Päijät-Hämeen Liitto Maakuntahallitus PL Lahti. LAUSUNTO: PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2014, Luonnos

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen Liitto Maakuntahallitus PL Lahti LAUSUNTO: PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2014, Luonnos Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES esittää lausunnossaan seuraavia huomioita Päijät- Hämeen maakuntakaavan 2014 luonnoksessa esitettyihin keskeisiin periaatekysymyksiin: 3.1 Mitoitusväki Lakes katsoo, että maakuntakaavan mitoituksen lähtökohtana käytettävän väestötavoitteen tulee olla realistinen, mutta tavoitteellinen. Erityisesti Päijät-Hämeen radanvarsi-paikkakunnilla on hyvät mahdollisuudet saada seuraavan kymmenen vuoden aikana selkeästi lisää asukkaita. Väestön väheneminen maaseutumaisilla paikkakunnilla sekä Päijät-Hämeen pohjoisosissa on kuitenkin hyvin todennäköistä ja siksi väestönkasvu koko Päijät-Hämeessä pysynee maltillisena. Näillä perusteilla voidaan väestömäärän arvioida kehittyvän vuoteen 2030 mennessä n asukkaaseen. Uusien raideliikennehankkeiden vaikutus ei vielä kohdistune tälle maakuntakaavakaudelle, sillä näköpiirissä ei ole rahoituksellisia mahdollisuuksia raideliikennehankkeiden nopealle toteutukselle. 3.2 Tavoitteellinen keskusverkko Lakes katsoo, että Salpakankaan ja Uudenkylän alueet suhteessa Lahteen tulisi maakuntakaavatyössä käsittää yhtenä suurena kokonaisuutena. Alueidenkäytön tavoitteiden mukaan tiivistäminen ja hyvien kulkuyhteyksien hyödyntäminen kaavoituksessa on yksi keskeinen lähtökohta. Koko maakunnan eteläisten osien kehittämisen kannalta on tärkeää kehittää Salpakangas-Lahti-Uusikylä nauhaa yhtenäisesti riippumatta mahdollisista kuntarajoista. Palvelujen jakautuminen tälle nauha-alueelle on niiden helpon saavutettavuuden kannalta keskeistä. Orimattila on todennäköisesti vahvistumassa yhdeksi merkittäväksi kuntakeskukseksi, mutta Hennan alueen mahdollinen nopea kehitys voi vaikuttaa asutuksen jakautumiseen useisiin pienempiin keskittymiin kunnan sisällä. Samoin Pennalan alueen nopea kehitys jakaa Orimattilan asukkaita laajalle alueelle toisin kuin muissa kunnissa, joilla on yksi selkeä keskustaajama ja muita pienempiä asutuskeskittymiä. Orimattilan tilanteessa palvelujen jakautuminen usealle alueelle voi tuottaa haasteita kunnan kehittämiselle. 3.3 Kaupan palvelurakenne Koska Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan erikoissäännökset koskevat jatkossa (2015 vuoden keväästä lähtien) myös paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa, tämän nyt luonnosvaiheessa olevan maakuntakaavan kaupanalan sijoittumista koskevat ratkaisut tapahtuvat näiden vaatimusten mukaisesti. Erityisesti isot yli 2000 mz kaupan yksiköt tulee sijoittaa lain mukaan, eli korostaen keskusta-alueita ja niiden maankäyttöä. Erikoiskaupan sijoittumisperiaatteissa tulisi Lakesin näkökulmasta vahvistaa nyt varattujen alueiden saavutettavuutta ja kasvua. Tällä hetkellä kaupan yksiköille varattuja erikoiskaupan alueita on sijoitettu lähinnä Päijät-Hämeen eteläisiin osiin. Lakes esittää harkittavaksi maakunnan pohjoisiin osiin sijoitettavia alueita. Esimerkiksi Vuohkallion alueen merkitseminen erikoiskaupan alueeksi saattaisi olla järkevä ratkaisu turvattaessa myös alueen pohjoisosien tulevat kaupanalan tarpeet.

2 3.4 Maakuntakaavan ohjausvaikutuksentaso Maankäyttö ja rakennuslain mukaan tulee uudisrakentamisen sijoittua pääasiassa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen, mutta toisaalta pohjavesialueille ei vesienhoidon toimenpide-ohjelman mukaan tule rakentaa pohjavesiä vaarantavan toimintaa. Lakes katsoo, että näiden kahden velvoittavan tavoitteen täyttämiseksi on laadittava toimivat pelisäännöt ja suunnitelma siitä, millaiset toimialat ja toiminnot soveltuvat tiivistämiseen. Samoin tulee laatia suunnitelma, jossa otetaan huomioon pohjavesien tuomat haasteet suunnittelulle ja etsitään sellaisia uusia alueita maakunnassa, missä eri toimintoja voidaan riskittömästä harjoittaa. Näin voidaan turvata sekä alueen elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn että pohjavesien suojelun näkökulmien yhdistäminen suunnittelutyössä. Maakuntakaavan ohjauksella pystytään edistämään alueen yritysystävällisyyttä parantamalla alueen suunnitelmien ennakoitavuutta. Eri tahojen sitoutumisen edistämiseksi tulee valmisteluvaiheessa keskustella eri intressiryhmien kanssa avoimesti eri näkökulmista, jottei erimielisyyksiä ratkota maakuntakaavaprosessin jälkeen toteutus- tai kuntakaavavaiheissa, ja näin hidasteta hankkeiden etenemistä. 3.7 Hennan Lentokenttä Keväällä 2012 valmistui Lakesin teettämä esiselvitystyö lentoliikenteen kehityksestä ja mahdollisen uuden lentokentän mahdollisuuksista sijoittua Kärkölän ja Orimattilan alueelle, Valtatie 4:n varteen. Selvitystyötä on jatkettu Lakesin toimesta yhteistyössä Kärkölän kunnan sekä Orimattilan ja Lahden kaupunkien kanssa. Tehtyjen selvitysten perusteella uuden lentoaseman rakentamiselle Etelä-Suomeen ei ole välitöntä tarvetta, mutta lentoliikenteen kasvu huomioiden tarpeen voidaan arvioida realisoituvan lähivuosikymmenten aikana. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt Suomen lentoliikenteen kehitystä luotaavan strategiatyön, joka valmistuu vuonna Työssä tultaneen ottamaan kantaa lentoliikenteen kehitykseen yleensä sekä Suomen arvioituun asemaan kansainvälisessä lentoliikenteessä. Strategiatyössä tarkasteltaneen myös olemassa olevien lentokenttien kehittämismandollisuuksia sekä mahdollisia tarpeita uudelle kenttäkapasiteetille eri tarkastelujaksoilla. Helsinki-Vantaan lentokentän ympäristölupa-asiat ja meluvaikutukset saattavat tulevaisuudessa asettaa rajoituksia lentoliikenteen kasvulle Suomen pääkentällä. Tästä näkökulmasta katsottuna Lahden seudun vaihtoehto voisi tulla tarkasteluun Helsinki-Vantaan kenttää tukevana ratkaisuna. Lakes katsoo, että Lahden seutu voisi tulla vahvemmin mukaan keskusteluun Suomen elinkeinoelämän ja matkailun kehittämisestä, ottamalla lentokenttävarauksen tarkasteluun uutta maakuntakaavaa valmisteltaessa. Mahdollisen uuden lentokenttähankkeen konseptin suunnittelussa tulisi huomioida useita eri näkökulmia ja kehitystrendejä. Yksinomaan lentorahtiin tai matkustajaliikenteeseen nojaavan kentän ansaintalogiikka muodostuisi eittämättä haasteelliseksi. Konseptin suunnittelun tulisikin lähteä laajemmasta näkökulmasta, joka yhdistäisi sekä varsinaisen lentoliikenteen tarvitsemat ratkaisut (tekniset valmiudet, logistiikan ja matkustajaliikenteen tarpeet terminaaleineen) että alueen mahdolliset muut palvelutarpeet (kaupan palvelut, majoitus- ja ravitsemispalvelut, liikenteeseen ja pysäköintiin liittyvät palvelut jne.), jolloin mahdollinen kenttä palvelisi tarjonnallaan myös alueen asukkaita ja vierailijoita. Kaiken kaikkiaan kenttäkonseptin suunnittelussa tulisi ottaa huomioon teknologinen edelläkävijyys ja ympäristönäkökulmat, joka parhaimmillaan voisi nostaa Suomen asemaa puhtaan teknologian, energiatehokkuuden ja uudenlaisten toimintakonseptien pilotointiympäristönä. Hanke toteuttaisi näin erinomaisella

3 3 ~, tavalla myös Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian tavoitetta toimia muotoilu-ja cleantech-osaamisen johtavana alueena Suomessa. Lentorahti tulee kasvamaan maailmanlaajuisesti keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman tavaraliikenne on viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Matkustajalentoliikenne on puolestaan kasvanut Suomessa lähes kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana, yltäen viime vuonna lähes 20 miljoonaan matkustajaan. Kasvua on kertynyt nimenomaan kansainvälisestä liikenteestä, erityisesti Aasian liikenteestä. Tulevaisuuden liiketoimintamandollisuudet logistiikassa perustuvat kustannustehokkaisiin ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaviin logistisiin kokonaisratkaisuihin, jotka yhdistävät eri kuljetusmuotoja maalla, merellä ja ilmassa. Uusi lentokenttähanke voisi vastata myös tähän tarpeeseen, yhdistämällä lentokentän tarjoamat palvelut alueen muuhun logistiikkakokonaisuuteen. On tiedostettu, että myös muualla Suomessa on vireillä lentokenttähankkeita. Voidaan kuitenkin rehellisesti todeta, että Lahden seutu sijaitsee logistisesti katsottuna ylivertaisella paikalla eteläisessä Suomessa. Kärkölän ja Orimattilan rajalle suunnitellun lentokenttävarauksen sijainti Helsinki-Pietari-radan välittömässä läheisyydessä, Valtatie 4:n varrella sekä Valtatie 12 itä-länsi-suuntaisen liikenteen solmukohdassa luo erinomaiset mahdollisuudet luoda alueelle sekä logistiikkaa hyödyntävää että logistiikkaan perustuvaa liiketoimintaa. Myös ratayhteys Vuosaaren satamaan, tuleva ratayhteys Helsinki- Vantaan lentoasemalle sekä alueella sijaitsevat yritysalueet täydentävät logistista kokonaisuutta. Voidaankin ajatella, että Lahden alueesta muodostuu tulevaisuudessa keskeinen, eri kuljetusmuodot yhdistävä logistiikan keskus, joka voi vastata niin Venäjän kuin Euroopan ja Aasian kasvavien markkinoiden tavara-ja matkustajaliikenteen tarpeisiin. Mahdollinen tuleva lentokenttähanke ei toteudu paikallisin voimin vaan tulee nähdä valtakunnallisena investointina suomalaisen teollisuuden ja kaupan logistiikkatarpeiden palvelemiseen ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn, viennin ja matkailun kasvuun. Kansallisten yhteistyötahojen lisäksi hanke vaatii toteutuakseen myös vahvoja kansainvälisiä kumppanuuksia. Lakes esittää, että, lentokenttäasian valmistelua tulee jatkaa osana maakuntakaavan valmistelua, mikäli Liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennettä koskevan strategiatyön tulokset tukevat asian jatkovalmistelua. 3.8 Hämeen oikorata Lakes katsoo, että mikäli Hämeen oikoratavaihtoehtoa lähdetään tutkimaan lähemmin, tulisi valmistelussa huomioida mahdollisuuksien mukaan ratayhteyden saaminen lähelle Hollolan kuntakeskusta. Tällöin ratahanke palvelisi paremmin myös alueen sisäistä matkustajaliikennettä. Lisäksi kaavatyössä voitaisiin pohtia Heinolan radan käyttöönottoa uudelleen tehokkaampaan matkustajaliikenteeseen ja radan edelleen jatkamista Mikkeli/Jyväskylä akselille. Koska edellä mainitut ratahankkeet ovat vielä tällä erää hyvin epävarmoja, varaus voitaisiin tehdä selvitysaluetyyppisenä varauksena Uudet maanvastaanottoalueet Lakes korostaa, että maanvastaanottoalueita suunniteltaessa tulee huomioida varastoitavien maiden käyttö alueen rakennushankkeissa ja sen vaikutukset rakentamisen hintaan. Tällä hetkellä maankuntakaavaan ollaan kaavailemassa muutamaa kohdetta eteläiseen Päijät-Hämeeseen. Koska rakentamisen painotus on maakunnan eteläisillä alueilla, tarvitaan eteläisiin osiin 2-3 maanvastaanottoaluetta, joille on kuitenkin varattava mahdollisuus myös maan lajitteluun ja :r.

4 uudelleen hyödyntämiseen. Pohjoisiin osiin tarvittaneen yksi alue, varastointia ja muuta hyödyntämistä helpottamaan, mutta kenties varsinaista maankaatopaikkaa siellä ei tarvita. Toisaalta pohjoisten osien mahdollinen tuleva kehitys voi vaatia myöhemmin alueita maiden vastaanottoa varten. Lakes katsoo, että maankaatopaikkojen sijaan maakunnan alueella tulee keskittyä erityisesti maiden hyödyntämisen kehittämiseen, sillä alueelta tulevat maat ovat monesti suhteellisen helposti hyödynnettävissä Metsäenergiaterminaalit Maakunnan vahva metsäteollinen tausta kaipaa lisämandollisuuksia tulevaisuutta varten. Lakes katsoo, että metsäenergiaterminaali voisi olla erinomainen mahdollisuus bioenergian lisäämiseksi ja maakunnan elinkeinoelämän kehittämiseksi. Olemassa olevien, mutta lakkautettujen metsäteollisuuslaitosten mahdollisuuksia tähän käyttötarkoitukseen olisi syytä tutkia, sillä niiden olemassa oleva infrastuktuuri tukee metsäjakeiden käsittelyä. Päijät-Hämeeseen tarvittaneen tulevaisuudessa yksi suuri terminaalialue, mikäli metsäjakeiden käytön kannattavuus antaa toiminnalle nykyistä paremmat edellytykset. Tarkastelussa on syytä huomioida todennäköiset käyttöpaikat ja turvata niille parhaat logistiset yhteydet Luonnonympäristö Maakuntakaavaan voidaan kirjata sekä olemassa olevat suojelualueet että ne alueet, jotka ovat muissa kasvoissa merkittyjä arvokkaita alueita. Alueilla tulisi sallia luontoarvoja tukeva ja säilyttävä toiminta, kuten maatalouden alueilla maatalous, metsäalueilla metsätalous jne. Lakes katsoo, ettei uusia varauksia maakuntakaavaan tsrvita, sillä ne aiheuttanevat maankäytölle liiallisia rajoitteita Virkistys Lakes katsoo, että virkistysalueiden suunnittelussa tulee huomioida matkailuelinkeinojen tarpeet, sillä varsinkin pohjoisissa osissa Päijät-Hämettä matkailuelinkeinojen pysyvyys ja kasvuedellytykset tukevat alueiden elinvoimaisuutta. Alueiden kohdalla on tarpeen miettiä virkistysalueiden talvi- ja kesäkäytön yhdistämistä. Virkistysalueissa on valittava ns. hiljaisia alueita, mutta myös moottoriajoneuvokäyttöön (keikka- ja mönkijäreitit) soveltuvat alueet on turvattava, jotta alueet voivat jatkossakin paremmin palvella alueen matkailullista käyttöä ja eri käyttäjäryhmien tarpeita Matkailu Lakes tukee ajatusta kaavoittaa matkailualueita lähelle viher- ja ulkoiluvyöhykkeitä, jolloin taataan alueiden laaja ja monipuolinen käyttö sekä parannetaan alueen huoltotoimintoja. Kestävän kehityksen mukaisesti jatkossa on huomioitava entistä vahvemmin matkailualueiden saavutettavuus sekä reitistöjen kehitystyö. Uusia matkailualuemerkintöjä on tehtävä siten, että alueella on ns. toissijainen merkintä, jota noudatetaan niin kauan kunnes matkailutoiminnot toteutuvat. Lisäksi tulee säilyttää matkailualueiden ulottumattomissa myös tavallisia ulkoilu-ja virkistysalueita. Samalla kun matkailun arvot muuttuvat entistä vihreämmiksi muuttuu matkailun luonne myös entistä omatoimisemmaksi. Omstoimisuuden lisääntyessä sekä matkailumäärien kasvaessa vaaditaan entistä selkeämpiä matkailureitistöjä sekä liikennejärjestelyiden sujuvuutta (mm. Matkakeskus ja alueen sisäiset yhteydet). Vapaa-ajan ja työmatkailun, vapaa-ajan asumisen ja vakituisen asumisen raja hälvenee. Tämä vahvistaa entisestään matkailuinvestointien sijoittumista vihervyöhykkeiden tuntumaan ja mahdollisuutta käyttää asukkaille yhteisiä ulkoilma-alueita matkailun tukialueina. Vapaa-ajan

5 5 asumisen kasvu ja myös ulkomaalaisten, erityisesti venäläisten, loma-asukkaiden lisääntyminen tulisi ottaa prosessissa hyvin huomioon, niin loma-asumiseen varattavien alueiden kuin mm. liikenneyhteyksien kannalta. Maakunnan monipuoliset vesistöreitit ja vesistömatkailun kasvu kestävän kehityksen pohjalta, noussee tulevaisuudessa yhdeksi matkailun strategiseksi painopistealueeksi Päijät-Hämeessä. Maakuntakaavaratkaisuilla voidaan tukea tätä kehitystä Loma-asuminen Loma-asumisella voidaan täydentää yhdyskuntarakennetta ja kaavoittaa uusia alueita siten, että myöhemmin loma-asunnot voidaan ottaa pysyvän asumisen käyttöön. Kaavoituksessa tulee kuitenkin huomioida kuntien palveluiden järjestämisvelvoitteet ja niiden tuomat haasteet. Lisäksi tulee varata alueita perinteiselle loma-asumiselle. Loma-asumisen tuomat positiiviset vaikutukset useille maakunnan pienemmille kunnille ovat merkittäviä, ja siksi loma-asumisen lisäämisen mahdollisuuksia tulisi tutkia aktiivisesti. Lisäksi Lakes haluaa nostaa lausunnossaan esille seuraavaa: Maakuntakaavaluonnoksen muutospainealueissa on lukuisia elinkeinoelämän alueita, jotka sijaitsevat pohjavesialueella. Mikäli näiden alueiden käyttötarkoitusta aiotaan muuttaa tai pohjavesien suojelun myötä tullaan asettamaan rajoituksia eri toiminnoille, on syytä pikaisesti tarkastella maakuntakaavassa uusien korvaavien alueiden tarvetta ja sijaintia, ja tehdä elinkeinoelämän kasvun mahdollistavat aluevaraukset maakuntakaavaan. Lakes esittää, että maakuntakaavaprosessin yhteydessä arvioidaan kokonaisuudessaan elinkeinoelämälle varattujen alueiden riittävyys pitkällä aikavälillä. Kaiken kaikkiaan uusien yritysalueiden kaavoitusta tulisi tarkastella laajemmasta näkökulmasta, kuntarajat unohtaen. Erimerkiksi Lahden kaupunkiseudulla (Lahti, Hollola, Nastola, Orimattila) kuntien välisellä yhteisellä suunnittelulla, voitaisiin löytää uudentyyppisiä ratkaisuja elinkeinoelämän tarpeisiin tulevaisuudessa. Lahdessa Essi Alaluukas toimitusjohtaja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy -LAKES