LAPUAN KAUPUNKI TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2006

Transkriptio

1 LAPUAN KAUPUNKI TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2006

2 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO LAPUA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTUS TOIMINTATAPOJA TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI POLIISI SYYTTÄJÄ LAPUAN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SIVISTYSTOIMI TEKNINEN TOIMI SEURAKUNTA YHTEISÖT, YRITYKSET, KANSALAISSEURAT JA JÄRJESTÖT ELINKEINOTOIMI JA ELINKEINOELÄMÄ VAKUUTUSYHTIÖT VARTIOINTIALA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN VAIKUTTAMINEN SEURANTA JA PÄIVITYS...11 LIITE 1 LAPUA TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2 LAPUAN KAUPUNGILLE TURVALLISUUSSUUNNITELMA...14 LIITE 3 LAPUAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA -kyselyn YHTEENVETO Kuvitus: Lapuan lukin 1-2 lukkalaiset

3 3 1. JOHDANTO Valtineuvst teki periaatepäätöksen kansallisesta rikksentrjuntahjelmasta. Ohjelman tavitteena n luda yhteinen timintaplitiikka rikllisuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Ohjelman tarkituksena n, että rikksentrjuntaan sallistuvat valtivallan hella entistä tehkkaammin kunnat, elinkeinelämä, kirkk, kansalaisjärjestöt ja yksityiset kansalaiset. Turvallisuustyö ja rikksentrjunta kuuluu leellisena sana jkaisen viranmaisen perustimintaan. Turvallisuussuunnitelman tavitteena n luda turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö kaupungin asukkaille. Humita kiinnitetään sellaisiin turvattmuutta aiheuttaviin tekijöihin, jita kuntalaiset khtaavat arkiympäristössään. Tavitteena n, että Lapualle muuttaa jatkssakin lapsiperheitä ja kaupunki säilyttää asemansa turvallisena perhekn kaupunkina. Paikallisen yhteistyön vähimmäisratkaisuna n kulu-, nuris-, ssiaali- ja terveystimen sekä pliisin välinen timiva yhteistyö. Turvallisuustyöryhmä kehittää ja tteuttaa timenpiteitä turvallisuuden lisäämiseksi ja riksten ehkäisemiseksi laatimalla vudelle 2006 timenpide-ehdtuksen niistä timista, jilla kettua turvallisuutta Lapuan kaupungissa vidaan lisätä. Suunnitelmaa tteutettaessa n kiinnitetty erityistä humita turvattmuutta aiheuttaviin tekijöihin kaupungissamme. Tavitteena n ehkäistä rikllisuuden lisääntymistä ja estää syrjäytymiskehitystä sekä pyrkiä katkaisemaan erityisesti nurten riks- ja päihdekierre.

4 4 2. LAPUA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Lapua kuuluu Länsi-Sumen lääniin, Etelä-Phjanmaan maakuntaan, Lapuan kihlakuntaan sekä Härmänmaan seutukuntaan. Kunnan pinta-ala n 751 neliökilmetriä. Kaupungin väkiluku li vunna henkeä. Väkiluku n hiljalleen nusussa. Työttömyysaste li vunna ,1%. Kun Lapuaa vertaillaan Lapuan kihlakunnan kaupunkien ja kuntien turvallisuustasn ei le nähtävissä leellisia erja. Asukaslukuun suhteutettuna turvallisuustilanne ei pikkea kk maan tai läänin turvallisuuden tassta. Pliisin saamista hälytystehtävistä ja ilmituksista suurin sa keskittyy kihlakunnassamme alueen kaupunkitaajamiin. Lapuan kaupungin rikstilanteessa ei le sitettavissa erityisiä piirteitä eikä kknaisrikllisuuden määrässä ei le havaittavissa nrmaaliin vusivaihteluun kuuluvia pikkeamia. Lisääntynyt päihteiden käyttö n lisännyt mm. ilkivalta-, vahingntek- ja pahinpitelyriksten määrää pidemmällä aikavälillä. Huumausainerikllisuutta esiintyy kaupungin alueella. Huumausainerikllisuus vaikuttaa välillisesti myös maisuusriksten määrään. Alueella harjitettavaan turkistarhauselinkeinn n khdistunut uhkia ja rikllisuutta. Tavanmaisissa rikksissa ja turvallisuutta heikentävissä teissa tekijät vat pääsin paikkakuntalaisia. Liikemurrissa tekijät vat usein lähialueen kaupunkikeskuksista ja rikkset liittyvät usein huumeiden käytön rahittamiseen. Viiknlppuisin nuris kkntuu kaupungin keskustaan viettämään vapaa-aikaa. Näihin kkntumisiin kuuluu lisääntyvissä määrin päihteiden käyttö. Erityisesti nurisn kaljittelu n saanut viranmaiset ja vanhemmat hulestumaan. Kaljittelun lisääntymiseen n vaikuttanut kaljan saannin helppus. Tämä n väistämättä lisännyt päihtymyksestä aiheutuvia häiriöitä. Nurisn kkntumisten seurauksena myös liikenteen melu ja haitat vat lisääntyneet keskustassa. Erityisenä piirteenä viiknlppujen katukuvassa vat keskustaa kiertävät traktrit, jiden meluhaitat vat humattavia keskustan välittömässä läheisyydessä asuville. Näin llen päihteiden käytöstä jhtuva lisääntynyt häiriökäyttäytyminen, ilkivalta ja liikenteestä aiheutuvat haitat vat lisänneet turvattmuutta ja tyytymättömyyttä asuinympäristöön. Turvallisuustyöryhmässä n keskusteltu lasten ja nurten ktiintulajista. Ktiintulaikjen suhteen päädyttiin siihen, että vastuu n vanhemmilla. Ktiintulajista n hyvä käydä keskustelua kulujen vanhempainillissa, jissa ktiintulaikjen susituksista vidaan yhteisesti spia. Etelä-Phjanmaalla n alkamassa tukkuussa 2006 vuden mittainen ssiaalipäivystyskkeilu, jhn Lapua n lähtenyt mukaan. Päivystysalueen mudstavat yhdessä Härmänmaan, Järviseudun ja Kuusikuntien seutukunnat. Tämä tarkittaa sitä, että ssiaalipäivystäjään n mahdllisuus saada yhteys kiireellisissä lastensujelutapauksissa ja perheen kriisitilanteissa virka-ajan ulkpulella arkisin ja viiknlppuna ympärivurkautisesti. Yhteys ssiaalipäivystäjään tetaan aina hälytyskeskuksen kautta.

5 5 3. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTUS Lapuan kaupungin turvallisuustyöryhmän tavitteena n luda kaikille turvallinen työ- ja timintaympäristö, jssa kiinnitetään erityistä humita rikllisuuden, nurten päihteiden käytön ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tältä phjalta käynnistettiin eri viranmaistahjen yhteistyönä turvallisuussuunnitelman laadinta ja nimettiin turvallisuustyöryhmän jäsenet. Työryhmä n kkntunut vudesta 2004 alkaen 2-3 kertaa vudessa. Lapuan kaupunki n llut laatimassa liikenneturvallisuussuunnitelmaa Härmänmaan alueelle Tiehallinnn Vaasan tiepiirin ja seutukunnan muiden kuntien kanssa vunna Lapualle n myös laadittu ma liikenneturvallisuussuunnitelma vunna Liikenneturvallisuussuunnitelman tavitteena n liikenneturvallisuuden parantaminen Lapualla päivittämällä liikenneympäristön timenpidesuunnittelua sekä ideimalla ja aktivimalla seudullista liikenneturvallisuustyötä. Pitkän aikavälin tavitteena n vähentää henkilövahinkihin jhtavia nnettmuuksia. Turvallisuussuunnitelmaa varten suritettiin kysely eri viranmaistahille tukkuussa Kysely lähetettiin perusturvaan, sivistystimeen, tekniseen keskukseen, psykiatriselle pliklinikalle, terveyskeskukseen, Härmänmaan ammatti-instituuttiin, pelastuslaitkselle, nuristimeen ja pliisille. Tämän lisäksi kyselyyn tettiin mukaan seurakunnan, diaknityöntekijöiden ja Kiinteistö Oy Lapuan Kiviristin vastaukset vunna 2004 suritetusta kyselystä, jhn ei tullin saatu muita vastauksia. Kyselyn vastausten phjalta laadittiin timenpide suunnitelma Lapuan turvallisuussuunnitelman tteuttamiseksi vudelle 2006 (LIITE 1). Kysely ja kyselyn yhteenvet löytyy liitteenä (LIITE 2-3). Lapuan kaupungin turvallisuustyöryhmän puheenjhtajana n timinut Jrma Suvant perusturvalautakunnasta. Pliisilaitksen ssiaalityöntekijä Jhanna Pöntinen n timinut vudesta 2005 työryhmän sihteerinä ja kirjallisen työn laatijana. Muita työryhmän jäseniä vat Lapuan pliisilaitkselta pliisipäällikkö Maun Saarimäki, apulaispliisipäällikkö Reij Kivula ja kmisari Martti Kangaskski, perusturvakeskuksesta perusturvajhtaja Oiva Yli-Mannila ja ssiaalisihteeri Marjatta Kärnä, sivistystimesta sivistystimen jhtaja Tum Laitila, yläasteen rehtri Lassi Järvi ja kulukuraattri Erja Lehtiniemi, teknisestä keskuksesta kaupungin insinööri Ahti Latvala ja yrittäjien edustajana heidän puheenjhtajansa Sami Latmäki.

6 6 4. TOIMINTATAPOJA TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI 4.1. POLIISI Pliisin timinta khdennetaan tarpeen mukaan turvallisuutta heikentäviin tekijöihin, kuten häiriökäyttäytymiseen, ilkivaltaan ja rikllisuuden trjuntaan. Pliisin timinnassa keskeisiä turvallisuutta lisääviä timintatapja vat: Pliisin näkyvyys ja ennalta estävä timinta Puuttuminen ilkivaltaan, vahingntek- ja pahinpitelyrikksiin Puuttuminen tarpeettmaan ja häiritsevään ajamiseen Teemavalvnta ja turvallisuutta lisäävien hankkeiden tteutus Npea tutkinta lasten ja nurten tekemissä rikksissa Yhteistyö ssiaaliviranmaisiin lasta ja nurta kskevissa asiissa Nurisn päihteiden käytön ja alkhlin hallussapidn valvnta Päihteiden myynti- ja anniskeluikärajjen valvnta Kulupliisin näkyvyys yläasteella sekä kulupliisin laillisuus- ja liikennekasvatus kuluissa Paikallinen yhteistyö turvallisuussuunnitelman linjauksen mukaisesti Pliisin näkyvä valvnta ja tehkas puuttuminen lisäävät kettua turvallisuutta asuinympäristössämme SYYTTÄJÄ Turvallisuuden lisäämisessä syyttäjäviranmaisen keskeisiä timintatapja vat: Nuren riksprsessin juduttaminen ja rikskierteen katkaiseminen Nurisrangaistuksen käyttäminen Nurten riks- ja riita-asiissa svittelumenettelyn käyttäminen 4.3. LAPUAN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Turvallisuuden lisäämisessä ssiaalitimen keskeisiä timintatapja vat: Ssiaalisiin ngelmiin puuttuminen Päivähitpalvelut ja lasten varhaisen vurvaikutuksen tukeminen Lastensujelutarpeessa levien lasten ja nurten elämäntilanteen selvittäminen ja tukeminen Nurten syrjäytymisen ehkäiseminen Perheväkivaltatilanteisiin puuttuminen Päihdekuntutus ja siihen hjaaminen Taludellisten resurssien turvaaminen timeentultukiasiakkaille Kuntuttava työtiminta Ssiaalitimen ja pliisilaitksen ssiaalityöntekijän välinen yhteistyö

7 7 Yhteistyö muiden viranmaistahjen kanssa Ssiaalipäivystys Pliisilaitksen ssiaalityöntekijän keskeisiä timintatapja turvallisuuden lisäämiseksi: Lastensujeluilmitukset ssiaalitimeen => npea tiednkulku Nurten päihde- ja rikskierteen katkaiseminen => tuen tarpeen arviinti Varhainen puuttuminen päihteiden käyttöön => yhteydentt ktiin Svittelutiminnan krdiniminen Osallistuminen pliisin esitutkintaan Perheväkivalta tilanteiden selvittely ja hjaaminen tarvittavien palveluiden piiriin Yhteistyö eri viranmaistahjen kanssa Ssiaalipäivystykseen sallistuminen Perheneuvlan keskeisiä timintatapja turvallisuuden lisäämisessä: Lasten ja nurten kasvun ja kehityksen tukeminen Vurvaikutus- ja timintahäiriöihin liittyvä tutkimus, hjaus ja neuvnta Perheväkivallan ehkäiseminen ja perheen henkisen tuen järjestäminen Syrjäytymisuhassa ja kriisitilanteessa levien perheiden auttaminen Terveydenhulln keskeisiä timintatapja turvallisuuden lisäämiseksi: Päihteiden käyttöön puuttuminen Yhteistyö ssiaali-, kulu- ja pliisiviranmaisten kanssa Huumevalistus- ja valvnta Aj-ikeuteen vaikuttavan päihderiippuvuuden hit Laitshidn mahdllisuuksien turvaaminen Perheväkivaltatilanteisiin puuttuminen ja yhteistyö ssiaali- ja pliisiviranmaisten kanssa SIVISTYSTOIMI Kululla n ratkaiseva merkitys rikllisuutta ehkäisevässä työssä. Vanhemmilla n kuitenkin päävastuu lapsen ja nuren kasvattamisessa. Kulussa pitaan yhteisön jäsenenä timimisen valmiudet ja velvllisuudet. Kulupäivän tilanteissa ja tapahtumissa tulevat esille mraalikysymykset ja ssiaalisten taitjen kehittäminen ristiriitatilanteiden ratkaisuun ja hallintaan. Sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen, kuten kulukiusaamiseen ja kulupinnaukseen puututaan jhdnmukaisesti. Turvallisuuden lisäämisessä sivistystimen keskeisiä timintatapja vat: Turvallisen kuluympäristön ylläpitäminen Vanhemmuuden tukeminen Tehkas välituntivalvnta ja sääntöjen valvnta Yhteistyö vanhempien kanssa Liikenneturvallisuuskasvatus Lasten ja nurten tukipalvelut: kulukuraattri, kuluterveydenhitaja ja kulupsyklgit Yhteistyö kulupliisin kanssa

8 TEKNINEN TOIMI Ympäristön suunnittelulla vaikutetaan rikllisuuteen ja liikenneturvallisuuteen humiimalla turvallisuusnäkökhdat kaavituksessa, rakennusten, pihjen, pysäköinnin, katujen, trien ja puistjen suunnittelussa. Tekninen timi n surittanut Lapuan kaupungin riskikartitukset vuden 2005 alussa, jissa n käyty erityisesti läpi turvallisuuskysymyksiä. Turvallisuuden lisäämisessä teknisen timen keskeisiä timintatapja vat: Liikenneympäristön tarkastelu ja vaarallisten liikennepaikkjen ja liikenteen ngelmien tunnistaminen Kunnallinen liikenneturvallisuussuunnittelu yhteistyössä asiantuntijatahjen kanssa Liikenneturvallisuuden humiiva rakentaminen mm. ajhidasteet ja kavennukset Turvallisuuden ja viihtyvyyden humiiminen asuinympäristön rakentamisessa Valvnta- ja hälytyslaitteiden lisääminen julkisiin rakennuksiin Yhteistyön ja tiedttamisen lisääminen eri timijatahjen kanssa 4.4. SEURAKUNTA Seurakunnalla n keskeinen kasvatustehtävä. Seurakunnalla n tarjlla hankkeita syrjäytymisen ehkäisemiseksi, nuristyötä ja erityisnuristyötä ngelmanurille sekä perhetyötä ja perheneuvntaa. Turvallisuuden lisäämisessä seurakuntien keskeisiä timintatapja vat: Kriittisten tilanteiden jälkihittyö ja hätään jutuneiden perheiden avustaminen ja neuvnta Lasten kerhtiminta ja tapakasvatus Perheväkivallan trjuminen 4.5. YHTEISÖT, YRITYKSET, KANSALAISSEURAT JA JÄRJESTÖT Järjestöt tteuttavat turvallisuuden lisäämiseen ja nurisrikllisuuden ehkäisyyn painttunutta timintaa vapaaehtisvimin, kuten vanhempainvaellukset, riksuhripäivystys ja perheväkivaltaan liittyvät ryhmät. Nuris sallistuu urheiluseurjen timintaan enemmän kuin mihinkään muuhun järjestötimintaan. Eräät nurisn susimat urheilulajit vetavat myös syrjäytymisvaarassa leviin nuriin. Urheiluseurjen timinnalla n tärkeä merkitys nurisn harrastustiminnan järjestämisessä ja nurisn kasvatustehtävässä. Keskeistä nkin terveiden elämäntapjen kunniittaminen ja kielteinen suhtautuminen päihteisiin.

9 ELINKEINOTOIMI JA ELINKEINOELÄMÄ Elinkeinelämällä n tärkeää ehkäistä maisuuteen ja henkilökuntaan khdistuvia rikksia. Turvallisuuden lisäämisessä vidaan vaikuttaa rikksentektilaisuuksiin, riksten kannattavuuteen ja kiinnijäämiseen. Turvallisuuden lisäämisessä elinkeinelämän keskeisiä timintatapja vat: Ehkäistä yrityksiin, maisuuteen, henkilökuntaan ja järjestelmiin khdistuvia rikksia Yritysturvallisuuden parantaminen ja khteiden sujausjärjestelmät Valaistuksen parantaminen ja kamera- ja videvalvnnan järjestäminen Yhtenäinen suhtautuminen rikksiin näpistys- ja ilkivaltatapauksissa Ravintliden ja anniskelupaikkjen järjestyksenvalvnnan tehstaminen Alkhlin anniskelusäännösten ja ikärajjen nudattaminen Turvallisuuden lisäämisessä vähittäiskaupan keskeisiä timintatapja vat: Vähentää rikksentektilaisuuksia vähittäiskaupan timinnassa Vähentää näpistystilaisuuksia tavariden ja kameriden asettelulla ja tehkkaalla puuttumisella Alkhlin myynnistä henkilökunnalle aiheutuvan väkivallan riskin minimiminen Alkhlin ja tupakkatutteiden myyntikielln ja ikärajjen nudattaminen 4.7. VAKUUTUSYHTIÖT Vakuutusyhtiöiden keskeisiä timintatapja turvallisuuden lisäämiseksi: Vakuutusalan ja viranmaisten yhteistyö Sujausneuvnta paikallisten ngelmien ja rikstilanteiden edellyttämällä tavalla Yleiset hjeet sujausmenetelmistä Sujausmenetelmien tukeminen ja niistä tiedttaminen 4.8. VARTIOINTIALA Turvallisuuden lisäämisessä vartiintialan keskeisiä timintatapja vat: Asiakasyritysten henkilökunnan kuluttaminen ja näitä yrityksiä kskevat riskikartitukset Yhteistyö viranmaisten ja muiden timijatahjen kanssa Vartiintitiminnan rganisinti

10 10 5. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN VAIKUTTAMINEN Päihtymyksellä n keskeinen suus turvallisuuteen vaikuttavissa teissa ja rikllisuuden määrässä. Perustiminnassa pyritään vaikuttamaan seuraaviin asiihin: 1. Häiritsevän jupttelun kuriin saaminen jupttelu ja häiriköinti aiheuttavat turvattmuutta ja saattavat jhtaa vakaviin rikksiin alkhlin nauttimisen ja nauttimiskielln valvnta 2. Alkhlin vähittäismyyntiä kskevien ikärajjen nudattaminen ikärajjen nudattamisen valvnta mm. kampanjat välitystä vastaan timenpiteet ikärajituksia rikkvia liikkeitä khtaan ja liikkeiden situttaminen valvntaan 3. Varhainen puuttuminen nurten päihteiden käyttöön => tiednkulku vanhemmille 4. Alkhlingelmaisten ja huumeriippuvaisten hitnhjaus Lapualla n laadittu Havaatte ja hksaa - pas vanhemmille, jssa n timintamalleja, miten havaita, puuttua ja timia nurten päihteiden kkeilu- ja käyttötapauksissa. Opas jaetaan seitsemännen lukan ppilaiden vanhemmille. Lapualla n myös ma Päihdestrategia, jnka painpistealueena vat nuret alle18-vutiaat. Strategiassa pyritään tumaan esiin, miten mnet eri sektrit työskentelevät päihdeasiiden parissa yksin ja yhdessä. Oppaat n laatinut Pönkkä-työryhmä.

11 11 6. SEURANTA JA PÄIVITYS Turvallisuussuunnitelman nnistumisen edellytys n sen järjestelmällinen seuranta. Seurannan avulla tarkistetaan nk suunniteltu timinta tteutunut ja nk asetetut tavitteet saavutettu. Saatujen tulsten perusteella vidaan mudstaa käsitys turvallisuussuunnitelmatyön vaikutuksista turvallisuuden edistämiseen alueellamme. Turvallisuussuunnitelmaa päivitetään vusittain timenpide suunnitelman salta, jka löytyy liitteenä 1. Syksyisin suritettavassa kyselyssä eri timijatahille tarkistetaan miten timenpide suunnitelma n tteutunut eri timijatahilla ja samalla suunnitellaan seuraavan vuden turvallisuussuunnitelmaa. Vusittain päivitettävässä suunnitelmassa painpistealueet vivat muuttua sen hetkisen tilanteen mukaan.

12 12 LAPUA TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2006 ASIA 1. Nurten päihteiden käyttö ja rikkset sekä varhainen puuttuminen TOIMET AJOITUS LIITE 1 VASTUUTAHO 1. Pliisilaitksen ssiaalityöntekijä tekee lastensujeluilmituksen, kun tiet tulee pliisille timii Pliisilaitksen ssiaalityöntekijä 2. Vanhemmuuden tukeminen: rikkeen tapahduttua yhteys vanhempiin timii Pliisilaitksen ssiaalityöntekijä, Ssiaalitimi 3. Kaupassa näpistykset ilmitetaan pliisille. Kauppiaiden infrmiminen tivtuista menettelytavista. Kauppiaat infrmivat ilmitustauluillaan mitä seuraa näpistyksistä. Kaikilta nurilta kysytään henkilöpaperit, jtka stavat tupakkaa tai alkhlia. 1/2006 Pliisilaitksen ssiaalityöntekijä, kauppiaat 4. Ravintlassa kaikilta nurilta kysytään paperit, päihtyneenä ei päästetä ravintlaan sisään ja yksi juma stetaan kerralla. 1/2006 Ravintlitsijat, Pliisilaitksen ssiaalityöntekijä 5. Pliisi pyrkii käsittelemään nurten riksasiat mahdllisimman npeasti timii sittain Pliisi 6. Pliisin valvnta ja tehkas puuttuminen nurten päihteiden käyttöön timii Pliisi 7. Alkhlijuman hallussapitäjän iän tarkistaminen timii Pliisi 8. Ktiintulajat nurille. Infrminti vanhempainillissa Kulutimi, vanhempien situmus 9. Katupartitiminnan käynnistäminen 2006 SPR:n katuparti 10. Liikenneturvallisuuskasvatusta kuluissa ja riksten ennaltaehkäisyä => pliisin näkyminen kulussa esim. rukailut timii Kulupliisi ja pettajat 11. Gspelkahvila ja nuristilat timii Seurakunta ja nuristimi 12. Nurten riks- ja riita-asiiden svittelu timii Pliisilaitksen ssiaalityöntekijä ja svittelutimist 13. Asuntlanhitaja piskelija-asuntlihin: prjektihankkeeksi 2006 Hami, Lapuan kristillinen pist

13 13 2. Syrjäytymisen ehkäiseminen 14. Kulussa pissaljen seuranta timii Opettajat ja kuraattri 15. Paukun työpaja nurille: timinta pysyväksi prjektin jälkeen 8/2005 Prjektipäällikkö Henna Latvala 16. Kuraattripalvelut ammattippilaitksiin: esitys uudelleen vireille. Psyklgin palveluihin terveyskeskuksen psyklgille aikaa 2006 HAMI Terveyskeskus 17. Nurten aktiviminen harrastuksiin timii Nuristimi, ssiaalitimi, kuraattri, seurakunnat timii Työnantaja 3. Työympäristö 18. Henkilökunnan kuluttaminen turvalliseksi: aggressiivisten asiakkaiden khtaaminen 4. Ulkiset turvallisuustekijät ja rikllisuuden vähentäminen 5. Yleiset turvallisuustekijät 19. Työhuneiden suunnittelussa vaaratilanteiden humiiminen timii sittain Työnantaja, tekninen keskus, työntekijä 20. Riskikartitus pidettävä ajan tasalla timii Tekninen timi 21. Turvallisuusvälineet saataville timii Työantaja, työntekijä 22. Työnhjaus timii Työnantaja 23. Työsujelutimikunta timii Lapuan kaupunki 24. Henkilökunnan hyvinvinnin seuraaminen timii Työterveyshult 25. Kiinteistöjen kameravalvnta ja riittävä valaistus timii sittain Tekninen keskus, kiinteistöhult ja työnantaja 26. Pliisin tehkas valvnta ja puuttuminen mm. nurten krtteliralli timii Pliisi 27. Liikenneturvallisuussuunnitelma ja Härmänmaan liikenneturvallisuussuunnitelma päivitetään vusittain timii Tekninen keskus 28. Kesän festivaalien yhteydessä kkntuu työryhmä kaksi kertaa vudessa timii Järjestäjät (Virkiä, Ämyri), pliisi, Lapuan kaupunki 29. Ssiaalipäivystys kkeilu alkaa 2006 Lapuan kaupunki 30. Keskustelut ngelmaperheiden kanssa ja perheväkivallan käsittely timii Ssiaalitimi, perheneuvla, pliisilaitksen ssiaalityöntekijä 31. Vanhusten turvallisuus => turvapuhelin timii

14 14 LIITE 2 LAPUAN KAUPUNGILLE TURVALLISUUSSUUNNITELMA Hyvä vastaanttaja Lapualla n käynnistetty eri viranmaistahjen yhteistyönä turvallisuushjelman laadinta, jnka keskeisenä tavitteena n luda kaikille turvallinen työ- ja timintaympäristö. Ohjelma kskee kaikenlaista rikllisuutta. Erityinen humi n kuitenkin sellaisilla turvattmuutta aiheuttavilla rikksilla, jita ihmiset vivat jutua khtaamaan arkiympäristössään. Turvallisuussuunnitelman tavitteena n: vähentää rikksia ja lisätä turvallisuutta vähentää rikllisuuden riskitekijöitä varhaisen puuttumisen keinin ehkäistä nurten syrjäytymistä ja ajautumista rikskierteeseen vaikeuttaa valvnnan kautta rikllista timintaa lisätä yhteisöjen yhteisvastuullisuutta siten, että se ehkäisee rikllisuutta luda turvallinen työ- ja arkiympäristö alueen asukkaille Lapuan kaupungin turvallisuussuunnitelman laatimista varten valmisteleva työryhmä pyytää näkemystänne mm. turvallisuuteen, riksten ehkäisyyn, syrjäytymiseen ja resurssikysymyksiin liittyviin asiihin man työyhteisön/ laitksen/ lähiympäristön näkökulmasta. Tivmuksena n, että työyhteisö/laits keskustelee turvallisuusasiista yhdessä esim. tiimipalaverissa ja kkaa keskeiset näkemykset paperille. 1. Määritelkää klme keskeistä turvallisuuteen liittyvää ngelmaa sekä työ- että lähiympäristössänne? 2. Miten näihin ngelmiin vidaan parhaiten puuttua? Minkälaisia muutksia tarvitaan ngelmien vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi? Vastaukset pyydetään timittamaan jk sähköpstilla e.mail jhanna.pntinen@lapua.fi tai sitteella Jhanna Pöntinen/ Lapuan kihlakunnan pliisilaits/ Lassilantie 12/ LAPUA viimeistään mennessä. Lapualla Turvallisuustyöryhmän pulesta: Jhanna Pöntinen ssiaalityöntekijä

15 15 LIITE 3 LAPUAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA -kyselyn YHTEENVETO Turvallisuuteen liittyviä keskeisiä ngelmia työ- ja lähiympäristössä: 1. Työympäristön turvallisuuteen ja jaksamiseen liittyvät ngelmat: väkivallan uhriksi jutumisen uhka ja aggressiivisten asiakkaiden khtaaminen työpaikalla: huumeiden ja sekakäyttäjien arvaamattmuus työntekijöiden huneet suunniteltu väärin: putkimaisia, ei varaulskäyntejä vähäinen henkilöresurssimäärä iltaisin ja viiknlppuisin, työn yksinäinen lunne huumeiden käyttäjien lisääntynyt määrä ptilasaineistssa kiire: suuret asiakasmäärät ja ruuhkat, tehtävät suhteessa henkilöstöön vat lisääntyneet => työn kurmittavuus ja stressitekijät lisääntyneet 2. Nurten alkhlinkäyttö ja rikllisuus sekä pahinvivien nurten auttamiseen liittyvät ngelmat: viiknlppuisin keskustan alueella nurten jupttelua alkhlin saatavuus helppa valvtun piskelija-asuntlan puuttuminen paljn erityistukea tarvitsevia piskelijita (ppimisvaikeudet, käyttäytymishäiriöt, pitkäaikaissairaudet ym.) vähän tukihenkilöstöä käytettävissä => eri kuraattreita ja psyklgipalveluja niukasti alaikäisten tupakanpltt kulualueella lisääntyneet pissalt, ppimis- ja keskittymisvaikeudet 3. Liikennekulttuurissa vallitseva piittaamattmuus ja turvattmuus alueella aj-ikeudetta ajaminen, rattijupumukset, kulkuneuvn puutteellinen varustustas piha-alueiden liikennejärjestelyt: liian kvat ajnpeudet piha-alueella krtteliralliajelu viiknlppuisin Lapuan keskustassa puistt ja jkivarret eivät le turvallisia => nurten jupttelupaikkja

16 16 Miten näihin ngelmiin vidaan parhaiten puuttua? Minkälaisia muutksia tarvitaan ngelmien vähentämiseksi? 1. Työ- ja lähiympäristön turvallisuuden parantaminen: parityöskentelyn krstaminen henkilöstön hyvinvinnin säännöllinen seuraaminen esim. kyselyin, alais-esimies - keskusteluin henkilökunnan kuluttautuminen säännöllisesti kkntuva työsujelutimikunta työnhjauksen mahdllistaminen riittävien henkilöstöresurssien turvaaminen päihdengelmaisten hitnhjausmallin laatiminen (HAMI) työhuneiden suunnittelussa ja työpöydän asettamisessa tulee humiida paremmin vaaratilanteet ja mahdllistaa huneesta npea ulspääsy turvallisuusnappi langattmaksi turvallisuuskulutuksen päivittäminen säännöllisesti ssiaalipäivystys kkeilu => keväällä 2006 => ssiaalipäivystys valtakunnalliseksi vuden 2007 alusta 2. Nurten päihteiden käyttö ja varhainen puuttuminen: verksttyön lisääminen ja yhteistyö viranmaisten kesken => yhteiset pelisäännöt siitä, miten nurten päihteiden käyttöön puututaan katukuvassa enemmän resursseja perhetyöhön jkainen timija ttaa vastuuta nurista ja turvallisen ympäristön lumisesta kulussa pissaljen seuranta ja niihin puuttuminen ratkaisukeskeisesti nuren auttaminen kknaisvaltaisesti - Paukun paja alittanut syksyllä 2005 timintansa => tavitteena syrjäytymisen ehkäisy asuntlanhitaja piskelija-asuntlihin kaikkiin Lapuan ppilaitksiin kuraattri ja riittävät psyklgi- ja terveydenhitpalvelut erityispetukseen ja erityisasiantuntijihin panstaminen esim. tinen pint-hjaajista timii erityisasiantuntijana HAM:ssa (nuren pintjen tukeminen, yhteydet vanhempiin, ssiaalitimeen ja muihin asiantuntijihin) jatkuva puuttuminen nurten päihteiden käyttöön ja tiedn välittäminen eteenpäin vanhemmille ja ssiaalityöntekijöille nurten rikstutkinnan keskittäminen 2-4 tutkijalle niin, että nurten asiilla lisi heille etusija => esitutkinnan npeuttaminen nurten rikksentekijöiden khdalla => sanktit raittiuteen tähtäävä kasvatus ktna ja viranmaistiminnassa => asennekasvatus nurille ktiintulajat => vanhempainillat vapaaehtistyön edistäminen SPR:N katupartiinnin saaminen uudelleen timintaan nurten riks- ja riita-asiiden svittelu seurakunnan nurten kahvilan ja nuristiljen hyödyntäminen kulupliisin näkyminen yläasteella ja ammattikululla (esim. rukailujen yhteydessä) 3. Ulkiset turvallisuustekijät kuntn kiinteistöjen kameravalvnta ja riittävä valaistus rappukäytävien ulk-vet pidetään öisin lukittuina pliisin tehkas ja jatkuva valvnta ja näkyminen kaupunkikuvassa liikenneturvallisuuskasvatusta kuluille liikennevalt erityisesti Syväjan kaupan risteykseen