9. KAUPUNGINOSA, SAVONLINNA, PÄÄSKYLAHDEN TEOLLISUUSALUEEN OSA

Transkriptio

1 9. KAUPUNGINOSA, SAVONLINNA, PÄÄSKYLAHDEN TEOLLISUUSALUEEN OSA KAAVAAEHDOTUS SELOSTUS KAAVAMUUTOSALUE Sijaintikartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM luonnos ehdotus KAUPUNGINHALLITUS PVM LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: VIREILLETULO PVM. kh TEKNINEN LTK. PVM esitys kh:lle asemakaavamuutoksen käynnistämisestä luonnos ehdotus KAUPUNGINVALTUUSTO PVM NÄHTÄVÄNÄ OLO luonnos ehdotus KAAVAN VAHVISTUSNRO ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI PÄIVI BEHM OLAVINKATU 27 (C 3.kerros) SAVONLINNA PUH paivi.behm@savonlinna.fi SELOSTUS: PB VAIHDE sivu 1 / 36

2 1.2 Perustiedot Asemakaava laaditaan osalle 9. kaupunginosan Pääskylahden teollisuusaluetta. Tekninen lautakunta teki esitys kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen käynnistämisestä. Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen , jolloin asemakaavamuutos on tullut vireille. Tarkemmin asemakaavoituksen kulkua käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), liite 1. Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä kaavan laadinnan eri vaiheissa sekä suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS laaditaan kaavoituksen alkuvaiheessa, ja sitä voidaan täydentää kaavatyön aikana. OAS sisältää mm. tiedot suunnittelualueesta ja sen sijainnista, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, vaihtoehdot, miten kaavan vaikutukset arvioidaan, ketkä ovat osallisia, kaavan laadinnan vaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen ja valmistelijan yhteystiedot. Voimassa olevat asemakaavat on hyväksytty kaupunginvaltuustossa (arkistonumero 736) ja (arkistonumero 740) sekä (arkistonumero 581). Voimassa olevissa asemakaavoissa kaavamuutosalueen käyttötarkoituksena on pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T- 1) sekä osin liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (KT) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA) sekä vesialuetta (W). Vuoden 2011 ja 2012 asemakaavojen laadinta liittyi Pääskylahden teollisuus- ja yritystoimintojen kehityshankkeeseen, jonka tarkoituksena oli luoda Savonlinnan Pääskylahdesta vetovoimainen teollisuus-, yritys- ja logistiikkatoimintojen alue. Ote ajantasaasemakaavasta on kohdassa 2.3. sekä poistuva kaava selostuksen liitteenä 3. Kaupunginvaltuuston hyväksymä Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestystä ollaan parhaillaan tarkistamassa. Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. Alueella ei ole rakennuskieltoa. Alueella ei ole käynnissä muita hankkeita. Kaavaehdotukseen on tarkoituksenmukaista lisätä Yritystalo Schaumanin tontti, jolle bioöljyn tuotantolaitosta alun perin suunniteltiin. Nykyinen kaavamerkintä KT ei mahdollista tuotantolaitosta. sivu 2 / 36

3 Kaavamerkinnän muutoksella ei ole vaikutusta Yritystalo Schaumanissa toimiviin yrityksiin. Lisäksi ilmeni tarve muuttaa Itä-Savon Autokatsastukselle vuokratun alueen asemakaavaa siten, että autopaikkojen korttelialue LPA liitetään osaksi autokatsastusaseman korttelia KT. Asemakaavamuutos koskee 9. kaupunginosan korttelin 35 tontteja 14, 19, 20, 29, 34 ja 35 sekä korttelin 102 tonttia 1 sekä korttelin 100 tontteja 20 ja 24. Korttelin 35 tontit 34 ja 35 sekä vesialueet ovat kaupungin omistuksessa sekä korttelin 100 tontti 24 on kaupungin omistuksessa Yritystilat Oy:n kautta (Yritystalo Schauman). Korttelin 35 tontit 20 ja 29 kaupunki on vuokrannut Itä-Savon Autokatsastukselle. Muut alueet ovat UPM Plywood Oy:n (myöhemmin UPM) Näitä UPM:n alueita ei ole hankittu kaupungille pilaantuneiden maiden puhdistamisvelvoitteiden vuoksi. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 13,5 ha. KAAVAMUUTOSALUE Ote virastokartasta. Valkoisella on merkitty yksityiset maat, vihreällä kaupungin omistamat maat ja ruskealla kaupungin omistamat, vuokratut maa-alueet. Kaavamuutosalue on rajattu punaisella. 1.3 Kaavamuutosalueen sijainti ja nykytilanne Kaavamuutosalue sijaitsee Pääskylahdessa 9. kaupunginosassa linnuntietä noin 2,5 km kaupungin keskustasta (Kauppatori) kaakkoon Pihlajaveden rannalla. sivu 3 / 36

4 Kaavamuutosalueella toimii Yritystalo Schauman (entisessä kuitulevytehtaassa) ja autokatsastus-asema sekä Yritystalon vieressä on UPM:n varastoalue. Yritystalo Schaumanin tontin kautta on rakennettu jätevesi- ja sähköverkostoa ja päärakennuksen edessä on muuntamo. Vuohisaarenkadun itäpuolinen alue on hankittu kaupungille UPM:ltä. Alue on aiemmin ollut varastoalueena ja osin puru- ja hakejätteen läjitysalueena. Alueella on jäljellä pieniä varastorakennuksia järven rannassa. Muuten alue on sekametsää. Kaavamuutosalueen länsipuolella toimii UPM:n Savonlinnan vaneritehdas ja Järvi-Suomen Voima Oy:n Savonlinnan voimalaitos. Kaavamuutosalueen vieressä on Vuohisaaren syväsatama. Alueen lähellä on pienteollisuus- ja yritystoimintaa. Kaavamuutosalue näkyy erityisesti Schaumanintieltä, Vuohisaaren syväsataman suunnasta järveltä ja Inkerinkylän asuinalueen suunnasta. Muut lähimmät kaupunginosat ovat Kyrönniemi / Venäjänniemi, Pääskylahti, Mertala ja Haka-alue. 1.4 Kaavamuutoksen tavoitteet Kaavamuutosalue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1) ja liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (KT) sekä autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) ja vesialueeksi (W). Teollisuusalueen monipuolisemman käytön mahdollistamiseksi tavoitteena on muuttaa pääosan alueesta uudeksi kaavamerkinnäksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T-kem). Varsinaista tuotantolaitosta ei ole tiedossa, joten kaavan vaikutuksia voidaan arvioida ainoastaan aiemmin laadittujen selvitysten pohjalta. Kaavamuutoksen yhteydessä autokatsastusasemalle vuokrattu alue kaavoitetaan kokonaan liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (KT) sekä poistetaan autopaikkojen korttelialue merkintä (LPA). Yritystalo Schaumanin tontille suunniteltiin Green Fuel Nordic Oy:n bioöljyn käsittely- ja varastointilaitosta. Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2012, jota käytetään kaavamuutoksen vaikutusarvioinnissa. YVA:ssa on todettu, että bioöljylaitoksessa valmistettavien kemikaalien laadun ja määrän perusteella kyseessä ei olisi ns. Seveso III-direktiivin mukainen suuronnettomuusrikiä aiheuttava laitos. YVA:ssa todetaan, että Kaikkien biojalostamolla varastoitavien, käsiteltävien ja valmistettavien kemikaalien laadut ja määrät eivät yhdessäkään ylitä vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista säädetyn asetuksen (59/1999) liitteen raja-arvoja. Suurin epävarmuus tässä liittyy siihen, että bioöljyn leimahduspiste on teknologiatoimittajan ilmoituksen mukaan yli 62 C ja öljy luokit- sivu 4 / 36

5 tuu tämän perusteella palavaksi nesteeksi. Lopullinen varmuus tuotteen leimahduspisteestä saadaan vasta tarkempien koeajojen jälkeen. Jos leimahduspiste osoittautuisi olennaisesti alemmaksi kuin mitä on ennakoitu (olisi alle 55 C), luokitus muuttuisi olemaan syttyvä neste. Tämä voisi tarkoittaa Seveso III-direktiivin soveltamista laitoskokonaisuuteen. Tällöin tuotantoa sääntelevä kemikaalilupamenettely tarkentuisi ja tämän myötä varautuminen onnettomuuksiinkin tehostuisi. Samalla syntyisi tarve arvioida uudelleen alueen kaavalliset ratkaisut ja kaavamerkinnän riittävyys ennen kahden tuotantoyksikön sijoittamista samalle alueelle. Toimintojen kaavoittaminen myös Vuohisaarenkadun itäpuolelle ja kaavamerkinnän muutos T-kem ei Etelä-Savon ELY-keskuksen kaupungille antaman lausunnon mukaan edellytä uutta YVA-menettelyä. ELY-keskus totesi lisäksi, että lisäselvityksiä olisi kaavaa laadittaessa hyvä tehdä suojaetäisyyksien ja häiriintyvien kohteiden huomioon ottamisessa sekä maisema- ja meluvaikutuksissa. Tukes (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) ilmoitti lausunnossaan kaavaluonnoksesta, että teollisuusalueelle on mahdollista sijoittaa vaarallisten kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia harjoittava tuotantolaitos. Kaavamerkintä T-kem mahdollistaisi myös Seveso III-direktiivin mukaisen suuronnettomuusvaarallisen laitoksen sijoittamisen alueelle. YVA:ssa arvioitu laitos ei kuitenkaan ole kemikaalimääriensä perusteella suuronnettomuusvaarallinen laitos. Tukes voi arvioida tarkemmin tuotantolaitoksen toimintojen sijoittumista kaavamuutosalueelle ja toiminnan vaatimia suojaetäisyyksiä, jos tuotantolaitosta koskevat suunnitelmat tarkentuvat hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Kaavamuutoksessa on lähdetty siitä, että nykyinen kaavatilanne ja ympäröivien alueiden kaavatilanne, aiemmin laadittu ympäristövaikutusten arviointi ja sijainti teollisuusympäristössä mahdollistaisi asemakaavamuutoksen. Kaavamerkintä ei kuitenkaan yksin tee mahdolliseksi uuden teollisuuslaitoksen sijoittamista, vaan tulevan toiminnanharjoittajan on haettava mm. ympäristölupaa, rakennuslupaa sekä mahdollisesti myös muita lupia. Lupia haettaessa toimintojen sijoittuminen alueelle sekä ympäristö- ja turvallisuustekijät suunnitellaan tarkemmin. sivu 5 / 36

6 GFN YVA KAAVAMUUTOSALUE Yleiskuva Savonlinnan 3D malllista Ote kaavaehdotuksesta 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Perustiedot... 2 sivu 6 / 36

7 1.3 Kaavamuutosalueen sijainti ja nykytilanne Kaavamuutoksen tavoitteet Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista KAAVATILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava SELVITYS ALUEESTA Maisema- ja kaupunkikuva sekä yhdyskuntarakenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Luonnonympäristö Liikenne Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET Aluevaraukset Kaavamerkinnät ja määräykset Vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2: asemakaavan seurantalomake Liite 3: poistuva kaava Liite 4: Green Fuel Nordic Oy:n YVA-selostus Liite 5: Vuohisaaren asemakaavan luontoselvitys 2008 Liite 6: kaavaluonnosvaiheen lausunnot sivu 7 / 36

8 2 KAAVATILANNE 2.1. Maakuntakaava Maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriö, jonka päivitys on vahvistettu Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava) alue on taajamatoimintojen aluetta (A) A16.1 Savonlinnan keskustaajama. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on Schaumanin vesivarastoalue ja pudotuspaikka (ls ) sekä Savonlinnan syväsatama (ls ). Kaava-alueen pohjoispuolella on Pääskylahden asema (LM ) ja junarata sekä sähkölinja (z). Eteläpuolella ovat Vuohisaaren syväsatamaan johtava rata (yro ), syväväylä ja runkojätevesijohto (j) Savonlinnan vedenpuhdistamolta Kerimäelle. Uuraan-, Kaupin- ja Käärmesaaret ovat virkistysaluetta ja kuuluvat Pihlajaveden Natura-alueeseen (V-rm 16.71). Saarten pohjoispuolella on Olavinlinnan maisema- ja kulttuuriympäristö (mav ). Asemakaavamuutos on maakuntakaavan rajausten ja tavoitteiden mukainen. KAAVAMUUTOSALUE Ote Etelä-Savon maakuntakaavan yhdistelmäkartasta sivu 8 / 36

9 2.2. Yleiskaava Alueella on voimassa keskustaajaman yleiskaava vahvistettu kaupunginvaltuustossa , oikeusvaikutukseton. Yleiskaavassa kaavamuutosalue ja sen ympäristö ovat teollisuus- ja varastoaluetta (T). Teollisuusalueen kautta kulkee katu ja rautatie. Kaavamuutosalueen eteläpuolella on vesialuetta (W) ja satamatoimintojen aluetta (LV). Teollisuusalueen itä- ja länsipuolella on lähivirkistysaluetta (VL) sekä kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK, AK-1) ja pientalovaltaista asuntoaluetta (AP, AP/s) ja asuinaluetta (A). Asemakaavamuutos on yleiskaavan tavoitteiden ja rajausten mukainen. KAAVAMUUTOSALUE Ote keskustaajaman yleiskaavasta Asemakaava Voimassa olevat asemakaavat on hyväksytty kaupunginvaltuustossa (arkisto-numero 736) ja (arkistonumero 740) sekä (arkistonumero 581). Voimassa olevissa asemakaavoissa kaavamuutosalueen käyttötarkoituksena on pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-1) ja liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten kortteli- sivu 9 / 36

10 alue (KT). Lisäksi alueella on autopaikkojen korttelialue (LPA) ja vesialuetta (W). Vuoden 1991 asemakaavassa on sallittu asuminen KTkorttelialueella, mikä ei ole enää tarkoituksenmukaista. Kaavassa on lähdetty siitä, että Vuohisaaren ympäristö olisi kehittynyt sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomana teollisuus-, liike- että asuinalueena. Alueelle on sittemmin tullut UPM:n tehtaiden laajennus ja Vuohisaaren syväsatama, joten kaavoittaminen asumisen tarpeisiin ei ole enää perusteltua. Voimassa olevissa asemakaavoissa kaavamuutosalueella tehokkuusluku on e=0,50 ja kerrosluku II. Tehokkuuslukua tai kerroslukumäärää ei ole tarpeen muuttaa. Kaavamuutosalueen vieressä on vesialuetta (W), venevalkamaa (LV), satama-aluetta (LS-1), suoja-viheraluetta (EV), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), yleistä pysäköintialuetta (LP), teollisuusraidetta (LRT), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET) sekä katualuetta. KAAVAMUUTOSALUE Ote ajantasa-asemakaavasta sivu 10 / 36

11 Asemakaavoissa (ak736 ja ak740) on pääosin samanlaiset kaavamääräykset teollisuusaluetta (T-1) koskien: - Asemakaavan alueelle tulee laatia erillinen sitova tonttijako. - Korttelialueella on istutettava ne tontinosat, joita ei käytetä rakentamiseen, kulkuteihin tai muuhun toiminnan edellyttämään tarkoitukseen. - Maaston niin edellyttäessä tulee jätevedet pumpata tonttikohtaisesti yleiseen viemäriin. - Teollinen toiminta ei saa aiheuttaa ympäristölle kohtuutonta haittaa hajun, savun ja kaasujen muodossa. - Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. - Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T-1) on rakennukset suunniteltava ja rakennettava yhtenäisen rakennustavan mukaan. - Rakennuksen alimman rakentamiskorkeuden, jonka alapuolelle ei saa sijoittaa vedelle ja kosteudelle arkoja rakenteita ja laitteita, tulee olla vähintään m + aaltovara. - Korttelialueilla tulee rakennuksen tai sen osan olla tontin rajasta vähintään neljä (4) metriä. Erityisestä syystä saadaan rakennus tai sen osa sijoittaa neljää (4) metriä lähemmäksi tontin rajaa tai siihen kiinni. - Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T-1) tontin pinta-alasta määrätään osa (suositus 20 %) hulevettä varastoitaviksi ja imeytettäviksi kasvillisuuspintaisiksi alueiksi, jotka sijaitsevat tontin alimmalla kohdalla. - Tonteilla on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan olemassa oleva kasvillisuus ja minimoitava läpäisemättömien pintojen määrä. Autopaikat ak 736: Autopaikkoja on varattava vähintään seuraavasti: 1 autopaikka 150 m 2 toimisto- ja tuotantokerrosalaa kohti, kuitenkin vähintään 1 autopaikka kahta (2) työntekijää kohti. 1 autopaikka kolmea (3) työntekijää kohti teollisuustontilla (T ja T-1) Autopaikat ak 740: 1 autopaikka 150m 2 toimisto- ja tuotantokerrosalaa kohti, kuitenkin vähintään 1 autopaikka kolmea (3) työntekijää kohti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella ja satamaalueella (T-1 ja LS-1). sivu 11 / 36

12 Näiden lisäksi asemakaavassa ak740 on lisäys: - Ennen alueella tehtäviä vedenpohjaa muuttavia rakennustöitä on oltava yhteydessä Museovirastoon vedenalaisinventoinnin järjestämiseksi. Asemakaavassa (ak 581) on seuraavia yleisiä määräyksiä KT-ja LPA-kortteleita koskien: - Liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella on käytettävä materiaalina punatiiltä. - Korttelialueilla on olemassa olevaa kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä. Istutettavaksi merkityt tai muutoin rakentamattomat tontin osat on istutettava ja rakennettava samanaikaisesti rakennusten kanssa. - Autopaikkoja on varattava vähintään 1 autopaikka 150 k-m 2 kohden, kuitenkin vähintään 1 autopaikka kahta työntekijää kohden. 3 SELVITYS ALUEESTA 3.1. Maisema- ja kaupunkikuva sekä yhdyskuntarakenne Alueen maisema- ja kaupunkikuvaa hallitsevat entisen kuitulevytehtaan päärakennus (Yritystalo Schauman) ja UPM Plywood Oy:n Savonlinnan vaneritehdas ja Järvi-Suomen Energia Oy:n Savonlinnan voimalaitos. Järveltä päin alue peittyy osin Vuohisaaren syväsataman suojaviheralueen taakse. Alue on nähtävissä parhaiten Pääskyniemen asuinalueen suunnasta ja Schaumanintieltä. Suuri osa kaavamuutosalueesta on tai on ollut varastoalueena ja osin puru- ja hakejätteen läjitysalueena. Alueella on jäljellä varastorakennuksia ja laiturirakenteita järven rannassa. Osittain Vuohisaarenkadun itäpuolisella alueella on myös sekametsää. Maasto viettää järven rantaan loivapiirteisenä. Järven pinta on metriä (N60) ja maasto on korkeimmillaan metriä (N60) merenpinnasta. sivu 12 / 36

13 KAAVAMUUTOSALUE Yleisnäkymä Savonlinnan 3D mallista UPM:n tehtaiden suunnasta KAAVAMUUTOSALUE Yleiskuva kaupungin 3D mallista, nykytilanne Pääskyniemen asuinalueen suunnasta, laitoksen arvioitu sijainti punaisella sivu 13 / 36

14 KAAVAMUUTOSALUE Yleiskuva Savonlinnan 3D mallista Lähimmät asuinalueet sijaitsevat Venäjänniemessä, Kyrönniemellä, Pääskylahden eteläosassa ja Inkerinkylän pohjoisosassa. Lähin asutus on noin 0,5 km päässä Ilmarisenkadulla Pääskylahden eteläosassa ja Pääskyniemessä sekä Venäjänniemessä/ Kyrönniemessä. Kaavamuutosalueella on Itä-Savon Autokatsastus ja Yritystalo Schauman. Schaumanintiellä suunnittelualuetta vastapäätä on yritystoimintaa mm. huonekaluliike, kierrätysmyymälä ja linjaautovarikko. Itäpuolella on Pääskylahden puutarha. Yritysalueella osaan kiinteistöistä on sallittu asemakaavassa yritystoimintaa palvelevien asuntojen rakentaminen. Pääskylahden teollisuusalueella ei tällä hetkellä ole asutusta. Lähimpiin herkiksi luokiteltaviin kohteisiin on matkaa; Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (SAMI) noin 0,5 km, Mertalan koulu noin 1,0 km ja Mertalan Touhulan päiväkoti noin 1,3 km ja vanhusten palvelutalo Karpalokoti noin 1,3 km. Tuokkolan päiväkoti SAMI:n vieressä on lopettanut toimintansa. Lähin virkistysalue on Kyrönniemen urheilukenttä ja sen ulkoilualueet. sivu 14 / 36

15 URHEILUKENTTÄ ANDRITZ KYRÖNNIEMI VANERITEHDAS PÄÄSKYLAHDEN ASEMA YRITYSTALO VOIMALAITOS SYVÄSATAMA GFN YVA KAAVAMUUTOSALUE YRITYKSIÄ AUTOKATSASTUS Yleiskuva alueen sijainnista, kaupungin 3D-malli Ympäristövaikutusten arvioitu kohdealue maaperä, kasvillisuus/eläimistö, pohjavesi ja ilmanpäästöt sekä rakentaminen (yhdyskuntarakenne) kohdistuvat kaavamuutosalueen välittömään lähiympäristöön. Melun yhteisvaikutukset (tehtaat, liikenne, syväsatama) ulottuvat noin 500 metrin päähän kaavamuutosalueesta eli Kyrönniemen ja Pääskylahden sekä Pääskyniemen asuinalueiden reunaan. Liikenteen (raskaan liikenteen reitit) ja maisemavaikutukset ulottuvat noin kilometrin päähän kohteesta. Tämän kilometrin vyöhykkeen reunalla on myös Pihlajaveden Natura-alue (Kaupinsaari). sivu 15 / 36

16 NOJANMAAN KOULU MIEKKONIEMEN PÄIVÄKOTI MERTALAN KOULU KARPALOKOTI TOUHULA SAMI KAAVAMUUTOSALUE NATURA-ALUE NÄTKIN KOULU Sijainti kaupunkirakenteessa ja etäisyydet herkkiin toimintoihin sivu 16 / 36

17 ANDRITZ MERTALAN KOULU KARPALO PÄÄSKYLAHDEN RAUTATIEASEMA AUTOLIIKKEITÄ JA KORJAAMOJA YM. SAMI LEIPOMO UPM-KYMMENE OYJ SUUR-SAVON SÄHKÖ OY BETONIELEMENTTITEHDAS RAKENNUSLIIKKEITÄ YM. HUONEKALULIIKE KIERRÄTYSMYYMÄLÄ LINJA-AUTOVARIKKO YM. YRITYSTALO SCHAUMAN KONEVUOKRAUSTA KAUPUNGIN VARIKKO YM. VUOHISAAREN SYVÄSATAMA KATSASTUSASEMA PUUTARHA KAAVAMUUTOSALUE Sijainti kaupunkirakenteessa ja etäisyydet toimintoihin, kuvassa sinisellä reunaviivalla asuinalueiden sijainti. Teollisuus/yritystoiminnan alueet erottuvat kaupunkirakenteessa selkeästi omana alueenaan Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Kaavamuutosalueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita tai muinaisjäännöksiä. Kaavamuutosaluetta lähin kulttuuriympäristön kohde on Schaumanintien varressa sijaitseva UPM Plywood Oy:n käytössä oleva kaksikerroksinen funktionalistinen tehtaan konttorirakennus, joka on rakennettu vuonna sivu 17 / 36

18 Vuohisaaren syväsataman ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on Vuohisaaren hankealueella tehty vedenalaisinventointi. Viistokaikuluotauksen tuloksena ei löydetty vedenalaista kulttuuriperintöä. Kaavamuutosalueen lähellä sijaitsee Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Arvokkaat maisema-alueet, Ympäristöministeriön mietintö 66/1992). Valtakunnallisesti arvokas maisemaalue on pitkälti yhtenevä valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi tunnistetun "Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema" -kohteen (RKY2009, vvww.rky.fi) kanssa. KAAVAMUUTOSALUE Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema 3.3. Luonnonympäristö Pihlajaveden Natura-alue sijaitsee noin kilometrin päässä kaavamuutosalueen eteläpuolella. Natura-alueen pinta-ala on vesialueet mukaan lukien hehtaaria. Se muodostuu suurista selkävesialueista sekä murroslinjojen rikkomasta saaristosta. Natura-alueella sivu 18 / 36

19 on erityistä arvoa erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelun, Saimaan järviluonnon ja kulttuurivaikutteisten biotooppien sekä lehtokasvillisuuden suojelun kannalta. Pihlajavedellä on noin 25 % saimaannorppakannasta. Kolmen kilometrin säteellä laitoksesta ei sijaitse yhtään tiedossa olevaa saimaannorpan poikaspesää. Pääskylahden teollisuusalueen lähistöllä ei ole arvokkaita biotooppeja tai lehtokasvillisuusalueita. Hevonniemen Natura 2000-alue sijaitsee Savonlinnan keskustan pohjoispuolella noin 2 km päässä kaavamuutosalueesta. Naturaalueen pinta-ala on vesialueet mukaan lukien 6510 hehtaaria. Hevonniemeen kuuluu Haukiveden ja Haapaveden vesialueita, jyrkkäpiirteistä kalliorantaa, rotkolaaksoa ja saaria. Alue on merkittävä lehtokasvillisuuden keskittymä. Alue on säilynyt lähes erämaisena, sillä tiestö on rakennettu 1980-luvulla. Ranta- ja vesialueet ovat saimaannorpan elinaluetta, noin 3 % kannasta. Laitoksen rakentaminen Pääskylahden teollisuusalueelle ei merkittävällä tavalla heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Pihlajaveden ja Hevonniemen alueet on sisällytetty osaksi Naturaverkostoa. Luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama Natura-arviointi ei siten ole tarpeellinen. KAAVAMUUTOSALUE Ote Pihlajaveden Natura 2000-alue (FI ). Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12. Aluerajaus SYKE. Karttakeskus Oy, Lupa L4659). sivu 19 / 36

20 KAAVAMUUTOSALUE Ote Hevonniemen Natura 2000-alue (FI ). Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12. Aluerajaus SYKE. Karttakeskus Oy, Lupa L4659). Yritystalo Schaumanin alueesta ja UPM:n varastoalueesta ei ole laadittu luontoselvitystä, koska alueet ovat teollisuus- ja varastokäytössä. Vuohisaarenkadun itäpuolelta on luontoselvitys vuodelta 2008, missä alueen lajisto on todettu tavanomaiseksi, liite 5. Kaavamuutosalue sijaitsee Pihlajaveden järven pohjoisosassa. Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella. Pihlajaveden pinta-ala on 712 km², ja pinnankorkeus 75,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Pihlajavesi on suomalaiseksi järveksi varsin syvä: keskisyvyys on 11,3 metriä ja suurin mitattu syvyys 72 metriä. Pihlaja- sivu 20 / 36

21 vesi saa vetensä Savonlinnan keskustan pohjoispuolelta Haukivedeltä Kyrönsalmen ja Laitaatsalmen kautta sekä Puruvedestä. Järviveden vaihtuvuus kaavamuutosalueen edustalla on hyvä. Pihlajaveden laatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erinomainen. Savonlinnan kaupungin pintavedenottamo ja vedenpuhdistamo ovat Vääräsaaressa Haukiveden puolella. Saimaan syväväylät kulkevat Savonlinnan kautta Lappeenrannasta Kuopioon ja Joensuuhun. Syväväylän paikka siirtyy vuonna 2018 Olavinlinnan viereisestä Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen. Vuohisaaren syväsatama sijaitsee kaavamuutosalueen vieressä Liikenne Pääskylahden teollisuusalueella ajetaan valtatieltä 14 joko Karjalantien tai Moinsalmentien/Viuhonkadun kautta ja edelleen Schaumanintielle, ks. kannen sijaintikartta. Kadut ja sillat on mitoitettu ja saneerattu teollisuusalueen liikennettä varten. Pääasiallisesti raskasliikenne on ohjattu Moinsalmentien/Viuhonkadun kautta. Karjalantie toimii kuljetuksissa toissijaisena varareittinä. Pääskylahden rautatieasema sekä Vuohisaaren syväsatama palvelevat teollisuusaluetta. Työmatkaliikenteen kannalta alue sijaitsee hyvässä paikassa, sillä sen vierestä kulkee paikallisliikenteen linja-autoreitti sekä kevyen liikenteen yhteydet alueelle ovat hyvät Ympäristön häiriötekijät Pilaantuneet maat Kaavamuutosalueella on kolme laajempaa pilaantuneiden maiden esiintymää. Voimassa olevissa asemakaavoissa alueet on merkitty saa-merkinnällä, ja kaavamääräys on pilaantunut maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. UPM:n toimeksiannosta maaperä tutkittiin vuonna 2009 entisen kuitulevytehtaan (Yritystalo Schauman) ja Pääskylahden puutarhan väliseltä alueelta. Jätetäyttöalueella sijainneella aukealla havaittiin tutkimuksissa runsaasti purua, haketta, tuhkaa ja tiiltä sekä muuta jätettä. Jätettä oli noin 1,0 2,4 metrin paksuinen kerros. Pilaantuneiden maa-alueiden pinta-ala on noin 6100m 2, ja pilaantuneita massoja on n m 3, josta ylemmän ohjearvon ylittäviä pilaantuneita massoja arviolta 600m 3. Jätetäytössä havaittiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä sekä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus keskiraskaita ja raskaita öljyjakeita sekä dioksiineja/furaaneja. Lisäksi jätetäytössä havaittiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus arseenia ja kadmiumia. sivu 21 / 36

22 Melu Tämän hetkiset pääasialliset melulähteet ovat UPM:n vaneritehtaalla, erityisesti tehdasalueen tukkikuljettimet, tukinkääntäjä, puhaltimet ja purusuodattimet tehdasrakennusten katoilla. Lisäksi puukentällä toimii päiväaikaan kurottaja, joka purkaa puukuormia ja syöttää puuta hautomoon (lähde UPM:n meluselvitykset). Lähimmät Pääskyniemen ja Kyrönniemen asuinalueet sijaitsevat nykytilanteessa kaupungin liikennemelun sekä UPM:n Savonlinnan vaneritehtaan melun vaikutusalueella. UPM:n meluselvityksen mukaan vaneritehtaan aiheuttama melutaso Kyrönniemen asuinalueella tehdasalueen puoleisessa osassa on päivällä noin LAeq db ja yöaikana noin LAeq db. Pääskyniemen kärjessä olevien asuintalojen kohdalla vastaavat melutasot ovat LAeq db ja LAeq db. UPM:n meluselvityksessä on otettu huomioon myös liikenteen ja Vuohisaaren syväsataman meluvaikutukset. Kyrönniemessä Metsäkonttorintiellä 2009 suoritetussa mittauksessa päiväajan keskiäänitaso oli 52 ± 2 dba ja yöajan keskiäänitaso 50 ± 2 dba. Mittausten aikana toiminta tehtaalla oli normaalia ja jatkuvaa. Sääolosuhteet olivat melun leviämiselle suotuisat. Kapeakaistaisuusanalyysin perusteella Metsäkonttorintiellä mitattu melu ei ollut kapeakaistaista. Kyrönniemessä Metsäkonttorintiellä 2009 suoritetussa mittauksessa päiväajan keskiäänitaso oli 52 ± 2 dba ja yöajan keskiäänitaso 50 ± 2 dba. Mittausten aikana toiminta tehtaalla oli normaalia ja jatkuvaa. Sääolosuhteet olivat melun leviämiselle suotuisat. Kapeakaistaisuusanalyysin perusteella Metsäkonttorintiellä mitattu melu ei ollut kapeakaistaista. sivu 22 / 36

23 Kuvassa on esitetty alueen nykytilanteen päiväajan (vasen) ja yöajan (oikea) keskiäänitasot. Laskennoissa on otettu huomioon UPM:n vaneritehdas ja Vuohisaaren syväsatama. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12. Lähde UPM:n meluselvitys. sivu 23 / 36

24 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 4.1. Aluevaraukset Kaavoitettavan alueen pinta-ala on yhteensä noin 13,5 ha. Asemakaavamuutoksessa pääasiallinen kaavamerkintä on T-kem eli teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen yhteensä noin m 2. Liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (KT), jonka toiminnasta ei saa aiheutua melua tai ilman, veden tai maaperän pilaantumista on yhteensä noin 4855 k-m 2. Tehokkuus e=0.50 ja kerroskorkeus II. Rakennusoikeutta on yhteensä noin k-m 2. Kerroskorkeus ei muutu ja rakennusoikeus ei oleellisesti muutu voimassa olevasta asemakaavasta. LPA-korttelin muuttaminen T- kem ja KT-alueiksi autokatsastusaseman kohdalla nostaa kaavamuutosalueen rakennusoikeutta aiemmasta noin 923 k-m 2. Seurantalomake on liitteenä Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset käyvät ilmi kaavakartasta. Ote kaavaehdotuksesta on kohdassa 1.4. Asemakaavamuutoksessa on annettu seuraavat yleiset määräykset: Asemakaavassa ei ole esitetty tonttijakoa, alueelle tulee laatia erillinen sitova tonttijako. Korttelialueilla T-kem ja KT on istutettava ne tontinosat, joita ei käytetä rakentamiseen, kulkuteihin tai muuhun toiminnan edellyttämään tarkoitukseen. Tonteilla on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan olemassa oleva kasvillisuus ja minimoitava läpäisemättömien pinnoitteiden määrä. Korttelialueella T-kem pinta-alasta määrätään osa (suositus 20 %) hulevettä varastoitaviksi ja imeyttäviksi kasvillisuuspintaisiksi alueiksi, jotka sijaitsevat tontin alimmalla kohdalla. Korttelialueilla T-kem ja KT alimman rakentamiskorkeuden, jonka alapuolelle ei saa sijoittaa vedelle ja kosteudelle arkoja rakenteita tai laitteita, tulee olla vähintään + 78 metriä + aaltovara. Maaston niin edellyttäessä tulee jätevedet pumpata tonttikohtaisesti yleiseen viemäriin. sivu 24 / 36

25 Korttelialueella T-kem ja KT on rakennukset suunniteltava ja rakennettava yhtenäisen rakennustavan mukaan. Korttelialueella T-kem teollinen toiminta ei saa aiheuttaa ympäristölle kohtuutonta haittaa hajun, savun tai kaasujen muodossa. Toiminnan mahdollisesti vaatimat suojavallit tai muut suojarakenteet tulee sijoittaa kortteliin rakennusalan sisäpuolelle. Korttelialueella T-kem öljy- ja muut kemikaalisäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle tiiviiseen suojaaltaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn tai muun kemikaalin enimmäismäärä. Korttelialueilla T-kem ja KT on autopaikkoja varattava vähintään 1 autopaikka 150 k-m 2 tuotanto- ja toimistokerrosalaa kohden, kuitenkin vähintään 1 autopaikka kolmea työntekijää kohti Vaikutukset Maisemavaikutukset GFN:n YVA:ssa on arvioitu bioöljyn tuotantolaitoksen piippujen korkeudeksi metriä, kun nykyinen UPM:n piippu on noin 82 metriä. Laitosrakennukset ovat korkeimmillaan 32 metriä. Piiput ja rakennukset tulevat näkymään parhaiten Pääskylahden asuinalueelta, Vuohisaaren syväsatamasta, UPM Plywood Oy:n tehdasalueelta, Järvi-Suomen Energia Oy:n Savonlinnan voimalaitoksen alueelta ja Schaumanintieltä. Laitosalue sopeutuu ulkonäöltään viereiseen teollisuusalueeseen. Vuohisaaren syväsataman suojaviheralue rajaa osin näkymiä etelään päin. Kaavassa on osoitettu istutettavaa alueen osaa rantaan ja Schaumanintien varteen. Kaavamääräyksissä todetaan, että rantaalueella ja katuun rajautuvalla alueen osalla tulee istuttaa tai säilyttää puustoa tai muuta korkeampaa suojakasvillisuutta rajaamaan ja estämään näkymiä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille. Korkeat piiput eivät oleellisesti muuta kaukomaisemaa, sillä lähialueen saaret peittävät näkyvyyttä laajemmalla vesistöalueella. Alueen rakentamisella ei ole vaikutusta Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema- ja kulttuuriympäristöalueeseen. Alue on loivaa rinnettä, joten suurempia maastonmuokkauksia ei tarvitse tehdä, joten vaikutukset maisemarakenteeseen ovat vähäiset. Maisemavaikutuksia voidaan lieventää rakennusten sijoittelulla sekä asemakaavassa osoitetulla Schaumanintien ja rannan suojapuustolla sekä yhtenäisellä rakennustavalla. Oheisista havainnekuvista näkyy laitoksen arvioitu sijaintipaikka. sivu 25 / 36

26 KAAVAMUUTOSALUE Yleiskuva kaupungin 3D mallista, nykytilanne Pääskyniemen suunnasta KAAVAMUUTOSALUE Yleiskuva kaupungin 3D mallista, nykytilanne Vuohisaaren syväsataman suunnasta sivu 26 / 36

27 Rantanäkymä kaupungin 3D mallista, nykytilanne Pääskyniemen asuinalueen suunnasta ja arvioitu laitoksen sijaintipaikka punaisella Rantanäkymä kaupungin 3D mallista, nykytilanne Pääskyniemen asuinalueen suunnasta ja arvioitu laitoksen sijaintipaikka punaisella KAAVAMUUTOSALUE YVA:ssa arvioitu vaikutusalue maisemaan, rajatuilta alueilta on suora näköyhteys kaavamuutosalueelle. Lähde GFN:n YVA. Laitoksen piippu näkyy laajemmalle kaukomaisemassa. Jos tuotantolaitos sijaitsee enemmän idässä, muuttuisi maisema YVA:ssa esitetystä siten, että alue olisi nähtävissä järveltä päin myös Vuohisaaren itäpuolelta (nuoli). Laitoksen sijoittuessa Yritystalo Schaumanin tontille maisemavaikutukset jäisivät vähäisemmiksi. sivu 27 / 36

28 Periaatekuva laitoksesta maisemaa eniten muuttavassa laitoksen sijainnissa. Kuvassa Yritystalo Schaumanin rakennukset olisi purettu ja tuotantolaitos olisi kaavamuutosalueen itäosassa. Piiput olisivat massiivisimmassa vaihtoehdossa 55 metriä korkeat ja tuotantolaitos 32 metriä korkea (siilot). Periaatekuvasta nähdään, että laitos maastoutuu osittain Vuohisaaren syväsataman taakse. Laitoksen piiput eivät juuri erotu Olavinlinnan suunnasta normaalilta katselukorkeudelta, mutta näkyvät hyvin linnan torneista ja esim. Nälkälinnanmäeltä. Periaatekuva Schaumanintieltä, jos laitos sijoittuisi alueen itäosaan. sivu 28 / 36

29 Maisemavaikutuksia voidaan ehkäistä suojavallein ja jättämällä rantaan puustoa. Kuvassa tuotantolaitoksen varastokenttä on osoitettu koko alueen laajuudelle sekä purettu Yritystalo Schaumanin rakennukset. Vaikutukset luonnonympäristöön GFN:n YVA:ssa todetaan, että hankkeella ei ole maa-, kallioperänja pohjavesien kautta laitosalueiden ulkopuolelle johtuvia vaikutuksia, lukuun ottamatta perustamisen aikana louhinnasta ja kaivusta syntyvää tärinää. Puun esikäsittely ja liikennöinti tapahtuvat päällystetyillä alueilla. Varsinainen öljyntuotantoprosessi on suljettu järjestelmä, mistä ei normaaliolosuhteissa aiheudu päästöjä maaperään. Onnettomuustilanteissa kemikaalivuoto on mahdollinen, mihin voidaan varautua esimerkiksi varoallasrakenteiden mitoituksella ja pitämällä ne toimintakuntoisina. Kaavamuutosalue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta, eikä riskiä pohjavesien käyttökelpoisuuden heikentymiseen ole. YVA:ssa todetaan, että laitoksista ei aiheudu suoraa kuormitusta alapuolisiin vesistöihin (Pihlajavesi). Raakavettä kuluu suljetuissa prosesseissa lähinnä jäähdytykseen, märkäpesuriin ja sprinklerijärjestelmään. Laitoksen toimintaan tarvitaan vesitalouslupaa (haetaan ympäristöluvan yhteydessä), jos vedenotto vesistöstä laitokselle sivu 29 / 36

30 ylittää 250 m 3 /d. Todennäköisesti merkittävin vesistökuormituslähde on puukäsittely- ja varastoalueiden hulevedet. Hulevesien mukana tuleva kuormitus on melko vähäistä ravinteiden osalta, mutta voi orgaanisen aineksen osalta olla kohtalaisesti happea kuluttavaa eli aiheuttaa pienehkön lisäkuorman happea kuluttavan aineksen määrään Pihlajavedellä. Vesistövaikutukset jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi. Kaavassa rantaviivaa on suoristettu, mikä mahdollistaisi vähäiset täytöt ja tuetun rantaluiskan sekä pintatason korottamisen. Täyttämiselle tarvitsee hakea erillinen lupa, jossa yhteydessä vaikutukset arvioidaan. Täytöillä ei pitäisi olla merkitystä Pihlajaveden Naturaalueeseen ja saimaannorppaan. Kaavamuutoksessa on annettu kaavamääräys hulevesien määrään liittyen Korttelialueella T-kem on istutettava ne tontinosat, joita ei käytetä rakentamiseen, kulkuteihin tai muuhun toiminnan edellyttämään tarkoitukseen. Tonteilla on säilytettävä mahdollisuuksien mukaan olemassa oleva kasvillisuus ja minimoitava läpäisemättömien pinnoitteiden määrä. Tonttien pinta-alasta määrätään osa (suositus 20 %) hulevettä varastoitaviksi ja imeyttäviksi kasvillisuuspintaisiksi alueiksi, jotka sijaitsevat tontin alimmalla kohdalla. Kaavamuutosalueen lähellä on Pihlajaveden Natura 2000-alue, jonka suojeluarvot liittyvät pääosin Saimaan norpan suojeluun ja rantojensuojeluohjelmaan. Laitoksen rakentaminen tai toiminnassa syntyvät päästöt eivät vaaranna Natura-alueen suojeluarvoja eikä erillinen Natura-arviointi ole tarpeellinen. Vuohisaarenkadun itäpuolisesta alueesta (varastoaluetta) ja Vuohisaaresta (nykyinen syväsatama) on laadittu luontokartoitus vuonna 2008, liite 5. Kartoituksessa ei todettu arvokkaita luontokohteita. Alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä tai vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :n tarkoittamia kohteita (suojellut pienvedet). Metsälakia sovelletaan asemakaava-alueilla ainoastaan maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla, joten Vuohisaaren alueella ei ole metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Luontoselvityksessä ei todettu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien, erityisesti suojeltavien, uhanalaisten tai muiden huomionarvoisten lajien esiintymiä. Näiden lajien esiintymistä asemakaava-alueella ei arvioitu todennäköiseksi luonnonolojen ja kasvillisuuden perusteella. Vuohisaarenkadun länsipuoli on Yritystalo Schaumanin ja UPM:n teollisuus- ja varastoalueena, eikä tältä alueelta sen vuoksi ole tehty luontoselvitystä. sivu 30 / 36

31 Vaikutukset liikenteeseen Pääskylahden teollisuusalueelle johtava tieverkko on mitoitettu ja saneerattu raskaalle liikenteelle ja myös vaarallisten aineiden kuljetuksille sopivaksi. Liikenneverkon kapasiteetti riittää hyvin välittämään liikennemäärän kasvun. GFN:n YVA:ssa on arvioitu, että kaksi uutta laitosta (vaihtoehto 3A) aiheuttaisi 50 edestakaista raskaan liikenteen kuljetusta vuorokaudessa (raaka-aineen, tuotteiden ja sivutuotteiden kuljetukset) eli yhteensä noin 100 kuljetusta, josta pääosa päiväsaikaan. Tämän lisäksi kuljetuksissa käytettäisiin junarataa. Schaumanintien keskivuorokausiliikenne on arviolta 4000 ajoneuvoa/vrk, Moinsalmentien arviolta 5500 ajoneuvoa/vrk ja Karjalantien arvioilta 6600 ajoneuvoa/vrk. Liikennemäärän lisäys ei maksimivaihtoehdossakaan oleellisesti lisää kuormitusta katuverkolla. YVA:ssa lähdetty siitä, että syväsatamaa ei käytettäisi kuljetuksissa, koska sisävesialueilla on raskaan polttoöljyn kuljetuskielto, joka mahdollisesti koskee myös bioöljyä. Raaka-aineen, tuotteen ja sivutuotteiden kuljetukset hoidettaisiin pääosin rekkaliikenteellä ja mahdollisuuksien mukaan raideliikenteellä. Liikenne on ohjattu valtatieltä 14 Pääskylahden teollisuusalueelle Moinsalmentien/Viuhonkadun kautta, jonka varressa on vähemmän asutusta kuin Karjalantiellä. Öljyjen tai muiden kemikaalien kuljetukset maanteillä ja rautateillä toteutetaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) mukaisesti. Kuljetussäiliöiden on täytettävä kemikaalikohteiset tekniset vaatimukset, jotta onnettomuustilanteessa ei synny vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Kuljetussäiliöiden vaatimuksia valvova viranomainen on Tukes. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myös antanut säädöksiä vaarallisten aineiden kuljettamisesta. Pilaantuneiden maiden puhdistaminen Pilaantuneet maa-alueet on kaavamuutoksessa merkitty saamerkinnällä ja kaavamääräyksellä pilaantuneet maaperä on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pilaantuneista maista tehdään riskinarviointi, kun kaavamuutosalueelle tulevien toimintojen sijainti on tiedossa. Suuremmissa pohjarakennustöissä maaperä edellyttää todennäköisesti massanvaihtoa ja massojen toimittamista pitoisuuksien mukaan asianomaisiin käsittelylaitoksiin. Jätelain mukaan toimivaltainen viranomainen PIMA-ilmoituksen käsittelyssä on alueellinen ELYkeskus. sivu 31 / 36

32 Meluvaikutukset Melun nykytilanne on kuvattu kohdassa 3.6. Kun melulaskelmissa otetaan huomioon UPM:n tehtaan, liikenteen ja kahden laitoksen (GFN:n YVA:n vaihtoehto 3A) yhteisvaikutukset lähimmissä melulle alttiissa kohteessa päiväajan keskiäänitaso on korkeimmillaan Kyrönniemessä 57 dba ja yöajan 54 dba. Kyrönniemessä päivällä lähimmillä asunnoilla ei ole merkittävää muutosta melun nykytilaan, yöllä muutos on 5-6 db. Myös alueen pohjoispuolella sijaitsevan Pääskylahden asuinalueen reunalla päivä- ja yöajan keskiäänitasot ovat hieman yli ohjearvon. Kokonaismelutaso kasvaa nykytilanteesta yöllä noin 5-6 db. Ylitys alueen pohjoispuolella johtuu pääasiassa laitosten piipun ja kuivurin pääpuhaltimen aiheuttamista meluista. Liikenteen vaikutus kokonaismelutasoon on muihin toimintoihin nähden hyvin pieni. Laskentojen mukaan liikenteen aiheuttama 50 dba:n päiväajan melualue enimmillään ulottuu noin 40 metrin päähän tien keskilinjasta, ks. oheinen kuva. Meluselvitykset voidaan tarkistaa ympäristölupamenettelyvaiheessa, kun kaavamuutosalueelle mahdollisesti tuleva uusi laitos on selvillä. Selvityksessä otetaan tällöin huomioon edellä kuvatulla tavalla yhteisvaikutukset liikenteen ja UPM:n tehtaan melusta. Ympäristömelulle on määritelty Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot, joita ympäristömelu ei saa ylittää. Asuinalueilla nämä arvot ovat pihalla päivällä LAeq (keskiäänitaso) klo db ja yöllä klo db. Oheisista kuvista näkyy, että erityisesti tarkastelun kohteeksi tulevat meluvaikutukset vakituiselle asutukselle Kyrönniemessä ja Pääskylahdessa sekä mahdollisesti myös Inkerinkylässä, riippuen laitoksen sijainnista. Tuleva toiminnanharjoittaja voi joutua seuraamaan ympäristölupaehtojen mukaisesti melutasoja lähimmissä altistuvissa kohteissa. Jos laitos sijoittuu Yritystalo Schaumanin viereen, niin päiväajan melulle yli 50 dba altistuu arviolta noin 970 asukasta ja yöajan melulle noin 420 asukasta (YVA:n meluselvityksen aluerajaus). Jos laitos sijaitsee enemmän itään korttelin 35 alueelle yli 50 dba:n melulle altistuu päiväaikaan noin 750 asukasta ja yöaikaan noin 180 asukasta. Muuttuneessa sijainnissa enemmän teollisuusalueen keskelle melulle altistuvien asukkaiden määrä vähenee, koska Pääskylahden eteläosassa on enemmän asukkaita kuin Inkerinkylän puolella. Melun torjuntaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi toimintojen sijoittamisella, rakennusmassojen tai varastokasojen sijoittelulla, melun ehkäisyyn prosesseissa, rakenteellisella meluntorjunnalla tai tarvittaessa rajoittamalla laitoksen toiminta-aikaa. sivu 32 / 36

33 Kaavamääräyksissä todetaan, että toiminnan mahdollisesti vaatimat suojavallit ja muut suojarakenteet tulee sijoittaa kortteliin rakennusalan sisäpuolelle. Pääskylahden alueen päiväajan (vasen) ja yöajan (oikea) keskiäänitasot, kun laskelmissa on otettu huomioon nykyiset toiminnot ja kaksi GFN:n biojalostamoa. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/12.Lähde GFN:n YVA. Ilmanpäästöt GFN:n YVA:ssa on arvioitu, että ilmanlaadun ohjearvot typenoksidien ja pölypitoisuuksien suhteen eivät ylity. Hajupäästöt ovat satunnaisia hajapäästöjä. Taloudelliset vaikutukset GFN:n YVA:ssa on arvioitu kahden laitoksen työllistävän noin 200 henkilöä (vaihtoehto 3A). Kaksi laitosta tuottaisi vuodessa noin tonnia bioöljyä sekä käyttäisi raaka-aineena puuperäistä metsäbiomassaa noin 0,7 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Prosessissa syntyy puhdasta sivu 33 / 36

34 puutuhkaa, jota voidaan hyödyntää maanparannusaineena tai maarakennuksessa. Kaavan toteuttaminen ei edellytä suuria muutoksia tai investointeja kaupungin yhdyskuntatekniseen huoltoon tai katuverkostoon. Riskit GFN:n YVA:ssa on arvioitu merkittävimmiksi onnettomuus ja häiriötilanteiksi laitosalueella tulipalo, räjähdys ja kemikaalivuoto. YVA:ssa on arvioitu, että laitokset eivät aiheuttaisi laajoja vaikutuksia ympäristössä onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Lisäksi onnettomuusriskien todennäköisyyttä pidetään kokonaisuutena pienenä. Alustavan riskianalyysin mukaan biojalostamon kriittiset kohdat ovat: kuivausrumpu, kuivahakkeen varastointi, reaktori, kattila ja lauhdutusyksikkö. Vahinkotilanteisiin varaudutaan rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin (mm. suoja-altaiden, varoventtiilien, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien yms.), henkilökunnan koulutuksen sekä tarkkailun, kunnossapidon sekä onnettomuustilanteen toimintaohjeiden avulla. YVA:ssa todetaan, että onnettomuus- ja häiriötilanteiden tunnistaminen ja arviointi suoritetaan tarkemmin alustavan laitossuunnittelun yhteydessä yhdessä teknologiatoimittajien kanssa. Yhteisvaikutuksena alueella jo toimivien teollisuuslaitosten kanssa ovat melu ja ilmanpäästöt sekä liikenne. Nämä on otettu huomioon YVA:n selvityksissä. Kaavamääräyksissä on, että toiminnan mahdollisesti vaatimat suojavallit ja muut suojarakenteet tulee sijoittaa kortteliin rakennusalan sisäpuolelle. Kaavamuutosalueen rantavyöhyke on tulvariskialuetta, ks. oheinen kuva + 77 m (N60) käyrästä. Kaavamuutosalueen itäosa on korkeimmillaan noin + 86 m (N60) merenpinnasta viettäen rantaan + 76 m (N60). Suurin osa kaavamuutosalueesta on tulvariskiin nähden hyvin rakennettavissa. Kaavamääräyksissä todetaan, että Rakennuksen alimman rakentamiskorkeuden, jonka alapuolelle ei saa sijoittaa vedelle ja kosteudelle arkoja rakenteita tai laitteita, tulee olla vähintään + 78 metriä + aaltovara. Savonlinnan tulvantorjunnan kehittäminen -selvityksessä vuodelta 2008 on arvioitu, että suurtulva aiheuttaisi vahinkoja UPM Plywood Oy:n vaneritehtaan tuotannolle. Tasossa m (N60) osia tuotannosta jouduttaisiin todennäköisesti pysäyttämään. Koko tehdas pysäytettäisiin vedenkorkeudella m (N60). sivu 34 / 36

35 Oheisessa kuvassa on rajattu + 77 m (N60) käyrät, lähde Savonlinnan kaupunki, T=teollisuusrakennus ja R=varastorakennus sekä S=satama Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Pääskylahden asemakaavamuutos tukee elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista Savonlinnassa ja Etelä-Savon alueella. Asemakaavamuutos on olemassa olevan teollisuusalueen keskellä ja tukeutuu nykyisiin liikenneyhteyksiin sekä energia- ja kunnallisteknisiin verkostoihin. Asemakaavamuutoksen ympäristövaikutukset ja riskit ovat hallittavissa, eivätkä heikennä oleellisesti Vuoksen vesistöalueen tilaa ja rantamaisemaa tai vaikuta lähistöllä sijaitsevaan Pihlajaveden Natura-alueeseen tai valtakunnallisesti arvokkaaseen Olavinlinnan kulttuuriympäristö- ja maisema-alueeseen. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS GFN:n YVA:ssa on kerrottu laitoksen edellyttävän seuraavia lupia: Asemakaavan saatua lainvoiman laitokselle on mahdollisuus hakea ympäristölupaa (ympäristönsuojelulaki ja -asetus) Itä- Suomen aluehallintovirastolta. sivu 35 / 36

36 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset rakennusluvat rakennuksille myöntää kunnan rakennuslupaviranomainen. Jos alueelle tulee turvavalleja, niin ne voivat vaatia maisematyölupaa. Laitoksella käytettävien kemikaalien määrän ja laadun perusteella laitoksen pitää hakea kemikaaliasetuksen mukaista lupaa kemikaalien laajamittaiseen käsittelyyn ja varastointiin Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (TUKES). Laitoksen on haettava lupa nestekaasun (nestekaasuasetus) keskisuureen tekniseen käyttöön ja käsittelyyn Tukesilta ennen rakennustöiden aloittamista. Laitokselle voidaan hakea vapautusta Liikenteen turvallisuusvirastolta (Trafi) lentoesteen luvanvaraisuudesta (ilmailulaki), koska vieressä sijaitsevan Järvi-Suomen Voiman voimalaitokselle, jonka piipun korkeus on 82 metriä, on jo myönnetty lentoestelupa. Laitos on korkeimmillaan 32 metriä ja piippu noin metriä korkea. Kaavamuutosalueelle voidaan asemakaavan vahvistuttua laatia sitova tonttijako. Savonlinnassa , Päivi Behm asemakaava-arkkitehti sivu 36 / 36