KATOAAKO LAPSI KOULUSTA, MILLAISENA NÄEMME LAPSEN?

Transkriptio

1 KATOAAKO LAPSI KOULUSTA, MILLAISENA NÄEMME LAPSEN? Kriittinen puheenvuoro kouluhypetykseen Lea Pulkkinen enorssin 15-vuotisjuhlaseminaari Tampere

2 Opetussuunnitelman perusteet, OPH > periaatetta (Pulkkinen, Innostava koulupäivä. OKM, 2015:6) ( LAPSI ON ALLE 18-VUOTIAS; YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS) 1. Holistinen perusopetuksen tehtävän määrittely Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus. (LAPSI JA HÄNEEN VAIKUTTAVAT ASIAT ON NÄHTÄVÄ KOKONAISUUTENA EIKÄ KASVATUSTA JA OPETUSTA VOI ERIYTTÄÄ ERI HENKILÖILLE). 2. Yhteinen suunnittelu ja yhteistyö Opetuksen järjestäjän tulee edistää eri toimijaryhmien yhteistyötä ja ottaa suunnitteluun mukaan myös oppilaat ja huoltajat. (LAPSI ON TOIMIJA, OMAN ELÄMÄNSÄ SUBJEKTI, EI VAIN TOIMINNAN KOHDE.)

3 Opetussuunnitelman perusteet: periaatteet (jatkoa) 3. Lasta kunnioittava lapsikäsitys Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea ja kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia. (LAPSEN AINUTLAATUISUUS)

4 Opetussuunnitelman perusteet; periaatteet (jatkoa) 4. Arvokasvatuksen merkitys Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista. (VASTUULLISUUS OMASTA TOIMINNASTA)

5 Opetussuunnitelman perusteet; periaatteet (jatkoa) 5. Lapsen aktiivisuutta ja vuorovaikutusta korostava oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. 6. Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet Ajattelu ja oppimaan oppiminen; kulttuurinen osaaminen; itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; monilukutaito; tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen; työelämä ja yrittäjyys; sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (OPPIMINEN ON MONIPUOLISTA, EI VAIN TIETOJEN OMAKSUMISTA)

6 Opetussuunnitelman perusteet; periaatteet (jatkoa) 7. Toimintakulttuurin rakentaminen tukemaan tavoitteisiin sitoutumista ja edistämään oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Tähän kuuluu kulttuurikasvatussuunnitelman tekeminen. Sen tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus taiteen kokemiseen ja tekemiseen. Taiteen perusopetusta antavat laitokset ja lastenkulttuurikeskukset voivat antaa tukea sekä suunnitteluun että toteuttamiseen. (YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS, ART. 31: YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET KULTTUURI- JA VAPAA-AJANTOIMINTOIHIN) 8. Oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittäminen Otetaan huomioon jokaisen oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Monipuoliset työtavat tuovat oppimisen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eri ikäkausille ominaista luovaa toimintaa. (KEHITYSPSYKOLOGINEN NÄKÖKULMA)

7 Opetussuunnitelman perusteet; periaatteet (jatkoa) 9. Opetuksen eheyttäminen monialaisilla opintokokonaisuuksilla Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen opintokokonaisuus vuodessa. Niiden toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. (LASTA ON AUTETTAVA HAHMOTTAMAAN MONIMUTKAISUUTTA) 10. Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten, museoiden ym. kanssa tukee koulun kasvatustehtävää. (LAPSESTA ON HUOLEHDITTAVA YHDESSÄ MUIDEN KANSSA, HÄNTÄ EI TULE JÄTTÄÄ YKSIN.)

8 Käsitys lapsesta Pulkkinen, L. (2015) Teoksessa Improving the quality of childhood in Europe 2014 (Vol. 5). Lapsella on synnynnäinen potentiaali kasvaa, oppia, kommunikoida ja osallistua omalla tavallaan ja omine oikeuksineen yhteisönsä toimintaan. Lapsi on oman elämänsä toimija (subjekti, agentti) mutta suhteessa muihin ihmisiin. Lapsi ei ole objekti, joka täytyy muovata jonkin aikuisten valitseman muotin mukaiseksi. Aikuiset, jotka ovat herkkiä lapsen tarpeille auttavat häntä kehittämään hänen ainutlaatuisuuttaan. Lapsen suhteiden laatu hänelle tärkeisiin aikuisiin, kuten vanhempiin ja opettajiin, ovat merkittäviä hänen kasvulleen ihmisenä. Ongelmia: Eri toimijoilla on erilaisia näkemyksiä lapsesta oppijana, harrastajana, kuluttajana, tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajana

9 Näkemys lapsesta Kuinka yhtenäinen on opettajien näkemys lapsesta? Miten ja mihin pohjautuen näkemystä lapsesta opetetaan/käsitellään opettajankoulutuksessa: - luokanopettajat - aineenopettajat? Mikä on oma näkemyksenne? Onko edellä käsitelty nostanut esiin - uusia näkökulmia - herättänyt kysymyksiä?

10 Näkyykö lapsi käytännön opetustyössä Hyvinvoinnin indikaattorit (OKM, 2011) 1. Materiaalinen elintaso 2. Kasvuympäristön turvallisuus 3. Terveys 4. Koulu ja oppiminen 5. Perhe, vapaa-aika ja osallisuus 6. Valtion ja kuntien tarjoama tuki ja suojelu

11 Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014 Kouluindikaattorit Alakoulun opetusryhmät suuria; yläkoulun opetusryhmät keskimääräistä pienempiä Heikkojen lukijoiden (15 v) määrä lisääntynyt, P 18 %, T 5% Koulusta pitäminen heikompaa kuin muissa OECD-maissa Yli 50 % arvioi, etteivät opettajat ole kiinnostuneita heidän kuulumisistaan ja yli 33 % kokee, etteivät opettajat rohkaise heitä mielipiteen ilmaisuun Oppilaat kokevat saavansa apua oppimiseen mutta emotionaalisella alueella tuki vähäisempää Yli 40 % oppilaista arvioi, ettei heidän mielipiteitään oteta huomioon koulutyön kehittämisessä

12 Kouluindikaattorit (jatkoa) Vuoden jälkeen ilman päättötodistusta eroavien oppilaiden määrä on kasvanut; n. 9 % (5000 oppilasta) /v ilman jatkokoulutuspaikkaa -> riskitekijöiden kasautuminen Tehostettua tukea saavien määrä kasvaa vuosiluokalta toiselle, 9. luokalla 15,5 % (n oppilasta). Miksi? 9. luokalla asenteet koulutyöhön ja osaamisen taso heikentyneet vuosina (Hautamäki ym., 2013) PISA 2012: Kiinnittyminen kouluun heikompaa kuin muissa OECD-maissa. V kielteistä kehitystä muuallakin mutta Suomessa enemmän OECD 2013: Oppilaiden arvioinnit työrauhasta kielteisempiä kuin muissa OECD-maissa; heikkenemistä jopa 20%. Rehtorit: syyt oppilaiden käyttäytymisessä ei opettajissa

13 Havaintoja 1. Opetusryhmien koko PISA 2012: opetusryhmän koko 18,3 toiseksi pienin 65 maan joukossa. Opetusryhmän koko ei yhteydessä koulusta pitämiseen (Unicef, 2007) 2. Opettajien työaikamalli (K =kokonaistyöaika, O = opetusaika, L = läsnäoloaika) (Hautamäki, 2015) K: K = 40 t/vk (1659 t/v) Hollanti KO: K = 35 t/vk (1607 t/v), O = t/vk Ranska, Itävalta ja monet Itä-Euroopan maat KL: K = 40 t/vk (1767 t/v), L = 31 t/vk - Ruotsi KOL: K = 35 t/vk, L = 25 t/vk, = 23 t/vk Skotlanti, Saksa, Norja, Espanja L: koulun johdettavana olo = 1265 t/v, L = 1235 t/v Englanti, Irlanti O: O = t/vk, suunnittelu 3 t/vk Suomi, Italia, ranskankielinen Belgia, Malta, Kypros Koulusta pitäminen (K paras, O heikoin): Hollanti 34 %, Suomi 8 %

14 3. Oppituntien ulkopuolinen toiminta Koulun tarjoama harrastustoiminta yläkoulussa vähäisempää kuin muissa OECD-maissa koskien: - kuvataide-, liikunta-, näytelmä-, matematiikka-, shakki-, tietotekniikkakerhoja, vuosikirjan tai luokkalehden tekemistä, vapaaehtoistoimintaa (OECD, 2013) Mahdollisuus 15-vuotiaiden kouluissa - taiteelliseen toimintaan: Suomi 37 %, OECD keskiarvo 62 % - vapaaehtoistoimintaan: Suomi 29 %. OECD keskiarvo 73 % - musiikkiharrastuksiin: Suomi 80%, OECD keskiarvo 63 %

15 Kehittämisen suuntia: opetussuunnitelmasta 1. Kasvatusta ja opetusta ei voi eriyttää - > aineen- ja luokanopettajien koulutus ja käytäntö 2. Lapsi on toimija, oman elämänsä subjekti -> suunnittelu eri tasoilla 3. Lapsen ainutlaatuisuuden kunnioitus -> opettajan itsekasvatus 4. Vastuullisuus ja arvokasvatus -> kasvatusta koskeva koulutus 5. Vuorovaikutus -> kasvatusta koskeva koulutus 6. Oppimisen monipuolisuus -> opetusta koskeva koulutus 7. Toimintakulttuuri -> rehtori ja hallinto 8. Työtavat -> opetusta ja kasvatusta koskeva koulutus 9. Opintokokonaisuudet -> opetusta koskeva koulutus, yhteistyö 10. Lapsesta huolehtiminen -> yhteinen vastuu

16 Kehittämisen suuntia (jatkoa) 1. Opetusryhmien koko alakoulussa pienemmäksi: valtio 59 % -> 24 % 2. Pienet kouluyksiköt: ihmissuhteet, kouluun kiinnittyminen, koulukuljetusten ja oppilaiden kuormittumisen vähentäminen 3. Oppilaiden yksilöllisyyden huomioonotto, erityisesti riskiryhmät: ei suomea äidinkielenään puhuvat, huostaan otetut, pojat 4. Opettajien kiinnostus oppilaita kohtaan sydämen tasolla 5. Erikoistuneet luokanopettajat aineenopettajat jaksojärjestelmä -> ongelmia oppilaiden kohtaamisessa, holistisessa opetuksessa ja kasvatuksessa 6. Yläkoulun tulosvastuu opintojen jatkamisessa 7. Opettajien työaikamalli kansainvälinen kehitys 8. Opettajan vapaus toiminnallinen mielikuvitus 9. Oppituntien ulkopuolinen toiminta erityisesti yläkoulu

17 Kehittämisen suuntia (jatkoa) Toiminnallinen mielikuvitus: Dahlström, M. & Teräsvirta, M. (2014). Kasvatus on taidetta. Vaasa: Osuuskunta CIRIS. Oppituntien ulkopuolinen toiminta: Pulkkinen, L. INNOSTAVA KOULUPÄIVÄ: Ehdotus joustavan koulupäivän rakenteen vakiinnuttamiseks.i Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:6

18 Kansainvälisiä tuloksia oppiaineiden ulkopuolisen toiminnan hyvinvointivaikutuksista 1. Laaja-alaiset vaikutukset - oppilaiden kiinnittyminen kouluun (toiminnallisen osallistumisen, ihmissuhteiden ja oman energian investoinnin, ponnistelun kautta) - paremmat asenteet koulua kohtaan 2. Tiedot ja taidot - edistää koulumenestystä, esim. matematiikassa - kehittää työskentelytaitoja, kuten keskittymistä - kehittää taitoja, joita itse valitsee ja pitää tärkeänä 3. Henkilökohtaiset ominaisuudet - optimismi, itsetunto, vähäisemmät masennusoireet - fyysinen kunto, terveys 4. Sosiaaliset suhteet - paremmat toverisuhteet, sosiaaliset taidot - sopeutuminen kouluyhteisöön

19 Myönteisten vaikutusten syntymistä edistävät 1. Määrälliset näkökohdat - suurempi osallistumisen viikkotuntimäärä - monipuolisuus > yhteen harrastukseen keskittyminen - toiminnan pitkäkestoisuus vuosissa mitattuna - aloitus keskilapsuudessa > murrosiässä 2. Sisällölliset näkökohdat - musiikki, kuvataide, kädentaidot, teatteri, parhaat tulokset - vapaaehtoistoiminta -> sosiaalinen kehitys, vastuunotto - koulun piirissä järjestetty liikunta 3. Henkilökunta - pätevyys, toiminnan laatu, tavoitteellisuus - suunnittelussa oppilaiden kiinnostus ja aikataulut huomioon 4. Vuorovaikutus - ystävyyssuhteet, hyvä vuorovaikutus ohjaajan kanssa - kokemus huolenpidosta, myötätunnosta ja yksilöllisyydestä -

20 Ehdotus 1: Yksi tunti kerhotoimintaa Kuhunkin koulupäivään sisällytetään oppilasta kohti yksi tunti valinnaista ja vapaaehtoista kerhotoimintaa, joka voi olla - perusopetuslain 47 :ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä koulun kerhotoimintaa ja - yhteistyöperustalle rakennettua kerhotoimintaa, jonka järjestämiseen osallistuvat taide- ja kulttuuritoimijat, kirjastot, kädentaitoyhdistykset, liikunta- ja nuorisojärjestöt ja muut yhteistyötahot. Kunnan sivistystoimen tehtävänä olisi koota koulujen käyttöön luettelo kerhotoiminnan järjestämisestä ja kouluyhteistyöstä kiinnostuneista paikallisista toimijoista.

21 1. Harrastekerhot Kerhotoiminta Perinteistä koulun kerhotoimintaa, joka voi koskea musiikkia, kuvataiteita, kädentaitoja, liikuntaa, lukuaineita ym., ja jota opettajat ovat ohjanneet. Ohjaajien rekrytointia taide-, liikunta ym. pedagogeista laajennetaan harrastekerhojen määrän ja valikoiman lisäämiseksi 2. Pajatoiminta Oppilaslähtöistä matalan kynnyksen kerhotoimintaa, jossa oppilaiden oma toiminta on liikkeelle paneva voima (vrt. extra-curricular -toiminta). Se voi olla liikuntaa ja leikkejä, luokkalehden tekoa, taidepajoja, kokkikerhoa, askartelua, käsitöitä, oppimispelejä, lasten kunnanvaltuusto toimintaa ym. Vain mielikuvitus asettaa rajoja sille, mitä pajatoiminta voi olla.

22 Vahvoja koulupäivän muutospaineita 1. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, joka korostaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoihin 2. Euroopan komission suositus (2013) investoida lapsiin: jäsenvaltioiden tulee rohkaista kouluja ja muita paikallisia toimijoita luomaan kaikille lapsille tarjolla olevaa parempaa oppituntien ulkopuolista toimintaa parempine toimintapuitteineen 3. Euroopan muissa maissa tapahtunut kehitys lisätä koulupäivään oppituntien ulkopuolista toimintaa 4. Suomen hallituksen tavoite antaa oppilaalle mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä 5. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014): hyvä yhteistyö kerho- ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa 6. Innostus kerhotoimintaa ja joustava koulupäivää kohtaan 7. Yhteistyökumppaneiden halukkuus kerhotoiminnan järjestämiseen

23 Ehdotusteni lähtökohdat 1. Koulun eetoksen muuttuminen eli on paineita nähdä koulun tehtävä yhteiskunnassa uudella tavalla 2. Oppituntien ulkopuolista toimintaa koulussa pidetään tärkeänä ja arvostetaan sen mahdollisuuksia tukea koulua kasvatus- ja opetustehtävässä 3. Holistinen ja oppilaslähtöinen näkemys opetus- ja kasvatustehtävästä, mikä sisältyy perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) 4. Koulu avautuu yhteiskuntasuhteissaan ympäröivään yhteisöön ja yhteistyökumppaneiden etsimiseen ja hyväksymiseen 5. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen oppilaiden osallisuuden vahvistamiseksi, kouluun tyytyväisyyden lisäämiseksi ja oppimisen motivaation vahvistamiseksi