Työpaikkaohjaajan kortisto ASKELLEITTAIN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN-HANKE KIIPULAN AMMATTIOPISTO

Transkriptio

1 Työpaikkaohjaajan kortisto ASKELLEITTAIN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN-HANKE KIIPULAN AMMATTIOPISTO Lotta Heinonen

2 Sisällysluettelo ASKELleittain asiakasymmärrykseen-hanke... 2 Ohjauksen kortit... 3 Tavoitteena työhönperehdytyksessä:... 3 KUN OPISKELIJA SAAPUU TYÖYHTEISÖÖN... 4 AUTISMI:... 6 ASPERGERIN OIREYHTYMÄ:... 7 ADHD:... 8 ADD:... 9 MIELENTERVEYDEN ONGELMAT KEHITYKSEEN LIITTYVIÄ OPPIMISEN HAASTEITA CP-VAMMA VUOROVAIKUTUKSEN JA KÄYTTÄYTYMISEN HÄIRIÖT KUULOVAMMAINEN HENKILÖ...20 NÄKÖVAMMA FYYSISET PITÄAIKAISSAIRAUDET...24 LIIKKUMISEN JA MOTORISTEN TOIMINTOJEN VAIKEUS KIELELLISET VAIKEUDET...26 MATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET...28 LUKIVAIKEUS...29 ULKOMAALAISTAUSTAISEN OPISKELIJAN OHJAUS: SIVU 1

3 ASKELleittain asiakasymmärrykseen-hanke OKM:n hanketta koordinoi Hyria ja Kiipula on yksi toteuttajista Hankkeen aikana toteutetuissa työpaikkakäynneissä esille nousi vahvasti esille työpaikkojen kaipaama tuki opiskelijoiden ohjaukseen liittyen. Reformi edellyttää tulevaisuudessa työpaikoilla tapahtuvaa oppimista entistä enemmän. Hankkeen aikana heräsi kysymys, kuinka me voisimme palvella paremmin yhteistyökumppaneitamme ja auttaa onnistuneessa ohjauksessa? Tämä kirjanen täydentää Kiipulassa jo olevaa Top-ohjaaja koulutusmateriaalia. Tähän käsikirjaan on pyritty löytämään vastauksia ja ohjausmetodeja yleisimpiin haasteisiin joita esiintyy (erityis)opiskelijoilla. Mukana on myös oma osionsa ulkomaalistaustaisen opiskelijan kohtaamiseen liittyviä ohjauksen vinkkejä. Ohjeet ovat yleisiä, on siis syytä muistaa että jokaisella on oma henkilökohtainen oireistonsa ja yksilö itse tietää kuinka hän haluaa tulla kohdelluksi työyhteisössä ja työnohjauksessa. SIVU 2

4 Ohjauksen kortit Perehdyttämisen ja opastuksen tarkoituksena on valmentaa henkilö tehtäväänsä sekä tutustuttaa hänet työympäristöönsä, työoloihin, organisaatioon ja oman työyhteisön tavoitteisiin ja toimintaan sekä niitä koskeviin muutoksiin. TAVOITTEENA TYÖHÖNPEREHDYTYKSESSÄ ON: Antaa henkilölle perustiedot työpaikasta Mahdollistaa tulokkaan myönteinen asennoituminen työyhteisöön Luoda hyvä yhteistyö uuden henkilön ja hänen esimiehensä ja työtovereiden välille Lyhentää oppimisaikaa Poistaa epävarmuutta Vähentää virheitä, tapaturmia ja muita työstä johtuvia haittoja, jotka voivat aiheuttaa työympäristön ja työtehtävien huonosta tuntemisesta Valmentaa tulokas uusiin tehtäviin tehtäväkohtaisella työnopastuksella Turvata työyhteisön toiminta nyt ja tulevaisuudessa Lähde: Perehdyttäminen ja ohjaus ammatillisuuden tukena Niiranen, Anja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (2011) SIVU 3

5 KUN OPISKELIJA SAAPUU TYÖYHTEISÖÖN: Tiedustele miten hän oppii parhaiten. Kun esittelet uusia työntekijöitä, pyri siihen että muutama henkilö päivän aikana käy esittäytymässä. Huom! Kaikki eivät pidä kosketuksesta, anna opiskelijan tehdä aloite kättelyn suhteen. Puhu rauhassa ja käsittele yksi asia kerrallaan. Palastele tieto pienempiin kokonaisuuksiin. Tee toistoja ja anna opiskelijan kopioida sinun työsuoritettasi; mallioppiminen. Varaudu siihen, että joidenkin (itsellesi helppojen) asioiden omaksuminen voi viedä pitkän ajan, toiset työt opiskelija taas oppii hyvinkin nopeasti. Kerro asioiden syy-seuraus suhde, esimerkiksi näin: tässä vaiheessa, kun tuote tulee varastoon, on tärkeätä verrata lähetyslistaa saapuneisiin tuotteisiin. Jos emme tee niin, varastosaldot voivat olla virheelliset ja luulemme että tuotetta on vielä myymälässä, vaikka todellisuudessa sitä ei enää meillä olekaan. Huomioi monikanavainen oppiminen. Käyttäkää työtehtävien opetuksessa apuna opiskelijan omaa puhelinta tai muuta laitetta. Kehota opiskelijaa ottamaan valkokuvia ja videoita, joihin hän voi palata aina kun tarvetta ilmenee. Katsokaa video yhdessä läpi, jossa opiskelija tekee työsuoritteen väärin ja sitten oikein, keskustelkaa videon aikana siitä, mikä meni oikein ja mikä väärin. Analysoikaa video yhdessä, tai opettaja/ohjaaja käy videon läpi. Myös saneluominaisuutta älylaitteessa kannattaa opetella käyttämään. Pyydä opiskelijaa kirjaamaan puhelimen muistioon tai paperille työtehtävät joita hän tekee päivän aikana. Myös työohjeet kannattaa antaa kirjallisina tai kuvallisina. Pyydä aina apua opettajalta tai ohjaajalta aina apua ohjaukseen, älä jää yksin! Hän tuntee opiskelijansa ja hänen tavat oppia. Rohkaise opiskelijaa kertomaan avoimesti, mikäli jokin asia jää epäselväksi. On helpompi kerrata asioita etukäteen kuin korjata virheitä. Kysy opiskelijalta lupa, saako hänen oppimisen ongelmista kertoa muille työyhteisön jäsenille? Mikäli opiskelija antaa siihen luvan, on hyvä käydä työyhteisössä läpi opiskelijan kaipaamaa erityistukea tai oppimisen ongelmiin liittyviä asioita, näin kaikilla säilyy ymmärrys opiskelijaa kohtaan ja hän saa samanlaista ohjausta kaikilta työyhteisön jäseniltä. Kiinnitä huomiota erilaisiin oppimistyyleihin. Kaikki eivät opi asioita samalla tavoin kuin sinä SIVU 4

6 Muista antaa palautetta, se auttaa jaksamaan ja innostaa parempiin työsuorituksiin. Jos joudut antamaan negatiivistä palautetta, anna se kahden kesken ja hyvässä hengessä, muista päättää palautekeskustelu hyvään palautteeseen. Mikäli joudut antamaan kriittistä palautetta, anna palaute siinä muodossa, että työssäoppija ymmärtää palautteen kehittämiskeskusteluksi, ei henkilöön/persoonaan kohdistuvana moitteena. Kerro miksi haluat hänen muuttavan toimintatapaansa, näin siirrät hiljaista tietoa yrityksen toimintakulttuurista, oikeasta työskentelytavasta ja käyttäytymisestä työelämässä. Kerro viipymättä opettajalle/ohjaajalle opiskelijan poissaoloista tai muusta poikkeavasta käytöksestä. SIVU 5

7 AUTISMI: Autismi on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa hyvin vaihtelevia toiminnan esteitä. Kaikilla autistisilla henkilöillä ilmenee vaikeuksia: sosiaalisessa kommunikaatiossa (vaikeuksia sekä sanallisessa että sanattomassa viestinnässä) sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (vaikeuksia tunnistaa tai ymmärtää muiden ihmisten tunnetiloja ja tunteita sekä ilmaista omiaan) sosiaalisessa mielikuvituksessa (ymmärtää ja tulkita muiden ihmisten ajatuksia, tunteita ja toimia) Autismikirjon henkilö voi olla yli- tai aliherkkä eri aistimuksille, kuten äänille, kosketukselle, eri haju- ja makuaistimuksille sekä valolle, väreille, lämpötiloille ja kivulle. Esimerkiksi ympäristön erilaiset taustaäänet, jotka harvoin haittaavat muita ihmisiä, voivat autistisesta henkilöstä kuulostaa varsin kovilta ja häiritseviltä. Ne voivat aiheuttaa ahdistuneisuutta ja tuntua jopa fyysisenä kipuna. Erityiset mielenkiinnonkohteet: Monilla autistisilla henkilöillä on erityisiä mielenkiinnon kohteita varsin varhaisesta iästä lähtien. Nämä kohteet voivat olla luonteeltaan pysyviä tai vaihdella ajan kuluessa. Joskus mielenkiinnonkohteeksi saattaa muodostua jokin hyvin erikoinen ja epätavallinen asia. Erityiset mielenkiinnon kohteet tuottavat iloa ja onnellisuutta autistisen henkilön elämään. Ohjauksessa huomioitavia asioita: Selvitä aluksi autistiselta henkilöltä, miten hän kommunikoi. Tarvittaessa omaiset tai muut hänet tuntevat ovat parhaita asiantuntijoita Pidä suurempi fyysinen etäisyys kuin tavallisesti ja ota huomioon hänen reviirinsä. Vältä fyysistä kontaktia ja katsekontaktia, jos ne ärsyttävät Kommunikoi selkeästi, hidasta puherytmiäsi, kerro asiasi lyhyesti ja selkeästi ja tarjoa konkreettisia toimintaohjeita Selkeytä asiaasi visuaalisesti (kuvat, piirrokset ja tekstit) ja käytä selkeää vuorottelua kommunikaatiossa (yksi kerrallaan puhuu ja toinen keskittyy kuunteluun). Ole rauhallinen, ystävällinen ja määrätietoinen Poista ylimääräiset ärsykkeet (melu, valo, haju, liika lämpö). Vältä turhaa puhetta. Hiljaisuus voi tarkoittaa, että henkilö prosessoi asiaa Rytmitä tilanteet kertomalla tilanteen kulku (aloitus, keskikohta ja lopetus) ja mitä tapahtuu tilanteen jälkeen (siirtymä) SIVU 6

8 ASPERGERIN OIREYHTYMÄ: Aspergerin oireyhtymä on autismikirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. Asperger-henkilöllä saattaa esiintyä stressinsietokyvyssä, vuorokausirytmissä ja muistitoiminnoissa häiriöitä. Asperger-henkilöllä aistien välittämä tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja eriasteisesti poikkeavaa. Aistiyliherkkyyksiä sekä motorista kömpelyyttä esiintyy Asperger-henkilöillä myös. Aspergerin oireyhtymä saattaa näkyä ulospäin katsekontaktin, äänenkäytön, puheilmaisun tai kehonkielen lievinä poikkeavuuksina. Oireyhtymään liittyvät oireet saattavat vaihdella suurestikin henkilön, ympäristön ja tilanteen mukaan lievistä täysin invalidisoiviin. Aikuisiällä Aspergerin oireyhtymään liittyy usein myös samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä, kuten masennusta, pakko-oireisuutta tai lyhytaikaisia psykoottisia reaktioita. Aspergerin oireyhtymään liittyviä yleisiä piirteitä ovat: Yksikanavaisuus Voimakas tunne-elämä Aistiyliherkkyydet Stressioireet, uupumus ja unihäiriöt Epätasainen muisti- ja kykyprofiili Motorinen kömpelyys Vuorovaikutukseen liittyviä erityispiirteitä: Asiakeskeisyys ja pyrkimys täsmällisyyteen Suoruus, rehellisyys ja tasa-arvoisuuden korostaminen Keskittyminen puheeseen ilmeiden tarkkailun sijaan Silmiin katsominen saattaa tuntua epämiellyttävältä Small talk tuntuu vaikealta SIVU 7

9 ADHD: Adhd on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, josta käytetään myös nimitystä tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. Adhd tulee englanninkielisistä sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Kyseessä on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Nämä ydinoireet voivat näkyä ja painottua eri tavoin ja niistä on haittaa useammalla elämän osa-alueella. ADHD:n ydinoireita ovat pitkäkestoiset ja toimintakykyä haittaavat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet sekä impulsiivisuus. Ilmenee tyypillisesti ylivilkkautena ja levottomuutena mutta toisinaan myös liian vähäisenä aktiivisuutena. Impulsiivisuus voi ilmetä kärsimättömyytenä ja taipumuksena toimia nopeasti ja harkitsemattomasti. Adhd on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, josta käytetään myös nimitystä tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. Adhd tulee englanninkielisistä sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Kyseessä on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Nämä ydinoireet voivat näkyä ja painottua eri tavoin ja niistä on haittaa useammalla elämän osa-alueella. ADHD:n ydinoireita ovat pitkäkestoiset ja toimintakykyä haittaavat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet sekä impulsiivisuus. Ilmenee tyypillisesti ylivilkkautena ja levottomuutena mutta toisinaan myös liian vähäisenä aktiivisuutena. Impulsiivisuus voi ilmetä kärsimättömyytenä ja taipumuksena toimia nopeasti ja harkitsemattomasti. SIVU 8

10 ADD: Siihen ei kuulu yliaktiivisuutta eikä impulsiivisuutta, kuten ADHD:hen. ADD:stä kärsivä potee keskittymisvaikeuksia ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmia. Hän unohtelee, unelmoi ja vaipuu usein omaan maailmaansa. Hänen on vaikea aloittaa toiminta, etenkin, jos tekeminen ei ole mieluista ja hän hidastelee. Tekemisiä on vaikea suunnitella ja viedä johdonmukaisesti eteenpäin. Ajatus karkaa ja työskentely muuttuu poukkoilevaksi. Tehtävistä ei tule valmista tai ne valmistuvat viime hetkillä. Muisti pätkii. On vaikea muodostaa rutiineja. Tämä kaikki haittaa tietysti toimintakykyä ja esimerkiksi koulu- ja työtehtävistä selviämistä. ADD-oireinen nuori häiriintyy herkästi ulkoisista ärsykkeistä ja toiminta keskeytyy, kun jotakin muuta tulee mieleen. ADD ei tarkoita kuitenkaan sitä, että nuori ei kykene keskittymään mihinkään. Päinvastoin, ADD:stä kärsivä nuori voi sulkea ulkomaailman ympäriltään kokonaan, kun on tekemässä jotakin, minkä kokee mieluisana tai kiinnostavana. Tällöin hän toimii kuin ei kuulisi puhuttelua ollenkaan. Hän voi hurahtaa täysin esimerkiksi tietokoneella pelaamiseen. Nuori voi kyetä kahdenkeskiseen keskusteluun, mutta ryhmässä tarkkaavuus herpaantuu. Nuori voi vaikuttaa vuorovaikutustilanteessa välinpitämättömältä, kuin asia ei voisi häntä vähempää kiinnostaa. On tavallista, että ADD-nuori saa huonoa palautetta tekemisistään, mikä vain pahentaa asiaa. Se heikentää itsetuntoa ja myös masentaa ja ahdistaa. ADD-oireiden merkitys korostuu nuoruusiässä, koska nuorelta odotetaan lisääntyvästi vastuunottoa ja itsenäisyyttä. ADD:ta potevaa voidaan pitää laiskana ja huolimattona, ja hän saa kärsiä käyttäytymisensä seuraukset omissa nahoissaan, vaikka hän ei mahda toiminnalleen mitään. Nuori alisuoriutuu koulussa ja töissä. Sosiaaliset suhteet katkeilevat ja nuori voi jäädä yksin. Monesti harrastukset jäävät kesken. SIVU 9

11 Arjen haasteita ja tukea ohjaukseen: Keskittyminen herpaantuu pienistäkin asioista ja asiaan palaaminen on vaikeaa Omassa maailmoissa oleminen, keskittyminen herpaantuu tämän vuoksi Kirkkaat valot tai yksittäiset äänet häiritsevät keskittymistä; nämä asiat vievät keskittymiskyvyn täysin Vaikeus istua aloillaan ja keskittymisen vaikeus käsillä olevaan tehtävään Asioiden eteenpäin saattaminen ja itseohjautuvuuden ongelmat; siirtymätilanteet voivat olla haastavia Epäolennaisiin asioihin juuttuminen Työmuistin kapea-alaisuus; heikentää kykyä pitää asioita mielessä ja tämä johtaa asioiden ja ohjeiden unohtamiseen. Tämä voi näkyä levottomuutena ja tarpeena tarkistaa asioita Ohjauksessa huomioitavia asioita: Perehdy opiskelijan oppimisen ongelmiin. Keskustelkaa yhdessä siitä, kuinka oppiminen parhaiten onnistuu Aseta realistisia tavoitteita työpäivän- ja jakson ajalle, jotka vastaavat opiskelijan tasoa Käytä ohjauksessa monia aistikanavia ja käytä monipuolisia ohjausmenetelmiä (esimerkistä oppiminen, videota, itse kokeileminen, kuvat, äänet) SIVU 10

12 Jäsennä opittavat asiat ja anna yksi työtehtävä kerrallaan hoidettavaksi. Selkeät ja yksinkertaiset ohjeet Anna muistilistoja, hyödyntäkää opiskelijan omaa kännykkää esim. muistutus, sanelutoiminto jolla voi ohjeet puhua puhelimen muistiin tekstiviestinä, muistiona tai sähköpostina Pilko suuret kokonaisuudet pienempiin osiin Minimoi ulkoiset häiriötekijät (jos työskentely toisen henkilön kanssa päättyy jutusteluun, on ehkä syytä miettiä että opiskelija työskentelee yksin) Valvo tehtävien tekoa ja tarkista opiskelijalta että hän on ymmärtänyt asian Ole joustava ja siedä jonkin verran levottomuutta, mutta muista kannustaa, kehua ja palkita hyvästä suorituksesta Mikäli joudut antamaan kriittistä palautetta, moiti käyttäytymistä, älä opiskelijaa 7CEF SIVU 11

13 MIELENTERVEYDEN ONGELMAT: Ahdistuneisuushäiriöt Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista ja selvästi elämää haittaavaa ahdistusta. Oireita ovat mm. ahdistuneisuus, jännittyneisyys ja pelko. Yleisimpiä ahdistuneisuushäiriöitä ovat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, erilaiset pelot sekä pakko-oireinen häiriö (pakkoneuroosi) Autonomiset kiihotustilan oireet: Sydämen tykytys tai tunne, että sydän hakkaa tai kohonnut pulssi Hikoilu Vapina suun kuivaminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä Rinnan ja vatsan alueen oireet: Hengitysvaikeudet Tukehtumisen tunne Rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa Pahoinvointi tai vatsakipu (esim. vatsanväänteet) Psyykkiset oireet: Pyörryttävä, huimaava, sekava tai horjuva olotila Tunne siitä, että ympäristö on epätodellinen tai itse on kuin jossain kaukaisuudessa tai poissa tästä maailmasta Pelko itsehallinnan menettämisestä, sekoamisesta tai tajunnan menettämisestä Kuoleman pelko SIVU 12

14 Kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarihäiriö) Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä mieliala vaihtelee syvästä masennuksesta yliaktiiviseen, kiihtyneeseen käytökseen eli maniaan. Sairauteen voi liittyä myös näkö- ja kuuloharhoja tai erilaisia harhaluuloja. Yleisoireet: Kuumat aallot tai vilunväristykset Ihon puutuminen tai pistely Jännitysoireet: Lihasjännitys, -säryt tai kivut Levottomuus ja kykenemättömyys rentoutua Hermostuneisuuden tunne Nielemisvaikeudet tai palan tunne kurkussa Muut oireet: Korostuneet reaktiot yllättävissä tilanteissa tai herkkyys pelästyä Keskittymisvaikeudet tai mielen tyhjäksi pyyhkiytyminen ahdistuksen tai huolestuneisuuden takia Jatkuva ärtyneisyys SIVU 13

15 Masennus: Masennus eli depressio on yleinen mielenterveyshäiriö, jossa ihminen ei tunne mielenkiintoa mihinkään tai iloitse mistään, hänellä on voimakkaita syyllisyyden tai arvottomuuden tunteita, uni- tai syömishäiriöitä, hänen energiatasonsa on matala ja keskittymiskykynsä heikko. Skitsofrenia: on vakava psyykkinen sairaus, jolle on ominaista ajatusten hajanaisuus, tunneilmaisun niukkuus ja käyttäytymisen outous. Havainnot saattavat olla oikeita, mutta skitsofreniapotilaat tulkitsevat niitä väärin. Ohjauksessa huomioitavia asioita: Luo selkeitä oppimisen tavoitteita yhdessä opiskelijan kanssa Luo turvallinen, kannustava ja luottamuksellinen opiskeluilmapiiri yhdessä opiskelijan kanssa. Tue opiskelijan kokemusta tarpeellisuudesta omassa yhteisössä/ryhmässä. Luo ja ylläpidä selkeitä toimintatapoja ja rajoja. Pidä huoli riittävästä vaatimustasosta ja tee mielekkäitä tehtäviä. Vaihtele opetussisältöjä ja-menetelmiä. Rakenna opiskelijan voimavaroihin ja vahvuuksiin perustuvat tavoitteet. SIVU 14

16 KEHITYKSEEN LIITTYVIÄ OPPIMISEN HAASTEITA: Kehityksen viivästymä: Kehityksen viivästymisestä puhutaan, kun oppimisen ongelmia tuottava tekijä esiintyy syntymästä lähtien ja on pysyvä ominaisuus. Kehitysvammaisuudesta puhutaan silloin, kun ilmiö on hyvin laaja ja monimuotoinen. Kehitysvammaisen opiskelijan on yleensä vaikea oppia ja ymmärtää uusia asioita. Vamma saattaa rajoittaa kuitenkin vain osaa toiminnoista ja olla hyvin lievä, jolloin oppimisen edellytykset saattavat olla muutoin olemassa. Tällöin on tärkeää tuntea opiskelijan vahvuudet, joiden varaan oppiminen voidaan rakentaa. Toisaalta on hyvä tuntea ne ominaisuudet, jotka haittaavat ja estävät oppimista, jotta osataan välttää lisäongelmia tuottavia tilanteita tai toimintatapoja. Kyseiset henkilöt tarvitsevat lähes aina tukea, ohjausta ja palveluita, jotta he voisivat toimia tasa-arvoisina jäseninä yhteiskunnassa. Huomioitavaa on, että vamma ei aina näy päällepäin ja jokainen on oma persoonallisuutensa, heillä kaikilla on omat mahdollisuutensa ja kykynsä, joten heitä on käsiteltävä yksilöinä, joilla kullakin on omat oppimisen edellytykset. Kehitysvammainen henkilö voi olla täysin luku- ja kirjoitustaidoton, mutta oppii siitä huolimatta asioita tekemällä ja kokemalla. Hänellä voi kehitysvammaisuuden lisäksi olla muita vammoja kuten aistivammoja, mielenterveyden ongelmia, epilepsiaa, fyysisiä vammoja, jotka tuottavat omalta osaltaan erityisen tuen tarvetta. SIVU 15

17 Ohjauksessa huomioitavia asioita: Varmista, että saat opiskelijan huomioon Minimoi mahdolliset häiriötekijät Kysy opiskelijalta itseltään tai hänet hyvin tuntevalta henkilöstä, miten kommunikointi sujuu parhaiten Kohtele opiskelijaa oman ikätasonsa mukaisesti Anna ohjeet johdonmukaisesti ja tehtävä kerrallaan Jaa tehtävät tarvittaessa osiin Näytä konkreettisesti miten työ tehdään, osoita, käytä kuvia ja eleitä Varmista ymmärtäminen kysymyksin, toista ohjeet tarvittaessa. Seuraa ja ohjaa tarvittaessa Anna selkeä konkreettinen palaute työstä CP-VAMMA: CP-vamma on syntymässä tai varhaislapsuudessa saatu pysyvä aivovaurio, joka vaikeuttaa liikkeiden hallintaa ja lihaskoordinaatiota. Liikunnallinen vamma, eikä yksinään vaikuta muuhun aivotoimintaan Asettaa usein rajoituksia tai erityisiä vaatimuksia asumiselle sekä yhteiskunnalliseen elämään osallistumiselle SIVU 16

18 Ilmenee jäykkyytenä tai pakkoliikkeinä tai niiden yhdistelmänä Cp-vamman muita liitännäisvammoja: Puhevamma Tuntoaistimusten huono kehittyminen Kuuloon tai näköön liittyvät hahmotushäiriöt Eri aistien yhteistoiminnan ongelmat Epilepsia Kehitysvamma Ohjauksessa huomioitavia asioita: Varaa aikaa vuorovaikutukseen; vastauksen saaminen CP-vammaiselta henkilöltä voi kestää tavallista kauemmin Puhu selkeästi ja rauhallisesti, anna aikaa keskustelulle Kohdista puhe kyseiselle henkilölle Tarvittaessa tarkista ympäristön esteettömyys Kiinnitä huomiota työskentely ympäristöön: selkeys ja rutiinit, rauhallinen ja kiireetön ilmapiiri sekä kannustus ja onnistumisen kokemukset. SIVU 17

19 VUOROVAIKUTUKSEN JA KÄYTTÄYTYMISEN HÄIRIÖT Käytöshäiriöllä tarkoitetaan lapsen tai nuoren ikätason normeista selvästi poikkeavaa toistuvaa tai alituista epäsosiaalista, aggressiivista tai uhmakasta käytöstä: Eri muotoja: perheensisäinen käytöshäiriö (kohdistuu perheenjäseniin) epäsosiaalinen käytöshäiriö (ikätasoiset ystävyyssuhteet puuttuvat) sosiaalinen käytöshäiriö (epäsosiaalista käyttäytymistä yhdessä kavereiden kanssa) Käytöshäiriön ilmeneminen: Tottelemattomuus Matala ärsytyskynnys; toistuvat riidat ja tappeleminen Kiukkukohtaukset ja aggressiivinen käyttäytyminen Sääntöjen uhmaaminen, valehtelu ja lupausten rikkominen Lisäksi voi ilmetä alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä sekä rikollista käyttäytymistä Huom! Käytöshäiriöihin liittyy useimmiten myös muita mielenterveyden ongelmia. SIVU 18

20 Ohjauksessa huomioitavia asioita: Kommunikoi selkeästi. Käytä konkreettista kieltä ja kirjoitettuja ohjeita. Noudata kommunikoinnissa selkeää vuorottelua Ole rauhallinen, ystävällinen ja määrätietoinen Vältä turhaa puhetta; hiljaisuus voi tarkoittaa hidasta prosessointia Ole suora ja selkeä ja varmista että ohjeesi on ymmärretty. Aseta tavoitteita ja vaatimuksia sopivassa suhteessa; älä vaadi liikaa kerralla Kiinnitä huomio työympäristöön; selkeys ja rutiinit, rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri, kannustus ja onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä Hyväksy, älä tuomitse SIVU 19

21 KUULOVAMMAINEN HENKILÖ: Voi olla huonokuuloinen tai täysin kuuro. Huonokuuloinen opiskelija selviytyy päivittäisestä elämästä käyttämällä kuulokojetta ja huulilta lukua. Kuuroutunut opiskelija on menettänyt kuulonsa puheen oppimisen jälkeen Kuuro opiskelija on ollut syntymästään saakka kuuro. Kuulovammaiset ovat siten hyvin heterogeeninen joukko opiskelijoita ja heillä on erilaisia yksilöllisiä tarpeita ja vahvuuksia Ojauksessa huomioitavia asioita: Tarkista, että oppimisympäristö on mahdollisimman kaikumaton Huomioi, että opiskelija näkee opettajan kasvot mahdollisimman hyvin Toista tarvittaessa esitetyt kysymykset ja vastaukset, ellei kuulovammainen opiskelija niitä saavuta Puhu kohti opiskelijaa selkeästi Käytä tarjolla olevia kuuntelun apuvälineitä Hyödynnä matkapuhelimia, tekstiviestejä ja muita uusia tietoteknisiä välineitä ja menetelmiä viestinnässä ja opetuksessa Rakenna työssäoppimisympäristö niin, että huonokuuloinen opiskelija voi olla lähellä ohjaajaa Anna opetuksen sisältörunko etukäteen opiskelijalle, jotta hän voi rauhassa orientoitua aiheeseen SIVU 20

22 Anna muistiinpanot jälkikäteen kopioituina, koska samanaikainen huulilta luku tai viittomakielen tulkin seuraaminen vaikeuttavat kirjoittamista Tiedota muulle henkilökunnalle huonokuuloisen opiskelijan tarpeista Muista myönteinen, kannustava ja hyväksyvä asenne Lähde:Erilaisille oppijoille erilaista opetusta Kaija Miettinen, Leena Piha ja Päivi Pynnönen SIVU 21

23 NÄKÖVAMMA: Näkövammaisella opiskelijalla tarkoitetaan sekä heikkonäköistä että sokeaa henkilöä Heikkonäköiset ihmiset voivat nähdä eri tavoin: joku ei näe lukea, mutta pystyy liikkumaan ilman valkoista keppiä, kun taas joku kykenee lukemaan, mutta ei näe ympäristöään. Näkövammaisuuteen liittyy usein myös hämäräsokeutta ja häikäistymisherkkyyttä Toiminnallisesti sokea ihminen saattaa nähdä jotain. Täydellinen sokeus on harvinaista Peruspalvelujen esteettömyyden lisäksi on syytä ottaa opiskelijan oma kokemus huomioon ja tehdä yksilöllisiä ratkaisuja Ohjauksessa huomioitavia asioita: Työssäoppimiseen liittyvissä asioissa on hyvä neuvotella näkövammaisen opiskelijan itsensä kanssa, sillä kaikille sopivia vakioratkaisuja ei ole Kun tilat ja välineiden paikat eivät ole tuttuja, opiskelija saattaa tarvita tavallista enemmän aikaa tutustuakseen ympäristöön Joidenkin tehtävien tekeminen parityönä edistää näkövammaisen opiskelijan oppimista Sokealla opiskelijalla voi olla tukenaan avustaja SIVU 22

24 Työssäoppimiseen liittyvissä asioissa on hyvä neuvotella näkövammaisen opiskelijan itsensä kanssa, sillä kaikille sopivia vakioratkaisuja ei ole Kun tilat ja välineiden paikat eivät ole tuttuja, opiskelija saattaa tarvita tavallista enemmän aikaa tutustuakseen ympäristöön Joidenkin tehtävien tekeminen parityönä edistää näkövammaisen opiskelijan oppimista Sokealla opiskelijalla voi olla tukenaan avustaja SIVU 23

25 FYYSISET PITÄAIKAISSAIRAUDET (esim. allergia, astma, diabetes, epilepsia) Fyysisen sairauden luonne ja hoitotasapaino vaikuttavat siihen, vaikuttaako sairaus työntekoon ja miten sairaus tulee huomioida työssä Merkityksellistä on yksilön oman osaaminen ja työkyky työtehtävissä, ei diagnoosi. Sairauden aiheuttamaa haittaa voidaan kompensoida esimerkiksi apuvälinen ja työpaikkajärjestelyin Fyysisen sairauden vaikutus työn tekemiseen on aina yksilöllinen Ohjauksessa huomioitavia asioita: Ohjattava osaa itse kertoa, miten hänen sairautensa tulee huomioida työssä. Sopikaa yhdessä kuinka työtä tehdään, laatikaa tavoitteet ja toimenpiteet kuinka tavoitteet saavutetaan. SIVU 24

26 LIIKKUMISEN JA MOTORISTEN TOIMINTOJEN VAIKEUS: (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus) Tuki- ja liikuntaelinvammat: Voivat olla synnynnäisiä, tapaturman tai sairauden aiheuttamia vammoja Liikuntaelinvammoihin kuuluvat esim. Ms-tauti, selkäydinvamma, lyhytkasvuisuus, lihassairaudet ja nivelsairaudet Motoriset erityisvaikeudet: Ilmenevät hienomotoriikan vaikeuksina; kynäotteessa ja tarkoissa käsien käyttöä ja näppäryyttä vaativissa tehtävissä hankaluuksia Karkeamotoriikan vaikeuksina; kömpelyys tai hitaus, liikkeiden hallinta vaikeaa Silmän ja käden yhteistyön ja hahmottamisen vaikeuksina: hankaluukisa laitteiden ja työkalujen käytössä. Ohjauksessa huomioitavia asioita: Huomioikaa opiskelijan tarvitsemat apuvälineet joita hän tarvitsee päivittäisessä työssään ja elämässä Tarkista ympäristön esteettömyys ja ergonomia Suunnittele sopivat työtehtävät ja mahdollisuus joustoihin työajoissa yhdessä ohjattavan kanssa. Kiinnitä huomiota työtehtäviin- ja ympäristöön; selkeys ja rutiinit, rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri, kannustus ja onnistumisen kokemukset SIVU 25

27 KIELELLISET VAIKEUDET: Näistä puhuttaessa tarkoitetaan henkilön vaikeuksia puheen ja kielen tuottamisessa. Näitä ovat esim. Luki-vaikeus, matematiikan oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuusongelmat, motoriset vaikeudet tai sosiaaliset ongelmat. Opiskelijalla voi olla vaikeuksia ymmärtää opettajan tai muiden opiskelijoiden puhetta tai ymmärtää lukemaansa. Suullinen ja kirjallinen itseilmaisu voi olla vaikeaa. Oman työn suunnittelu, toteuttaminen tai arviointi voivat olla ongelmallisia. Kielelliset ongelmat voivat olla hyvin lieviä aina vaikeisiin, joten pulma ja sen vaikutukset ovat aina yksilöllisiä. Ohjauksessa huomioitavia asioita: Puhu selkeästi ja lyhyillä lauseilla, puhu riittävän hitaasti. Kiinnitä opiskelijan huomio, ja puhu riittävältä etäisyydeltä, kasvot opiskelijaan päin. Anna johdonmukaisia ja järjestelmällisiä ohjeita, yksi ohje kerrallaan. Ymmärtämisen varmistamiseksi esitä selkeitä ja lyhyitä kysymyksiä ja ohjaavia kommentteja. Epämääräiset ja liian pitkät ohjeet tai kommentit saattavat opiskelijan hämilleen. Korosta olennaisia asioita painottamalla ja toistamalla avainsanoja. Selitä toimintatavat vaihe vaiheelta etukäteen ja tarvittaessa anna ohjeet etukäteen selkokielisenä muistin tueksi. SIVU 26

28 Käytä monipuolisia opetusmenetelmiä, konkretisoi opittavat asiat piirtämällä, näyttämällä kuvia (työhönvalmentaja tai kouluttaja on voinut kuvata työtehtävät ja/tai laitteet kuvakorteiksi, myös opiskelija itse voi tuottaa näitä kortteja) näytä ja käytä oikeita esineitä. Jaa tarvittava kirjallinen materiaali etukäteen, jotta opiskelija saa tutustua siihen rauhassa, hyödynnä selkokielimateriaalia. Luo opetustilanteesta tuttu, turvallinen, kiireetön ja rauhallinen tunnelma. Rohkaise ja anna palautetta pienistäkin asioista. Vähennä kirjallisen ilmaisun määrää ja anna opiskelijalle mahdollisuus osoittaa osaamisensa suullisesti, näyttämällä muulla tavoin. Anna opiskelijalle aikaa vastauksen antamiseen ja rohkaise häntä ilmaisemaan itseään. Hyödynnä teknisiä apuvälineitä, tulkkeja, avustajia ja oppilaitoksen ohjaushenkilökuntaa. Selvitä opiskelijalta ja muilta hänet hyvin tuntevilta henkilöiltä, miten kommunikointi onnistuu parhaiten. Lähde: Erilaisille oppijoille erilaista opetusta Kaija Miettinen, Leena Piha ja Päivi Pynnönen SIVU 27

29 MATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET: Matematiikan oppimisvaikeuden ilmeneminen: Laskutoimituksen idean ymmärtäminen vaikeaa Matemaattisten käsitteiden tai merkkien ymmärtäminen vaikeaa Peruslaskutoimitukset vaikeita suorittaa Vaikea tunnistaa, mitkä numerot kuuluvat käsillä olevaan matemaattiseen tehtävään Vaikea asettaa numeroita kunnolla riviin tai sijoittaa desimaalipilkkuja tai symboleja laskutoimituksen aikana Kertotaulun oppiminen on työlästä misvaikeus Ohjauksessa huomioitavia asioita: Havainnollista laskemista aidoilla materiaaleilla (mitat, rahat, aikataulut) Käytä kuvia apuna esim. mittojen ja määrien ilmaisussa Mieti mitä laskemisen apuvälineitä työtehtävissä voi käyttää: laskin ja tietokone Kiinnitä huomiota työympäristöön; selkeys ja rutiinit Rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri Kannustus ja onnistumisen kokemukset SIVU 28

30 LUKIVAIKEUS: Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta kutsutaan lukivaikeudeksi. Usein käytetään myös termiä lukihäiriö tai dysleksia. Keskeisin piirre on vaikeus hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa. Tämä näkyy muun muassa lukemisen ja kirjoittamisen hitautena ja virhealttiutena. Seurauksina voi olla luetun ymmärtämisen vaikeuksia ja lukemisen jääminen vähiin, mikä puolestaan voi johtaa sanavaraston ja yleistietojen vähäisyyteen Lukivaikeuteen liittyy usein myös muistin ongelmia, kuten kielellisen lyhytkestoisen muistin kapeutta. Tämä voi hidastaa uusien asioiden mieleen painamista ja oppimista. Ohjauksessa huomioitavia asioita: Varaa riittävästi aikaa työhön perehdytykseen Perehdytys työhön moniaistikanavaisesti Avoin keskustelu ja avoin ilmapiiri työpaikalla Työtehtävien henkilökohtaistaminen vahvuuksien kautta Työtehtäviä monella tapaa; suullisesti, kirjallisesti ja näyttämällä käytännössä, värikoodit tuotteiden tunnistamisen tukena. Apuvälineet erilaisen oppijan käyttöön Muista moniaistikanavainen opetus Erilainen oppija tarvitsee usein lisäaikaa Apuvälineet käyttöön Iso fonttikoko lyhyet rivit, kapeat palstat auttavat lukemista Lukivaikeuteen liittyy usein myös muistin ongelmia, kuten kielellisen lyhytkestoisen muistin kapeutta. Tämä voi hidastaa uusien asioiden mieleen painamista ja oppimista. SIVU 29

31 ULKOMAALAISTAUSTAISEN OPISKELIJAN OHJAUS: Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja harjoittelijoiden mukaantulo työpaikoille on tuonut uusia haasteita työpaikkaohjaajan työhön ja työpaikkaohjauksen kehittämiseen. Työpaikkaohjaajan tehtävät ja roolit ovat moninaiset ja ne painottuvat aina vähän eri tavoin sen mukaan, kuka ohjattava on ja minkälaisesta ohjaustilanteesta kulloinkin on kysymys. Maahanmuuttajien ohjauksessa hänen tehtävässään korostuvat opastajan, ohjaajan, viestinvälittäjän ja kulttuuritulkin roolit. Perehdyttämistilanteessa ohjaajan tuleekin kiinnittää huomiota oman puheilmaisuunsa sekä viestin perillemenon varmistamiseen. Muutto uuteen maahan merkitsee aina ihmiselle voimakasta stressitilannetta, josta selviytyminen ns. normaalielämään vie usein vuosia. Sopeutumiseen vaikuttaa muuton syy; miten valtaväestö henkilöön suhtautuu ja minkälaisia kontakteja heidän välilleen syntyy samoin miten uuden kielen oppiminen sujuu? Paljon vaikuttaa myös muuton syy, onko muutto Suomeen ollut toivottu ja vapaaehtoinen ratkaisu vai pakon sanelema, kuten pakolaisuus. KULTTUURIEN ESIINTULO TYÖPAIKOILLA: Karkeasti ottaen kulttuurit voidaan jakaa kahteen osaan: länsimaiseen eli yksilökeskeiseen ja itämaiseen eli yhteisökeskeiseen kulttuuriin. Suurin osa maailman kulttuureista on yhteisökeskeisiä, vahvimpina niistä ovat Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kulttuurit. Vahvasti yksilökeskeisiä kulttuureja ovat lähinnä teollistuneet maat, Pohjois- ja Länsi Euroopan maat ja USA. Yksilökeskeisen kulttuurin lähtökohtana ja perusarvona on yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien turvaaminen. Myös työpaikalla ja työyhteisössä työntekijä toimii ensisijaisesti yksilönä ja esim. perheasioiden tai muiden ihmissuhteiden hoitaminen pyritään pitämään erillään työasioista. Työntekijä on henkilökohtaisesti vastuussa työtehtäviensä hoidosta. Samalla hän sitoutuu erilaisin sopimuksin ja säännöksin työsuhteen ehtoihin joilla määritellään hänen oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänä. Yhteisökeskeisessä kulttuurissa yksilön merkitys ei sen sijaan ole niin itsearvoinen, vaan esim. perhe tai suku voi olla yksilöä merkityksellisempi. Myöskään ero työelämän ja yksityiselämän välillä ei ole niin selvä kuin länsimaissa. Yhteisökeskeisessä kulttuurissa luotetaan siihen, että sukulainen tai ystävä auttaa aina myös työelämässä. Perheen etu saattaa Suomessakin mennä työpaikan etua edelle esim. jonkun perheenjäsenen tai lähiomaisen sairastumisen yhteydessä. Maahanmuuttajataustainen työntekijä saattaa pitää itsestään selvänä, että voi olla pois työpaikalta hoitamassa aikuista perheenjäsentä tai hänen asioitaan. Alkuperehdytyksessä onkin siis tärkeää että työpaikalla selkeästi kerrotaan työntekijän yksilöllisistä vastuista ja velvollisuuksista ja siitä mihin työsopimus Suomessa velvoittaa. SIVU 30

32 Esim. poissaoloihin liittyvät menettelytavat ja työehtosopimuksiin pohjautuvat ns. hyväksyttävät poissaolot eivät maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle ole itsestäänselvyyksiä. TASA-ARVO TYÖPAIKOILLA: Yksi suomalaisen työelämän erityispiirre on se, että tasa-arvoisten vaikutusmahdollisuuksien ja toimintatapojen noudattamista pidetään tärkeänä. Työpaikalla tämä tulee esille esim. matalien organisaatioiden ja tiimimäisten työskentelytapojen yleisyytenä, esimies-alaissuhteissa ja työtehtävien hoitoon liittyvien vastuiden määrittelyssä sekä myös erilaisissa puhuttelukäytännöissä, kuten sinuttelun yleisyydessä. Suomessa työuralla eteneminen perustuu työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja osaamiseen eikä esim. sukulaisuussuhteisiin, mikä on yleisempää yhteisökeskeisissä, samaan sukuun kuuluvien keskinäistä yhteyttä korostavissa kulttuureissa Pohjoismainen tasa-arvo ja sen mukaiset toimintatavat työpaikalla saattavat aiheuttaa hämmennystä jopa Keski-Euroopan maista tulleille työntekijöille, puhumattakaan itäisistä kulttuureista Suomeen muuttaneilla. Erityisesti tiimiorganisaatioissa, joissa työntekijöiden keskinäinen yhteistyö ja vastuunjako korostuvat, voi moni maahanmuuttaja olla eksyksissä ennen kuin työskentelytavat selviävät. MAAHANMUUTTAJAN ON OPETELTAVA YHTEISTYÖTÄ JA VASTUUNJAKOA TIIMIORGANISAATIOSSA: Suomessa hyvältä työntekijältä odotetaan erityisesti luotettavauutta, oma-aloitteisuutta, ripeyttä, joustavuutta. Maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle nämä odotukset eivät aina ole tuttuja. Hän on saattanut tottua esim. esimiehen lupaa tai määräystä tehtävien suorittamiseen sillä työelämän hierarkia on monen maahanmuuttajan kotimaassa huomattavasti suurempaa kuin Suomessa. Myös työpakan ongelmista ja kehittämiskohteista puhuminen on usein vaikea aihe, vaikka näistä asioista kysyttäisiinkin suoraa mielipidettä. Suomalainen esimies tai työkaveri voi tulkita tällaisen käytöksen oma-aloitteisuuden, työmotivaation puuttumisena ja avuttomuutena. SIVU 31

33 Ohjauksessa huomioitavia asioita: Varaa aikaa alkuperehdytykselle, kielitaidon puutteiden vuoksi alkuperehdytys voi viedä enemmän aikaa kuin normaalisti Tutustukaa toisiinne ja oppikaa toistenne kulttuurista asioita, tämä lisää yhteisymmärrystä ja näin voitte välttää törmäykset työpäivien aikana Monelle ulkomaalaistaustaiselle henkilölle suomalainen tapa sinutella ja etunimien käyttö (esimies, korkeammassa asemassa oleva henkilö) voi olla aluksi vaikea hyväksyä. Selitä opiskelijalle että tämä on Suomessa normaali käytäntö ja kukaan ei siitä loukkaannu Hyödynnä myös oppilaitoksen resurssia alkuohjauksessa Mikäli mahdollista, yksi henkilö vastaa ohjauksesta->ohjaustyyli ja työtavat pysyvät samanlaisina. Jatkossa voi ohjaajaa vaihtaa, kunhan perustehtävät on opittu hyvin Käytä esimerkkejä ja selvennä syy seuraus suhteita Selvitä suomalainen työskentelykulttuuri esim. poissaoloista ilmoittamisen käytäntö ja omien asioiden hoito työajalla. Huomioi, että opiskelijan lähtömaan toimintatavat voivat poiketa suuresti meidän tavoistamme. esim. hoitovastuu lapsista ja vanhemmistaan on naisilla Tutustukaa alan työehtoihin ja perustele asiat sillä että suomessa on laadittu lakeja jotka auttavat työntekijää ja työnantajaa Varmista että opiskelija ymmärtää mitä olet sanonut. Monissa kulttuureissa ei ole soveliasta kysellä tai kyseenalaistaa asioita; myös kasvojen menettämisen pelko on myös olemassa. Kun olet tutustunut opiskelijaan paremmin, opit huomaamaan milloin hän on asian ymmärtänyt Huomioi että taustalla voi olla oppimiseen liittyviä asioita, joita ei ole todennettu esim. luki-häiriö on erittäin vaikea testata henkilöltä jonka äidinkieli ei ole suomi SIVU 32

34 Opas on tuotettu osana OKM:n rahoittamaa ASKELeittain asiakasymmärrykseen verkostohanketta. SIVU 33