistä tämän selvityksen kannalta keskeisimpiä ovat: Kanta-Hämeen maakuntakaava 2025 (vahvistettu ) ja sen valmisteluun liittyneet tieverkolliset selvitykset. Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämissuunnitelma (2005), jossa on tarkasteltu yhteyden parantamista nykyisellä paikallaan. Suunnitelmassa on määritelty 1. toteuttamisvaiheen toimenpiteet ja tarkennettu vuoden 2030 tavoitetilaa. Valtateiden 10 ja 12 Hämeenlinna Lahti yhteysvälin kehittämisselvitys (2002), jossa on esitetty vaiheittain toteuttamispolku vuoteen 2030 mennessä. Valtatie 10 välillä Turku Hämeenlinna, yhteysvälin kehittämisselvitys (2004). Moottoriväylän pääsuuntaselvitys välillä Hämeenlinna Lahti (1990). Kuva 15. Arvokkaat maisema-alueet.

20 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 19 NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTE 2 NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTE 2.1 Nykyliikenne Valtateiden 10 ja 12 Hämeenlinna Lahti välin nykyinen liikennemäärä (KVL) vaihtelee ajoneuvosta ajoneuvoon vuorokaudessa. Suurimmat liikennemäärät ovat Hämeenlinnan kohdalla. Hämeenlinnan ja Tuuloksen välillä liikennemäärä pienenee ajoneuvosta ajoneuvoon vuorokaudessa. Tuuloksen ja Hollolan (kantatie 54) välillä liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on Hämeenlinnan ja Tuuloksen välillä 7 9 % ja Tuuloksen ja Hollolan välillä %. Suunnittelualueella on liikenteen automaattiset mittauspisteet (LAM) valtatiellä 10 Hämeenlinnan ja Hauhon rajalla ja valtatiellä 12 Hämeenkosken itäpuolella. Molemmissa mittauspisteissä arkivuorokausiliikenne on hieman (alle 5 %) keskivuorokausiliikennettä pienempi ja kesän keskivuorokausiliikenne selvästi (15 21 %) keskivuorokausiliikennettä suurempi. Raskaan liikenteen määrä on suurin arkivuorokausiliikenteessä. Raskaan liikenteen osuus on valtatien 10 LAM-pisteessä 11 % ja valtatien 12 LAMpisteessä 17 % arkivuorokausiliikenteestä. Normaalissa arkiliikenteessä suurimmat tuntiliikennemäärät (noin 10 % vuorokausiliikenteestä) ajoittuvat iltahuipputuntiin (klo 16 17). Aamuhuipputunti (klo 7 8) on noin neljänneksen iltahuipputuntia pienempi. Liikenne on kasvanut suunnittelualueen molemmissa LAM-pisteissä 22 % viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana, mikä tarkoittaa noin 2,0 %:n keskimääräistä vuosikasvua. Raskas liikenne on kasvanut suunnittelualueella viime vuosina kokonaisliikenteen tahtia. Keskivuorokausiliikenteen ja raskaan liikenteen osuuden kehitys vuosina on esitetty kuvassa 16 ja suunnittelualueen nykyiset liikennemäärät on esitetty kuvassa 18. Kuva 17. Päätieverkon nykyiset liikennemäärät suunnittelualuetta laajemmalla verkolla (ajoneuvoa/vrk). Kuva 16. Keskivuorokausiliikenteen ja raskaan liikenteen osuuden kehitys Kuva 18. Suunnittelualueen nykyiset liikennemäärät.

21 20 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTE reittien erkanemispisteiden välillä Hollolan Soramäestä valtatien 12 ja kantatien 54 liittymään Tammelaan valtatien 10 ja kantatien 54 liittymään sekä Lammilta vaihtoehtojen B2 ja C uuden linjauksen alkupisteestä Tampereelle Lakalaivan eritasoliittymään. Kantatie 54 on nykytilanteessa sekä pituudeltaan että matka-ajaltaan vain hieman valtateiden 10 ja 12 kautta kulkevaa vaihtoehtoista reittiä lyhyempi, joten on todennäköistä että osa välin liikenteestä käyttää jo nykytilanteessa valtateitä 10 ja 12. Parannettu tie on kaikissa vaihtoehdoissa kantatietä 54 nopeampi. Valtatie 12 on selvästi lyhyempi reitti Tampereelle ja sen länsipuolelle valtatien 3 suuntaan. Parannetulla tiellä valtateiden 10 ja 3 kautta kulkeva reitti nopeutuu kevyiden ajoneuvojen kannalta kilpailukykyiseksi valtatien 12 kanssa, mutta raskaiden ajoneuvojen matka-ajat jäävät pidemmiksi, koska parannetun valtatien 10 ja moottoritien korkeampia nopeusrajoituksia ei täysin pystytä hyödyntämään. Lisäksi on otettava huomioon, että myös valtatielle 12 on tulossa parannustoimenpiteitä Tuuloksen ja Tampereen väliselle osuudelle. Valtatielle 12 on kaavailtu ohituskaistoja Kangasala Pälkäne-osuudelle, 4-kaistaistusta Kangasala Tampere-osuudelle ja Tampereen kohdalle Tampellan tunnelia. Parannetulle tielle siirtyvän liikenteen määrää voidaan arvioida kuvan 21 mukaisesti pelkästään matka-aikoihin perustuen. Vaihtoehdosta riippuen Lammi Tammela välille siirtyisi arvion mukaan liikennettä noin % kysynnästä eli noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Lammin ja Kuva 19. Valtatien 10 Katumajärven pohjoispään kohdan liikenteen suuntautuminen (autoa/vrk). Taulukko 4. Vaihtoehtoisten reittien matka-ajat ja matkanpituudet (ks. kuva 20). Parannetun tien vaihtoehdot on esitetty kohdissa Suunnittelualueen liikenteen suuntautumista on arvioitu Tiehallinnon ja Hämeenlinnan kaupungin liikennevirta-aineistojen pohjalta. Kuvassa 19 on esitetty Katumajärven kohdalla kulkevan liikenteen suuntautuminen yhteysvälillä. Läpikulkuliikenteen (Hämeenlinna Lahti) osuus yhteysvälin liikenteestä on huomattava noin %. Lyhytmatkaisen liikenteen osuus kasvaa varsinkin Hämeenlinnan ja Hollolan päissä yhteysväliä. 2.2 Liikenne-ennuste Liikenne-ennusteen lähtökohtina ovat kehittämissuunnitelmassa Valtateiden 10 ja 12 parantaminen yhteysvälillä Hämeenlinna Tuulos Lahti vuonna 2004 laaditut liikenne-ennusteet. Ennustetta on korjattu Tiehallinnon viimeisimpien maakunta- ja tieluokkakohtaisten kasvuennusteiden perusteella. Kanta-Hämeen valtatieliikenteen on viimeisimmissä ennusteissa ennustettu kasvavan vuosina noin 40 %. Lähivuosina ( ) vuosikasvun ennustetaan olevan yli 2 %, mikä vastaa likimain viimeisten 10 vuoden aikana tapahtunutta kasvua. Vuosien 2020 ja 2030 välillä vuosikasvun ennustetaan hidastuvan alle 1 % tasolle. Tiehallinnon ennusteiden mukaan laskettu keskimääräinen Kanta-Hämeen valtatieliikenteen kasvu vuosille on noin 36 %. Lähtökohtana olleen liikenne-ennusteen kasvu nykytilanteesta vuoteen 2030 on suunnittelualueella noin 30 %. Vuoden 2030 liikenne-ennustetta suunnittelualueelle on näiden lähtökohtien perusteella korotettu suhteessa noin 5 %. Parannetulle tielle siirtyy mahdollisesti pitkämatkaista liikennettä muilta pääteiltä. Ennusteessa on arvioitu kantatieltä 54 ja Hollolan ja Tammelan väliltä sekä Valtatieltä 12 Lahden ja Tampereen väliltä siirtyvän liikenteen määrää. Pitkämatkaista liikennettä on ennustetilanteessa vuonna 2030 tiehallinnon liikennevirta-aineistojen perusteella arvioitu olevan Lahden ja Tammelan välillä noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Lahden ja Tampereen välillä noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus liikennevirroista on noin 15 %. Liikenteen reitinvalintaan vaikuttavat vaihtoehtoisten reittien pituudet että matka-ajat. Taulukossa 4 on esitetty vertailtavien reittien matka-aikoja nykytilanteessa ja tarkastelluissa vaihtoehdoissa parannetulla tiellä. Reittivaihtoehtojen erot on mitattu Hollola (Vt12/Kt54 liittymä) Nykytilanne Parannettu tie Tammela (Vt10/Kt54 liittymä) Kt54 Vt10/12 A B1 B2 C matkan pituus (km) matka-aika, kevyet (min) matka-aika, raskaat (min) Ero matkan pituus (km) verrattuna matka-aika, kevyet (min) kt 54:n matka-aika, raskaat (min) nyky- matkan pituus (%) 1 % 1 % 1 % -5 % -4 % tilanteesteen matka-aika, kevyet (%) 3 % -7 % -8 % -13 % -13 % matka-aika, raskaat (%) 3 % 0 % -1 % -6 % -6 % Lammi Nykytilanne Parannettu tie Tampere (Lakalaivan ETL) Vt12 Vt10/Vt3 A B1 B2 C matkan pituus (km) matka-aika, kevyet (min) matka-aika, raskaat (min) Ero matkan pituus (km) verrattuna matka-aika, kevyet (min) vt 12:n matka-aika, raskaat (min) nyky- matkan pituus (%) 23 % 23 % 22 % 16 % 22 % tilanteesteen matka-aika, kevyet (%) 16 % 6 % 5 % -1 % 4 % matka-aika, raskaat (%) 16 % 14 % 13 % 7 % 12 %

22 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 21 NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTE Tampereen välillä valtatieltä 12 siirtyvää liikennettä voidaan samaan tapaan arvioida olevan noin % kysynnästä eli noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen reitinvalintoihin vaikuttavat myös muut tekijät kuin ajoaika. Reitinvalintoihin vaikuttavat muun muassa reittien ruuhkaisuus ennustetilanteessa varsinkin Tampereen päässä ja Hämeenlinnan kohdalla, kunnossapidon taso sekä opastus. Huomattava tekijä varsinkin kevyiden ajoneuvojen kannalta on Lammin ja Tampereen välillä myös moottoritien ajomukavuus verrattuna normaaliin kaksikaistaisen valtatiehen. Vaihtoehtoisilta reiteiltä siityvälle liikenteelle syntyvät hyödyt jäävät eri vaihtoehdoissa (ks. luku 4) pieniksi, koska valtatieltä 12 siirtyvän liikenteen ajomatka ei lyhene. Huomattavaa on kuitenkin, että onnettomuuskustannuksissa on valtatieltä 12 siirtyvän liikenteen osalta saavutettavissa säästöjä parannetun tien ja moottoritien hyvän turvallisuuden ansiosta. Liikenteen siirtymiä tapahtuu ennusteessa myös maantiellä 290 Janakkalan ja Hämeenlinnan välillä. Maantielle 290 siirtyy vaihtoehdossa C (ks. luku 4.2.5) osa uuden tieyhteyden kautta Hämeenlinnaan suuntautuvasta liikenteestä. Hämeenlinnan länsi- ja pohjoisosiin suuntautuva liikenne ajaa kuitenkin valtatien 3 kautta. Vaihtoehdossa C on maantien 290 kautta arvioitu ajavan Hämeenlinnaan noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Maantien 290 liikennemäärä kuitenkin pienenee koska uudelle yhteydelle Harvialasta valtatielle 3 on ennusteessa arvioitu siirtyvän noin ajoneuvoa vuorokaudessa maantien 290 varrelta pohjoiseen suuntautuvaa liikennettä ja noin ajoneuvoa vuorokaudessa etelään suuntautuvaa liikennettä. Kuva 21. Pääliikenneväylän käyttöprosentti ajoaikasuhteen (uusi väylä/vanha väylä) suhteen (Liikenne ja Väylät I, RIL 1987). Kuva 20. Vaihtoehtoiset reitit Lahden ja Tampereen sekä Tammelan välillä.

23 22 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys SELVITYKSEN JA LIIKENNEKÄYTÄVÄN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 3 SELVITYKSEN JA LIIKENNEKÄYTÄVÄN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 3.1 Selvityksen tavoitteet Valtioneuvoston vahvistamassa Kanta- Hämeen maakuntakaavan tavoitteissa lausutaan, että Itä länsisuuntaista Ylisen Pietarin yhteyttä kehitetään Pietarin ja Skandinavian suuntiin. Hämeenlinna Lahti yhteysvälillä varaudutaan tulevaisuuden liikenteen palvelutason turvaamiseen. Poikittaisyhteyden kehittämismahdollisuuksia edistetään HHT-vyöhykkeeltä länteen Forssaan ja Turku Toijala Tampere-vyöhykkeelle. Valtatien 2 ja kantatien 54 kehittämiseen varaudutaan käynnissä olevien kehittämishankkeita pidemmällä aikavälillä. Maakuntakaavan tavoitteen kanssa linjassa on liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän esitys Suomen runkotieverkoksi. Valtateitä 10 ja 12 Hämeenlinnan ja Lahden välillä on esitetty runkotieverkkoon. Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ja jo vuosia aikaisemmin on pohdittu, minkälaisella väyläratkaisulla poikittaisen liikenteen palvelutaso parhaiten turvataan. Asiasta on alueella ristiriitaisia näkemyksiä. Nykyisten valtateiden 10 ja 12 parantamisen lisäksi esillä on ollut muun muassa kokonaan uuteen maastokäytävään sijoittuva Renko Lammi-linjaus ja Katumajärven alittava tunnelivaihtoehto. Vuonna 2005 valmistuneessa Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Tuulos Lahti parantamisen kehittämissuunnitelmassa osoitettiin toimenpiteet, joilla nykyiset valtatiet voidaan parantaa nykyisessä maastokäytävässä runkotieverkkotavoitteet täyttäviksi. Selvityksen tavoitteena on määrittää, millaiseen valtatien 10 linjaukseen Kanta-Hämeessä on syytä varautua pitkällä aikavälillä. Selvityksen pääpaino on vaikutusarvioinnissa, vaihtoehtojen vertailussa ja valittavaksi esitettävän vaihtoehdon valintaperusteiden esittämisessä. Tavoitteena on, että selvityksen osapuolet hyväksyvät yhteisesti valtatien 10 kehittämisen päätavoitteet. Lopullinen päätöksenteko valittavasta vaihtoehdosta tapahtuu seuraavan maakuntakaavoitusprosessin yhteydessä. Selvitys palvelee maakuntakaavaa siinäkin mielessä, että se täyttää kaavassa olevan suunnittelumääräyksen: Valtateiden 10 ja 12, välillä Lammi Hämeenlinna, pitkän aikavälin vaihtoehtoiset sijoitusratkaisut tulee selvittää nykyisen valtatieyhteyden kehittämisen ja uuden oikaisuvaihtoehdon välillä. Ennen lopullisen linjavaihtoehdon löytymistä tulee Hämeenlinnan kaupunkiseudun kaavoituksessa ja rakentamisessa säilyttää nykyisen tielinjauksen lisäksi mahdollisuus Katumajärveä kiertävän tai sen tunnelissa alittavan vaihtoehdon toteutamisen. Selvityksessä tehdään vaihtoehtojen suunnittelua siinä määrin, että ratkaisujen tekninen, taloudellinen ja ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus sekä alustavat kustannusarviot pystytään määrittämään. Selvityksen tarkkuustaso palvelee yleispiirteistä kaavoitusta ja maakunnallista alueidenkäytön suunnittelua. Selvityksen alussa tutkitaan Katumajärven tunnelivaihtoehdon tekninen toteuttamiskelpoisuus. Mikäli tunneliratkaisu osoittautuu järkeväksi, otetaan se mukaan varsinaiseen vaikutusselvitykseen. 3.2 Valtatien 10 kehittämisen päätavoitteet Valtatien 10 kehittämistavoitteiden määrittämisen lähtökohtana on, että valtateiden 10 ja 12 muodostama yhteysväli Hämeenlinna Lahti on osa runkotieverkkoa. Runkoteillä yleisenä tavoitteena on korkeatasoinen ja yhtenäinen tie, jolla pääasiallinen nopeustaso on 100 km/h. Runkoteiden yleistavoitteena on, että ne palvelevat ensisijaisesti pitkämatkaista liikennettä. Runkoteiltä myös edellytetään, että ne toimivat verkollisesti muun päätieverkon liikennettä kokoavasti. Välin Hämeenlinna Lahti osalta selvityksen eräänä tavoitteena on selvittää, millä toteuttamiskelpoisilla toimenpiteillä tämä verkollinen tehtävä vahvistuisi nykyisestä. Hankkeen tavoitteiden määrittämisessä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet seuraavilta osin: ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukeminen joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen viheralueiden yhtenäisyyden säilyttäminen ihmisten terveyteen kohdistuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäisy arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen Taulukko 5. Vuoden 2030 tavoitetilan päätavoitteet. Tavoitetaso Tavoitetila Priorisointi Kansainväliset ja valtakunnalliset tavoitteet Seudulliset tavoitteet Paikalliset tavoitteet Valtatiet ovat laadultaan korkeatasoisia. ekologisten yhteyksien säilyttäminen suojelualueiden välillä. Vaikutusten arvioinnissa vaihtoehtoja peilataan taulukon 5 päätavoitteisiin. Lähtökohtaisesti vaihtoehdot pyritään muodostamaan niin, että ne jo varsin hyvin toteuttavat asetettuja tavoitteita. Elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöliikenteen sujuvuus ja toimintavarmuus on turvattu ja matka-ajan ennustettavuus on nykyistä parempi. Valtatiet liittävät toisiinsa sen vaikutusalueen maakunnat ja tarjoaa toimivat yhteydet muualle maahan, ulkomaille ja länsirannikolta Venäjälle. Toimivat yhteydet liittävät vaikutusalueen työssäkäyntialueet nykyistä kiinteämmin toisiinsa. Liikennekuolemien ja liikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien suhteellinen määrä on merkittävästi pienempi nykytilanteeseen nähden. Valtatie tukee maakunnan ja kuntien maankäytön suunnittelun tavoitteita. Valtateiden liikenteestä asukkaille ja maankäytölle aiheutuvat melu-, tärinä-, este- ja viihtyisyyshaitat on minimoitu. Eri väestö- ja tienkäyttäjäryhmien (muun muassa paikallinen autoliikenne, kevyt liikenne, maa- ja metsätalousliikenne) liikkumismahdollisuudet, liikenteen sujuvuus ja turvallisuus on turvattu. Paikallinen liikenne voi toimia ilman valtateitäkin. Uusia tiejärjestelyjä ei ole merkittävissä määrin toteutettu muinaismuistojen, kulttuurimaisemakokonaisuuksien ja arvokkaiden maisema-alueiden kohdalle. Korvaamattomia valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista maisema-, kulttuuriperintö- ja rakennushistoriallisia tai -taiteellisia arvoja ei ole menetetty. Tiekäytävien luontoarvot on turvattu. Erityishuomio on kiinnitetty arvokkaisiin elinympäristöihin, joiden lajisto on uhanalaistunut. Eläinten liikkumisreitit ja eläimistön kannalta tärkeät alueet on turvattu. Ensisijainen tavoite Ensisijainen Ensisijainen Ensisijainen Ensisijainen Ensisijainen Ensisijainen Ensisijainen Täydentävä Täydentävä Täydentävä

24 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 23 SELVITYKSEN JA LIIKENNEKÄYTÄVÄN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 3.3 Tiekohtaisia tarkempia tavoitteita ja teknisiä suunnittelun lähtökohtia Maankäyttö Valtatien parantaminen edistää myönteistä aluekehitystä ja maakuntaliiton tavoitteita. Alueiden saavutettavuutta sekä elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen sujuvuutta parannetaan. Liikenteen palvelutaso Valtatiellä priorisoidaan pitkämatkaisen liikenteen tarpeet. Paikallisen maantie- ja katuverkon tulee olla niin kattava, että paikallinen liikenne toimii ilman valtatietäkin. Paikallisen, alueen sisäisen liikenteen pitäisi ensisijaisesti käyttää valtatien rinnakkaista verkkoa. Valtatien nopeustasotavoite on 100 km/h. Taajamien kohdalla nopeustavoite on vähintään 80 km/h. Rinnakkaisverkon nopeustasotavoite on km/h. Liikenne ei saa haitallisesti jonoutua ennustetilanteen arkiliikenteen huippujenkaan aikana. Liikenteellinen kohtuullinen sujuvuus turvataan myös kesäviikonloppuisin ja juhlapyhien aikana. Tien palvelutaso ei saa laskea alle välttävän (HCM -palvelutasoluokka D) tason. Valtatiellä on turvallinen ohitusmahdollisuus vähintään kolmen minuutin eli noin viiden kilometrin välein. Liikenneturvallisuus Tieliikenteessä kuolleiden määrä vähenee selvästi nykyisestä. Tavoitteena on tieliikenteen turvallisuuden ja liikennejärjestelmän inhimillisen virheen sietokyvyn jatkuva parantaminen. Toimenpiteiden priorisoinnissa etusijalla on kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtavien onnettomuustyyppien ehkäiseminen. Erityisesti kohtaamis- ja ohitusonnettomuuksia vähennetään. Henkilövahinko-onnettomuuksien riskin tulee olla pääteiden keskiarvoa alhaisempi. Päätie Tutkittavat vaihtoehdot noudattavat kehittämissuunnitelmassa Valtateiden 10 ja 12 parantaminen yhteysvälillä Hämeenlinna Tuulos Lahti (2005) esitettyjä tavoitteita. Lähtökohtana on, että liikenteellinen tarve edellyttää Hämeenlinnan kohdalla kaksiajorataista kaupunkipääväylää nopeustasolla 80 km/h pääosin eritasoliittyminen ja välillä Hämeenlinna Tuulos Lahti jatkuvaa 2+1-ohituskaistatietä nopeustasolla 100 km/h. Tutkittavia vaihtoehtoja ovat ainakin kehittäminen nykyisellä paikalla, valtatien rakentaminen uuteen maastokäytävään Hämeenlinnan eteläpuolelle Rengosta Lammille sekä Hämeenlinnan kaupunkialueen ohittaminen rakentamalla valtatie tunneliin Katumajärven alitse. Kevyt liikenne Kevyt liikenne siirretään valtatieltä omille väylilleen ja vähäliikenteisille rinnakkaisteille. Kevyelle liikenteelle taataan hyvät paikalliset yhteydet ja yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille. Virkistysyhteyksien toimivuus ja jatkuvuus turvataan. Valtatien estevaikutusta lievennetään hyvin suunnitelluilla poikittaisilla kevyen liikenteen yhteyksillä. Joukkoliikenne Valtatieyhteyden merkitys pitkämatkaiselle joukkoliikenteelle on erityisen tärkeä, sillä yhteysvälillä ei ole rautatietä. Pikavuoroliikenteelle turvataan nopeat ja häiriöttömät yhteydet. Pysäkkijärjestelyt tukevat joukkoliikenteen hyvää saavutettavuutta. Liittymät ja rinnakkaistiet Päätien tavoitteellinen liittymätiheys on enintään yksi liittymä kilometrin matkalla. Alueen asukkaiden ja maanomistajien kulkuyhteydet turvataan. Uusia maankäytön liittymiä sallitaan rajoitetusti. Pääteiden liittymät toteutetaan eritasoliittyminä. Päätiellä ei sallita 4-haara- ja kiertoliittymiä tai valo-ohjattuja liittymiä lukuun ottamatta Hämeenlinnan taajama-aluetta. Liittymät valaistaan. Ohituskaistojen kohdilla ei sallita vasemmalle kääntymisiä. Erikoistapauksissa ohituskaistojen kohdalle voidaan sallia suuntaisliittymiä. Hidas liikenne ohjataan mahdollisuuksien mukaan rinnakkaiselle tieverkolle. Rinnakkaistiet voivat olla yksityisteitä, yleisiä teitä tai niiden yhdistelmiä. Liikenteen hallinta Päätiellä liikkujalle tarjotaan ajantasaista liikenne- ja kelitiedotusta sekä tarpeen mukaan häiriötilanteiden hallintaa esimerkiksi varoitusjärjestelmän muodossa. Tarpeen mukaan valtatielle toteutetaan kelin ja olosuhteiden mukaan muuttuvia nopeusrajoituksia, nopeuden automaattivalvontaa tai muita muuttuvan ohjauksen keinoja. Levähdys- ja palvelualueet Tavoitteena on, että autoilijalla on minuutin ajomatkan välein mahdollisuus yksityiseen tai valtion omistamien levähdys- ja pysäköimisalueiden käyttämiseen. Tieympäristö Kaikki yli 65 db:n alueelle jäävät asuinkiinteistöt ja yli 55 db:n alueella olevat laajat asuntokeskittymät suojataan melulta. Vedenotolle tärkeiden pohjavesialueiden likaantumisriski minimoidaan. Hirvi- ja pieneläinten liikkumistarpeet turvataan. Hirvieläinten risteämispaikkoja toteutetaan tarpeen mukaan. Tie pyritään sovittamaan taajama-alueilla kaupunkikuvaan. Yhteiskuntatalous Hankkeen on oltava yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hanke voidaan toteuttaa vaiheittain. Alueellisesta rakennettavuudesta ja maaperäolosuhteista johtuvat kustannusriskit pyritään ennakoimaan.

25 24 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT 4 VAIHTOEHTOTARKASTELUT 4.1 Tutkitut vaihtoehdot ja esikarsinta Tutkitut vaihtoehdot Vaihtoehdot on muodostettu valtateiden 10 ja 12 välille Renko Soramäki (Hollola). Tavoitevuotena on vuosi Tarkastellut vaihtoehdot eroavat toisistaan lähinnä valtatien 10 toteuttamisratkaisujen osalta. Kuhunkin vaihtoehtoon sisältyy nykyisen tien saneeraus siltä osin, kun nykyinen valtatie jää tulevan valtatien rinnakkaisyhteydeksi. Vertailuvaihtoehdossa 0 valtatiet 10 ja 12 säilyvät nykyisellä paikallaan ja tiejaksolle ei toteuteta merkittäviä uusinvestointeja. Vaihtoehto A on vuonna 2005 valmistuneen kehittämissuunnitelman mukainen. Vaihtoehdossa A valtateitä 10 ja 12 kehitetään nykyisessä maastokäytävässä. Rengon ja Hattelmalan välillä valtatietä parannetaan 2-kaistaisena tienä, Hämeenlinnassa Hattelmalan ja Ruununmyllyn välillä 2+2- kaistaisena kaupunkipääväylänä, Ruununmyllyn ja Kukonkoivun välillä jatkuvana keskikaiteellisena ohituskaistatienä ja Hollolan Kukonkoivun ja Soramäen välillä 2+2-kaistaisena tienä. Nopeusrajoitus on 100 km/h, lukuun ottamatta Hämeenlinnan kohtaa. Vaihtoehdoissa B1 ja B2 valtatie 10 erkanee nykyisestä tiestä Katuman liittymästä ja alittaa Katumajärven tunnelissa. Tunneliosuudella ajosuunnat on erotettu toisistaan, nopeusrajoitus on 80 km/h ja nousuosuuksilla on kaksi kaistaa. Vaihtoehdossa B1 järven alittava yhteys liittyy nykyiseen valtatiehen 10 Kankaisten kohdalla. Jakson nopeusrajoitus on 100 km/h, ajosuunnat on erotettu toisistaan keskikaiteella, valtatie läpäisee tunnelissa myös Ruskeakivenmäen ja lännen suuntaan on yksi ohituskaista. Vaihtoehdossa B2 valtatie 10 liittyy järven alituksen jälkeen vaihtoehdon C mukaiseen linjaukseen, joka liittyy valtatielle 12 Lammilla. Vaihtoehdossa B2 valtatie 10 jatkuu Katumajärven alituksen jälkeen 2-kaistaisena, nopeusrajoitus on 100 km/h ja osuudella on neljä ohituskaistaparia. tämistä suurimpaan sallittuun arvoon. Nämä alavaihtoehdot ovat mukana vaikutustarkastelussa kustannusvaikutusten osalta. Vaihtoehdossa C valtatie 10 erkanee nykyisestä tiestä Rengossa, ohittaa Hämeenlinnan keskustan sen eteläpuolelta ja jatkuu uudessa maastokäytävässä valtatielle 12 Lammille. Uusi valtatie 10 on 2-kaistainen. Uudella valtatiellä on ohituskaistoja säännöllisin välein, yhteensä kuusi ohituskaistaparia. Uuden valtatien nopeusrajoitus on 100 km/h. Lammilta Soramäkeen valtatietä 12 kehitetään vaihtoehdon A mukaisesti. Nelikaistainen tie tai moottoritie Kapea nelikaistainen keskikaiteellinen tie tai kohdakkain olevat ohituskaistat Keskikaiteellinen ohituskaistatie tai ohituskaistaosuus Kaksikaistainen keskikaiteellinen tiejakso ohituskaistojen välissä Kaksikaistainen valtatie (10,5/7,5) Karsitut vaihtoehdot Alustavana kehittämisvaihtoehtona oli esillä valtatien 10 uudelleen linjaus Rengosta vaihtoehdon C tapaan Harvialantielle (maantie 290) asti, josta uusi linjaus liittyisi nykyiseen valtatiehen 10 Katumajärven itäpuolella. Tämä Hämeenlinnan ohikulkutien tapainen ratkaisu nähtiin vaihtoehdon C yhtenä mahdollisena toteuttamisvaiheena, eikä sitä ole tästä syystä otettu mukaan itsenäisenä vaihtoehtona vaikutusvertailuun. Liitteessä 3 on suunnitelmaluonnos ohikulkutievaihtoehdosta. Katumajärven alituksen osalta tarkasteltiin lisäksi tunnelin aloittamista Hattelmalan eritasoliittymän ja Katuman liittymän väliseltä osuudelta rautatien länsipuolelta, kuva 23. Vaihtoehto hylättiin Kirkkolahden kohdan pohjaolosuhteiden ja Vanajan kirkon hautausmaan alituksessa kohdattujen vaikeuksien takia. Vaihtoehdon toteuttaminen edellyttäisi hautausmaan kaivamista pitkällä osuudella. Katumajärven alitusta luonnosteltiin myös Katuman liittymästä alkavana, siten että järven alitus tapahtuisi suoraan Pitkäniemen kohdalta, kuva 24. Tämä linjausvaihtoehto edellyttäisi vähintään 7 %:n pituuskaltevuuden, jotta Katuman liittymästä päästäisiin riittävän syvälle Katumajärven alle. Tämä ratkaisu hylättiin, sillä se ei täytä EU:n tunnelidirektiivin vaatimusta 5 %:n maksimipituuskaltevuudesta. Katumajärven tunnelin osalta on vaihtoehtona tarkasteltu kauttaaltaan myös 2+2-kaistaista poikkileikkausta ja tunnelin pituuskaltevuuden jyrken- Kuva 22. Valtateiden 10 ja 12 välin Hämeenlinna Lahti tyyppipoikkileikkaukset vaihtoehdoissa A, B ja C.

26 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 25 VAIHTOEHTOTARKASTELUT Pohjakartta hml/mito 2007 Pohjakartta hml/mito 2007 Kuva 23. Karsittu Katumajärven alitusvaihtoehto, jossa tunneli alkaa rautatien länsipuolelta. Kuva 24. Karsittu Katumajärven alitusvaihtoehto, jossa tunneli kulkee Katuman liittymästä Katumajärven alitse suoraan Pitkäniemen kohdalta. Vaihtoehdossa tunnelin nousu- ja laskuosuudet muodostuvat liian jyrkiksi.

27 26 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT 4.2 Vertailuun mukaan otettavien vaihtoehtojen kuvaukset Vaihtoehto 0: Mitään järeitä toimenpiteitä ei toteuteta Nollavaihtoehdossa valtateille 10 ja 12 ei toteuteta merkittäviä uusinvestointeja. Liittymäjärjestelyt ja ohitusmahdollisuudet säilyvät nykyisen kaltaisina Vaihtoehto A: Nykyisten valtateiden 10 ja 12 parantaminen Valtatie 10 väli Renko Hattelmala Valtatien 10 välille Renko Hattelmala esitetään Rengon liittymän (maantiet 2855/2871) porrastaminen ja kanavointi, kevyen liikenteen väylän rakentaminen Rengosta Hämeenlinnan Luolajantielle (maantie 2862) asti, keskikaiteellinen ohituskaistaparin toteuttaminen Rengon ja Luolajantien välille, Luolajantien liittymän kanavointi, välin Luolajantie Aleksis Kiven katu parantaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi sekä yksityistiejärjestelyjen ja riista-aitojen toteuttaminen lähes koko tiejaksolle. Valtatien 10 välin Tammela (kantatie 54) Hämeenlinna (Hattelmalan eritasoliittymä, valtatie 3) kehittämistarpeista käynnistyy tarkempi toimenpideselvitys vuoden 2007 aikana. Valtatie 10 väli Hattelma Ruununmylly Valtatien 10 välille Hattelma Ruununmylly esitetään, että valtatie varaudutaan parantamaan nykyisessä maastokäytävässä 2+2-kaistaiseksi kaupunkipääväyläksi, jonka kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Tien poikkileikkaus voi liikenteellisten tarpeiden puolesta olla keskikaiteellinen tai kapealla keskikaistalla. Kaupunkikuvallisesti keskikaistallista voidaan pitää parempana ratkaisuna. Valtatien nopeusrajoitus on 80 km/h. Tieosuudelle rakennetaan kolme uutta eritasoliittymää: Katuma, Katinen ja Kahilisto. Tiejaksolta poistetaan kaikki tasoliittymät. Viipurintien liittymä Idänpäässä voi jäädä suuntaisliittymäksi, josta pääsee poistumaan lännen suuntaan ja liittymään idästä keskustan suuntaan. Viipurintien liittymä voidaan muuttaa suuntaisliittymäksi aikaisintaan Paasikiventien jatkeen toteuduttua. Papinniityntien jatke kytketään Kahiliston eritasoliittymään, Vaihtoehto A on vuonna 2005 valmistuneen kehittämissuunnitelman mukainen. Vaihtoehdossa valtateitä 10 ja 12 kehitetään nykyisessä maastokäytävässä. Rengon ja Hattelmalan välillä valtatietä parannetaan 2-kaistaisena tienä, Hattelmalan ja Ruununmyllyn välillä 2+2-kaistaisena kaupunkipääväylänä, Ruununmyllyn ja Kukonkoivun välillä jatkuvana keskikaiteellisena ohituskaistatienä ja Kukonkoivun ja Soramäen välillä 2+2-kaistaisena tienä. Nopeusrajoitus on 100 km/h, lukuun ottamatta Hämeenlinnan kohtaa. Valtateiden 10 ja 12 parantamisesta yhteysvälillä Hämeenlinna Tuulos Lahti valmistui kehittämissuunnitelma vuonna Kehittämissuunnitelmassa on esitetty suunnitelmat nykyisten valtateiden parantamisesta nykyisissä maastokäytävissä. Suunnitelmassa on esitetty vuoden 2030 tavoitetilanteen ratkaisu ja noin 44 miljoonan euron kehittämishanke, joka sisältää kiireellisimmät parantamistoimenpiteet. Kehittämissuunnitelma on sekä lähtökohdiltaan että ratkaisuehdotukseltaan edelleen ajantasainen. Valtateiden parantaminen suunniteltiin siinä muun muassa ottaen huomioon runkotieverkolle asetetut tavoitteet. Vaihtoehto A onkin suoraan kehittämissuunnitelman tavoitetilanteen ratkaisu. Nykyisen tien välin Hämeenlinna (Hattelma) Lahti (Soramäki, Hollola) parantamisen kokonaiskustannus on noin 160 miljoonaa euroa. Seuraavassa on esitetty tavoitetilan ratkaisu jaksoittain. Kuva 25. Valtateiden 10 ja 12 välin Hämeenlinna Lahti tavoitetila nykyisen tien parantamisvaihtoehdossa (vaihtoehto A).

28 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 27 VAIHTOEHTOTARKASTELUT josta tulee Katumajärven itäpuolisen alueen uusi sisäänkäynti. Eritasoliittymien toteuttamisen yhteydessä tehdään myös muita katuverkon järjestelyjä. Nykyistä Vanajan eritasoliittymää parannetaan. Myös valtateiden 10 ja 3 nykyistä eritasoliittymää varaudutaan pitkällä tähtäyksellä parantamaan rakentamalla suorat rampit pohjoisesta länteen ja idästä etelään. Tieosuuden Hattelma Ruununmylly tavoitetilaan parantamisen rakentamiskustannukset ovat 35 miljoonaa euroa (helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100). Kustannuksissa ei ole Paasikiventien jatkeen eikä Hämeenlinnan katuverkon järjestelyjä. Valtatie 10 väli Ruununmylly Pohjoinen Valtatien 10 väli Ruununmylly Pohjoinen (Tuulos) parannetaan nykyisessä maastokäytävässä jatkuvaksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. Tieosuudella sallitaan myös lyhyitä 1+1-osuuksia ohitusosuuksien välissä. Valtatien nopeustaso on koko matkalla 100 km/h. Tieosuudelle toteutetaan kolme uutta eritasoliittymää: Eteläinen (maantie 305), Karhunkorpi ja Tuulos (paikallistie 13897). Lisäksi tieosuudelle toteutetaan niin sanottuja yksityisteiden eritasoliittymiä (ks. kuva 27), joita on alustavasti suunniteltu Kankaisiin ja Hangasmäkeen. Tavoitteena on, että tieosuudelle ei jää yhtään tasoliittymää, vaikkakin T-liittymät ovat periaatteessa mahdollisia. Lisäksi tieosuudella toteutetaan riista-aitoja, yksityisteiden järjestelyjä, kevyen liikenteen järjestelyjä ja bussipysäkkijärjestelyjä. Bussipysäkit pyritään sijoittamaan eritasoliittymien ja yksityisteiden eritasoliittymien yhteyteen, jotta samalla voidaan hyödyntää eritasoliittymien alikulut. Kuva 26. Vaihtoehdon A mukainen tavoitetila Hämeenlinnan kohdalla. Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään Ruununmyllyn ja Eteläisten väliä. Tieosuuden Ruununmylly Pohjoinen parantamisen rakentamiskustannukset ovat 43 miljoonaa euroa (helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100).

29 28 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT Valtatie 12 väli Pohjoinen Kukonkoivu Valtatien 12 väli Pohjoinen (Tuulos) Kukonkoivu parannetaan nykyisessä maastokäytävässä jatkuvaksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. Tieosuudella sallitaan myös lyhyitä 1+1-osuuksia ohitusosuuksien välissä. Valtatien nopeustaso on koko matkalla 100 km/h. Tieosuudelle toteutetaan viisi uutta eritasoliittymää: Lammi, Jahkola, Ojastenmäki (Hämeenkoski L), Hämeenkoski I (maantie 3172) ja Sairakkala. Lisäksi tieosuudelle toteutetaan niin sanottuja yksityisteiden eritasoliittymiä, joita on suunniteltu Lakkolan, Käikälän, Tenhiälän, Sairakkalan ja Vihattun kohdalle. Tavoitteena on, että tieosuudelle ei jää yhtään tasoliittymää, vaikkakin T-liittymät ovat periaatteessa mahdollisia. Hämeenkosken kohdalla muut nykyiset liittymät kuin Ojastenmäki ja maantie 3172 muutetaan alikuluiksi. Palvelualueen (Jokela Aakkola) kohdalla sallitaan edelleen tasoliittymä. Teilinkankaan huoltoaseman liittymä Hollolassa toteutetaan suuntaisliittymänä tai T-liittymänä Vaihtoehto B1: Katumajärven alitus Kankaisiin valtatielle 10 Vaihtoehdossa B1 valtatie 10 erkanee nykyisestä valtatiestä Katuman liittymästä ja alittaa Katumajärven sekä myöhemmin Ruskeankivenmäen tunnelissa ja liittyy nykyiseen valtatiehen 10 Kankaisten kohdalla. Liitteessä 1 on suunnitelmaluonnos vaihtoehdon B1 mukaisesta valtatien 10 uudesta linjauksesta. Katumajärven alittavalla tunneliosuudella ajosuunnat on erotettu toisistaan, nopeusrajoitus on 80 km/h ja nousuosuuksilla on kaksi kaistaa. Järven alittavan tunnelin jälkeen uuden valtatiejakson nopeusrajoitus on 100 km/h, ajosuunnat on erotettu toisistaan keskikaiteella ja lännen suuntaan on yksi ohituskaista. Valtatie 10 välillä Renko Katuma Vaihtoehdossa B1 valtatietä 10 välillä Renko Katuma kehitetään nykyisen tien parantamisvaihtoehdon (A) mukaisesti. Valtatie 10 välillä Katuma Kankainen Katuman eritasoliittymästä valtatie haarautuu Katumajärven alittavaan tunneliin. Tunneli on kaksiaukkoinen ja 2+2-kaistaistainen. Ajoradan leveys on molempiin suuntiin 9,0 metriä ja vapaa korkeus 5,0 metriä. Tunneliosuudella ei ole liittymiä. Tunneliosuuden nopeusrajoitus on 80 km/h. Huolto- ja poikkeustilanteissa liikenne on ohjattavissa nykyiselle valtatielle tai vain toiseen tunneliaukkoon. Liikenne-ennusteen mukainen liikennemäärä ei edellyttäisi 2+2-kaistaista poikkileikkausta. Tun- Lisäksi tieosuudella toteutetaan riista-aitoja, yksityisteiden järjestelyjä, kevyen liikenteen järjestelyjä ja bussipysäkkijärjestelyjä. Bussipysäkit pyritään sijoittamaan eritasoliittymien ja yksityisteiden eritasoliittymien yhteyteen, jotta samalla voidaan hyödyntää eritasoliittymien alikulut Tieosuuden Pohjoinen Kukonkoivu parantamisen rakentamiskustannukset ovat 70 miljoonaa euroa (helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100). Valtatie 12 väli Kukonkoivu Soramäki Valtatien 10 väli Kukonkoivu Soramäki parannetaan nykyisessä maastokäytävässä 2+2-kaistaiseksi. Valtatien nopeustaso on koko matkalla 100 km/h. Kukonkoivun nykyinen eritasoliittymä parannetaan ja Soramäkeen rakennetaan uusi eritasoliittymä. Tieosuudella ei sallita tasoliittymiä. Tieosuuden Kukonkoivu Soramäki parantamisen rakentamiskustannukset ovat 7 miljoonaa euroa (helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100). Kuva 27. Valtateiden 10 ja 12 välin Hämeenlinna Lahti tavoitetila vaihtoehdossa, jossa valtatie 10 alittaa tunnelissa Katumajärven ja liittyy valtatiehen 10 Kankaisissa (vaihtoehto B1).

30 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 29 VAIHTOEHTOTARKASTELUT nelin alamäkiosuuksissa liikennemäärien puolesta 1-kaistainen poikkileikkaus riittäisi. Kuvassa 28 on esimerkki tunnelin 2+1-poikkileikkauksesta. Katumajärven länsipuolella luontevin tunnelin aloituspaikka on nykyisen Katuman kiertoliittymän kohdalla, mistä päästään hyvin nopeasti kallioon. Suurimman pituuskaltevuuden ollessa enintään 5 % tunnelin tulee kääntyä Katuman liittymästä kaakkoon ja alittaa Katumajärvi Mantereenvuoren ja Puketti-saaren kohdalta. Viiden prosentin pituuskaltevuudella tunnelin pituus on noin 3,4 kilometriä, kuvat 29 ja 30. Katumajärven veden pinta on tasolla +81. Järven syvyys on enimmillään 12 metriä Puketti-saaren kohdalla. Kiinteän kalliopinnan korkeustaso on mitattu suunnitellun linjauksen kohdalta seismisellä mittausmenetelmällä maaliskuussa Kalliopinta on linjauksen kohdalla syvimmillään yli 45 metriä vedenpinnan alapuolella heti saaren itäpuolella. Katumajärven alittavan tunnelin jälkeen valtatien uusi linjaus liittyy nykyiseen valtatiehen 10 Kankaisten kohdalla. Liittymiskohtaan toteutetaan uusi eritasoliittymä. Katumajärven alittavan tunnelijakson itäpuolella valtatie 10 on 2-kaistainen valtatie, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h. Vaihtoehtoisesti järven alittavan tunnelin jälkeen valtatien 10 voi vielä läpäistä tunnelina Ruskeankivenmäen. Tällöin Ruskeankivenmäen tunnelin pituus olisi noin 1,2 km, kuvat 31 ja 32. Perusratkaisuna on, että uusi valtatielinjaus sivuaa tasossa Ruskeakivenmäkeä. 2+1-kaistainen poikkileikkaus Pohjakartta hml/mito 2007 Kuva 29. Katumajärven alittavan tunnelin linjaus 5 %:n maksimikaltevuudella. Tunneli alittaa järven Mantereenvuoren ja Puketti-saaren kohdalta. 2+2-kaistainen poikkileikkaus Kuva 28. Katumajärven alittavan tunnelin poikkileikkaus. Päävaihtoehtona 2+2-kaistainen poikkileikkaus. Kuva 30. Katumajärven alittavan tunnelin pituusleikkaus 5 %:n maksimikaltevuudella.

31 30 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT Taulukko 6. Katumajärven alittavan tunneliosuuden kustannusarvio. Perusratkaisu, 65 M Vaihtoehdot tunneliaukkojen lukumäärä 2 ei vaihtoehtoja poikkileikkaus > - 6 M suurin pituuskaltevuus 5 % ei vaihtoehtoja, pienempi pituuskaltevuus ei mahdollistaisi järven alitusta ja suurempi ei ole sallittu Tunneleiden rakentamiskustannukset Katumajärven alittavan tunnelin perusratkaisussa tunnelin pituus on suuaukkorakenteineen 3,4 kilometriä. Tällöin tunnelin kokonaishinnaksi muodostuu 71 miljoonaa euroa (helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100). Tunnelijakson kustannukset jakaantuvat karkeasti seuraavasti: 25 % talotekniikka (LVIS, telematiikka), 40 % louhinta, lujitus ja tiivistys ja 35 % rakenteet. Arviolta puolelta tunnelin matkasta, tunnelin päissä ja järven alla, on tehtävä tunnelin lämmön- ja vedeneristysrakenne. Mikäli Ruskeankivenmäki läpäistäisiin tunnelina, olisi tällaisen tunnelin kustannusarvio 23 miljoonaa euroa. Myös Ruskeankivenmäen tunnelin poikkileikkaus olisi 2+2-kaistainen. Valtatiet 10 ja 12 välillä Kankainen Soramäki Vaihtoehdossa B1 valtateitä 10 ja 12 välillä Kankainen Soramäki kehitetään nykyisen tien parantamisvaihtoehdon (vaihtoehto A) mukaisesti. Nykyisen valtatien 10 parantamistarve välillä Katuma Kankainen Katumajärven alittavan tunnelin myötä nykyinen valtatie 10 muuttuu välillä Katuma Kankainen seututieluokkaiseksi maantieksi ja samalla sen toiminnallinen tehtävä muuttuu nykyisestä. Hämeenlinnan kaupunkiseudun sisäisen liikenteen välittäjänä toimimisen ohella maantien pääasiallinen toiminnallinen tehtävä on toimia valtatien rinnakkaistienä välittäen liikennettä valtatielle 10. Kaupunkialueella nopeustasona on 60 km/h ja välillä Ruununmylly Kankainen 80 km/h. Kuva 31. Valtatien 10 linjaus Ruskeankivanmäen kohdalla tunnelissa ja maan päällä. Tunneli on esitetty katkoviivalla. Välillä Katuma Kankainen nykyinen valtatie voi säilyä kaksikaistaisena maantienä, jonka liittymät ovat tasoliittymiä. Linjajaksot voivat säilyä ennallaan, mutta koko jaksolla liittymiä joudutaan parantamaan sekä Ruununmyllyn ja Kankaisten välillä myös järjestelemään. Parannettavia liittymiä ovat: Katinen: parantaminen kiertoliittymänä (ks. kuva 33). Välin Katinen Ruununmylly liittymät kuvan 34 vaihtoehdon 2 mukaisesti. Välillä Ruununmylly Katinen nykyisellä valtatiellä toteutetaan pääosin turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä kuten muun muassa liittymäjärjestelyjä, yksityistiejärjestelyjä ja riista-aitoja. Kuva 32. Valtatien 10 pituusleikkaus Ruskeankivenmäen tunnelin kohdalla.

32 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 31 VAIHTOEHTOTARKASTELUT Vaihtoehto 1 Kuva 33. Parannettu Katisen liittymä. Vaihtoehto 2 Kuva 34. Vaihtoehdot Katisen ja Ruununmyllyn välillä.

33 32 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT Vaihtoehto B2: Katumajärven alitus Lammille valtatielle 12 Vaihtoehdossa B2, vaihtoehdon B1 tapaan, valtatie 10 erkanee nykyisestä tiestä Katuman liittymästä ja alittaa Katumajärven tunnelissa. Tunneliosuudella ajosuunnat on erotettu toisistaan, nopeusrajoitus on 80 km/h ja nousuosuuksilla on kaksi kaistaa. Valtatie 10 jatkuu Katumajärven itäpuolella vaihtoehdon C mukaisena linjauksena, joka liittyy valtatiehen 12 Lammilla. Vaihtoehdossa B2 valtatie 10 jatkuu Katumajärven alituksen jälkeen 2-kaistaisena, nopeusrajoitus on 100 km/h ja osuudella on neljä ohituskaistaparia. Liitteessä 1 on tarkempi suunnitelmaluonnos valtatien 10 linjauksesta Katumajärven tunnelista vaihtoehdon C mukaiseen linjaukseen. Liitteessä 2 on luonnos valtatien 10 vaihtoehdon C mukaisesta uudesta linjauksesta välillä Renko Lammi. Valtatie 10 välillä Rengo Katuma Vaihtoehdossa B2 valtatietä 10 välillä Rengo Katuma kehitetään nykyisen tien parantamisvaihtoehdon (A) mukaisesti. Valtatie 10 Katumajärven alituksen kohdalla Vaihtoehto B2 on Katumajärven alitusratkaisun osalta yhtenevä vaihtoehdon B1 kanssa. Valtatie 10 Katumajärven alitus Lammi Katumajärven itäpuolella järven alituksen jälkeen valtatie 10 jatkuu koilliseen uudessa maastokäytävässä. Linjaus on pääosin vaihtoehdon C mukainen. Valtatie 10 on uudessa maastokäytävässä 2-kaistaisena, nopeusrajoitus on 100 km/h ja osuudella on neljä ohituskaistaparia. Kuva 35. Valtateiden 10 ja 12 välin Hämeenlinna Lahti tavoitetila vaihtoehdossa, jossa valtatie 10 alittaa tunnelissa Katumajärven ja liittyy valtatiehen 12 Lammilla (vaihtoehto B2). Valtatie 12 Lammi Soramäki Vaihtoehdossa B2 valtatietä 12 välillä Lammi Soramäki kehitetään nykyisen tien parantamisvaihtoehdon (vaihtoehto A) mukaisesti.

34 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 33 VAIHTOEHTOTARKASTELUT Vaihtoehto C: Uusi valtatie 10 Renko Lammi Vaihtoehdossa C valtatie 10 erkanee nykyisestä tiestä Rengossa, ohittaa Hämeenlinnan kaupunkirakenteen sen eteläpuolelta ja jatkuu uudessa maastokäytävässä valtatielle 12 Lammille. Liitteessä 2 on luonnos valtatien 10 vaihtoehdon C mukaisesta uudesta linjauksesta välillä Renko Lammi. Uusi valtatie on 2-kaistainen. Uudella valtatiellä on ohituskaistoja säännöllisin välein, yhteensä kuusi ohituskaistaparia. Uuden valtatien nopeusrajoitus on 100 km/h. Lammilta Soramäkeen valtatietä 12 kehitetään vaihtoehdon A mukaisesti. Valtatien 10 uudesta linjauksesta välillä Renko Lammi on laadittu pääsuuntaselvitys vuonna Tämä linjaus oli varauksena viimeisimmässä seutukaavassa, mutta ei enää vuonna 2006 vahvistetussa maakuntakaavassa. Valtatie 10 välillä Renko Lammi Valtatie 10 linjataan Rengosta lähtien uuteen maastokäytävään, joka ohittaa Hämeenlinnan kaupungin sen eteläpuolelta ja liittyy valtatiehen 12 Lammin kohdalla. Uudella linjauksella valtatie 10 on 2-kaistainen maantie, jolla on ohituskaistoja säännöllisin välein. Liittymät ovat eritasoliittymiä. Erita- soliittymiä on Rengossa nykyisen tien erkanemiskohdassa, valtatien 3 risteämiskohdassa, maantien 290 risteämiskohdassa ja Lammilla uuden linjauksen ja valtatien 12 liittymiskohdassa. Hämeenlinnan ja Lammin välisellä osuudella on arvioitu tarvittavan kolme yksityisteiden eritasoliittymää. Valtatie 12 välillä Lammi Soramäki Vaihtoehdossa C valtatietä 12 välillä Lammi Soramäki kehitetään nykyisen tien parantamisvaihtoehdon (vaihtoehto A) mukaisesti. Nykyisten valtateiden 10 ja 12 parantamistarve välillä Renko Lammi Uuden Renko Lammi-yhteyden myötä nykyinen valtatie 10 muuttuu aina Pohjoisten liittymään asti seututieluokkaiseksi maantieksi ja samalla sen toiminnallinen tehtävä muuttuu nykyisestä. Hämeenlinnan kaupunkiseudun sisäisen liikenteen välittäjänä toimimisen ohella maantien pääasiallinen toiminnallinen tehtävä on toimia valtatien rinnakkaistienä välittäen liikennettä valtateille 3, 10 ja 12. Kaupunkialueella nopeustasona on 60 km/h ja väleillä Renko Hattelmala ja Ruununmylly Pohjoinen 80 km/h. Valtatien 12 välillä Pohjoinen Lammi nopeustaso on 100 km/h. Välillä Renko Ruununmylly nykyinen valtatie 10 voi säilyä kaksikaistaisena maantienä, jonka liittymät ovat pääosin tasoliittymiä. Eritasoliittymiä ovat vain nykyiset. Linjajaksot voivat säilyä ennallaan, mutta koko jaksolla liittymiä joudutaan parantamaan ja järjestelemään. Parannettavia liittymiä ovat: Katinen: parantaminen kiertoliittymänä (ks. kuva 33). Välin Katinen Ruununmylly liittymät kuvan 34 vaihtoehdon 2 mukaisesti. Välillä Ruununmylly Pohjoinen (Tuulos) nykyisellä valtatiellä 10 toteutetaan pääosin turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä kuten muun muassa liittymäjärjestelyjä, yksityistiejärjestelyjä ja riista-aitoja. Välillä tarvittaneen myös 1 2 turvallista riistaeläinten ylityspaikkaa. Valtatien 12 väliä Pohjoinen Lammi parannetaan kaksikaistaisena tienä. Tämä tarkoittaa lähinnä liittymätoimenpiteitä ja ehkä yhtä ohituskaistaparia. Kuva 36. Vaihtoehto C, valtatie 10 uudessa maastokäytävässä välillä Renko Lammi.

35 34 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT 4.3 Vaikutusten arviointi 4.3 Vaikutusten arviointi Liikenteelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Liikenteen kasvaessa nykyisen valtatien liikennöitävyysongelmat Liikenteen kasvavat kasvaessa ja häiriötilanteet nykyisen valtatien ja liiken-liineonnettomuudekennöitävyysongelmat lisääntyvät. kasvavat Liikennöitävyyson- ja häiriötilangelmat painottuvat teet ja liikenneonnettomuudet Hämeenlinnan kohdalle, lisääntyvät. jossa kasvavan valtatieliikenteen Liikennöitävyysongelmat lisäksi tietä painottuvat kuormittaa Hämeenlinnan kohdalle, jossa kasvavan valtatieliikenteen lisäksi tietä kuormittaa seudulli- seudullinen ja paikallinen liikenne. nen ja paikallinen liikenne. Vaihtoehdossa A nykyinen tie parannetaan vastaamaan runkoverkon Vaihtoehdossa vaatimuksia, A nykyinen tie jolloin parannetaan tiestä muodostuu vastaamaan pääasiallinen runkoverkon pitkämatkaisen vaatimuksia, liikenteen yhteys tiestä Lahdesta muodostuu länteen. pääasiallinen Kapasiteetin pitkämatkai- riit- jolloin tävyyden kannalta sen liikenteen kriittisimmällä yhteys Lahdesta Hämeenlinnan länteen. Kapasiteetin riittävyyden kannalta kriittisimmällä kohdalla poikkileikkaus ja liittymät parannetaan Hämeenlinnan kohdalla poikkileikkaus ja liittymät vastaamaan kasvavan parannetaan liikennekysynnän vastaamaan kasvavan tarpeita. Häiriötilanteissa liikennekysynnän yhtenäisen tarpeita. rinnakkaisväylän Häiriötilanteissa puuttuminen yhtenäisen voi kuitenkin rinnakkaisväylän aiheuttaa puuttuminen merkittäviä voi viivytyksiä. kuitenkin Normaaliliikenteessä aiheuttaa merkittäviä ja normaalien viivytyksiä. liikenteen Normaaliliikenteessä huippujenkin aikana ja vaihtoehto normaalien turvaa liikenteen runkoverkolle huippujenkin asetetun aikana turvallisuus- vaihtoehto turvaa ja liikenteelle liikenteelle runkoverkolle asetetun turvallisuus- ja sujuvuustason. sujuvuustason. Vaihtoehdossa Vaihtoehdossa B1 pitkämatkainen B1 pitkämatkainen liikenne ohjautuu Hämeenlinnan ohjautuu kohdalla Hämeenlinnan pääosin kohdalla Katumajärven pääosin liikenne alittavaan tunneliin. Katumajärven Hämeenlinnaan alittavaan tunneliin. suuntautuvaa Hämeenlinnaan liikennettä suuntautuvaa jää myös pitkämatkaista seudullista liiken- ja pitkämatkaista paikallista nettä liikennettä jää myös palvelevalle seudullista nykyiselle ja paikallista tielle. liikennettä Katumajärven kohdalla palvelevalle ennusteliikennemäärät nykyiselle tielle. Katumajärven kohdalla ennusteliikennemäärät nykyisellä tiellä nykyisellä jäävät tiellä kuitenkin jäävät tien kuitenkin nykyisiä tien liikennemääriä alhaisemmiksi. liikennemääriä alhaisemmiksi. nykyisiä Vaihtoehdossa Vaihtoehdossa B2 B2 pitkämatkaiselle liikenteelle liikenteelle rakennetaan uusi väylä Hämeenlinnan uusi väylä Hämeenlinnan ja Lammin ja rakennetaan välillä, mikä Lammin lyhentää välillä, selvästi mikä lyhentää ajomatkaa selvästi Hämeenlinnan ja Lahden ajomatkaa välillä Hämeenlinnan ja parantaa ja Lahden pitkämatkaisen välillä ja parantaa pitkämatkaisen liikenteen yhteyksiä liikenteen yhteyksiä Lahdesta länteen. Nykyinen Lahdesta länteen. Nykyinen tie jää Hämeen- tie jää Hämeenlinnan ja Tuuloksen ja Tuuloksen välillä palvelemaan välillä palvelemaan seudullista ja ja paikallista liikennettä. liikennettä. Uuden Uuden tien seu- tien ennusteliikennemäärä on Lammin on Lammin länsipuolella noin lella ajon/vrk, noin josta ajon/vrk, noin 12 josta % noin on raskasta 12 % on länsipuo- liikennettä. raskasta Vaihtoehdon liikennettä. B2 linjaus Vaihtoehto on lyhin B2 linjaus välillä on Renko Lahti lyhin ja välillä nopein Renko Lahti Hämeenlinnan ja nopein ohittavan Hämeenlinnan ohittavan liikenteen kannalta. liikenteen kannalta. Taulukko 7. Liikenteelliset vaikutukset. Tavoite Ve 0 Ve A Nykyisen tien parantaminen Liikennemäärä v.2030 (KVL / raskaat autot): Ve B1 Katumajärven alitus vt 10:lle Kankaisiin Ve B2 Katumajärven alitus vt 12:lle Lammille Ve C Uusi valtatie 10 Renko Lammi - Katuma Katinen (nykyinen vt 10) / / / / / Katuma Katinen (uusi tie) / / / Eteläinen Pohjoinen (nyk. vt 10) / / / / / Eteläinen Lammi (uusi tie) / / Liikenteen siirtymä kantatieltä 54 ja valtatieltä 12 Matkan pituus ja matka-aika (kevyet / raskaat autot) välillä Renko Soramäki / / / / matka (km) keskinopeus / kevyet (km/h) keskinopeus/ raskaat (km/h) ajoaika / kevyet (min) ajoaika / raskaat (min) Liikenteen toimintavarmuus ja matka-ajan ennustettavuus Liikenteen kasvaessa nykyisellä tiellä pullonkaulaksi muodostuu Hämeenlinnan kohta. Myös muualla päätien liikennevirtaan liittyminen vaikeutuu tasoliittymissä. Kapasiteettiongelmat painottuvat Nykyisen tien parantaminen runkoverkon standardin mukaiseksi poistaa tiejaksolta toistuvat kapasiteettiongelmat pääosin. Merkittävimmät liittymät rakennetaan eritasoliittymiksi. Uusi tie Hämeenlinnan kohdalla ja muilta osin nykyisen tien parantaminen runkoverkon standardiin poistaa tiejaksolta toistuvat kapasiteettiongelmat. Merkittävimmät liittymät rakennetaan eritasoliittymiksikennetaan Uusi tie Hämeenlinnan ja Lammin välillä ja muilta osin nykyisen tien parantaminen runkoverkon standardin mukaiseksi poistaa tiejaksolta toistuvat kapasiteettiongelmat. Merkittävimmät liittymät ra- Uusi tie Rengon ja Lammin välillä ja nykyisen tien parantaminen välillä Lammi Soramäki runkoverkkostandardiin poistaa tiejaksolta toistuvat kapasiteettiongelmat. Merkittävimmät liitty- eritasoliittymiksi. mät rakennetaan eritasoliit- työmatka- ja viikonloppuliikenteeseen. rinnakkaistietä jolle liikennettä Nykyinen tie jää tunnelin koh- Nykyinen tie jää rinnakkaistymiksi. Tielle ei muodostu yhtenäistä Häiriöiden määrä kasvaa liikenteen kasvaessa. Nykyisellä voitaisiin ohjata häiriötilanteissadalla rinnakkaistieksi, joka toimii häiriötilanteissa varareitteiksi välillä Hämeenlinna Tuulos. Lammi Hollola välille Nykyinen tie jää rinnakkaistieksi välillä Renko Lammi. tiellä ei ole rinnakkaistietä, Pitkämatkaisen liikenteen tinä. Yhtenäistä rinnakkaistie- ei muodostu yhtenäistä rin- Lammi Hollola välille ei mikä voi aiheuttaa merkittäviä kannalta kantatie 54 toimii tä ei kuitenkaan muodostu. nakkaistietä. Pitkämatkaiselle muodostu yhtenäistä rinnakkaistietä. Pitkämatkai- kiertomatkoja ja viivytyksiä varayhteytenä. Pitkämatkaiselle liikenteelle kt liikenteelle kt 54 toimii varayhteytenäselle liikenteelle kt 54 toimii häiriötilanteissa. 54 toimii varayhteytenä. varayhteytenä. Paikallinen liikenne, alueen kuntien väliset yhteydet, työssäkäyntiliikenteen edellytykset Pitkämatkainen liikenne, yhteydet seudun ulkopuolelle/ -lta Hämeenlinnassa paikallinen liikenne kasvaa huomattavasti Katumajärven itäpuolisen maankäytön kasvun seurauksena. Valtatie on nykyisellä liikenneverkolla alueen pääasiallinen yhteys Hämeenlinnan suuntaan. Palvelutason heikkeneminen vaikeuttaa myös seudullista työmatkaliikennettä. Toimivuusongelmien lisääntyessä pitkämatkaisen, erityisesti raskaan, liikenteen kannalta kt 54 muodostuu nykyistäkin houkuttelevammaksi vaihtoehtoiseksi reitiksi. Hämeenlinnaan päättyvän liikenteen kannalta vaihtoehtoisia reittejä ei kuitenkaan ole. Hämeenlinnan päässä paikallinen liikenne poistuu valtatieltä rinnakkaisen tie- ja katuverkon täydentyessä. Seudullinen työmatkaliikenne jää parannetulle valtatielle. Liittymien parantamisen seurauksena liittyminen valtatien liikenteeseen helpottuu. Seudullinen liikenne jää pitkämatkaisen liikenteen kanssa samalle tielle. Liikenteen sujuvuus ja häiriöherkkyys paranevat nykyiseen tiehen verrattuna. Yhteydet Hämeenlinnasta itään paranevat hieman. Tien valtakunnallinen yhdistävyys paranee standardin yhdenmukaistuessa. Huomattava osa Hämeenlinnaan suuntautuvasta liikenteestä jää Katumajärven kohdalla nykytielle joka toimii samalla asuinalueiden pääasiallisena yhteytenä keskustaan. Seudullinen työmatkaliikenne pysyy parannetulla valtatiellä. Liittymien parantamisen seurauksena liittyminen valtatien liikenteeseen helpottuu. Seudullinen liikenne jää pääosin pitkämatkaisen liikenteen kanssa samalle väylälle. Liikenteen sujuvuus ja häiriöherkkyys kuitenkin paranevat nykyiseen tiehen verrattuna. Yhteydet Hämeenlinnasta itään paranevat hieman. Tien valtakunnallinen yhdistävyys paranee standardin yhdenmukaistuessa. Huomattava osa Hämeenlinnaan suuntautuvasta liikenteestä jää Katumajärven kohdalla nykytielle joka toimii samalla asuinalueiden pääasiallisena yhteytenä keskustaan. Seudullinen työmatkaliikenne jää pääosin rinnakkaistieksi jäävälle nykyiselle tielle. Liikenteen vähentyessä nykyisen tien palvelutaso paranee. Uusi tie palvelee pääosin pitkämatkaista liikennettä. Yhteydet Hämeenlinnan seudulta itään paranevat selvästi. Tien valtakunnallinen yhdistävyys paranee standardin yhdenmukaistuessa. Pääosa Hämeenlinnaan suuntautuvasta liikenteestä jää Hämeenlinnan päässä nykytielle joka toimii samalla asuinalueiden pääasiallisena yhteytenä keskustaan. Seudullinen työmatkaliikenne jää pääosin rinnakkaistieksi jäävälle nykyiselle tielle. Liikenteen vähentyessä tien palvelutaso paranee. Uusi tie palvelee pääosin pitkämatkaista liikennettä. Uusi tie jää melko etäälle Hämeenlinnan keskustasta. Yhteydet Hämeenlinnan seudulta itään paranevat. Tien valtakunnallinen yhdistävyys paranee standardin yhdenmukaistuessa.

36 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 35 VAIHTOEHTOTARKASTELUT Vaihtoehdossa Vaihtoehdossa C pitkämatkainen C pitkämatkainen liikenne liikenne ohjataan uudelle jataan tielle uudelle Rengon tielle itäpuolelta. Rengon itäpuolelta. Uusi tie ohit- Uusi ohtaa Hämeenlinnan tie ohittaa Janakkalan Hämeenlinnan rajalla Janakkalan noin 7,5 rajalla km Hämeenlinnan noin 7,5 keskustan km Hämeenlinnan eteläpuolelta. keskustan Vaihtoehdossa C valtatie 10 palvelee muita tutkittuja vaihto- eteläpuolelta. Vaihtoehdossa C valtatie 10 palvelee muita tutkittuja vaihtoehtoja huonommin ehtoja huonommin Hämeenlinnaan Hämeenlinnaan suuntautuvaa suuntautuvaa pitkämatkaista pitkämatkaista liikennettä. liikennettä. (Taulukko 7. Liikenteelliset vaikutukset.) Tavoite Ve 0 Ve A Nykyisen tien parantaminen Joukkoliikenteen edellytykset Kevyen liikenteen edellytykset Liikenneturvallisuus Nykyinen maankäyttö tukeutuu nykyiseen tiehen, jota alueen seudullinen joukkoliikenne käyttää. Joukkoliikenteen matka-aikojen ennustettavuus heikkenee nykyisellä tiellä kapasiteettiongelmien ja häiriöiden lisääntyessä. Nykyiset pysäkkijärjestelyt ovat taloudellisesti tarkoituksenmukaisissa paikoissa. Pysäkkivarustelu ja kulkuyhteydet pysäkeille ovat laatutasoltaan tyydyttävän ja välttävän välillä. Nykyisellä tiellä ei ole yhtenäistä kevyen liikenteen väylää. Vt 10:n osuudella kevyen liikenteen alikulkuja on vain vähän. Kevyen liikenteen ongelmat kohdistuvat taajamien ja tienvarsiasutuksen kohdille. Kasvava liikenne heikentää jatkossa edelleen tien suuntaisen ja valtatietä risteävän kevyen liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Onnettomuusmäärät kasvavat liikenteen kasvun myötä, mikäli onnettomuusriski pysyy nykyisellä tasolla. Kasvava liikenne lisää ohitustarvetta ja lisää riskitilanteita nykyisissä tasoliittymissä. Joukkoliikenteen matka-ajat lyhenevät ja matka-aikojen ennustettavuus paranee. Kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille paranevat. Pysäkkien uudelleen sijoittaminen antaa mahdollisuuden pysäkkijärjestelmän järkeistämiseen ja pysäkkien palvelutason parantamiseen. Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen rakentamisen myötä. Myös tien leventäminen ja rinnakkaistiejärjestelyt parantavat liikkumisolosuhteita. Valtatien varrelle muodostuu nykyistä enemmän jatkuvia kevyen liikenteen yhteyksiä. Parannettu tie on liikenneturvallisuudeltaan nykyistä tietä parempi. Keskikaiteellinen poikkileikkaus ja eritasoliittymien toteuttaminen vähentävät varsinkin vakavimpia onnettomuuksia. Hirvionnettomuuksia vähennetään riista-aidoilla. Ve B1 Katumajärven alitus vt 10:lle Kankaisiin Joukkoliikenteen matka-ajat nopeutuvat ja matka-aikojen ennustettavuus paranee. Kevyen liikenteen yhteydet pysäkeille paranevat liittymissä. Valtatietä 10 kulkeva linjaautoliikenne poikkeaa nykyisin ja todennäköisesti jatkossa Hämeenlinnan keskustassa. Katumajärven alittava yhteydellä on enintään tilausajoliikennettä. Näin ollen Katumajärven alittavalla uudella yhteydellä ei ole tarvetta varautua pysäkkien toteuttamiseen. Uudelle Katumajärven alittavalle yhteydelle ei ole tarvetta toteuttaa tien suuntaista kevyen liikenteen väylää. Kevyen liikenteen risteäminen uuden valtatien kanssa edellyttää eritasoratkaisuja. Uudella tiellä on estevaikutus Katumajärven itäpuolella, jota tosin valtatien läpäisy Ruskeakivenmäki tunnelissa vähentää. Hämeenlinnan alueella kevytliikenne tukeutuu pitkälti nykyiseen valtatiehen 10, jonka varrella kevyen liikenteen olosuhteiden kehittämismahdollisuudet paranevat läpikulkevan ajoneuvoliikenteen siirryttyä uudella järven alittavalle valtatielle. Muilta osin vaihtoehto on kevyen liikenteen olosuhteiden osalta VE:n A mukainen. Parannettu tie on liikenneturvallisuudeltaan nykyistä tietä parempi. Keskikaiteellinen poikkileikkaus ja eritasoliittymien toteuttaminen vähentävät varsinkin vakavimpia onnettomuuksia. Hirvionnettomuuksia vähennetään riista-aidoilla. Tietunneleissa vallitsevat jatkuvasti erittäin hyvät ja turvalliset ajo-olosuhteet. Onnettomuus tai muissa häiriötilanteissa tunnelista poistuminen on turvallista 2-putkisen tunneliratkaisun myötä. Ve B2 Katumajärven alitus vt 12:lle Lammille Välillä Hämeenlinna Lammi on kaksi vaihtoehtoista reittiä joukkoliikenteelle. Seudullinen joukkoliikenne jäänee nykyiselle tielle. Nykyinen 10-tie palvelee paremmin Hauhon ja Tuuloksen suuntia. Uusi tie toimisi nykyistä nopeampana yhteytenä Hämeenlinnan ja Lahden välillä. Uuden tien varrella ei ole merkittävästi maankäyttöä ja pysäkkejä olisi tarvetta tehdä enintään eritasoliittymien yhteyteen. Liikenteen väheneminen helpottaa joukkoliikenteen toimintaa ja kevyen liikenteen yhteyksiä pysäkeille. Uudelle tielle siirtyvän pitkämatkaisen liikenteen matka-ajat lyhenevät ja niiden ennustettavuus paranee. Uusi valtatie on irrallaan maankäytöstä. Sen varrelle ei ole tarvetta toteuttaa tien suuntaista kevyen liikenteen väylää. Kevyen liikenteen risteäminen uuden valtatien kanssa edellyttää eritasoratkaisuja lähinnä Hämeenlinnassa ja Lammilla. Uusi valtatie vähentää liikennettä nykyisellä valtatiellä välillä Hämeenlinna Tuulos. Tämä voi parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta, mutta heikentää taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa uusia kevyen liikenteen ratkaisuja nykyisen valtatien varrelle. Uusi tie on liikenneturvallisuudeltaan nykyistä tietä parempi. Keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet ja eritasoliittymien toteuttaminen vähentävät varsinkin vakavimpia onnettomuuksia. Hirvionnettomuusriskiä vähennetään riistaaidoilla. Tietunneleissa vallitsevat jatkuvasti erittäin hyvät ja turvalliset ajo-olosuhteet. Onnettomuus- tai muissa häiriötilanteissa tunnelista poistuminen on turvallista 2-putkisen tunneliratkaisun myötä. Ve C Uusi valtatie 10 Renko Lammi Valtatietä 10 käyttävä linjaautoliikenne poikkeaa nykyisin ja myös jatkossa Hämeenlinnan keskustassa. Seudullinen joukkoliikenne jää nykyiselle tielle. Todennäköisesti pääosa pitkämatkaisesta vakio- ja pikavuoroliikenteestä säilyisi nykyisellä valtatiellä. Hämeenlinnan seudulla osa paikallisesta joukkoliikenteestä saattaa sijoittua lyhyellä matkalla uudelle valtatielle. Liikenteen väheneminen helpottaa joukkoliikenteen toimintaa ja kevyen liikenteen yhteyksiä pysäkeille. Mikäli pitkämatkaista joukkoliikennettä siirtyy uudelle tielle, niin sen matka-ajat lyhenevät ja ennustettavuus paranee. Uusi valtatie on irrallaan maankäytöstä. Sen varrelle ei ole tarvetta toteuttaa tien suuntaista kevyen liikenteen väylää. Kevyen liikenteen risteäminen uuden valtatien kanssa edellyttää eritasoratkaisuja lähinnä Hämeenlinnassa ja Lammilla. Uusi valtatie vähentää liikennettä nykyisellä valtatiellä välillä Renko Lammi. Tämä voi parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta, mutta heikentää taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa uusia kevyen liikenteen ratkaisuja nykyisen valtatien varrelle. Uusi tie on liikenneturvallisuudeltaan nykyistä tietä parempi. Keskikaiteelliset ohituskaistaosuudet ja eritasoliittymien toteuttaminen vähentävät varsinkin vakavimpia onnettomuuksia. Hirvionnettomuusriskiä vähennetään riista-aidoilla.

37 36 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT Vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön Vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön Ympäristön kannalta parhaita vaihtoehtoja ovat ne, joissa tie Ympäristön säilyy nykyisessä kannalta parhaita maastokäytävässä. vaihtoehtoja Tällaisia vaihtoehtoja ovat ne, joissa ovat tie säilyy 0, A ja nykyisessä suureksi maastokäytävässä. Tällaisia vaihtoehtoja ovat 0, A ja osaksi myös B1. suureksi osaksi myös B1. Hyvä yhdyskuntarakenne on tiivis ja yhtenäinen, Hyvä yhdyskuntarakenne on tiivis ja yhtenäinen, ja se hyödyntää nykyisiä palveluita, ja se hyödyntää nykyisiä palveluita, kunnallistekniikkaa sekä kunnallistekniikkaa katu- ja tieverkkoa. sekä katu- Uuteen ja tieverkkoa. paikkaa tuleva tie houkuttelee Uuteen paikkaa maankäyttöä tuleva tie houkuttelee nykyisen maankäyttöä nykyisen mikä rakenteen voi hajauttaa ulkopuolelle, yhdys- mi- rakenteen ulkopuolelle, kuntarakennetta. kä voi hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Vaihtoehto Vaihtoehto 0 tukee nykyistä 0 tukee nykyistä yhdyskuntarakennetta ja nykyisen maiseman ja kaupunkikuvan säily- yhdyskuntarakennetta ja nykyisen maiseman ja kaupunkikuvan säilymistä. Siinä säilyvät haitalliset meluvaikutuksemistä. Siinä säilyvät haitalliset sekä pohjavesien meluvaikutuksen pilaantumisriski, jos suojausten pilaantumisriski, toteuttaminen jos suojaus- lykkääntyy sekä pohjavesien ten toteuttaminen tai jää toteuttamatta. lykkääntyy tai jää toteuttamatta. Vaihtoehto ei mahdollista kaavojen mukaista maankäytön Vaihtoehto kehittämistä. A tukee suunnitelmien mukaista yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä. Tien Vaihtoehto leventäminen, A tukee kaavojen meluesteiden mukaista rakentaminen yhdyskuntarakennetta sekä liittymä- ja tiejärjestelyt muuttavat maisemaa ja maankäyttöä. ja kaupunkikuvaa. Tien Tien leventäminen, estevaikutus meluesteiden lisääntyy. rakentaminen Meluesteet sekä ja kevyen liittymä- liikenteen ja tiejärjestelyt muuttavat yhteydet parantavat maisemaa ihmisten ja kaupunkikuvaa. elinoloja. Suojaukset vähentävät lisääntyy. pohjavesien Meluesteet pilaantumis- ja kevyen Tien estevaikutus liikenteen yhteydet riskiä. parantavat ihmisten elinoloja. Suojaukset vähentävät pohjavesien pilaantumisriskiä. Vaihtoehto B1 tukee suunnitelmien mukaista yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä. Tunnelilla ja lyhyellä uudella maanpinnassa olevalla B1 osuudella tukee kaavojen on melko mukaista vähäisiä haitallisia yhdys- Vaihtoehto kuntarakennetta vaikutuksia ja ympäristöön, maankäyttöä. koska Vaihtoehtoon uutta maanpinnassa kulkevaa tietä koska rakennetaan uusi tie melko hou- sisältyy hajaantumisriski, kuttelee uutta vähän. maankäyttöä. Tunnelin toteuttaminen Tunnelilla parantaa ja lyhyellä hieman Katuman on alueen melko virkistyskäyttömahdol- vähäisiä haitallisia maanpintaosuudella vaikutuksia lisuuksia, ympäristöön, vaikka vanhalle koska tielle uutta jääkin maanpinnassa olevaa tietä rakennetaan melko vähän. Tun- runsaasti liikennettä. Tunneli voi alentaa pohjaveden pintaa, millä voi olla haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen parantaa Katuman ja kaivoihin. alueen Tunneli virnelin toteuttaminen kistyskäyttömahdollisuuksia, säilyttää nykyisen kaltaisen vaikka maiseman vanhalle tielle ja jääkin runsaasti kaupunkikuvan liikennettä. Katumajärven Tunneli ja voi Ruununmyllyn pintaa, alueella, millä samoin voi suuren olla haitallisia osan meluhai- vaiku- alentaa pohjaveden tuksia kasvillisuuteen toista, jos meluntorjunnan ja kaivoihin. Tunneli rakentaminen säilyttää lykkääntyy tai maiseman jää toteutumatta ja kaupunkikuvan vanhalla tiellä. nykyisen kaltaisen Tunneliosuuden ulkopuolella vaikutukset ovat Katumajärven ja Ruununmyllyn alueella, samoin A:n kaltaiset. suuren osan meluhaitoista, jos meluntorjunnan rakentaminen lykkääntyy tai jää toteutumatta vanhalla tiellä. Tunneliosuuden ulkopuolella vaikutukset ovat A:n kaltaiset. Taulukko 8. Vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön. Tavoite Ve 0 Ve A Nykyisen tien parantaminen Maa- ja metsätalous Yhdyskuntarakenne, maankäyttö Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyisyys (melu, tärinä, estevaikutus) Maa- ja metsätalousalueet säilyvät yhtenäisinä. Nykyinen tieverkko tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Ei mahdollista kaavojen mukaista maankäytön kehittämistä. Nykyinen valtatie 10 aiheuttaa meluhaittaa Katumajärven ja Ruununmyllyn kohdilla. Meluntorjunnan puuttuminen säilyttää nykyiset meluhaitat. Maa- ja metsätalousalueet säilyvät yhtenäisinä. Tien levennyksen ja tiejärjestelyjen alle jää hieman maa- ja metsätalousaluetta. Maatalouden kuluyhteydet pitenevät, kun liittymiä karsitaan. Nykyisen tien parantaminen tukee tavoitellun yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Isolla tiellä on merkittävä rakennetta jakava vaikutus. Tien leventäminen ja liittymäjärjestelyt edellyttävät asemakaavojen muuttamista tien varren asemakaavoitetuilla alueilla. Tien varrella asuvien elinympäristö muuttuu tien leventämisen, meluntorjunnan toteuttamisen ja tiejärjestelyjen takia. Meluntorjunnan toteuttaminen vähentää meluhaittoja nykyisen asutuksen kohdalla. Valtatien varren kevyen liikenteen yhteys parantaa asukkaiden elinoloja. Nykyisen tien keskikaiteellistaminen ja liittymien väheneminen lisäävät valtatien estevaikutusta. Uusien teiden aiheuttamia esteitä ei synny. Ve B1 Katumajärven alitus vt 10:lle Kankaisiin Maa- ja metsätalousalueet säilyvät yhtenäisinä. Tien levennyksen, tiejärjestelyjen ja uuden yhteyden alle jää hieman maa- ja metsätalousaluetta. Maatalouden kulkuyhteydet pitenevät, kun kulkuyhteyksiä karsitaan. Vaihtoehto mahdollistaa tavoitellun yhdyskuntarakenteen. Riskinä on kuitenkin mm. palvelurakenteen hajautuminen. Uusi tie houkuttelee uutta maankäyttöä. Uusi yhteys rajoittaa hiukan maankäytön laajenemismahdollisuuksia Paavolankulman kaakkoispuolella. Tien varrella asuvien elinympäristö muuttuu tien leventämisen, meluntorjunnan toteuttamisen ja tiejärjestelyjen takia. Meluntorjunnan toteuttaminen vähentää meluhaittoja nykyisen asutuksen kohdalla. Valtatien varren kevyen liikenteen yhteys parantaa asukkaiden elinoloja. Vanhan valtatien varrella meluntorjunnan toteuttaminen voi lykkääntyä tai jäädä toteuttamatta, kun uusi yhteys rakennetaan. Uusi tie aiheuttaa estehaittaa Paavolankulman kaakkoispuolella. Tunnelin toteuttaminen parantaa hieman Katuman alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia (melu ja estehaitta pienempiä kuin A:ssa). Ve B2 Katumajärven alitus vt 12:lle Lammille Maa- ja metsätalousalueita jää uuden tien alle Hämeenlinnan ja Lammin välillä. Uusi yhteys voi luoda uuden kasvusuunnan Hämeenlinnan itäpuolelle, mikä hajauttaisi yhdyskuntarakennetta. Uusi yhteys rajoittaa hiukan maankäytön laajenemismahdollisuuksia Paavolankulman kaakkoispuolella. Vanhan valtatien varrella meluntorjunnan toteuttaminen voi lykkääntyä tai jäädä toteuttamatta, kun uusi yhteys rakennetaan. Uusi tie aiheuttaa hiukan estehaittaa Paavolankulman kaakkoispuolella. Uusi tie saattaa haitata lomaasutusta välillä Katumajärvi Lammi. Tie uudessa maastokäytävässä pirstoo virkistyskäyttöön sopivia alueita ja rikkoo pahasti nykyisin yhtenäisen hiljaisen alueen Hämeenlinnan ja Lammin välillä. Tunnelin toteuttaminen parantaa hieman Katuman alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia (melu ja estehaitta pienempiä kuin A:ssa). Ve C Uusi valtatie 10 Renko Lammi Maa- ja metsätalousalueita jää uuden tien alle kaikkein eniten. Viljeltyjä peltoja jää tien alle erityisesti Harvialassa Hämeenlinnan kaakkoispuolella. Pitkämatkainen liikenne ohjataan Hämeenlinnan ohi melko kaukaa. Uutta suoraa yhteyttä Hämeenlinnaan ei synny, joten uusi tie ei ole kovin houkutteleva uuden maankäytön kasvusuunta. Tämä taas on yhdyskuntarakenteen kannalta myönteinen asia. Uusi yhteys Harvialasta valtatielle 3 muuttaa nykyistä maankäyttöä. Maankäytön muutokseen on varauduttu maakuntakaavassa, joten muutos on maankäytön tavoitteiden mukainen. Rajoittaa maankäytön kehittämistä Janakkalan Harvialassa mm. Niemenpään, Alikartanon ja Marjumäen alueilla. Vanhan valtatien varrella meluntorjunnan toteuttaminen voi lykkääntyä tai jäädä toteuttamatta, kun uusi yhteys rakennetaan. Tie aiheuttaa melu- ja estehaittaa Harvialassa, samoin maankäytön muutosta, jonka nykyiset asukkaat voivat kokea haitalliseksi, kun alueen luonne muuttuu. Muutos on kuitenkin maakuntakaavan mukainen, ja muutos voi toteutua riippumatta tästä hankkeesta. Uusi tie saattaa haitata loma-asutusta välillä Harviala Lammi. Tie uudessa maastokäytävässä pirstoo virkistyskäyttöön sopivia alueita ja rikkoo pahasti yhtenäisiä hiljaisia alueita.

38 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 37 VAIHTOEHTOTARKASTELUT Vaihtoehdossa Vaihtoehdossa B2 voi B2 syntyä voi syntyä maankäyttöä hajaannuttava hajaannuttava uusi kasvusuunta uusi kasvusuunta Hämeenlinnan Hämeenlinnan itäpuolelle. voi alentaa Tunneli pohjaveden voi alentaa pohjave- pintaa, itäpuolelle. Tunneli millä voi olla den haitallisia pintaa, millä vaikutuksia voi olla haitallisia kasvillisuuteen vaikutuksia kasvillisuuteen ja kaivoihin. B2 säilyttää ja kaivoihin. B2 säilyttää nykyisen kaltaisen maiseman ja kaupunkikuvan van Hämeenlinnan Hämeenlinnan ja Lammin välillä, ja samoin Lam- nykyisen kaltaisen maiseman ja kaupunkikumin välillä, suuren samoin osan suuren meluhaitoista, osan meluhaitoista, jos meluntorjunnan rakentaminen lykkääntyy lykkääntyy tai jää tai toteutu- jää jos meluntorjunnan toteutumatta matta vanhalla tiellä. Vanhalla valtatiellä säilyy pilaantumisriski pohjavesien pilaantumisriski, säilyy, jos jos suojaus- pohjavesien ten toteuttaminen ten toteuttaminen lykkääntyy lykkääntyy tai jää toteuttamatta. tai jää toteuttamatta. B2 halkaisee laajan yhtenäisen metsäalueen Hämeenlinnan ja Lammin välillä, B2 halkaisee laajan yhtenäisen metsäalueen Hämeenlinnan mikä ja on Lammin virkistyskäytön, välillä, mikä yhtenäisen on virkistyskäytön, yhtenäisen alueen säilymisen hiljaisen sekä alueen luonnon säilymisen ja lähimai- se- hiljaisen kä luonnon seman ja lähimaiseman kannalta haitallista. kannalta haitallista. Vaihtoehdot Vaihtoehdot B2 ja C B2 luovat ja C luovat maankäytön maankäytön kehittämismahdollisuuksihittämismahdollisuuksia nykyisen valtatien nykyisen valtatien varrelle, ke- varrelle, kun suuri osa pitkämatkaisesta liikenteestä siirtyy uudelle tielle. kun suuri osa pitkämatkaisesta liikenteestä siirtyy uudelle tielle. Vaihtoehto C ei juuri hajauta yhdyskuntarakennetta, C ei juuri koska hajauta Hämeenlinnan yhdyskuntaraken- kaupunkiin Vaihtoehto netta, koska johtavia Hämeenlinnan uusia yhteyksiä kaupunkiin ei synny. C:llä johtavia on uusia yhteyksiä haitallisia ei synny. luontovaikutuksia C:llä haitallisia Rengon itäpuolella Heinisuon Rengon Natura-alueella. itäpuolella Heinisuon Tie halkaisee Natu- luontovaikutuksira-alueella. kaksi Tie laajaa halkaisee yhtenäistä kaksi metsäaluetta, laajaa yhtenäistä toisen Rengon itäpuolella ja toisen Hämeenlinnan ja metsäaluetta, toisen Rengon itäpuolella ja toisen Lammin välillä, millä on virkistyskäytön, yhtenäisen ja hiljaisen Lammin alueen välillä, säilymisen millä on sekä virkis- Hämeenlinnan tyskäytön, lluonnon yhtenäisen ja lähimaiseman hiljaisen alueen kannalta säilymisen haitallisia sekä luonnon vaikutuksia. ja lähimaiseman kannalta haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehto C säilyttää nykyisen kaltaisen Vaihtoehto maiseman C säilyttää ja nykyisen kaupunkikuvan kaltaisen nykyisellä maiseman valtatiellä Rengon ja Lammin välillä, samoin suuren osan meluhaitoista, jos meluntorjunnan ja kaupunkikuvan nykyisellä valtatiellä Rengon ja Lammin välillä, rakentaminen samoin suuren lykkääntyy osan tai meluhaitoista, jää toteutumatta jos meluntorjunnan vanhalla tiellä. rakentaminen Vanhalla valtatiellä lykkääntyy säilyy pohjavesien vanhalla pilaantumisriski, tiellä. Vanhalla jos suojausten valtatiellä to- tai jää toteutumatta pohjavesien teuttaminen pilaantumisriski lykkääntyy säilyy, tai jää jos toteuttamatta. suojausten toteuttaminen lykkääntyy tai jää toteuttamatta. Vaihtoehdossa C Hiidenjoen ylityksen ja Harvialan kohdalla uusi tie kulkee peltojen läpi ja Vaihtoehdossa C Hiidenjoen ylityksen ja Harvialan lähellä asutusta, jossa uudella tiellä on haitallisia tie vaikutuksia kulkee peltojen taajamakuvaan läpi ja lähellä ja maise- asu- kohdalla uusi tusta, jossa maan. uudella Uusi tiellä saattaa on haitallisia haitata loma-asutusta vaikutuksia taajamakuvaan Harvialan ja maisemaan. ja Lammin välillä. Uusi tie saattaa haitata loma-asutusta Harvialan ja Lammin välillä. (Taulukko 8. Vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön.) Tavoite Ve 0 Ve A Nykyisen tien parantaminen Pohjavedet Luontoarvot (arvokkaat elinympäristöt, lajisto, monimuotoisuus, viheralueiden yhtenäisyys, eläinten kulkureitit, ekologiset yhteydet) Maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Tie kulkee pohjavesialueiden kohdalta Hattelmalassa ja Kankaisissa sekä Tuuloksen ja Lammin kohdalla. Pohjavesialueiden kohdalle ei ole tehty pohjavesisuojauksia, joten onnettomuustilanteessa on pohjavesien pilaantumisriski. Myös liukkauden torjuntaan käytettävä suola heikentää pohjaveden laatua. Vaihtoehto ei muuta nykyisiä luontoarvoja. Vaihtoehto säilyttää nykytilanteen. Tie kulkee pohjavesialueiden kohdalta Kankaisissa sekä Tuuloksen ja Lammin kohdalla. Pohjavesialueiden kohdalle rakennetaan pohjavesisuojaukset, jotka vähentävät onnettomuustilanteissa pohjaveden pilaantumisriskiä. Suojaukset vähentävät myös liukkauden torjuntaan käytettävän suolan imeytymistä pohjavesiin. Vaihtoehto ei merkittävästi muuta nykyisiä luontoarvoja. Tien mahdollisella leventämisellä ja yksityistiejärjestelyillä voi olla luontoarvoihin kohdistuvia vähäisiä haittavaikutuksia. Yhtenäisten riista-aitojen toteuttaminen vähentää hirvieläinten kuolemia, mutta estää kulkumahdollisuuden tien eri puolille. Nykyisen tien varrella maisema ja kaupunkikuva muuttuu tien leventämisen, tie- ja liittymäjärjestelyjen sekä meluesteiden rakentamisen vuoksi. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää tieympäristön hyvällä suunnittelulla. Ve B1 Katumajärven alitus vt 10:lle Kankaisiin Tie kulkee pohjavesialueiden kohdalta Kankaisissa sekä Tuuloksen ja Lammin kohdalla. Pohjavesialueiden kohdalle rakennetaan pohjavesisuojaukset, jotka vähentävät onnettomuustilanteissa pohjaveden pilaantumisriskiä. Suojaukset vähentävät myös liukkauden torjuntaan käytettävän suolan imeytymistä pohjavesiin. Vaihtoehto ei merkittävästi muuta nykyisiä luontoarvoja. Tien mahdollisella leventämisellä ja yksityistiejärjestelyillä voi olla luontoarvoihin kohdistuvia vähäisiä haittavaikutuksia. Katumajärven alituksella ei ole kovin merkittäviä haitallisia luontovaikutuksia. Tunneliosuus vähentää valtatiestä eläinten kulkemiselle aiheutuvaa estehaittaa. Yhtenäisten riista-aitojen toteuttaminen vähentää hirvieläinten kuolemia, mutta estää kulkumahdollisuuden tien eri puolille. Katumajärven alittavalla tunnelilla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan tai kulttuuriperintöön. Nykyisen tien varrella maisema ja kaupunkikuva muuttuu tien leventämisen, tie- ja liittymäjärjestelyjen sekä meluesteiden rakentamisen vuoksi. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää tieympäristön hyvällä suunnittelulla. Ve B2 Katumajärven alitus vt 12:lle Lammille Nykyisellä verkolla pohjavesisuojausten toteutuminen lykkääntyy. Pohjavesien pilaantumisriski pienenee mutta ei poistu, kun pitkämatkainen liikenne siirtyy uudelle valtatielle. Katumajärven alittava tunneli alentaa todennäköisesti pohjaveden pinnan tasoa tunnelin kohdalla. Uusi tie halkoo nykyistä valtatietä enemmän pohjavesialueita. Uudelle tielle rakennetaan pohjavesisuojaukset pohjavesialueiden kohdalle. Katumajärven alituksella ei ole kovin merkittäviä haitallisia luontovaikutuksia. Tunneliosuus vähentää valtatiestä eläinten kulkemiseen aiheutuvaa estehaittaa. Uusi tie halkaisee laajan yhtenäisen metsäalueen Hämeenlinnan ja Lammin välillä. Tällä on haitallisia vaikutuksia erityisesti suuria reviireitä tarvitseviin eläimiin ja ekologisiin yhteyksiin. Katumajärven alittavalla tunnelilla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan tai kulttuuriperintöön. Uusi tielinjaus kulkee pääosin peitteisessä metsämaastossa taajamien ulkopuolella, jolloin se ei muuta merkittävästi suurmaisemaa. Maasto uuden linjan kohdalla on kuitenkin topografialtaan vaihtelevaa, jolloin tiehen tulee runsaasti leikkauksia ja penkereitä. Näillä on haitallisia vaikutuksia maisemaan. Ve C Uusi valtatie 10 Renko Lammi Nykyisellä verkolla pohjavesisuojausten toteutuminen lykkääntyy. Pohjavesien pilaantumisriski pienenee mutta ei poistu, kun pitkämatkainen liikenne siirtyy uudelle valtatielle. Uusi tie halkoo nykyistä valtatietä enemmän pohjavesialueita. Uudelle tielle rakennetaan pohjavesisuojaukset pohjavesialueiden kohdalle. Rengon itäpuolella uusi tie pirstoo yhtenäistä metsäaluetta ja kulkee Heinisuon Natura-alueen läpi. Heinisuo on valtakunnallisesti arvokas suoalueen ja vanhojen metsien muodostama kokonaisuus. Sivuaa Natura aluetta Miemalan Raimansuon alueella. Uusi tie halkaisee laajan yhtenäisen metsäalueen Hämeenlinnan ja Lammin välillä. Tällä on haitallisia vaikutuksia erityisesti suuria reviireitä tarvitseviin eläimiin ja ekologisiin yhteyksiin. Hiidenjoen ylityksen ja Harvialan kohdalla uusi tie kulkee peltojen läpi ja lähellä asutusta, jossa tiellä on haitallisia vaikutuksia taajamakuvaan ja maisemaan. Rengon ja valtatien 3 välissä sekä Harvialan ja Lammin välissä tie kulkee pääosin peitteisessä metsämaastossa taajamien ulkopuolella, jolloin se ei muuta merkittävästi suurmaisemaa. Maasto uuden linjan kohdalla on kuitenkin topografialtaan vaihtelevaa, jolloin tiehen tulee runsaasti leikkauksia ja penkereitä. Näillä on haitallisia vaikutuksia maisemaan. Sivuaa muinaismuistoaluetta Niemenpäässä.

39 38 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT Toteutettavuus ja taloudelliset vaikutukset Toteutettavuus ja taloudelliset vaikutukset Toteuttamiskustannuksiltaan edullisin vaihtoehto on A, jonka Toteuttamiskustannuksiltaan merkittävänä etuna on vaiheittain edullisin toteutettavuus. Vaihtoehdossa nainen vaihtoehto A on nykyistä vaihtoehto tietä A, voidaan jonka varsi- tehokkaasti merkittävänä parantaa erilaisilla etuna on vaiheittain osahankekokonaisuuksilla ilman vuus. Vaihtoehdossa mainittavaa A hukkarakentamista. nykyistä tietä voidaan toteutetta- Vaihtoehto tehokkaasti B1 on vastaavasti parantaa erilaisilla pääosin osahankekokonaisuuksilla ilman mainittavaa hukkaraken- vaiheittain toteuttavissa, ainoastaan Katumajärven alittava uusi linjaus osin vaiheittain tulee toteuttaa toteuttavissa, kertainvestointina. ainoastaan Katamista. Vaihtoehto B1 on vastaavasti pää- Vaihtoehdoissa tumajärven B2 ja alittava C tulee uusi tehdä linjaus suuria tulee kertainvestointejataa ennen kertainvestointina. kuin saavutetaan Vaihtoehdoissa merkittäviä B2 ja toteut- hyötyjä. Vaihtoehdoissa C tulee tehdä suuria B2 ja kertainvestointeja, C joudutaan todennen kuin saavutetaan kärsimään merkittäviä nykyisen hyötyjä. valtatien näköisesti pisimpään ongelmista. Vaihtoehdoissa B2 ja C joudutaan todennäköisesti pisimpään kärsimään nykyisen valtatien ongelmista. Vaihtoehtojen vaikutuksia liikenteen yhteiskuntataloudellisiin Vaihtoehtojen kustannuksiin vaikutuksia on arvioitu liikenteen verkkotasolla yhteiskuntataloudellisiin ja keskimääräisten kustannuksiin ajokustan- on arvioitu suoritemuutosten nusten perusteella. verkkotasolla Ajokustannukset suoritemuutosten on ja laskettu keskimääräisten ajokustannusten ( ) perusteella. ja diskontattu Kaikki 30 vuoden laskenta-ajalta vuoden 2015 vertaillut arvoon. vaihtoehdot Kaikki vertaillut tuottavat vuoden vaihtoehdot 2030 tasolla ajokustannushyötyjä verrattuna vaihtoehtoon 0 (nykyinen tie). Hyötyjä on tarkas- tuottavat hyötyjä verrattuna vaihtoehtoon 0 (nykyinen tie). teltu Hyötyjä erikseen on muilta tarkasteltu pääteiltä erikseen siirtyvän muilta liikenteen osalta. liikenteen osalta. pääteiltä siirtyvän Suurimmat Suurimmat hyödyt yhteysväliä hyödyt yhteysväliä nykyisin nykyisin käyttävälle liikenteelle tävälle syntyy liikenteelle vaihtoehdoissa syntyy vaihtoehdoissa A ja B1, jotka A ja käyt- palvelevat B1, hyvin jotka sekä palvelevat alueen hyvin seudullista sekä alueen että seudullista pitkämatkaista liikennettä. että pitkämatkaista Pienimmiksi liikennettä. hyödyt jäävät Pienimmiksi hyödyt jäävät vaihtoehdossa C, jossa Hämeenlinnaan suuntautuvalle liikenteelle vaihtoehdossa C, jossa Hämeenlinnaan suuntautuvalle liikenteelle ei synny merkittäviä ei synny hyötyjä, merkittäviä koska hyötyjä, uuden koska uuden tien tien linjaus linjaus kulkee kulkee etäällä etäällä Hämeenlinnan Hämeenlinnan keskustasta. kustasta. kes- Merkittäviä Merkittävimmät eroja vaihtoehtojen erot liikenteen välillä on kustannuksissa myös kantatieltä 54 ja valtatieltä vaihtoehtojen 12 välillä siirtyvälle ovat kantatieltä liikenteelle 54 aiheutuvissa kustannuksissa. Kaikissa vertailluissa ka valtatieltä 12 siirtyvälle liikenteelle aiheutuvissa kustannuksissa. Kaikissa vertailluissa vaihtoehdoissa vaihtoehdoissa kantatieltä kantatieltä 54 siirtyvälle 54 siirtyvälle liikenteelle liikenteelle Suurimmat syntyy hyötyjä. säästöt Suurimmat saavutetaan säästöt saa- ai- syntyy hyötyjä. kakustannuksissa vutetaan ja aikakustannuksissa onnettomuuskustannuksissa. ja onnettomuuskustannuksissa. B2 ja C ovat myös Vaihtoehdot kantatietä B2 54 ja C ly- Vaihtoehdot hyempiä, minkä ovat myös seurauksena kantatietä saavutetaan 54 lyhyempiä, selvästi minkä suuremmat seurauksena hyödyt kuin saavutetaan vaihtoehdoissa selvästi A ja suuremmat hyödyt kuin vaihtoehdoissa A ja B1. B1. Valtatieltä 12 Valtatieltä siirtyvän 12 liikenteen siirtyvän liikenteen ajomatka ajomatka pitenee nykyiseen pitenee valtatiehen selvästi 12 valtatiehen verrattuna, 12 verrattuna, minkä seurauksena merkittäviä minkä seurauksena säästöjä liikenteen ei saada. kustannukset Valtatieltä 12 siirtyvää kasvavat. liikennettä Valtatieltä palvelee 12 parhaiten siirtyvää liikennettä vaihtoehto B2, jossa palvelee ajomatka parhaiten pitenee vaihtoehto vähiten B2 ja jossa kevyiden ajomatka matka-aika pitenee vähiten Tampereelle ja kevyiden lyhenee. ajoneuvo- ajoneuvojen jen matka-aika Tampereelle lyhenee. Taulukko 9. Toteutettavuus ja taloudelliset vaikutukset. Tavoite Ve 0 Ve A Nykyisen tien parantaminen Toteuttamiskustannukset helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100 Kustannusten ajoittuminen (investoinnit, säästöt) Hyödyt v tasolla verrattuna vaihtoehtoon 0 (M /v) ilman liikenteen siirtymiä M 160 M Kehittämistoimenpiteet vuodelta 2005 indeksikorotettu ja täydennetty välin Renko Hattelma kehittämistoimenpiteiden kustannuksilla. Kustannuksissa ei ole mukana Paasikiventien jatkeen eikä katuverkon järjestelyjä. Ei edellytä merkittäviä investointeja. Kustannuksia muodostuu lähinnä tien kunnossapidosta ja perusparantamisesta. Pitkällä aikavälillä yhteiskuntataloudellisia kustannuksia muodostuu liikenteen sujuvuuden heikkenemisestä, liikenneonnettomuuksista ja liikenteestä ympäristölle kohdistuvista haitoista. Kustannukset ajoittuvat pitkälle jaksolle. Hyödyt saavutetaan suhteellisen nopeasti toteuttamisen jälkeen. Ve B1 Katumajärven alitus vt 10:lle Kankaisiin 222 M Tunneli 71 M, uusi linjaus Kankainen 15 M, nykyisen valtatien kehittäminen Ve A:n mukaisesti Renko Katuma ja Kankainen Soramäki 128 M, nykyisen syrjään jäävän valtatien kehittäminen Katuma Kankainen 8 M. Uuden valtatien rakentaminen Hämeenlinnassa edellyttää merkittävän kertainvestoinnin. Ve B2 Katumajärven alitus vt 12:lle Lammille 266 M Tunneli 71 M, tunneli Lammi 70 M, uusi maantie uudelta valtatieltä Eteläisiin 5 M, nykyisen valtatien kehittäminen VE A:n mukaisesti Renko Katuma ja Lammi Soramäki 85 M, nykyisen syrjään jäävän tien kehittäminen Katuma Lammi 35 M. Uuden valtatien rakentaminen Hämeenlinnasta Lammille edellyttää suuren kertainvestoinnin, jonka vuoksi nykyisen valtatien varrella voidaan joutua pitäytymään parantamistoimenpiteistä ja kärsimään pitkään nykyisen tien puutteista. Valtatien 10 parantaminen runkotietasoiseksi siirtynee pitkälle. Ve C Uusi valtatie 10 Renko Lammi 230 M Uusi valtatie 100 M, uusi maantie uudelta valtatieltä Eteläisiin 5 M, nykyisen valtatien kehittäminen VE A:n mukaisesti Lammi Soramäki 75 M, nykyisen syrjään jäävän valtatien kehittäminen Renko Lammi 50 M. Uuden valtatien rakentaminen Rengosta Lammille edellyttää suuren kertainvestoinnin, jonka vuoksi nykyisen valtatien varrella voidaan joutua pitäytymään parantamistoimenpiteistä ja kärsimään pitkään nykyisen tien puutteista. Vt 10:n parantaminen runkotietasoiseksi siirtynee pitkälle. - ajoneuvokustannukset, kevyet ajoneuvokustannukset, raskaat aikakustannukset, kevyet aikakustannukset, raskaat päästökustannukset onnettomuuskustannukset kunnossapitokustannukset Hyödyt yhteensä Siirtyvän liikenteen hyödyt H/K-suhde - ilman liikenteen siirtymiä liikenteen siirtymät mukana Vaiheittain toteutettavuus Ei edellytä merkittäviä investointeja. Kunnossapito ja perusparantaminen toteutuvat vaiheittain. Vaihtoehto voi muodostua osakokonaisuuksista, jotka ovat toteutettavissa vaiheittain erillään. Vaiheittain rakentamisessa ei jouduta tekemään ns. hukkainvestointeja, jotka eivät palvele tavoitetilaa. Uusi yhteys tunneleineen toteutettava kerralla. Muilta osin toteuttavissa vaiheittain vaihtoehdon A tapaan. Uusi yhteys Katumasta Lammille toteutettava kerralla. Vaiheittain toteuttaminen mahdollista vain väleillä Renko Katuma ja Lammi Soramäki. Uusi yhteys Rengosta Lammille toteuttava kerralla. Vaiheittain toteuttaminen mahdollista vain valtatiellä 12 välillä Lammi Soramäki.

40 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 39 VAIHTOEHTOTARKASTELUT Yhteiskuntataloudellisten vaikutusten tarkastelu on tehty pitkämatkaisen liikenteen näkökulmasta ja se mahdollistaa vaihtoehtojen keskinäisen vertailun tästä näkökulmasta. Vaihtoehtojen tarkemman kannattavuuden arviointi edellyttää jatkossa myös Hämeenlinnan katuverkon liikenteelle aiheutuvien vaikutusten tarkempaa arviointia. (Taulukko 9. Toteutettavuus ja taloudelliset vaikutukset.) Tavoite Ve 0 Ve A Nykyisen tien parantaminen Epävarmuustekijät, riskit Nykyisen valtatien turvallisuus- ja sujuvuusongelmat pahenevat liikenteen kasvaessa. Vaarana on runkotiestatuksen menettäminen. Valtatien vaikutusalueen kilpailukyky heikkenee suhteessa valtakunnan muihin alueisiin nähden. Toteutumisen viivästyminen lisää riskiä onnettomuuksiin. Viivästyminen lisää myös sujuvuusongelmia. Rakentamisesta aiheutuu haittaa valtatien liikenteelle. Ve B1 Katumajärven alitus vt 10:lle Kankaisiin Tunnelin toteuttamisen suurin epävarmuustekijä on kalliopinnan syvyys Katumajärven alla. Metrin muutos kalliopinnan syvyydessä arvioidusta nostaa/laskee kustannuksia 0,5 M. Kalliopinnan sijainti on heikosti tunnettu muualla kuin avokallioiden kohdassa, jolloin toteutettavuuteen liittyy epävarmuutta näilläkin osin. Toteutettaessa toiseen suuntaan 1-ajoratainen vaihtoehto ei häiriötilanteessa saada 2- suuntaista liikennettä tunneliin, jolloin liikenteen on käytettävä kiertoreittejä. Uhkana on, että uudelle yhteydelle ei siirry riittävästi liikennettä, että toteuttaminen olisi kannattavaa. Ve B2 Katumajärven alitus vt 12:lle Lammille Tunnelin toteuttamisen epävarmuustekijät samat kuin vaihtoehdossa B1. Uhkana on, että uudelle yhteydelle ei siirry riittävästi liikennettä, että toteuttaminen olisi kannattavaa. Hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja heikentää ympäristöarvoja. Vaihtoehto saattaa olla ympäristöllisesti hyväksymättömissä. Ve C Uusi valtatie 10 Renko Lammi Uhkana on, että uudelle yhteydelle ei siirry riittävästi liikennettä, että toteuttaminen olisi kannattava. Hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja heikentää ympäristöarvoja. Vaihtoehto saattaa olla ympäristöllisesti hyväksymättömissä.

41 ++ selvästi positiivinen 40 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT 4.4 Vaihtoehtojen vertailuyhteenveto Kansainvälisten ja valtakunnallisten tavoitteiden täyttyminen Kaikissa vaihtoehdoissa, vaihtoehtoa 0 lukuun ottamatta, tavoitetila on runkoteillä noudatettavien periaatteiden mukainen. Kuitenkin vaihtoehdoissa A samoin kuin tunneliosuuksilla vaihtoehdoissa B1 ja B2 joudutaan soveltamaan enemmän alennettuja nopeusrajoituksia. Pitkämatkaisen henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvuus ja toimintavarmuus on paras vaihtoehdoissa B2 ja C. Hämeenlinnan kohdalla on ohikulkutien tarve, johon vaihtoehdot A ja B1 vastaavat heikosti. Ve C palvelee vaihtoehdoista huonoimmin Hämeenlinnasta alkavaa tai sinne päättyvää liikennettä. Vaikutusalueen kunnat yhdistyvät parhaiten vaihtoehdoissa A ja B1. Yhteydet valtatien vaikutusalueen kunnista muualle maahan, ulkomaille sekä länsirannikon ja Venäjän välillä ovat toimintavarmimmat vaihtoehdoissa B2 ja C. Seudullisten tavoitteiden täyttyminen Valtatien vaikutusalueen nykyisen maankäytön mukaiset työssäkäyntialueet liittyvät toisiinsa parhaiten vaihtoehdoissa A ja B1. Valtatien liikenneturvallisuus paranee merkittävästi nykyisestä kaikissa vaihtoehdoissa lukuun ottamatta vaihtoehtoa 0. Maakunnan ja kuntien maankäytön suunnittelun tavoitteita tukevat parhaiten vaihtoehdot A ja B1. Vaihtoehto 0 tukeutuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen, mutta siinä säilyvät valtatien haitalliset vaikutukset. Vaihtoehto B2 tukee heikoiten maankäytön suunnittelun tavoitteita. Vaihtoehto C tukee muita vaihtoehtoja paremmin maankäytön tavoitteita Harvialan alueella. Paikallisten tavoitteiden täyttyminen Valtatien liikenteestä asukkaille ja maankäytölle aiheutuvat haitat ovat vähäisimmät vaihtoehdoissa A ja B1. Vaihtoehdoissa B2 ja C nykyisen tien haitat vähenevät uuden valtatien valmistuttua. Toisaalta vaarana on, että vaihtoehdoissa B2 ja C vanhan valtatien varren haittoja poistavat ratkaisut lykkääntyvät tai jäävät kokonaan toteuttamatta. Vaihtoehdossa 0 nykyisen tien haitat kärjistyvät nykyisestä liikenteen lisääntyessä ennustetusti. Eri väestö- ja tienkäyttäjäryhmien liikkumismahdollisuudet ovat parhaimmat vaihtoehdoissa A ja B1. Vaihtoehdossa 0 paikallisen autoliikenteen, Tavoite Ve A kevyen liikenteen, joukkoliikenteen sekä maa- ja Nykyisen tien metsätalousliikenteen olosuhteet parantaminen heikkenevät ja nykyiset ongelmat kärjistyvät liikenteen lisääntyessä. Liikenteen Vaihtoehdoissa toimintavarmuus B2 ja ja matka-ajan ennustettavuus C nykyisen tien varren liikkumismahdollisuudet paranevat uuden valtatien toteuduttua. Paikallinen liikenne, Siihen alueen asti kuntien tilanne voi olla vaihtoehdon 0 väliset yhteydet, työssäkäyntiliiken- kaltainen. teen edellytykset Pitkämatkainen liikenne, yhteydet Maiseman, seudun ulkopuolelle/ kaupunkikuvan -lta ja kulttuuriperinnön osalta Joukkoliikenteen vaihtoehto edellytykset 0 on paras. Vaihtoehdoilla A ja B1 on vähäistä vaikutusta nykyisen tien varren maisemaan ja kaupunkikuvaan. Vaihtoehtojen B2 ja C Kevyen liikenteen edellytykset uusilla tielinjauksilla on haitallisia vaikutuksia lähinnä metsäiseen maastoon taajamien ulkopuolella. Liikenneturvallisuus Eniten haitallisia vaikutuksia on vaihtoehdossa C. Maa- ja metsätalous Tiekäytävän Yhdyskuntarakenne, luontoarvojen maankäyttö osalta vaihtoehto 0 on paras. Vaihtoehdot A ja B1 ei merkittävästi muuta Ihmisten luontoarvoja, terveys, elinolot tosin ja viihtyisyys (melu, tärinä, estevaikutus) riista-aidat heikentävät hirvieläinten kulkumahdollisuuksia. Vaihtoehdoissa Pohjavedet B2 ja C uudella valtatiellä on haitallisia vaikutuksia lähinnä suuria reviirejä tarvitseviin eläimiin. Luontoarvojetöt, lajisto, osalta monimuotoisuus, haitallisin viher- on vaihtoehto C, jossa val- Luontoarvot (arvokkaat elinympäristatialueiden kulkee yhtenäisyys, myös eläinten Heinisuon kulku-natura-alueen läpi. reitit, ekologiset yhteydet) Maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Toteutettavuus Toteuttamiskustannukset Vaihtoehto A täyttää asetetut tavoitteet ja on kannattavuudeltaan Kustannusten ajoittuminen paras vaihtoehto. Hankkeella saavutettavat hyödyt ylittävät sen investointikustannukset. Liikenteen Vaihtoehdon kustannukset A kannattavuutta on mahdollista parantaa tehostamalla osahankekokonaisuuksia. H/K-suhde Vaihtoehdot B1, B2 ja C ovat liikennetaloudellisesti kannattamattomia ratkaisuja ja ne sisältä- Vaiheittain toteutettavuus vät runsaasti epävarmuustekijöitä. Osittain nämä Epävarmuustekijät, riskit vaihtoehdot ovat liikenteellisiltä vaikutuksiltaan vaihtoehtoa Sidosryhmien kannanotot A parempia. Vaihtoehdot B2 ja C ovat ympäristöllisiltä ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvilta vaikutuksiltaan vähiten hyväksyttäviä. ++ selvästi positiivinen + lievästi positiivinen 0 ei vaikutusta tai ei voida arvioida - lievästi negatiivinen -- selvästi negatiivinen Taulukko 10. Varsinaisten kehittämisvaihtoehtojen vaikuttavuus. Tavoite Liikenteen toimintavarmuus ja matka-ajan ennustettavuus Ve B1 Ve B2 Ve C Katumajärven Paikallinen Katumajärven liikenne, Uusi alueen valtatie kuntien alitus vt 10:lle väliset alitus yhteydet, vt 12:lle työssäkäyntiliikenteen edellytykset Lammille 10 Renko Kankaisiin Lammi Pitkämatkainen liikenne, yhteydet seudun ulkopuolelle/ -lta Joukkoliikenteen edellytykset Kevyen liikenteen edellytykset Liikenneturvallisuus + + (+) (+) Maa- ja metsätalous + +(+) +(+) +(+) (-) (-) - -- Yhdyskuntarakenne, maankäyttö + +(+) - +/- Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyisyys (melu, tärinä, estevaikutus) + +(+) 0 - Pohjavedet + + (+) (+) Luontoarvot (arvokkaat elinympäristöt, lajisto, monimuotoisuus, viheralueiden yhtenäisyys, eläinten kulkureitit, ekologiset yhteydet) (-) (-) - - Maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö 0 -(-) -- -(-) Toteuttamiskustannukset Kustannusten ajoittuminen Liikenteen kustannukset ++ (-) H/K-suhde Vaiheittain toteutettavuus Epävarmuustekijät, riskit Ve A Nykyisen tien parantaminen Ve B1 Katumajärven alitus vt 10:lle Kankaisiin Ve B2 Katumajärven alitus vt 12:lle Lammille Ve C Uusi valtatie 10 Renko Lammi (+) (+) + +(+) +(+) +(+) (-) (-) (+) - +/- + +(+) (+) (+) (-) (-) (-) -- -(-) (-) Sidosryhmien kannanotot seminaarissa

42 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 41 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUkSet 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUkSet Johtopäätöksiä Vaihtoehtojen vertailussa selkeästi suositeltavimmiksi nousevat vaihtoehdot A ja B1. Vertailuvaihtoehto 0 on liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden sekä alueiden ja maankäytön kehittämisen näkökulmasta kestämätön. Vaihtoehdot B2 ja C ovat vaihtoehdoista kalleimpia ja ympäristövaikutuksiltaan negatiivisimmat. Vaihtoehdoilla B2 ja C saavutetaan kyllä liikenteellisiä hyötyjä, mutta suurista investoinneista huolimatta näillä vaihtoehdoilla ei saavuteta niin merkittäviä kokonaishyötyjä, että nekään perustelisivat vaihtoehtojen B2 ja C valintaa. Uuden maastokäytävän avaaminen edellyttäisi poikkeuksellisen merkittäviä hyötyjä ja niitä ei vaihtoehdoilla B2 ja C ole luvassa. Vaihtoehdoilla B2 ja C on myös yhdyskuntarakennetta hajauttava vaikutus. Vaihtoehdot B2 ja C eivät ole vaiheittain toteutettavissa, mikä edellyttäisi varsin suurta kertapäätöstä eduskunnassa. Kun hankkeen kannattavuusluvut, ympäristönäkökulmat ja akuutit ongelmatkaan eivät näitä ratkaisuja tue, olisi niiden toteuttaminen lähivuosikymmeninä hyvin epätodennäköistä. Kumpi vaihtoehdoista A ja B1 on parempi? Vaihtoehdot ovat samanlaisia suurella osaa matkaa. Ne eroavat toisistaan vain Hämeenlinnassa Katuman ja Kankaisten välillä. Vaihtoehdossa A nykyinen valtatie 10 parannetaan 2-ajorataiseksi 4-kaistaiseksi kaupunkipääväyläksi, jonka kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Vaihtoehdossa B1 uusi valtatie ohittaa keskustan Katumajärven alittavaa tunnelia pitkin ja nykyinen valtatie saneerataan lähinnä liittymätoimenpitein nykyistä katumaisemmaksi. Liikenteellisiltä vaikutuksiltaan vaihtoehtoa B1 voidaan pitää hiukan parempana. Molemmilla pystytään turvaamaan runkoverkon tavoitteet, mutta B1 on hieman A:ta parempi sekä pitkämatkaisen liikenteen että Hämeenlinnan kaupunkiseudun liikenteen kannalta. Nykyisen maankäytön ja maankäytön kehittämisen kannalta vaihtoehtoa B1 voidaan pitää hiukan parempana, vaikka kaavojen mukainen maankäyttö voidaan toteuttaa myös vaihtoehdon A varaan. Molemmat vaihtoehdot tukevat kaavojen mukaista yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä. Asukkaiden näkökulmasta vaihtoehto B1 tuntuu hieman suositeltavammalta, tosin tältä osin näkemykset ovat jonkin verran ristiriitaisia ja tiettyjen vaihtoehdon B1 positiivisten vaikutusten toteutumiseen liittyy epävarmuuksia. Vaihtoehto B1 mahdollistaisi nykyisen valtatien 10 saneerauksen nykyistä katumaisemmaksi sen rinnakkaistietehtävästä huolimatta. Saneeraus vähentäisi tien estevaikutusta ja liikenteen meluhaittoja. Toimenpiteet mahdollistaisivat vaihtoehtoa A paremmin Katumajärven pohjoisrantojen virkistyskäytön. Toisaalta myös vaihtoehdon A mukaista ratkaisua voidaan kehittää vaikutuksiltaan edullisemmaksi. Esimerkiksi lisäämällä poikittaisia kevyen liikenteen yhteyksiä, parannetaan Katumajärven rantojen virkistyskäyttöä. Luontoarvojen kannalta parempana voidaan pitää vaihtoehtoa A, jossa pitäydytään nykyisessä maastokäytävässä. Vaiheittain toteuttamisen kannalta molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja, vaihtoehto A tosin hiukan parempi. Vaihtoehto B1 on noin 62 miljoonaa euroa A:ta kalliimpi. Oleellinen kysymys on, ovatko vaihtoehdon B1:n hyödyt suhteessa A:han sen arvoisia? Toinen tärkeä kysymys on, löytyykö B1:n kalliimmalle kustannukselle maksajaa? Vaihtoehto B1 on liikenteellisesti parempi, mutta runkoteille asetetut tavoitteet täyttyvät yhtä hyvin myös vaihtoehdossa A. Päätieverkon rakenne: Yhteys valtatie 10/12 Hämeenlinna Lahti Kouvola sisältyy LVM:n työryhmän tekemään runkoverkkoesitykseen (LVM 43/2006). Etenkin välin Hämeenlinna Lahti kohdalla oli vahvana argumenttina Etelä-Suomen Maakuntien Liittouman (ELLI) visio yhteyden kehittämisestä huomattavan vetäväksi vaihtoehtoisiin reitteihin nähden Turun suuntaan sekä myös Pirkanmaalle ja länsirannikolle. Muun päätieverkon kehittämisessä saatavat säästöt motivoisivat osaltaan radikaaliin parantamiseen välillä Hämeenlinna Lahti. Runkoverkkoesitykseen onkin kirjattu puoltavien näkökohtien lisäksi, että Parempi toimivuus ja kilpailukyky vaihtoehtoisten reittien kanssa edellyttäisivät selvää ja reittiä lyhentävää parantamista välillä Hämeenlinna Lahti. Runkotiemäärityksen on toivottu edistävän tällaista tie- ja maankäyttöratkaisuja ohjaava vaikutusta. Nyt laaditun selvityksen valossa näyttää kuitenkin, ettei vision kaltainen Hämeenlinnan Lahden reitin edullisuuden muutos ole näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa realistinen. Vaihtoehto C Katumajärven eteläpuolitse on kallis, ja se pitäisi rakentaa yhtenä kokonaisuutena. Vaihtoehdon B2 mukainen oikoyhteys Katumajärven alitse on vielä kalliimpi, eikä käytännössä ole vaiherakennettavissa muutoin kuin toteuttamalla ensin B1, joka puolestaan ei juuri oikaise verkkotasolla. Kun kannattavuusluvut tai akuutit ongelmat eivät tue suurimpia kertapäätöksiä vaativia ratkaisuja, ja toteutettavuus- ja ympäristönäkökohdat niitä lisäksi eniten vastustavat, on niiden toteutuminen lähivuosikymmeninä hyvin epätodennäköistä. Panostaminen vaihtoehtoon A tai B1 heikentää edelleen vaihtoehtojen B2 ja C perusteluja. Tämä puolestaan tukee alueen muiden pääteiden merkityksen säilymistä vähintään nykyisellään, eikä niitä voi hankkeiden priorisoinnissa asettaa verkkorakenteen perusteella valtatietä 10 toisarvoisempaan asemaan. Miten suositellaan edettävän? Valtateitä 10 ja 12 parannetaan Kanta-Hämeessä vaiheittain. Vaihtoehtovalinta tai sen ajoitus A:n ja B1:n välillä ei saa vaarantaa yhteysvälin kehittämistä. Seudun yksimielisyys valtatien kehittämisestä pitää olla sen verran vankka, että Tiehallinto voi lisätä hankkeiden suunnitelmavalmiutta. Koska vaihtoehdossa A esitetyt valtatien 10 Hämeenlinnan kohdan järeät parantamistoimenpiteet (4-kaistaistus ja eritasoliittymät) tulevat liikenteen toimivuuden näkökulmasta ajankohtaisiksi vasta noin 15 vuoden päästä, voidaan lopullinen päätös vaihtoehtojen A ja B1 välillä tehdä vasta 8 10 vuoden päästä. Suunnitteluprosessin kannalta olisi luontevaa, että vaihtoehtojen A ja B1 tarkempi tutkiminen ja vertailu tehtäisiin maakuntakaavaluonnosvaiheessa. Tässä vaiheessa molemmat vaihtoehdot tulisi suunnitella vuorovaikutteisesti maankäytön suunnittelun kanssa nykyistä tarkemmin pyrkien niihin liittyvien negatiivisten vaikutusten minimointiin. Päätöksen lykkäämisen haittana on se, että kaavoissa on säilytettävä varauksena sekä vaihtoehdon A että B1 mukainen maastokäytävä. Ensimmäisessä vaiheessa esitetään toteutettavaksi kehittämissuunnitelmassa Valtateiden 10 ja 12 parantaminen yhteysvälillä Hämeenlinna Tuulos Lahti esitetty ensimmäisen vaiheen kehittämishanke (noin 53 miljoonaa euroa) niin, että Kahiliston kohdalla toteutetaan eritasoliittymävaihtoehto. Hanke sisältää lisäksi muun muassa Hämeenlinnan kohdan tasoliittymien parantamisen sekä Ruununmyllyn ja Siirin välillä kaavan mukaiset liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyt. Tämä hanke ei sisällä mitään sellaisia toimenpiteitä, joita ei tarvitsisi toteuttaa myös vaihtoehdossa B1. Toisessa vaiheessa toteutetaan Hämeenlinnan kohdan toimenpiteet valitun vaihtoehdon A tai B1 mukaisesti sekä valtateiden 10 ja 12 parantaminen tavoitetilan mukaiseen ratkaisuun. Mitä suositeltava etenemistapa tarkoittaa eri toimijoiden näkökulmasta? Hämeen liitto vastaa maakuntakaavoituksesta. Tämä selvitys täyttää maakuntakaavassa olevan suunnittelumääräyksen, joka koskee valtateiden 10 ja 12 välin Lammi Hämeenlinna pitkän tähtäyksen vaihtoehtoisten sijoitusratkaisujen selvittämistä. Selvityksen tuloksena voidaan sanoa, että maakuntakaavaan ei tarvitse palauttaa vaihtoehdon C mukaista linjausta. Vaihtoehtojen A ja B1 tarkempi tutkiminen ja vertailu sopivat luontevasti seuraavaan maakuntakaavaluonnosvaiheeseen. Tiehallinto voi lisätä ensimmäisen toteutusvaiheen hankekokonaisuuden suunnitteluvalmiutta ja toteuttaa sen kokonaisuudessaan tai osahankkeina riippuen saatavasta rahoituksesta. Valtateiden 10 ja 12 välin Hämeenlinna Lahti parantamisen lisäksi parantamistoimenpiteitä joudutaan tekemään myös 12-tiellä Tampereen ja Tuuloksen välillä ja kantatiellä 54. Maakuntakaavan luonnosvaiheessa tehtävässä vaihtoehtojen A ja B1 tarkemmassa tarkastelussa Tiehallinto toimii yhteistyössä liiton kanssa. Tässä vaiheessa tulee pohdintaan myös valtion maksuhalukkuus koskien vaihtoehdon B1 korkeampaa kustannusta. Hämeenlinnan kaupunki joutuu sisällyttämään yleis- ja asemakaavoihin sekä vaihtoehdon A että vaihtoehdon B1:n mukaisen maastokäytävän. Kaupungin tulee varmistaa, että ensimmäisen to-

43 42 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUkSet teutusvaiheen toimenpiteet voidaan kaavojen puolesta toteuttaa. Janakkalan kunnan näkökulmasta oleellisinta on se tieto, että valtatien 10 parantamisessa edetään joko vaihtoehdon A tai B1 mukaisesti, ei esimerkiksi vaihtoehdon C. Vaihtoehdot A ja B1 eivät edellytä kunnalta kaavoitustoimia km Kuva 37. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden periaatteet ja sijainti. Taulukko 11. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden kuvaus ja kustannus. 1) Katisten kiertoliittymän parannustoimenpiteet kuuluvat Paasikiventien jatkeen yhteyteen Toimenpide-ehdotukset ensimmäisen vaiheen kehittämishankkeessa. Kohde nro 1 2 Toimenpiteen kuvaus Kustannukset M Hattelmalan pohjaveden suojaus ja kiihdytyskaistojen rakentaminen 0,49 Katuman ja Katisten liittymien parantaminen sekä meluntorjunta 1) 0,98 3 Idänpään liittymän parantaminen 0,11 4 Katinen Ruununmylly tie- ja liittymäjärjestelyt sekä meluntorjunta 6,00 5 Ruununmylly Siiri tie- ja liittymäjärjestelyt sekä meluntorjunta 1,22 6 Kankaisten ohituskaistapari, tie- ja liittymäjärjestelyt sekä riista-aidat 4,57 7 Hangasmäki, tien leventäminen, tie- ja liittymäjärjestelyt, riista-aidat 1,16 8 Eteläisen ohituskaistapari, tie- ja liittymäjärjestelyt, riista-aidat 4,99 9 Karutta Pannujärvi, tie- ja liittymäjärjestelyt, riista-aidat 0,68 10 Pannujärvi, tie- ja liittymäjärjestelyt, riista-aidat 0,14 11 Teuron (Tuuloksen) ohituskaista, liittymän parantaminen, riista-aidat ja 1,72 pohjaveden suojaus 12 Pohjoisten ohituskaistapari, tie- ja liittymäjärjestelyt, pohjaveden 5,45 suojaukset, riista-aidat sekä 13 Tanttilan liittymän porrastus ja Lammin eritasoliittymä tie- ja liittymäjär- 4,39 jestelyineen, riista-aidat 14 Lammi Jahkola välin parantaminen, riista-aidat 0,41 15 Jahkolan liittymän parantaminen tie- ja liittymäjärjestelyineen, riista-aidat 0,19 16 Ojastenmäen ohituskaistojen jatkaminen, keskikaiteet sekä tie- ja liittymäjärjestelyt, pohjaveden 2,91 suojausten täydentäminen 17 Hämeenkosken eritasoliittymä tie- ja liittymäjärjestelyineen, pohjaveden 5,83 suojaukset 18 Tenhiälän ohituskaistapari, tie- ja liittymäjärjestelyt, riista-aidat ja 4,57 pohjaveden suojaukset 19 Sairakkalan liittymän parantaminen tiejärjestelyineen, riista-aidat 0,49 pohjaveden suojaus 20 Vihattun ohituskaistapari, tie- ja liittymäjärjestelyt, riista-aidat ja pohjaveden 4,20 suojaukset sekä palvelualue 21 Kukonkoivun eritasoliittymän parantaminen, pohjaveden suojaukset 1,11 22 Kukonkoivu Soramäki, keskikaide 0,19 23 Soramäki Sopenkorpi, keskikaiteet, reunaympäristön pehmentäminen 0,72 Yhteensä 52,52 1) Katisten kiertoliittymän parannustoimenpiteet kuuluvat Paasikiventien jatkeen yht

44 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 43 JATKOTOIMENPITEET 6 JATKOTOIMENPITEET Tiehallinnon Hämeen tiepiiri pyytää selvityksestä lausunnot maakunnan liitoilta, alueen ympäristökeskuksilta, kunnilta ja muilta sidosryhmiltä. Kunnat voivat halutessaan asettaa selvityksen yleisesti nähtäville lausuntopyyntöjen käsittelyn yhteydessä, jolloin myös kansalaiset voivat esittää selvityksestä mielipiteitään. Tiehallinto harkitsee, tekeekö se asiasta jatkosuunnittelupäätöksen. Mitään virallista päätöstä asiasta ei ole tarkoitus tehdä. Selvitys yhdessä siitä saatujen lausuntojen kanssa toimii tietovarantona jatkosuunnittelua varten. Hämeen liitto tutkii ja vertailee vaihtoehdot A ja B1 sekä niiden vaikutukset maakuntakaavan luonnosvaiheessa tarkemmin. Päätökset vaihtoehtovalinnasta tehdään sen jälkeen. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tämä selvitys toimii erillisselvityksenä ja näin sen osana. Mikäli valtateiden 10 ja 12 kehittämisessä edetään kohdan 5 päätösesityssuosituksen mukaisesti, on seuraava suunnitteluvaihe ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden osalta yleis- tai tiesuunnitelma. Suuremmissa toimenpiteissä seuraavaksi laaditaan yleissuunnitelma, mutta pienemmissä toimenpidekokonaisuuksissa voidaan edetä suoraan tiesuunnitelmaan. Jokaisen toimenpidekokonaisuuden seuraava suunnitteluvaihe on esitetty kehittämissuunnitelmassa Valtateiden 10 ja 12 parantaminen yhteysvälillä Hämeenlinna Tuulos Lahti.

45 44 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys

46 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 45 liitteet liitteet Suunnitelmaluonnos vaihtoehtojen B1 ja B2 linjauksista Katumajärven itäpuolella Liite 1 Suunnitelmaluonnos valtatien 10 uudesta linjauksesta välillä Renko Lammi (vaihtoehto C) Liite 2 Suunnitelmaluonnos karsitusta Hämeenlinnan ohikulkutie -vaihtoehdosta Liite 3

47 46 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys liitteet

48 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys Liite 47 1 liitteet Suunnitelmaluonnos vaihtoehtojen B1 ja B2 linjauksista Katumajärven itäpuolella

49 Liite 48 2 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys liitteet Suunnitelmaluonnos valtatien 10 uudesta linjauksesta välillä Renko Lammi (vaihtoehto C)

50 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys Liite 49 3 liitteet Suunnitelmaluonnos karsitusta Hämeenlinnan ohikulkutie -vaihtoehdosta

51