9. kaupunginosa Pääskylahti, Pääskylahden teollisuusalueen osa

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9. kaupunginosa Pääskylahti, Pääskylahden teollisuusalueen osa kaavaluonnosvaihe Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä kaavan laadinnan eri vaiheissa sekä suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS laaditaan kaavoituksen alkuvaiheessa, ja sitä voidaan täydentää kaavatyön aikana. OAS sisältää mm. tiedot suunnittelualueesta ja sen sijainnista, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, vaihtoehdot, miten kaavan vaikutukset arvioidaan, ketkä ovat osallisia, kaavan laadinnan vaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen ja valmistelijan yhteystiedot. Sijaintikartta Pääskylahdesta Lähtökohdat ja tavoitteet Kaavamuutosalue sijaitsee Pääskylahdessa 9. kaupunginosassa linnuntietä noin 2,5 km kaupungin keskustasta (Kauppatori) kaakkoon Pihlajaveden rannalla. Kaavamuutosalue on ollut luvulla toimintansa lopettaneen kuitulevytehtaan varastoaluetta. Tämän toiminnan jäljiltä alueella on kolme laajempaa pilaantuneiden maiden aluetta. Kaavamuutosalueessa kiinni ovat autokatsastusasema, Yritystalo Schauman (entisessä kuitulevytehtaassa) ja Vuohisaaren syväsatama sekä lähellä on paljon muuta pienteollisuus- ja yritystoimintaa. Länsipuolella toimii UPM-Kymmene Oyj:n Savonlinnan vaneritehdas ja Suur-Savon Sähkö Oy:n voimalaitos. Kaavamuutosalue näkyy erityisesti Schaumanintieltä, Vuohisaaren syväsataman suunnasta jär- Sivu 1 / 5

2 veltä ja Pääskyniemen asuinalueen suunnasta. Muut lähimmät kaupunginosat ovat Pääskylahti, Mertala, Inkerinkylä ja Haka-alue. Kaavamuutosalueelle (Vuohisaarenkadun länsipuoli) suunniteltiin Green Fuel Nordic Oy:n bioöljyn käsittely- ja varastointilaitosta. Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi vuonna YVA asetuksen 713/2006 hankeluettelo 6 kohta 6 e mukaan YVA-menettelyä sovelletaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitettuja vaarallisia kemikaaleja laajamittaisesti valmistaviin tehtaisiin. YVA:ssa on todettu, että bioöljylaitoksessa valmistettavien kemikaalien laadun ja määrän perusteella kyseessä ei olisi ns. Seveso direktiivin mukainen suuronnettomuusriskiä aiheuttava laitos. YVA:ssa arvioitiin tuotantomäärän olevan enimmillään tonttia bioöljyä vuodessa (kaksi tuotantolaitosta vaihtoehto 3 A). Kaavamuutoksessa toimintoja esitetään myös Vuohisaarenkadun itäpuolelle. Kaavamuutosalue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1). Teollisuusalueen monipuolisemman käytön mahdollistamiseksi kaupungilla on tavoitteena muuttaa uudeksi kaavamerkinnäksi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (T-kem). Varsinaista tuotantolaitosta ei ole tiedossa, joten kaavan vaikutuksia voidaan arvioida ainoastaan aiemmin laadittujen selvitysten pohjalta. Asemakaavamuutos koskee 9. kaupunginosan korttelin 35 tontteja 35, 14 ja 9 sekä korttelin 102 tonttia 1 sekä korttelin 100 tonttia 20. Kiinteistö on kaupungin omistuksessa sekä kiinteistöt , , ja yksityisomistuksessa. Yksityisomistuksessa olevia maita ei ole hankittu kaupungille niillä sijaitsevien pilaantuneiden maiden puhdistusvelvoitteiden vuoksi. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 6,2 ha. kaavatilanne, aiemmin laadittu ympäristövaikutusten arviointi ja sijainti teollisuusympäristössä mahdollistaisi asemakaavamuutoksen. Kaavamerkintä ei kuitenkaan yksin tee mahdolliseksi uuden teollisuuslaitoksen sijoittamista, vaan tulevan toiminnanharjoittajan on haettava mm. ympäristölupaa, rakennuslupaa sekä mahdollisesti myös muita lupia. Lupia haettaessa toimintojen sijoittuminen alueelle sekä ympäristö- ja turvallisuustekijät suunnitellaan tarkemmin. Kaavatilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriö, jonka päivitys on vahvistettu Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava) alue on taajamatoimintojen aluetta (A) A16.1 Savonlinnan keskustaajama. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on Schaumanin vesivarastoalue ja pudotuspaikka (ls ) sekä Savonlinnan syväsatama (ls ). Kaava-alueen pohjoispuolella on Pääskylahden asema (LM ) ja junarata sekä sähkölinja (z). Eteläpuolella ovat Vuohisaaren syväsatamaan johtava rata (yro ), syväväylä ja runkojätevesijohto (j) Savonlinnan vedenpuhdistamolta Kerimäelle. Uuraan-, Kaupin- ja Käärmesaaret ovat virkistysaluetta ja kuuluvat Pihlajaveden Natura-alueeseen (V-rm 16.71). Saarten pohjoispuolella on Olavinlinnan maisemaja kulttuuriympäristö (mav ). Asemakaavamuutos on maakuntakaavan rajausten ja tavoitteiden mukainen. Toimintojen siirtäminen myös Vuohisaarenkadun itäpuolelle ja kaavamerkinnän muutos T-kem ei Etelä-Savon ELY-keskuksen kaupungille antaman lausunnon mukaan edellytä uutta YVAmenettelyä. Kaupunki lähtee kaavamuutoksessa siitä, että nykyinen kaavatilanne ja ympäröivien alueiden Ote maakuntakaavan yhdistelmäkartasta Sivu 2 / 5

3 Yleiskaava Alueella on voimassa keskustaajaman yleiskaava, vahvistettu kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa kaavamuutosalue ja sen ympäristö on teollisuus- ja varastoaluetta (T). Teollisuusalueen kautta kulkee katu ja rautatie. Kaavamuutosalueen eteläpuolella on vesialuetta (W) ja satamatoimintojen aluetta (LV). Teollisuusalueen itä- ja länsipuolella on lähivirkistysaluetta (VL) sekä kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK, AK-1) ja pientalovaltaista asuntoaluetta (AP, AP/s) ja asuinaluetta (A). Asemakaavamuutos on yleiskaavan tavoitteiden ja rajausten mukainen. Ote keskustaajaman yleiskaavasta 1987 Asemakaava Voimassa olevat asemakaavat on hyväksytty kaupunginvaltuustossa (arkistonumero 736) ja (arkistonumero 740). Voimassa olevissa asemakaavoissa kaavamuutosalueen käyttötarkoituksena on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-1) Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 10 % käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja varten. Tehokkuusluku on e=0,50 ja kerrosluku II. Tehokkuuslukua tai kerroslukumäärää ei ole tarpeen muuttaa. Kaavamuutosalueen vieressä on vesialuetta (W), venevalkamaa (LV), satama-aluetta (LS-1), suojaviheraluetta (EV), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), autopaikkojen korttelialuetta (LPA), yleistä pysäköintialuetta (LP), teollisuusraidetta (LRT), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET) sekä liike-toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (KT) sekä katualuetta. Ote ajantasa-asemakaavasta on sivulla 5. Selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Työssä käytetään Green Fuel Nordic Oy:n YVAarvioinnin vuoden 2012 aineistoa, jossa biojalostamo sijoitettu Vuohisaarenkadun länsipuolelle. Kaavamuutoksessa esitettävä T-kem merkintä ja toimintojen siirtäminen myös Vuohisaarenkadun itäpuolelle vaativat lisätarkasteluja. Alustavasti Etelä-Savon ELY-keskus totesi kaupungille antamassaan lausunnossa uuden YVAmenettelyn tarpeellisuudesta, että lisäselvityksiä saatetaan tarvita suojaetäisyyksien ja häiriintyvien kohteiden huomioon ottamisessa sekä maisemaja meluvaikutuksissa. Kaavatyön aikana selviää, tarvitaanko muita vuoden 2012 YVA:n ja aiempien kaavoitusprosessien aikana tehtyjä arviointeja täsmentää. Arvioitavat vaikutukset Asetuksen mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Lisäksi kaavan vaikutusten arvioinnissa esitetään periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Vaikutusten arvi- Sivu 3 / 5

4 ointi pohjautuu olemassa oleviin selvityksiin, karttatietoihin sekä maastokäynteihin. Yhteisvaikutuksina Pääskylahden teollisuusalueen muiden tuotantolaitosten kanssa tulevat kyseeseen melu, ilmanpäästöt ja liikenne. YVA:ssa on arvioitu myös laitoksen riskejä. Kaavamuutosalue on tulvaherkällä alueella, joka pitää kaavamuutoksessa ottaa huomioon. Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaupungin asukkaat ja naapurit, UPM- Kymmene Oyj Savonlinna (maanomistaja) Kaupungin viranomaiset: ympäristö- ja rakennusvalvonta, Savonlinnan Vesi, maankäyttöja kunnallistekniset palvelut, Savonlinnan yritystilat Oy Yhdyskuntatekniikka: BLC Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy, Telia Finland Oyj Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon pelastuslaitos, TUKES, Liikennevirasto, Etelä- Savon maakuntaliitto Jos osallisten listaan haluaa täydennyksiä ja asemakaavahankkeen osallisten postituslistalle, siitä voi tehdä ilmoituksen asemakaavoitukseen. Vuorovaikutus ja aikataulu Kaavan vireille tulo: Kaavamuutos on tullut vireille kaupunginhallituksen päätöksellä kh Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kaupungintalolla koko kaavoitusprosessin ajan; Olavinkatu 27 kaavoituspalvelut 3 krs. tai kaavoituksen kotisivut. Suunnitelmaa täydennetään kaavoitustyön aikana. Kaavaluonnos: Kaavaluonnos on nähtävänä noin kuukauden ajan. Nähtävillä olosta kuulutetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla sekä sähköisesti kaupungin kotisivuilla. Nähtävillä oloaikana kaavaluonnoksesta on mahdollisuus antaa palautetta kirjeellä tai sähköpostilla osoitteeseen: Savonlinnan kaupunki, /, Olavinkatu 27, Savonlinna tai asemakaavoitus@savonlinna.fi Tarvittaessa kaavaluonnosvaiheessa pidetään maankäyttö- ja rakennuslain 66 mukainen viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotus: Tekninen lautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville. Nähtävillä olosta tiedotetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Muistutukset ehdotuksesta on jätettävä kirjallisena ennen nähtävillä oloajan päättymistä samaan osoitteeseen kuin kaavaluonnosvaiheessa. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen (tekninen lautakunta, kaupunginhallitus). Tarvittaessa kaavaehdotusvaiheessa pidetään maankäyttö- ja rakennuslain 66 mukainen viranomaisneuvottelu. Asemakaava: Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus esittävät asemakaavaehdotuksen hyväksymistä valtuustolle. Valtuusto hyväksyy asemakaavan. Valtuuston hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Hyväksymispäätöksestä tiedotetaan myös Etelä-Savon ELY-keskukselle ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Muutoksenhaku kaavan hyväksymisestä: Muutoksenhakua valtuuston hyväksymispäätöksestä voi hakea Itä-Suomen hallintooikeudesta 30 vuorokauden kuluessa. Jatkovalituksen voi tehdä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asemakaavasta ei voi valittaa, mikäli alueen pääasiallinen käyttö on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Voimaantulo: Kaavamuutoksen voimaantulosta ilmoitetaan sanomalehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Kaavan laatijan yhteystiedot Päivi Behm asemakaava-arkkitehti paivi.behm@savonlinna.fi puh Sivu 4 / 5

5 Ote ajantasa-asemakaavasta Sivu 5 / 5