Ote pöytäkirjasta Otteen antopäivä:

Transkriptio

1 Nastolan kunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Otteen saaja: Päijät-Hämeen liitto Maakuntahallitus PL Lahti Ote pöytäkirjasta Otteen antopäivä: Lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta 987/ /2010 Tekninen lautakunta Päijät-Hämeen liitto on aloittanut maakuntavaltuuston päätöksen pohjalta uuden maakuntakaavan valmistelun tärkeimpinä vaikuttimina Päijät-Hämeessä tehdyt linjaukset koskien ilmas- ja energiapolitiikkaa ja vastuullista maakuntaa sekä tarpeet tiukempaan kaupan sijoittumisen ohjaamiseen. Maakuntahallitus päätti asettaa maakuntakaavan luonnosaineiston julkisesti nähtäville ja avata keskustelun tärkeistä periaatteellisista kysymyksistä ennen varsinaisen kaavaehdatuskartan laadintaa. Lausuntopyynnössä toivotaan kannanottoja muutospainealueista ja erityisesti keskeisitsä periaatekysymyksistä. Aihealueina ovat mitoitusväestö, keskusverkko, kauppa, kaavan ohjausvaikutus sekä eräät liikennejärjestelmää, liikenneverkkoa ja isoja liikennehankkeita koskevat kysymykset, yhdyskuntatekniseen huoltoon liittyvät ratkaisut ja maaseutua, luonnon- ja kulttuuriympäristöä virkistystä, matkailua ja loma-asumista koskevat kysymykset. Lausuntoa pyydetään mennessä. Teknisten palvelujen osalta esitetään keskeisistä maakuntakaavan periaatekysymyksistä ja muutospainealueista kaavaluonnosaineiston pohjalta seuraavaa: 1. Mitoitusväki Maakuntakaavan luonnosvaiheessa on esitetty keskustelun virittämiseksi rakennevaihtoehtoja, joissa on tarkasteltu asukkaiden sijoittumista maakunnassa paikkatietoaineistoon pohjautuvalla menetelmällä. Menetelmän tuottamaa Päijät-Hämeen aluetyyppijakoa on tarkasteltava maakuntakaavatyössä kriittisesti. Nastolan osalta on havaittavissa, että menetelmä ei ole tuottanut todellisuutta vastaavaa aluejakoa edes yleispiirteisellä tasolla eikä sitä tule ottaa pohjaksi maakuntakaavan laadinnassa. Päijät-Hämeen keskusverkon osalta kiinnitetään huomiota siihen, että Nastolasa puuttuu kokonaan kuntatason keskus. Rakokivi tulisi osoittaa kuntatason keskukseksi. Lisäksi on harhaanjohtavaa esittää kaupunkimainen alue siten, että se käsittää harvaan asuttuja maaseutualueita. Kaupunkimainen alue tulee osoittaa nauhataajaman

2 Nastolan kunta Tekninen lautakunta 93 Kunnanhallitus 171 Ote pöytäkirjasta suuntaisena siten, että se käsittää myös Villähteen tai vaihtoehtoisesti koko Nastola pientalovaltaisena alueena. 2. Tavoitteellinen keskusverkko Päijät-Hämeen keskusverkon laadinnassa tulee ottaa huomioon Rakokiven liikekeskus. Maakuntakaavassa liikekeskus on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ja se on Nastolan merkittävin kaupallinen keskittymä. Maakuntakaavan luonnosaineiston tavoitteellisen keskusverkon kartta-aineistoista se kuitenkin puuttuu kokonaan. Periaatteellisena kysymyksenä Rakokivi on nostettu esiin kuntatason keskuksena, minä se tulisikin nähdä.nastolassa vireillä olevan Uudenkylän osayleiskaavan yhtenä tavoitteena on vahvistaa Rakokiven asemaa kunnan keskuksena. 3. Kaupan palvelurakenne Seudullisesti merkittävän vähittäisyksikön koon alaraja tulisi määritellä riittävän isoksi, jotta turvataan maakuntakaavan väljyys ja kaupan sijoittumiselle annettaisiin kuntatason kasvoissa riittävästi ratkaisumandollisuuksia. Nastolaan tulisi lisäksi osoittaa tilaa vievälle kaupalle ja huoltamotoiminnalle aluevaraus Uuteenkylään. 4. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen taso Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja liikennemäärien hillintää koskevat tarpeet ovat nostaneet keskusteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen parantamisen. Ohjausvaikutuksen lisääminen on hyvä keino eheyttää yhdyskuntarakennetta, mutta aluevarauksissa ja haja-asutusalueiden rakentamismandollisuuksissa tulisi kuitenkin huomioida olemassa olevat kunnallistekniset verkostot ja niiden mahdollisimman hyvä hyödyntäminen. Tiivistämispyrkimykset ovat Nastolan pohjavesialueilla melko hankalia toteuttaa. Aluevarauksissa tulisi myös olla vaihtoehtoja tai reservialueita, jotta kuntien maapolitiikan hoito olisi joustavaa tai taloudellista. Mikäli maakuntakaavan ohjausvaikutusta halutaan kuitenkin parantaa tulisi ottaa käyttöön enemmän merkintätapoja. 5. Liikennejärjestelmän palvelutaso Nastolan osalta nykyinen liikennejärjestelmän palvelutasoa tulisi tarkastella myös turvallisuuden ja liikenteen aiheuttamien häiriövaikutusten näkökulmasta. Joukkoliikenteen hyvän palvelutason säilyminen on olennainen tavoite Nastolan kannalta. Pohjois-eteläsuuntaisten joukkoliikennelinjojen mandollistaminen tulisi tutkia. 6. Kaavan tieverkon tarkkuustaso ja ohjausvaikutus Maakuntakaavaan linjattavalla toiminnallisella tieverkolla pitäisi olla enemmän vaikutusta myös tieverkon hallinnollisiin järjestelyihin. Nykyisellä maakuntakaavalla ei ole tällaista ohjausvaikutusta ollut. Luokituksen tulisi olla johdonmukainen ja selkeä, ja luokituksen tulisi olla valtion viranomaisten ja liiton yhteinen näkemys. Muodostuva ohjausvaikutus helpottaisi kuntatason maankäytön suunnittelua. 7. Hennan lentokenttä

3 Nastolan kunta Ote pöytäkirjasta 3 Tekninen lautakunta 93 Kunnanhallitus _ Lentokentän rakentamismandollisuuksia ei tulisi estää muulla maankäytöllä, joten maakuntakaavatason merkintä lentokenttäalueesta on tarpeen. 8. Hämeen oikorata Maakuntakaavatyötä varten tulee käynnistää selvitys Lahti-Hämeenlinna oikoradan maastokäytävävaihtoehdoista. 9. Tuulivoima-alueet Tuulivoima-alueiden vähimmäiskoon määrittämisen vaikutukset tuulivoiman toteutumismandollisuuksiin tulisi arvioida, jotta merkinnät eivät estä tuulivoiman toteutumista. 10. Uudet maanvastaanottoalueet Lahden seudun maanvastaanottoalueiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa mukana olleelle Nastolan vanhalle kaatopaikka-alueelle on maankäytöllisiä paineita varata alueita myös muulle jätteiden jalostustoiminnalle. Laaja toiminta alueella edellyttäisi valtatien eritasoliittymän toteuttamista. Maakuntakaavatasolla eritasoliittymänmerkintä tuleekin säilyttää, vaikka käynnistymäsä olevassa VT12 yleissuunnitelman tarkastuksessa tultaisiinkin siihen tulokseen, ettei eritasoliittymää toteuteta. 11. Metsäenergiaterminaalit Metsäenergiaterminaalien mahdollisia sijoituspaikkoja voitaisiin ainakin yleisellä tasolla selvittää maakuntakaavatyössä. Varsinaisia omia aluevarauksia maakuntakaavaan toiminnalle ei ole tarpeen esittää. 12. Uusi jätehuollon alue Ensisijaisesti tulisi selvittää, miten toimintaa voitaisiin tehostaa ja ympäristövaikutuksia vähentää nykyisillä jätehuollon alueilla. Uudet alueet tulisi osoittaa lähinnä jätteiden jatkojalostukselle ei loppusijoitukselle, ja alueiden tulisi olla mittakaavaltaan kohtuullisia. 13. Maaseutu Maaseutuelinkeinojen merkitys tulisi näkyä maakuntakaavassa osoittamalla yhtenäiset ja merkittävät alueet kaavakartalla ja liittämällä niihin soveltuvat määräykset. 14. Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöihin liittyviä monenlaisia eri statuksen omaavia arvoja voitaisiin maakuntakaavassa selkeyden säilyttämiseksi yleistää. Maakuntakaavassa on säilytettävä kulttuuriympäristön vaalimisen osalta tietty väljyys, tarkempi ohjaus voidaan sisällyttää kuntatason kaavoihin. 15. Luonnonympäristö Vain erittäin tärkeät luontokohteet tulisi osoittaa luo-merkinnällä maakuntakaavassa, jotta kaavan yleispiirteisyys säilyisi. 16. Virkistys

4 Nastolan kunta Ote pöytäkirjasta 4 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Maankäytön ja luontoarvojen yhteensovittanen Päijät-Hämeessä -hankkeen tuottama selvitysaineisto tulisi liittää maakuntakaavan tausta-aineistoksi, jotta se toimisi kuntien yleiskaavoitusta ohjaavana asiakirjana. Tausta-asiakirjoihin tulisi myös liittää tieto hiljaisista alueista. Maakuntakaavassa voi olla vaikea osoittaa virkistysalueita mm. maanomistusolojen vuoksi, mutta maakunnallisesti merkittävät, virkistyskäyttöön vakiintuneet alueet tulisi kuitenkin osoittaa maakuntakaavaan aluevarauksina, tällöin turvattaisiin myös isoihin virkistysalueisiin tukeutuvien elinkeinojen tarpeet. 17. Matkailu Laajojen vihervyöhykkeiden vetovoima matkailun suuryksiköiden tukialueina tulisi hyödyntää, kuitenkin siten, ettei vihervyöhykkeiden arvoa asukkaiden virkistysalueina vaaranneta. Myös luonnon monimuotoisuuden säilyminen tulee turvata, joten matkailun tulee olla mittakaavaltaan sopivaa suhteessa paitsi vihervyöhykkeen kokoon myös sen kulutuskestävyyteen. Alueiden luontoarvot tulee turvata.leirintäalueiden sijoittumista maakunnassa tulisi selvittää. 18. Loma-asuminen Loma-asuminen vaikuttaa kunnissa lisäten paineita kunnallisteknisten verkostojen rakentamiseen. Toteutuneet vesihuoltoverkostot nostavat puolestaan esiin mahdollisuuden muuttaa vapaa-ajan asuntoja vakituisiksi asunnoiksi. Tämä suuntaus tulisi huomioida, kun arvioidaan vapaa-ajan asutuksen merkitystä yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Maakuntakaavatasolla tulisikin pohtia, pitäisikö kuntia paremmin ohjeistaa ja jopa maakuntakaavaan osoittaa, millä alueilla vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön on yhdyskuntarakenteen kannalta suotavaa. Merkittäviä maankäytön muutoskohteita on Nastolaan osoitettu maakuntakaavan luonnoksessa kahdeksan. Muutoskohteiden laajuudessa ja tulevissa maakuntatason ratkaisuissa tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin. Nat Seestan risteysalueen ympäristö: Alueen maankäyttöä tukee vesihuoltoverkon ulottuminen alueelle. Nat Nastolan erämaa- ja ulkoilumaasto: Luonnonsuojelualueen lisäksi RA -alue_tulee osoittaa voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti. Nai Villähteen - Ritomäen alue: Villähteen rautatieliikennepaikan lähiympäristö on sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa osoitettu teollisuus/työpaikka-alueeksi. Tavoitteena on osoittaa aluetta mahdollisuuksien mukaan asuinalueeksi. Na4 Nastolan liittymän ympäristö: Nykyisessä maakuntakaavassa Yrityspuiston alue ja Varjolan teollisuusalue on osoitettu kokonaisuudessaan P-merkinnällä. Kaavassa pi-

5 Nastolan kunta Ote pöytäkirjasta 5 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus täisi mahdollisuuksien mukaan huomioida, että Varjolan alueella toimii teollisuusyrityksiä ja alue on asemakaavassa osoitettu teollisuusalueeksi. Nay Nastolan vanhan kaatopaikan maanvastaanottoalue: Nastolan vanhan kaatopaikan alueelle tuleva maakuntakaavatason merkintä tulee osoittaa riittävän väljänä. Alueelle tulee voida osoittaa kierrätystoimintaa ja myös mahdollisesti rajoitettua jätteiden loppusijoitusta. Alueelle on asemakaavassa osoitettu aluevaraus biokaasulaitokselle. Nab Rakokiven teollisuusalue Rakokiven teollisuusalueella sijaitsee Nastolan kannalta merkittävää teollisuutta eikä maakuntakaavalla tulisi oleellisesti heikentää elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Pohjavesien suojelu alueella on kuitenkin turvattava. Na7 Valtatie 12 Uusikylästä itään ja Uudenkylän risteysalueen ympäristö Nykyisen maakuntakaavan moottoriväylävarauksen linjausta tulee tarkastella yhteistyössä valtion ja Nastolan kunnan kanssa. Maakuntakaavoituksen kanssa samanaikaisesti on vireillä Uudenkylän osayleiskaavan laadinta ja Valta~ie 12 parantamista koskevan yleissuunnitelman tarkistus. Suunnittelussa tulee huomioitavaksi paitsi valtatien linjausmuutokset, myös valtatien rinnakkaistiejärjestelyt ja liittymäjärjestelyt. Valtatien linjauksella ei saa olla merkittävää heikentävää vaikutusta Uudenkylän maankäytön kehittämismandollisuuksiin. Myös muut osayleiskaavatyön tavoitteet ja tulevat aluevaraukset tulee huomioida maakuntakaavassa siten, että eri kaavojen välille ei synny ristiriitoja. Maakuntakaavaan luonnoksen muutospainealueiden lisäksi kaavan merkinnöissä ja aluevarauksissa on myös muilla alueilla jonkin verran tarkistettavaa. Nastolassa huomiota tulisi kiinnittää erityisesti kyläaluisiin ja niiden rajauksiin. Ruuhijärven merkitys koulun saneeramisen ja vesihuollon rakentumisen myötä korostuu. Nastolan metsästysampumarata tulisi merkitä maakuntakaavaan. Nastolassa on toteutumassa merkittävät haja-asutusalueen vesiuhuollon hankkeet. Näistä Luoteis-Nastolassa kulkeva vesihuoltolinja on osoitettu maakuntakaavassa. Myös muut vesihuoltolinjat tulisi merkitä kaavaan. Maakuntakaavassa ei ole esitetty Nastolan Multamäen II-luokan pohjavesialuetta. Nastolan pohjavesialueita koskevissa suunnitteluissa olisi syytä pitää mukana ja pyytää lausuntoja myös Lahden seudun ympäristöpalveluilta, joka toimii Hollola-Lahti-Nastola alueen ympäristöviranomaisena. Merkinnöiltä ja alueiden rajauksilta toivotaan esitystavan osalta selkeyttä ja yksiselitteisyyttä.

6 Nastolan kunta Ote pöytäkirjasta 6 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Ehdotus: Päätös: (tekninen johtaja) Lautakunta hyväksyy osaltaan esitetyt kommentit ja esittää kunnanhallitukselle, että lausuntoon sisällytetään teknisten palvelujen lausunto. Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Kaavoitusarkkitehti Katri Kuivalainen, p , katri.kuivalainen@nastola.fi Kunnanhallitus 171 Ehdotus: Käsittely: (Kunnanjohtaja) Kunnanhallitus hyväksyy Nastolan kunnan lausunnon Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta esitettäväksi Päijät-Hämeen liitolle teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti. Keskustelun kuluessa kunnanhallituksen jäsen Seppo Hautala esitti kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeavan vastaesityksen, joka kuuluu seuraavasti: "P~istetaan Nastolan kunnan lausunnosta asiaesittelyssä mainitut kohdat 7 ja 8 koskien Hennan lentokenttää ja Hämeen oikoradan rakentamista." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti selostuksen keskustelun kuluessa tehdystä esityksestä, mikä hyväksyttiin ja totesi, että Seppo Hautalan esitys kannattamattomana raukeaa. Päätös: Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen hyväksyneen yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen mukaisesti. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Pöytäkirjanpitäjä ~., ~ t~ Mika Itänen Jakelu Päijät-Hämeen liitto/ maakuntahallitus, eräpäivä Tekniset palvelut/ tekninen johtaja Kaavoitusarkkitehti