Liikunta vaikuttaa elimistössä laajasti elämää
|
|
- Jere Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Liikunta sydänlääkkeenä Kai Kiilavuori Liikuntaa pidetään yhtenä hyvän terveyden kulmakivistä. Se vaikuttaa suotuisasti useisiin keskeisiin elintoimintoihin terveillä ja myös sydänpotilailla. Viimeksi mainittujen kannalta on valitettavaa, että liikuntaa on aiemmin pidetty vaarallisena. Nykyään se sisältyy sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoitosuosituksiin. Tältä osin suositusten toteutuminen on puutteellista. Sydänsairauden ilmaannuttua esiintyy niin lääkäreillä kuin potilaillakin edelleen varautuneisuutta ja epävarmuutta, mikä käytännössä usein johtaa liian vähäiseen liikuntaan. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan liikunnan vaikutusmekanismeja sekä näyttöjä hyödystä sepelvaltimotaudissa ja sydämen vajaatoiminnassa. Liikunta vaikuttaa elimistössä laajasti elämää ylläpitävästi sekä terveillä että sydänpotilailla. Näiden vaikutusten tunteminen edesauttaa hyvän hoidon toteutumista. Luurankolihaksisto. Luurankolihaksiston aerobisen kapasiteetin paraneminen on liikunnan keskeinen ja ainutlaatuinen vaikutus ja selittää terveillä suurelta osin suorituskyvyn paranemisen. Tämä vaikutus on merkittävä myös sepelvaltimotaudissa, jossa luurankolihaksisto on terve, mutta myös kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa, jossa neurohormonaalisen aktivaation aiheuttaman kuormituksen, ääreisverenkierron heikkenemisen ja liikkumisen rajoittumisen vuoksi lihasten aerobinen energiantuotto on heikentynyt ja niiden rakenteessa on poikkeavuuksia (Drexler ym. 1992). Lihasten parantuneen aerobisen kapasiteetin ansiosta syke nopeutuu ja verenpaine nousee rasituksessa hitaammin, jolloin sama teho saavutetaan alemmalla sykeja verenpainetasolla eli pienemmällä sydämen työkuormalla. Näin oirekynnys kohoaa ja suorituskyky paranee sepelvaltimotautipotilailla ja sydämen vajaatoimintaa potevilla. Sydämen vajaatoiminnassa liikunnan on todettu korjaavan myös lihasten rakenteellisia muutoksia, ja lihasharjoittelulla lihasryhmien voima ja kestävyys paranevat merkittävästi. Verisuonten endoteeli toimii aktiivisena vuorovaikutuspintana veren elementtien ja verisuonten seinämän välillä. Se ylläpitää vasomotorista tonusta, edistää veren juoksevuutta ja säätelee verisuonten seinämän solukasvua. Endoteelin toimintahäiriö liittyy yleisesti sydän- ja verisuonisairauksien mekanismeihin. Sitä on todettu myös suuren kolesterolipitoisuuden omaavilla, tupakoivilla ja diabeetikoilla jo ennen varjoainekuvauksessa nähtävien sepelvaltimoahtaumien ilmaantumista. Liikunta lisää verenvirtausta suurentamalla verisuonten seinämien venytysrasitusta ja parantaa näin endoteelin toimintaa. Koe-eläimillä on todettu endoteliaalisen typpioksidisyntaasin (enos) ekspression lisääntyneen (Sessa ym. 1994). Kliiniset tutkimukset ovat antaneet sekä sepelvaltimotaudissa (Goekce ym. 2002) että sydämen vajaatoiminnassa (Hambrecht ym. 1998) näyttöä siitä, että liikunta parantaa ääreisverenkierron valtimoiden endoteelitoimintaa ja huippuvirtausta. Vajaatoimintapotilailla muutos korreloi positiivisesti hapenottokyvyn paranemiseen. Duodecim 2003;119:
2 Sepelvaltimotaudissa sydänlihaksen verenkierron paranemisen liikunnan vaikutuksesta katsotaan usein selittyvän kollateraalikierron kehittymisellä. Tästä on kuitenkin vähän tutkimusnäyttöä. Laajoilla elämäntapamuutoksilla, joissa liikunnan vaikutuksen osuutta on kuitenkin vaikea erottaa, on pystytty hidastamaan sepelvaltimomuutosten etenemistä ja jopa vähentämään niitä (Hambrecht ym. 1993, Ornish ym. 1998). Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa todettu absoluuttinen hyöty on kuitenkin ollut pieni. Merkittävä saattaakin olla havainto, että liikunta lisää sepelvaltimovirtausta parantamalla endoteelin toimintaa sydämen konduktanssisuonissa (Hambrecht ym. 2000). Samassa tutkimuksessa havaittiin liikunnan parantavan myös adenosiinilla mitattua sepelvaltimovirtauksen reserviä. Tämä viittaa sepelvaltimopuuston resistenssisuonten parantuneeseen virtaukseen, joka on riippuvainen paikallisista aineenvaihdunnallisista tekijöistä. Tromboosi. Useissa interventio- ja poikkileikkaustutkimuksissa on todettu säännöllisen liikunnan käänteinen suhde fibrinogeenipitoisuuteen, joka on sydän- ja verisuonitapahtumien itsenäinen vaaratekijä. Liikunta vähentää mahdollisesti myös hyytymistekijä VII:n aktiivisuutta, mutta tältä osin tulokset vaihtelevat. Kestävyysliikunta lisää fibrinolyyttistä kapasiteettia lisäämällä tpa- ja vähentämällä PAI-1-aktiivisuutta (Imhof ja Koenig 2001). Vain muutamassa pienessä tutkimuksessa on selvitetty vaikutusta verihiutaleiden toimintaan. Niiden mukaan säännöllinen liikunta näyttäisi vähentävän verihiutaleiden takertumistaipumusta. Sydänpotilailla on tehty niukasti tutkimuksia. Yhdessä niistä sepelvaltimo-ohitusleikkauksen läpikäyneillä potilailla aerobinen liikunta vähensi fibrinogeenipitoisuutta mutta lihasvoimaharjoitteluryhmässä muutosta ei todettu (Wosornu ym. 1992). Rauramaa ym. (1986) tutkivat henkilöitä, joilla ei ollut sepelvaltimotaudin diagnoosia mutta vaaratekijöistä ylipainoa ja kohonnut verenpaine (diastolinen mmhg). Heillä viisi kertaa viikossa harjoitettu minuutin liikunta, jonka intensiteetti oli noin 50 % maksimaalisesta hapenottokyvystä, vähensi kolmen kuukauden aikana verihiutaleiden takertumistaipumusta. Kuitenkaan ei ole tietoa siitä, onko liikunnasta mitään antitromboottista lisäetua nykyisille sepelvaltimotautipotilaille, jotka käyttävät asetyylisalisyylihappoa ja yhä enemmän myös klopidogreelia. Autonominen hermosto. Sekä sydäninfarktin sairastaneilla että sydämen kroonista vajaatoimintaa potevilla voidaan todeta autonomisen hermoston toimintahäiriö, johon liittyy parasympaattisen vaikutuksen heikentyminen ja sympaattisen vaikutuksen korostuminen. Heillä vähentynyt sykevariaatio on itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä (Kleiger ym. 1987, Nolan ym. 1998). Molemmissa potilasryhmissä liikunta lisää sykevariaatiota ja korjaa autonomisen hermoston epätasapainoa vahvistamalla parasympaattista vaikutusta (Coats ym. 1992, Kiilavuori ym. 1995, Malfatto ym. 1996). Plasman noradrenaliinipitoisuuden pieneneminen vajaatoimintapotilailla viittaa epäsuorasti suotuisaan vaikutukseen ennusteen kannalta (Hambrecht ym. 1995). Ei ole kuitenkaan tehty potilastutkimuksia, joissa olisi pyritty osoittamaan kliinisten tapahtumien väheneminen autonomisen hermoston toimintahäiriön paranemisen myötä. Koirilla tehdyssä tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että kuuden viikon päivittäinen liikunta nosti merkittävästi kammiovärinäkynnystä kokeellisesta infarktista toipuneilla eläimillä, joille iskemia-altistus oli aiheuttanut kammiovärinän. Vertailuryhmässä kynnys pysyi muuttumattomana (Billman ym. 1984). Sepelvaltimotaudin ehkäisy Runsas liikunta ja hyvä fyysinen suorituskyky vähentävät useiden suurten epidemiologisten seurantatutkimusten mukaan kokonaiskuolleisuutta, kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin sekä sairastuvuutta sydäninfarktiin (taulukko 1). Merkittävin osa liikunnan kokonaishyödystä johtuu siitä, että sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin vähenevät. Sydänkuoleman riski on aktiivisilla liikkujilla tai hyväkuntoisilla ollut % ja enimmillään yli 50 % pienempi kuin vähän liikkuvilla tai huonokuntoisilla. Liikunnan vaikutus on näkynyt kaikissa ikäryhmissä ja molemmilla suku K. Kiilavuori
3 Taulukko 1. Epidemiologisia seurantatutkimuksia liikunnasta sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Tekijät Aineisto Kesto (v) Ryhmiinjakoperuste Tulos Paffenbarger ym miestä, v Liikunta-aktiivisuus (kcal/ viikossa) seurannan alussa Liikuntaan yli kcal viikossa liittyi 24 % pienempi sydän- ja verisuonitautikuoleman vaara kuin vähäisempään liikuntaan vakioituna verenpaineen, tupakoinnin, painon ja sukurasituksen suhteen Blair ym miestä ja naista 8 Suorituskyky seurannan alussa (maksimaalinen juoksumattorasitus) Parempaan fyysiseen suorituskykyyn liittyi miehillä ja naisilla pienempi sydän- ja verisuonitautikuoleman vaara; vakioitu iän suhteen Sandvik ym miestä, v 16 Suorituskyky seurannan alussa (maksimaalinen polkupyörärasitus) Sydän- ja verisuonitautikuoleman vaarasuhde parhaalla neljänneksellä 0,4 l ja toiseksi parhaalla 0,41 verrattuna huonoimpaan; vakioitu tärkeiden vaaratekijöiden suhteen Lakka ym miestä, v Keskiarvo 4,9 Vapaa-ajan liikuntaaktiivisuus ja suorituskyky (VO 2 max) seurannan alussa Kuntoliikuntaan yli 2,2 tuntia viikossa liittyi 66 % pienempi sydäninfarktin vaara verrattuna alle 0,7 tuntia viikossa liikkuneisiin; parhaalla kolmanneksella (VO 2 max > 33,6 ml/kg/min) 65 % pienempi sydäninfarktin vaara verrattunan huonoimpaan kolmannekseen (< 28,0 ml/kg/min) Manson ym naista, v 8 Liikunta-aktiivisuus (METtuntia viikossa seurannan alussa, päivitys 2 ja 4 vuoden kuluttua Suurempi liikunta-aktiivisuus liittyi pienempään sepelvaltimotaudin vaaraan. Kahdella aktiivisimmalla viidenneksellä (> 10,5 MET-tuntia viikossa) vaarasuhde 0,66 ja 0,74 verrattuna vähiten liikkuvaan (< 2,0 MET-tuntia); vakioitu päävaaratekijöiden suhteen Sesso ym miestä, v Liikunta-aktiivisuus (kj/vk) ja intensiteetti seurantajakson alussa Liikuntaan yli kj viikossa liittyi noin 20 % pienempi sepelvaltimotaudin vaara verrattunan liikunnan määrään alle kj viikossa (vakioitu iän ja lipidejä lukuun ottamatta muiden sepelvaltimotaudin päävaaratekijöiden suhteen); pienempi sepelvaltimotaudin vaara liittyi rasittavaan liikuntaan, ei kohtalaiseen eikä kevyeen Tanasescu ym miestä, v 12 Kumulatiivinen liikuntaaktiivisuus (MET-tuntia viikossa), arvioitu 2 vuoden välein Suurempi liikunta-aktiivisuus liittyi pienempään sepelvaltimotaudin vaaraan tärkeistä riskitekijöistä riippumatta; viidenneksien riskisuhteet 0,90, 0,87, 0,83 ja 0,70 verrattuna vähiten liikkuneeseen (< 6,3 MET-tuntia viikossa); suurempi intensiteetti tehokkaampi; painoharjoittelu vähensi sepelvaltimotaudin riskiä (ensihavainto) riippumatta tupakoinnista ja sukurasituksesta MET (metabolinen ekvivalentti) = hapenkulutus levossa, vastaa 3,5 ml/kg/min VO 2 max = maksimaalinen hapenottokyky puolilla, mutta naisten osuus on ollut näissä tutkimuksissa valitettavan pieni. Kyseiset tutkimukset eivät kuitenkaan ole olleet satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Tulokset ovat olleet riippumattomia tärkeistä valtimon kovettumistaudin riskitekijöistä, verenpaineesta, kolesterolipitoisuuksista, diabeteksesta, tupakoinnista ja sukurasituksesta. On myös epidemiologista näyttöä siitä, että liikunnan merkittävä lisääminen (Paffenbarger ym. 1993) ja fyysisen Liikunta sydänlääkkeenä 1935
4 suorituskyvyn parantaminen (Blair ym. 1995) pienentävät sekä kokonaiskuolleisuutta että sydän- ja verisuonitautien aiheuttamaa kuolleisuutta. Liikunta-aktiivisuutta on lähes poikkeuksetta mitattu dynaamisen liikunnan määrällä. Äskettäin julkaistiin lähes :ta terveydenhoitoalan ammattilaista koskenut epidemiologinen seurantatutkimus (Tanasescu ym. 2002). Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että myös lihasharjoittelu vähentää sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta. Tulos oli riippumaton tupakoinnista, sukurasituksesta ja ravinnon laadusta. Liikunnan ehkäisevä vaikutus voidaan suureksi osaksi selittää edullisilla vaikutuksilla sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin. Säännöllinen liikunta vähentää vaaraa sairastua verenpainetautiin (Kokkinos ym. 2001) mutta myös alentaa jo kohonnutta verenpainetta. Neljässätoista 1990-luvulla tehdyssä kontrolloidussa tutkimuksessa, joissa oli yhteensä noin 550 potilasta, liikunnan aiheuttama verenpaineen lasku oli keskimäärin 11/8 mmhg; verrokkiryhmissä ei tapahtunut muutosta. Liikunta oli yleensä dynaamista ja voimakkuudeltaan kevyttä tai kohtalaista. Useimmissa näistä tutkimuksista mukaanottokriteerinä oli lievä tai keskivaikea verenpainetauti. Liikunnan vaikutus vaikeassa taudissa on tuntematon niukan tutkimustiedon vuoksi. On kuitenkin viitteitä siitä, että liikunta vähentää vasemman kammion hypertrofiaa (Kokkinos ym. 1995). Lihasharjoittelun tulokset ovat olleet verenpainetautia sairastavilla vaihtelevia, eikä tällaista harjoittelua suositella heille ainoaksi liikuntamuodoksi. Liikunnallisesti passiivinen elämäntapa lisää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta. Tämän seikan merkitys valtimon kovettumistaudin riskitekijänä on ymmärretty koko laajuudessaan vasta viime vuosina. Liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä ja veren glukoosipitoisuuden hallintaa terveillä ja heikentyneen glukoosinsiedon omaavilla. Suuret prospektiiviset tutkimukset ovat osoittaneet johdonmukaisesti, että liikunta vähentää sairastuvuutta diabetekseen. Vaara on kääntäen verrannollinen energiankulutuksen perusteella mitattuun liikunnan määrään. Erityisesti hyötyvät ne, joilla on ylipainon tai sukurasituksen vuoksi suurentunut vaara sairastua diabetekseen (Helmrich ym. 1991). Äskettäin on julkaistu myös Suomesta ja Yhdysvalloista tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että elämäntapamuutoksilla (liikunnan lisäys, vähärasvainen ja runsaskuituinen ravinto sekä painon lasku) voidaan vähentää diabeteksen ilmaantuvuutta myös niillä, joilla on jo todettu heikentynyt glukoosinsieto (Tuomilehto ym. 2001, Knowler ym. 2002). Diabeteksen ilmaantuvuus väheni molemmissa tutkimuksissa 58 %. Yksi uusi diabetestapaus vältettiin hoitamalla 4 5:tä alentuneen glukoosinsiedon omaavaa potilasta viiden vuoden ajan. Kummassakin tutkimuksessa liikunta oli siis vain osa interventiota, mutta suomalaisessa aineistossa liikunta vähensi merkitsevästi diabeteksen ilmaantuvuutta myös niillä, jotka eivät saavuttaneet painotavoitetta. Liikunta vaikuttaa edullisesti lipidiprofiiliin. Vaikutus kohdistuu lähinnä HDL-kolesteroliin ja triglyserideihin ja näyttäisi olevan selvempi niillä, joilla on sekä pieni HDL-kolesterolipitoisuus että suuri triglyseridipitoisuus (Couillard ym. 2001). Eri tutkimuksissa HDL-kolesteroliarvo on suurentunut 0,05 0,2 mmol/l. Muutos vaatii muutaman kuukauden mittaisen liikuntaintervention. Liikunta ei sinänsä näyttäisi pienentävän LDL- ja kokonaiskolesteroliarvoja, vaan muutos on riippuvainen painon ja kehon rasvaosuuden vähenemisestä. Sepelvaltimotaudin hoito Satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten mukaan liikunta vähentää oireita ja parantaa rasituksensietoa ja hapenottokykyä sepelvaltimotautia sairastavilla. Sydänlihaksen rasitusperfuusiokuvauksella ja ambulatorisella ST-analyysillä on osoitettu, että liikunta myös vähentää sydämen iskemiakuormitusta. Suorituskykyä on arvioitu viidessä liikuntainterventiotutkimuksessa ja iskemiakuormaa talliumkuvauksella ja ambulatorisella ST-analyysillä kolmessa. Yhtä tutkimusta lukuun ottamatta liikunnasta on ollut merkitsevää hyötyä (Gibbons ym. 2003) ja 1970-luvulla tehtiin useita tutkimuksia sydäninfarktipotilaiden kuntoutuksesta. Kaksi 1980-luvun lopussa julkaistua meta-ana K. Kiilavuori
5 lyysiä (Oldridge ym. 1988, O Connor ym. 1989) osoittivat, että kuntoutus vähensi kokonaiskuolleisuutta, sydän- ja verisuonitautien aiheuttamaa kuolleisuutta ja kuolemaan johtavien uusintainfarktien määrää % kolmen vuoden seurannassa. Liikunta oli kuitenkin ainoa interventio vain muutamassa tutkimuksessa eikä luotettavia päätelmiä pelkän liikunnan vaikutuksista voitu tehdä. Äskettäin julkaistiin meta-analyysi 51 satunnaistetusta, ennen vuotta 1999 julkaistusta tutkimuksesta (Jolliffe ym. 2003). Niissä oli ollut yhteensä potilasta, joista oli osallistunut pelkkään liikuntatutkimukseen. Tutkimuksessa sepelvaltimotaudin kriteerinä oli näiden meta-analyysien mukaan diagnosoitu sydäninfarkti, sepelvaltimotoimenpide, sepelvaltimoiden varjoainekuvaus tai angina pectoris. Keskimäärin 2,4 vuoden seuranta-aikana liikunta vähensi merkitsevästi kokonaiskuolleisuutta 27 % ja sydänkuolleisuutta 31 %. Kuolemaan johtamattomien sydäninfarktien määrä ei näiden meta-analyysien mukaan muuttunut. Tulokset eivät ole kuitenkaan suoraan sovellettavissa nykytilanteeseen, sillä suurin osa tuoreimmankin meta-analyysin tutkimuksista on tehty ennen nykyisten hoitokäytäntöjen muotoutumista. Liikunta ja sydämen vajaatoiminta Taulukko 2. Liikunnan vaikutukset sydämen kroonisessa vajaatoiminnassa. Hapenottokyvyn huippuarvo Submaksimaalinen rasituskestävyys Anaerobinen kynnys Hengityksen minuuttitilavuus rasituksessa Sydämen minuuttitilavuus levossa Sydämen minuuttitilavuus maksimirasituksessa Vasemman kammion koko Vasemman kammion ejektiofraktio levossa Ääreisverenkierron vastus Lihasvoima Sykevaihtelu Plasman noradrenaliini Elämänlaatu Ennuste? = lisääntyy, = lisääntyy huomattavasti, = vähenee, = ei vaikutusta,? = ei tietoa Sydämen kroonisessa vajaatoiminnassa liikunta oli vasta-aiheinen 1990-luvulle saakka ja hemodynaamisen tautikäsityksen mukaisesti korostettiin päinvastoin levon merkitystä sydämen säästämiseksi. Neurohormonaalisen aktivaation keskeisen merkityksen havaitseminen ja koko syndrooman kuvan avautuminen johtivat beetasalpaajahoidon tavoin myös liikunnan uudelleen arviointiin vajaatoimintapotilaiden hoidossa. Aihetta on käsitelty aikaisemmin tässä lehdessä (Näveri ym. 1997). Vuodesta 1988 alkaen tehdyissä tutkimuksissa on ollut mukana noin potilasta, jotka ovat sairastaneet sydämen lievää tai keskivaikeaa kroonista vajaatoimintaa ja joiden tila on ollut vakaa edeltäneinä kuukausina. Vaikka potilaiden kokonaismäärä on pieni, tutkimustulosten samansuuntaisuus puhuu vahvasti liikunnan hyödyllisyyden puolesta. Liikunnan vaikutukset sydämen vajaatoiminnassa on koottu taulukkoon 2. Näyttö suorituskyvyn paranemisesta on selkeä (Hambrecht ym. 1995, Kiilavuori ym. 1996). Keskeistä on luurankolihaksiston aerobisen energiantuotantokyvyn paraneminen ja ääreisverenkierron vastuksen pieneneminen. Liikunta ei johda sydämen laajenemiseen; vasemman kammion koko on pysynyt muuttumattomana tai pienentynyt (Giannuzzi ym. 2003). Vaikutukset elämänlaatuun ovat olleet useimmissa tutkimuksissa myönteisiä eivätkä yhdessäkään kielteisiä. Liikunta vaikuttaa suotuisasti myös useisiin itsenäisiin kuolleisuutta ennustaviin tekijöihin, kuten hapenottokyvyn huippuarvoon, plasman noradrenaliinipitoisuuteen ja sydämen sykevariaatioon. Vain kahdessa tutkimuksessa on selvitetty liikunnan vaikutusta kuolleisuuteen ja sairastavuuteen. Italialaisessa 99 potilaan tutkimuksessa liikuntaa harjoitettiin koko 14 kuukauden ajan valvottuna. Kokonaiskuolleisuus väheni dramaattisesti 63 % ja sairaalahoidon tarve sydämen vajaatoiminnan vuoksi 71 % verrokkiryhmään nähden yhteensä viiden vuoden seurannassa (Belardinelli ym. 1999). Sen sijaan 12 kuukautta kestäneessä 181 potilaan kanadalai- Liikunta sydänlääkkeenä 1937
6 sessa tutkimuksessa, jossa kuntoutus tapahtui suurimmaksi osaksi kotona, ei todettu mitään eroa kuolleisuudessa eikä sairaalahoidon tarpeessa interventio- ja verrokkiryhmän välillä (McKelvie ym. 2002). Kummallakaan tutkimuksella ei ollut tilastollista voimaa osoittaa liikunnan vaikutusta sydämen vajaatoiminnan ennusteeseen. Yhdysvalloissa on meneillään NIH:n tukema HF-Action-tutkimus, jonka tavoitteena on saada vastaus tähän kysymykseen. Liikunnan aiheita ja vasta-aiheita Liikunta on pitkään kuulunut sepelvaltimotauti- ja verenpainepotilaiden hoitosuosituksiin. Euroopan kardiologisen seuran julkaisemissa sydämen kroonisen vajaatoiminnan tuoreissa hoitosuosituksissa arvioitiin myös, että julkaistun näytön (aste B) perusteella liikunnallinen kuntoutus vähentää NYHA II III asteen vajaatoiminnassa potilaiden oireita ja parantaa heidän suorituskykyään ja elämänlaatuaan (European Cardiology Society Task Force 2001). Liikunnan vasta-aiheita on vähän. Tuoreet ja akutisoituneet tautitilat kuuluvat näihin. Sydäninfarktin jälkeen säännöllinen liikunta voidaan aloittaa 2 3 kuukauden kuluttua. Useissa tutkimuksissa liikunnallinen kuntoutus on aloitettu jo ensimmäisen kuukauden aikana infarktin jälkeen. Haittavaikutuksia ei ole todettu verrokkiryhmiin nähden mutta ei myöskään edullista vaikutusta ennusteeseen 2 3 kuukautta infarktin jälkeen aloitettuun liikunnalliseen kuntoutukseen verrattuna. Sydämen vajaatoiminnan tulee olla asteeltaan enintään keskivaikea ja tilanteen on täytynyt olla vakaa vähintään 2 3 kuukautta. Osoitettu liikuntaan liittyvä vakava taipumus kammiorytmihäiriöihin tai muu hemodynaamisesti merkittävä rytmihäiriö on myös liikunnan vasta-aihe. Infektiot ovat tavallisimmat liikunnan yleisistä vasta-aiheista. Liikunta lisää akuuttien sydäntapahtumien riskiä, mutta kuten terveillä tämä korostuu erityisesti satunnaisten, rasittavien liikuntasuoritusten yhteydessä. Säännöllisen liikunnan lisääminen vähentää riskiä merkittävästi, ja sepelvaltimotautipotilailla liikunnan harrastamattomuutta on pidettävä suurempana vaaratekijänä. Sydämen vajaatoiminnassa ei liikunnan vaikutusta sairastavuuteen ja kuolleisuuteen voida vielä arvioida. Kuitenkaan kontrolloiduissa tutkimuksissa ei haittavaikutusten esiintyvyydessä ole todettu eroja liikunta- ja vertailuryhmien välillä. Liikunta on osa kokonaisuutta sydänsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Keskeistä vaikutuksen kannalta on sen säännöllisyys, koska ajan myötä aikaisemman liikunnan hyöty häviää (Paffenbarger ym. 1993). Lääkehoidon tavoin on huomioitava oikea annos, jonka määräävät teho, taajuus ja kesto. Yleinen suositus on vähintään puolitoista ja mieluummin 2 2,5 tuntia viikossa jaettuna 3 5 kertaan. Sydämen vajaatoiminnassa suotuisa näyttö on saatu tutkimuksissa, joissa viikoittain on harrastettu liikuntaa vähintään puolitoista tuntia. Sydänpotilailla rasituskoe on hyvä ja monissa tapauksissa välttämätön ennen liikunnan aloittamista aloitustehon määrittämiseksi, koska sydänlääkitys ja sydänsairaus vaikuttavat suorituskykyyn ja sykkeen rasitusvasteeseen. Aikaisemmin sydänpotilaille suositeltiin yksinomaan dynaamista liikuntaa; kävelyä, hiihtoa, pyöräilyä, uintia jne. Lihasharjoittelun osuus on kuitenkin oikeutetusti viime vuosien tutkimuksissa merkittävästi lisääntynyt. Se on ilmeisesti erityisen hyödyllistä diabeetikoille, koska luurankolihaksistolla on keskeinen asema sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa. Sydämen vajaatoimintaan liittyvään lihasatrofiaan sitä voidaan pitää spesifisenä hoitona. Miten sydänpotilaiden liikunta toteutuu Suomessa? Meillä ei ole laajaa laitoskuntoutusperinnettä kuten Keski-Euroopassa, mutta mielestäni sitä ei tarvitse haikaillakaan. Liikunnan pitäisi olla osa arkipäivää. Useimmilla potilailla on edellytykset harjoittaa sitä hyvin ohjattuna. Auttaako siinä äskettäin julkistettu liikkumisresepti, selviää myöhemmin. Jos liikunta ei toteudu toivotusti, kipinä voi löytyä ohjatuista ryhmistä, joita tarjoavat laajimmin paikalliset sydänyhdistykset. On syytä muistaa myös Sydänliiton ja Kansaneläkelaitoksen (työikäisille) järjestämät kuntoutuskurssit K. Kiilavuori
7 Lopuksi Epidemiologisen näytön mukaan liikunta vähentää kuolleisuutta, mikä selittyy suurelta osin sydän- ja verisuonisairauksien ja niiden vaaratekijöiden vähenemisellä. Myös sydän- ja verisuonitaudeissa potilaat hyötyvät selvästi liikunnasta. Kuvaannollisesti ilmaistuna liikunta on beetasalpaaja, ainutlaatuinen parasympatomimeetti, vasodilaattori, insuliiniherkiste ja fibraatti. Myöskään antidepressiivistä vaikutusta ei pidä väheksyä. Kokonaisvaikutuksen kannalta keskeinen luurankolihasten aerobisen energiantuotantokyvyn paraneminen on täsmävaikutus, jolle ei ole lääkkeellistä kilpailijaa. Liikunnan rajoituksia on kokonaisuutena vähän, mutta ne pitää tietenkin huomioida. Kirjallisuutta Belardinelli R, Georgiou D, Cianci G, Purcaro A. Randomized, controlled trial of long-term moderate exercise training in chronic heart failure: effects on functional capacity, quality of life, and clinical outcome. Circulation 1999;99: Billman GE, Schwartz PJ, Stone HL. The effects of daily exercise on susceptibility to sudden cardiac death. Circulation 1984;69: Blair SN, Kohl HW III, Paffenbarger RS, Clark DG, Cooper KH, Gibbons LW. Physical fitness and all-cause mortality. A prospective study of healthy men and women. JAMA 1989;262: Blair SN, Kohl HW III, Barlow CE, Paffenbarger RS, Gibbons LW, Macera CA. Changes in physical fitness and all-cause mortality. A prospective study of healthy and unhealthy men. JAMA 1995;273: Coats A, Adamopoulos S, Radaelli A, ym. Controlled trial of physical training in chronic heart failure. Exercise performance, hemodynamics, ventilation and autonomic function. Circulation 1992; 85: Couillard C, Despres JP, Lamarche B, ym. Effects of endurance exercise training on plasma HDL- cholesterol levels depend on levels of triglycerides: evidence from men of the Health, Risk Factors, Exercise Training and Genetics (HERITAGE) Family Study. Arteriosclerosis, Thromb Vasc Biol 2001;21: Drexler H, Riede U, Munzel T, ym. Alterations of skeletal muscle in chronic heart failure. Circulation 1992;85: European Cardiology Society Task Force. Guidelines for the diagnosis and treatment of chronic heart failure. Eur Heart J 2001;22: Giannuzzi P, Temporelli PL, Corra U, Tavazzi L. Antiremodelling effect of long-term exercise training with stable chronic heart failure. Results of the exercise in left ventricular dysfunction and chronic heart failure (ELVD-CHF) trial. Circulation 2003;108: Gibbons RJ, Abrams J, Chatterjee K, ym. ACC/AHA Guideline update for the management of patients with chronic stable angina. Summary article. Circulation 2003;107: (Kokoteksti saatavilla: Goekce N, Vita JA, Bader DS. Effect of exercise on upper and lower extremity endothelial function in patients with coronary artery disease. Am J Cardiol 2002;90: Hambrecht R, Niebauer J, Marburger C, ym. Various intensities of leisure time physical activity in patients with coronary artery disease: effects on cardiorespiratory fitness and progression on coronary atherosclerotic lesions. J Am Coll Cardiol 1993;22: Hambrecht R, Niebauer J, Fiehn E, ym. Physical training in patients with stable chronic heart failure: effects on cardiorespiratory fitness and ultrastructural abnormalities of leg muscle. J Am Coll Cardiol 1995;25: Hambrecht R, Fiehn E, Weigl C, ym. Regular physical exercise corrects endothelial dysfunction and improves exercise capacity in patients with chronic heart failure. Circulation 1998;98: Hambrecht R, Wolf A, Gielen S, ym. Effect of exercise on coronary endothelial function in patients with coronary artery disease. N Engl J Med 2000;342: Helmrich SP, Ragland DR, Leung RW, Paffenbarger RS. Physical activity and reduced occurence of non-insulin dependent diabetes mellitus. N Engl J Med 1991;325: Imhof A, Koenig W. Exercise and thrombosis. Cardiol Clin 2001;19: Jolliffe JA, Rees K, Taylor RS, ym. Exercise-based rehabilitation for coronary heart disease (Cochrane Review). In: The Cochrane Library, Issue 2, Oxford: Update Software. Kiilavuori K, Toivonen L, Näveri H, Leinonen H. Reversal of autonomic derangements by physical training in chronic heart failure assessed by heart rate variability. Eur Heart J 1995;16: Kiilavuori K, Sovijärvi A, Näveri H, ym. Effect of physical training on exercise capacity and gas exchange in patients with chronic heart failure. Chest 1996;110: Kleiger R, Miller J, Bigger T Jr, ym. Multicentre postinfarction research group: decreased heart rate variabiility and its association with increased mortality after acute myocardial infarction. Am J Cardiol 1987;59: Knowler WC, Barrett-Connor E, Fowler SE, ym. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention or metformin. N Engl J Med 2002;346: Kokkinos P, Narayan P, Colleran J, ym. Effects of regular exercise on blood pressure and left ventricular hypertrophy in African-American men with severe hypertension. J Am Coll Cardiol 1995;26: Kokkinos P, Narayan P, Papademetriou V. Exercise and hypertension therapy. Card Clin 2001;19(3): Lakka TA, Venäläinen JM, Rauramaa R, ym. Relation of leisure-time physical activity and cardiorespiratory fitness to the risk of acute myocardial infarction in men. N Engl J Med 1994;330: Malfatto G, Facchini M, Bragato R, ym. Short and long term effects of exercise training on the tonic autonomic modulation of heart rate variability after myocardial infarction. Eur Heart J 1996; 17: Manson JE, Hu FB, Rich-Edwards JW, ym. A prospective study of walking as compared with vigorous exercise in the prevention of coronary heart disease in women. N Engl J Med 1999;341: McKelvie RS, Teo KK, Roberts R, ym. Effects of exercise training in patients with heart failure: the Exercise Rehabilitation Trial (EXERT). Am Heart J 2002;144: Nolan J, Batin PD, Andrews R, ym. Prospective study of heart rate variability and mortality in chronic heart failure. Results of the United Kingdom heart failure evaluation and assessment of risk trial (UK-Heart). Circulation 1998;98: Näveri H, Kiilavuori K, Leinonen H. Liikunta kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa. Duodecim 1997;113: O Connor GT, Buring JE, Yusuf S, ym. An overview of randomised trials of rehabilitation with exercise after myocardial infarction. Circulation 1989;80: Oldridge NB, Guyatt GH, Fischer ME, Rimm AA. Cardiac rehabilitation after myocardial infarction. JAMA 1988;260: Ornish D, Scherwitz LW, Billings JH, ym. Intensive lifestyle changes for reversal of coronary heart disease. JAMA 1998;280: Paffenbarger RS, Hyde RT, Wing AL, ym. Physical activity, all-cause mortality, and longevity of college alumni. N Engl J Med 1986;314: Paffenbarger R, Hyde R, Wing A, ym. The association of changes in physical activity level and other lifestyle characteristics with mortality among men. N Engl J Med 1993;328: Rauramaa R, Salonen JT, Seppänen K, ym. Inhibition of platelet aggregability by moderate-intensity physical exercise: a randomized clinical trial in overweight men. Circulation 1986;74: Liikunta sydänlääkkeenä 1939
8 Sandvik L, Erikssen J, Thaulow E, ym. Physical fitness as a predictor of mortality among healthy, middle-aged Norwegian men. N Engl J Med 1993;328: Sessa WC, Pritchard K, Seyedi N, Wang J, Hintze TH. Chronic exercise in dogs increases coronary vascular nitric oxide production and endothelial cell nitric oxide synthase gene expression. Circ Res 1994;74: Sesso HD, Paffenbarger RS, Lee IM. Physical activity and coronary heart disease in men. Circulation 2000;102: Tanasescu M, Leitzmann MF, Rimm EB, Willett WC, Stampfer MJ, Hu FB. Exercise type and intensity in relation to coronary heart disease in men. JAMA 2002;288: Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG, ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344: Wosornu D, Allardyce W, Ballantyne D, Tansey P. Influence of power and aerobic exercise training on haemostatic factors after coronary artery surgery. Br Heart J 1992;68: KAI KIILAVUORI, LKT, osastonlääkäri kai.kiilavuori@hus.fi Jorvin sairaala, sisätautien yksikkö Turuntie Espoo 1940
Liikuntaa sepelvaltimotaudin ehkäisyyn ja hoitoon
Liikuntalääketiede Liikuntaa sepelvaltimotaudin ehkäisyyn ja hoitoon Rainer Rauramaa ja Timo A. Lakka Liikunnan vähäisyys on sepelvaltimotaudin tärkeä itsenäinen, hoidettavissa oleva vaaratekijä. Siksi
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotKuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa
Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000
LisätiedotLiikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa
Tieteessä katsaus Kai Kiilavuori LKT, osastonlääkäri HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus, Jorvin sairaala kai.kiilavuori@hus.fi Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jossa
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotKATSAUS. Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen
KATSAUS Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen Sydämen kroonista vajaatoimintaa sairastavan perusongelma
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
LisätiedotSYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO
SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta
LisätiedotLIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN
LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN Arto Hautala, FT, THM, ft, Dosentti Tutkimus- ja koulutusjohtaja HUR arto.hautala@hur.fi Konenäön ja signaalianalyysin
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotTerveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?
Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009
LisätiedotLiikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL
Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL 14.2.2011 1 Sisältö Väestötason tarpeet Käypä hoito liikunnan
LisätiedotLiikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö S Y D Ä NPOT I L A I D EN KUNTOUTUS S U O M ES SA - S E M I NAARI 1 5. 0 3. 2 0 1 7 J A R I L A U K K A N E N, K A R D I O L O G I A N E R
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotLiikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö S Y D Ä NPOT I L A I D EN KUNTOUTUS S U O M ES SA - S E M I NAARI 1 5. 0 3. 2 0 1 7 J A R I L A U K K A N E N, K A R D I O L O G I A N E R
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotLeena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011
Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Krooninen flimmeri ja liikunta sydämen minuuttitilavuus pienenee eteisvärinän aikana 10 30 % sinusrytmiin verrattuna. Terveessä sydämessä tällä ei ole suurta kliinistä
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotKeuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä
Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotHarjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella
Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä
LisätiedotTYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?
TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotLiikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.
Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotSopivaa ja edullista liikuntaa terveille ja sairaille
Virkaanastujaisluento 3.12.2003 Urho Kujala, Liikuntalääketieteen professori Sopivaa ja edullista liikuntaa terveille ja sairaille Hyvät naiset ja herrat, (PowerPoint- Kuva 1-jalanjäljet; Tässä kuvassa
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotKeuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä
WHO Collaborating Centre for Nursing Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä Tiina Kaistila, THM, liikuntafysiologi, TAYS Merja Kukkonen, esh, aoh, HUS Hannele
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotKohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja
Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotElämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti
Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotFORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon
FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen
Lisätiedot