Espoon kaupunki Pöytäkirja 148. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / 1 570/ /2015 Kaupunginhallitus Lommila, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 64. kaupunginosa, Karvasmäki Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi - Milkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker - Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki (alue ). Käsittely Puheenjohtaja totesi, että valtuutettu Sistonen on ilmoittanut olevansa esteellinen tässä asiassa, joten Sistonen poistui valtuustosalista tämän asian käsittelyn ajaksi (Kuntalaki 52 1 mom.). Sistosen tilalle tämän asian käsittelyn ajaksi saapui Antti Aarnio. Huhta vaati, että valtuusto äänestää hallintolain 29 mukaisesti siitä, ovatko HOK-Elannon hallintoelinten jäsenet; Kauma, Kemppi-Virtanen, Huhta, Juvonen, Värmälä, Luhtanen ja Ahlfors esteellisiä asiassa. Keskustelun esteellisyydestä päätyttyä puheenjohtaja totesi, että esteellisyydestä on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi, että valtuutetut, joiden mahdollisesta esteellisyydestä äänestetään, eivät saa ottaa osaa äänestykseen esteellisyydestään. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysjärjestysehdotuksen: ne jotka katsovat, että HOK-Elannon hallintoelinten jäsenet Kauma, Kemppi- Virtanen, Huhta, Juvonen, Värmälä, Luhtanen ja Ahlfors ovat esteellisiä, äänestävät jaa ja ne, jotka katsovat, että he eivät ole esteellisiä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 Äänestyksessä valtuusto 40 äänellä 7 vastaan ja 16 äänestäessä tyhjää päätti, että HOK-Elannon hallintoelinten jäsenet Kauma, Kemppi-Virtanen, Huhta, Juvonen, Värmälä, Luhtanen ja Ahlfors eivät ole esteellisiä tässä asiassa. Äänestyslistat on pöytäkirjan liitteenä. Valtuutettu Kuusisto ilmoitti eriävänä mielipiteenään valtuuston esteellisyysäänestykseen, sen, että: valtuusto äänesti yhdellä äänestyksellä HOK-Elannon eri hallintoelinten jäsenten esteellisyydestä. Tiina Elo Bymanin ym. kannattamana teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Valtuusto hylkää päivätyn ja muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen seuraavin perustein: Kaavaehdotuksen mahdollistamalla hankkeella on kaupallisten selvitysten mukaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskuksen keskustaalueen kaupallisille palveluille ja niiden kehittämiselle. Kaavan mahdollistamalla rakennusoikeudella Lommilan kauppakeskuksesta tulisi pääkaupunkiseudun suurimpia ja se veisi käytännössä koko Espoon keskuksen kehittämispotentiaalin. Maakuntakaavoitusta varten tehdyssä selvityksessä todettiin, ettei Lommilan erikoiskaupan suuryksikkö kilpaile Espoon keskuksen tai muiden maakuntakaavaan merkittyjen keskusten kanssa, mikäli Lommilan painopiste on selkeästi tilaa vaativassa kaupassa, eikä se tarjonnaltaan kilpaile keskusta toimintojen tarjonnan kanssa. Kaavan mahdollistama hanke perustuu kuitenkin pääosin tavanomaiseen pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettava keskusta-alueille tukemaan yhdyskuntarakennetta. Tämän tulee olla lähtökohtana myös Espoon keskuksen kehittämisessä. Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu ja esitetty vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskuksena, vaan Lommilan alueesta syntyy uusi erillinen seudullinen keskus palveluineen ja työpaikkoineen. Alueella asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun. Hankkeessa ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Tämän lisäksi kaavaehdotuksessa esitetty ostoskeskus aiheuttaa merkittäviä estevaikutuksia jalankululle ja pyöräilylle, kun osa kulkureiteistä alueen läpi menee yksityisen sisätilan läpi. Alueella voimassa oleva yleiskaava ei osoita alueelle laajamittaista vähittäiskauppaa. Yleiskaava on vanhentunut ja sen uudistamistyö on käynnisssä. Alueen kaupallisten palveluiden mitoitus, laatu ja vaiheistus tulee ratkaista yleiskaavaprosessissa. Paattiniemi Meriläisen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että Lommilan aluetta kehitetään siten, että myös Espoontorin ympäristöä todella kehitetään ja toteutetaan Espoon

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman vuosille mukaisesti ja suunnitellussa aikataulussa. Valtuusto toivoo myös, että Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelmasta vuosille raportoidaan säännöllisesti valtuustolle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu hylkäysesitys, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä, ja jos päätösehdotusta ei hylätä, otetaan viimeisenä käsittelyyn toivomusehdotus. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Tiina Elon hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 50 äänellä 20 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Seuraavaksi otettiin käsiteltäväksi toivomusehdotus. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Paattiniemen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska toivomusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo, että Lommilan aluetta kehitetään siten, että myös Espoontorin ympäristöä todella kehitetään ja toteutetaan Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman vuosille mukaisesti ja suunnitellussa aikataulussa. Valtuusto toivoo myös, että Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelmasta vuosille raportoidaan säännöllisesti valtuustolle. Valtuutetut Byman, Tiina Elo, Halava, Hertell, Johansson, Karimäki, Kasvi, Koivisto, Lahti, Louhelainen, Nevalainen, Nevanlinna, Partanen, Rahkonen ja Salli ilmoittivat eriävän mielipiteensä päätökseen. Lisäksi valtuutettu Kirsi Louhelainen esitti eriävään mielipiteeseensä seuraavat perustelut: - Kaavaehdotuksen mahdollistamalla hankkeella on kaupallisten selvitysten mukaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskuksen keskusta-alueen kaupallisille palveluille ja niiden

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 kehittämiselle. Hanke veisi käytännössä koko Espoon keskuksen kehittämispotentiaalin ja heikentäisi Espoon keskuksen kehittymistä seudullisena keskuksena. Lisäksi alueen asiointi perustuisi pääasiassa henkilöautoiluun, mikä on ristiriidassa mm. valtuuston asettamien tavoitteiden kanssa. Kaavaehdotus ei myöskään ole linjassa 2. maakuntakaavan suunnittelumääräysten kanssa. Kaavaehdotus on vanhentunut eikä edistä Espoon keskuksen kehittämistä. Se ei myöskään vastaa meneillään olevaan kaupan murrokseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettava keskusta-alueille tukemaan yhdyskuntarakennetta. Tämän tulee olla lähtökohtana myös Espoon keskuksen kehittämisessä. Liite Oheismateriaali Selostus 17 Äänestyslistat 148 esityslistan asia 15 - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset 1 - Kaavamääräykset 2 - Havainnekuva - Ajantasa- asemakaava - Kaavakartta - Kaupunkisuunnittelulautakukunnan päätöshistoria ajalta osa 1 - Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöshistoria ajalta osa 2 Tavoitteena on Lommilan alueen rakentaminen osaksi Espoon keskuksen palveluja siten, että sinne syntyy kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen keskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, maankäytöltään tehokas sekä vaiheittain toteuttamiskelpoinen. Asemakaavan muutos parantaa Espoon keskuksen ja lähialueiden palvelutarjontaa. Kaavoituksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten k-m 2, josta päivittäistavarankauppaa saa olla k-m 2, erilliselle liike-, toimisto-, liikunta- ja hotellitilarakentamiselle k-m 2 ja teollisuus- ja varastorakentamiselle k-m 2.

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Muutoksella muodostuu kortteli ja poistuu kortteli Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala). Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo). Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Piirustusnumero Aluenumero Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksissa vuodesta 2004 lähtien, viimeksi kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , täydennetty lisälehdellä ja päivitetty ja Valmistelijatietoja ja kaupungin yhteystietoja päivitettiin Alueen kuvaus Suunnittelualueen nykyinen kaupunkikuvallinen ilme on sekava ja hahmottumaton. Alueella on teollisuus- ja varastotoimintaa varten väljästi

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 rakennettuja tontteja sekä peltoaluetta. Alueella toimii mm. Vehon ajoneuvovarikko, pienyrityksiä, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja drive-in pikaruokaravintola. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa Lommilan alue on osoitettu merkinnällä merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Maakuntakaavan selostuksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle saadaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa yksi tai useampi seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö, ja uusia merkitykseltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ainoastaan Espoon keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen. Maakuntakaava on vahvistettu marraskuussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Lommilan alueen enimmäismitoitus päivittäistavarakaupalle on k-m 2, joka sisältyy Lommilan vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitukseen. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Voimassa oleva yleiskaava Kaava-alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Yleiskaavassa alue on pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Pääulkoilureitti kulkee alueen läpi. Asemakaavan muutosehdotus on pääosin yleiskaavan mukainen. Päivittäistavarakaupan sijoittumisen osalta yleiskaava ei ole keskustatoimintojen aluetta, mutta voimassa oleva maakuntakaava sallii alueelle päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittumisen. Voimassa olevat asemakaavat Kaava-alueella on voimassa Lommilan, Nimismiehenmäki I:n, Miilukorven, Fallåkerin ja Kirskumäen asemakaavat. Korttelit sekä niihin liittyvät katu-, liikenne- ja virkistysalueet kuuluvat Lommilan asemakaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Asemakaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT), liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), liike- ja varastorakennusten korttelialuetta (KV-1 ja KV-2), liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialuetta (KM), sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). MRA 32 :n mukainen kuuleminen

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Lommilan asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtävillä olleessa asemakaavan muutosehdotuksessa päivittäistavarakaupan määrää oli vähennetty valtuuston päätöksen mukaisesti k-m 2 :iin, hotelli- ja toimistorakentamista koskevaa kaavamääräystä oli tarkennettu sekä T-korttelin rakennusoikeutta tarkistettu. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 32 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin nähtävilläolon aikana 1 kirjallinen muistutus sekä 4 kpl lausuntoja ja kannanottoja. Kaavakartan merkintään tehtiin vähäinen tarkistus ELY-keskuksen lausunnon mukaan koskien maantiealueiden liittymämerkintöjä ja tekninen korjaus maantiealueen kaavamääräykseen. Kaavaselostusta täydennettiin ja korjattiin saadun palautteen perusteella. Aikaisemmat päätökset Espoon keskuksen kehittämisohjelmassa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt , on päätetty Lommilan osalta, että Espoon keskusta kehitetään ja vahvistetaan siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa akselia, Sunantie - Espoonportti - Kirkkokatu - Nimismiehenpelto -kokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisen aluekeskuksen idea on, että radanvarsikeskusta kehitetään palveluiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkikeskustana, kehäteiden risteysaluetta seudullisesti palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan jokilaakson kulttuurihistorialliset ja virkistykselliset arvot. Kaupunginhallitus päätti merkitä Espoon keskuksen - Lommilan kaupallisten vaikutusten arviointiraportin tiedoksi ja kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Lommilan asemakaavoitus alueen kaupallisista vaikutuksista laaditun arvioinnin johtopäätösten mukaisesti. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan hyväksyä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman vuosille Jaosto päätti, 1) että Espoon keskuksen toimenpideohjelman periaatteita noudatetaan alueen jatkosuunnittelussa, 2) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hyväksymään Lommilan asemakaavaehdotuksen viivytyksettä nähtäville niin, että asemakaava voidaan hyväksyä valtuustossa vuoden 2011 aikana. Toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Espoon keskuksen uudistaminen ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Esitykseen on koottu päätöksenteon

8 Valtuusto Sivu 8 / 8 pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat aluekehittämisen rungon. Näiden kaikkien osahankkeiden vaikutus on merkittävä kehitettäessä Espoon keskuksen kaupunkiuudistusta kokonaisuutena. Lommilan asemakaavan muutosehdotusta suoraan koskevat ja Espoon keskuksen toimenpideohjelmaa toteuttavat osahankkeet ovat Lommilan kauppakeskushanke ja Suvela - asema - Lommila -akseli. Valmisteluaineiston (ent. asemakaavan muutosluonnos) käsittely Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltävänä ensimmäisen kerran Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi edellyttäen, että muuttuneesta maanomistustilanteesta johtuvat mahdolliset suunnitelman muutostarpeet selvitetään, ja että kaavan asiakirjoihin liitetään selvitys Lommilan alueen kytkeytymisestä Espoon keskuksen kehittämistoimiin. Kaavamateriaaliin edellytettiin lisättäväksi myös selvitykset alueen ympäristövaikutuksista ja liikennejärjestelyistä. Päätöksen mukaan valmistellun kaavasuunnitelman valmisteluaineistoa käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta antoi ohjeita jatkosuunnittelulle ja päätti asemakaavan keskeisistä tavoitteista. Kaupunkisuunnittelupäällikkö päätti asettaa valmisteluaineiston nähtäville Asemakaavan muutosehdotuksen käsittely Aineistoa valmisteltiin käsiteltäväksi lautakunnassa Kaupunkisuunnittelulautakunnassa asemakaavan muutosehdotus jätettiin pöydälle , ja Pöydällä pidon aikana toimitettiin lautakunnalle lisäselvityksiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan palauttaa asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ja ohjeisti jatkosuunnittelua. Tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta käsiteltiin uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa Asia jätettiin pöydälle kokouksissa ja Kokouksessa hyväksyttiin esittelijän muutokset aineistoon ja asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin nähtäville lautakunnan lisäyksin. Kokouksessaan kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hylätä esittelijän ehdotuksen kaavan lähettämisestä eteenpäin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Teknisen toimen johtaja käytti otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen ja siirsi asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvotellun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta sekä

9 Valtuusto Sivu 9 / 9 hyväksyi kaavaehdotuksen valtuuston käsiteltäväksi tarvittavien toimenpiteiden jälkeen. Valtuusto käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä kerrosneliömetriin. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa valtuuston päätöksen mukaisesti korjatun asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville. Kaavakarttaa ja selostusta tarkistettiin vähäisesti nähtävillä olon jälkeen. Kaupunginhallitus hyväksyi Lommila-Gloms asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueiden luovuttamista koskevan esisopimuksen. Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen Valtuuston päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen valittajina ELY-keskus ja kaksi yksityishenkilöä. Hallintooikeus antoi päätöksen 15/0537/5, jonka lopputuloksena oli, että valtuuston päätös oli syntynyt kaupunginhallituksen jäsenen esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä ja on sen vuoksi lainvastaisena kumottava. Koska esteellisyys on syntynyt kaupunginhallituksen päätöksenteossa, esitetään asemakaavan muutos nyt uudestaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi samanlaisena kuin valtuusto on sen hyväksynyt. Myös kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvoteltu maankäyttösopimus ja esisopimus alueiden luovuttamisesta esitetään sopimuksen raukeamisen johdosta uudestaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Mitoitus ja ajoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten k-m 2. Erilliselle hotelli- ja toimisto- ja liikerakentamiselle varataan k-m 2. Liikuntapalveluille osoitetaan k-m 2 varaus, mutta liikuntatiloja voidaan sijoittaa myös muun kerrosalan puitteissa. Päivittäistavarakaupan osuus saa olla enintään k-m 2 kauppakeskuksen kokonaisrakennusoikeudesta. Teollisuus- ja varastorakennuksille varataan k-m 2 omalla korttelialueellaan. Asemakaavan muutosehdotuksen kokonaiskerrosala on yhteensä k-m 2. Voimassa olevien asemakaavojen mukainen kokonaiskerrosala on noin k-m 2. Alueen pinta-ala on noin 34 hehtaaria ja kaavamuutoksen mukainen aluetehokkuus on ea=0,50. Kauppakeskus tulee kaavamääräyksen mukaan toteuttaa kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe saa olla kooltaan enintään

10 Valtuusto Sivu 10 / k-m 2. Toinen toteutusvaihe voi olla suuruudeltaan k-m 2. Toiselle toteutusvaiheelle ei voida myöntää rakennuslupaa ennen ensimmäisen toteutusvaiheen käyttöönottoa. Kaavamääräyksen yhteydessä annetulla ensimmäisen vaiheen rakentamisen vähimmäismäärällä tarkennetaan määräyksen soveltamista vain merkittävään rakentamiseen. Kaupunkirakenne Lommilan asemakaavan muutosalue sijoittuu Espoon keskuksen tarkastelualueelle. Espoon keskuksen kehittämisohjelman mukaisesti aluetta on kehitetty luonteeltaan tilaa vievän kaupan alueena, joka yhdistyy aseman seutuun puistokadulla Nimismiehenpellon läpi osaksi keskustan kaupunkirakennetta ja palveluja. Lommilan, Espoon aseman seudun ja Suvelan yhdistävä puistokatu toteutetaan vaiheittain korkealaatuisena jalankulkuympäristönä huomioiden jokilaakson maisema- ja kulttuuriarvot. Kaupunkisuunnittelukeskus on 2008 teettänyt kaupunkikuvatarkasteluja bulevardin toteuttamiseksi Nimismiehenpellon läpi, sekä Espoon keskuksen arkkitehtikilpailun jatkotyönä laajempia alueellisia visioita. Visioissa esitetään bulevardin varren kaupunkikuvan elävöittämiseksi lisää asumista Lommilan ja Nimismiehenpellon alueille. Lommilan alueen suunnitelmat eivät estä Nimismiehenpellon alueen erilaisia kehittämisvaihtoehtoja, mutta asemakaavan muutoksella mahdollistetaan erilaisten katu- ja kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen. Espoon aseman seudulla useat asemakaavat ja asemakaavan muutokset ovat vahvistuneet ja alueen täydennysrakentaminen ja mm. asuntotuotanto on jo alkanut. Espoontorin, Entressen ja S-Marketin osalta kauppakeskusten toiminnalliseen yhdistämiseen liittyvä kehittämissuunnitelma on valmiina, ja asemakaavan muutosehdotuksen valmistelu on käynnissä. Hankkeen toteutuminen vahvistaa aseman seudun kaupallisia palveluja entisestään. Asuinrakentamisen lisääminen on edellytys aseman seudun elävöittämiseksi ja elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Virastokeskuksen, Suviniityn ja Suvelan kaavamuutokset vastaavat osaltaan tähän tarpeeseen. Myös kaupunkikuvan parantaminen on alkanut, ja etenkin virastokeskuksen asemakaavanmuutoksen edetessä alueen ympäristön kehittämiselle on hyvät edellytykset. Lommilan alueen joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Espoon keskuksen joukkoliikenneyhteydet parantuvat kaupunkiradan ja matkakeskuksen toteuttamisen myötä. Tulevaisuudessa mahdolliset Espoo Salo-oikorata ja pikaraitiotieyhteys Jorviin tekisivät alueesta entistä vilkkaamman risteysaseman. Kaupunkikuva Asemakaavan muutoksilla mahdollistetaan mm. kauppakeskuksen sekä toimisto- ja hotellirakennusten rakentaminen ns. Lommilan kolmion alueelle ja varaudutaan muutoksen tarvitsemien uusien liikennejärjestelyiden toteutukseen.

11 Valtuusto Sivu 11 / 11 Espoonjokilaakson suuntaan näkyvät rakennukset on pyritty pitämään matalana siten, että Espoon Tuomiokirkon hallitseva asema jokimaisemassa säilyy. Virkistysreitti Espoon keskuksesta Oittaan ulkoilualueille kulkee Glomsinjoen rannassa. Lommilan rakentaminen on pyritty sijoittamaan etäämmälle joesta alueen luontoarvojen säilyttämiseksi. Korttelin (liikerakennusten korttelialue, KM) rakentamista ohjataan kaavamääräyksin kaupunkikuvallisesti eheämmän kokonaisuuden saavuttamiseksi. Kauppakeskukselle varattu kerrosala tulee toteuttaa vaiheittain kuitenkin kaupunkikuvallisesti yhtenäisenä rakennusmassana, jota jäsennellään päämassasta erottuvin ja mittakaavaltaan erilaisin rakennusosin. Kauppakeskuksen keskeinen vihertila tulee toteuttaa avoimena, aukiomaisena tilana. Tilan mitoitusta, luonnetta ja yleisilmettä ohjataan kaavamääräyksin. Aukiolta tulee olla näköyhteys Glomsinjoen laaksoon. Maantasossa katuun liittyvien liiketilojen julkisivut tulee toteuttaa pääosin lasisina. Tulevaisuudessa Espoon asemanseutu torneineen korostuu maisemakokonaisuudessa. Lommilaan esitetty hotellirakennus on luonteeltaan matala siten, että se ei hallitse Espoonjokilaakson maisemaa. Hotelli voidaan toteuttaa siten, että huoneista avautuu näkymiä Glåmsinjoelle. Kortteliin voidaan toteuttaa myös vapaa-ajantoimintaa ja urheilua palvelevia tiloja. Kaavassa mahdollistetaan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen kauppakeskuskorttelin alle. Autoliikenne Espoontieltä kauppakeskukseen on johdettu kaksitasoisen kiertoliittymän kautta. Kiertoliittymä tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti laadukkaasti ympäristötaidetta hyödyntämällä. Pohjoisesta, Nupurintieltä Kehä III:n ali, on yhteydet kauppakeskusta kiertävälle kokoojakadulle ja sieltä edelleen pysäköintiin. Lisäksi lännestä, Nimismiehenpellon puolelta Turunväylän ali on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa uusi katuyhteys. Jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille kauppakeskus on läpikuljettava. Kauppakeskuksen sisäiset käytävätilat yhdistävät rakennuksen eri puolilla olevat aukiot toisiinsa. Liikerakennusten korttelialueen (KM) länsipuolella on liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1). Toiminta on pääosin olemassa olevaa yritystoimintaa. Korttelissa on mahdollisuus toteuttaa myös vapaaajantoimintaa palvelevia tiloja. Asemakaava-alueen läntisessä kärjessä jatkaa toimintaansa yksityinen liikennevarikko ja logistiikkakeskus (T). Alueen tulevaisuuden käyttömahdollisuudet tarkentuvat ympäröivän kaupunkirakenteen kehittyessä.

12 Valtuusto Sivu 12 / 12 Laadukkaan kaupunkikuvan varmistamiseksi alueelle on laadittu Lommilan asemakaavan muutoksen korttelisuunnitelma. Joukkoliikenne Linja-autoliikenne käyttää Espoontietä, Turuntietä, Nupurintietä ja Turunväylää. Linja-autoliikenteen pysäkit vaativat uudelleen järjestelyjä kaavan mukaisen rakentumisen myötä Espoontiellä, Nupurintiellä ja Turuntiellä. Linja-autoliikenteen pysäkkiparille on varattu tilaa Espoontiellä kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin läheisyydessä. Lisäksi Espoontiellä on varauduttu osittain kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvaan linjaautoliikenteen pysäkkipariin nykyisen jalankulun ja pyöräilyn alikulun tuntumassa Kirskupakan pohjoispuolella. Pääosin kaukoliikennettä palvelevat Turunväylän pysäkit säilyvät lähes nykyisillä paikoillaan, mutta niiden jalankulkuyhteyksiä parannetaan sujuviksi kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin sekä Ikean kauppakeskuksen suuntaan. Kaukoliikennettä palveleville saattopaikoille on varattu tilaa Lommilankulman ja Espoontien varteen. Maantien alueella on varauduttu liityntäpysäköintialueeseen. Lisäksi taksiasemalle on varattu tilaa Lommilankulmaan Espoontien ja kauppakeskuksen väliin. Pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevasta kaupunkitilasta muodostuu näin joukkoliikenteen vaihtopiste, jossa kohtaavat kaukoliikenteen ja paikallisliikenteen linja-autot sekä taksit. Turistilinja-autoille on varattu pysäköintipaikka Glomsinjoentien varteen. Suunnitelmissa varaudutaan myös pikaraitiotien toteutukseen välillä Jorvi - Lommila - Espoon keskus - Suurpelto - Tapiola Espoon raideliikennevision 2050 mukaisesti. Kaavaehdotuksessa on huomioitu pikaraitiotien vaatima tilavaraus. Pikaraitiotien pysäkki voidaan sijoittaa käyttäjälähtöisesti Lommilan keskelle Lommilankadun varteen. Päätöksiä Lommilaan toteutettavasta raideliikenteestä ei ole tehty. Pyöräily ja jalankulku Kaava-alueelta on varauduttu sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin Espoon keskukseen, lähiasuinalueille sekä alueen muihin palveluihin. Kokoojakatuverkolla on varauduttu molemmin puolin jalankulku- ja pyöräteihin. Jalankulku ja pyöräily risteävät suuret väylät eri tasossa. Lisäksi on varauduttu liittymään turvallisesti ja sujuvasti Espoontien täydentyvään jalankulku- ja pyöräliikenteen reittiverkostoon sekä linjaautoliikenteen pysäkeille. Kaavaan on merkitty tärkeät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet (jk, jk-1) Lommilankadun ja Glomsinlaakson välille. Kauppakeskuksen toteutuksessa tulee sisätiloissa, rakennuksen aukioloaikoina, varautua kevyen liikenteen läpikulkuun. Korkeuserojen vuoksi yhteys on täydennettävä hissillä. Tämän lisäksi kauppakeskuskorttelin läpi, Glomsinjoentien ja Heidkullanmäen välille, on osoitettu erillinen avoin viheryhteys, jolle tulee rakentaa yleinen jalankulku- ja pyöräilyreitti. Nupurintien suuntaan on kaksi Kehä III:n alittavaa jalankulku- ja pyöräilyyhteyttä. Jalankulun ja pyöräilyn Turunväylän alitus Nimismiehenpellon

13 Valtuusto Sivu 13 / 13 suuntaan on suunniteltu ajoneuvoliikenteen alikulkujen yhteyteen. Myös Turunväylän ylitys Espoontiellä parannetaan molemminpuoliseksi jalankulku- ja pyörätieksi. Kaava mahdollistaa uuden Espoontien kevyenliikenteen alikulun Ikean ja kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin välillä. Glomsinjoen rannassa Espoontien ali kulkeva ulkoilu- ja hiihtoreitti pysyy entisellään. Saman alikulun kautta johdetaan jalankulku- ja pyörätie suojaviheralueen läpi kauppakeskuksen pohjoisempaan sisäänkäyntiin. Kauppakeskuksen pohjoispuolelta on osoitettu jalankulku- ja pyöräilyyhteys Glomsinjoen yli Lommilan itäkärkeen, nykyisen kaupungin varikon alueelle. Yhteyden merkitys kasvaa Lommilan kärjen maankäytön kehityksen myötä. Kauppakeskuksen sisäänkäyntien läheisyyteen sijoitetaan vähintään 600 polkupyöräpysäköintipaikkaa. Ajoneuvoliikenteen ennuste- ja toimivuustarkastelut Suunniteltu maankäyttö tulee lisäämään alueen liikennettä paikallisesti ja kuormittamaan liikenneverkkoa, joka muutoinkin on kasvussa aluetta ympäröivillä teillä ja kaduilla. Lommilan maankäytön kehityksen myötä liikenneverkon toimivuuden varmistaminen edellyttää uusien katuyhteyksien rakentamista Lommilan kolmiosta Nimismiehenpeltoon, yhteyden Kehä III:n ali Nupurintielle sekä olemassa olevan katu- ja tieverkon parantamista. Tämän varaudutaan asemakaavan muutoksessa. Liikenteen toimivuutta asemakaava-alueella ja sen läheisyydessä on tarkasteltu liikenneselvityksen ja sen päivitysten yhteydessä. Simuloinneilla on tutkittu erilaisten liikenteellisten ratkaisujen toimivuutta ennustevuosien (2015 ja 2030) mukaisissa tilanteissa. Liikenteen toimivuustarkastelujen tulosten pohjalta on määritelty liikenneverkon parantamistoimenpiteitä alueen rakentumisen eri vaiheissa. Suositeltavat katu- ja tieverkon parantamistoimenpiteet vuoden 2030 tilanteessa ovat: - Espoontie Turuntie 2+2 (sis. muutoksia Karvasmäentielle) - Kirkkokatu yhteys Nupurintieltä Kehä III:n ali Lommilan alueelle - Kehä III:lta Turunväylälle Turun suuntaan liittymiskaistan pidentäminen tai Kehältä Turun suuntaan laskevan rampin jatkaminen omana kolmantena kaistana - Ramppi Nupurintieltä Kehä III:lle itään - Nimismiehenpellon yhteys - Nimismiehenpellon toinen yhteys ja tarvittavat lisäkaistajärjestelyt Kirkkokadun ja Muuralankadun liittymissä - Lommilan sisäiset yhteydet. Lommilan toteutumisen myötä alueen liikennemäärät kasvavat. Liikenneyhteyksiä on kehitetty liikenne-ennusteiden ja simulointien

14 Valtuusto Sivu 14 / 14 pohjalta. Katuverkko tulee olemaan riittävä ja toimimaan kohtuullisesti myös pahimpaan ruuhka-aikaan. Toiminnallinen yhteys Lommilasta aseman suuntaan paranee alueiden välisten liikenneyhteyksien parantuessa. Uusien liikenneyhteyksien ansiosta myös liikenneturvallisuus paranee. Turunväylää lännestä saavuttaessa Lommilaan ajetaan Espoontieltä Kehä III:n ja Nupurintien kautta. Yhteys on toimiva. Joukkoliikenteen toimivuutta on myös tutkittu tarkasti ja tehty joukkoliikenteen luotettavuutta parantavia ratkaisuja kaavoituksen liikennesuunnittelun yhteydessä. Uuden kauppakeskuksen vaikutukset liikkumiseen (Ympäristövaikutusselvitys, 2012) Lommilan sijoittuminen keskeisten liikenneväylien risteykseen turvaa hyvän saavutettavuuden eri liikkumismuodoilla. Asiakkaiden asiointimatkat lyhenevät nykyisestä. Lommilan toteutumisen myötä alueen liikennemäärät kasvavat paikallisesti. Toisaalta kun kauppakeskus on toteutunut, autolla ajettavat kilometrit pääkaupunkiseudulla vähenevät 12,5 miljoonaa kilometriä vuodessa. Tämä vastaa 0,5 %:n vähenemistä ajetuissa kilometreissä ja 0,8 % ajetusta ajasta. Energia Asemakaavassa on luotu edellytykset uusiutuvaan energiaan perustuville ratkaisuille. Vaihtoehtoja on tutkittu erillisessä Lommilan energiaselvityksessä. Tavoitteena on, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Lommilan asemakaava muutosalueen toteutuksessa minimoidaan energian tarve, maksimoidaan energiatehokkuus ja hyödynnetään uusiutuvia energianlähteitä. Kauppakeskus tullaan suunnittelemaan mahdollisimman hiilineutraaliksi, ja kestävän kehityksen tekijät huomioidaan jo suunnittelun alusta alkaen uusimpia tutkimuksia ja teknisiä ratkaisuja hyödyntäen. Asemakaavamääräyksissä edellytetään, että kauppakeskuksen korttelialueelle tulee laatia uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävä energiasuunnitelma. Ostovoima ja väestömäärä (Kaupallinen selvitys, 2009 ja Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030) Ostovoiman ja väestömäärän kasvuarvioiden mukaan kaupallisia palveluja voidaan lähitulevaisuudessa lisätä Lommilan alueelle. Kauppakeskuksen markkina-alueen rajat muodostuvat kilpailevan tarjonnan pohjalta. Kauppakeskuksissa on tyypillisesti samantyyppinen tarjonta, ja ostokset tehdään lähimmässä kaupallisessa keskittymässä, jos tarjonta on riittävä. Lommilan alueen kauppakeskus täydentää Espoon keskuksen alueen palveluverkkoa ja sen pääasiallinen markkina-alue tulee olemaan Espoon keskuksen alue eli tilastoalueena Vanha- Espoo. Lisäksi Lommilan päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähialueet, joissa kaupan tarjonta painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä ovat Kauklahti, Viherlaakso- Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue

15 Valtuusto Sivu 15 / 15 Kirkkonummella. II-markkina-alueeseen on laskettu kuuluvaksi Vihdin eteläosat (Nummela), Lohja ja Kirkkonummen eteläosat. Markkinaalueiden lisäksi Lommila saa pieniä määriä ostovoimaa koko pääkaupunkiseudulta sekä muulta läntiseltä Uudeltamaalta. Väestöennusteen mukaan markkina-alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Myös ostovoima on kasvussa. Ostovoima kasvaa vielä nopeammin kuin väestö, sillä kulutus asukasta kohden on pitkällä aikavälillä kasvussa. Ostovoiman kasvu pohjautuu väestön ja kulutuksen kasvuun sekä kulutuksen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan olevan liiketilan lisätarvetta markkina-alueella. Selvityksen mukaan kauppakeskushanke rakentuessaan tuo kerralla paljon liiketilaa markkinoille eli tulee tilapäinen ylitarjontatilanne. On arvioitu, että alueellinen liiketilan ylitarjonta kuitenkin häviää melko nopeasti kysynnän kasvuun. Liiketilan lisätarve alueella kasvaa ostovoiman ja asukaskasvun myötä. Kasvuennusteiden pohjalta vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan pienimmillään yli k-m 2 ja enimmillään k-m 2. Vuoteen 2020 mennessä liiketilan lisätarpeen on arvioitu olevan yhteensä vähintään k-m 2 ja enintään k-m 2. Lommilan pääasiallisella markkina-alueella asuu lähes asukasta. Koko markkina-alueella Suur-Leppävaara, Kauniainen, Nummela ja Veikkola mukaan lukien asuu lähes asukasta. Markkina-alueen väestö on voimakkaassa kasvussa. Espoon väestöarvio perustuu yleiskaavojen mitoitukseen, joka pohjautuu valtuuston päätökseen ( ), ja jonka mukaan pitkällä aikavälillä Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna Espoon väestönkasvun painopiste on tulevaisuudessa mm. Kauklahden alueella sekä Histassa. Histan osayleiskaavan osalta korkein hallinto-oikeus kumosi Espoon valtuuston päätöksen. Alueen maankäytön kehittämistä tutkitaan vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavoituksen yhteydessä. Vuoteen 2030 mennessä koko päämarkkina-alueen väestö kasvaa lähes uudella asukkaalla eli kolmella neljäsosalla. Keskimääräinen väestön vuosikasvu alueella on 2,6 prosenttia. Kauppakeskus Kaavoituksen edetessä päivittäistavarakaupan määrää on pienennetty k-m 2 :stä k-m 2 :n. Lommilan konsepti perustuu hypermarkettien sijoittumiselle alueelle, päivittäistavarakauppa sisältyy näihin yksiköihin. Palveluja täydentävät muotiin ja sisustukseen painottuvat tavaratalot sekä muut erikoiskaupat. Kauppakeskuksen tarjonta tulee painottumaan kodin sisustamiseen ja asumiseen liittyviin palveluihin, joka vahvistaa ja monipuolistaa Lommilan ympäristössä jo olemassa olevaa tarjontaa.

16 Valtuusto Sivu 16 / 16 Tavoitteena on, että kodin sisätilojen sisustamisen lisäksi Lommilaan saadaan tilaa vaativan erikoistavarankaupan keskittymä. Kauppakeskukseen on tulossa laajat puutarha- ja piharakentamisen palvelut sekä kodinkone- ja huonekalumyymälöitä. Lisäksi kauppakeskukseen sijoittuu muita palveluita kuten esimerkiksi viihde-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja sekä opetustiloja. Suojeltavat rakennukset Kaava-alueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Alueen kulttuurihistoriallisesti tärkein rakennus sijaitsee Heidkullanmäen eteläpäässä, tulevalla katualueella. Rakennus on asuinkäytössä ollut hirsitalo, ja tavoite on, että se hyvissä ajoin ennen rakennustoiminnan alkamista joko siirretään tai puretaan siten, että sen käyttökelpoiset rakennusosat voidaan kierrättää esimerkiksi varaosapankin kautta. Glomsinjoen ylittävän vanhan kiviholvisillan säilyttämistä koskeva määräys on lisätty s-2 merkintään. Erityisalueet Kaava-alueella Espoontien eteläpuolinen osa Glomsinjoen varresta on esitetty suojaviheralueena (EV). Glomsinjoen ympäristöllä on seudullisesti virkistyksellistä merkitystä, koska alueen läpi kulkee seudullinen ulkoilureitti Espoonjokilaaksosta pohjoiseen kohti Oittaan ulkoilualueita. Espoontien pohjoispuolella Glomsinjoen ympärillä oleva nykyinen puistoalue muutetaan suojaviheralueeksi (EV) liikenteen melusta johtuen. Luonto ja ympäristö Glomsån-joen luontoarvoja ja hulevesien käsittelyä koskevat erilliset kaavamääräykset (hule, s-2). Lisäksi edellytetään, että ennen maanalaisten tilojen rakentamista tulee tehdä pohjavedenhallintaselvitys. Asemakaavan muutosehdotuksessa on aluevaraus ohjeelliselle kierrätysjätteiden aluekeräyspisteelle (akp). Keräyspiste sijaitsee liikerakennusten korttelialueella (KM). Sijainti on keskeinen Lommilan alueella, ja sille on ympärivuorokautinen käynti Lommilankadulta. Keräyspisteen huoliteltuun kaupunkikuvaan tulee toteutusvaiheessa kiinnittää huomiota. Alueen luontoarvot Kaava-alueella ei selvitysten mukaan ole muita uhanalaisten tai suojeltavien eläin- tai kasvilajien esiintymiä, kuin alueen laidalla virtaavassa Glomsinjoessa tavattu erittäin uhanalaiseksi luokiteltu meritaimenkanta. Glomsinjoki on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi virtavedeksi. Glomsinjoen muut arvokohteet, kuten äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun purohyrrän elinympäristö, sijoittuvat kuitenkin kaava-alueen ulkopuolelle joen yläjuoksulle.

17 Valtuusto Sivu 17 / 17 Kaava-alueella Glomsinjoen merkittävin luonnonarvo on luonnontilaisessa uomassa virtaava joki rehevine lehto- ja tervaleppäkorpirantoineen. Meritaimen lisääntyy luontaisesti joessa juuri Lommilan kohdalla. Kaavamääräyksessä edellytetään, ettei joen ekologinen tila eivätkä meritaimenen elinolosuhteet saa vaarantua. Laaditut selvitykset Laadituissa selvityksissä päivittäistavarakaupan määräksi on arvioitu noin k-m 2. Nyt laadittu asemakaavaehdotus sallii enintään k-m 2 päivittäistavarakauppaa. Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty Liikenteen selvityksiä on tarkistettu ja täydennetty. Toimivuustarkasteluja on tarkennettu ja ongelmapaikkojen liikennejärjestelyjä tutkittu erilaisilla liikennejärjestelyillä. Viimeisin liikenteen selvitys koskee päivittäistavarakaupan tilojen määrän pienentymisen vaikutuksia liikenteeseen sekä Nupurintien ja Nimismiehenpellon suuntien yhteystarpeisiin. Espoon raideliikennevisio raportti on valmistunut helmikuussa Lisäksi Espoon keskuksen ja Lommilan liikenneverkkoselvitys on valmistunut joulukuussa Lommilan energiaselvitys on valmistunut marraskuussa Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja - suunnitelma 2030 valmistui maaliskuussa Lommilan kaupallinen selvitys on laadittu Päivittäistavarakaupan konseptiesimerkkiä on päivitetty viimeksi Alueen kaupunkirakenteesta ja kaupunkikuvasta on laadittu selvityksiä: - Lommilan asemakaavan muutos, korttelisuunnitelma, Arkkitehdit Tommila Oy Lommilan alue, toteutusvaiheet ja liikekeskus, Arkkitehdit Tommila Oy Lommila osana Espoon keskusta -raportti, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Arkkitehdit Tommila Oy Lisäksi alueen luontoarvoista on laadittu tarpeelliset selvitykset. Ympäristövaikutusselvitys Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty On selvitetty hankkeen vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön sekä liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin ja talouteen. Raportissa on arvioitu myös hankkeen suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.

18 Valtuusto Sivu 18 / 18 Viranomaisneuvottelut ja YVA- tarveharkinta Viranomaisneuvottelu on pidetty Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla ja kauppakeskushankkeen päivitetty suunnitelma on esitelty Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kuukausikokouksessa Espoon keskuksen suunnittelutilanteen esittelyn yhteydessä. Uudenmaan ympäristökeskus otti harkittavakseen Lommilan kauppakeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeen ja pyysi lausunnot ympäryskunnilta ja Uudenmaan liitolta. Espoon kaupunginhallitus ilmoitti lausunnossaan, että Lommilan kauppakeskushankkeen yhteydessä erillistä arviointimenettelyä ei tarvita, vaan asemakaavoituksen yhteydessä jo tehdyt selvitykset ovat riittäviä hankkeen arvioimiseksi ajoituksen ja mitoituksen osalta. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus päätti , että Lommilan kauppakeskushankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Samassa päätöksessä todettiin, että mikäli hankkeen lähtökohdissa, mitoituksessa tai muissa olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia, voidaan asia ottaa ELY:ssa uudelleen ratkaistavaksi. ELY-keskus ilmoitti saapuneella kirjeellään ottaneensa asian uudelleen harkintaan. Perusteluina ELY ilmoitti, että edellinen päätös perustui osittain aiempaan lautakunnan asiasta tehtyyn päätökseen kauppakeskuksen ajoituksesta ja koosta. Espoon kaupunginhallitus antoi lausunnon , jonka mukaan YVA menettely ei toisi sellaista lisäarvoa, että se olisi tarpeellinen ELY-keskus päätti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaista soveltamista Lommilan kauppakeskusta koskevasta asiasta seuraavaa: Lommilan kauppakeskushanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettua hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei kuitenkaan YVA-lain 5 :n 2 momentin perusteella sovelleta tähän hankkeeseen, koska hankkeen vaikutukset on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä selvitetty YVA-laissa edellytetyllä tavalla ja asiassa on kuultu kaikkia niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä niitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. ELY-keskuksen aloitteesta järjestettiin niin kutsuttu toisen vaiheen viranomaisneuvottelu Tilaisuudessa läsnä olleet viranomaiset esittivät kantansa hankkeesta ja näkemyksistä käytiin keskustelu. Päätöshistoria Kaupunginhallitus

19 Valtuusto Sivu 19 / 19 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskuksen, Ruokakesko Oy:n ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalon sekä Espoon kaupungin välisen allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi - Milkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker - Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki (alue ). Käsittely Sistonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 7-kohta). Byman Elon kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus palauttaa asiaan uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelussa otetaan huomioon yleiskaavan muutos ja keskusliikkeiden mietintä kauppakeskuksesta luopumisesta. Valmistelussa otetaan myös huomioon autopaikoituksen riittämättömyys sekä kohteessa että lähiseudun asutuksessa, joka aiheuttaa tarpeen järjestää erikseen joukkoliikennettä kauppakeskuksen tarpeisiin. Lisäksi asemakaavan muutoksen johdosta jo nyt tukkoisen liikenteen parantamistarve on nyt esitettyä suurempi. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 3 ääntä vastaan 1 poissa ollessa ja yhden äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin palautusehdotuksen. Elo Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus 1 hylkää liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskuksen, Ruokakesko Oy:n ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalon sekä Espoon kaupungin välisen allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta,

20 Valtuusto Sivu 20 / 20 2 ehdottaa, että valtuusto hylkää päivätyn ja muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen seuraavin perustein: Kaavaehdotuksen mahdollistamalla hankkeella on kaupallisten selvitysten mukaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskuksen keskustaalueen kaupallisille palveluille ja niiden kehittämiselle. Kaavan mahdollistamalla rakennusoikeudella Lommilan kauppakeskuksesta tulisi pääkaupunkiseudun suurimpia ja se veisi käytännössä koko Espoon keskuksen kehittämispotentiaalin. Maakuntakaavoitusta varten tehdyssä selvityksessä todettiin, ettei Lommilan erikoiskaupan suuryksikkö kilpaile Espoon keskuksen tai muiden maakuntakaavaan merkittyjen keskusten kanssa, mikäli Lommilan painopiste on selkeästi tilaa vaativassa kaupassa, eikä se tarjonnaltaan kilpaile keskustatatoimintojen tarjonnan kanssa. Kaavan mahdollistama hanke perustuu kuitenkin pääosin tavanomaiseen pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettava keskusta-alueille tukemaan yhdyskuntarakennetta. Tämän tulee olla lähtökohtana myös Espoon keskuksen kehittämisessä. Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu ja esitetty vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskuksena, vaan Lommilan alueesta syntyy uusi erillinen seudullinen keskus palveluineen ja työpaikkoineen. Alueella asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun. Hankkeessa ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Tämän lisäksi kaavaehdotuksessa esitetty ostoskeskus aiheuttaa merkittäviä estevaikutuksia jalankululle ja pyöräilylle, kun osa kulkureiteistä alueen läpi menee yksityisen sisätilan läpi. Alueella voimassa oleva yleiskaava ei osoita alueelle laajamittaista vähittäiskauppaa. Yleiskaava on vanhentunut ja sen uudistamistyö on käynnisssä. Alueen kaupallisten palveluiden mitoitus, laatu ja vaiheistus tulee ratkaista yleiskaavaprosessissa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

21 Valtuusto Sivu 21 / 21 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 3 ääntä vastaan 1 poissa ollessa ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

22 Valtuusto Sivu 22 / 22