AAKKULA , PAUNUNKATU 18, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KARTTA NRO 8413.

Transkriptio

1 AAKKULA , PAUNUNKATU 18, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KARTTA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 26. päivä syyskuuta 2011 päivättyä ja 21.marraskuuta 2011 ja 23. päivä huhtikuuta 2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin neljä kilometriä kaakkoon kaupungin keskustasta, Aakkulan kaupunginosassa Paununkadun ja Suutarinkadun risteyksessä, osoitteessa Paununkatu 18. Aakkulan kaupunginosan rakennuskanta on pääosin omakoti- ja rivitaloja. Suunnittelualueen tontti nro on hoidettua piha-aluetta ja se on pinta-alaltaan 1157 m². Tontilla on vuonna 1946 valmistunut puolitoistakerroksinen puuverhoiltu asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 95 k-m². Rakennus on tarkoitus säilyttää mutta tontilla sijaitseva puurakenteinen talousrakennus puretaan. Piha-alue rajautuu kaduista ja naapuritonteista istutuksilla ja talousrakennuksella. Piha on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmipintainen. Alue kuuluu pohjavesialueeseen. Kaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro omistaja Tavoitteena on pientalotontin jakaminen kahdeksi tontiksi. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi kommenttia, joissa molemmissa oli huomautettavaa. Tampereen veden edustaja ilmoitti, että tonttijaossa on huomioitava Suutarinkadun ja Paununkadun jätevesiviemäreiden liitäntäkorkeuksien erot ja niiden vaikutus uuden tontin jätevesiviemäröinnin järjestämiseen. Asia on huomioitu kaavassa. Pirkanmaan maakuntamuseon kommentissa toivottiin, että kaavoitusta ei Aakkulassa tehtäisi tonttikohtaisesti, vaan jotta Aakkulan monikerroksisesta kulttuuriympäristöstä, sen arvoista ja kehitysmahdollisuuksista saataisiin kokonaiskuva, kaavoituksen kohteeksi tulisi ottaa mieluiten koko Aakkulan alue. Lisäksi todettiin, että Aakulasta tehtyjen irtolöytöjen perusteella tontilla tulee tehdä arkeologinen selvitys. Aakkulassa ei ole juurikaan jaettavia tontteja, joten alueen rakenne ei tule muuttumaan kovin paljoa. Kaava-alueella tehtiin arkeologinen selvitys. Alueella ei havaittu mitään merkkejä minkään ikäisestä tai tyyppisestä kiinteästä muinaisjäännöksestä.

2 Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Samat asiakirjat lähetettiin aloitteen tekijälle. Kaavaluonnoksesta saatiin viisi lausuntoa ja yksi mielipide, joista kahdessa oli huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että se on huolestunut ilman kokonaissuunnitelmaa tehtävien tontinjakojen leviämisestä Aakkulaan eikä siten voi puoltaa kaavamuutoksen tekemistä. Kaavoittajan vastaus: Aakkulan alueella on tontin pinta-alan ja olemassa olevien rakennusten sijainnin perusteella ainoastaan kolme tonttia, jotka on mahdollista jakaa. Täten ei ole pelkoa, että Aakkulan rakenne tulisi muuttumaan nykyisestä merkittävästi. Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys ry. toteaa mielipiteessään mm., että Aakkulan alue edustaa lukujen rakennuskantaa ja on ilmeeltään säilynyt pääosin varsin hyvin. Nyt vireillä oleva asemakaavan muutos on ensimmäinen, jolla alueen pientalotontti jaettaisiin kahdeksi rakennuspaikaksi. Omakotiyhdistys katsoo, ettei yksittäisen tontin rakennusoikeuden lisääminen ja tontin jakaminen ole perusteltua ilman, että Aakkulan alueelle laaditaan kokonaissuunnitelma asuntoalueen historiallisten ominaispiirteiden turvaamiseksi ja lisärakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi siten, että myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu otetaan ratkaisuissa huomioon. Kaavoittajan vastaus. Aakkulan alueella on tontin pinta-alan ja olemassa olevien rakennusten sijainnin perusteella ainoastaan kolme tonttia, jotka on mahdollista jakaa. Kaupungin rekisterien mukaan näyttäisi siltä, että Aakkulassa on suurimalla osalla tonteista vielä jäljellä rakennusoikeutta. Pienillä tonteilla käyttämätöntä rakennusoikeutta on mahdollista käyttää mm. ullakkotilojen muuttamiseksi asuinkäyttöön tai piharakennusten rakentamiseen. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Siitä jätettiin yksi muistutus ja yksi lausunto, joissa molemmissa oli huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan mm., että koska Aakkulan alueella on kaavoittajan selityksen mukaan ainoastaan kolme tonttia, jotka voitaisiin jakaa, ei ole todennäköistä, että Aakkulan rakenne tulisi muuttumaan merkittävästi nykytilanteesta. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Paununkatu 18:n kulmatontti on lähtökohtaisesti jaettavissa niin, että sen vaikutukset alueen kulttuuriympäristön arvoihin jäävät vähäisiksi. Näin ollen Paununkatu 18:n tontin jakaminen on mahdollista. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että Aakkulan kaupunginosassa suurimmalla osalla tonteista on yhä voimassa luvulla laaditut asemakaavat eikä Aakkulasta ole olemassa ajan tasalla olevaa selvitysaineistoa. Näin ollen Aakkulan kulttuuriarvojen tunnistaminen on vajavaista eikä alueen muutosten ohjaamiseen ole olemassa työvälineitä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Tampereen kaupungin tulisi käynnistää suunniteltu pientaloalueiden rakennetun ympäristön selvitystyö.

3 Kaavoittajan vastaus: Tampereen kaupunki käynnistää pientaloalueiden rakennetun ympäristön selvitystyön lähivuosien aikana. Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys ry. toteaa muistutuksessaan mm., että omakotiyhdistys katsoo maakuntamuseon näkemykseen viitaten, että alueen lisärakentamismahdollisuudet ja tapa tulee ratkaista koko alueen kattavalla yleissuunnitelmalla tai asemakaavanmuutoksella aluekokonaisuuden ominaispiirteiden turvaamiseksi. Kaavaselostuksessa todetaan, että Aakkulan alueella vain kolme tonttia voidaan jakaa. Jos alueen kokonaisuutta on tarkasteltu kaavan laadinnan yhteydessä, tulisi tämä tarkastelu asettaa muun kaava-aineiston kanssa avoimesti nähtäville sen seikan varmistamiseksi, että maanomistajia tullaan kohtelemaan kaavamuutoksissa tasapuolisesti, ja että aluekokonaisuuteen kohdistuvien muutosten vaikutukset voidaan arvioida samanaikaisesti. Kaavaselostuksessa todetaan, että tontilla oleva nykyinen asuinrakennus on tarkoitus säilyttää. Kaavakartta ja siihen liittyvät määräykset eivät vastaa kaavaselostusta, sillä kaavaehdotuksen mukaan olemassa olevan rakennuksen paikalle voidaan rakentaa sekä rakennusalaltaan että harjan suunnaltaan erilainen rakennus. Omakotiyhdistys katsoo, että olevan rakennuksen purkamisen salliva ja yhtenäisestä Suutarinkadun rakennusrivistä poikkeava rakennustapa heikentää merkittävästi edellytyksiä säilyttää omakotialueen alkuperäinen, yhtenäisistä katunäkymistä koostuva kokonaisuus. Suutarinkadun katunäkymä on tontin osalta säilynyt yhtenäisenä, eikä sitä tule nyt laadittavalla kaavalla rikkoa. Kaavoittajan vastaus: Tampereen kaupunki käynnistää pientaloalueiden rakennetun ympäristön selvitystyön lähivuosien aikana, jolloin myös Aakkulan alue tullaan käymään läpi. Omakotitonttien jakamisen suhteen kaavoituksella on ollut käytössään periaate, jonka mukaan jaettavan tontin tulee olla vähintään 1400 m2:n suuruinen, oleskelupihat ja kulku tonteille tulee voida järjestää asianmukaisesti ja tontinjako ei saa vaikuttaa haitallisesti naapureihin. Paikoitellen, esimerkiksi kahteen katuun rajautuva, pinta-alaltaan alle 1400 m2:n suuruisen tontin jakamista voidaan harkita. Tällöin kulkuyhteys molemmille tonteille voidaan hoitaa suoraan kadulta, eikä tarvitse muodostaa ns. kirveenvarsitonttia. Jaettavat tontit eivät kuitenkaan ole olleet alle 950 m2:n suuruisia. Aakkulan alueen tontit ovat pääsääntöisesti m2:n suuruisia. Alueella on 25 kpl tontteja, joiden pinta-ala on m2. Näistä tonteista olemassa olevan asuinrakennuksen koko, sen sijainti ja kulkuyhteyksien järjestäminen huomioon ottaen ainoastaan kolme tonttia voitaisiin jakaa. Kaksi näistä tonteista sijaitsee katujen risteyksessä ja toinen niistä on kaavamuutoksen kohteena oleva Paununkatu 18. Yksi tonteista on 1571 m2:n suuruinen ja siitä voitaisiin muodostaa uusi tontti ns. kirveenvarsitonttina. Tonttien pinta-aloissa ei ole tulkintaa, joten maankäytön suunnittelu on todennut Aakkulan jaettavien tonttien määrän em. seikkojen perusteella vähäiseksi. Kaavaselostuksessa on kerrottu tontinomistajan ilmoittama tilanne tontilla eli olemassa oleva asuinrakennus halutaan säilyttää ja talousra-

4 kennus puretaan uudisrakennuksen tieltä. Alueella nyt voimassa olevissa asemakaavoissa Aakkulan omakotitaloille ei ole annettu suojelumääräystä, joka estäisi niiden purkamisen. Kaavoitus ei ole katsonut, että nykyiselle asuinrakennukselle, joka on vuodelta 1946, tulisi tässä yhteydessä antaa suojelumääräys, joka estää sen purkamisen. Myöskään maakuntamuseo ei ole lausunnoissaan vaatinut asuinrakennuksen suojelua. Voimassa olevassa asemakaavassa Paununkatu 18 harjan suunta on määrätty Paununkadun suuntaiseksi, joten nykyisen asunrakennuksen harjan suunta on kaavan vastainen. Suutarinkadun ja Aakkulankadun sekä Kivikirkontien risteyksissä on yhteensä neljä asuinrakennusta, joiden harjan suunta ei ole Suutarinkadun suuntainen. Molemmilla tonteilla uudisrakentamisen ohjaus on pyritty hoitamaan siten, että se on ympäristön arvot huomioivaa. Tarkistetussa kaavaehdotuksessa tontin rakennusala ja harjan suunta on muutettu Suutarinkadun suuntaisiksi. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1157 m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Voimassaolevan asemakaavan mukaan tontilla on rakennusoikeutta 210 k-m² ja sen laskennallinen tehokkuus e=0,18. Tontti nro jaetaan tonteiksi nro ja 9. Tontin nro pinta-alaksi tulee 582 m² ja tontin nro pinta-alaksi tulee 574 m². Molempien tonttien rakennusoikeudeksi tulee 140+v35 k-m², jolloin tonttitehokkuus e=0,30. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 140 k-m². Muutoksella muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti. Suunnittelualue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. Uusi tontti liittyy kunnallistekniikkaan tontin kautta Paununkadulta ja kustannuksista vastaa tontin omistaja. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Aakkulan kaupunginosan korttelin nro 5057 tonttia nro 1. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Aakkulan kaupunginosan korttelin nro 5057 tontit nro 8 ja 9.

5 Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos Dno: TRE:3896/ /2011 Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin neljä kilometriä kaakkoon Tampereen kaupungin keskustasta, Aakkulan kaupunginosassa, Paununkadun ja Suutarinkadun risteyksessä osoitteessa Paununkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Aakkula , Paununkatu 18, Pientalotontin jakaminen. Kaava nro Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava , tark Havainnekuva , tark Asemakaavan selostus, Asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutoksen kohde sijaitsee Aakkulan kaupunginosassa. Messukylän kantatiloihin kuulunut Aakkula toimi kappalaisen virkatalona luvuilla. Messukylän seurakunta luopui Aakkulan puustellista 1930-luvun taitteessa ja perusti sen maille omakotialueen. Aakkulasta myytiin vuosina palstoitettua tonttia. Aakkulan ensimmäisen asemakaavan laati Aaro Alapeuso 1940-luvulla. Suunnittelualue sijaitsee urheilukentän länsipuolella, Messukylänkadun ja Messukylän golfkentän välisellä, etelään laskevalla rinteellä. Alue käsittää nykyisin enimmäkseen omakotitaloja sekä rivitaloja muutamaa Messukyläntien varressa olevaa kerrostaloa lukuun ottamatta. Alue on selkeä sillä eri aikakausille tyypilliset rakennukset ovat sijoittuneet omiksi ryhmikseen ja näin ollen osa-alueet ovat melko yhtenäisiä Luonnonympäristö Suunnittelualueen tontti on loivasti etelään viettävä. Se on hoidettua piha-aluetta ja sillä kasvaa muutamia lehti- ja havupuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa, kulkureitit ovat sorapintaisia. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on karkeaa hietaa (Ht).

6 2.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue lähikortteleineen muodostuu suurimmaksi osaksi lukujen harjakattoisista puolitoistakerroksisista asuinrakennuksista erillisine talousrakennuksineen. Lähikortteleissa on myös muutama saman aikakauden paritalo sekä luvulla rakentuneet tasakattoiset asuinrakennukset. Vanhoihin asuinrakennuksiin on tehty jonkin verran julkisivumuutoksia muun muassa materiaalien osalta. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty puuta, tiiltä, rappausta ja mineriitti-levyjä. Suunnittelualueen läheinen, Vuohenhiekan- ja Kilinpuiston länsipuolinen erillis- ja rivitaloalue on rakentunut 90-luvun alussa. Alle puolen kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee kaupunkiliikenteen bussipysäkkejä, Messukylän koulu ja keskiaikainen vanha kirkko, Vuohenojan palvelutalo, useita leikkipaikkoja, golfkenttä sekä virkistysalueiksi osoitetut Vuohenhiekanpuisto, Kilinpuisto ja Kirkkosuo. Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan 1157 m². Tontilla on vuonna 1946 rakennettu jälleenrakennuskaudelle tyypillinen puolitoistakerroksinen puuverhoiltu asuinrakennus, jossa on kerrosalaa noin 95 k-m². Rakennus on tarkoitus säilyttää. Tontilla sijaitsee myös puurakenteinen talousrakennus, joka puretaan. Muodostuvat tontit nro ja 9 ovat liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Asemakaavamuutostontilla sijaitseva asuinrakennus

7 Katunäkymä Suutarinkadulta asemakaavamuutostonttia kohti Maanomistus Tontin nro omistaja on kaavamuutoksen hakija Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta. Tampereen kantakaupungin vuoden 1988 yleiskaavan mukaan tontti kuuluu alueeseen, jonka luonne säilytetään (/s). Peruskorjausja muutostoimenpiteissä tulee säilyttää rakennusten alkuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. Katualueiden ja istutusten luonteen säilyttämiselle tulee luoda edellytykset Asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta. Tontille on merkitty rakennusalat 1-kerroksista asuinrakennusta ja talousrakennusta varten. Asuinrakennuksen ullakon pinta-alasta enintään 2/3 saa olla kerrosalaan laskettavaa tilaa. Asuinrakennukselle on osoitettu rakennusoikeutta 180 m 2 ja talousrakennukselle 30 m 2. Tontilla on rakennusoikeutta yhteensä 210 k-m², jolloin tontin laskennallinen tehokkuus e=0, Tonttijako Kaava-alueelle on vahvistettu tonttijako (tunnus ) ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2011.

8 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaupunkiympäristön kehittäminen perii kaavamuutoksesta taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. Tontin nro omistaja esittää päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa tontin jakamista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan Maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi liikelaitos Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi kommenttia, joissa molemmissa oli huomautettavaa. Tampereen veden edustaja ilmoitti, että tonttijaossa on huomioitava Suutarinkadun ja Paununkadun jätevesiviemäreiden liitäntäkorkeuksien erot ja niiden vaikutus uuden tontin jätevesiviemäröinnin järjestämiseen. Asia on huomioitu kaavassa. Pirkanmaan maakuntamuseon kommentissa toivottiin, että kaavoitusta ei Aakkulassa tehtäisi tonttikohtaisesti, vaan jotta Aakkulan monikerroksisesta kulttuuriympäristöstä, sen arvoista ja kehitysmahdollisuuksista saataisiin kokonaiskuva, kaavoituksen kohteeksi tulisi ottaa mieluiten koko Aakkulan alue. Lisäksi todettiin, että Aakulasta tehtyjen irtolöytöjen perusteella tontilla tulee tehdä arkeologinen selvitys. Aakkulassa ei ole juurikaan jaettavia tontteja, joten alueen rakenne ei tule muuttumaan kovin paljoa. Kaava-alueella tehtiin arkeologinen selvi-

9 tys. Alueella ei havaittu mitään merkkejä minkään ikäisestä tai tyyppisestä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Samat asiakirjat lähetettiin aloitteen tekijälle. Kaavaluonnoksesta saatiin viisi lausuntoa ja yksi mielipide, joista kahdessa oli huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi lausunnossaan, että se on huolestunut ilman kokonaissuunnitelmaa tehtävien tontinjakojen leviämisestä Aakkulaan eikä siten voi puoltaa kaavamuutoksen tekemistä. Kaavoittajan vastaus: Aakkulan alueella on tontin pinta-alan ja olemassa olevien rakennusten sijainnin perusteella ainoastaan kolme tonttia, jotka on mahdollista jakaa. Täten ei ole pelkoa, että Aakkulan rakenne tulisi muuttumaan nykyisestä merkittävästi. Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys ry. toteaa mielipiteessään mm., että Aakkulan alue edustaa lukujen rakennuskantaa ja on ilmeeltään säilynyt pääosin varsin hyvin. Nyt vireillä oleva asemakaavan muutos on ensimmäinen, jolla alueen pientalotontti jaettaisiin kahdeksi rakennuspaikaksi. Omakotiyhdistys katsoo, ettei yksittäisen tontin rakennusoikeuden lisääminen ja tontin jakaminen ole perusteltua ilman, että Aakkulan alueelle laaditaan kokonaissuunnitelma asuntoalueen historiallisten ominaispiirteiden turvaamiseksi ja lisärakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi siten, että myös maanomistajien tasapuolinen kohtelu otetaan ratkaisuissa huomioon. Kaavoittajan vastaus. Aakkulan alueella on tontin pinta-alan ja olemassa olevien rakennusten sijainnin perusteella ainoastaan kolme tonttia, jotka on mahdollista jakaa. Kaupungin rekisterien mukaan näyttäisi siltä, että Aakkulassa on suurimalla osalla tonteista vielä jäljellä rakennusoikeutta. Pienillä tonteilla käyttämätöntä rakennusoikeutta on mahdollista käyttää mm. ullakkotilojen muuttamiseksi asuinkäyttöön tai piharakennusten rakentamiseen. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Siitä jätettiin yksi muistutus ja yksi lausunto, joissa molemmissa oli huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan mm., että koska Aakkulan alueella on kaavoittajan selityksen mukaan ainoastaan kolme tonttia, jotka voitaisiin jakaa, ei ole todennäköistä, että Aakkulan rakenne tulisi muuttumaan merkittävästi nykytilanteesta. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Paununkatu 18:n kulmatontti on lähtökohtaisesti jaettavissa niin, että sen vaikutukset alueen kulttuuriympäristön arvoihin jäävät vähäisiksi. Näin ollen Paununkatu 18:n tontin jakaminen on mahdollista. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että Aakkulan kaupunginosassa suurimmalla osalla tonteista on yhä voimassa luvulla laaditut asemakaavat eikä Aakkulasta ole olemassa ajan tasalla olevaa selvitysaineistoa. Näin ollen Aakkulan kulttuuriarvojen tunnistaminen on vajavaista eikä alueen muutosten ohjaamiseen ole olemassa

10 työvälineitä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Tampereen kaupungin tulisi käynnistää suunniteltu pientaloalueiden rakennetun ympäristön selvitystyö. Kaavoittajan vastaus: Tampereen kaupunki käynnistää pientaloalueiden rakennetun ympäristön selvitystyön lähivuosien aikana. Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys ry. toteaa muistutuksessaan mm., että omakotiyhdistys katsoo maakuntamuseon näkemykseen viitaten, että alueen lisärakentamismahdollisuudet ja tapa tulee ratkaista koko alueen kattavalla yleissuunnitelmalla tai asemakaavanmuutoksella aluekokonaisuuden ominaispiirteiden turvaamiseksi. Kaavaselostuksessa todetaan, että Aakkulan alueella vain kolme tonttia voidaan jakaa. Jos alueen kokonaisuutta on tarkasteltu kaavan laadinnan yhteydessä, tulisi tämä tarkastelu asettaa muun kaava-aineiston kanssa avoimesti nähtäville sen seikan varmistamiseksi, että maanomistajia tullaan kohtelemaan kaavamuutoksissa tasapuolisesti, ja että aluekokonaisuuteen kohdistuvien muutosten vaikutukset voidaan arvioida samanaikaisesti. Kaavaselostuksessa todetaan, että tontilla oleva nykyinen asuinrakennus on tarkoitus säilyttää. Kaavakartta ja siihen liittyvät määräykset eivät vastaa kaavaselostusta, sillä kaavaehdotuksen mukaan olemassa olevan rakennuksen paikalle voidaan rakentaa sekä rakennusalaltaan että harjan suunnaltaan erilainen rakennus. Omakotiyhdistys katsoo, että olevan rakennuksen purkamisen salliva ja yhtenäisestä Suutarinkadun rakennusrivistä poikkeava rakennustapa heikentää merkittävästi edellytyksiä säilyttää omakotialueen alkuperäinen, yhtenäisistä katunäkymistä koostuva kokonaisuus. Suutarinkadun katunäkymä on tontin osalta säilynyt yhtenäisenä, eikä sitä tule nyt laadittavalla kaavalla rikkoa. Kaavoittajan vastaus: Tampereen kaupunki käynnistää pientaloalueiden rakennetun ympäristön selvitystyön lähivuosien aikana, jolloin myös Aakkulan alue tullaan käymään läpi. Omakotitonttien jakamisen suhteen kaavoituksella on ollut käytössään periaate, jonka mukaan jaettavan tontin tulee olla vähintään 1400 m2:n suuruinen, oleskelupihat ja kulku tonteille tulee voida järjestää asianmukaisesti ja tontinjako ei saa vaikuttaa haitallisesti naapureihin. Paikoitellen, esimerkiksi kahteen katuun rajautuva, pinta-alaltaan alle 1400 m2:n suuruisen tontin jakamista voidaan harkita. Tällöin kulkuyhteys molemmille tonteille voidaan hoitaa suoraan kadulta, eikä tarvitse muodostaa ns. kirveenvarsitonttia. Jaettavat tontit eivät kuitenkaan ole olleet alle 950 m2:n suuruisia. Aakkulan alueen tontit ovat pääsääntöisesti m2:n suuruisia. Alueella on 25 kpl tontteja, joiden pinta-ala on m2. Näistä tonteista olemassa olevan asuinrakennuksen koko, sen sijainti ja kulkuyhteyksien järjestäminen huomioon ottaen ainoastaan kolme tonttia voitaisiin jakaa. Kaksi näistä tonteista sijaitsee katujen risteyksessä ja toinen niistä on kaavamuutoksen kohteena oleva Paununkatu 18. Yksi tonteista on 1571 m2:n suuruinen ja siitä voitaisiin muodostaa uusi tontti ns. kirveenvarsitonttina. Tonttien pinta-aloissa ei

11 ole tulkintaa, joten maankäytön suunnittelu on todennut Aakkulan jaettavien tonttien määrän em. seikkojen perusteella vähäiseksi. Kaavaselostuksessa on kerrottu tontinomistajan ilmoittama tilanne tontilla eli olemassa oleva asuinrakennus halutaan säilyttää ja talousrakennus puretaan uudisrakennuksen tieltä. Alueella nyt voimassa olevissa asemakaavoissa Aakkulan omakotitaloille ei ole annettu suojelumääräystä, joka estäisi niiden purkamisen. Kaavoitus ei ole katsonut, että nykyiselle asuinrakennukselle, joka on vuodelta 1946, tulisi tässä yhteydessä antaa suojelumääräys, joka estää sen purkamisen. Myöskään maakuntamuseo ei ole lausunnoissaan vaatinut asuinrakennuksen suojelua. Voimassa olevassa asemakaavassa Paununkatu 18 harjan suunta on määrätty Paununkadun suuntaiseksi, joten nykyisen asunrakennuksen harjan suunta on kaavan vastainen. Suutarinkadun ja Aakkulankadun sekä Kivikirkontien risteyksissä on yhteensä neljä asuinrakennusta, joiden harjan suunta ei ole Suutarinkadun suuntainen. Molemmilla tonteilla uudisrakentamisen ohjaus on pyritty hoitamaan siten, että se on ympäristön arvot huomioivaa. Tarkistetussa kaavaehdotuksessa tontin rakennusala ja harjan suunta on muutettu Suutarinkadun suuntaisiksi. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin nro jakaminen kahdeksi pientalotontiksi ja rakennusoikeuden lisääminen. Tontti tulisi jakaa siten, että muodostuvat tontit olisivat yhtä suuria ja niiden tonttitehokkuudeksi tulisi e=0,30. Kulmaan jäävälle tontille olisi kulku Paununkadulta ja Suutarinkadun varteen jäävälle tontille Suutarinkadulta Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Asemakaavan muutos on Tampereen kantakaupungin yleiskaavan kaupunkirakenteen täydentämistavoitteiden mukainen. 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitelmassa tontti nro on jaettu koillis-lounaissuunnassa siten, että molemmille tonteille on kulku Suutarinkadulta. Koska tontit ovat pinta-alaltaan melko pieniä, on talousrakennukset sijoitettu vastakkain kiinni tonttien väliseen rajaan. Ajoliittymä sijaitsee puoliksi kummankin tontin puolella. Suunnittelualueella sijaitseva asuinrakennus jää Paununkadun puoleiselle tontille nro Asuinrakennukset tulee rakentaa Suutarinkadun varteen, jolloin ne luontevasti jatkavat kadun linjaa. Ratkaisulla muodostuu eheä kokonaisuus ja molemmille tonteille riittävästi piha-aluetta. Rakennusalojen ja ajoliittymien sijaintia on muutettu

12 jonkin verran hakijan omaan suunnitelmaan nähden mutta suunnitelma vastaa kokonaisuudessaan hakijan asettamia tavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Tontit merkitään erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Tontista nro muodostuvat tontit nro ja 9 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Tonttien nro ja 9 asuinrakennukset tulee rakentaa kiinni Suutarinkadun puoleiseen rakennusalan sivuun. Korkein sallittu kerrosluku on II. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 75 % alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi (y75%). Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta vähintään 50 % on käytettävä sen yläpuolella olevassa tilassa sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi (ulv50%). Rakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Julkisivumerkinnällä ju-2 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi puu. Tontille rakennettavan uudisrakennuksen julkisivumateriaalien sekä julkisivun rakennustaiteellisen käsittelyn tulee sopeutua ympäröiviin rakennuksiin ja korttelikokonaisuuteen (ym-7). Merkinnällä epa osoitetaan rakennusalan sivu, jonka puoleiseen julkisivuun ei saa sijoittaa parveketta. Asuinrakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 metriä. Suunnittelualue on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja (pv-6). Tontille nro merkitään johtorasite tontin nro jätevesiviemäriä varten. Tonteille ja 9 tulee yhteinen ajoneuvoliittymä Suutarinkadulta. Molemmille tonteille tulee ajoliittymän rasite. Tontin nro pinta-alaksi tulee 582 m² ja rakennusoikeudeksi 140+v35 k-m², jolloin tonttitehokkuus e=0,30. Tontin nro pintaalaksi tulee 574 m² ja rakennusoikeudeksi 140+v35 k-m², jolloin tonttitehokkuus e=0,30. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 350 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 140 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti.

13 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Uudisrakennus täydentää Suutarinkadun olemassa olevaa rakennetta. Kaavamääräyksillä on pyritty sopeuttamaan uudisrakentaminen ympäröivään kaupunkikuvaan. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. Uusi tontti liittyy kunnallistekniikkaan Paununkadulta ja kustannuksista vastaa tontin omistaja. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.