Sopivaa ja edullista liikuntaa terveille ja sairaille
|
|
- Risto Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Virkaanastujaisluento Urho Kujala, Liikuntalääketieteen professori Sopivaa ja edullista liikuntaa terveille ja sairaille Hyvät naiset ja herrat, (PowerPoint- Kuva 1-jalanjäljet; Tässä kuvassa näemme laavaan jääneet jalanjäljet, jotka on kaivettu esiin Tansaniasta. Jalanjälkien iäksi on arvioitu runsaat 3 miljoonaa vuotta. Isoimmat jäljet ovat miespuolisen esi-ihmisen jättämät, seuraavaksi suurimmat kuuluvat naiselle ja pienimmät mutkittelevammat lapselle.) Siitä asti kun ihminen noin 3,5 miljoonaa vuotta sitten alkoi kävellä kahdella jalalla, on ihmisen pääasiallinen liikkumismuoto ollut kävely. Vasta 1900-luvulla ihminen alkoi käyttää merkittävässä määrin konevoimaa liikkumiseen. Vielä tänäänkin, liikkuminen myös jalan, ihan niinkuin syöminen ja nukkuminenkin, kuuluvat ihmisen välttämättömiin päivittäisiin toimintoihin. Menneisyydessä ne ihmiset, joiden geeniperimä tarjosi parhaat menestymismahdollisuudet kulloisissakin olosuhteissa, jäivät henkiin ja jatkoivat sukua. Aikojen saatossa monet tekijät ovat muokanneet väestön geenirakennetta. Kivikautisessa metsästys- ja keräilytaloudessa ne geenit, jotka mahdollistivat hyvän energian hyödyntämisen ravinnosta, hyvän energian varastoimisen elimistöön, kyvyn pitää elimistö lämpimänä ja kyvyn liikkua, olivat olemassaolon kannalta arvokkaita ja siten siirtyivät jälkeläisille. Vasta viimeisen sadan vuoden kuluessa työn koneellistuminen, ihmisen liikkuminen ajoneuvoilla paikasta toiseen ja myös vapaaajan harrastuksiin liittyvien elämysten hankkiminen on mahdollistunut istumalla. Monet ihmiset ovatkin omaksuneet fyysisesti inaktiivisen elämäntavan. Tämän ajanjakson aikana väestön geeniperimä ei ole juuri ehtinyt muuttua. Viimeisen vuosisadan aikana tapahtuneesta nopeasta ympäristömme muuttumisesta johtuen elämme nyt siis aikaa, jolloin ihmisen elämäntavan ja geeniperimän välillä on selvää yhteensopimattomuutta. Useimmille meistä runsaampi liikunta olisi terveellistä. Viime vuosikymmenien liikuntakulttuurin merkittävimpiä ohjaajia on se, että suuri joukko tieteellisesti korkeatasoisia tutkimuksia on osoittanut, että liikunta ennaltaehkäisee monien kansansairauksien syntyä. Jos merkittävä tutkimustoiminta
2 tällä alueella suhteutetaan maan väkilukuun, on Suomi kuulunut tiedon tuottajien kärkikaartiin maailmassa. (PP-Kuva 2-selektio näkyviin) Tulkittaessa jo tehtyjen havainnoivien tutkimusten tuloksia, meidän täytyy jälleen muistaa perintötekijämme. Ensinnäkin, sekä fyysinen kunto että myös liikunnallinen aktiivisuus on osin perinnöllistä. Toiseksi, osin samat perintötekijät, jotka alentavat sairauksien riskitekijätasoja, kuten esim. ennaltaehkäisevät lihomiselta, voivat myös tehdä liikkumisen helpoksi. Yksilöiden väliset erot perintötekijöissä voivat johtaa näin myös tutkijoita harhaan. Tästä ns. geneettisestä valikoitumisharhasta johtuen väestöä havainnoivissa seurantatutkimuksissa todettu liikunnanharrastuksen ja sairauksien ilmaantumisen yhteys voi yliarvioida liikunnan ja sairauksien todellista syy-seuraus suhdetta. Tästä ja monista muista tutkimusten tulkintaan liittyvistä rajoituksista huolimatta, väestön liikuntatottumuksia ja sairastuvuutta havainnoivat tutkimukset ovat varsin suurella todennäköisyydellä osoittaneet, että sopiva liikunnan harrastus ennustaa alhaista monien kroonisten sairauksien ilmaantumista. Tällaisia sairauksia ovat mm. tyyppi 2 sokeritauti, sepelvaltimotauti, ja verenpainetauti, joita kaikkia voidaan pitää ns. aineenvaihduntaoireyhtymän eli metabolisen syndrooman ilmenemismuotoina. Havainnoivien seurantatutkimusten rajoituksista johtuen monet tutkijat katsovat, että varmin näyttö liikunnan terveyshyödyistä saadaan vasta satunnaistetuista kontrolloiduista interventiotutkimuksista. Näissä tutkimuksissa osa tutkittavista arvotaan liikuntahoitoryhmään ja osa kontrolliryhmään ja sitten seurataan kumpi ryhmä pärjää jatkossa paremmin. Näiden satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten perusteella liikunnalla voidaan mm. parantaa solujen insuliiniherkkyyttä ja nostaa verenkierron hyvän HDL- kolesterolin pitoisuutta. Molemmat ovat aineenvaihduntaoireyhtymän sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta merkittäviä havaintoja. (PP-Kuva 3-yksilölliset erot harjoitettavuudessa näkyviin) Sillä, että perintötekijät ohjaavat myös liikunnan aiheuttamia yksilöllisiä responsseja, on oleellisia käytännön merkityksiä. Perintötekijöistämme johtuen samanlaisella liikunnalla on erilaisia vaikutuksia eri ihmisiin. Perintötekijämme ohjaavat sitä, miten elimistömme reagoi fyysiseen harjoitteluun. Esimerkiksi kestävyyskuntoa kuvaava
3 maksimaalinen hapenottokyky nousee saman harjoitusohjelman seurauksena lähes kaikilla ohjelmaan osallistujilla, mutta nousu voi olla lähes olematon joillakin henkilöillä mutta taas erittäin huomattava joillakin henkilöillä (kuten nyt esillä oleva kuva osoittaa). Kun tutkitaan vastaavalla tavalla muiden sepelvaltimotaudin riskitekijöiden, kuten HDL-kolesterolin ja verenpaineen, muutoksia harjoitusohjelman seurauksena, nähdään yksilöllisessä vasteessa myös runsas vaihtelu. Nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme keskittyy ensisijaisesti sairauksien hoitoon. Järjestelmä on joutunut hyväksymään myös talouden aiheuttamat rajoitukset. Kaikkia haluttuja hoitoja ei ole varaa antaa. Sairauksien hoidossa peräänkuulutetaan näyttöön perustuvia menetelmiä. Luotettavin näyttö myös tällöin katsotaan saatavan jo mainituista satunnaistetuista kontrolloiduista hoitotutkimuksista. Kun liikuntahoitoja käytetään terveydenhuollossa, perätään myös tämän hoitomenetelmän osalta näyttöä vaikuttavuudesta. Viime vuosina onkin kertynyt paljon satunnaistettuihin kontrolloituihin hoitotutkimuksiin perustuvaa näyttöä oikein ohjelmoidun liikunnan vaikutuksista myös sairaille. On olemassa joitakin sairauksia, joissa liikunnalla voidaan tehokkaasti estää taudin etenemistä. Tästä esimerkiksi sopii jo mainittu kakkos-tyypin sokeritauti. Jo sairastuneiden sokeritasapaino paranee liikunnan avulla. Vielä laajamerkityksellisempi asia on se, että useissa kroonisissa sairauksissa potilaan suorituskykyä ja siten fyysistä toimintakykyä voidaan parantaa liikunnalla. Tämä tulee sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta erityisen merkittäväksi silloin kun sairaus aiheuttaa sellaisia rajoituksia, että päivittäiset toiminnot, kuten kävely ja kotiaskareiden hoitaminen, alkavat rajoittua. Pienikin suorituskyvyn nousu parantaa tällöin elämänlaatua. Satunnaistettujen kontrolloitujen hoitotutkimusten mukaan liikuntahoidoilla on voitu parantaa mm. keuhkoahtaumatautia, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, katkokävelyoiretta, reumaa ja nivelrikkoa potevien potilaiden suorituskykyä aiheuttamatta potilaille itse taudin pahenemista. Samanaikaisesti on voitu usein todeta päivittäisen oireilun ja kipuilun vähenevän. Asia tuntuu yksinkertaiselta mutta ei aina ole sitä. Liikunta ei sovi edes hoidon tueksi kaikkiin sairauksiin. Lisäksi, sekä terveiksi luultujen että ainakin sairaiden ihmisten liikuttamiseen tarvitaan myös asiantuntemusta. Jotta liikunnasta olisi hyötyä ja se pysyisi turvallisena täytyy osata arvioida mihin liikunnalla voidaan vaikuttaa ja tuntea riskit. Yllättävän huonon kuntotestituloksen saaneelle asiakkaalle ei pidä suinpäin suositella rajua harjoitusohjelmaa, vaan tulee erityisen tarkasti selvittää huonon
4 kunnon syynä mahdollisesti olevat vielä piilevät sairaudet. Tältä pohjalta voidaan joko suunnitella oikeat lääketieteelliset tutkimukset tai laatia oikeanlainen harjoitusohjelma, joka samalla tuo toivotun ennaltaehkäisy- tai hoitovaikutuksen ja on myös mahdollisimman turvallista. Nimenomaan riskihenkilöiden ja jo sairastuneiden liikunnan ohjelmoinnissa tarvitaan liikuntalääketieteen asiantuntijoita. Tällöin kullekin optimaalinen liikunta-annos määräytyy monien sairauden asettamien rajoitusten ja muiden yksilöllisesti määräytyvien ominaisuuksien mukaan. (PP-Kuva 4-geenisiru-paneeli näkyviin) Liikunta on toki pääsääntöisesti yksinkertaista ja edullista, eikä sitä pidä liiaksi medikalisoida. Tällä hetkellä tiedämme myös monien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen liittyen, mikä on keskimääräisesti sopiva liikuntamuoto ja annos.. Vilkas tutkimus yksilöiden välisistä perimän eroista ja vasteesta liikunnalle voi auttaa meitä tulevaisuudessa erottamaan helposti toteutettavilla monia tekijöitä samanaikaisesti analysoivilla geenitesteillä ne ihmiset, joilla tietyssä sairaudessa liikunta on sopiva hoitomuoto niistä, joille liikunnasta ei ole oleellista hyötyä. Ennen kuin tämäntyyppisiä testejä voidaan markkinoida laajaan käyttöön, tulee niiden toimivuus ja vaikuttavuus luonnollisesti testata huolella. Koska liikunta vaikuttaa elimistömme lähes kaikkiin osiin, on sopivasta liikunnasta - yksilöiden välisestä vaihtelusta huolimatta - useimmille jotain terveydellistä hyötyä. Sopivaa liikuntaa voidaan siis markkinoida hyvällä omallatunnolla. On turha kiistellä siitä, ovatko ihmisen terveyden säilyttämiselle perintötekijät tärkeämpiä kuin ympäristötekijät. Perimä määrää meidän terveytemme kannalta optimaalisen tavan elää. Siihen kuuluu sopivan ravinnon ja riittävän unen ja muun sopivan keskushermoston levon lisäksi yksilöllisesti sopiva määrä liikuntaa. Mielenkiintoista on, että tieteelliset tutkimukset vapaa-ajan liikunnan määrästä, laadusta ja vaihtelevuudesta sekä rytmityksestä elintasosairauksien ennaltaehkäisyssä päätyvät monilta osin liikuntasuosituksiin, jotka toteutuivat luonnostaan muinaisten esi-isiemme keräily- ja metsästyskulttuureissa. (PP-kuva 5-sarjakuva kävelystä näkyviin) Liikunnan pitäisi yksinkertaisesti olla osa jokapäiväistä elämää. Työmatkan tai sen osan kulku kävellen tarjoaa monelle hyvän tilaisuuden liikkua ja rentoutua henkisesti. Kävelylenkkeily onkin suomalaisten raportoimista liikuntamuodoista yleisin.
5 Jalanjälkiä pitäisi vaan tehdä kaikkien ja säännöllisesti sillä liikunnan vaikutukset eivät varastoidu kovin pitkäksi ajaksi eikä niitä liioin voi ostaa purkissa kaverilta. Ihmisen elinympäristöä tulisi suunnitella niin, että turvallinen koulumatkan ja työmatkan liikkuminen lihasvoimaa hyödyntäen on mahdollista. Viimeinen vaihe prosessissa on ehkä se vaikein miten saada ihmiset valitsemaan lihasvoimaa hyödyntävä liikkumistapa vaikkapa työmatkalle. Nykyisin, muutamia erikoistarjouksia lukuunottamatta, ihmisen ei tarvitse juosta saaliin perässä marketissa, mutta kilometrin parin päässä olevaan kauppaan voi mennä kävellen ja saaliin voi kantaa kotiin. Jos matkan tekee epätasaista polkua myöten, muistuttaa se enemmän luonnonkansojen käyttäytymistä ja tarjoaa elimistölle useampien sairauksien ennaltaehkäisyssä tarvittavia stimuluksia kehittää kestävyyttä, voimaominaisuuksia ja koordinaatiota. Lihasvoimaa käyttämällä voi oman terveyden ja suorituskyvyn ylläpidon ohella ylläpitää myös ympäristön elinvoimaisuutta ja edelleen ehkäistä ympäristön pilaantumisen aiheuttamia sairauksia. (PP-Kuva 6 = kuva 1 uudelleen näkyviin) Vaikka liikuntalääketieteen alan tutkimus ja koulutus ovat jo päässeet vähintäänkin hölkkävauhtiin, molempien jatkamisen tarve on suuri kaikissa teollisuusmaissa. Yksittäistä ihmistä voidaan kuitenkin samanaikaisesti lohduttaa sillä, että terve ihminen voi lähteä kävelemään ilman lääkärintarkastusta ja asiantuntijaohjeita ja mikäli kävely sujuu oireitta ei ole kiellettyä hölkätäkään. Nuorille terveyden kannalta sopivia ovat myös monet kilpaurheilun muodot, kun taas vanhusten ja sairaiden yleensä kannattaa liikkua varovaisemmin. Liikunnanharrastuksen aloittamiseen tarvitaan ensisijaisesti aloitekykyä. Optimaaliset terveyshyödyt liikunnasta saadaan irti silloin kun liikunta on turvallista mutta selvästi rasittavaa. Pitkällä tähtäimellä kaikkein vaarallisinta on täydellinen liikkumattomuus ja paras panos-tuotos -suhde terveyden kannalta on inaktiivisen ihmisen ensimmäisillä askelilla. Lopuksi toivotan kaikille kuulijoille paljon sopivan vauhdikkaita ja kepeitä askeleita!
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotTYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?
TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotLiikuntaa tarpeeksi, sopivasti, turvallisesti terveydeksi
Liikuntaa tarpeeksi, sopivasti, turvallisesti terveydeksi 4 Liikunta & tiede 50 2-3 / 2013 Teksti: URHO KUJALA Liikunta on hyväksi, mutta sen moninaisia vaikutusmekanismeja ei vielä täysin tunneta. Tutkimuksissa
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia
LisätiedotLiikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä
Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotKliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli
Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotLiikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
LisätiedotElintavat. TE4 abikurssi
Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen
LisätiedotTerveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?
Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
Lisätiedot1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä
Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotLasten fyysinen aktiivisuus
Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotPyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula
Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa 21.11.2017 Ismo Hannula Kuvaaja: Tuntematon Miksi edistämisohjelma? Keskeistä pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä eri puolilla Eurooppaa ovat olleet: Olemassa oleva
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi
HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi FIRSTBEAT Yli 15 vuoden kokemus sykkeeseen ja sykevaihteluun perustuvista menetelmistä Vahva tieteellinen tausta ja tutkimustyö Johtavat tuotteet, asiakkaita
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 9.3.2017 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen haitallisuus 3) Hyvä
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotTESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.
Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus
Lisätiedot19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON
HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...
LisätiedotTavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivärytmi. Sami Kalaja 12.3.2015 Tampere
Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivärytmi Sami Kalaja 12.3.2015 Tampere Tavoitteena jokainen päivä on hyvä päivä Urheilumenestyksessä harjoittelun merkitys on ratkaisevan suuri Pitkälti on kyse siitä,
LisätiedotNUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ
NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Miksi koulun toimintakulttuuria pitää liikunnallistaa? Koko koulun toimintakulttuurin kehittyminen liikunnallisemmaksi Oppilashuollollinen näkökulma nuoren urheilijan tukemiseen
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotVaikuttavat liikuntahoidot käytäntöön liikuntalääketieteen poliklinikan tukemana
Liikuntalääketieteen toiminnan esittely: Vaikuttavat liikuntahoidot käytäntöön liikuntalääketieteen poliklinikan tukemana Urho Kujala, Mira Tuovinen, Maarit Valtonen Fyysinen aktiivisuus ja krooniset sairaudet
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotIhmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.
Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12
LisätiedotLiikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.
Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotAAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:
AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotIdeoita liikuntaneuvontaan
Ideoita liikuntaneuvontaan Eira Taulaniemi, liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Suomen Diabetesliitto ry Diabetesosaaja 2018 23.-24.1.2018 Diabetes ja liikunta Tyypin 1 diabetes Tyypin 2 diabetes Insuliini
LisätiedotLiikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikkumisen merkitys oppimiselle Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Homosabiens taantumassa istuma-asentoon Liikkumisen merkitys oppimiselle Koulumenestykselle Tiedolliselle
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotD-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset
D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi
LisätiedotNuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät
Lisätiedot13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.
ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso
LisätiedotLiikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015
2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi
Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn
LisätiedotHenkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta
Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Hommat sujuvat, esimiestyö on täyspäistä ja kunto riittää töiden tekemiseen!
LisätiedotLataa Parkinsonin tauti - Ulf Schenkmanis. Lataa
Lataa Parkinsonin tauti - Ulf Schenkmanis Lataa Kirjailija: Ulf Schenkmanis ISBN: 9789510311165 Sivumäärä: 84 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.99 Mb Parkinsonin tautiin voi sairastua kuka tahansa. Vaikka
LisätiedotKESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI
KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotLiikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä
Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom
LisätiedotVähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta
Vähintään 2 tuntia päivässä Vanhempainilta Silmät auki ja menoksi Tutkimukset osoittavat, että valtaosa lapsista liikkuu vähemmän, mitä heidän tasapainoinen kehityksensä edellyttää ja vähemmän, mitä vanhemmat
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotMaastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen
Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotSEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio 20130108 Tämän lomakkeen tarkoitus on kartoittaa ryhmään osallistuvien terveystottumuksia ja auttaa ryhmän tapaamisten sisältöjen suunnittelussa.
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotAhos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille
1 MATKARAPORTTI SKOTLANNIN SULKAPALLOKOULUTUKSESTA TIIVISTELMÄ Ahos-apurahan turvin tehty tutustumis/koulutusmatka Skotlannin vammaissulkapallon maajoukkue leirille Osallistujat: Tero Kallio, Kauko Oksanen,
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
Lisätiedot3. Verenpaine 1. / 2. /
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Alkukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät
Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus
LisätiedotKOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE
Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotAMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN TAUSTOJA JA OSA-ALUEET
AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN TAUSTOJA JA OSA-ALUEET Matti Pietilä, OPH 14.5.2007 Osaamisen ja sivistyksen asialla EUROOPAN PARLAMENTISTA 2007 1/2: Liikunnallisesti passiivisten lasten määrä EU:ssa lisääntyy
LisätiedotValintavaihe Asiantuntijatyö
Urheilijanpolun Valintavaihe Asiantuntijatyö Valmennusosaamisen yhteistyöfoorumi 26.9.2013 Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Valintavaihe kenen hommia? Lapsuus Valinta Huippu Nuori Suomi (2011), toteutus
LisätiedotLiikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa
Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön
LisätiedotKouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan
LisätiedotMäntsälän Voimistelijat
1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotKuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.
Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotJAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö
JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea
LisätiedotNÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa
NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen
LisätiedotReijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä
Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotUrheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät
Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotKEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki
KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet
LisätiedotHYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos
HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden
LisätiedotHarjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella
Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä
LisätiedotToiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu
LisätiedotTYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?
TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden
Lisätiedot