AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUPALKINTOKILPAILU 2017 TOIMINNAN YLEISKUVAUS

Transkriptio

1

2 2 (26) AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUPALKINTOKILPAILU 2017 TOIMINNAN YLEISKUVAUS (käytä enintään 3 sivua) 1. PERUSTIEDOT Itä-Savon koulutuskuntayhtymä on kuuden (6) jäsenkunnan (Savonlinna, Kitee, Parikkala, Enonkoski, Rantasalmi, Sulkava) muodostama koulutuksen järjestäjä, joka ylläpitää Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistoa. Väestöpohja on n asukasta. Myöhemmin koulutuskuntayhtymästä käytetään lyhennettä SAMIedu ja oppilaitoksesta lyhennettä SAMI. Koulutuksen järjestäjä toimii Savonlinnassa kolmessa toimipisteessä: Pääkampus Pohjolankatu 4, sosiaali- ja terveysalan toimipiste Humania, Keskussairaantie 4 ja opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4. Metsä- ja kalatalouden koulutusyksiköstä toiminnot on siirretty pääkampukselle ja kiinteistö on myynnissä. Budjetin 2017 toimintatulot ovat 17,3 M, toimintamenot 16,4 M ja vuosikate n. 0,9 M. Toimintatulojen pieneneminen on voimakasta valtion säästöpäätösten johdosta. Suurimmillaan toimintatulot olivat ,7 M. Vähennystä on tapahtunut siis 27,0 %. Kuntayhtymä on velaton. Järjestämislupa on pienentynyt OKM:n vuoden 2013 päätöksellä (16,7 %) ja todellinen kokonaisopiskelijamäärä vastaavana aikana on pienentynyt (-7,8 %). Kokonaisopiskelijamäärä on vakiintunut viimeisen 5 vuoden aikana ja järjestämislupaleikkausten myötä opiskelijan tasolle. Tilinpäätösluvut 2016: kokonaisopiskelijamäärä 1 832, josta on järjestämisluvan mukaista peruskoulutusta, 230 oppisopimuskolutusta ja loput 338 aikuiskoulutusta eri muodoissaan (Tilinpäätös 2016). Oppilaitoksen kiinteistöjen määrä on n kem2, josta yhtymävaltuuston päätöksellä kem2 puretaan ja entinen metsäkoulu Varpala n kem2 myydään. Pääkampukselle rakennetaan uusi monitoimitila/liikuntasali/juhlasalikokonaisuus n kem2, jolloin kiinteistöjen määrä putoaa tasolle n kem2. Näillä toimenpiteillä toimitilojen määrä vähenee n. 23 kem2:stä n. 15 kem2:iin per opiskelija. Henkilöstön kokonaismäärä on pienentynyt välisenä aikana 294:sta 215:een eli -26,9 %. Vuonna 2016 koulutuspalvelujen henkilöstömäärä oli 161 (75 %) ja yhtymäpalvelujen 54 (25 %). Sopeuttaminen on ollut voimakasta vuosina Opiskelijamäärän väheneminen on ollut kuitenkin pienintä (-18,3 %) ja henkilöstömäärän väheneminen suurinta (-33,2 %). Toimintatulot ovat pienentyneet vastaavasti 27 % ja toimintamenot ovat jonkin verran tuloja enemmän. SAMIedu on aktiivinen alueellinen ja valtakunnallinen kehittäjä. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. Vuonna 2016 SAMIedu on ollut mukana toteuttamassa yhteensä 25 kehittämishanketta. Hankkeista 9 oli OPH:n ja 4 OKM:n valtionavustushankkeita, 6 EU-rahoitteisia hankkeita sekä 6 eri kansainvälisyysohjelmien hankkeita. Tällä hetkellä SAMIedussa on käynnissä yhteensä 24 eri kehittämishanketta, joista kuudessa toimimme koordinaattorina. Käynnissä olevien hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä Kehittämishankkeet uudistavat toimintatapoja ja kytkeytyvät tiiviisti strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. 2. ORGANISAATIO Yhtymähallitus päätti pedagogisen johtamisen uudesta osaamisalamallista, jossa koulutuspalvelut jaettiin kuuteen osaamisalaan; palvelut, hyvinvointi, integraatiopalvelut, kuljetus ja metsä, rakentaminen ja teknologia. Jokaisella osaamisalalla on kolme tiimiä, henkilöstöä n ja opiskelijoita n Yhtymäpalvelut koostuvat neljästä osaamisalasta: kuntayhtymäpalvelut, oppilaitospalvelut, henkilöstöpalvelut ja kehittämispalvelut. Keskeinen tavoite on vahvistaa osaamisperusteista ja työelämälähtöistä ajattelua sekä pedagogisen lähijohtamisen edellytyksiä. Vuonna 2015 perustettu SAMI-Palvelut Oy on Itä-Savon koulutuskuntayhtymän omistama yhtiö, joka tuottaa elinkeinoelämälle maksullisena palvelutoimintana toteutettavaa koulutusta.

3 3 (26) Uuden pedagogisen johtamisen rakenteella on ennakoitu reformilakien suuntaviivoja ja vahvistettu lähijohtamisen resursseja. Uuteen rakenteeseen siirryttiin vaiheittain: lukuvuoden toiminta alkaen ja budjetin rakenne talousarviovuoden alusta Uusi johtamisen rakenne on synkronoitu myös laatu- ja toimintajärjestelmän (IMS TOLA) kanssa yhteensopivaksi. Kuviossa koulutuksen järjestäjän ydinprosessia (koulutuspalvelut) tukevat muut prosessit ovat kuntayhtymäpalvelut, kehittämispalvelut, oppilaitospalvelut ja henkilöstöpalvelut. 3. PALVELUTARJONTA SAMIedun tarjoaa tutkintoon johtavaa koulutusta seitsemällä eri koulutusalalla. Tarjonnassa on 22 eri perustutkintoa, 23 eri ammattitutkintoa ja 8 eri erikoisammattitutkintoa. Oppisopimuskoulutuksena on mahdollisuus suorittaa tutkintoja tai tutkinnon osia lähes 400 tutkinnon valikoimasta. Lisäksi tarjoamme ammatilliseen peruskoulutukseen johtavaa Valma-koulutusta sekä työelämälle räätälöityjä lyhyt- ja pitkäkestoisia henkilöstö- ja osaamisentäydennyskoulutuksia. Kehitämme palvelutarjontaa ja tuotteita asiakaslähtöisesti. VOS -rahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan koulutustarjonta 2015 ja TOIMINTAPOLITIIKKA SAMIedun toimintaa ohjaavat visio ja arvoperusta. Operatiivisen johtamisen perustana ovat pedagogisen johtamisen osaamisalamalli sekä yhtymän kaikki palvelut, jotka on jaettu viiteen (5) pääprosessiin. Toiminnan ohjaus ja laadunhallinta perustuvat IMS/TOLA-laadunhallintajärjestelmään, joka rakentuu myös mainitun viiden pääprosessin kuvauksiin. Organisaation muutosvoimana ovat johtaminen ja kollegiaaliset osaamisalojen tiimit. Arvoperustassa korostetaan kannustavaa ja välittävää oppimisilmapiiriä sekä välittävää ja vuorovaikutteista työilmapiiriä. Nämä tukevat opiskelijan kehittymistä ammatintaitajaksi ja henkilöstön kehittymistä reformin osaamisvaatimusten.

4 4 (26) SAMIedun visio 2016 ( ) sisältää päätavoitteen: SAMIedu on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva sekä alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista voi tulla mestareita : Tätä strategista päämäärää on päivitetty yhtymävaltuuston hyväksymien päästrategioiden (5) toimenpideohjelmilla (20). Visiokuvausta on konkretisoitu neljällä tavoitteella: 1) rakenteiden ja prosessien uudistaminen ammatillisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävälle uralle 2) tuloksellisuuden (tulosrahoitusmittarit) parantaminen rankingin 1. kolmannekseen 3) laatupalkittu koulutuksen järjestäjä 4) itsenäisen ja vahvan koulutuksen järjestäjän aseman turvaaminen. Organisaatiorakenteet ja pääprosessit (5) synkronoivat muita prosesseja. Pääprosessit pedagoginen johtaminen, henkilöstöpalvelut, kehityspalvelut sekä talous ja yhtymäpalvelut huolehtivat siitä, että kokonaisuus toimii, ne ovat operatiivisen johtamisen ydin. 5. KUMPPANUUDET SAMIedulla on laaja-alaiset ja pitkäaikaiset kumppanuusverkostot. Kumppanuudet tukevat ja kehittävät sekä organisaation toimintaa, että alueen elinkeinoelämää laaja-alaisesti. Verkostokumppanuudet muodostuvat, kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista, itäsuomalaisista yhteistoimintafoorumeista, alueellisista työelämäfoorumeista, työssäoppimispaikoista, ammatillisista neuvottelukunnista ja koulutuksen järjestäjän toimielimistä. Viimeisten vuosien aikana SAMIedun kumppanuudet ovat tiivistyneet ja niistä on muodostunut myös yrityksille lisäarvoa tuottavia tuotekehityksen ja osaavan henkilöstön rekrytoinnin apuvälineitä. 6. LAADUN- JA TIEDONHALLINTA Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemät järjestämislupien ja rahoituksen leikkauspäätökset, kuntayhtymän yhtymävaltuuston hyväksymät päästrategioiden toimenpideohjelmat, kiinteistöjen sopeutusohjelma ja yhtymähallituksen vastaavana aikana tekemät aloituspaikkojen/opiskelijamäärien sekä henkilöstösopeutuksen päätökset on toimeenpantu ja otettu huomioon toiminnan ja talouden suunnitelmissa vuosina SAMIedun laadun ja talouden tasapaino on saatu vakaalle uralle. Epävarmuutta aiheuttavat avoinna olevat reformilakien tuomat linjaukset ja opiskelijamäärän kehitys. Investointien rahoitus ja tasapaino suhteessa vuosikatteeseen on ollut vakaalla pohjalla. Sopeutusohjelmien tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät siihen, että sekä käyttötalouden että investointien tarpeet voidaan kattaa pääosin tulorahoituksella. Kuntayhtymällä ei ole pitkäaikaista velkaa. Tiedolla johtamisen käytännöt SAMIedussa ovat johdonmukaisessa ja systemaattisessa toiminnan ja talouden reaaliaikaisessa seurannassa ja raportoinnissa. Tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten (30.4 ja 31.8) lisäksi toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain johtotiimissä/ johtoryhmissä ja tarvittaessa yhtymähallituksessa. Osaamisalojen tavoite- ja tuloskeskusteluissa käydään tarkemmin läpi opiskelijatavoitteita (hakutoiveet, keskeyttäminen, valmistuminen), henkilöstötavoitteita (tyytyväisyyskyselyt, esimieskyselyt, pätevöityminen), oppimisympäristötavoitteet (investoinnit ja muu kehittäminen) sekä taloustavoitteita (opiskelijamäärät, aikuiskoulutus, tulot ja menot sekä toimintakate). Tasapainoisen onnistumisen ja jatkuvan laadunparantamisen toimintamallissa tiedolla johtamisen keskeiset työkäytännöt ovat BSC-TAVOITEKORTIT ja TIEDONHALLINTA. Tavoitekortteja vastaavat tulos- ja laatutietojen käsittely on automatisoitu tietovarastoon (DW), jossa reaaliaikaiset prosessitulokset, henkilöstötulokset, taloustulokset ja asiakastulokset ohjaavat johdon ja henkilöstön työtä ja prosessien jatkuvaa asiakaslähtöistä parantamista. Johtamisen työnjaot on selkeästi määritelty. Omistajaohjauksen suuntaviivat ja palautteet kuullaan jäsenkuntakokouksissa vuosittain, toiminnan ja talouden päätökset tehdään valtuustossa ja hallituksessa (sekä niiden alaisissa työjaoksessa, rakennustoimikunnassa ja tarkastuslautakunnassa), kuntayhtymän johtoryhmässä (kokoavat päätökset), ammattiopiston johtoryhmässä (pedagogiset ratkaisut), johtotiimeissä (operatiivinen leadership) ja johdon valmennuksessa (esimiestyö ja kehittäminen). Hallintosääntö määrittää vastuualueet, ratkaisuvallan ja hallinnon perusteet.

5 5 (26) TOIMINNAN KUVAUS 1 JOHTAJUUS Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): Johtamista koskevat strategiset linjaukset ja tavoitteet on päätetty yhtymävaltuustossa. Strategian toimenpideohjelmat(tpo) on jaettu viiteen ryhmään: pedagoginen strategia (4 tpo), henkilöstöstrategia (4tpo), kehittämisstrategia (4tpo), tukipalvelustrategia (3tpo) ja yhtymästrategia (5 tpo). Pedagogisen muutoksen johtamista ohjaa hyväksytty osaamisalarakenne, jossa on 6 osaamisalaa ja kussakin 3 tiimiä. Tavoite on vahvistaa opetuksen laadun ja tuloksellisuuden tiedolla johtamista sekä nopeuttaa, monipuolistaa ja automatisoida talousarvion tavoitekortteja vastaavat tulostiedot tietovarastoon (DW). Erityinen oma tavoitteensa on lähijohtamisen vahvistaminen. Tavoitteena on reaaliaikaisen tiedon kokoaminen ja hyödyntäminen osaamisalojen tulosohjauksessa ja kehittämisessä. Nämä tiedot jäsentyvät neljän tavoitekortin mittaristolla (prosessimittarit, laatumittarit, resurssimittarit ja tulosmittarit) sekä niitä vastaavien tietovaraston tuloksilla (prosessitulokset, henkilöstötulokset, asiakastulokset sekä talouden tulokset). Myös osaamisalakohtainen tiedonkeruu ja data saadaan tietovarastosta (työllistyminen, jatko-opinnot, keskeyttäminen, läpäisy, jne) Toimintatavat (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Strategisen johtamisen linjaukset ovat omistajaohjauskysymys. Vuosittain pidettävässä jäsenkuntakokouksessa käydään läpi myös asioita, jotka liittyvät perussopimuksen 3. toiminta-ajatuksen ja 4. tehtävien toteuttamisen uudistamiseen. Ne vaativat aina jäsenkuntien hyväksynnän. Tämän vuoden tapaamisessa keskusteltiin reformin tuomista haasteista ja todettiin, että oppilaitoksen nimeen (Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto) liittyy pelkistämisen tarve, koska tuleva laki yhdenmukaistaa nuorten ja aikuisten koulutuksen lähtökohdat. Aikuisopisto- termiä ei tarvitse nimessä korostaa. Mahdollista nimenmuutosasiaa käsitellään yhtymävaltuustossa OKM kirjeen johdosta, jotta tuleva järjestämislupa 2018 ja perussopimus voisivat vastata reformin haasteisiin mahdollisimman hyvin. Strategian toimenpideohjelmat ohjaavat organisaation vuosisuunnittelua ja tavoitteiden asettamista. Tämä työ tehdään johtoryhmissä, joista kuntayhtymän johtoryhmä (kokous kerran kuussa) kokoaa kaiken valmistelun yhteen ja sopii toimenpiteistä. Tässä johtoryhmässä ovat mukana johtotiimin jäsenet, osaamisalapäälliköiden edustus, opettajien edustus ja tukipalveluhenkilöstön edustus. Sihteerinä toimii johdon sihteeri. Kuntayhtymän johtotiimi (kyj/rehtori, apulaisrehtori, talousjohtaja, laatu- ja kehityspäällikkö ja henkilöstöpäällikkö) kokoontuu kerran viikossa työpalaveriin, jossa käydään kunkin vastuualueen ajankohtaisasiat ja sovitaan toimenpiteistä. Johtotiimi on foorumi, jonka kautta kaikki toimintaa, taloutta, henkilöstöä, opiskelua, kiinteistöjä, jne. Koskevat linjaukset kulkevat. Johtotiimissä on koko virkakoneiston ylin päätöksentekotaso, joten siellä sovitut asiat voidaan toimeenpanna heti ao. johtajan toimesta. Pedagogisen muutoksen ytimessä on ammattiopiston johtoryhmä, joka koordinoi ja valmistelee koulutustarjonnan/ aloituspaikkojen/ opiskelijamäärien/henkilöstömäärien/ talouden /opetuksen järjestämisen/ lukuvuosisuunnittelun / opettajien työsuunnitelmien ja opiskelijoiden työjärjestysten/kehittämishankkeiden jne. valmistelua apulaisrehtorin johdolla. Sovitut asiat kirjataan muistioon. Sihteerinä toimii laatu- ja kehityspäällikkö. Johdon vuosisuunnittelupäivä pidetään vuosittain kesäkuussa. Vuosisuunnittelussa perehdytään strategian jalkauttamiseen seuraavan vuoden talousarviossa ja suunnitelmissa. Vuosisuunnittelussa määritellään alustavat opiskelijamäärät, henkilöstömäärä ja rakenne, käyttötalouden tulot ja menot, investointikohteet sekä rahoituksen / vuosikatteen raamit.

6 6 (26) Pedagogisen muutoksen toiminnallisen verkoston muodostavat tiimit, joiden vetäjät ja osaamisalan päällikkö muodostavat oman tiiminsä. Siirtymien osaamisalarakenteeseen toteutettiin vuonna 2016 poistamalla ns. väliporras (tutkintokoordinaattorit, kehityspedagogit) henkilöstön ja päällikön väliltä. Osaamisalarakenteessa yhdellä esimiehellä henkilöstön määrä on pienempi, mikä mahdollistaa lähijohtamisen aiempaa organisaatiomallia paremmin. Esimiesten fyysinen työpiste on sijoitettu nyt toiminnan keskipisteeseen. Osaamisalapäälliköt ovat jalkautuneet henkilöstönsä luokse. Tämä muutos näkyy selvästi vuoden 2017 esimiespalautteessa positiivisena. Lähijohtamiseen panostaminen on ollut selvä parannus myös opiskelijoiden mielestä, koska osaamisalapäälliköt tapaavat tässä mallissa enemmän myös opiskelijoita. Osa osaamisalapäälliköistä on ottanut myös opetustehtäviä itselleen. Reaaliaikaisen tiedon kokoaminen ja käsittely on helpottunut ja nopeutunut tiedonhallinnan automatisoinnin myötä. Osaamisalojen tuloskeskustelut käynnistettiin vuonna 2016 ja niissä käydään läpi kyseisen osaamisalan keskeiset tulostiedot (opiskelijamäärä, suoritukset, hakutoiveet, keskeyttäminen/ opiskelijapalautteet ja oppimisprosessin auditoinnin tulokset/ opettajien työelämäjaksot ja työhyvinvoinnin TOB- luvut sekä talouden luvut: tulot ja toimintakate). Sisäisen valvonnan prosessit ulottuvat sekä talouteen että perustoimintaan eli koulutuksen toteutukseen. Opiskelijoiden henkilökohtaistamisen, oppimisen etenemisen ja arvioinnin dokumentoinnin tulee olla reaaliajassa ja perusteiltaan oikein. Sisäisissä auditoinneissa nämä ovat myös tarkastuksen kohteena. Puutteet ja virheet kirjataan ja korjataan. Tätä prosessia tukee myös se, että tilintarkastus kohdentuu aiempaa enemmän myös opetustoiminnan päätöksiin ja valvontaan, koska ne ovat rahoituksen perusteena olevia asioita. Tietovaraston DW valmius on hyvä ja se mahdollistaa myös muun kuin määräaikaisen raportoinnin. Kokoustilanteissa voidaan hakea tarvittava tietoa nopeasti ilman manuaalista sihteerityötä. Siirtyminen pääosin paperittomaan tiedolla johtamisen kulttuuriin on ollut myös merkittävä tuottavuuden kasvun syy ja osaltaan mahdollistanut henkilöstövähennykset sihteeritehtävissä. Reaaliaikaisen tiedon hallintaa ja käyttöä tukee myös talousarvion vuosittain laadittava toimeenpano-ohje. Siinä ohjeistetaan kaikkien koulutusmuotojen toiminnan ja talouden tavoitteiden tulo- ja menoerien toteutumisen seurannan ja raportoinnin periaatteet. Tarkoitus on, että tavoitteiden toteutumisesta on reaaliaikainen tieto ja riittävät tiedot ennusteiden tekoon. Johtamiskulttuurin keskeinen väline on johdon valmennus (JOVA). Keskimäärin kerran kuussa pidettävä JOVA on resurssi, jolla kaikkea esimiestyötä kehitetään. Sitä käytetään myös tarkoitukseen, jolla SAMI-tasoista pedagogisen johtamisen toimintakulttuuria edistetään. Arviointi ja parantaminen (Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan edelleen?): YHTYMÄN JOHDON TYÖTÄ OHJAAVA PALAUTE Omistajaohjauksen taso: Vuosittaiset jäsenkuntatapaamiset, yhtymävaltuuston seminaarit, kuntajohdon tapaamiset, seutuseminaarit. Koulutuksen järjestäjätaso: yhtymävaltuuston, tarkastuslautakunnan, yhtymähallituksen ja johtoryhmän tekemät arviot laatu- ja tuloskortin tavoitteiden toteutumisen perusteella vaikuttavat sekä seuraavan vuoden tavoitteisiin, että uuden strategian 2018 valmisteluun (tuloksista ohjautuva kehittäminen). Johtoryhmätaso: johtotiimien, henkilöstön, kollegiaalisten tiimien jatkuva valmennus ja ohjaus sekä johtoryhmän oma analyyttinen vuosikellon ja ohjelman mukainen arviointi säännöllisesti kerran kuukaudessa (johdon valmennus). Uuden strategian 2018 valmistelu käynnistettiin helmikuussa 2017 opiskelija-, henkilöstö- ja yrityskyselyillä. Henkilöstöpalaute TOB sisältää johtajuutta (esimiestyö, työn kehittävyys, tiedottaminen ja vuorovaikutus) sekä hyvinvointia (työkyky, ergonomia, optimaalinen kuormitus) koskevat elementit antaa hyvän

7 7 (26) pohjan arvioida johtamisen onnistumista ja strategian jalkautumista sekä luo työkalun myös osaamisalojen ja henkilöstöryhmien omalle kehittämistyölle, koska tulokset saadaan osaamisaloittain. Raportointi sisältää kuukausiraportoinnin (toiminnan ja talouden seuranta), välitilinpäätökset ja 31.8., ajankohtaiskatsaukset yhtymähallituksen kokouksissa, iltakouluissa sekä yhtymävaltuuston kokouksissa, jäsenkuntakokouksissa jne. PEDAGOGISEN JOHDON TYÖTÄ OHJAAVA PALAUTE Pedagogisen johtamisen taso: apulaisrehtorin ja osaamisalapäälliköiden johdolla pedagogisen strategian mukaisten toimenpiteiden jalkauttaminen osaamisaloille. Tuloskeskustelut ja tutkintojen auditoinnit. Opettaja- ja henkilöstötaso: kollegiaalisten tiimien toiminnan kehittäminen toimintasuunnitelman mukaisesti, johon tavoitteet valitaan strategian toimenpideohjelmista sekä arviointi- ja palautetiedoista. Osaamisen jatkuva uudistaminen ja aktiivinen osallistuminen opetus- ja oppimisprosessin auditointiin. Opiskelijataso: sitoutuminen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamiseen ja suunnitelmien mukaisten opintojen suorittamiseen, palaute tyytyväisyydestä koulutuspalveluihin. Koulutusta koskevat palautteet - opiskelijapalautteet OPIX, AIPAL, OPAL, LIPAL, SOPPRO, Valma-koulutuksen palaute, työelämäpalaute. Tavoitekortit keltainen kortti (prosessitavoitteet) sininen kortti (laadullisen arvioinnin numeeriset palautteet) vihreä kortti (resurssien budjetoinnin toteutuminen) oranssi kortti (kansalliset tulosmittarit) tavoitekortit päivitetään välitilinpäätösten ja tilinpäätöksen yhteydessä. ESIMIESTYÖ ja VALMENNUS; on toteutettu 360-esimieskysely. Kysely sisältää kollegojen, henkilöstön ja oman esimiehen arvioita lähijohtamisesta, luottamuksen johtamisesta, oikeudenmukaisuuden johtamisesta, vuorovaikutuksen johtamisesta, työn kehittävyyden johtamisesta ja työhyvinvoinnin johtamisesta. Tulokset raportoidaan hakemuksen kohdassa henkilöstötulokset.

8 8 (26) 2 STRATEGIA Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): SAMIedun strateginen päätavoite on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva ja alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Lähtökohta on, että vahvuus syntyy pedagogisen muutoksen johtamistyöstä, ammatillisesti kehittyvästä henkilöstöstä ja laajapohjaisuus vähintään nykyisen kuntayhtymän muodostaman kuuden jäsenkunnan omistajapohjasta. Yhtymävaltuuston hyväksymä strategisten toimenpideohjelmien kokonaisuus (20) ohjelmoi vuosien sopeutus- ja kehitystyötä kohti reformin uutta toimintalakia ja rahoitusmallia. Toimenpideohjelmat ottavat huomioon tasapainoisesti 5 pääprosessin kehitysasiat, johtoajatuksena pedagogisen muutoksen tukeminen ja aikaansaaminen. Strategisena tavoitteena on sopeutuksen ja kehittämisen asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus ja tuloksellisuus. Kun resursseja leikataan %, on selvää, että rakenteiden ja prosessien tuottavuus- ja tehokkuusluvuissa pitää pystyä pysyvästi parempaan. Toimintatavat (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Strategiatyön suunnittelu ja tavoitteiden määrittäminen ovat eri tahoja osallistavaa ja vuorovaikutteista. Strategisten tavoitteiden asettamiseen osallistuvat opiskelijat, henkilöstö ja eri sidosryhmien sekä työelämän edustajat. Strategian valmistelutyössä hyödynnetään erilaisia toimintatapoja, kuten asiantuntijakokouksia ja sidosryhmäkokouksia. Taustatietona hyödynnetään myös palautetietoja ja laadittuja selvityksiä. Strategian toteuttamisessa on vakiintuneet työkäytännöt, jotka muodostuvat vuosittain laadittavista BSC-tavoitekorteista ja niihin asetettavista tavoitteista, joiden toteuttamiseen osallistuu koko henkilöstö. Strategian toteutumisen seurantaa tehdään vakiintuneilla raportointikäytänteillä. Opiskelijat osallistuvat yhteiseen suunnitteluun ja toiminnan toteuttamiseen opiskelijakunnan ja opiskelijapalautteiden kautta. Opiskelijakunnan hallituksella ja kuntayhtymän johtotiimillä on säännölliset tapaamiset. Opiskelijakunnan toimintaa koordinoi kuntayhtymässä yhteisten opintojen lehtori, opiskelijakunnan hallituksen jäsenet on koottu kaikkia osaamisaloja huomioiden. Vuonna 2016 uudistettu pedagoginen johtamisrakenne tukee osaamisperusteista sekä työelämä- ja asiakaslähtöistä muutosta. Kuuden osaamisalan rakenne, jossa yhdellä esimiehellä henkilöstömäärä on aiempaa organisaatiorakennetta vähäisempi, mahdollistaa ja tukee strategisten tavoitteiden mukaisesti aiempaa vahvemmin pedagogisen muutoksen johtamista sekä toimeenpanoa. Pedagogisen strategian ja erityisesti pedagogisen muutosprosessin toimeenpanossa vakiintunut arviointikäytäntö on vuodesta 2012 lähtien ollut opetus- ja oppimisprosessien auditointi. Vuosittain auditoidaan n. 10 tutkintoa. Arviointi koostuu opiskelijoiden ja opettajien itsearvioinnista, opiskelijoiden haastatteluista sekä konsensus-

9 9 (26) kokouksesta, jossa sovitaan kehittämistoimista. Uutena työkäytäntönä on lukuvuonna kokeiltu tuloskeskusteluja, joissa käydään läpi kunkin osaamisalan tulostietojen kokonaisuutta (asiakastulokset, prosessit ja laatu, henkilöstötulokset ja talouden tavoitteiden toteutuminen). Henkilöstöön kohdistuvaa muutosta on tuettu esimies- ja henkilöstövalmennuksella ja työhyvinvointiohjelmalla. Myös tulospalkkiomalli on otettu kokeiltavaksi vuonna Henkilöstövalmennus ennakoi osaamisperusteisen (työelämälähtöisyys) ja asiakaslähtöisen (henkilökohtaistaminen) oppimisen edistämistä. Työhyvinvoinnin kehittämiseen perustettiin TYHY- ryhmä, joka on yhdessä johtotiimin kanssa valmistellut kehittämisohjelmaa tähän. Henkilöstösopeutuksen haastavin prosessi on ollut YT-neuvottelujen läpivieminen. Ne on onnistuttu toteuttamaan rakentavassa hengessä ja ennakoivasti. Vuosien 2016 ja 2017 sopeutustarpeet neuvoteltiin ja sovittiin syksyllä Kehittämisstrategian fokus on ennakoinnin ja aikuiskoulutuksen vahvistamisessa sekä reaaliaikaisen tiedonhallinnan kehittämisessä. Osaamisalan päällikkö, tiimit ja tiimin vetäjät toteuttavat yhdessä sovittuja oppilaitostason (sekä toiminta- ja laatujärjestelmän ohjeistusten mukaisia) linjauksia. Ennakointityön valmistelua on toteutettu yhdessä opetushenkilöstön ja ammatillisten neuvottelukuntien kanssa (yrityshaastattelut ja aloituspaikkojen arviointi), Itä-Suomen verkostokumppanuuksien avulla (benchmarking- käynnit, mm. ESEDU-SAMI, YSAO-SAMI ja PKKY-SAMI), omistajavuorovaikutusta lisäämällä (elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen jäsenkuntien alueella, esim. leipurikoulutuksen käynnistäminen). Olemme vahvistaneet reaaliaikaisen tiedon hyödyntämistä tietokuution käyttöönotossa johdon ja henkilöstön henkilökohtaisen työpöydän myötä. Asiakkaiden näkökulmasta oppimisen etenemisen laadunvarmistus on nopeutunut. Opiskelijoiden näkökulmasta toimintaprosessien kehittäminen näkyy digitaalisuuden käyttöönoton lisääntymisenä, opetusteknologian kehittymisenä tukemaan oppimista ja digitaalisessa muodossa olevaa avointa oppimateriaalia Aikuiskoulutuksen laadullinen kehittäminen ja asiakastarpeisiin vastaava koulutuksen toteuttaminen perustuu tehokkaasti toimivaan ennakointityöhön. Siinä yhdistyvät suunnitelmallinen ammatillisten neuvottelukuntien kuuleminen ja systemaattisesti toteutuvat työelämän toimijoiden (yritysten ja muiden työantajien) haastattelut, jotta kaikki koulutukseen käytettävät resurssit kohdentuvat tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tukipalvelujen strategian toimenpideohjelmien fokus on ollut vuodesta 2014 lähtien talouden tasapainon hallinta ja sisäisten palvelujen mitoittaminen kestävälle uralle. Talouden sopeuttamisessa yksikköhintojen leikkaukset ovat määrittäneet tulojen ja menojen tasapainovaatimuksen. Vuosikatetavoitetta on arvioitu suhteessa kiinteistöjen sopeutuksen, investointien ja poistojen kokonaisuuteen nähden. Talouden suunnitelmavuosien lähtökohtana on ollut vuosikatetavoitteen tason säilyttäminen 1,1 M tasolla ja investointien toteuttaminen pääosin tulorahoituksella. Yhtymäpalvelujen strategian toimenpideohjelmista keskiössä ovat olleet koulutustarjonta (järjestämislupa, aloituspaikat ja aikuiskoulutus), kiinteistön sopeuttaminen sekä organisaation rakenne ja prosessit. Koulutustarjonnan optimoinnissa tutkintojen tulosvertailua on tehty työllistymisen ja hakutoiveiden tulosten perusteella. Lisäksi vuoden 2018 aloituspaikkojen määrittämiseen ennakointityötä on laajennettu yrityshaastatteluilla ja neuvottelukuntien omilla arvioilla. Leipuri-kondiittorikoulutuksen käynnistäminen on tästä prosessista hyvä esimerkki. Kiinteistöjen sopeuttamisessa yhtymävaltuusto hyväksyi toimenpideohjelman, jolla kem2:n kiinteistömassa saadaan pienennettyä vuoteen 2020 mennessä noin kem2:iin, mikä tarkoittaisi n. 15 kem2 per opiskelija, kun luku nyt on yli 25 kem2. Sopeuttamisohjelman tavoite perustuu siihen, että pääkampukselta puretaan vanhoja rakennuksia n kem2 ja entinen metsä- ja kalatalousoppilaitos myydään. Metsäopetuksen tilat /asuntolat ovat olleet turvapaikanhakijoiden käytössä Purettavan liikunta- ja juhlasalin tilalle on tarkoitus rakentaa uusi monitoimi/liikuntasali, jonka suunnittelun lähtökohtana on monikäyttöisyyden laajentaminen.

10 10 (26) Arviointi ja parantaminen (Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Strategian toteutumista arvioidaan osana vuosittaisia jäsenkuntatapaamisia, joissa huomioidaan koulutuksen järjestäjätasolla prosesseissa ja toiminnoissa tapahtuneet muutokset. Johtoryhmätyöskentelyssä toteutetaan jäsenkuntatapaamisissa esiinnousseet linjaukset. Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan reaaliaikaisilla mittareilla (BSC) ja raportoinnilla. Strategiatyöprosessin arvioinnin työkaluina ovat henkilöstön työolobarometrin (TOB) tulokset, opiskelijapalautteiden tulokset OPIX (ammatillinen peruskoulutus), AIPAL, OPAL, LIPAL (lyhytkoulutukset), SOPRO, VALMA-koulutuksen palaute, esimiestyön 360-arviointi, tulosohjauskeskustelut sekä opetus- ja oppimisprosessin auditointien tulokset. Ammattiopistostrategia päivitettiin OKM vuonna 2013 ja 2014 tekemät ammatillisen koulutuksen leikkauspäätökset vietiin heti sopeuttamisen linjauksiin. Vuosien toimenpideohjelmat määrittivät uudelleen sopeutusvuosien painopistealueet ja tavoitteet sekä toimenpiteet. Strategian näkökulmat ovat johtamisjärjestelmän mukaiset. Tällä varmistetaan muutosprosessien tasapaino ja rakenteen yhteys toiminta- ja laatujärjestelmän (IMS TOLA) malliin. Tällä hetkellä kuntayhtymässä valmistellaan vuosien Reformin toimeenpanon uudistumisen strategiaa, johon liittyen valtuustokauden johtamisen 5 pääprosessin strategisia muutostekijöitä on kartoitettu keväällä Strategian valmistelu käynnistettiin helmikuussa 2017, jolloin henkilöstöltä, opiskelijoilta ja yrityksiltä pyydettiin näkemyksiä valmisteluun. Strategiavalmistelun sidosryhmäpäivä pidetään Strategiatyö etenee seuraavan aikataulun mukaan: - Kysely, jolla kartoitettiin tulevan strategian visiota, arvoja ja päätavoitteita, toteutettiin helmikuussa 2017 opiskelijoille, henkilöstölle, työelämän ja sidosryhmien edustajille sekä omistajille pääprosessien nykytilan ja muutostarpeiden arviointi sidosryhmätapaaminen (strategiapäivä), jossa valmistellaan ehdotusta strategisiksi päätavoitteiksi ja menestystekijöiksi - elokuussa 2017 järjestetään uusille toimielimille (yhtymävaltuusto ja yhtymähallitus) perehdyttämispäivä, jossa käsitellään myös uudistumisen strategiaa. Tässä yhteydessä käsitellään myös reformilakien ja koulutuksen järjestämisluvan valmistelua ja vaikutuksia strategiaan ja vuoden 2018 suunnitelmiin.

11 11 (26) 3 HENKILÖSTÖ Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): SAMIedun strategian toimenpideohjelmissa ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa on asetettu henkilöstön osaamisen ja organisaation kehittymisen tavoitteet, jotka sitouttavat ja osallistavat koko henkilöstöä laadukkaaseen asiakaslähtöisten palveluiden tuottamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Henkilöstövoimavarojen hallinta on keskeisessä asemassa oppilaitoksen toiminnan kehittämisessä. Osaava ja hyvinvoiva omaava henkilöstö on oppilaitoksemme menestyksen perusta. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen sekä osaamisen johtaminen ovat keskeisiä painopisteitä organisaation henkilöstön kehittämissä. Toimintatavat (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Henkilöstöpalvelut koordinoi SAMIedussa henkilöstöpäällikön johdolla henkilöstöhallintoon liittyvää suunnittelua, kuten strategisten painopisteiden valmistelua, ylläpitää henkilöstöhallinnon järjestelmiä sekä koordinoi rekrytointia ja opastaa sekä auttaa henkilöstön jäseniä ja esimiehiä palkkahallintoon liittyvissä asioissa. Henkilöstöhallinto hyödyntää toiminnassaan digitaalisia järjestelmiä, kuten; Rekrytoinneissa käytettävää sähköistä kuntarekry.fi-järjestelmää. Palkkalaskelmat toimitetaan sähköisesti. Matkalaskujen käsittely toteutetaan sähköisessä M2-järjestelmässä ja henkilöstöllä on käytössään sähköinen henkilöstöhallinnon Personec F ESS-käyttöliittymä poissaolojen, vuosilomien ja koulutustietojen hallintaan. Henkilöstöhallintajärjestelmä on integroitu osaksi DW-tietovarastoa, ja henkilöstä koskevat tiedot voidaan tarkastella reaaliaikaisesti. SAMIedussa kehitämme, kannustamme ja tuemme aktiivisesti henkilöstön osaamisen vahvistamista. Ennakoimme jatkuvasti organisaation osaamisen tasoa suhteessa elinkeinoelämän tarpeisiin. Rekrytointiprosessi on rakennettu siten, että sen myötä voidaan vahvistaa organisaation osaamista. Hyviin tuloksiin kannustamiseksi on otettu vuonna 2017 käyttöön tulospalkkio malli. SAMIedussa jokainen henkilöstön jäsen kuuluu oman osaamisalansa kautta johonkin kollegiaaliseen tiimiin. Lisäksi henkilöstön valmennus ja koulutus sisältää monia eri yhteistoiminnallisen oppimisen muotoja, kuten henkilöstön valmennus ja koulutuspäivät (vähintään 5 / vuosi), yhteistyötoimikunta/ työsuojelu, tiimipalaverit, johdon työryhmät, osaamisalojen ammatilliset neuvottelukunnat. Työhyvinvoinnin kehittämistä tukee yhteistyötoimikunta, työhyvinvointiryhmä sekä työsuojelujaos. Työhyvinvoinnille asetetut tavoitteet on linjattu työhyvinvointiohjelmassa. Tavoitteena on erityisesti työssä tarvittavan terveyden ylläpitäminen ja turvaaminen. SAMIedussa tuetaan omaehtoista henkistä ja fyysistä työkyvyn ylläpitämistä. Henkilöstön roolia ja osallisuutta muutoksen toteuttamisessa vahvistetaan yhteistoiminnan kautta. Yhteistyötoimikunta laatii suunnitelman ja toimenpiteet organisaatiotasoisen yhteistoiminnan kehittämiseen vuosittain. SAMIedussa nähdään, että työhyvinvointi syntyy onnistumisista työssä, mikä puolestaan edellyttää hyvää perehdyttämistä, toimivia prosesseja sekä työntekijän ammatillista kehittämistä suhteessa työhön ja työnmuutokseen. Osaamisen johtaminen on tavoitteellista ja systemaattista, 360-esimiesarvioinnit määrittävät esimieskohtaiset vahvuudet ja kehittämiskohteet, jotka johdon kehityskeskusteluissa tarkentuvat esimieskohtaisiksi valmennusohjelmiksi. Osaamisen johtaminen ja sen kehittäminen tukee koko organisaation kehittymistä. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen on systemaattiset toimintatavat, joita tukee koko henkilöstölle toteutettu valmennusohjelma. Valmennusohjelman myötä on vahvistettu henkilöstön digi-, pedagogista- ja laatuosaamista. SAMIedun henkilöstöä ohjataan laadukkaaseen toimintatapaan, jossa jokainen osallistuu arjen työssä, reaaliaikaisen tiedon hankintaan, käsittelyyn ja hyödyntämiseen osana kokonaisvaltaista työn kehittämistä. Henkilö-

12 12 (26) kohtaiset kehittämistarpeet ja niiden seuranta määritetään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa. Kehityskeskusteluissa toimintatapoina on sekä tiimien kesken käytävät ryhmäkehityskeskustelut, että henkilökohtaiset kehityskeskustelut esimiehen kanssa. Henkilöstön kehityskeskusteluissa kaikille yhteisinä teemoina ovat oma työtilanne, tavoitteiden saavuttaminen, yhteistyö tiimissä, kehittäminen ja hyvinvointi. Johdon kehityskeskusteluissa kaikille yhteisinä teemoina ovat yleiset tunnelmat omassa työssä (terveys, työkyky, kuormitus jne.), arviot SAMIedun tulevaisuudesta ja strategisesta ja operatiivisesta kyvykkyydestä, johtoryhmätyön fokus, arviot oman työn kehittämisestä ja avaintehtävien muutostarpeista, oman työn painopistealueet, sekä ajatukset oman työuran osalta seuraavan viiden vuoden aikana. Kehityskeskusteluissa arvioidaan henkilöstön osaamista ja osaamistarpeita suhteessa vahvistettuihin strategisiin tavoitteisiin. Opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä tuetaan mm. työelämäjaksoilla. Jokaisen opettajan tulee osallistua työelämäjaksolle strategiakauden aikana. Opettajien työelämäjaksoja toteutetaan vuosittain keskimäärin 22 kuukautta, jakautuen keskimäärin 60 opettajan kesken. Työelämäjaksot sisältävät sekä opettajan ammatillisen kehittymisen näkökulman, että ydinprosessien kehittämisen näkökulman. Opettajat ovat työelämäjaksojen aikana vahvistaneet työelämäyhteistyötä eri näkökulmista, kehittäneet opetussuunnitelmia, työpaikalla tapahtuvan oppimisen alakohtaisia malleja, kouluttaneet työpaikkaohjaajia, hankkineet uusia kumppanuuksia ja asiakkaita sekä keränneet koulutustarjonnan kehittämiseen liittyvää ennakointitietoa. SAMIedussa henkilöstö kehittää myös osaamistaan toimimalla aktiivisesti eri kehittämisverkostoissa. SAMIedun henkilöstö kehittää osaamistaan kehittämishankkeissa. Toiminnan kehittämistä tehdään myös benchmarkkaamalla hyviä käytäntöjä muista oppilaitoksista sekä työelämästä. Osana henkilöstön valmennusta reformin toimeenpanoon toteutimme yhteistyössä Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa laaja-alaisen TUTKEsta toimintaan täydennyskoulutuksen, johon osallistui koko oppilaitoksen pedagoginen johto sekä yli puolet opetushenkilöstöstä. Arviointi ja parantaminen (Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Henkilöstön työyhteisökysely toteutetaan vuosittain. Työyhteisökyselyn tuloksia hyödynnetään laajaalaisesti työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyviä parantamistarpeita arvioitaessa. Työyhteisökyselyn tulokset ja vertailut muihin koulutuksen järjestäjiin käsitellään kuntayhtymän johtoryhmässä. Kkoko henkilöstölle järjestetyssä palautetilaisuudessa käsitellään kuntayhtymätasoiset tulokset lisäksi osaamisala kohtaiset tulokset kunkin osaamisalan henkilöstön kanssa erikseen. Tuloksien perusteella on käynnistetty välittömästi vaadittavat kehittämistoimet, joiden etenemistä seurataan osana tiimien toimintaa. Henkilöstöä koskevat tavoitteet ja kehitystoimet kirjataan vuosittain laatu- ja tuloskorttiin sekä kollegiaalisten tiimien toimintasuunnitelmiin. Ryhmäkehityskeskusteluissa kartoitetaan kollegiaalisen tiimin osaaminen ja mahdolliset osaamisvajeet osaamismatriisin avulla. Yksilötasolla tavoitteiden toteutumista ja uusien tavoitteiden asettamista arvioidaan kehityskeskusteluissa, joihin jokainen henkilöstön jäsen osallistuu vuosittain. Henkilöstön koulutustarpeiden arviointi tehdään osana henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa, joka sisältää arvion henkilöstön ammatillisesta osaamisesta, työtehtävien muutoksesta ja ammatillisten osaamisvaatimusten muutoksesta, yleiset periaatteet työkyvyn ylläpitämiseen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen. Opettajien työelämäjaksojen seuranta on osana reaaliaikaista tuloskorttia, toteutumista seurataan kuntayhtymän johtoryhmässä kuukausittain osana kuukausiraportointia. Palautteita kerätään reaaliaikaisesti kaikista eri asiakasyhmistä. Palautteet ohjaavat toiminnan kehittämisestä. Henkilöstöä koskevia tietoja analysoidaan reaaliaikaisella tuloskortilla (henkilöstön määrä, käytyjen kehityskeskusteluiden määrä, työyhteisökyselyn tulokset, henkilöstön sairauspoissaolot, koulutuspäivät). Henkilöstön palkitsemisjärjestelmänä käytetään tulospalkkiomallia.

13 13 (26) 4 KUMPPANUUDET JA RESURSSIT Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): SAMIedussa kumppanuussuhteiden kehittämisen tavoitteet ja linjaukset määritetään strategian toimenpideohjelmassa. Tavoitteena on monitasoisten kansallisten ja kansainvälisten kumppanuusverkostojen vahvistaminen ja asiakkaille lisäarvon tuottaminen. SAMIedussa tavoitteena on edistää monipuolisen ennakointityön tiedonkeruuta ja asiakasrajapinnassa toteutettavan koulutus- ja palvelutarjonnan kehittämistä asiakaslähtöisesti. Keskeistä kumppanuusyhteistyössä on edistää pedagogisia toimintamalleja ja työelämälähtöisyyttä opiskelijan oppimisprosessissa. Vastavuoroisten kumppanuuksien ylläpitämisellä ja uudistamisella varmistetaan asiakkaalle tuottava lisäarvo ja palvelun laatu, mikä näkyy osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden hyvinä asiakastuloksina > 4,0. Toiminnan ja talouden tavoitteet asetetaan talousarvioprosessissa ja strategiassa. Tavoitteena muuttuvassa toimintaympäristössä on pystyä säilyttämään toiminnan ja talouden tasapaino tehostamalla ja uudistamalla toimintaa ja oppimisympäristöjä muuttuneita tarpeita vastaaviksi. Toimintatavat (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Verkostojen kehittäminen on osa asiakkuuksien ja kumppanuuksien toteutumista, mitä seuraamme ja arvioimme asiakkuusohjelman (CRM) tuella. SAMIedussa määritämme kumppanuuksien toimenpideohjelmassa asiakkuudet, kumppanuudet ja niiden tehtävät. Vaikuttavuusarvioinnin kautta kehitämme palvelut tuottamaan asiakaslisäarvoa. Saatua tietoa käyttävät asiakkuusvastaavat ja osaamisalapäälliköt asiakasneuvotteluissa. Kumppanuusverkostoja on muodostettu mm. muiden koulutuksenjärjestäjätoimijoiden, yrittäjäjärjestöjen, yrityspalvelujen, julkishallinnon asiantuntijaverkostojen ja yksityisten yritysten kanssa. Verkostojen yhteistyö tuottaa lisäresurssia, laatua ja asiantuntijuutta kilpailutuksen tueksi sekä vahvistaa alueellisia yhteistyömahdollisuuksia valtakunnallisten asiakkaiden palvelemiseksi. Verkostot voivat olla palvelun toimittajaverkkoja, asiakasverkkoja tai rahoituksen ja laadun kehittämisen integroituvia verkostoja. Monipuolisilla verkostoilla tuemme ja vahvistamme SAMIedun omia resursseja vastaamaan asiakastarpeita.

14 14 (26) SAMIedu toimii mm. seuraavissa verkostoissa: Kuntaliiton areenan työvaliokunnan jäsenyys, Etelä-Savon kauppakamarin koulutusvaliokunnan puheenjohtajuus, Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyötoimikunta. Aktiivinen osallistuminen AMKE:n verkostoihin. Savonlinnan kaupungin strategiatyöryhmässä osaamisen ja koulutustyöryhmän puheenjohtajuus. Etelä-Savon ELY-keskuksen neuvottelukunnan jäsenyys. Seudullinen yhteistyö toisen asteen koulutuksen järjestäjien kesken on tiivistä ja aktiivista. SAMIedu ja Savonlinnan kaupunki ovat solmineet yhteistoimintasopimuksen, johon muut toisen asteen oppilaitokset ovat voineet liittyä. Toisen asteen koulutuksen neuvottelukunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa sopimaan yhteistyön linjauksista. Oppilaitosten edustajista koostuva Ammattilukiotoimintaa kehittävä -seuturyhmä kokoontuu usean kerran lukukaudessa neuvottelemaan yhteistyön mahdollistavista ja ajankohtaisista operatiivisista asioista, kuten koulupäivien ja jaksojen ajankohdista, yhteistyön kehittämisestä sekä jatko-opintovalmiuksien parantamisesta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (jäljempänä XAMK) kanssa toimimme tiiviissä yhteistyössä eri kehittämishankkeissa. SAMIedulla ja XAMKilla on yhteistyösopimuksia koulutusyhteistyöstä. Tuoreimpana esimerkkinä on Prosessiteollisuuden perustutkinnon myötä toteutettava yhteistyö XAMKin, kuitulaboratorion kanssa. Savonlinnan seudun perusopetuksen toimijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. SAMI on the road kiertueilla opiskelijat, opettajat ja opinto-ohjaajat esittelevät SAMIn koulutustarjontaa. Seudun perusopetuksen oppilaita kutsutaan SAMIin tutustumaan ammatilliseen koulutukseen 8- ja 9-viikoille sekä työelämään tutustumisjaksolle, TET:iin. Nivelvaiheessa opinto-ohjaajat, koulukuraattori ja erityisopetuksen koordinaattori tekevät tiivistä yhteistyötä perusopetuksen oppilaanohjaajien ja erityisopettajien kanssa. SAMIssa opiskelijoita kannustetaan Taitaja-kilpailutoimintaan. Taitaja-toiminnassa on aktiivisesti mukana opettajia eri aloilta. SAMIssa on järjestetty vuosien aikana yhteensä 9 Taitaja-semifinaalia eri aloilla. Lisäksi oppilaitoksessa järjestetään vuosittain eri aloilla Taitaja9-kilpailuja. SAMIedu on aktiivinen hanketoimija ja kehittäjä. Toimimme tiiviisti eri kehittämisverkostoissa ja kehitämme toimintaamme yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien, sidosryhmien ja elinkeinoelämän kanssa. Olemme haluttu yhteistyökumppani ja toimimme useissa eri kehittämishankkeissa sekä koordinaattorin että kumppanin roolissa niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin verkostoissa. SAMIedulla on laaja ja toimiva kansainvälisten kumppaneiden verkosto, jonka avulla opiskelija ja opettajavaihtoa toteutetaan. Kansainvälisissä liikkuvuushankkeissa toteutetaan noin 30 opiskelijan työssäoppimis- ja 10 opettajan tutustumis- tai työelämäjaksoa vuosittain. Kaikki kehittämishankkeet kytkeytyvät tiiviisti organisaation strategisiin tavoitteisiin. Hanketoiminnan vaikuttavuutta sekä tuloksia seurataan ja arvioidaan hankefoorumeissa ja johdon hankekatsauksissa. Ammattiopiston johtoryhmä käsittelee kaikki hankeaihiot ja päättää hankkeiden hakemisesta. Digitaaliset oppimisympäristöt tukevat reaaliaikaisen tiedon hyödyntämistä, oppimista sekä oppilaitoksessa että työpaikalla. Sähköisistä ympäristöistä käytössä on Moodle verkko-oppimisympäristö, O365 ja Skype for Business, ThingLink ja alakohtaisia ostettuja ympäristöjä. Oppimispeliympäristöistä on käytössä Seppo.io, HeiJoe ja Quizlet. Koko oppilaitoksessa käytössä oleva langaton verkko tukee digitaalisuutta. Laitekannan kehittämisessä ja hankinnoissa on keskitytty laitteisiin, joiden siirreltävyys on helppoa. Tiedon reaaliaikaista hyödyntämistä on tuettu koko henkilöstölle hankittujen älypuhelimien myötä. Syksyllä 2017 ammatillisen peruskoulutuksen aloittaville opiskelijoille on päätetty hankkia Windows Cloudbook -päätelaitteet. Opiskelijoille hankittavien laitteiden käyttötarkoituksena on monipuolistaa ja rikastuttaa opiskelua sekä vahvistaa digipedagogiikan toimintamalliin siirtymistä. Oppimisessa käytetään myös ipad-laitteita, Smart Board-tauluja ja kannettavia tietokoneita. Digimahdollisuuksia ja sosiaalista mediaa hyödynnetään laaja-alaisesti ohjauksessa ja oppimisessa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen osalta on aktiivisesti jalkauduttu kehittämään yhteistyötä työelämän kanssa ja rakennettu yrityskohtaisia toimintamalleja. SAMIedussa on lisätty työelämässä olevien

15 15 (26) oppimisympäristöjen määrää sekä työpaikalla tapahtuvaa oppimista systemaattisesti. Esimerkkeinä mm. Savonlinna WORKS Oy:n kanssa on kehitetty syksystä 2015 lähtien hitsauksen oppimissolumallia, jossa laajennetaan oppimista yrityksen toimitiloihin sekä opiskelijoiden että opettajien osalta. Hitsausoppimissoluun on laadittu DIGI- PEDA-kehittämishankkeessa digitaalinen ohjaus ja perehdytysmateriaali, joka on yhdistetty osaksi myös Andrtiz Oy:n PG:n IOT-alustaa. Savonlinnan teatterin puvustamo toimii oppilaitoksen tiloissa mahdollistaen työelämälähtöiset oppimistilanteet erityisesti käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon opiskelijoille. Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa on tehty yhteistyötä 17 vuoden ajan. Oopperajuhlien lavasteiden valmistaminen toteutetaan oppilaitoksessa ja on integroitu kulttuurialalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla osaksi työelämälähtöistä oppimista. SAMIedussa hallitaan kokonaisresurssien kustannustehokasta käyttöä reaaliaikaisilla mittareilla ja jatkuvalla talouden seurannalla. Kokonaisresurssien kustannustehokas käsite tarkoittaa käytännössä sitä, että samoissa tiloissa samoilla kokonaisresursseilla järjestetään koulutusta useampaan tutkintoon. Näin mahdollistetaan kustannustehokas resurssien käyttäminen opettajien, laitteiden, koneiden ja toimitilojen osalta. Nuorten ja aikuiskoulutuksen yhdistäminen on mahdollistanut kustannustehokkaan toiminnan. Tämän lisäksi se mahdollistaa opiskelijoille laaja-alaisemman ja vuorovaikutteisemman oppimisympäristön, jossa nuoret ja aikuiset ovat joko kokonaan tai osittain samoissa tiloissa ja ryhmissä. Talouden sopeuttamiseksi Itä-Savon koulutuskuntayhtymässä käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut vuonna Tarkastelujakso ei koskenut vain vuotta 2015 vaan samalla tehtiin henkilöstöresurssipäätökset, jotka ulottuivat ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti aina vuoteen 2018 saakka. Neuvottelujen lopputuloksena henkilöstö väheni yhteensä 35 henkilöä, joista opettajia oli 23 ja opetusta avustavia sekä tukipalveluhenkilöstöä 12. Lisäksi henkilöstön määrä on pienentynyt eläkkeelle siirtymisten johdosta, jolloin pääsääntöisesti ei ole palkattu tilalle uutta henkilöstöä. Uudistettu organisaatio ja johtamismalli antaa mahdollisuuden tarkastella selkeämpiä osaamisalakokonaisuuksia, jolloin toimintojen integraatio on myös pienentänyt kustannuksia Enn 2017 Ero Henkilöstö Kiinteistöistä ja toimitiloista on laadittu sopeuttamisohjelma vuosille Ohjelmassa on kuvattu Itä- Savon koulutuskuntayhtymän tilat, tilojen kunto sekä myytävät, purettavat ja rakennettavat tilat. Ohjelman mukaisesti huonokuntoisia tiloja on purettu sitä mukaa, kun ne ovat jääneet tyhjiksi. Osa tyhjiksi jääneistä kiinteistöistä on myytävinä, osa on vuokrattuina. Uudisrakentamista perustellaan sillä, että selvityksen mukaan huonokuntoisten tilojen peruskorjaus tulisi kalliimmaksi kuin niiden purkaminen ja uuden rakentaminen huomioiden myös muutokset käyttökustannuksissa. Kiinteistöt YHTEENSÄ Purettavat m² Myytävät m² Uudisrakennus m² Kiinteistömäärä yhteensä m² Edellä mainituilla toimenpiteillä on pystytty pitämään talous tasapainossa ja vuosikate tasolla, jolla on katettu vuosittaiset poistot. Myös investoinnit on mitoitettu siten, että niiden rahoitus on toteutettu vuosikatteella ja kertyneillä rahavaroilla. Itä-Savon koulutuskuntayhtymän taseessa ei edelleenkään vuoden 2016 tilinpäätöksessä ole pitkäaikaista vierasta pääomaa. Arviointi ja parantaminen (Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Kehittämishankkeiden arvioinnin työkaluna reaaliaikainen hankesalkku. Opiskelijoiden, elinkeinoelämän, rahoittaja- ja viranomaistahojen ja muiden laaja-alaisten kumppanuksien toiminnan laadukkuutta sekä tuloksellisuutta arvioimme systemaattisesti tuloskorttien, asiakkuusohjelman (CRM) tuella, kohdennetuilla asiakaskyselyillä sekä kumppanuussopimuksilla. Toimintaa ohjaa strategian toimenpide-ohjelman mukaiset tavoitteet, joita seurataan reaaliaikaisesti.

16 16 (26) Koulutus- ja palvelutarjontaa arvioimme ennakoivasti keräämällä laaja-alaisesti tietoa asiakas- ja kumppanuusverkoston kautta päätöksenteon pohjaksi. Oppimisympäristöjen laatua ja työelämälähtöisyyttä arvioidaan laajasti sekä pedagogisesta, toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta. Opiskelijakunnan hallitus osallistuu myös oppimisympäristöjen kehittämiseen mm. osana kiinteistöjen toimitilaohjelmaa. Opetus- ja oppimisprosessien auditointien osana toteutetaan toimitilakatselmukset, jossa arvioidaan oppimisympäristöt tutkintokohtaisesti. Toimitilakatselmuksen pohjalta tehdään tutkintokohtaiset tai osastokohtaiset kehittämistoimenpiteet, joiden toteutumista valvoo osaamisalapäällikkö. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kytkeytymistä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin varmistetaan, osaamisperusteisen blogin tai Wilman oppimispäiväkirjan avulla. Lisäksi keskeisessä osassa on työpaikkaohjaajien kouluttaminen. Opiskelija-, asiakas- ja henkilöstöpalautteiden pohjalta arvioidaan tavoitteiden mukaista onnistumista ja asetetaan kehittämistoimia osana tiimien toimintasuunnitelmia. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatua arvioidaan jokaisen opiskelijan työssäoppimisen osalta; opiskelijoille, opettajille ja työpaikkaohjaajille toteutetaan TOP-työssäoppimisen palautekysely aina 1 vko ennen työssäoppimisen päättymistä. Talouden tavoitteiden toteutumista seurataan reaaliaikaisten taloushallinnon Web-raporttien sekä tietokuution reaaliaikaisen tuloskortin tietojen pohjalta. Lisäksi kuukausittain tarkastetaan tilanne johtoryhmän kokouksessa. Mikäli havaitaan riskejä tavoitteiden toteutumisessa jollakin osaamisalalla tai tulosalueella tai kuntayhtymän tasolla, käynnistetään välittömästi selvitys korjaavista toimenpiteistä. Välitilinpäätösten ja jälkeen laaditaan ennustelaskelmat koko vuotta koskien.

17 17 (26) 5 PROSESSIT, TUOTTEET JA PALVELUT Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): Tavoitteena on toimintaprosessien asiakaslähtöinen, tehokas ja laadukas toteuttaminen. SAMIedussa koko henkilöstöä osallistavat prosessit ja vaiheidenkuvaukset sekä niihin liitetyt dokumentit ohjaavat arjen työtä ja toteuttavat yhtenäisiä toimintatapoja koko kuntayhtymässä. Tuotteiden ja palveluiden sekä toimintaprosessien suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen osallistuvat niin asiakkaat, henkilöstö kuin kumppanien ja sidosryhmien edustajat. Tuotteet ja palvelut perustuvat asiakkaan osaamis- tai kehittämistarpeisiin. Pedagogisen strategian mukaan keskeisenä tavoitteena on kehittää henkilökohtaistamista, opiskelija- ja asiakaslähtöistä toimintaa, pedagogisia menetelmiä ja opettajien pedagogisia valmiuksia. Elinkeinoelämän osaamistarpeiden pohjalta kehitetään tuotteita ja palveluita niin, että ne tuottavat lisäarvoa asiakkaalle, opiskelijalle ja oppilaitokselle. Keskeisenä tavoitteena on ennakoida prosessin tutkintokohtaista vaikuttavuutta, tehokkuutta ja laadukkuutta reaaliaikaisilla ja ennakoivilla mittareilla. Keskeisten prosessien toteumaa suhteessa tavoitteisiin voidaan seurata reaaliaikaisesti, esim. keskeyttämistä, läpäisyä, opiskelija- ja työelämäpalautteita, suoritteita. Reaaliaikaisten mittarien pohjalta arvioimme ja kehitämme jatkuvasti toimintatapaamme. SAMIedussa on pitkäjänteisesti kehitetty pedagogisen johtamisen menetelmiä tukemaan asiakaslähtöisiä tuotteita ja palveluita sekä toimintaprosesseja. Organisaation prosessit ja toimintaohjeet tukeutuvat kuntayhtymän hallintosääntöön sekä strategian toimenpideohjelmiin. Toimintatavat (Minkälaisia toimintatapoja on sovittu tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten toimitaan?): Koulutuksen järjestäjän kaikille prosesseille on määritetty SAMIedun PROSESSIT IMS/TOLA vastuuhenkilöt ja niiden toimivuutta arvioidaan reaaliaikaisilla mittareilla ja palautteilla. Prosessien parantamiseen on kehitetty yhteneväiset ja systemaattiset toimintatavat. SAMIedun toiminta- ja laatujärjestelmän (TOLA) on dokumentoitu IMS-ohjelmiston alustalle. Toiminta- ja laatujärjestelmän rakenteen muodostavat johtamisen 5 pääprosessia: koulutuspalvelut, henkilöstöpalvelut, kehittämispalvelut, taloushallintopalvelut ja yhtymäpalvelut. Prosessit jakautuvat ydin-, avain-, ja tukiprosesseihin, prosessikuvauksiin on kytketty toimintaohjeet ja dokumentit. Prosessikuvauksia hyödynnetään henkilöstön perehdyttämisen työkaluina sekä toiminnan suunnittelussa. Eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat selkeytyneet prosessikuvausten laadinnan myötä. Yhtymäpalveluiden prosessista vastaa kuntayhtymän johtaja/rehtori, koulutuspalveluiden prosessista apulaisrehtori, osaamisalapäälliköt ja tiimit, talouspalveluiden prosesseista talousjohtaja, henkilöstöpalveluiden prosessista henkilöstöpäällikkö ja kehityspalveluiden prosesseista laatu- ja kehityspäällikkö. Oppilaitoksen prosesseja kehitetään palautteesta ohjautuvien vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Prosessien päivittäminen ja toiminnoissa

18 18 (26) tapahtuvista muutoksista tiedottaminen on systemaattista ja organisaation eri tahoja osallistavaa. Oppilaitoksen perustehtävästä, koulutuksesta ja sitä tukevasta palvelutoiminnasta vastaavat apulaisrehtorin johdolla osaamisalapäälliköt, tiiminvetäjät, tiimit, opiskelijapalvelut, koulutussuunnittelijat ja aikuiskoulutuksen erityisasiantuntija. Oppilaitospalvelut, henkilöstöpalvelut ja kehittämispalvelut tukevat perustehtävän laadukasta toteuttamista. Opetussuunnitelmatyössä on yhteneväiset toimintatavat. Ammattiosaamisen näyttöjen toimintasuunnitelmat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset ja suunnitelmat on dokumentoitu toiminta- ja laatujärjestelmään ja niille on määritetty vastuuhenkilöt. Koulutuksen ennakointityön prosessista vastaa apulaisrehtori yhteistyössä osaamisalapäälliköiden ja aikuiskoulutuksen erityisasiantuntijan kanssa. Ennakointitiedon keruu perustuu määrälliseen, laadulliseen, yrityshaastatteluihin ja ammatillisen neuvottelukunnan ennakointitietoon. Ennakointityön toimintamalli tuottaa tietoa organisaation koulutustarjonnan, tuotteiden ja palveluiden, sekä osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Palvelu- ja tuotevalikoimaa tarkastellaan koko ajan ja sitä ennakoivaa kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Työkaluna koulutustarjonnan ja aloituspaikkojen määrittämisessä on käytetty ns. tutkintojen tulosvertailua, jossa kullekin tutkinnolle määritellään tulosindeksi, joka määräytyy 11 kriteerin arvion perusteella. Tutkinnot sijoitetaan indeksien perusteella 9-kenttään, jossa lopulta arvioidaan kahden kriteerin, työllistymisen ja hakutoiveiden, perusteella. Tämä tarkastelu ohjaa aloituspaikkojen valmistelua ja koulutustarjonnan kohdentamista. Lukuvuosisuunnittelun prosessista vastaa koulutussuunnittelija apulaisrehtorin ja osaamisalapäälliköiden johdolla. Lukuvuosisuunnitteluprosessi on uudistettu koko kuntayhtymässä yhtenäiseen osaamistarjoitin- toimintamalliin, jonka pohjasuunnittelu lähtee opettajatiimeistä. Wilma-opintohallintajärjestelmään luotu osaamistarjoitinmalli mahdollistaa yksilöllisen ja joustavan henkilökohtaistamisen ja jatkuvan haun toimintamallin. Kaikkien koulutusmuotojen toteuttaminen on kuvattu asiakaslähtöisesti hakeutumisvaiheesta aina koulutuksen päättymiseen vaiheittain ja eri toimijoiden roolit ja vastuut huomioiden. Opintoihin hakeutumisen prosessi vastaa reformin tavoitteita ja jatkuvan haun toimintamallia. Uraohjauksen toimintamallissa kiinnitetään huomiota jatko-opinto- sekä työnhakuvalmiuksien kehittämiseen osana opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen hankkimissuunnitelman laatimista. Opiskelijoiden hakeutumisvaiheen prosessissa sekä koko opintojen aikaisessa uraohjauksessa SAMIedussa toimii opettajien apuna opiskelijapalveluiden henkilökunta, opinto-ohjaajat, kuraattori ja palveluohjaajat koulutussuunnittelijat sekä opintosihteerit. Osaamisen hankkiminen dokumentoituu systemaattisesti opiskelijahallintajärjestelmään. BSC-reaaliaikaiselta tuloskortilta voi seurata tuloksia ja niiden kehittymistä sekä organisaatio- että tutkinto tasolla. Näin tiedon hyödynnettävyys on merkittävää sekä johdon että tiimin ja yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Henkilökohtainen näkymä tuo opettajan työn näkökulmasta esiin oleelliset tulosmittarit, jotka osoittavat opiskelijan etenemistä opinnoissa sekä asiakastyytyväisyyden tilaa. Kaikissa mittaritiedoissa päästään porautumaan organisaatiotasolta aina osaamisala- ja tutkintotasoon asti. Ryhmänohjaajan työpöydällä tuloksia voidaan seurata opiskelija- ja ryhmäkohtaisesti. Tämä antaa konkreettisemman työkalun nopeaan ja ennakoivaan toiminnan kehittämiseen. SAMIedussa tiedolla johtaminen perustuu historiatietoon, tämänhetkiseen tietoon sekä tulevaisuuden ennakointitietoihin. Tietovarastoon (DW) on määritelty keskeiset mittarit johtamisen ja toiminnan tueksi, joiden pohjalta arvioidaan prosessien suorituskykyä. Kts. kuva alla.

19 19 (26) Arviointi ja parantaminen (Miten toimintaa arvioidaan ja parannetaan edelleen?): Koulutusprosessin toimivuudesta ja tuloksellisuudesta saadaan tietoa reaaliaikaisella tiedonhallintajärjestelmästä (DW/tuloskortti). Koulutusprosessin tuloskortin mittareina ovat reaaliaikaiset ja automatisoidut opiskelijaja työelämäpalautteet, keskeyttäminen, läpäisy, työllistyminen, jatko-opintoihin sijoittuminen, suoritteet ja osaamisen kertyminen. Palautteiden tulokset ovat avoimesti koko henkilöstön saavutettavissa. Tulokset käsitellään johtoryhmässä ja niistä tiedotetaan tiimejä, jotka raportoivat tuloksien käsittelyn sekä niistä tehdyt johtopäätökset ja toimenpiteet. SAMIedussa arvioidaan koulutusprosessin toimivuutta ja pedagogisia toimintamalleja tutkinnoittain toteutettavilla opetus- ja oppimisprosessien auditoinneilla. Auditoinnissa arvioitavat osa-alueet ovat seuraavat: 1.Oppimisen suunnittelu ja valmistelu, 2.Oppimisympäristöjen organisointi, 3.Opetuksen toteuttaminen, 4.Ohjaus ja arviointi, 5.Pedagoginen katselmus (asiakirjat, HOPS/Henkilökohtaistaminen, HOJKS, aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, työssäoppiminen ja arviointi) sekä 6.Toimitilakatselmus (Oppimisympäristön pedagoginen layout, koneet ja laitteet, siisteys, toimivuus, turvallisuus ja työelämälähtöisyys). Oppilaitoksessa tehdään vertaisarviointia sekä benchmarkkausta tiiviisti muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Ammatillisen koulutuksen laadun kehittämistä on tehty mm. tiiviissä yhteistyössä LOISTE-hankeverkostossa itäsuomalaisten koulutuksen järjestäjien kesken. Ammatillisen peruskoulutuksen yhteistä opiskelijapalautejärjestelmää on kehitetty OPIX-verkostossa. SAMIedussa arvioidaan koulutustarjontaa ja aloituspaikkoja tutkintojen tulosvertailu -työkalun avulla.

20 20 (26) 6 ASIAKASTULOKSET Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): SAMIedussa tavoitteena on toteuttaa laadukasta koulutusta, asiakastyytyväisyyden tavoitteena on vähintään 4,0 (asteikolla 1-5). Tavoitteena on kasvattaa 1. toiveen hakijoiden määrää ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä vahvistaa aikuiskoulutuksen uusia tuotteita. Asiakastulokset käsitellään systemaattisesti johtoryhmän kokouksissa sekä osaamisaloilla tiimeissä ja opiskelijapalautteet myös opiskelijaryhmissä. Asiakastuloksista johdetaan toiminnan kehittämistavoitteita. Tulokset (Mitä tuloksia on saatu aikaan? Miten tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä?): Yhteishaku päättyi SAMIedun kannalta positiivisesti. Itä-Savon alueella 1. toiveen hakijoiden määrä laski yhteensä 2,3 % (- 15 hakijaa) verrattuna viime vuoteen. Vastaavasti ammatillisen koulutuksen kokonaishakijamäärä väheni 8,1 % eli 3500 hakijalla. Päämäärätietoisen johtamisen ja sitkeän ponnistelun tuloksena onnistuimme kasvattamaan 1. toiveen hakijoiden määrää 11,2 % suhteessa viime vuoteen. SAMIeduun haki 1. toiveella yhteensä 258 hakijaa, mikä on 26 hakijaa enemmän kuin vuonna SAMIedun asiakkaat, opiskelijat ja työelämän edustajat ovat tyytyväisiä, ja tämä näkyy parantuneina asiakas- ja työelämäpalautteiden tuloksina. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta SAMIedun palautteet ovat hieman heikompia muiden itäsuomalaisten koulutuksen järjestäjien (YSAO, SAKKY, PKKY, ESEDU) tuloksiin verrattuna. Olemme reagoineet tähän tiimikohtaisilla palautekeskusteluilla sekä sisäisillä auditoinneilla niiden tutkintojen osalta, joilla palautteet ovat olleet heikolla tasolla. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijat ovat olleet erityisen tyytyväisiä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseen, työssäoppimiseen ja oppimisympäristöihin. Olemme ottaneet käyttöön reaaliaikaisen opettajakohtaisen palautteen, jota kerätään useamman kerran vuodessa, tällä voimme varmistaa opiskelijoiden tyytyväisyyttä ja reagoida nopeammin poikkeamiin.

21 21 (26) VALMA-koulutuksesta kerättiin palautetta ensimmäisen kerran keväällä 2016 toteutetulla itäsuomalaisten koulutuksen järjestäjien yhteisellä kysymyspatteristolla. SA- MIedussa VALMA-koulutuksen opiskelijat ovat hyvin tyytyväisiä koulutuksen laatuun kokonaisuudessaan. Näyttötutkintojen osalta palautteet ovat hyvällä tasolla, näissä ei myöskään esiinny tutkintojen välillä suuria poikkeamia. Monipuolisen asiakaslähtöisen tarjonnan varmistamiseksi on toteutettu osaamistarjotin, joka vastaa ammatillisen perus- ja aikuis-, sekä yrityskoulutuksen tarpeisiin. Oppisopimuskoulutuksen tuotteistamisen tuloksena on mahdollistettu lyhytaikaisen oppisopimuskoulutuksen toimintamalli. Työelämän seudullisiin tarpeisiin vastaten olemme toteuttaneet uusia tutkintoja, kuten: levyalan ammattitutkinnon, tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon painottaen ohjelmoinnin osaamisalaa, puuelementtiasennuksen koulutusta, linja-autonkuljettaja, märkätila-asennuksen pätevöitymiskoulutusta, hitsauksen silmämääräisen tarkastuksen koulutusta, leipuri-kondiittorin koulutusta perustutkintona sekä ammattitutkintona. Aikuiskoulutuksen muutos > 2017 LÄHDE: OPH Normi muutos-% vos muutos-% Opso pt muutos -% Opso lisäk. muutos -% SAMIedu -15,3 4,5-5,2-1,6 Muut koulutuksen järjestäjät (=SAKKY, YSAO, PKKY, SAMPO, SALPAUS, JAO, RASTOR, TEAK) -10,15-0,87-8,6 5,8 SAMIssa tuetaan ja rakennetaan aktiivisesti yksilöllisiä jatko-opintoihin valmistavia opintopolkuja ammatti-lukioyhteistyön avulla. SAMIn opiskelijoista vuosina Taitaja-semifinaaleihin on osallistunut 54 opiskelijaa. Taitaja-finaaliin on vuosina päässyt yhteensä 8 opiskelijaa, tuloksena 1 kultamitali ja 2 pronssimitalia. SAMIssa järjestetään vuosittain myös Taitaja9-kisa seudun perusopetuksen 9.-luokkalaisille. Pedagogisen layoutin mukaisesti olemme uudistaneet oppimisympäristöt yhdistäen lähialoja. Pedagogisen layoutin mukaan osaamisen hankkiminen on avattu tutkinnon osittain muodostuvista työelämälähtöisistä oppimisprosesseista (esim. rautalankakokki, koneistus, talotekniikan oppimissolut).

22 22 (26) 7 HENKILÖSTÖTULOKSET Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): SAMIedussa on asetettu tavoitteiksi osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Jokainen opettaja osallistuu työelämäjaksolle 1-2 kertaa valtuustokaudessa, vuonna 2016 työelämäjaksojen tavoite oli 75 viikkoa. Henkilöstön sisäinen koulutus 3-4 päivää lukuvuodessa. Opetushenkilöstön muodollinen pätevyys 94%. Sairaspoissaolojen osalta tavoitteena on päästä alle kunnallisen keskiarvon 13,6 työpäivää. Opiskelijaa/ henkilöstö tavoite 8,3. Työolobarometrin kaikkien vastausten keskiarvon osalta tavoitteeksi on asetettu 3,8. Tulokset (Mitä tuloksia on saatu aikaan? Miten tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä?): SAMIedussa on ammattitaitoinen henkilöstö. Muodollisen kelpoisuuden omaavien opettajien määrä on noussut ollen vuonna ,06 % (2015, 94,48 %). Saavutettu tulos henkilöstön kelpoisuustasossa on SA- MIedun henkilöstöraporttien paras ja valtakunnallisestikin korkea. Henkilöstön valmennukseen on panostettu, ja tämä näkyy henkilöstön koulutuspäivien kasvaneena määränä, joita toteutui vuonna 2016 yhteensä 1202, joista opettajien koulutuspäiviä oli yhteensä 1032 ja muun henkilöstön 169. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet 10,5 työpäivää, mikä on alle kunnallisen keskiarvon 13,6. Opettajien työelämäjaksoja toteutui vuonna 2016 yhteensä 72 viikkoa. Työelämäjaksolle osallistui vuonna 2016 yhteensä 42 opettajaa työelämäjaksopäiviä toteutui 360. Vuonna 2015 opettajien työelämäjaksoille osallistui 53 opettajaa ja työelämänjaksopäiviä toteutui 470. Vuonna 2014 vastaavat luvut olivat 22 opettajaa ja työelämänjaksopäiviä 360. Henkilöstön työolobarometrin tulokset vuonna 2016 heikentyivät hieman vuoteen 2015 verrattuna. Tuloksien pohjalta johdetut osaamsialakohtaiset palautekeskustelut ovat osoittaneet, että syynä heikentyneisiin tuloksiin ovat erityisesti reformin myötä käydyt YT-neuvottelut ja niiden johdosta tapahtuneet toimintaprosessien muutokset vaikuttivat tuloksiin heikentävästi. Parannusta johtamisen osalta on nähtävissä jo vuoden 2017 toteutetussa esimiesarvioinnin hyvissä tuloksissa Henkilöstömäärä opiskelijaa/henkilöstön edustaja 8,7 7,9 7,3 optetushenkilöstön pätevyys 96 % 94 % 93 % Henkilöstön koulutuspäivät/hlö 5,7 5,5 5,3 Henkilöstön sairaspoissaolot 3,42 % 3,53 % 3,98 %

23 23 (26) 8 YHTEISKUNTATULOKSET Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): Tavoitteena on kouluttaa osaavia työntekijöitä alueen elinkeinoelämän tarpeisiin, vahvistaa läpäisyä sekä ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Tavoitteena on lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista erityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa, sillä näyttötutkinnot toteutetaan jo tälläkin hetkellä lähes pääsääntöisesti työpaikoilla. Ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnan päätöksen mukaisesti on tavoitteena kasvattaa työpaikalla toteutettujen ammattiosaamisen näyttöjen määrää. Tulokset (Mitä tuloksia on saatu aikaan? Miten tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä?): SAMIedussa käynnistettiin vuonna 2014 keskeyttämisen Vuosi ehkäisyn toimenpideohjelma, jonka myötä on onnistuttu Keskeyttäneet lkm tavoitteen mukaisesti vähentämään opintojen keskeyttämistä. keskeyttäneet -% 16,69 % 13,98 % 11,72 % Työpaikalla toteutetut ammattiosaamisen näytöt Kaikki tutkinnot yhteensä 66 % 65 % 62 % Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä ammattiosaamisen näyttöjen lisääminen työpaikoilla on parantunut. Olemme lisänneet työpaikalla tapahtuvaa oppimista määrätietoisesti vuonna 2016, työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrän keskiarvo oli SAMI-tasoisesti 29% koko tutkinnosta eli n 52 osp. Olemme saavuttaneet erittäin hyvän tuloksen sekä ammatillisen peruskoulutuksen, että näyttötutkintojen osalta koulutuksen läpäisyssä (71%), joka on paras sekä itäsuomalaisiin koulutuksen järjestäjiin (57%), että koko suomen keskiarvoon verrattuna (66% ja 55%) lähde AMKE.

24 24 (26) 9 TOIMINNAN TULOKSET Tavoitteet (Mitä tavoitteita on asetettu?): Tavoitteena on huomioida tuleva reformi ja sen vaikutukset niin, että talous ja toiminta pystytään pitämään tasapainossa myös tulevaisuudessa. Koulutuksen järjestäjätason tavoite on, että SAMIedu on pedagogisesti vahva ja seudullisesti/alueellisesti itsenäinen koulutuksen järjestäjä. Tavoitteena on tarjota koulutustarjontaa, joka vastaa alueellisen elinkeinoelämän tarpeisiin ja odotuksiin. Tavoitteena on olla laadukas ja tehokas koulutuksen järjestäjä. Tulokset (Mitä tuloksia on saatu aikaan? Miten tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä?): Koulutustarjonta on monipuolinen, ja sitä on kehitetty koko ajan määrätietoisesti elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta kts. asiakastulokset. Toiminnan tehokkuutta kuvaa se, että suorittujen tutkintojen määrää on parannettu koko ajan kts. asiakastulokset, läpäisy ja tutkintojen määrä. Koulutuksen laadusta kertoo hyvät asiakas- sekä työelämäpalautteet. Tutkintokohtaiset laatupoikkeamat ja vaihtelut tiedetään, ja niitä parannetaan systemaattisesti. Toiminnan kehittämistä on kartoitettu toteutettujen yrityshaastatteluiden myöstä, joita on vuonna 2017 toteutettu yhteensä 232 kappaletta. Haastatteluiden tuloksena olemme saaneet tietoa alueellisesta osaamisen nykytilasta yrityksittäin ja ammattiryhmittäin Tulevaisuuden muutostilanteisiin liittyvät osaamistarpeet, aiempaa täsmällisemmät rekrytointitarpeet, joita ilmeni 99 yrityksellä. Tehtävät joihin mahdollista työllistää (160 kpl), Henkilöstön koulutustarpeen tarkan määritelmän, jota ilmeni 129 yrityksellä. Koulutustarpeen tarkentamisen sekä oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuden (joita ilmeni yritysten nykyisillä työntekijöillä 40 kpl, ja rekrytoitavilla 65 kpl). Lisäksi olemme määrittäneet uusia työssäoppimisen kehittämiseen ja yhteistyön toteuttamiseen liittyviä toimintatapoja. Ennakointityön keskeisenä tuloksena on tutkintojen tulosvertailu ja ennakointiraportti, jotka yhdessä ohjaavat koulutustarjonnan määrittämistä osaamis- ja kehittämistarpeita vastaavaksi. Tutkintojen tulosvertailuun pohjautuen olemme jättäneet tutkintoja pois tarjonnasta sekä vastaavasti lisänneet aloituspaikkoja tutkintoihin, jotka nähdään alueellisesti merkittävinä. TUTKINTOJEN TULOSVERTAILU 2016

25 25 (26) Opetus- ja oppimisprosessin auditoinneilla on tuettu pedagogista johtamista ja varmistettu sisäisen valvonnan kattavuus opetustoiminnan osalta. Auditointeja on toteutettu asetetun tavoitteen mukaisesti. Auditoinneissa määritetyt kehittämiskohteet, aikataulut, vastuuhenkilöt ja niiden toteuttaminen dokumentoituvat IMS/TOLA -järjestelmään. Opetus- ja oppimisprosessin auditoinnit Toteutetut tutkintokohtaiset auditoinnit yhteensä Oheisesta taulukosta nähdään, että SAMIedun kustannustehokkuuden ja tuottavuuden tunnusluvut ovat oleellisesti parantuneet tilinpäätöstunnuslukuja vertailtaessa. Talouden vakaus käy ilmi taseen oman pääoman kehityksestä.